Selvitys henkilökuljetusten organisaatioja toimintamallien vaikutuksista Hämeenlinnan seudulla

Transkriptio

1 Selvitys henkilökuljetusten organisaatioja toimintamallien vaikutuksista Hämeenlinnan seudulla HENRIIKA WEISTE, ANNA-SOFIA HYVÖNEN WAYSTEP CONSULTING OY

2 2

3 Tiivistelmä Selvityksen tavoitteena oli arvioida henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen hoidon organisaatioja toimintamallien kustannus- ym. vaikutuksia kolmessa Hämeenlinnan seudun kunnassa. Selvitys toteutettiin osana Hämeenlinnan seudun henkilökuljetushanketta. Selvityksen lähtötietoina käytettiin Hämeenlinnan seudun henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen nykytilanteen kuvauksia sekä Hämeenlinnan seudulla henkilökuljetusten ohjausryhmässä luonnosteltuja seudun organisaatiomalleja ja valtakunnallisesti tuotettua aineistoa henkilökuljetuksista. Selvitysten perusteella Hämeenlinnan seudun henkilökuljetusten kehittämisen tärkeimmiksi tavoitteiksi nähtiin: Asiakkaan kannalta riittävät kuljetuspalvelut entistä edullisemmin ja entistä vähemmällä työllä. Palveluiden helppokäyttöisyys. Yhä suurempi osa rahoituksesta kohdennetaan kaikille avoimiin kuljetuksiin. Yhä suurempi osa rahoituksesta kohdennetaan useita matkustajia palvelevaan matkustukseen. Avoimen joukkoliikenteen (ml. palveluliikenne) ja sen verkoston kehittäminen seudullisesti. Tehokkaat organisaatio- ja toimintamallit kuntaorganisaatioissa ja seudullisesti. Edulliset hankinnat. Palveluiden käytön ja kustannusten seurantatiedot muodostavat jatkuvan kehittämisen pohjan. Hämeenlinnan henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen hoitoa päädyttiin esittämään kehitettäväksi seuraavasti: 1. Hämeenlinnan seudulle esitetään perustettavan seudullinen henkilökuljetus- ja joukkoliikenneyksikkö Kyydittämö, jonka henkilöstövahvuus on noin viisi henkilöä. Yksikkö vastaa seudun henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen suunnittelusta, kilpailuttamisesta ja ylläpidosta. 2. Henkilökuljetuksia (VPL, SHL sekä palveluliikenne) kannattaa yhdistellä ja ryhmäkuljetuksia suunnitella kokonaisuutena, koska säästöpotentiaali on merkittävä. Hämeenlinnan seudulle esitetään perustettavan kuntien yhteinen Kyytikeskus, joka toteutetaan ulkoisena palveluna. Kyytikeskuksen tehtävänä on välittää ja yhdistellä seudun VPLja SHL-matkoja. 3

4 Esipuhe Hämeenlinnan kaupunginhallitus sekä Hattulan ja Janakkalan kunnanhallitukset hyväksyivät henkilökuljetusten yhdistelyn seudulliseksi yhteishankkeeksi. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää, minkälaista organisaatio- ja toimintamallia olisi järkevää tulevaisuudessa soveltaa Hämeenlinnan seudulla henkilökuljetusten järjestämisessä. Tavoitteena on ollut suunnitella toteuttamistapa, jossa kuntien tukemat henkilökuljetukset pystytään hoitamaan nykyistä tehokkaammin ja käyttäen hyväksi avointa joukkoliikennettä sen eri muodoissa. Tässä konsulttiselvityksessä tavoitteena on ollut selvittää ehdotettavien organisaatio- ja toimintamallien kustannus- ym. vaikutukset jokaisen kolmen kunnan kohdalta erikseen. Selvitys ja tehdyt johtopäätökset perustuvat seudun kunnissa työstettyyn valmiiseen materiaaliin. Selvitystä on työn aikana käsitelty henkilökuljetushankkeen ohjausryhmässä sekä esitelty henkilökuljetushankkeen seminaarissa sidosryhmille, päättäjille ja viranhaltijoille ja Hämeenlinnan johtoryhmälle ja Janakkalan kunnanhallitukselle. Työtä ovat ohjanneet projektipäällikkö Katja Hietala ja joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Hämeenlinnan kaupungista. Selvityksen ovat tehneet DI, KTK Henriika Weiste ja FM, HTM Anna-Sofia Hyvönen WayStep Consulting Oy:stä. 4

5 Sisällys 1 Johdanto Henkilökuljetusten järjestämisen ja kustannusten nykytilanne Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kustannukset Sosiaalitoimen kuljetukset Opetustoimen kuljetukset Palveluliikenne Seudun henkilökuljetusten kehittämistarpeita ja tavoitteet Seudun joukkoliikenne- ja henkilökuljetusyksikkö: Kyydittämö Tarpeet seudulliselle yhteistyölle henkilökuljetusten järjestämisessä Kyydittämön tehtävät Kyydittämön henkilöresurssitarve Kyydittämön seudullinen organisointi Kyydittämön kustannus- ja henkilöresurssivaikutukset Kyydittämön vaikutukset henkilökuljetusten järjestämiseen Kyytikeskus (matkojenyhdistelykeskus) Kyytikeskuksen tehtävät Toteuttamisvaihtoehdot Kyytikeskuksen kustannusten arviointi Kyydittämöllä ja Kyytikeskuksella saavutettavien säästöjen arviointi Kustannusten jakaminen kuntien välillä Yhteenveto Kyydittämön ja Kyytikeskuksen kustannusvaikutuksista Kyytikeskuksen palvelutason määrittely Kokemukset matkojenyhdistelytoiminnasta Kyydittämön ja Kyytikeskuksen muiden vaikutusten arviointi Kyytikeskuksen ja Kyydittämön vaikutukset asiakkaisiin ja liikenteenharjoittajiin Toimintaympäristön muutosten vaikutus henkilökuljetuksiin Suositukset ja eteneminen Liitteet

6 1 Johdanto Yhteiskunnan korvaamien henkilökuljetusten määrä ja kuljetuskustannukset ovat olleet viime vuosina jatkuvassa kasvussa Hämeenlinnan seudulla, kuten muuallakin maassamme. Valtion ja kuntien joukkoliikenteen ostoihin osoittamilla määrärahoilla ei enää pystytä ylläpitämään joukkoliikenteen peruspalveluja perinteisin keinoin. Tämä on vaikeuttanut kuntien mahdollisuuksia hoitaa henkilökuljetuksiin liittyviä velvoitteitaan, nostanut kuljetuskustannuksia ja tuonut myös paineita kuntien ostoliikennepalvelujen lisäämiseksi. Hämeenlinnan kaupunginhallitus sekä Hattulan ja Janakkalan kunnanhallitukset hyväksyivät Hämeenlinnan seudun henkilökuljetushankkeen seudulliseksi yhteishankkeeksi ja hanke käynnistyi Hämeenlinnan seudun henkilökuljetushankkeen tavoitteena on luoda malli, jonka avulla suuri osa henkilökuljetuksista tehdään yhdistetysti 1) yli kunta- ja hallintokuntarajojen sekä 2) avointa joukkoliikennettä sen eri muodoissa hyväksi käyttäen. Hankkeessa suunnitellaan seudullinen järjestelmä, joka kattaa kaikkien kolmen kunnan henkilökuljetukset. Avoin joukkoliikenne järjestetään jo nyt seudullisesti. Osana hanketta on valmisteltu mallia seudulliseen henkilökuljetusten koordinointiin ja matkojen yhdistelyyn. Tässä konsulttiselvityksessä on henkilökuljetushankkeessa kerättyjen lähtötietojen pohjalta arvioitu seudullisen organisaation tarpeita ja matkojenyhdistelyn vaikutuksia Hämeenlinnan seudulla. Ulkoisen arvioinnin tavoitteena on ollut vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitä henkilökuljetuksiin liittyviä tehtäviä kannattaa hoitaa seudullisesti? Miten seudullinen yhteistyö organisoidaan? Yhdistelläänkö henkilökuljetuksia? Mikäli kyllä, mitä kuljetuksia yhdistely koskee? Miten henkilökuljetusten yhdistely toteutetaan (nykyisen mallin tehostaminen / palvelun hankinta ulkoistettuna / oma matkojenyhdistelykeskus)? 6

7 2 Henkilökuljetusten järjestämisen ja kustannusten nykytilanne 2.1 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kustannukset Tässä luvussa käsitellään Hämeenlinnan seudun henkilökuljetusten nykytilaa pääosin kustannusten valossa. Henkilökuljetusten nykytilaa on analysoitu ja raportoitu huolellisesti henkilökuljetushankkeessa ja näitä analyyseja on käytetty lähtötietoina suunnitelmia ja konsulttiselvitystä tehdessä. Hämeenlinnan seudun kunnat käyttivät vuonna 2014 henkilökuljetuksiin ja joukkoliikenteeseen 9,1 miljoonaa euroa (alv 0 %) 1. Henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen kustannukset jakautuivat seudun kuntien kesken seuraavasti: Hämeenlinnan kaupunki 73,9 %, Janakkala 16,7 % ja Hattula 9,4 %. Huomionarvoista on se, että 77 % rahoituksesta kohdistuu vain viidelle prosentille asukkaista. Vain noin 23 % rahoituksesta kohdistuu palveluihin, jotka ovat kaikille matkustajille avoimia. Joukkoliikenne on tärkeä osa henkilökuljetusten kokonaisuutta, koska matkojen järjestäminen joukkoliikenteessä on edullista verrattuna erilliskuljetuksiin. Soveltuvin osin tuettuja matkoja kannattaakin hoitaa mahdollisimman tehokkaasti joukkoliikenteessä. Avoimen joukkoliikenteen vähentyminen johtaa siihen, että erilliskuljetuksissa joudutaan kuljettamaan yhä suurempi osa myös niistä yhteiskunnan tukemiin matkoihin oikeutetuista asiakkaista, jotka voisivat käyttää avointa joukkoliikennettä. Seuraavassa on esitetty yhteenveto henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen kustannuksista ja matkustuspotentiaalista eri matkatyypeissä. (Kuva 1). 1 Summa sisältää sosiaalitoimen ja koulutoimen kuljetusten osalta valtionosuudet. Summa ei sisällä joukkoliikenteen valtionapua, jonka suuruus vuonna 2014 oli noin euroa (sis. alv). 7

8 Kuva 1. Henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaali ja kustannukset vuonna 2014 (alv 0 %) (lähde: Hämeenlinnan kaupunki). Vuosien aikana Hämeenlinnan seudun kuntien kuljetusten kustannukset ovat nousseet voimakkaasti, niin kuin on käynyt Suomen muillakin kaupunkiseuduilla. Kustannukset ovat nousseet opetustoimen kuljetuksissa 37 % ja sosiaalitoimen kuljetuksissa 26 %. (Kuva 2). Kustannusten kehitys kunnittain on esitetty raportin liitteessä 1. Kunnittainen kustannusten tarkastelu paljastaa, että Hämeenlinnassa kustannukset ovat kasvaneet voimakkaimmin: opetustoimen kuljetuksissa 56 % ja sosiaalitoimen kuljetuksissa 42 %. Joukkoliikenteen kustannusten nousu on tasaantunut 2010-luvulla, mutta henkilökuljetusten kustannukset ovat nousseet edelleen. Janakkalassa henkilökuljetusten kustannusten nousu on ollut hieman maltillisempaa. Hattulassa vain opetustoimen kuljetuskustannukset ovat kasvaneet ja sosiaalitoimen kuljetusten kustannukset ovat hieman laskeneet. Kustannuskehitykseen vaikuttavat monet syyt. Matkustustarpeen kasvun lisäksi palveluiden järjestämisen kustannukset nousevat, palveluita on voitu lakkauttaa tai myöntämisperusteita muuttaa. Esimerkiksi palveluyksiköiden lakkauttaminen tai toiminta-aikojen muuttaminen vaikuttavat oleellisesti kuljetusten kustannuksiin. 8

9 Kuva 2. Hämeenlinnan seudun kuntien kuljetuskustannusten kehitys (lähde Hämeenlinnan kaupunki, kuntien vastaukset ELY-keskuksen kyselyyn). Hämeenlinnan seudun kuntien opetus- ja sosiaalitoimen kuljetuksia (Kuva 3) lähemmin tarkastelemalla huomataan, että eniten rahaa käytetään busseilla hoidettaviin koulumatkoihin ja vammaispalvelulain mukaisiin matkoihin. Kuva 3. Opetus- ja sosiaalitoimen kuljetuskustannukset vuonna

10 2.2 Sosiaalitoimen kuljetukset Vuonna 2014 vammaispalvelulain (VPL) mukainen matkaoikeus oli Hämeenlinnan seudulla vajaalla henkilöllä ja sosiaalihuoltolain (SHL) mukainen matkaoikeus noin 650 henkilöllä. Vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja tehtiin yhteensä noin matkaa. Vammaispalvelulain mukaisia matkoja tehtiin kpl, joista matkalla matkustajan kotikunta oli Hämeenlinna, matkalla Janakkala ja matkalla Hattula. Sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja tehtiin kpl, joista matkalla matkustajan kotikunta oli Hämeenlinna, matkalla Janakkala ja 979 matkalla Hattula. Taksikorteilla tehtiin yhteensä matkaa sisältäen edellä mainittujen lisäksi myös mm. fysioterapiamatkat ja päivätoimintamatkoja. Vuosien aikana taksikorttimatkojen määrä on kasvanut Janakkalassa noin seitsemän prosenttia. Hämeenlinnassa taksikorttimatkojen määrä on vähentynyt hieman, kun taas Hattulassa matkamäärät ovat vähentyneet noin 20 %. Taksikortilla tehdään pääasiassa vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja, mutta myös asumispalvelujen matkoja ja fysioterapiamatkoja. Vuosien aikana sosiaalihuoltolain mukaiset matkakustannukset ovat nousseet noin kymmenen prosenttia ja vammaispalvelulain mukaiset matkakustannukset noin 15 % seudun kunnissa. Vuonna 2014 sosiaalitoimen kuljetuskustannuksista noin ⅔ muodostui vammaispalvelulain mukaisista matkoista. Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset matkat tehdään pääosin takseilla. Pieni osuus kuljetuksista tapahtuu myös palvelulinjoilla. Kanta-Hämeen Aluetaksi Oy:n kanssa on seudullinen sopimus VPL- ja SHL-kuljetuspalveluiden tilaus- ja välityspalvelusta. Viimeisin sopimus on vuodelta Sopimus on voimassa toistaiseksi ja sopimuksessa on yhden kuukauden irtisanomisaika. Matkojen välitystoiminta on hankittu suorahankintana, joka ei jatkossa enää ole suositeltava hankintamalli. Matkojenyhdistelyä ei ole matkojen välitystä koskevassa sopimuksessa vaadittu, eikä kuljetuspalveluohje myöskään mahdollista yhdistelyä. Yhdistelyä voidaan kuitenkin tehdä asiakkaan pyynnöstä, jolloin asiakas vapautuu matkan omavastuuosuuden maksamisesta. Matkoista yhdistellään noin yksi prosentti. Takseja ei ole kilpailutettu ja kustannukset muodostuvat valtioneuvoston asetuksen (taksiliikenteen kuluttajille perittävistä enimmäishinnoista 796/2015) mukaisesti. Kuluttajilta perittävä enimmäishinta koostuu perusmaksusta, ajomatkamaksusta ja odotusmaksusta ( reittitaksa ). Lisäksi voidaan periä ennakkotilausmaksu sekä avustamis-, lentokenttä- ja tavarankuljetuslisä. Perusmaksuna saadaan periä enintään 5,36 euroa, jos kuljetus alkaa arkipäivänä klo 6:n ja 20:n välisenä aikana. Ajomatkamaksu määräytyy ajomatkan pituuden ja matkustajien henkilölukumäärän perusteella ja se on jaettu neljään taksaluokkaan. 10

11 Vammaisten työ- ja päivätoimintaa järjestetään kolmen eri lain perusteella; sosiaalihuolto-, vammaispalvelu- ja kehitysvammalain perusteella. Lisäksi seudun kunnat järjestävät vapaaehtoisesti ikäihmisille päivätoimintaa kuljetuksineen. Päivätoimintakuljetusten piirissä oli vuonna 2014 vajaa 600 asiakasta. Ryhmäkuljetuksia on suunniteltu ja järjestetty hajanaisesti. Seudun joukkoliikennekoordinaattori on suunnitellut ja kilpailuttanut ryhmäkuljetuksia Hämeenlinnan alueella. Kuljetuksia hoidetaan lisäksi takseilla, palveluliikenteellä sekä sosiaalitoimen palveluyksiköiden vuokraamilla leasing-autoilla, joita ajavat kunnat työntekijät. Janakkalassa kuljetussuunnittelija on suunnitellut kuljetukset ja ne hoidetaan kunnan Tassu-palvelulinjalla. Hattulassa ryhmäkuljetukset hoidetaan takseilla ja leasingautolla. Työ- ja päivätoimintakuljetusten lisäksi sosiaalitoimilla on myös muita ryhmä- tai yksilökuljetuksia esimerkiksi kehitysvammaisten tilapäishoitoon, ikäihmisten fysioterapiaan ja pesulaan. Kuljetusten suunnittelussa haasteena on suunnittelun hajanaisuuden lisäksi kuljetettavien ja kuljetuskohteiden suuri määrä ja sopivan suunnitteluohjelmiston puuttuminen. Hämeenlinnan kaupungin vammaisten päivätoiminta järjestetään omana toimintana Virvelinrannassa. Kuljetusten järjestämisen hajanaisuutta kuvaa hyvin esimerkki yhdeltä päivältä, jolloin Virvelinrantaan saavutaan kahdeksalla eri kuljetuksella, keskipäivällä on muutamia kuljetuksia ja iltapäivällä 10 kotiutuskuljetusta. Osa kuljetuksista tulee samalta suunnalta. 2.3 Opetustoimen kuljetukset Tuettuihin koulukuljetuksiin oikeutettuja oppilaita oli seudulla vuonna 2014 lähes Lisäksi opetustoimet tukevat esikoululaisten matkoja. Opetustoimen kuljetukset ovat henkilökuljetusten suurin kustannuserä kunnille: noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Oppilaskuljetusten rahoituksesta vain noin 13 % kohdentui bussilippuihin vuonna Muu osa rahoituksesta käytettiin takseilla ja busseilla tehtyihin tilausajoihin. Hämeenlinnassa oppilaskuljetusten suunnittelusta vastaavat muiden toimiensa ohella tilaajapäällikkö, palvelusuunnittelija ja palvelusihteeri. Joukkoliikennekoordinaattori avustaa kuljetusten suunnittelussa. Koulukuljetuksia on kilpailutettu yhdessä muiden hallintokuntien kuljetusten kanssa. Koululaisia, ikäihmisiä ja vammaisia viedään samassa kyydissä aina, kun kellonajat ja matkustussuunnat ovat riittävän yhtenevät. Hämeenlinnan opetustoimessa on ollut joitain epäonnistuneita tarjouskilpailuja, joiden vuoksi on jouduttu tekemään suorahankintoja ja suullisia sopimuksia taksiyrittäjien kanssa. Janakkalassa ja Hattulassa kuljetusten suunnittelu on keskitetty. Janakkalassa suunnittelusta vastaa kuljetussuunnittelija ja Hattulassa toimistosihteeri. 11

12 Laskujen tarkistamisessa on kehittämismahdollisuuksia niin opetustoimessa kuin sosiaalitoimessakin. Haasteita ovat mm. asiantuntevan tarkastamisen vähäisyys, resurssien ja tarvittavien työkalujen puute. Haasteiden laajuus vaihtelee kunnittain ja hallintokunnittain. Henkilökuljetushankkeen aikana Hämeenlinnan kaupungin koulukuljetusmyöntämisprosessissa on tunnistettu kehittämistarpeita kuljetusten suunnittelun näkökulmasta. Tieto kaikista kuljetusoppilaista ja heidän kouluajoistaan tulee olla käytettävissä vuosittain viimeistään kesäkuun alussa, jotta tehokkaat reitit on mahdollista suunnitella, ja tämän jälkeen tehdään muutoksia lähinnä muuttoliikkeestä johtuen. 2.4 Palveluliikenne Hämeenlinnan seudun kunnista vain Hämeenlinnassa ja Janakkalassa ajetaan palveluliikennettä. Kanta-Hämeenlinnan alueella liikennöi palvelulinja Seiska, Hämeenlinnan kylissä Kyläpussit ja Janakkalassa Tassubussi. Hattulassa ei ole palveluliikennettä, mutta palveluliikenteen aloittaminen voisi olla perusteltua niin, että päiväohjelma muotoutuisi päiväkeskuskuljetusten ja palveluliikenteen yhdistelystä. Palvelulinjojen nykytila on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 1). Taulukko 1. Palveluliikenteen nykytila. Tuetuilla matkoilla olisi edullista lisätä palveluliikenteen käyttöä, koska matkakustannukset ovat huomattavasti taksimatkaa edullisemmat. Matkojen ohjaus palveluliikenteeseen voi perustua sekä vapaaehtoisuuteen että pakotteisiin niillä matkustajilla, joiden kunto mahdollistaa palveluliikenteen käytön. Palveluliikenne lii- 12

13 kennöi nykyisin varsin kattavasti Hämeenlinnan seudulla Hattulaa lukuun ottamatta. Noin 90 % VPL- ja SHL-kuljetuksiin oikeutetuista, jotka ovat tehneet matkoja maaliskuussa, asuvat pienalueella, jossa palveluliikenne liikennöi. (Kuva 4). Kuva 4. Palveluliikenteen reitit ja Hämeenlinnan seudulla tehtyjen VPL-matkojen määrä yhtenä kuukautena. 13

14 3 Seudun henkilökuljetusten kehittämistarpeita ja tavoitteet Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaiset matkat hoidetaan kaikissa seudun kunnissa erilliskuljetuksina reittitaksalla. Julkiseen rahankäytön tehokkuusvaatimuksiin kuuluu kuljetusten kilpailuttaminen. Kustannustehokkuutta parantaa kilpailutus ja matkojenyhdistelyn lisääminen. Yhdistelyaste on tällä hetkellä vain noin yksi prosentti, koska yhdistely perustuu vapaaehtoisuuteen. Kokonaistaloudellisesti olisi kannattavaa lisätä SHL-matkaoikeuksia, ja varmistaa, ettei VPL-matkaoikeuksia myönnetä silloin, kun matkustustarve kuuluu sosiaalihuoltolain puolelle. Oppilaskuljetusten kehittämisessä on tärkeää seudullisen kokonaiskoordinoinnin luominen, jonka avulla voidaan yhdistää samankaltaisia työtehtäviä (esimerkiksi kortit, kilpailutus, sopimukset ja seuranta) yhtä aikaa tehtäväksi ja kilpailuttaa oppilaskuljetukset keskitetysti. Kilpailutus tapahtuisi reiteittäin, jolloin varmistetaan reittien optimointi tilaajan näkökulmasta sekä tehokkaat hankinnat. Kuljetusten tehostamismahdollisuuksia parantaa myös seudulla jo käynnistynyt yhteistyöhanke, jossa yhtenä osa-alueena on koulujen aloitus- ja päättymisaikojen porrastamismahdollisuuksien selvittäminen. Tärkeimpinä kehittämistarpeina on tunnistettu kokonaiskoordinoinnin lisääminen, samankaltaisten tehtävien hoitaminen keskitetysti, kuljetusten kilpailuttaminen, edullisempien hankintojen tekeminen sekä järjestelmän tehostaminen matkojen yhdistelyastetta nostamalla ja kaluston käyttöä tehostamalla. Lisäksi valvontaa ja seurantaa on tarpeen lisätä. Kuljetusten toteutuksessa on tehty paikoitellen onnistuneita logistisia ratkaisuja yli hallintokuntarajojen. Seudun joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten hoidon resursointia on kuitenkin jatkossa syytä tarkastella laajempana kokonaisuutena. Kuljetuksiin liittyvien tehtävien hoitaminen muiden töiden ohessa ja ilman liikennesuunnitteluun liittyvää osaamista johtaa tehottomaan ajankäyttöön. Joukkoliikenteen resursointi on jo tällä hetkellä seudulla alimitoitettua. Joukkoliikenteen resurssitarve kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi toimivaltaisen viranomaisen tehtävien lisääntyessä mm. Waltti-kortin käyttöönoton myötä. Henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen yhteistyötä on tarkoitus kehittää ja tämä edellyttää, että myös henkilökuljetusten puolella on osaavia liikennesuunnittelun ammattilaisia. Kaiken kaikkiaan kokonaissuunnittelua varten tarvitaan lisää liikennesuunnitteluun liittyvää osaamista sekä suunnittelua helpottavia, nykyaikaisia työkaluja. Hämeenlinnan seudun kuntien henkilökuljetusten tavoitetila on esitetty Kuva 5. 14

15 Kuva 5. Seudun henkilökuljetusten tavoitetila. 15

16 4 Seudun joukkoliikenne- ja henkilökuljetusyksikkö: Kyydittämö Kehittämisehdotus: Hämeenlinnan seudulle esitetään perustettavan seudullinen henkilökuljetus- ja joukkoliikenneyksikkö, jonka henkilöstövahvuus on noin viisi henkilöä. Yksikkö vastaa seudun henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen suunnittelusta, kilpailuttamisesta ja ylläpidosta. 4.1 Tarpeet seudulliselle yhteistyölle henkilökuljetusten järjestämisessä Valtioneuvoston hyväksymän periaatepäätöksen mukaan joukkoliikennettä ja tuettua henkilöliikennettä tulee tarkastella laajempana henkilölogistiikan järjestelmänä niin suunnittelussa, rahoituksessa kuin käytännön palvelujen tuottamisessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että valtion ja kuntien puolella henkilöliikennepalvelut (mukaan lukien kaikki lakisääteiset henkilökuljetukset ja joukkoliikenne) suunnitellaan, hankitaan ja toteutetaan uudella tavalla yhtenäisenä henkilölogistiikan kokonaisuutena 2. Joukkoliikenteessä tämä edellyttää alueellisen joukkoliikenteen suunnittelua yhtenä kokonaisuutena ja rinnakkain henkilökuljetusten suunnittelun kanssa. Hämeenlinnan seudulla toimii jo seudullinen joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen ja joukkoliikenneasioita hoitaa seudun kuntien yhdessä palkkaama joukkoliikennekoordinaattori. Joukkoliikennekoordinaattorin päätoimenkuvana ovat lainmukaisesti toimivaltaiselle viranomaiselle määritetyt tehtävät. Joukkoliikenteen tehtäviä kuuluu vähäisissä määrin myös tilaajajohtajalle, toimistosihteerille ja liikennesuunnittelijalle. Hämeenlinnassa joukkoliikennekoordinaattori on oman toimen ohessa ja kuljetusten kehittämistarkoituksessa suunnitellut ja kilpailuttanut yli hallintokuntarajojen ylittäviä kuljetuksia eri alueille. Kuljetukset ovat sisältäneet koulukuljetuksia, ikäihmisten päivätoiminta- ja fysioterapiakuljetuksia sekä vammaisten päivätoimintakuljetuksia. Jatkossa joukkoliikenteen tehtävien lisääntyessä joukkoliikennekoordinaattorin resurssit eivät tule riittämään henkilökuljetuksiin. Seudullista joukkoliikenneorganisaatiota on välttämätöntä vahvistaa. Henkilökuljetuksia suunnitellaan ja hankitaan hajautetusti kunnissa. Tehtäviä hoitaa Janakkalassa kuljetusasioihin perehtynyt kuljetussuunnittelija, mutta Hämeenlinnassa ja Hattulassa henkilökuljetuksiin liittyviä tehtäviä hoitavat muiden töiden ohessa tilaajapäälliköt, palvelusuunnittelija ja palvelusihteeri, koulujen työntekijät, 2 Lähde: Henkilökuljetusten uudistaminen, ohjausryhmän loppuraportti, LVM 9/

17 toimistosihteeri sekä palveluyksiköt suoraan. Kuljetusten hoitoon arvioidaan yhteensä käytettävä noin viiden henkilötyövuoden resurssi vuosittain. Resurssi jakautuu kuitenkin lukuisille eri henkilöille omien tehtävien ohessa hoidettavaksi. (Kuva 6). Kuva 6. Henkilökuljetusten koordinointi, nykytila ja seudullinen koordinointi. Nykyisen henkilökuljetusten organisoinnin haasteena ovat tehtävien hajautettu hoito, riittämättömät resurssit, liikenteen suunnitteluun ja kilpailutukseen liittyvän osaamisen puuttuminen silloin, kun tehtäviä hoidetaan muiden töiden ohessa sekä laskujen systemaattisen ja/tai asiantuntevan tarkistamisen vähäisyys. Lisäksi kuljetuspalveluiden käytöstä olisi tarpeen saada systemaattista seurantatietoa, joka mahdollistaisi palvelujen jatkuvan kehittämisen. 4.2 Kyydittämön tehtävät Hämeenlinnan seudun henkilökuljetuksia olisi järkevää koordinoida seudullisena kokonaisuutena. Seudullinen koordinointi mahdollistaisi samankaltaisten työtehtävien hoitamisen keskitetysti, turvaisi osaamisen ja välineet suunnittelutyöhön sekä parantaisi henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen yhteistyötä ja vuorovaikutteista suunnittelua. Kokonaisuuden koordinointi mahdollistaisi myös kuljetusten kilpailuttamisen seudullisesti, mikä oletettavasti näkyisi edullisempina hankintoina. Lisäksi matkojenyhdistelyastetta kyettäisiin nostamaan, kaluston käyttöä tehostamaan sekä kuljetuksiin liittyvää seurantaa tarkentamaan. Hyvässä organisaatiossa kukin tekee sitä, minkä parhaiten osaa. Kuljetusperiaatteiden määrittely ja kuljetuksiin liittyvä päätöksenteko tulisi jatkossakin säilyttää 17

18 asianomaisissa hallintokunnissa. Kuljetusten suunnittelu, kilpailuttaminen, tilaaminen ja kuljetusten toteutumiseen liittyvä seuranta ovat liikennesuunnittelijan ammattialaan liittyviä tehtäviä. Ehdotuksena on seudullisen joukkoliikenne- ja henkilöliikenneyksikön (Kyydittämö) perustaminen. Kyydittämön tehtävät liittyvät liikennesuunnittelualan keskeisiin työtehtäviin kuten kuntien kuljetusten ja seudun joukkoliikenteen järjestämiseen. Lähtökohtana on, että koulu- ja sosiaalitoimet määrittävät kuljetusperiaatteet (mille asiakasryhmille ja millaisella palvelutasolla kuljetuksia myönnetään) ja päättävät yhteistyössä Kyydittämön kanssa mihin ja milloin kuljetukset toteutuvat. Kuljetusoikeuspäätökset vaativat sosiaalitoimen tai oppilashuollon erityisosaamista, jonka vuoksi kuljetusoikeuksiin liittyvä päätöksenteko tulee jatkossakin säilyttää asianomaisilla hallintokunnilla. Koulu- ja sosiaalitoimen osaamista ja asiakkaiden tuntemusta tarvitaan jatkossakin jonkin verran kuljetusten oppilas- tai asiakaskohtaiseen suunnitteluun, mutta vastuu ja pääosa työmäärästä siirtyvät Kyydittämöön. Kyydittämön joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin liittyvät tehtävät ovat kuvattu Taulukko 2. Taulukko 2. Kuntien ja Kyydittämön tehtävät. Ehdotuksena on, että Kyydittämön toimenkuvaa ja tehtäviä kehitetään vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa tehtävät koskisivat joukkoliikennettä ja henkilökuljetuksia. Jatkossa seudullista yhteistyötä ja kokonaiskoordinointia voisi mahdollisesti laajentaa kuntien pientavarakuljetuksiin. Jatkossa tulee pohdittavaksi myös maakunnallinen yhteistyö. Jos Kelan matkoihin liittyvän yhteistyön raja-aitoja pystytään valtakunnallisesti tavoitteiden mukaisesti purkamaan, voisivat Kyydittämön tehtävät laajentua tulevaisuudessa myös Kela-yhteistyöllä. 18

19 4.3 Kyydittämön henkilöresurssitarve Kyydittämön tehtäviä hoitamaan tarvitaan yksikköä johtava asiantuntija/esimies, joukkoliikennekoordinaattori, kaksi kuljetussuunnittelijaa sekä sihteeri (Taulukko 3). Kokonaistyömääräarvio, viisi henkilötyövuotta on saman verran kuin nykyisinkin on käytetty henkilökuljetuksiin ja joukkoliikenteeseen. Työmäärä seudun joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten hoidossa kuitenkin kasvaa, koska joukkoliikenteen hoitoon tulee uusia tehtäviä, henkilökuljetusten määrä kasvaa ja mm. tarjouskilpailut työllistävät. Kyydittämössä viiden henkilön resurssit pystytään käyttämään huomattavasti tehokkaammin kuin hajautetussa mallissa. Tehokkuutta lisää myös mahdollisesti hyödynnettävä reittien optimointiohjelma. Taulukko 3. Kyydittämön henkilöstö ja alustavat tehtävänkuvaukset. Tehtävänkuvauksia voidaan tarkentaa henkilöiden osaamisen mukaan. Johtavalla asiantuntijalla/esimiehellä tulee olla vahvaa kokemusta logistiikasta tai henkilökuljetuksista. Kuljetussuunnittelijat hoitaisivat sekä henkilökuljetuksia että osallistuisivat tarvittavassa laajuudessa joukkoliikenteen järjestämiseen liittyviin tehtäviin. Kuljetussuunnittelijoiden keskinäinen työnjako olisi mahdollista tehdä esimerkiksi maantieteellisesti alueittain (sosiaalitoimen kuljetukset ja koulukuljetukset). Kyydittämön henkilöstöresurssit saataneen osittain järjestettyä sisäisillä siirroilla. Esimerkiksi Janakkalan kuljetussuunnittelijan tehtävät olisi luonteva yhdistää seudullisiksi. Todennäköisesti yhdestä kahteen liikennesuunnittelun ammattilaista on kuitenkin tarpeen rekrytoida. 19

20 4.4 Kyydittämön seudullinen organisointi Koska Kyydittämöön siirtyisi jonkin verran nyt hallintokunnissa tehtäviä töitä, tulisi organisointi ja resursointi käydä huolella läpi hallintokunnittain ja henkilöittäin (kuljetusten suunnitteluun nykyisin osallistuvat tahot). Kyydittämö tarvitsee seudullisesti sen toimintaa ohjaavan elimen, joka voi olla kuntien edustajista muodostuva epävirallinen ohjausryhmä ja/tai kuntien yhteinen toimielin, kuten joukkoliikennejaosto. Kyydittämön toimintaan liittyvä päätöksenteko koskee monia eri hallintokuntia kunnissa. Tarvittavat päätökset ovat erityyppisiä (esimerkiksi kuljetusperiaatteiden yhdistämiseen ja hankintoihin liittyvät päätökset). Yhtenäisten päätösten varmistamiseksi olisi selkeintä, että asioista päätettäisiin seudullisesti. Usealla alueella seudullisesta joukkoliikenteestä päättävä elin päättää myös henkilökuljetuksiin liittyvistä asioista. Osa asioista on kuitenkin sellaisia, että ne on syytä viedä suoraan kuntakohtaiseen päätöksentekoon. Esimerkiksi kuljetusten palvelutaso vaikuttaa rahoitustarpeeseen ja on näin kuntakohtaisesti päätettävä asia. Kyytikeskuksen toiminta on toisaalta tehokkainta, jos palvelutaso on yhtenäinen. Kyydittämöstä tulisi osa joukkoliikenteen organisaatiota. Ehdotuksena on, että joukkoliikennejaosto päättäisi joukkoliikenneasioista kuten ennenkin ja lisäksi henkilökuljetuksiin liittyvistä asioista, kuten liikennehankinnoista. Kuntien omaan päätöksentekoon jäisivät mm. kuljetusoikeuksista ja kuljetusten myöntämisperusteista päättäminen. 4.5 Kyydittämön kustannus- ja henkilöresurssivaikutukset Kyydittämöön siirtyisivät kaikki liikenteen suunnitteluun (mm. reittien, aikataulujen ja kaluston suunnittelu), liikenteen hankintaan (mm. tarjouskilpailujen valmistelu, liikenteen kilpailutus ja sopimusten teko) ja palvelujen ylläpitoon (mm. sopimusseuranta, maksuliikenteen hoito, käytön seuranta, strateginen johtaminen ja reklamaatiot) liittyvät tehtävät. Joukkoliikenteen hoito siirtyisi kokonaisuudessaan Kyydittämöön. Joukkoliikenteeseen on käytetty vuosittain noin 1,2 henkilötyövuoden työpanos, joka siirtyisi kokonaisuudessaan Kyydittämöön (Taulukko 4). 20

21 Taulukko 4. Henkilöresurssien määrä ja vastaava taho. Seuraavassa on arvioitu resurssivaikutuksia kunnittain. Nykytilan työmääräarviot perustuvat henkilökuljetushankkeen selvityksiin. Hämeenlinna Hämeenlinnassa koulukuljetusten hankinnasta vastaa nykyisin tilaajapäällikkö. Ylläpidosta vastaavat palvelusuunnittelija sekä palvelusihteeri. Palvelusihteeri huolehtii taksilla kuljetettavien oppilaiden kuljetuksien järjestämisestä ja Kanta-Hämeenlinnan alueen oppilaiden bussilippujen tilauksista. Lisäksi noin viisi työntekijää eri kouluista Lammin, Rengon, Tuuloksen, Kalvolan ja Hauhon alueelta esim. tilaavat bussikortteja oppilaille. Näistä kaksi koulusihteeriä osallistuvat hieman laajemmin palveluiden ylläpitoon. Ikäihmisten palveluissa ja vammaispalveluissa kuljetuksien suunnittelu ja ylläpito ovat pääsääntöisesti hajautuneet sinne yksikköön, missä kuljetukselle on tarvetta. Tilaajapäälliköt vastaavat pääsääntöisesti kuljetusten hankinnasta. Ikäihmisten palveluissa sosiaalihuoltolain mukaisten virkistys- ja asiointimatkojen järjestämisestä vastaavat ikäihmisten tilaajapalveluiden tilaajapäällikkö, ikäihmisten palveluiden asiakasohjausyksikön päällikkö ja palvelusihteeri. Vammaispalvelulain mukaisten virkistys- ja asiointimatkojen järjestämisestä vastaavat vammaispalveluiden tilaajapäällikkö, vammaispalveluiden asiakasohjausyksikön päällikkö sekä palveluohjaajat. Kuljetusten järjestämisestä huolehtivat yksiköiden työntekijät. Leasing-autojen kuljetussuunnittelu tehdään kunnan omana toimintana. (Taulukko 5). 21

22 Taulukko 5. Henkilökuljetuksiin liittyvä työmäärä Hämeenlinnassa (htv). Hämeenlinnassa vapautuisi noin kahden henkilötyövuoden resurssit muihin tehtäviin. Palvelusihteerin kuljetusten suunnitteluun liittyvät tehtävät siirtyisivät kokonaan Kyydittämöön. Palveluyksikköihin liittyen tarvitaan pieni resurssivaraus jatkossakin, jotta asiakastarpeisiin liittyvä tieto ja osaaminen välittyvät Kyydittämön kuljetussuunnittelijoille. Tarkoitus on, että Kyydittämön kuljetussuunnittelijat tekevät tiivistä yhteistyötä palveluyksiköiden kanssa. Janakkala Janakkalassa kuljetusten järjestäminen on nykyisin pääsääntöisesti keskitetty kuljetussuunnittelijalle. Kuljetussuunnittelija vastaa Janakkalan palveluliikenteen suunnittelusta ja ylläpidosta. Palveluliikenteen kilpailuttaa seudullinen joukkoliikennekoordinaattori. Vammaispalveluiden ja ikäihmisten päivätoimintakuljetukset on keskitetty palvelulinjoille ja vain harvoja päivänaikaisia ajoja ajetaan takseilla. Koulukuljetusten suunnittelusta, hankinnasta ja ylläpidosta vastaa myös kuljetussuunnittelija. (Taulukko 6). Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisten virkistys- ja asiointimatkojen hankinta ja ylläpito on keskitetty vammaispalveluihin. Asumispalveluiden kuljetuksien järjestämisestä vastaavat asumispalveluyksiköiden työntekijät. 22

23 Taulukko 6. Henkilökuljetuksiin liittyvä työmäärä Janakkalassa (htv). Tarkastelussa on otettu huomioon, että koko kuljetussuunnittelijan työmäärä voisi siirtyä Kyydittämöön. Kuljetussuunnittelija siirtyisi mahdollisesti Kyydittämöön ja hoitaisi tehtävät sieltä käsin. Nykyisin kuljetussuunnittelija on vastannut myös kunnan pientavarakuljetusten suunnitteluun liittyvistä tehtävistä. Mahdollisuutta tavarakuljetusten ja henkilökuljetusten liittämiselle tulevaisuudessa on hyvä selvittää, mutta ensivaiheessa kannattaa keskittyä henkilökuljetusten kokonaisuuden haltuun ottamiseen. Janakkalan ateria- ja lähettipalveluiden osalta on pohdittava, mikä on tällä hetkellä tarkoituksenmukaisin tapa järjestää kuljetukset. Kyydittämön kautta kunnan kuljetussuunnittelijalle syntyisi varahenkilöjärjestely. Hattula Hattulassa koulukuljetusten järjestäminen on nykyisin keskitetty toimistosihteerille. Toimistosihteeri vastaa kuljetusten suunnittelusta, liikenteen hankinnasta ja palvelun ylläpidosta kokonaisuudessaan. Koti-, asumis- ja vammaispalveluissa kuljetusten suunnittelu, hankinta ja ylläpito ovat pääsääntöisesti hajautuneet sinne yksikköön, missä kuljetukselle on tarvetta. Juuri käyttöönotetun leasing-auton kuljetusten suunnittelusta vastaavat kunnan työntekijät, muutoin kuljetussuunnittelu tehdään liikennöitsijöiden toimesta. Pääpaino kuljetusten järjestämisessä on ollut laskujen/reittien tarkastamisessa. Seuraavassa esitettyjen lisäksi vammaispalveluiden kuljetuksissa on käytetty vähäisessä määrin työaikaa kuljetuksiin liittyviin asioihin (Taulukko 7). 23

24 Taulukko 7. Henkilökuljetuksiin liittyvä työmäärä Hattulassa (htv). Resursseja kuljetusten suunnitteluun on käytetty vähän ja jatkossa niitä tarvittaisiin kunnassa entistä vähemmän tehtävien siirtyessä Kyydittämön hoidettavaksi. Suurin muutos kohdistuisi Hattulan toimistosihteeriin, jonka kuljetuksiin käytetyistä resursseista arvioilta 2/3 vapautuisi muihin tehtäviin. Yhteenveto Kyydittämön henkilökustannuksia on arvioitu seuraavasti olettaen, että johtava asiantuntija ja yksi liikennesuunnittelija rekrytoitaisiin ja muu henkilöstö saataisiin sisäisillä siirroilla (Taulukko 8). Taulukko 8. Yhteenveto Kyydittämön arvioiduista henkilökustannuksista. Vuotuinen kustannus jaettaisiin kunnille asukaslukuun perustuen, jolloin kustannusosuudet henkilötyökustannuksista olisivat Taulukko 9 esitetyn kaltaiset. Taulukon alimmalle riville on laskettu, paljonko kunnassa vapautuu resursseja, kun tehtäviä siirtyy kunnasta Kyytikeskukseen ja tehtäviä aiemmin hoitanut henkilöstö jää kuntaan. Janakkalan kuljetussuunnittelija siirtyy Kyytikeskukseen, joten kuntaan ei jää vapaata resurssia. 24

25 Taulukko 9. Kuntien vuotuiset kustannusosuudet henkilötyökustannuksista. 4.6 Kyydittämön vaikutukset henkilökuljetusten järjestämiseen Liikennesuunnittelua tekisivät päätoimiset liikennesuunnittelijat. Tämä synnyttäisi kotipesän henkilökuljetuksiin liittyvälle osaamiselle ja kehittämistyölle sekä edistäisi joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten vuorovaikutteista kehittämistä. Samalla henkilökuljetusten näkökulma saataisiin tuotua paremmin osaksi palveluverkon kehittämistä ja muutoksia. Jatkossa tehtävien kohdentuminen tapahtuisi henkilöstön osaamisen mukaan: liikennesuunnittelijat suunnittelisivat ja hankkisivat liikennepalvelut. Tämä mahdollistaisi osaamisen keskittymisen ja sen, että kouluissa ja sosiaalitoimen palveluyksiköissä voidaan keskittyä perustehtäviin. Liikennepalveluiden laajempi kokonaiskoordinointi synnyttää synergiaetua suunnitteluun, ylläpitoon, hankintaan ja seurantaan. Kyydittämössä voitaisiin säästää resursseissa ja hoitaa yhtenä kokonaisuutena nykyisin kunnissa tehtäviä samankaltaisia työtehtäviä, kuten kuljetusten kilpailutuksia. Seudullinen koordinointi ei vaikuta kuljetusoikeuksiin liittyvään päätöksentekotapaan: kunnat ja niiden hallintokunnat itsenäisesti päättävät jatkossakin ketä saa kuljettaa ja millä ehdoin. Kuljetuskustannukset voidaan kohdentaa toteutuman mukaisesti kunnittain. Seudullista koordinointia ja matkojenyhdistelyä kuitenkin tehostaisi kuljetusoikeuksien myöntämisperusteiden seudullinen yhtenäistäminen. Liikenteenharjoittajien yhteistyöosapuoli olisi jatkossa Kyydittämö, joka mahdollistaisi paremman tavoitettavuuden ja osaamisen liikennepalveluiden järjestämiseen liittyvässä vuorovaikutuksessa. Seudullisen koordinoinnin ansiosta voidaan saada laadukkaampia tarjouskilpailuja. Suunnittelutyötä siirtyisi liikenteenharjoittajilta viranomaiselle (vaikutus erityisesti Hämeenlinnassa) ja kilpailutukset tapahtuisivat valmiiden reittien pohjalta. Myös laskujen tarkastustyö helpottunee. Kokonaiskoordinoinnin avulla kuljetusten kokonaisuutta voidaan tehostaa, jos esimerkiksi toimintojen alku- ja päättymisaikoja voidaan sovitella kuljetuskokonaisuuden kannalta edullisesti. Koordinointi mahdollistaa myös esteettömien liikennepalveluiden kehittämisen, uusien liikennepalvelujen syntymisen, MaaS-ajattelun (Mobility as a Service) hyödyntämisen sekä palveluliikenteen tehokkaamman käytön. 25

26 5 Kyytikeskus (matkojenyhdistelykeskus) Kehittämisehdotus: Hämeenlinnan seudulle esitetään perustettavaksi kyytikeskus, joka toteutetaan ulkoisen palveluna. Kyytikeskuksen tehtävänä on ainakin aluksi välittää ja yhdistellä seudun VPL- ja SHL-matkoja. 5.1 Kyytikeskuksen tehtävät Kyytikeskus (matkojenyhdistelykeskus) ottaa tilaukset vastaan, yhdistää ne reiteiksi ja välittää reitit liikennöitsijöille. Samaan suuntaan ja samaan aikaan kulkevien asiakkaiden matkoja yhdistellään aina, kun se on mahdollista. Asiakkaat voivat tilata kyydin haluamanaan aikana. Kunnat laativat palvelun käyttäjistä asiakastarpeisiin perustuvan asiakasprofiilin, joka auttaa Kyytikeskusta järjestämään asiakkaalle sopivan kuljetuksen. Kyytikeskuksessa hoidettavia tehtäviä ovat asiakkaiden tekemien tilausten vastaanotto, matkojen välittäminen sekä yhdistely palveluliikenteeseen, kunnan leasing-autoihin ja takseihin. Kyytikeskus muodostaa kuljetusreitin, tiedottaa asiakkaille suunnitelluista kuljetuksista ja välittää reitin keskuksen ohjauksessa oleviin autoihin. Kyytikeskus kerää seurantatiedot matkojen laskutusta ja seurantaa varten. 5.2 Toteuttamisvaihtoehdot Kyytikeskuksen osalta on seudullisesti päätettävä toteutetaanko matkojen yhdistely seudun omana toimintana vai ostopalveluna. Jos päädytään kyytikeskuksen toteuttamiseen seudun omana työnä, on ratkaistava, ostetaanko optimointiohjelma omaksi ja sijoitetaan omalle serverille vai käytetäänkö ohjelmistoa ASP-palveluna ohjelmistotoimittajan serveriltä. Kuva 7 on havainnollistettu toteuttamisvaihtoehtoja: Kyytikeskus hankitaan ulkoistettuna (A) tai kyytikeskus toteutetaan seudun kuntien omana työnä (B). Kummassakin tapauksessa kyytikeskuksen toimintaa ohjataan Kyydittämöstä. Kyydittämön johtava asiantuntija toimii Kyytikeskuksen vastuuhenkilönä. 26

27 Kuva 7. Kyytikeskuksen toteuttamisvaihtoehdot. Jos kyytikeskus toteutetaan kuntien omana työnä, se edellyttää laitteistohankintojen lisäksi neljän asiakaspalvelijan palkkaamista seudulla. Jos matkojenyhdistelypalvelu hankitaan ulkoistettuna, palvelu hankitaan jostain jo toimivasta matkojenyhdistelykeskuksesta (kuten esim. Tampereen KUOHKE), taksivälityskeskuksesta tai mahdollisesti joltain uudelta kyydinvälitysoperaattorilta. Ulkoistettu palvelu saadaan nopeammin ja ketterämmin käyttöön. Tarvittaessa palvelu on myös helpompi ajaa alas, jos toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttava matkojenyhdistelyn tarpeeseen. Matkat välitetään aina samalla yksikköhinnalla samasta paikasta. Haasteena on se, että yhdistelyn sisältävistä toimimalleista ja kilpailutuksista on vähän kokemuksia kaupunkiseuduilla, joten kustannusten arviointi epävarmempaa. Myös sopivan toimijan kilpailuttamisessa/löytämisessä voi olla haasteita, koska valmiita malleja on varsin vähän. Matkojenyhdistelyn ulkoista toimijaa on kuitenkin viime aikoina kilpailutettu joillakin kaupunkiseuduilla. Ulkoista toimijaa kilpailutettaessa yhdistelyn laajuus on tiedettävä tarkkaan kilpailutusvaiheessa. Kyytikeskuksen toteuttaminen omana toimintana edellyttää investointeja laitteisiin ja mahdollisesti ohjelmistoon asiakaspalvelijoiden rekrytoinnin lisäksi, joten aloitusinvestoinnit ovat suuremmat. Omassa toiminnassa vaikutusmahdollisuus palvelun laatuun on kuitenkin parempi, vastuukysymykset selkeämpiä ja valvonta helpompaa. Kyytikeskuksen eri toteuttamisvaihtoehtoja on vertailtu Taulukko

28 Taulukko 10. Kyytikeskuksen toteutusmallien vertailu. 5.3 Kyytikeskuksen kustannusten arviointi Kyytikeskuksen toiminnan vuosikustannuksissa ei ole eroja eri vaihtoehdoissa. Sen sijaan perustamiskustannukset ovat suurimmat mallissa, jossa matkojenyhdistely toteutetaan omana työnä omalla ohjelmistolla. Vaihtoehtoisesti ohjelmisto voidaan ottaa käyttöön myös ns. ASP-palveluna, jolloin maksetaan vain käytöstä. Pitkällä aikavälillä tämä tulee kalliimmaksi. Ulkoistettuun matkojenyhdistelyyn ei liity mainittavia perustamiskustannuksia, mutta pienehkö aloitusmaksu on mahdollinen. Omana työnä toteutettaessa suurin kustannuserä on asiakaspalvelijoiden palkkakustannukset. Ulkoistetussa kyydinvälityksessä hinnoittelu perustuu transaktioiden määrään. Yhteenveto kustannuksista vaihtoehdoittain on esitetty Taulukko 11. Taulukko 11. Kyytikeskuksen toiminnan kustannusarviot eri toteuttamisvaihtoehdoilla. 28

29 Matkojenyhdistelyohjelmisto voi olla Kyytikeskuksen omalla palvelimella (toteutustapa B1), joka edellyttää mm. henkilöstöä, palvelinten ja ohjelmien käyttöönottoa ja ylläpitoa sekä ostopalveluna (esim. taksikeskukselta) hankittavaa välitystoimintaa silloin, kun matkojenyhdistelykeskus on kiinni. Omana työnä ja omalla ohjelmistolla toteutettaessa tulisi perustamisvuonna taulukossa 11 esitettyjen kustannusten lisäksi noin euron kertakustannus ohjelmisto- ja laitehankinnoista. Matkojenyhdistelyohjelmisto voi olla myös järjestelmätoimittajan isännöimänä (toteutustapa B2). Tällöin tilaushinta sisältyy transaktiohinnoittelun hintahaarukkaan ja on 0,15 0,45 eur/tilaus. Omana työnsä palveluntarjoajan ohjelmistolla toteutettuna yhdistely edellyttää mm. vastaavanlaisia ostopalveluja kuin toteutusvaihtoehto B1. Palveluntarjoajan ohjelmistoa käytettäessä tulisi perustamisvuonna taulukossa 11 esitettyjen kustannusten lisäksi kertakustannus laitehankinnoista, arviolta noin Ulkoistetussa mallissa (A) tilauksen hinnaksi on arvioitu 2 2,4 euroa. Arvio perustuu viimeaikaisiin toteutuneisiin tarjouskilpailuihin. Laskelmissa tilauksia on nykyiseen VPL- ja SHL-matkamäärään perustuen arvioitu olevan noin , joista 10 % olisi mallissa B aukioloajan ulkopuolella tapahtuvaa. 5.4 Kyydittämöllä ja Kyytikeskuksella saavutettavien säästöjen arviointi Seuraavassa on arvioitu Kyytikeskuksella saavutettavia säästöjä. Säästöarviot on tehty varsin varovaisesti ja varautuen siihen, että vaikka säästöarvio ei jossain arvioinnin osa-alueessa jostain syystä toteutuisikaan, voidaan kokonaissäästö silti saavuttaa. Yhteensä on tunnistettu noin euron vuotuinen säästöpotentiaali. On kuitenkin huomattava, että saavutettaviin säästöihin vaikuttaa oleellisesti Kyytikeskuksen toimintaa koskeva palvelutasomääritykset, joita tarkennetaan vasta myöhemmässä vaiheessa. Nyt oletuksena on ollut kahden tunnin ennakkotilausaika. Jos esimerkiksi tätä lyhennetään, vähentää se suoraan yhdistelyn mahdollisuuksia ja edelleen säästöjä. Kyytikeskuksella saavutettavat taloudelliset hyödyt muodostuvat monesta osatekijästä, kuten: järjestelmän selkiyttäminen ja seurannan tehostuminen poistavat tahattoman ja mahdollisen tahallisen ohjeiden vastaisen toiminnan taksien kilpailutus matkojen yhdistelyn kautta saatava logistisen tehokkuuden tuoma hyöty matkojen yhdistely palveluliikenteeseen erilliskuljetusten sijaan 29

30 tehokkaampi kokonaisjärjestelmä ja kaluston käyttö ryhmäkuljetuksissa Laskutus- ja muiden virheiden poistumisen säästöt perustuvat arvioon noin 2,5 % säästöstä. Muualla (kuten Pohjois-Savossa, Oulussa ja Jyväskylässä) matkojenyhdistelykeskuksen toiminnan käynnistymisen yhteydessä saatujen kokemusten pohjalta viitearvot vaihtelevat 1-10 %:n välillä. Kustannusten oikean kohdistumisen ja väärinkäytösten poistumisen vaikutukset muodostuvat siitä että kuljetustenvälityksen myötä esimerkiksi Kelan kustannusvastuulle kuuluvia matkoja ei enää vahingossa tehdä VPL-matkana, koska asia tarkistetaan kohdeosoitteen johdosta. Lisäksi asiakkaista laadittavien tarkkojen asiakasprofiilien käyttöönottaminen selkeyttää esimerkiksi avustamislisien käyttöä. Mahdolliset tahattomat ja tahalliset laskutusvirheet karsiutuvat, kun laskut tarkistetaan järjestelmällisesti. Vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten taksimatkojen kilpailutusta koskevat laskelmat perustuvat arvioon noin kymmenen prosentin säästöstä (viitearvoina Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo 2-21 %, ja Turku 10 %). Vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain matkojenyhdistelyn säästöt perustuvat matkojenyhdistelyasteeseen, jonka on arvioitu olevan Hattulassa seitsemän prosenttia, Hämeenlinnassa 20 % ja Janakkalassa 12 %. Yhdistelyasteisiin on päästy vertaamalla Tampereen seudun KUOHKE:n toimialueen vastaavien asukasmäärän omaavia kuntia. Säästöarviot matkojenyhdistelystä palveluliikenteeseen perustuvat arvioon, jonka mukaan viisi prosenttia vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisista matkoista yhdistettäisiin palveluliikenteeseen (Kuopion MYK:ssa 10 % matkoista ohjataan palveluliikenteeseen). Kokonaisjärjestelmää ja kaluston käyttöä pystytään tehostamaan erityisesti ryhmäkuljetuksissa. Hyötyjä saadaan siitä, että kaluston käyttö pystytään optimoimaan, kun kaikki ryhmäkuljetusten kuljetustarpeet otetaan samaan aikaan suunnittelupöydälle. Apuna hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan optimointiohjelmaa. Tehostamisen keinoja ovat myös: kuntien leasing-autojen hyödyntäminen nykyistä tehokkaammin ja mahdollisuuksien mukaan myös erilliskuljetusten korvaajana. Erityisesti avustamislisällisten kuljetusten ohjaaminen päivähintaisiin autoihin tuottaa säästöjä. toimintojen aloitus- ja päättymisaikoihin tehtävät muutokset, joissa otetaan huomioon kuljetukset. Ryhmäkuljetusten tehostamisen on arvioitu pienentävän kustannuksia Hämeenlinnassa ja Hattulassa noin kymmenen prosenttia ja Janakkalassa (päivätoiminta) noin viisi prosenttia (Janakkalassa on käytetty maltillisempaa arviota, koska kun- 30

31 nassa jo nyt yhdistellään matkoja tehokkaasti Tassu-palvelulinjaan). Lisäksi kaikissa kunnissa on arvioitu saatavan keskimäärin viiden prosentin säästö tilausliikenteenä hoidettavissa koulukuljetuksissa. Taulukko 12 on koottu toiminnassa olevien keskusten saavuttamiin tuloksiin pohjautuvia arvioita Hämeenlinnan kaupunkiseudulla saavutettavissa olevista kustannushyödyistä Kyydittämön ja Kyytikeskuksen avulla. Taulukko 12. Vuosittaisen säästöpotentiaalin arviointi. Kyydittämön ja Kyytikeskuksen avulla saatavia säästöjä on tarkasteltava kokonaisuutena, koska ilman Kyytikeskusta matkoja ei ole mahdollista ohjata kilpailutettuihin autoihin ja palveluliikenteeseen. Säästöt alkavat karttua vaiheittain. Perustamisvuonna säästöjä ei vielä saavuteta täysimääräisesti, mutta aiheutuvat kulut pystytään kattamaan. Säästöt alkavat kertyä vaiheittain suunnittelun ja liikenteen kehittämisen edistyessä. 5.5 Kustannusten jakaminen kuntien välillä Kyytikeskuksen kustannukset jaetaan kuntien kesken toteuman mukaisesti. Seuraavassa kustannustenjakoa on arvioitu kunnissa nyt toteutuneiden vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain matkojen suhteessa. Vuonna 2014 seudulla tehtiin noin vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain nojalla myönnettyä (taksikortti-) matkaa. Kyytikeskuksen kustannusarvio on laadittu matkan perusteella, koska on haluttu varautua matkamäärän kasvuun ja pienessä määrin myös muiden kuin vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain matkojenyhdistelyyn. (Taulukko 13). 31

32 Taulukko 13. Kunnittainen arvio matkojenyhdistelyn määrästä ja kustannuksista. Ajatuksena on, että jatkossa kukin osapuoli korvaa sille Kyytikeskuksen käytöstä aiheutuneet kustannukset. Kunnalle kohdistuvat yhdistelykustannukset määräytyvät sen mukaan, mitä kuljetuksia ja liikennepalveluja kunta Kyytikeskuksen kautta haluaa ohjata. 5.6 Yhteenveto Kyydittämön ja Kyytikeskuksen kustannusvaikutuksista Seuraavassa (Taulukko 14) on esitetty kunnittain yhteenveto Kyydittämön ja Kyytikeskuksen kustannuksista sekä säästöistä. Arviot ovat laskennallisia. Todelliset säästöt riippuvat mm. palvelutasomäärityksistä ja tarjouskilpailujen onnistumisesta, ja todelliset kustannukset siitä, kuinka kunnat Kyytikeskusta käyttävät. Säästöjä ei voi arvioida erikseen Kyydittämölle ja Kyytikeskukselle, koska niiden toiminta kytkeytyy tiiviisti toisiinsa. Taulukko 14. Kunnittainen yhteenveto Kyydittämön ja Kyytikeskuksen kustannuksista ja säästöistä. Kuntien välisiä kustannuksia muuttavat lisäksi sisäiset henkilösiirrot. Yllä olevassa laskelmassa Janakkalan kuljetussuunnittelijan ja Kyydittämön sihteerin palkkakustannuksia ei ole jaettu seudullisesti. 32

33 5.7 Kyytikeskuksen palvelutason määrittely Sen jälkeen, kun matkojenyhdistelyn aloittamisesta Hämeenlinnan seudulla on tehty päätös, jatkuu valmistelu toiminnallisten määrittelyjen suunnittelemisella ja Kyytikeskuksen hankinnan valmistelulla. Tarkemmissa määrittelyissä otetaan kantaa mm. matkojenyhdistelytoiminnan osapuoliin, toiminnallisiin vaatimuksiin, perustietojen ylläpitoon, välitettävään kalustoon, ajoneuvolaitteisiin, ohjelmistoihin, yhdistelyn aikaparametreihin, reittien muodostamiseen, auton valintaan ja muihin yksityiskohtiin siltä osin, kun niitä ei vielä vaikutustenarvioinnin yhteydessä ole kartoitettu. Seuraavassa on esitetty joitakin tässä vaiheessa valmistelun lähtökohtana olleita periaatteita, jotka tulee ottaa huomioon tarkemmissa määrittelyissä. Kyytikeskus muodostaa kokonaisuuden, jota on hahmotettu Kuva 8 palvelun käyttäjien, Hämeenlinnan kaupungin, Janakkalan kunnan, Hattulan kunnan sekä liikennöintiyritysten kannalta. Kuva 8. Kyytikeskuksen osapuolet. Kyydittämön tulee yhdessä kuntien sosiaalitoimien kanssa varautua valmistelemaan kuljetuspalveluissa käytettävät asiakasprofiilit, jotka syötetään kyytikeskuksen käyttöjärjestelmään. Asiakasprofiilit sisältävät kuljetuksen järjestämisen kannalta oleellisia tietoja asiakkaista, heidän apuvälineistään ja avustustarpeistaan. Asiakasprofiilien määrittelyyn liittyy myös matkaoikeuksien määrittely. Kunnat määrittävät matkaoikeudet, mutta niiden tulee mahdollisine erityisehtoineen (kuten voidaanko matkaa yhdistellä) olla Kyytikeskuksen tiedossa. 33

34 Matkojen välitysjärjestys olisi ensisijaisesti 1) palveluliikenne, 2) kunnan omat autot/leasing-autot ja 3) kilpailutetut taksit edullisuusjärjestyksessä. Yhdistelyssä on kuitenkin otettava huomioon auton sijainti, jotta saadaan kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Kuljetusten ennakkotilausajaksi on alustavasti määritetty kaksi tuntia. Jos ennakkotilausaikaa päätetään lyhentää, tulee mm. yhdistelyaste arvioida uudestaan. 5.8 Kokemukset matkojenyhdistelytoiminnasta Matkojen yhdistelyä tehdään nykyään kunnallisissa matkojen yhdistelykeskuksissa, joissa yhdistellään kuntien maksamia taksi- ja joukkoliikennekuljetuksia, sekä taksien välityskeskuksissa, joissa välitetään joko kuntien tukemia matkoja tai Kelan korvaamia taksikuljetuksia. Tällä hetkellä matkojenyhdistelykeskuksia on Suomessa 12 ja ne ovat pääosin kunnallisia organisaatioita. Matkojenyhdistelykeskukset aikaansaavat säästöjä sekä kaupunkiseuduille että maaseudulle. Kaupunkiseuduilla yhdistelyn säästöt perustuvat suuriin volyymeihin, kun taas maaseudulla säästöt syntyvät pitkien matkojen yhdistämisestä, vaikka niitä ei määrällisesti paljoa olisikaan. Tällä hetkellä seudullisesta matkojenyhdistelystä vastaavat Rovaniemen, Oulun, Kajaanin, Pietarsaaren, Kuopion, Joensuun, Tampereen, Lahden ja Helsingin kaupungit. Matkojenyhdistelyssä yleisin toimintamalli on toteuttaa yhdistely viranomaisen omana työnä, mutta hiljaisen ajan kuljetukset välitetään yleensä taksikeskuksesta tai muusta ulkoisesta palvelusta. Muuta välitystoimintaa (tai sen osia) on ulkoistettu Seinäjoella, Lahdessa ja Tampereella. Matkojenyhdistely on juuri käynnistynyt Mikkelissä kaupungin omana toimintana ja käynnistymässä Jyväskylässä ostopalveluna. Asiakkaiden kokemuksia matkojenyhdistelystä muualla Useissa tutkimuksissa matkojenyhdistelyn on parhaiten todettu soveltuvan ikäihmisille, jotka kokevat usein yhdistelyn sosiaaliseksi tapahtumaksi ja joilla aikaa voi olla enemmän. Yhdistely sopii erityisen hyvin myös sellaisille matkoille, joissa ei ole kyse päivittäisestä liikkumisesta sekä matkoille, joilla ei ole tarkkaa aikataulua. Matkojenyhdistelystä on jonkin verran uutisoitu negatiiviseen sävyyn. Uutisointi on keskittynyt etenkin vammaispalvelulain nojalla myönnettyihin matkoihin. Tutkimusten mukaan ongelmat vaikuttavat kiteytyvän neljään asiaan, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomioita Kyytikeskuksen valmistelussa: 1. taksin liian pitkä odotusaika 34

35 2. heikko luotettavuus kuljetusten saapumiseen sovittuna aikana 3. koetut haasteet matkan tilaamisessa iltaisin ja viikonloppuisin ohjausautomaatin välityksellä 4. koetut tietoturvaheikennykset Esimerkiksi Kuopiossa tehdyssä asiakastyytyväisyystutkimuksessa on saatu osittain päinvastaisia tuloksia. Suuri osa on kokenut, että tilattu kuljetus on saapunut yleensä sovittuna aikana ja odotteluaika on ollut kohtuullinen. Iso osa vastaajista on kokenut, että tietosuoja on hyvin turvattu matkojenyhdistelyssä. Matkustajien näkemyksiä eri lähteiden perusteella on tarkemmin kuvattu raportin liitteessä 1. 35

36 6 Kyydittämön ja Kyytikeskuksen muiden vaikutusten arviointi 6.1 Kyytikeskuksen ja Kyydittämön vaikutukset asiakkaisiin ja liikenteenharjoittajiin VPL- ja SHL-asiakkaat Matkojenyhdistely ei vaikuta vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain nojalla myönnettyjen matkaoikeuden saaneiden asiakkaiden kuljetuspalvelupäätökseen ja myönnetyt matkaoikeudet säilyvät ennallaan. Myöskään vakiotaksi- tai invataksioikeuksiin ei aiheudu muutoksia. Jatkossakin pääosa matkoista tehdään yksin taksilla. Osa matkoista tehdään kuitenkin niin, että taksissa voi olla toinenkin matkustaja tai matkoja voidaan tehdä palveluliikenteellä. Yhdistelyasteessa tulee olemaan eroja kuntien välillä. Tampereen kuljetusohjauskeskuksen seurantatietojen pohjalta on arvioitu, että Hattulassa taksimatkojen yhdistelyaste voisi olla noin seitsemän prosenttia, Janakkalassa noin 12 % ja Hämeenlinnassa noin 20 %. Tämän lisäksi matkoja ohjautuu palveluliikenteeseen. Arviot perustuvat vastaavankokoisissa kunnissa toteutuneisiin todellisiin yhdistelyasteisiin. Käytännössä siis Hattulassa yli 90 % kyydeistä ajettaisiin edelleen yksin ja Hämeenlinnassakin 80 %. Lisäksi kyydeistä nykyistä useampi toteutuisi palveluliikenteessä, erityisesti Hämeenlinnassa. Myös Janakkalassa Tassu-palvelulinjan käyttö VPL- ja SHL-matkoilla voisi edelleen lisääntyä. Suosituksena on, että myös Hattulaan perustettaisiin palvelulinja. Omavastuuosuus on nykyisin kulloinkin voimassa olevan kilometrimäärän mukaan määräytyvä julkisen liikenteen taksa. Kyytikeskuksen käyttöönotto ei tuo muutoksia omavastuuosuuden suuruuteen, vaikkakin omavastuuosuutta voidaan muista syistä muuttaa. Tämänhetkisen periaatteen mukaan jatkossa omavastuu maksettaisiin kuitenkin myös silloin, kun matkoja yhdistellään. Tältä osin käytäntö muuttuisi nykyisestä, mutta periaatteista tehdään päätökset myöhemmin. Nykyisin yhdistely on perustunut vapaaehtoisuuteen ja asiakkaita on kannustettu yhdistelyyn omavastuuosuuden poistolla. Jatkossa yhdistelystä vastaa Kyytikeskus, joten yhdistelyyn ei ole tarpeen erityisesti houkutella. Jatkossa matkat edellyttävät ennakkotilausta Kyytikeskuksesta. Tilauksen edellyttämä ennakkoaika tarkentuu toiminnallisten määrittelyjen yhteydessä. Nyt esityksenä on tilauksen tekeminen viimeistään kaksi tuntia ennen matkaa. Palveluliikenteen määrää tullaan ajan myötä lisäämään, mikä lisää omatoimisen esteettömän liikkumisen mahdollisuuksia. Uutta palveluliikennettä esitetään ensivaiheessa Hattulaan, mutta jatkossa myös (erityisesti Kanta-) Hämeenlinnassa ja Janakkalassa tarjonnan lisäämiselle voi tulla perusteita. 36

37 Kuljetusten myöntämisperiaatteiden mahdollinen yhtenäistäminen saattaa muuttaa uusien SHL-matkojen myöntämisperusteita. Koululaiset Muutokset koululaisten matkoissa olisivat pieniä, koska koulukuljetuksia yhdistellään jo nyt. Jos kuljetusperiaatteita päätetään yhtenäistää, voi kuljetusoikeuksien myöntämiseen tulla muutoksia ja nämä voivat lisätä tai vähentää kuljetusoikeuksia. Yhdistelyn tehostuessa kuljetusreittien pituudet voivat joiltain osin muuttua. Kokonaiskoordinointi ja siihen liittyvät tehostamistoimet voivat aiheuttaa muutoksia koulujen alku- ja päätösaikoihin, mutta näistä sovitaan myöhemmässä vaiheessa. Yhteistyöosapuoli tiedottamisen ja palauteen osalta olisi jatkossa ensisijaisesti Kyydittämö. Kyydittämö selkeyttää toimintaa ja tiedon puuttumisesta johtuvat muutokset kuljetuksissa vähenevät. Kuljetusten seudullinen hankinta edellyttää, että kuljetusoppilaiden lukujärjestykset valmistuvat viimeistään alkukesästä. Näin ollen viime hetken muutosten määrät vähenevät. Muut ryhmäkuljetusten asiakkaat Päiväkeskuskuljetusten yhteistyöosapuoli muutosten ja tiedottamisen osalta olisi edelleen hoitava yksikkö. Päiväkeskuskuljetuksia tullaan yhdistelemään nykyistä enemmän, mutta yhdistelyssä otetaan huomioon matkustajan kunto. Asiakkaiden tarpeiden mukaan kuljetus voidaan järjestää yhdelle asiakkaalle. Aamu- ja iltapäiväkuljetusten lisäksi tarjotaan edelleen myös päiväkuljetuksia. Kuljetuksia tehdään yhä useammin palveluliikenteellä, mikä voi innostaa käyttämään palveluliikennettä myös muilla matkoilla. Muut kuntalaiset Alkuvaiheessa Kyytikeskus välittää ainoastaan kuntien tuettuihin kuljetuksiin oikeutettujen matkoja. On kuitenkin mahdollista, että jatkossa (mm. MaaS-toiminnan edetessä tai muista syistä) Kyytikeskus palvelee myös muita maksavia asiakkaita, ohjaa matkoja palveluliikenteeseen ja välittää matkaketjuja esimerkiksi busseihin tai juniin. Liikenteenharjoittajat Jatkossa liikenteenharjoittajien kanssa yhteistyötä tekee osaava ja ammattitaitoinen liikennesuunnitteluyksikkö. Tämä mahdollistaa ammattitaitoisemman yhteis- 37

38 työn viranomaisen ja liikenteenharjoittajien välillä kuljetusten suunnittelussa ja kehittämisessä. Kyydittämö kehittää kuljetuspalveluita, mutta mahdollistaa myös mahdollisille liikenteenharjoittajien innovaatioille entistä paremmat kehittämis- ja toteuttamismahdollisuudet. Jatkossa on välttämätöntä kilpailuttaa kaikki kuljetukset. Kilpailu lisääntyy selkeämpien kilpailutuskokonaisuuksien ja paremman kokonaisuuden hallinnan myötä. Kilpailutusten myötä liikennöitsijöiden korvaukset pienenevät. Matkoja yhdistellään ja ohjataan palveluliikenteeseen nykyistä tehokkaammin. Yhdistelyaste arvioidaan kuitenkin varsin matalaksi, joten kyytien kokonaismäärässä ei tule yhdistelyn seurauksena suuria muutoksia. Kyytien kokonaismäärä todennäköisesti jopa kasvaa palvelutarpeen lisääntymisen myötä. Markkinoita voi avautua joiltain osin myös uusille yrittäjille. Toiminta edellyttää, että autot ovat varustettu päätelaitteella, joka löytyy jo nykyisinkin useista autoista. Liikenteenharjoittajilla on edelleen vakiotaksiasiakkaita nykyiseen tapaan. Palveluliikenteen sekä avoimen joukkoliikenteen käyttö lisääntyy ja tarjontaa pystytään kehittämään. Palveluliikenne priorisoidaan matkojen yhdistelyssä silloin, kun se on mahdollista. Taksikeskus on nykyisin välittänyt kuljetuksia. Hankinnan tuloksista riippuen Taksikeskus voi olla kyytien välittäjä ja yhdistelijä jatkossakin tai tehtävät siirtyvät mahdollisesti edullisemman tarjouksen tekevälle taholle. 6.2 Toimintaympäristön muutosten vaikutus henkilökuljetuksiin Toimintaympäristön ennakoitavissa olevat muutokset tukevat pääosin päätöstä Kyytikeskustoiminnan aloittamisesta. Suurimpana epävarmuustekijänä tunnistetaan mahdolliset SOTE-uudistukseen liittyvät sekä Kelan toimintaan valtakunnan tasolla liittyvät muutokset. Jos käy niin, että kuntien henkilökuljetuksiin liittyviä velvoitteita siirretään Kelan hoitoon, tulee kuntavetoisen matkojenyhdistelyn tarve arvioida uudelleen. SOTE-uudistuksen myötä Kyytikeskuksen toiminta-alue tulisi uudelleen harkittavaksi ja erilaiset yhteistyökuviot selvitettäväksi. Edellä esitettyihin taulukoihin (Taulukko 15-Taulukko 16) on tiivistetty matkojenyhdistelyn tarpeen arviointia toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja kuljetusten järjestämiseen liittyen. 38

39 Taulukko 15. Toimintaympäristön muutokset ja trendit matkojenyhdistelyn näkökulmasta. Taulukko 16. Liikkumista koskevat muutokset ja niiden vaikutukset matkojenyhdistelyyn. 39

40 7 Suositukset ja eteneminen 1. Hämeenlinnan seudulle esitetään perustettavan seudullinen henkilökuljetusja joukkoliikenneyksikkö Kyydittämö, jonka henkilöstövahvuus on noin viisi henkilöä. Yksikkö vastaa seudun henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen suunnittelusta, hankinnoista ja ylläpidosta. 2. Henkilökuljetuksia (VPL, SHL sekä palveluliikenne) kannattaa yhdistellä ja ryhmäkuljetuksia suunnitella kokonaisuutena, koska säästöpotentiaali on merkittävä. Hämeenlinnan seudulle esitetään perustettavan kuntien yhteinen Kyytikeskus, joka toteutetaan ulkoisena palveluna. Kyytikeskuksen tehtävänä on välittää ja yhdistellä seudun VPL- ja SHL-matkoja. Toiminta- ja organisaatiomalli viedään päätöksentekoon siten, että Henkilökuljetus-hankkeen ohjausryhmä tekee esityksen kaupungin- ja kunnanhallituksille valittavasta toimintamallista. Päätökset tehdään kaikissa kunnissa yhtäaikaisesti. Taulukko 17 on esitetty alustava etenemispolku Kyydittämön ja Kyytikeskuksen valmistelussa. Tavoitteena on, että Kyytikeskus aloittaa toimintansa vuoden 2016 lopulla ja Kyydittämö vuoden 2017 alussa. Vuonna 2016 valmistellaan etenemistä uuteen toimintamalliin. Valmistelu tapahtuu osana Hämeenlinnan seudun henkilökuljetushanketta. Keskeinen osa vuoden 2016 valmistelutyötä on myös päättyvien liikennöintisopimusten ja vielä kilpailuttamattomien kuljetuspalveluiden hankintojen valmistelu valittuihin malleihin sopiviksi. Taulukko 17. Ehdotus etenemispolusta. 40

41 Liitteet Liite 1. Kuntien kuljetuskustannukset vuosina Kuva 9. Hämeenlinnan kaupungin kuljetuskustannusten kehitys (Lähde: ELY, kuntien vastaukset kuljetuskustannuskyselyyn) Kuva 10. Hattulan kuljetuskustannusten kehitys (Lähde: ELY, kuntien vastaukset kuljetuskustannuskyselyyn) 41

42 Kuva 11. Janakkalan kuljetuskustannusten kehitys (Lähde: ELY, kuntien vastaukset kuljetuskustannuskyselyyn) 42