Valitusperuste liittyen alijäämän kattamiseen

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Lausunto kunnallisvalituksen johdosta / Uudenmaan ELY-keskuksen esitys pakolaisten vastaanottamisesta Uudenmaan alueen kunnille 146/ /2016 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto päätti antaa Kirkkonummen kunnasta kuntapaikan ELY-keskuksen osoittaman laskennallisen osuuden (92) mukaisesti kansainvälistä suojelua saaville henkilöille (kiintiöpakolaisia, oleskeluluvan saaneita alaikäisiä turvapaikanhakijoita ja muita oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita). Samalla kunnanvaltuusto päätti, että kuntapaikkojen antamisessa asetetaan etusijalle Kirkkonummen kunnan alueella sijaitsevissa vastaanottokeskuksissa asuvat. Helsingin hallinto-oikeuteen on saapunut kunnallisvalitus kunnanvaltuuston edellä mainitusta päätöksestä ja Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt lausuntoa valituksen johdosta. Lausunto on annettava hallinto-oikeudelle mennessä. Kunnanhallituksen johtosäännön 4 :n 16 kohdan nojalla kunnanhallitus antaa selityksen kunnanvaltuuston puolesta valtuuston päätöstä koskevaan valitukseen, jos kunnanhallitus katsoo, että kunnanvaltuuston päätöstä ei ole kumottava. Kunnanhallitus antaa johtosäännön nojalla kunnanvaltuuston päätöksestä tehdyn kunnallisvalituksen johdosta lausunnon hallinto-oikeudelle, jos kunnanhallitus katsoo, ettei kunnanvaltuuston päätöstä ole kumottava. Muussa tapauksessa hallinto-oikeudelle toimitettavan kunnan lausunnon antaminen saatetaan kunnanvaltuuston päätettäväksi. Kirkkonummen kunnan vuosittainen pakolaiskiintiö on kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti 15 henkilöä vuonna 2015 ja sen jälkeen 15 henkilöä joka toinen vuosi. Kirkkonummen kunnan vuosittainen pakolaiskiintiö on kuitenkin vuonna 2016 kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti yhteensä 92 kuntapaikkaa. Pakolaiskiintiö on vuodesta 2017 alkaen kunnanvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti 15 henkilöä joka toinen vuosi. Valitusperuste liittyen alijäämän kattamiseen Valittaja on esittänyt, että kunnanvaltuuston päätös vastaanottaa Kirkkonummen kuntaan 92 pakolaista, vie kunnan talouden vuonna 2016 vähintään euroa alijäämäiseksi ja on näin ollen lainvastainen ottaen huomioon, että talous tulee olemaan alijäämäinen viidettä vuotta yhtäjaksoisesti. Kuntalain (410/2015) :n nojalla taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Kuntalain 148 nojalla 110 :n 3 momentissa säädettyä

2 velvollisuutta kattaa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikauden 2015 tilinpäätöksessä taseeseen kertyneeseen alijäämään. Sen estämättä, mitä 110 :n 3 momentissa säädetään velvollisuudesta kattaa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä, alijäämän tulee olla katettu viimeistään tilikauden 2022 tilinpäätöksessä, jos kunnan taseeseen kertynyt alijäämä on tilikauden 2015 tilinpäätöksessä yli 500 euroa asukasta kohden. Uuden kuntalain voimaan tullessa voimassa olleen kuntalain 65 :n 3 momentin säännöksiä taloussuunnitelman yhteydessä alijäämän kattamiseksi päätetyistä yksilöidyistä toimenpiteistä sovelletaan vuoden 2016 loppuun. Alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa uutta kuntalain (410/2015) :n säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran lain voimaantulovuoden eli tilikauden 2015 taseeseen kertyneeseen alijäämään. Mainitun tilikauden taseeseen kertynyt alijäämä tulee siten kattaa viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä. Jos vuoden 2015 taseeseen kertynyt alijäämä on yli 500 euroa asukasta kohden, alijäämän kattamisvelvollisuutta lykätään vielä niin, että alijäämän tulee olla katettu vasta viimeistään tilikauden 2022 tilinpäätöksessä. Tällä halutaan turvata lain voimaan tullessa kaikkein alijäämäisimmille kunnille riittävä aika sopeutua tiukempaan alijäämän kattamisvelvollisuuteen. Uuden säännöksen mukaan kunnan tulee päättää suoraan taloussuunnitelmassa yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan enintään neljän vuoden kuluessa. Siirtymäsäännöksen 1 momentin mukaan :n velvollisuutta sovelletaan ensimmäisen kerran tilikauden 2015 taseeseen kertyneeseen alijäämään. Nämä alijäämät ovat tiedossa vuonna 2016, ja ne tulee kattaa viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä. (Kuntalaki-tausta ja tulkinnat, Harjula ja Prättälä 2015 s. 972). Kirkkonummen kunnan tulos on ollut alijäämäinen vuosina Vuonna 2015 kunnan taseen ylijäämä oli kuitenkin vielä 20,6 milj. euroa. Kuntalaissa tarkoitettu taseen alijäämän kattaminen suunnittelukautena ei siis tältä osin ainakaan vielä kosketa Kirkkonummen kuntaa. Valittajan väite siitä, että tilanne, jossa kunnan talous olisi alajäämäinen viidettä vuotta peräkkäin olisi voimassa olevan uuden kuntalain taloutta (410/2015) koskevan :n säännöksen vastainen ei pidä paikkaansa edellä mainituilla perusteluilla. Pakolaistoiminnan kustannukset vuonna 2015 ja arviolaskelma lisäkiintiön osalta Valittaja on myös esittänyt, että perusturvalautakunnan päätösesitys kunnanhallitukselle olisi puutteellisesti valmisteltu, koska päätösesityksessä ei ollut esitystä toimintakatteen muutoksesta, johon pakolaisten vastaanottaminen johtaa. Vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä Kirkkonummella oli kolme alle 7 vuotiasta sekä 19 seitsemän vuotta täyttänyttä peruskorvaukseen oikeuttavaa pakolaista. Peruskorvausta saatiin lapsista euroa ja 7 vuotta täyttäneistä euroa kuukaudessa. Keskimäärin tulot olivat 4453 /pakolainen/vuosi.

3 Kiinteät pakolaistoiminnan kulut 2015: eli 3711 /pakolainen/v. Muuttuvat kulut : eli 3936 /pakolainen/v. Menot yhteensä: Tulot: Nettomenot: Seuraava laskelma, jossa pakolaisten määrää lisätään 92 nykyisestä, perustuu keskimääräisiin kustannuksiin vuodelta 2015 ja keskimääräisiin tuloihin vuoden 2015 pakolaisten ikäjakaumalla. Mikäli pakolaisia olisi 22+92=114, peruskorvausta eli tuloja kertyisi /v ja muuttuvat menot olisivat /v. Edellisten ylijäämä, euroa, ei aivan kattaisi kiinteitä menoja, mutta vuoden 2015 alijäämä, euroa, pienenisi euroon. Valituksen liitteessä 4 on käytetty Kuntaliiton lausunnosta otettuja kuntien laskennallisia keskimääräisiä kustannuksia, mutta siinä ei ole otettu huomioon lainkaan valtionkorvauksia. Kuntien kiinteät pakolaishuollon kustannukset voivat vaihdella suuresti kunnittain, joka olennaisesti vaikuttaa kustannuseroihin. Peruskorvausten lisäksi kunta sai erityiskorvauksina (lähinnä erikoissairaanhoidon kustannuksista kolmesta henkilöstä) viime vuodelta euroa (maksettu kunnalle tänä vuonna). Pakolaisten kustannukset korvataan valtion toimesta lähes täysimääräisesti kolmen ensimmäisen vuoden ajalta kuntaan muuttamisesta. Jos henkilö työllistyy ennen sitä, ei luonnollisestikaan synny korvattavaa. On mahdotonta arvioida, millaisia kustannuksia pakolaisten vastaanottamisesta syntyy kolmen vuoden jälkeen. Tilanne riippuu (samoin kuin kantasuomalaistenkin kohdalla) siitä, miten henkilö työllistyy, liittyykö elämään jotain yllättävää sairastumista jne. Pakolaiset ovat useimmiten nuoria ja terveitä aikuisia, joiden työmotivaatio on korkea. Kunnanvaltuuston päätöksen täytäntöönpano Eurooppaan ja Suomeen on saapunut poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Jotta Kirkkonummen kunta voi tehdä myös osansa oleskeluluvan saaneiden turvapaikan hakijoiden tukemisessa on tärkeää, että kunta toteuttaa kunnanvaltuuston hyväksymän päätöksen, jolla 92 henkilölle osoitetaan kuntapaikka. Tämän haasteen edessä ovat monet kunnat eri puolilla Suomea ja Eurooppaa. Kuntalain (365/1995) 98 :n nojalla päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Käytännössä säännöstä on tulkittu niin, että täytäntöönpanoon voidaan ryhtyä, jos täytäntöönpanon peruuttamisesta ei valituksen menestyessä aiheudu kovin suurta vahinkoa. Täytäntöönpanoa suoritettaessa voidaan myös varautua päätöksen mahdolliseen kumoutumiseen. Lisäksi täytäntöönpanoon on katsottu voitavan ryhtyä, jos erittäin painavat syyt ovat tätä vaatineet. Täytäntöönpanoon ryhtyminen on usein etujen ja haittojen vertailua. Jos

4 täytäntöönpanon edut katsotaan selvästi haittoja suuremmiksi, täytäntöönpanoon saatetaan ryhtyä. Näin on usein tilanne silloin, kun täytäntöönpanon lykkääminen aiheuttaa päätöksen käymisen hyödyttömäksi (Harjula ja Prättälä, Kuntalaki-tausta ja tulkinnat 2012 s ) Jollei kunnanvaltuuston päätöstä 92 kuntapaikan myöntämisestä vuodelle 2016 laiteta täytäntöön, menettää kunnanvaltuuston päätös merkityksensä. Koska kunnalla on voimassa oleva sopimus vuodelta 2014 ELY-keskuksen kanssa ja kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen kuntapaikkojen osoittamisesta, on mahdollista lisäksi hankkia erillisiä hankerahoituksia pakolaisten kotouttamiseen. Esimerkiksi Kirkkonummen kunta tulee tällöin saamaan erillisrahoitusta ns. Sylvia 2-hankkeesta vuonna Kotouttamislain 44 :n (1386/2010) nojalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus korvaa kunnalle valtion talousarvion rajoissa kotouttamislaissa tarkoitettujen toimenpiteiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset sen mukaan miten kotouttamislain 6 luvussa säädetään. Kustannukset korvataan laskennallisen perusteen tai todellisten kustannusten mukaan. Korvausta maksetaan siitä alkaen, kun henkilölle, jonka kunnassa asumisen perusteella korvaus maksetaan, on rekisteröity ensimmäinen kotikunta väestötietojärjestelmään. Jos henkilöllä, jonka kunnassa asumisen perusteella korvaus maksetaan, ei ole oleskelulupaa maahan tullessaan eikä hän voi oleskeluluvan saatuaan saada kotikuntalain mukaista kotikuntaa, korvausta maksetaan siitä alkaen, kun hänelle on myönnetty oleskelulupa. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut kotouttamislain 32 :ssä tarkoitetun kotouttamisohjelman ja tehnyt kotouttamislain 41 :ssä tarkoitetun sopimuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat tulevat muuttamaan kuntiin joko suunnitelmallisesti tai hankkimalla asunnon jostain kunnasta. Mikäli ELY-keskus osoittaa oleskeluluvan saaneille etukäteen kuntapaikat ELY-keskuksen ja Kirkkonummen välisen kuntapaikkoja koskevan sopimuksen perusteella luetaan nämä oleskeluluvan saaneet kunnanvaltuuston hyväksymään 92 kuntapaikkaan. Kuntalain (365/1995) 23 :n nojalla kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Kunnanhallitus käsitteli kunnanvaltuuston tekemien päätösten laillisuutta ja täytäntöönpanoa. Kunnanhallitus totesi kuntalain 56 :n tarkoittamassa mielessä, että kunnanvaltuuston tekemät päätökset ovat syntyneet oikein eivätkä ole muutenkaan lain eivätkä asetusten vastaisia, joten ne voidaan esteettä panna täytäntöön. Uudenmaan Ely-keskuksen alkuperäinen tarkoitus oli, että kuntapaikkoja vuodelle 2016 myöntäneiden kuntien kanssa tehtäisiin uudet, toistaiseksi voimassa olevat sopimukset. Ely-keskus on ilmoittanut, että sopimuksia ei tarvitse uusia, vaan kunnanvaltuuston päätökset vuodelle 2016 ovat valideja sellaisenaan.

5 Kirkkonummen kunnanvaltuuston hyväksymän, toistaiseksi voimassa olevan, sopimuksen mukaisesti pakolaisia vastaanotetaan 15 henkilöä joka toinen vuosi ja ensimmäinen ryhmä vastaanotetaan vuonna Kunnanvaltuuston tekemä päätös edellyttää sitä, että vastaanotettavien määrä vuodelle 2016 on 92 pakolaista. Vuodesta 2017 alkaen pakolaiskiintiö on kunnanvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti 15 henkilöä joka toinen vuosi. Kirkkonummen kunta vaatii, että Helsingin hallinto-oikeus 1. hylkää valituksen edellä mainituilla perusteilla, 2. ei kiellä kunnanvaltuuston päätöksen täytäntöönpanoa valituksen käsittelyn ajaksi edellä mainituilla perusteilla. Oheismateriaalit - Kunnanhallituksen esityslistalla ollut pykäläpohja, poistettu pykälä. Pykälä korvattu tällä uudella pykälällä. - Kunnallisvalitus Helsingin hallinto-oikeudelle, Helsingin hallinto-oikeuden lausumapyyntö, päivätty Keha-keskuksen ohje kotoutumisen edistämistä koskevan lain (1386/2010) mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnille : linkki - Kotoutumisen_edistmist_koskevan_lain_mukaiset_ kuntakorvaukset.pdf Ehdotus Valmistelijat: kunnanlakimies Tanja Mansikka, talousjohtaja Anne Arvola, sosiaalipalveluiden tulosalueen johtaja Sirkku Pekkarinen-Keto, talouspäällikkö Esa Lindell, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää 1 antaa edellä mainitun lausunnon kunnanvaltuuston päätöksestä tehdyn kunnallisvalituksen johdosta 2 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa Käsittely

6 Toimialajohtajat Hannele Kujala, Liisa Ståhle ja Jari Tirkkonen olivat kokouksessa läsnä tämän pykälän käsittelyn aikana vastaamassa kunnanhallituksen kysymyksiin. Keskustelun aikana jäsen Matti Kaurila teki seuraavat kaksi muutosehdotusta: (1) antaa edellä mainitun lausunnon kunnanvaltuuston päätöksestä tehdyn kunnallisvalituksen johdosta seuraavin muutoksin; lausunnosta poistetaan kohdan Pakolaistoiminnan kustannukset vuonna 2015 ja arviolaskelma lisäkiintiön osalta, kohdan 5 kappale, joka on ristiriitainen esityslistan liitteenä olevan kuntaliiton lausunnon kanssa (2) kunta ei vaadi Helsingin hallinto-oikeutta panemaan täytäntöön päätöstä ennen kuin se on lainvoimainen, koska valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi. Puheenjohtaja Raija Vahasalo ja jäsen Timo Haapaniemi kannattivat Kaurilan ehdotusta. Jäsen Anders Adlercreutz kannatti pohjaehdotusta. I varapuheenjohtaja Ari Harinen ehdotti, että kunnanhallitus palauttaa asian valmisteltavaksi. Jos lausunnon antamiselle ei saada lisäaikaa, kunnanhallitus pitää ylimääräisen kokouksen ennen valtuuston kokousta Jäsenet Matti Kaurila ja Pirkko Lehtinen kannattivat Harisen ehdotusta. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti Harisen ehdotuksen. Päätös Kunnanhallitus päätti palauttaa asian valmisteltavaksi. Jos lausunnon antamiselle ei saada lisäaikaa, kunnanhallitus pitää ylimääräisen kokouksen ennen valtuuston kokousta Tiedoksi Muutoksenhakuohje Ei muutoksenhakua.