TULEVAISUUSTILA TUULOKSESSA Aistien-menetelmä kyläsuunnittelun välineenä Pilottiraportti Heli Laurikainen Hämeen Kylät ry / Aistien-hanke
|
|
- Eveliina Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TULEVAISUUSTILA TUULOKSESSA Aistien-menetelmä kyläsuunnittelun välineenä Pilottiraportti Heli Laurikainen Hämeen Kylät ry / Aistien-hanke
2 Sisällys 1. Taustalla tarve uudenlaiselle menetelmälle Kehittämistyössä mukana Tilaa rakennettiin työpajoissa Tulevaisuustilassa tapahtui Yhdessä kootut aistimateriaalit Tapaamiset kutsuivat koolle tilaan Kokeilussa opittua... 9 Aistien Avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä -hanke on Laurea-ammattikorkeakoulun hallinnoima valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kehitetään Aistien-menetelmää oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Aistien-menetelmässä rakennetaan eri aisteille elämyksiä antavia ja helposti muunneltavia Aistien-tiloja. Tilaa voidaan käyttää valmiina elämyksellisenä ympäristönä tai sen suunnittelu ja rakentaminen voidaan toteuttaa yhteisöllisesti. Keskustelu, yhdessä tekeminen, oppiminen ja oivaltaminen ovat menetelmässä tärkeitä. Aistien-menetelmä soveltuukin erilaisille toimijaryhmille ja eri käyttötarkoituksiin. Aistien-hankkeessa mukana kehittämässä ovat olleet Laurean lisäksi Jyränkylän setlementti ry / Heinolan kansalaisopisto, Hämeen Kylät ry, Vantaan kaupunki, Lapinmaakuntamuseo, Helsingin Sanomain Säätiö / Päivälehden museo sekä Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Euroopan Sosiaalirahasto. 1
3 1. Taustalla tarve uudenlaiselle menetelmälle Yhdistyksen oma kehittämistarve Hämeen Kylät ry on Kanta-Hämeen kylätoimintayhteisöjen maakunnallinen yhteenliittymä, kylä- ja asukastoiminnan edunvalvoja sekä kylien yhteistyöelin. Yhdistys on Aistien-hankkeessa kehittänyt Aistien-menetelmää kylätoimintaan yhdessä kylien ja yhdistysten kanssa. Tilat ovat toimineet yhteisöllisyyden edistäjänä, paikallishistorian esille tuomisen ja tulevaisuuden suunnittelun välineenä. Hämeen Kylät ry tukee kylien tulevaisuuden suunnittelua ohjaamalla kyläsuunnitelmien tekoa. Perinteisesti kyläsuunnitelmaan kootaan kylän eri-ikäisten asukkaiden yhteinen mielipide kylän tulevaisuudesta: yhteiset kehittämistarpeet ja toimenpide-ehdotukset. Kyläsuunnitelma voi toimia myös viestinnän ja vaikuttamisen välineenä asukkaiden, kunnan viranhaltijoiden ja päättäjien välillä. Kyläsuunnitelma voidaan kirjata esim. taulukkomuotoiseksi koosteeksi tai esitemuotoon. Ihmisten osallistumistapojen muuttuminen kertaluontoisemmaksi haastaa myös kylien ja pitäjien kehittämisen. Tulevaisuuden suunnitteluun tarvitaan uudenlaisia soveltamis- ja toteuttamismuotoja. Aistien-hankkeen puitteissa haluttiin kyläsuunnittelussa painottaa innostavan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen merkitystä. Tuuloksessa toteutetun tulevaisuustilan rakentaminen on jatkoa tulevaisuustuvalle, mikä toteutettiin yhteistyössä Hämeen Kylät ry:n Aistien- ja Yhdessä tulevaan -hankkeiden kesken. Yhdessä tulevaan -hankkeessa toteutettiin sekä Hämeenlinnan Hauholla että Janakkalassa laajat yhteistyöprosessit, jossa osallistettiin asukkaita, yhdistyksiä, yrityksiä, seurakunnan että kunnan eri tahoja miettimään tulevaisuutta ja rakentamaan yhteistyökäytäntöjä. Tulevaisuustupaa testattiin osana molempia yhteistyöprosesseja. Tulevaisuustuvalla tavoiteltiin asukkaita mukaan prosessin muihin vaiheisiin ja tehtiin tutuksi suunnitelman tekijöitä ja tavoitteita. Tilan rakentamisprosessi oli pienemmässä roolissa ja siksi kehittämistyötä jatkettiin vielä eteenpäin. Ajankohtaisesta myös yhteiskunnallisesti Kuntaliitokset ja muut palveluihin liittyvät muutokset haastavat kyliä ja pitäjiä kehittämään yhteistyötä sekä luomaan uudenlaisia verkostoja. Kun siirrytään yhä isompiin yksiköihin, alueen kehittämisen vastuutaho hämärtyy. Kenelle kehittäminen kuuluu jatkossa? Vaikka pitäjissä, kuten Hämeenlinnan Tuuloksessa, tunnetaan toisensa, yhteistyölle ei ole kehittynyt rakenteita eikä myöskään väyliä luoda keskustelua kunnan toimijoiden kesken. Aistien-menetelmän yhtenä keskeisenä periaatteena on rakentaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Tilaa rakennettaessa käydään keskusteluja niin paikallisesta toiminnasta kuin niistä asioista, jota alueelle tarvittaisiin. Aistien-menetelmä soveltuu keskusteluihin tulevaisuudesta ja antaa samalla kuulijalle mahdollisuuden omiin oivalluksiin. Tuuloslaiset asettivat tilalle tavoitteeksi tuoda esille paikallista toimintaa ja asukkaiden ajatuksia sekä koota toimijat yhteen alueen kehittämiseksi. 2
4 2. Kehittämistyössä mukana Tulevaisuustilan suunnitteluun ja tekemiseen osallistui vapaaehtoisia yhdistystoimijoita sekä Tuuloksen alakoulu. Pilottikumppanina toimi Tuuloksen 4H-yhdistys ry. Prosessin ohjaamisesta vastasi Hämeen Kylät ry:n kyläkehittäjä (Aistien-hankkeen työntekijä). Vapaaehtoiset osallistuivat tilan suunnitteluun ja rakentamiseen, aistimateriaalien hankintaan, tilan tiedottamiseen alueellisesti tai oman yhteisön sisällä sekä tilan aukipitämiseen. Yhdistystoimijoita osallistui seuraavista yhdistyksistä: - Tuuloksen 4H-yhdistys ry - Tuulos-Seura ry - Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tuuloksen yhdistys ry - Eläkeliiton Tuuloksen yhdistys ry - LC Hämeenlinna / Liinut - Tuuloksen VPK ry - Tuuloksen Tulikourat (Partiolippukunta) - Hämeen Kylät ry Tuuloksen alakoulun oli mukana tilan tekemisessä. Lisäksi paikallinen yritys, Tuulos Rievä, valokuvaaja Tmi Tilves sekä paikallislehden, Keski-Hämeen, päätoimittaja osallistuivat tilan tekemiseen. Prosessi on kuvattu seuraavissa kappaleissa tarkemmin. 3. Tilaa rakennettiin työpajoissa Tuuloksen tulevaisuustilan tekemiseen haluttiin osallistaa paikallisia toimijoita mukaan tekemiseen. Toukokuussa pidettyyn yhdistystapaamiseen osallistui hyvin, mutta suunnitteluryhmään innostui vähän väkeä. Tilan rakentamiseksi päätettiin kokeilla työpajojen kautta osallistamista. Tilaa rakennettiinkin elo-syyskuussa kolmessa avoimessa työpajassa, johon osallistui yhdistystoimijoita. Jokainen työpaja sisälsi alustuksen ja työskentelyä, jossa keskusteltiin Tuuloksesta, yhteistyöstä ja tulevaisuudesta sekä mietittiin tilan sisältöä keskustelujen pohjalta. 3
5 Ensimmäisessä työpajassa pureuduttiin Tuuloksen toimintaan ja vahvuuksiin sekä miten niitä tuotaisiin esille valokuvien avulla Aistien-tilassa. Illassa saatiin oppia valokuvauksesta Tuuloksessa toimivalta valokuvaajalta, Matti Kalliolta (Tmi Tilves). Työpajalla siis haastettiin yhdistykset ottamaan kuvia omasta toiminnasta tulevaisuustilaa varten. Toisessa työpajassa aiheena olivat tuuloslaisten tarpeet ja toiveet. Tulevaisuustilaa varten tehtiin tulevaisuuden uutisotsikoita, aivan kuin toiveet olisivat jo toteutuneet. Keski-Hämeen, paikallislehden, toimittaja oli mukana opastamassa tiedotteen tekemisestä ja otsikoinnissa. Valmiiseen tilaan saatiinkin hauskat lööpit Tuulos-Sanomiin ja Tuulos-Lehteen. Kolmannessa työpajassa mietittiin tilan muita materiaaleja ja miten sitä hyödynnetään yhdistysten yhteistyön käynnistämiseen. Yhteisesti päätettiin, että järjestetään teemallisia tapaamisia tilassa ja hyödynnetään tilaa inspiroivana keskusteluympäristönä. Tulevaisuustila toteutettiin Expo Master Modular-telttaan. Tilalla jaettiin 4H-yhdistyksen toimistosta yksi osa Aistien-tilaa varten. Ikkuna peitettiin tummennusverhoilla, jotta tilan valaistusta voitiin säätää projektorin kuvalle sopivaksi. 4
6 4. Tulevaisuustilassa tapahtui Tuuloksen 4H-yhdistyksen toimitilaan rakennettu tuleviasuustila oli avoinna Tällöin tuuloslaisia toivotettiin tervetulleeksi poikkeamaan tilaan. Tuuloksen koulun oppilaat vierailivat tilassa luokittain viikolla 45. Oppilaat viettivät tilassa yhden oppitunnin. Tilassa järjestettiin lisäksi yhdistystapaaminen, kylien oma tapaaminen, lasten- ja nuorten kanssa toimivien tapaaminen sekä lopuksi päättäjäiset. Tapaamisiin oli kutsuttu paikallisten yhdistysväen lisäksi myös kaupungin edustajia, päättäjiä ja työntekijöitä. Keskustelua saatiin aikaiseksi ja yhteisesti päästiin myös sopimaan askeleet muutaman kehittämisidean eteenpäinviemiseksi. Koko prosessin tiedottamisen alustaksi perustettiin yhteinen sivu Facebookkiin: Lisäksi tiedotettiin paikallislehdessä, sähköpostitse ja ilmoitustauluille laitettavien ilmoitusten kautta. Koulu tiedotti Vilman kautta oppilaiden vanhemmille. 5. Yhdessä kootut aistimateriaalit VALOKUVAT KERTOIVAT TOIMINNASTA Paikallista yhdistysten kokoamat valokuvat heijastettiin tilan seinään projektorilla ajastettuna PowerPoint-esityksenä. Kuvilla tuotiin esille, mitä kaikkea Tuuloksessa tehdään ja tapahtuu. Tulevaisuuden suunnittelussa on tärkeä tuoda esille myös nykytila ja vahvuuden. Valokuvat osoittautuivat oivaksi välineeksi siihen. Valokuvat kiinnostivat ja niitä saatiin runsaasti käyttöön. Kuvissa esiintyi tuttuja henkilöitä tuuloksen väkeä, jotka toimivat jo nyt monessa yhteydessä. Lisäksi Tuuloksen koulun oppilaat lähettivät muutamia valokuvia aiheesta parasta Tuuloksessa ja ne olivat paperisina kuvina tilassa esillä. VIDEO NUORTEN ARJESTA Ryhmä, n 10 hlö, tuuloslaisia nuoria kuvasi videon älypuhelimillaan tulevaisuustilaa varten. Nuorille annettiin vapaat kädet videon toteuttamiseen. Lukioikäinen tyttö otti vastuun videon tekemisestä yhdessä muiden kanssa. Nuoret kuvasivat sitä, mitä he tekivät ja missä aikaa viettivät. Videon loppuun oli myös listattu heidän toiveitaan. Video havainnollisti oivallisesti nykytilannetta. Lasten leikkipaikalla leikkivät nuoret kertovat siitä, että nuorisotila puuttuu. Kirjaston edessä tehdään kärrynpyöriä, koska kirjasto ei ole kovin usein auki. Nuorten tekemä materiaali herätti aikuisissa paljon kiinnostusta ja keskustelua. 5
7 OPPILAAT TUUNASI TULEVAISUUSKUVIA Tuuloksen alakoulun oppilaat tekivät tulevaisuustilaa varten omista tulevaisuuden toiveista valokuvatauluja. Yhteiset paikat, kuten uimarannat, urheilukenttä, kaupan ja koulun pihat, valokuvattiin ja suurennosten päälle oppilaat liimasivat omat piirustukset. Koko koulu toteutti tulevaisuustaulujen tekemisen ja luokittain äänestettiin parhaat ideat ripustettavaksi tulevaisuustilan seinille. Näin saatiin alakoulun oppilaiden toiveet mukaan ja samalla koululaiset pääsivät opettelemaan vaikuttamista. Koko koulu vierailivat luokittain tulevaisuustilassa viikon aikana osana koulupäivää. Koulun rehtori antoi palautetta, että taulujen tekeminen oli mielekäs tehtävä oppilaille ja samalla mahdollisti uudenlaisen tavan osallistua pitäjän yhteiseen tekemiseen. PAIKALLISIA MAKUJA JA TUOKSUJA Tuuloksen tulevaisuustilassa tuoksuja ja makuja käytettiin tuomaan esille paikallista historiaa ja erityisyyttä. Tuulosta edustaviksi mauksi valittiin paikallisen leipomon, Tuulos Rievän, leipää sekä Tuuloksessa sijaitseva Herkkumaan kurkkuja. Yksinkertaiset tarjottavat teki hyvin kauppansa. Tilassa haluttiin tuoda tämä myös esille, että Tuuloksessa viljellään perunaa. Perusta valmistettiin Tuuvinkia (perunalaatikkoa), joka laitettiin purkkiin tuoksuksi. Näin saatiin mukaan myös hämäläinen pitoperinneruoka. Lisäksi tuoksuksi valittiin myös terva ja tervas. Tervalla nostettiin esille, että aikoinaan Tuuloksessa valmistettiin huomattavia määriä rekiä ja hevoskärryjä, joiden tekemisessä tervaa käytettiin. Tervas nostettiin esille Tuulastuksessa käytettynä valon lähteenä. PARHAAT PAIKAT KARTALLE Tulevaisuustuvan yhdeksi aistimateriaaliksi valittu karttapohja toteutettiin myös Tuuloksen tulevaisuustilassa. Iso seinäkartta kiinnitettiin tilan seinälle ja siihen tarralapuilla itselle tärkeä paikka. Kartta oli edelleen hyvä keskustelunavaaja ja toimi myös oppilasryhmien kanssa. Kartat tilattiin Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnitteluyksiköstä. MILTÄ TUULOKSESSA KUULOSTAA? Äänimaailma suunniteltiin yhdistystapaamisessa, jonka jälkeen yksi vapaaehtoisista etsi äänimateriaalit verkosta. Ääniksi valittiin Tuuloksessa kuuluvia lintujen ääniä (naakka, kurki, joutsen), mitkä kertovat luonnonläheisyydestä 6
8 liikenteen ääniä, sillä Tuulos sijaitsee 10 ja 12 -teiden risteyksessä ja sieltä on hyvät kulkuyhteydet. Lisäksi maatalouskoneet, rekat ja moottoripyörät erottuvat huminasta lasten ääniä ja puheensorinaa, koska elävä pitäjä tarvitsee tekijöitä hälytysajoneuvojen ja väestöhälyttimen testiääni, koska palokunta koettiin tärkeänä pitää jatkossakin lähellä, Tuuloksessa Musiikki soitettiin kannettavalta Mediaplayerin avulla, kaiuttimet olivat tilan ulkopuolella lattialla. Äänistä tehtiin yksi tiedosto, jota soitettiin toistolla. SISUSTUS JA MUU PIENREKVISIITTA Työpajoissa yhdessä työstetyt tulevaisuuden uutisotsikot olivat ständissä esillä tilan edessä. Otsikot olivat rakennettu iltapäivälehtien käyttämään lööppi-muotoon. Seuraavanalaiset otsikot valittiin tilaan: - Turvallisesti Tuuloksen Pappilantiellä Pyörätie valmistui koulukauden alkuun - Tuuloksen palvelut yksissä kansissa - Tuuloslaiset kilpailivat talkootehtävistä - Virtaa Volkkariin! Sähköautojen latauspaikka avattu - Kuljetusongelmat ratkaistu - Kirjasto uuteen aikaan - Terveyspalvelut jälleen Syrjäntakana - Rullaluistelua Juttilan suoralla - Kirkonrannassa taas sukelletaan Lisäksi tulevaisuustilan sisustukisessa hyödynnettiin valmiita penkkejä ja perunalaatikoita pöytänä. IDEOIDEN KERÄÄMINEN Kehittämisideoiden kalastelua Tulevaisuustilassa haastettiin kävijät miettimään toiveita ja kehittämiskohteita. Jokainen sai jättää ajatuksena tilan seinälle viritettyyn kalaverkkoon. Tällä tavoin kävijät miettivät tulevaisuutta, ja samalla saatiin myös konkreettisia ideoita, johon yhdessä voitaisiin tarttua. Kynnys ideoiden jättämiseen pidettiin matalalla ja kaikki ideat kerättiin talteen. Ideoita ja toiveita tuli ihan pienistä parannuksista suuriin kehittämisideoihin ja ajankohtaisiin asioihin. Kalaverkko valittiin, koska kalastaminen Suolijärvessä koettiin keskeisenä asiana. 7
9 6. Tapaamiset kutsuivat koolle tilaan Rakentamisprosessin lisäksi tulevaisuustilassa järjestetyt teemalliset tapaamiset olivat sen parasta antia. Niissä toimijat tutustuivat ja keskustelussa päästiin yhteistyön miettimiseen. Tilassa järjestetyssä yhdistystapaamisen tavoitteena oli saattaa yhdistysten kanssa saman pöydän ääreen kaupungin edustajia, jolla olisi alueen kehittämisen kanssa keskeinen rooli. Yhteistyö koettiin helpommaksi, kun toimijat kasvottuivat ja tulivat tutuiksi. Illan aikana päätettiin jatkotoimenpiteet ja käytiin hyvää keskustelua alueellisen yhteistyön aloittamiseksi. Yhteinen kehittämishanke, laiturin rakentaminen, nähtiin hyvänä aloitustapana ja sen kautta voitaisiin siirtyä eteenpäin. Kylien tapaaminen oli Hämeen Kylät ry:n toteuttama ilta, jonka tarkoituksena oli saada kylien kuulumiset ja keskustella heidän tarpeistaan yhdistyksen toiminnan osalta. Näin myös saatiin kylien näkökulma mukaan ideoiden verkkoon. Tuuloksen 4H-yhdistys ry vastasi lasten- ja nuorten kanssa toimivien tapaamisen järjestämisestä ja siinä keskeiset toimijat haluttiin tutustuttaa toisiinsa ja miettiä mitä konkreettisesti tehtäisiin yhdessä. Ryhmä päätti alkaa yhteisen leirin järjestämiseen ja sopi jatkossa pysyvät yhteistapaamiset. Tulevaisuustilan päättäjäisiin osallistui rakentajien lisäksi Tuuloksen alueen päättäjiä. Heidän kanssa tarkasteltiin kehittämisideoita ja mietittiin, miten alueellinen vaikuttaminen saataisiin linkitettyä päätöksentekoon. 8
10 7. Kokeilussa opittua Koko Aistien-hankkeen ajan menetelmän käytössä keskeisessä asemassa on ollut tilan rakentaminen yhdessä kohderyhmän kanssa. Samoin toteutui tulevaisuustilan kanssa. Työpajat sitoivat mukavasti tekijöitä yhteen, vaikka välillä kokonaisuus oli vaikea osallistujien hahmottaa. Tulevaisuustilasta tuli tekijöiden ja paikkakunnan näköinen. Työpajojen kautta muodostui ydinjoukko, joka otti vastuuta tilan toteuttamisesta. Tiivistä ryhmää siitä ei kuitenkaan muodostunut. Sitoutuminen näkyi kuitenkin siinä, että tilassa esille tulleiden ideoiden eteen oltiin valmiita jatkamaan. Tilan tekeminen nosti myös hyvin keskusteluun ja esille tulevaisuuteen liittyviä aiheita. Erityisen tärkeä onnistuminen oli Tuuloksen koulun osallistuminen tilan tekemiseen ja luokkien vierailu tilassa. Lasten ja nuorten ajatukset tulivat vahvasti tilassa esille ja niistä oltiin kiinnostuneita. Tulevaisuustila tarvitsee toimiakseen aina vetäjän, joka toivottaa tervetulleeksi ja tutustuttaa tilan sisältöön. Hänen tehtävä on myös keskusteluttaa kävijöitä. Onnistuminen edellyttää, että vetäjä ymmärtää mikä on tilan tarkoitus ja miten aistimateriaali voi hyödyntää. Tilan vapaaehtoisille jaettiin suunnittelupalaverissa opastusmateriaali, jotta työskentely olisi helpompaa. Ryhmien kanssa tilanne etenee aina eritavoin kuin yksittäisten henkilöiden kanssa. Vaikka tila toteutettiin isona telttana, ei tilaan mahdu kovin montaa henkilöä kohtaamaan samanaikaisesti. Oppilasluokkien kanssa ryhmää jaettiin välillä kahtia ja osa sai miettiä kehittämisideoita pöydän ääressä samalla kun toiset olivat tulevaisuustilassa. Tapaamisten aluksi ohjelmaan oli varattu aikaa tilassa oleskeluun ja keskusteluun, mutta varsinaiset palaverit pidettiin pöydän ääressä. Tila kuitenkin toimi hyvänä alustuksena keskustelulle ja tutustumiselle. Kehittämisen aikana muodostui työskentelyrunko, jonka kautta tulevaisuustila voidaan toteuttaa uudelleen. Kävijöiden tavoittamisen osalta, mikäli mahdollista, tila kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaan, jossa ihmiset liikkuvat muutenkin. Tämä lisää kävijöiden määrää. Tulevaisuustupaa esiteltiin valtakunnallisessa Toisin kuin perinteisessä kyläsuunnittelussa, tulevaisuustila ei tuottanut laajoja kehittämisteemoja ja toimenpiteitä, vaan hyvin konkreettisia toiveita ja kokosi toimijoita yhteen. Saadut ideat jaoteltiin yhteen ja niistä koostettiin yhteenveto, jonka puitteissa työskentelyä voitiin yhdessä jatkaa. Tulevaisuustilan kehittäminen toikin kyläsuunnitteluun uuden erilaisen välineen, jota voidaan jatkossa hyödyntää ja soveltaa erilaisten yhteisöjen kanssa tehtävään työhön. Tila soveltuu parhaiten yhteistyön käynnistämiseen ja toimijoiden tutustumiseen. 9
Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla
Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla Yhdistystoiminnan tulevaisuus uudessa Päijät-Hämeessä 24.4.2018 Merja Olenius, kunnanjohtaja 24.4.2018 Kunnan toiminta ja yhteistyö yhdistysten kanssa
LisätiedotKyläkipinä Aistien-tila Kylien vapaaehtoisille
Kyläkipinä Aistien-tila Kylien vapaaehtoisille Pilottiraportti Heli Laurikainen Hämeen Kylät ry / Aistien-hanke Sisällys 1. Tausta ja tarve Aistien-menetelmälle... 3 2. Toimijat ja toteuttajat... 3 3.
LisätiedotKyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna
Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotKOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä
KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.
LisätiedotTULEVAISUUSTUPA Aistien-menetelmä kyläsuunnittelun välineenä Pilottiraportti Heli Laurikainen Hämeen Kylät ry / Aistien-hanke
TULEVAISUUSTUPA Aistien-menetelmä kyläsuunnittelun välineenä Pilottiraportti Heli Laurikainen Hämeen Kylät ry / Aistien-hanke Sisällys 1. Taustalla tarve uudenlaiselle menetelmälle... 3 2. Kehittämistyössä
LisätiedotPalvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan
Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan asiakasymmärrys kehittämisen lähtökohtana palvelumuotoilun keinoja soveltaen Heli Laurikainen, kyläkehittäjä Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä
LisätiedotOmalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä
Turvallisuuden ja hyvinvoinnin TKI-foorumi 16.3. SataKylät ry Kyläasiamies Hanna Ruohola Omalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä Miksi hanke suunniteltiin? Kylien lähipalvelujen
LisätiedotYhteiset asemat - hanke
Yhteiset asemat - hanke Suomen ympäristöopisto SYKLI Pauli Vennervirta 15.6.2011 pauli.vennervirta@sykli.fi p. 050 387 3938 1 Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on kehittää keinoja tehdä pääkaupunkiseudun
LisätiedotAistien-tilat Koijärven alueen kylissä
Aistien-tilat Koijärven alueen kylissä Pilottiraportti Anne Kettunen ja Heli Laurikainen Hämeen Kylät ry / Aistien-hanke Sisällys 1. Tausta ja tarve Aistien-menetelmälle... 3 2. Toimijat ja toteuttajat...
LisätiedotKYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät
KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä
LisätiedotEsitutkimus. Asiakastyöpajat
Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotJatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa
Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Ely-keskus & Skype 24.5.2017 Heikki Kantonen TKI asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen - Etelä-Savossa on kokeiltu palautteen
LisätiedotSosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram
Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi
LisätiedotKyliltä fiksusti liikkeelle. Outokummussa
Kyliltä fiksusti liikkeelle Outokummussa Tavoitteet Tavoitteet Kestävää liikkumista edistetään usein taajamissa, vaikka liikkuminen on yhtä tärkeää myös taajamien ulkopuolella. Maaseudulla liikennetarve
LisätiedotTyöpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin
Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen
LisätiedotSalon seudun kyläsuunnitteluhanke kokemuksia käytetystä suunnittelumallista
Salon seudun kyläsuunnitteluhanke kokemuksia käytetystä suunnittelumallista Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Kyläsuunnitteluhankkeen taustaa Kyläsuunnittelua on käytetty paikallisen kehittämisen välineenä
LisätiedotTervetuloa! Vaikuttavaa toimintaa
Tervetuloa! Vaikuttavaa toimintaa - 22.9.2015 Seuraavat yhdistyskoulutukset Ti 13.10, Loimaan Mellilä, aiheena yhdistystalouden arki Ti 27.10 Somero, aiheena yhdistysten uudet haasteet Laadukasta yhdistystoimintaa
LisätiedotTOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!
SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho
LisätiedotLähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt
Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt Allergia- ja astmaliiton järjestöpäivät 6.9.2014 Ritva Pihlaja, tutkija, erityisasiantuntija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminta
LisätiedotKYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.
KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.
LisätiedotKUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?
KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan
LisätiedotKylän kestävyyspolku -hanke. Salo
Kylän kestävyyspolku -hanke Salo 7.5.2019 Varsinais-Suomen Kylät ry (perustettu vuonna 2000) Olemme kaksikielinen maakunnallinen toimija, joka palvelee kylä- sekä asukasyhdistyskenttää Varsinais-Suomen
LisätiedotPerheraati - toimintaohjeet
Perheraati - toimintaohjeet SISÄLLYS 1 Mitä perheraati tarkoittaa 2 Ohjeita perheraadin järjestämiseen 3 Mauri Mäyräkoiran perheraati- mainos ja sanomat 2 1 Mitä perheraati tarkoittaa Perheraati on vuorovaikutuksellinen
LisätiedotVirtaa vapaaehtoistoimintaan
Virtaa vapaaehtoistoimintaan Miten tehdä yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa tunnetummaksi ja kiinnostavammaksi? Miten kertoa toiminnasta, niin, että siihen innostuisi mukaan uusia henkilöitä? Heli Laurikainen
LisätiedotLiikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori
Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Sisällys 1. Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi 2. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus 3. Aktiivisempia
LisätiedotHankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke
Hankkeen esittely Nuoret oman kylän kehittäjinä Nuoret oman kylän kehittäjinähankkeessa kehitettiin Etelä-Savoon haja- asutus -alueille toimintamalleja ja verkostoja nuorten toiminnan tukemiseksi. Hanke
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotHyvän kierteellä hyvinvoinnin voittajaksi! Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven elinvoimapaja
Hyvän kierteellä hyvinvoinnin voittajaksi! Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven elinvoimapaja 28.3.2019 Anu Hätinen ja Katariina Luoto Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Kuvaamme
LisätiedotVaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi
Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu
LisätiedotToivoa tulevaan -kirjakampanja
Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotTyöpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin
Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen
LisätiedotTule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!
Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -
LisätiedotNCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä
NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotKirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki
Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa.
LisätiedotEväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotVanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu
Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan
LisätiedotVaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen
Lisätiedotinnostusta ja hyvinvointia vapaaehtoistyöstä - työpajan yhteenveto
innostusta ja hyvinvointia vapaaehtoistyöstä - työpajan yhteenveto Elävät kylät - kulttuuristavoimaa vapaaehtoistyöstä 2017-2019 Lapin kylätoimintapäivät 28.-29.4.2018 Äkäslompolo LYHYESTI: 1. Vapaaehtoisia
LisätiedotKodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa
Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350
LisätiedotTässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä
1 2 Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 3 Terveys ry siirtää toimintansa uudelle Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle Yhdessä
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotSosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram
Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi
LisätiedotKYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö
KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet
LisätiedotISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009
ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotSelvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa
Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen
LisätiedotKunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia
Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena
LisätiedotKuopion maaseutuohjelma
Kuopion maaseutuohjelma Yhdistysten ja kaupungin yhteistyö strateginen yhteistyö (maaseutuohjelma) kumppanuusyhteistyö (sopimusyhteistyö kaupunki paikalliset yhdistykset palvelujen järjestämisestä) perusyhdistystoiminta
LisätiedotITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf
Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö
LisätiedotMiksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta
Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotLiite 1. Nuorisotoimi 2015
Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden
LisätiedotKiskontien Kimppa esittäytyy 21.11.2013
Kiskontien Kimppa esittäytyy 21.11.2013 Kimppa keskustelee Kiskontien aluetoimikunnan työn jatkaja Kiskon ja Muurlan alueella vuoden 2013 alusta Tärkein tehtävä ylläpitää keskustelua lähipalveluista ja
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotJoustavuus Omistajuus Tavoitettavuus
Joustavuus Omistajuus Tavoitettavuus? Asiaa teille JOT-tutkimustulosten valossa avaamassa: Heidi Lammassaari (Helsingin yliopisto) Lauri Vaara (Helsingin yliopisto) Suvi Nenonen (Aalto-yliopisto) Sisältö
LisätiedotEteläisen maaseudun osaajat EMO ry
KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen
LisätiedotLÄNNEN ALUEVERKOSTO , Lielahtikeskus
LÄNNEN ALUEVERKOSTO 13.8.2019, Lielahtikeskus facebook lannenalueverkosto Illan ohjelma klo 16.30 klo 17.00 Kahvit ja tervetuloa Kesän kuulumiset ja lyhyt esittäytymiskierros mitä odotan syksyltä? Alueverkoston
LisätiedotHaastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat. YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke
Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke YAD Youth Against Drugs ry on nuorten vapaaehtoistoimintaan perustuva ehkäisevän huumetyön
LisätiedotHyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta
Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko
Lisätiedotideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ
13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle
LisätiedotSammontalo. Koululaiset
Sammontalo Koululaiset Eri-ikäisten tilat Tiivistelmä Koululaisten toiveet tiivistyvät keskeisesti heidän itsensä tuottamaan videoon, jonka voi nähdä alapuolelta löytyvästä linkistä. Tarinan kertoo Jorma,
LisätiedotRisteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla
Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,
LisätiedotPaikalla edustajia: Muuramen kunnasta Li8kiujntatoimi ja nuorisotoimi, Muuramen Sykkeestä, Muuramen Yrityksestä sekä Muuramen osuuspankista
MUURAME LIIKKELLE KOKEILEMAALLA TYÖPAJA 4.5.2017 Paikalla edustajia: Muuramen kunnasta Li8kiujntatoimi ja nuorisotoimi, Muuramen Sykkeestä, Muuramen Yrityksestä sekä Muuramen osuuspankista Alussa Jyski
LisätiedotKehitä kokeilemalla. Invalidiliiton järjestöpäivät Lari Karreinen
Kehitä kokeilemalla Invalidiliiton järjestöpäivät 4.-5.2.2017 Lari Karreinen www.karreinen.org LARI KARREINEN Ihmiset antavat parastaan, kun osallistuminen on hauskaa, innostavaa ja mielekästä. Fasilitaattori
LisätiedotPedagoginen mentorointi (4 op)
Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä
LisätiedotViestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori
Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori Kenelle Liikkuvasta koulusta pitäisi viestiä? Oppilaat Opettajat Rehtori Muu henkilökunta Vanhemmat
LisätiedotJärjestöjen kokemustiedon kerääminen osana hyvinvointikertomustyötä
Järjestöjen kokemustiedon kerääminen osana hyvinvointikertomustyötä Sähköinen hyvinvointikertomus työryhmä 5.6.2018 Sara Löyttyjärvi, Hämeen Setlementti ry Yleistä Kokemustietoa keräämällä tavoitetaan
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 6.6.2018 Rovaniemi Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotMEIDÄN VESANNON KOULU
MEIDÄN VESANNON KOULU Mikä on meidän visio? Ajatukset lentoon! Kouluhankkeen työpajapäivät 23.-24.8.2017 Vesannon kunnan hankesuunnittelutyöryhmä yhdessä WSP Finlandin asiantuntijoiden (Monika Gardini
LisätiedotKoonti työpajatyöskentelyistä Edustajiston kokouksessa Lahdessa
Edustajiston kokouksessa Lahdessa 21.03.2015 Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto kokoontui vuoden 2015 ensimmäiseen kasvokkaintapaamiseen Lahdessa 21.03.2015. Kokouksen lisäksi paikalla olleet edustajat
LisätiedotErätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa
26.9.2018 Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa Yhteenveto keskustelusta Taustatietoa keskustelusta Aihe, ajankohta ja paikka Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotSelostus valtuustoaloitteeseen opiskelijoiden yhteisöllisyyden lisäämisestä oppilaitoksissa
Selostus 1 (5) Selostus valtuustoaloitteeseen opiskelijoiden yhteisöllisyyden lisäämisestä oppilaitoksissa Koulutuskuntayhtymän opiskelijakunta Pyro ja kuntayhtymän edustajat ovat kartoittaneet nykyisen
LisätiedotKyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta
Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta
LisätiedotJatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa
Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Juva 8.12.2016 Heikki Kantonen TKI asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Etelä-Savossa on kokeiltu palautteen keräämistä
LisätiedotTunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi
Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.
LisätiedotKOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015
KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 Humak on valtakunnallinen Verkostoammattikorkeakoulu HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijoita
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotLaadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta. Piia Iivonen, kyläkehittäjä , Kalanti
Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta Piia Iivonen, kyläkehittäjä 18.11.2014, Kalanti Varsinais-Suomen Kylät ry:n Leader-rahoitteinen kehittämishanke Tarkoituksena yhdistystoiminnan kehittäminen
LisätiedotHyvinvointikeskustelut yläkoulun tai lukion aloittavien opiskelijoiden kanssa
Lapsen paras Yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Hyvinvointikeskustelut yläkoulun tai lukion aloittavien opiskelijoiden kanssa - Pääkaupunkiseudun LAPE-hankkeessa
LisätiedotVirtuaalikuntoutuksen tulevaisuus työpaja TAMK Virtuaalinen elämyslääke -hanke
Virtuaalikuntoutuksen tulevaisuus työpaja TAMK 23.4.2019 Virtuaalinen elämyslääke -hanke Kenelle ja miksi Työpajaan oli kutsuttu virtuaalikuntoutuksen yrityksiä ja sote-alan toimijoita Työpajan tarkoituksena
LisätiedotNUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008
NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.
LisätiedotASIAKASRAATI ASIAKASRAATI
ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI Yleistä Asiakasraati on työntekijöiden ja asiakkaiden yhteinen kehittämisryhmä Raadin tarkoituksena on tuottaa tietoa, mielipiteitä ja kokemuksia sekä tehdä ehdotuksia, joita
LisätiedotRovaniemen nuorisovaltuuston kokeilut Kokeilunpaikka.fi:ssä
Rovaniemen nuorisovaltuuston kokeilut Kokeilunpaikka.fi:ssä Nuorisovaltuuston edustajat Laura Honkala ja Jere Tanninen Suunnittelija Anne Luiro Erityisasiantuntija Maarit Alikoski Osallisuuden ja vaikuttamisen
LisätiedotNUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ
NUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ OSALLISUUS OSAAMISKESKUKSET Kaksi osallisuuden osaamiskeskusta Allianssin osaamiskeskus: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorten Akatemian hallinnoima yhteenliittymä,
LisätiedotMARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)
MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa
LisätiedotRakennusvalvonnan vuorovaikutusalusta Oulun rakennusvalvonnan digikokeilu. Verkostotapaaminen Tapio Matinmikko
Rakennusvalvonnan vuorovaikutusalusta Oulun rakennusvalvonnan digikokeilu Verkostotapaaminen 26.10.2017 Tapio Matinmikko Tausta Rakennusvalvonnan asiakkaat ovat siirtyneet asioimaan verkkoon Usein asiakas
LisätiedotYHDESSÄ EI OLLA YKSIN
YHDESSÄ EI OLLA YKSIN KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE 18.5.2017 PERUSTIEDOT Kolmivuotinen (2017-2019) hanke, alkaen 3.4.2017 Yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitus STEAsta Rahoitus sisältää kahden
LisätiedotEsitys. Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi
Esitys Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi Esitys Kanta-Hämeen Järjestöasianneuvottelukunnaksi Keväällä 2018 tehdään esitys Kanta-Hämeen järjestöyhteistyön rakenteeksi Huhtikuussa kootaan pohjaesitykseen
LisätiedotVerkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi
Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma
LisätiedotMun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely
Mun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely Pihla Sillanpää/ Espoon yleiskaavayksikkö PILOTTIKYSELY: MUN PAIKKA! -ESPOONLAHTI 30.8.2018 2 TAUSTAA Kasvava Espoo, metro ja hyvinvointi seminaari 13.4.2016
LisätiedotKyselyyn vastasi 55, iältään 8-20-vuotiasta, nuorta.
Nuoria Somettaa Kyselyyn vastasi 55, iältään 8-20-vuotiasta, nuorta. Vastaajien ikävuosien keskiarvo on 14 vuotta. Vastaajien ikäjakauma 16 16 16 16 16 17 17 17 17 17 17 17 18 18 19 20 20 10 10 10 11 11
Lisätiedot