Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Transkriptio

1 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö VUOSIKERTOMUS 2012

2 Vuosikertomus 2012 Sisällysluettelo Hallituksen puheenjohtajan katsaus... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Onnettomuuksien ehkäisy... 7 Turvallisuusviestintä... 8 Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut Turvallisuuskoulutus Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta...13 Palokuntatoiminta Palokuntakoulutus Varautuminen ja väestönsuojelu...18 Artikkeli: Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on merkittävä voimavara Artikkeli: Suomalaisen pelastustoimen ydin on yhteistoiminnassa Hallinto- ja tukipalvelut Viestintä Kansainväliset yhteispalvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tuotemyynti Hallinto Alueyksiköt...29 SPEK Etelä-Savo SPEK Lappi SPEK Oulu SPEK Pohjanmaa Jäsenet Tilintarkastajat Hallitus Valtuusto Toimikunnat Henkilöstö Hallinnon liitteet...40 Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus SPEKin toimintaa kuvaavia lukuja Ulkoasu ja taitto: Anna-Maija Nordling, Viestintätoimisto Namcom Paino: Hämeen Kirjapaino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Ratamestarinkatu 11, Helsinki Puhelin [email protected] 2 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 3

3 Hallituksen puheenjohtajan katsaus Styrelseordförandens översikt Yksilön ja kansalaisyhteiskunnan turvallisuutta edistämässä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimintavuosi 2012 näki useita kansallisesti merkittäviä turvallisuushankkeita. Päivitetyn turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon lisäksi saimme kansalliseen turvallisuustyöhömme valtioneuvoston periaatepäätöksen kokonaisturvallisuudesta. SPEK painotti toiminnassaan jälleen järjestöyhteistyön ja erityisesti kansalaisyhteiskuntanäkökulman merkitystä. Selonteko ja kansalliset ohjelmat tunnistavatkin järjestön ja kansalaiset keskeisiksi turvallisuuden tekijöiksi. Kansalaisten omat tiedot, taidot ja asenteet ovat muuttuvassa toimintaympäristössä yhä keskeisempi kokonaisuutta määrittelevä tekijä. SPEK on aina sääntömääräisesti korostanut ja pyrkinyt edistämään kansalaisten ja yhteisöjen turvallisuustaitoja. Jatkossa asiassa edetään yhä tarkemmin globaalikansalaisina toimivien yksilöiden näkökulmasta millaisia tietoja ja taitoja suomalainen ja eurooppalainen maailmankansalainen tarvitsee, jotta turvallisuutemme olisi jatkossakin selkeä osa hyvinvointia tässä muuttuvassa maailmassa. Pelastusalan yhteishankkeena toteutetussa Pelastustoimen tilinpäätöshankkeessa luotiin mittava pelastustoimen valtakunnallisen järjestelmän nykytilan kartoitus. Se antaa pohjaa kaikkien alan toimijoiden kehittämistyöhön suunnatessamme kohti tulevien vuosien haasteita. Vuosikertomus luo katsauksen vuoden 2012 toiminnallisiin saavutuksiin. Jälleen on asiantuntijapalveluilla, turvallisuusviestinnällä, turvallisuuskoulutuksella sekä järjestötyöllä annettu vahva panos onnettomuuksien ehkäisyyn, pelastusalan vapaaehtois- ja järjestötoimintaan sekä varautumiseen ja väestönsuojeluun. SPEK sai toimintavuonna kaksi uutta jäsentä, Suomen Palveluskoiraliiton ja Kattoliiton vahvistamaan jäsenistöverkostomme asiantuntemusta. Kansainvälisissäkin verkostoissa SPEK on toiminut aktiivisesti. Tavoitteena on ollut vahvistaa kansallista asiantuntemustamme sekä tukea erityisesti pohjoismaisen yhteistyön kautta eurooppalaista turvallisuustyötä. Haluan SPEKin hallituksen puolesta kiittää jäsenistöämme, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä turvallisuusyhteistyöstä. Erityinen kiitos toimintamme tuesta kuuluu Palosuojelurahastolle, Raha-automaattiyhdistykselle, Väestönsuojelusäätiölle, Opintotoimen Keskusliitolle sekä Opetusministeriölle, jotka ovat tuellaan mahdollistaneet vaikuttavan turvallisuustyömme. Järjestöperheemme valtava voimavara on jäsenistömme luottamusmiesjohto ja vapaaehtoiset, jotka kukin omalla erikoisalueellaan toteuttavat yhteistä turvallisuusasiaamme. SPEKin henkilöstö keskusjärjestöpalveluissa ja alueyksiköissä on asiantuntijaorganisaatiolle ratkaisevan tärkeä voimavara. Lämmin kiitos tuloksellisesta, innovatiivisesta ja kehittävästä otteesta järjestön toiminnan toteutumiseksi! Juha Hakola hallituksen puheenjohtaja Arbete för individens och medborgarsamhällets säkerhet Verksamhetsåret 2012 för Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland var ett år för många nationellt betydande säkerhetsprojekt. Förutom den uppdaterade säkerhets- och försvarspolitiska redogörelsen fick vi statsrådets principbeslut om helhetssäkerheten till vårt nationella säkerhetsarbete. I sin verksamhet betonade SPEK än en gång organisationssamarbetets och speciellt medborgarsamhälleperspektivets betydelse. Redogörelsen och nationella program identifierar organisationen och medborgarna som centrala säkerhetsaktörer. I en föränderlig verksamhetsmiljö är medborgarnas egna kunskaper, färdigheter och attityder en allt viktigare faktor för helheten. SPEK har alltid, i enlighet med sina stadgar, betonat och strävat efter att främja medborgarnas och samfundens säkerhetsfärdigheter. I fortsättningen utgår man i allt större utsträckning ur individer som globala medborgare hurdana kunskaper och färdigheter behöver en finländsk och europeisk världsmedborgare för att vår säkerhet också i fortsättningen skall vara en tydlig del av välfärden i denna föränderliga värld. I räddningsväsendets bokslutsprojekt, som genomfördes som räddningsbranschens samprojekt, gjordes en omfattande kartläggning av räddningsväsendets nuvarande nationella system. Kartläggningen utgör en grund för alla branschaktörers utvecklingsarbete när vi fortskrider mot de kommande årens utmaningar. SPEK har alltid betonat och strävat efter att främja medborgarnas och samfundens säkerhetsfärdigheter. Årsberättelsen ger en översikt av 2012 års operativa prestationer. Med experttjänster, säkerhetskommunikation, säkerhetsutbildning samt organisationsarbete har vi åter gjort en kraftig insats för förebyggandet av olyckor, räddningsbranschens frivillig- och organisationsverksamhet, beredskapen och befolkningsskyddet. Under verksamhetsåret fick SPEK två nya medlemmar, Finlands Brukshundsförbund och Takförbundet, som stärker expertisen i vårt medlemsnätverk. SPEK har varit aktiv också i internationella nätverk. Målsättningen har varit att stärka vår nationella expertis samt stödja europeiskt säkerhetsarbete speciellt via det nordiska samarbetet. Å SPEK:s styrelses vägnar vill jag tacka vår medlemskår, våra samarbetspartner och intressentgrupper för säkerhetssamarbetet. Ett speciellt tack riktas till Brandskyddsfonden, Penningautomatföreningen, Befolkningsskyddsstiftelsen, Centralförbundet för Studieverksamhet och Undervisningsministeriet, som med sitt stöd har möjliggjort vårt imponerande säkerhetsarbete. En enorm resurs i vår organisationsfamilj är vår medlemskårs förtroendemannaledning och frivilliga, som var och en inom sitt specialområde arbetar för vår gemensamma sak. SPEK:s personal i centralorganisationstjänsterna och de regionala enheterna är en oersättlig resurs för expertorganisationen. Ett varmt tack för ett framgångsrikt, innovativt och utvecklande grepp i organisationens arbete! Juha Hakola styrelseordförande SPEK on aina korostanut ja pyrkinyt edistämään kansalaisten ja yhteisöjen turvallisuustaitoja. 4 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 5

4 Toimitusjohtajan katsaus Monipuolista turvallisuustyötä ja tulevaisuuden rakentamista Valtuusto vahvisti toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille kevätkokouksessaan Suunnitelman avulla toteutetaan järjestön sääntömääräisiä tehtäviä sekä SPEK strategiassa 2025 esitetyn vision, toiminta-ajatuksen, arvojen ja strategisten tavoitteiden mukaista toimintaa. Vuoden aikana tarkistettiin järjestön sääntöjä täsmentämällä keskipitkän aikavälin suunnittelua koskevaa kohtaa sekä vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä. SPEK-ryhmän viisivuotissuunnitelmaan kirjattiin kolme painopistettä. Ne olivat asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen, sisäisen turvallisuuden vahva kansalaissektori sekä voimavarojen tehokas kohdentaminen ja vahvistaminen. Lähes 100 miljoonaa kontaktia Turvallisuusviestinnässä ja -kampanjoiden yhteisvaikutuksena saavutettiin lähes 100 miljoonaa kontaktia suomalaisiin erilaisin turvallisuusviestein. Tähän voidaan olla hyvin tyytyväisiä. SPEK toteutti alan toimijoiden kanssa kansallisen Paloturvallisuusviikon , jonka aikana eri viestintäkeinoilla pyrittiin laajaan näkyvyyteen. Turvallisuuskoulutuksessa toteutui ennätyksellinen vuosi, kun kaikkiaan turvallisuuskorttien haltijaa koulutettiin ja 9181 kurssin tiedot rekisteröitiin yhteistyökumppaneiden ponnistuksena. Toimintavuonna juhlistettiin 90-vuotiaan suomalaisen palonehkäisytyön ja SPEKin edeltäjäjärjestön, Suomen Palosuojeluyhdistyksen, perinteitä ja toimintaa. Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa oli niin ikään tapahtumarikas vuosi. Sitä kruunasivat valtakunnallisen palokuntanais- ja nuorisotyön 60 -vuotisjuhlat Tampereella yli 300 osallistujan voimin. Vuotta juhlistivat useamman pelastusliiton vuosijuhlat. Päivä Paloasemalla tapahtumaan osallistui henkilöä. Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän uudistusta valmisteltiin laajana alan toimijoiden yhteistyönä. Koulutuksen kursseille osallistui yhteensä 5483 henkilöä. Varautumisen yhteistyötä tiivistettin Varautumisen ja väestönsuojelun tulosalueella juhlittiin 85-vuotiasta väestönsuojelun valtakunnallista järjestötyötä ja julkistettiin suomalaisesta väestönsuojelutoiminnasta ja sen kehittymisestä kertova juhlateos yhteistoiminnassa Väestönsuojelusäätiön kanssa. Valmiusjärjestöjen yhteistyötä tiivistettiin ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteyteen perustettiin järjestöyhteistyönä kotitalouksien varautumista edistävä Kova-toimikunta. Tulosalueen keskeistä toimintaa on asuinkiinteistöjen vapaaehtoiselle turvallisuushenkilöstölle suunnattu turvallisuuskoulutus. Koulutusjärjestelmän uudistamista jatkettiin. Tavoitteena on tarjota vapaaehtoiselle turvallisuushenkilöstölle nousujohteinen opinpolku sekä tukea vapaaehtoisten osallisuutta ja vaikuttavuutta paikallisessa turvallisuustyössä. Jatkuva tutkimus- ja kehittämistoiminta on oikean tekemisen ja vaikuttavuuden välttämätön edellytys. Järjestö jatkoi toimintaansa alan yhteisenä kehittämisalustana. Keskusjärjestö jatkaa strategiansa mukaisesti jäsentensä toiminnan tukemista ja yhteispalveluilla tuotettavien synergiaetujen etsintää. Erinomaisena esimerkkinä on Suomen Pelastuskoiraliiton kanssa solmittu sopimus toimitiloista ja tukipalveluista. Arvoisa lukija, vuosikertomus kertoo keskusjärjestön sekä yhteistyökumppaneiden yhteistyönä toteutetusta tuloksekkaasta turvallisuustyöstä vuonna Kimmo Kohvakka toimitusjohtaja Onnettomuuksien ehkäisy Kuvaaja: Sven Forsell 6 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 7

5 Onnettomuuksien ehkäisy Turvallisuusviestintä Noin 50 miljoonaa kontaktia suomalaisiin yhden viikon aikana Palamaan sytytetty lastenvaunu täyttää parissa, kolmessa minuutissa koko porraskäytävän myrkyllisellä savulla. Tahallaan sytytetyt palot ovat Suomessa melkoinen riesa. Joka päivä sytytetään tahallisesti 8 12 tulipaloa. Näin SPEK tiedotti Paloturvallisuusviikolla, joka alkoi Päivä Paloasemalla -tapahtumista ja päättyi ensimmäiseen Pohjoismaiseen palovaroitinpäivään. Viikon aikana suomalaisiin saatiin noin 50 miljoonaa kontaktia. T urvallisuusviestinnän uutuus vuonna 2012 oli valtakunnallinen Paloturvallisuusviikko. Se toteutettiin marras-joulukuun vaihteessa yhteistyönä muiden alan toimijoiden kanssa. Viikko alkoi Päivä paloasemalla -tapahtumalla, jatkui palontorjuntatalkoilla ja päättyi uuteen, yhteispohjoismaiseen palovaroitinpäivään. Kokonaisuus oli suuri ponnistus SPEKin turvallisuusviestinnälle, mutta aukaisi myös uutta tiivistä yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa. Paloturvallisuusviikko eri teemoineen oli hyvin esillä julkisuudessa, ja SPEKin asiantuntijoita haastateltiin useisiin eri tiedotusvälineisiin. Vuoden aikana turvallisuusviestintä sai suomalaisiin kaikkiaan lähes 100 miljoonaa kontaktia, ja näistä puolet tavoitettiin Paloturvallisuusviikon aikana Joka kodin palontorjuntatalkoilla. Päivä Paloasemalla -tapahtuma keräsi noin 231 paloasemalle lähes ihmistä. Kampanjan teemana oli Tehdään yhdessä turvallinen joulu. Tapahtumaa markkinoitiin kaupallisilla radiokanavilla, sanomalehdissä sekä internetissä. Paloasemilla yleisö suoritti paloturvallisuutta opettavia rastitehtäviä, ja kotiin viemisiksi saatiin joulukalenteri ja Paloturvallisempi koti -esite. Päivä Paloasemalla saavutti Facebookissa tykkääjän rajan, ja kampanjan kotisivuilla oli yksilöityjä kävijöitä yli Lisää tietoa tapahtuman toteuttamisesta on sivulla 14. Syö yöruoka jo ulkona Joka kodin palontorjuntatalkoiden pääasialliset viestintäkanavat olivat kaupalliset radioasemat, TV-kanava SUB sekä internet. Kampanjan kärjet toimivat koko Paloturvallisuusviikon kärkinä. Sloganeina olivat Syö yöruoka jo ulkona, Varmista palovaroittimen toiminta, Keittiön koneet kunnossa?, Varo kuumaa tunnelmaa ja Vaara! Sytyttelijöitä liikkeellä!. Kampanjan kokonaiskontaktimäärä oli lähes 50 miljoonaa. Kampanjatutkimus kertoo onnistuneista Palontorjuntatalkoista: Valtaosa kohderyhmästä suhtautui kampanjan mainontaan myönteisesti. Edellisvuoteen verrattuna mainonnan ominaisuusarviot olivat selvästi parempia myös kohonneella huomioarvolla on tähän vaikutusta. Viestien selkeys oli kampanjan vahvuus. Pohjoismaisen palovaroitinpäivän viettäminen perustuu Pohjoismaisten pelastustoimesta vastaavien ministerien päätökseen marraskuussa Päivä Paloasemalla -tilaisuuksissa yleisöä haastettiin testaamaan palovaroittimia, ja kaupallisilla radioasemilla spottien aiheena oli palovaroittimen testaaminen ja kunnossapito. Pohjoismaisen palovaroitinpäivän viestintää olivat myös tiedotteet ja blogitekstit, joista ensimmäisen kirjoitti sisäasiainministeri Päivi Räsänen. Lähes 50 % tarkisti palovaroittimensa 11. päivän radiokampanja muistutti ihmisiä palovaroittimen testaamisesta kuukausittain. Tämä kampanja on jo muutaman vuoden ajan ollut niin SPEKin kuin koko Suomenkin vaikuttavin radiokampanja. Kyselytutkimuksen mukaan spottien tavoittamista ihmisistä 49 % ilmoitti testanneensa palovaroittimen kehotuksen kuultuaan. Vuonna 2012 SPEKistä lähti 35 tiedotetta. Palokuolemista tiedotettiin kuukausittain. Tiedotteissa nostettiin esille erityisesti yli 65-vuotiaiden osuus palokuolleista, joka oli huomattavasti suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä. Muita tiedotteita lähti tarpeen mukaan. Tiedotteet aihepiireineen kytkettiin myös SPEKin Facebook-kanaviin. Tiedotteet herättivät kiinnostusta tiedotusvälineissä, ja keskusjärjestön asiantuntijat antoivat kymmeniä haastatteluja ja lausuntoja medialle. Jälleen uutta Nou Hätä! -osaajaa Nou Hätä! -kampanjaan osallistui 407 koulua ja yli yläkoululaista. Vuosi 2012 oli 16. kampanjavuosi. Kaikkiaan kampanja on tavoittanut noin yläkoululaista. Kampanjan teemana viime vuonna oli Syy ja seuraus. Nettisivut uudistettiin kokonaan, ja näin luotiin uusia toimintoja, kuten blogit, facebook-feedit ja automatisoitu ilmoittautuminen. Sosiaalisessa mediassa jatkettiin Facebookissa, ja viestit kytkettiin Twitteriin. Sivulla toteutettiin 10 erilaista tieto- ym. kilpailua sekä nostettiin esiin nuoriin liittyviä ajankohtaisia turva-asioita. Kolmitasoisen Nou Hätä! -kilpailun voitto meni Minna Canthin kouluun Kuopioon. Kampanjan yritysyhteistyökumppanina jatkoi vakuutusyhtiö Tapiola. Turvallisuusviestinnän puitteissa osallistuttiin Educa, Oma Koti ja Turvallisuus -messuille. Näissä tavoitettiin noin 6000 henkilöä. Päämessutapahtumana oli Tampereen turvallisuusmessut oheistapahtumineen. Messuilla jaettiin ensimmäisiä uudistetun asun mukaisia turvallisuusesitteitä. SPEK osallistui myös Turvallisuus ja puolustus -messuille Lahdessa. Siitä kerrotaan tarkemmin sivulla 24. Liedon VPK:n Päivä Paloasemalla -tapahtumassa Mari Leiniö kertoi paloturvallisuudesta 7-vuotiaalle Onnille. Kuvaaja: Juha Hassila 8 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 9

6 Onnettomuuksien ehkäisy Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut Sprinklerit eivät pelastaneet ihmisiä tulipaloilta vuonna 1922 Automaattiset sammutuslaitteistot eli sprinklerit ovat pelastaneet jo useita ihmishenkiä nykypäivän Suomessa. Toisin olivat asiat, kun yksi SPEKin edeltäjistä, Suomen Palosuojeluyhdistys, perustettiin vuonna Silloin paloturvallisuus oli nykyistä huomattavasti alkeellisempaa. Kansa asui haja-asutusalueilla puurakennuksissa. Palokunnat olivat heikosti varustettuja. Paloturvallisuutta parantavaa koulutusta tai lainsäädäntöä ei ollut. Viime vuosi oli palonehkäisyn juhlavuosi. Palontorjunnan 90-vuotista taivalta juhlistettiin monella tavalla. Palosuojeluyhdistyksen tehtävänä oli aikanaan mm. rakenteellisen palontorjunnan neuvonta, palontorjuntavalistus ja alan julkaisutoiminta. Yhdistyksen toiminnoista kehittyi matkan varrella niin sisäasiainministeriön pelastusosasto ja Pelastusopisto kuin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestökin. Yhdistyksen itsenäisiä vuosia käsittelevä historiikki julkistettiin lokakuussa Säätytalolla pidetyn juhlaseminaarin yhteydessä. Palonehkäisyn perinnepäivillä toukokuussa historiikin kirjoittaja Juhani Katajamäki piti esityksen, jossa käytiin tiivistettynä läpi valmisteilla olevaa julkaisua. Heti alkuvuodesta tarjottiin puitteet laajalle keskustelutilaisuudelle järjestämällä SM:n Erhe-hankkeeseen liittyvä kokous koskien paloilmoittimien hätäkeskusliittymiä. Tilaisuuteen osallistuivat sisäasiainministeriön, Hätäkeskuslaitoksen, teleoperaattorien, paloilmoitinliikkeiden ja pelastusviranomaisten edustajat. Messuilla ja koulutustilaisuuksissa tuotiin esiin palontorjunnan ajankohtaisia näkökulmia. Sprinkleri vähentää altistusta savukaasuille Asumisen paloturvallisuuden kehittämisprojektin puitteissa valmistui Automaattinen sammutuslaitteisto asunnoissa ja hoitolaitoksissa -opas. Oppaan valmiste- Savukaasualtistus suojaamattoman huoneiston palossa lussa oli mukana edustajia ministeriöstä, vakuutusalalta ja pelastuslaitoksista. Erityisen hyvän vastaanoton sai oppaan mukana tuleva video. Sillä havainnollistetaan, miten automaattinen sammutuslaitteisto ehkäisee hengenvaarallisten olosuhteiden muodostumisen huoneistopalon aikana. Kansainvälisiä paloturvallisuussuosituksia Kansainvälinen toiminta näkyi eri muodoissa: CFPA-E eli Euroopan palontorjuntaliittojen yhteistyöjärjestö (Confederation of Fire Protection Associations Europe) laatii suosituksia koskien erilaisia palontorjuntaan ja paloturvallisuuteen liittyviä yhteisiä aiheita. Suositukset kuvastavat järjestön jäsenmaiden kehittämiä parhaita käytäntöjä. Työmaaparakkien paloturvallisuus SPEK opastaa sarjan julkaisu 27 perustuu suositukseen CFPA-E Guideline No 26:2010 F. CFPA-E Guideline No 22:2012 F Tuulivoimaloiden paloturvallisuus päätettiin kääntää ja julkaista SPEKin omassa opassarjassa. Kesäkuussa pidetyssä CFPA:n vuosikokouksessa Guideline Commission puheenjohtajaksi ja CFPA:n hallitukseen valittiin Matti Orrainen. Savukaasualtistus automaattisella sammutuslaitteistolla suojatun huoneiston palossa Turvallisuuskoulutus Helsingin pelastuslaitoksen esimiesoppilaat harjoittelemassa toimintaa SPEKin paloilmoitinsimulaattoreilla. Paloturvallisuus.info -sivusto perehdyttää paloturvallisuuteen Toukokuussa avattu -sivusto tarjoaa käyttäjälleen ajantasaista tietoa paloturvallisuuden kehittämisestä niin koteihin kuin työpaikoillekin. Sivustolta löytyy myös aineistoja yrityksen omaan perehdytystyöhön sekä erilaisia koulutusvaihtoehtoja. Paloturvallisuus.info-sivusto antaa tietoa työpaikan, asumisen ja erityisryhmien paloturvallisuudesta. Sivuilta voi hakea koulutusta ja koulutusmateriaalia, syventää tietoja tulityöstä ja ladata omaan käyttöön Työpaikan paloturvallisuus -perehdytysaineiston ja siihen liittyvän kouluttajan oppaan. Paloturvallisuus. info -sivuilla käytiin reilun puolen vuoden aikana lähes 4500 kertaa ja erityisesti perehdytysaineiston sivulla yli 2000 kertaa. Sivusto ja kaksikielinen paloturvallisuuden perehdytysaineisto tuotettiin yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa ja Palosuojelurahaston tuella. SPEKin kurssitarjonnasta paloturvallisuuslaitteisiin liittyvät kurssit kiinnostivat asiakkaita eniten. Ilmeisesti tieto toistuvien virhehälytysten maksullisuudesta lisäsi yritysten halukkuutta kouluttaa henkilökuntaansa. Toisaalla taas säästettiin ja useamman päivän kursseille oli vaikea saada riittävästi kurssilaisia. Osa turvallisuusjohdon ja -henkilöstön turvallisuuskursseista jouduttiin peruuttamaan. Eri kohderyhmille lähetettiin kursseista ja seminaareista noin tiedotetta. Koulutuskalenterin etusivulla oli yli katselukertaa. Toimintavuonna järjestettiin 49 kurssia, neljä yhteistyöseminaaria sidosryhmien kanssa ja yksi tutkinto. Koulutustilaisuuksiin osallistui 1172 henkilöä, yhteensä 1359 koulutettavapäivää. SPEKin asiantuntijat pitivät yksitoista työpaikkakohtaista koulutusta ja kaksi poistumisharjoitusta. Näihin osallistui yli 500 henkilöä. Kurssipalautteiden perusteella asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja kouluttajien asiantuntemukseen. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin hyvin. SPEKille myönnettiin Tulityökortti-tavaramerkki Patentti- ja rekisterihallitus myönsi SPEKille oikeuden Tulityökortti -tavaramerkkiin. Kesäkuussa ilmestyi SFS standardi 5991 Katto- ja vedeneristysalan tulitöiden paloturvallisuus ja sen sisällön mukainen uudistettu suomenkielinen oppikirja Ryhdyttäessä kattotulityöhön Kuvaaja: Jari Pouta 10 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 11

7 Onnettomuuksien ehkäisy Myös kattotulityökoulutusaineisto, kokeet ja koulutusohjeet päivitettiin yhteistyössä tulityötoimikunnan kanssa. Tulityökurssien havainnointeja jatkettiin ja SPEKin auditoijat kävivät seuraamassa yhdeksää kurssia. Tulityökurssien osallistujamäärät kasvoivat edellisvuodesta, kurssilaisina oli aikaisempaa enemmän tulityöluvan myöntäjiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttia, matkailualan turvallisuuspasseja ja alkusammutuskorttia markkinoitiin Tampereen turvallisuusmessuilla, TerveSos-messuilla ja Kuntamarkkinoilla. Näitä turvakortteja suoritettiin toimintavuonna aikaisempaa enemmän. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutuksen (EKL) palveluja jatkettiin Trafin ja SPEKin yhteistyösopimuksella. Tieturvakoulutuksille uudet oppimateriaalit Tieturvakoulutuksessa otettiin käyttöön kesäkuussa uusittu Tieturva 1 -oppimateriaali ja marraskuussa julkaistiin Tieturva 2 -koulutusmateriaali. Molemmat oppimateriaalit muodostuvat oppikirjasta ja powerpoint-aineistosta. Kurssien laadun havainnointia jatkettiin ja viisi kurssia käytiin seuraamassa. Kurssilaisten määrä kasvoi yli :n. Koulutusmäärän huomattava nousu johtuu siitä, että Tieturva 1 -kurssi on hyväksytty kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen vaihtoehdoksi, ja tässä koulutuksessa on paljon kysyntää. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ylitettiin. Vuoden aikana koulutettiin turvallisuuskorttien haltijaa ja rekisteröitiin 9181 kurssin tiedot SPEKin yrityskoulutuksen kurssit Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Kurssilaiset KTPV Rekisteripalvelut Kursseja Koulutettuja Koulutettuja kurssinjohtajia Kurssinjohtajia yhteensä Voimassaolevia kortteja Tulityö Kattotulityö Tieturva EKL Soster Matupa Alkusammutus Yhteensä EKL = erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus Soster = sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus Matupa = matkailualan turvallisuuspassikoulutus Kuvaaja: Joonas Malinen 12 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 13

8 Palokuntatoiminta Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Valtakunnallista palokuntanais- ja nuorisotyötä jo 60 vuotta Valtakunnallisen palokuntanais- ja nuorisotyön 60-vuotisjuhlaseminaari kokosi Tampereelle syyskuussa reilut 300 palokuntalaista ympäri Suomea. Seminaarissa kuultiin kattava esitys palokuntahistoriasta sekä menestystarinoita tavallisten palokuntien arjesta, uusien osastojen perustamisista ja toiminnan elävöittämisestä. Onnistunut seminaari oli erinomainen esimerkki SPEK-ryhmän yhteistyöstä. Juhlavuotta varten valtakunnalliset palokuntanais- ja nuorisotyötoimikunnat olivat perustaneet työryhmän, jossa oli mukana neljä vapaaehtoista palokuntalaista. Seminaarin ja henkeen sopivan iltatilaisuuden, palokuntarevyyn, lisäksi työryhmä toteutti 60-vuotisjuhlalogon, joka näkyi kiitettävän paljon eri tapahtumissa ympäri Suomen. SPEK-ryhmän yhteistyön kehittämiseen panostettiin vuoden aikana muutenkin. Alueellisen toiminnan vahvistamista tuettiin pelastusliittokierroksen avulla. Tapaamisissa tavoitettiin 12 pelastusliiton toimihenkilöt. Tapaamisten tärkein tavoite oli kehittää SPEK-ryhmän yhteistoimintaa ja kuvata palveluketjua palokuntatoiminnassa. Yhteistyö tukee vahvasti SPEK-strategian alueellistamista. Pelastusliittojen edustajista koostuva järjestötoimikunta osallistui vuoden aikana aktiivisesti toiminnan kehittämiseen. Se antoi lausuntoja, ryhtyi arvioimaan palokuntien toiminnan organisoinnin uudistamistarvetta, aloitti pohdinnan toimenpiteistä palokuntatoiminnan turvaamiseksi ja huomioi osaltaan palokuntastrategian tulevassa toiminnassaan. Niin toimikunnan kuin työryhmienkin työskentelyyn on otettu avuksi sähköisiä kokousjärjestelyitä ja aineistojen jakamista. HAKAn käyttö on jälleen lisääntynyt HAKA-palokuntarekisterin käyttäjien määrä on kasvanut kiitettävästi edelleen. Rekisteröityjä käyttäjiä oli vuoden lopussa yli Vuoden aikana kävijöitä oli keskimäärin 380 henkilöä päivässä, kun vuonna 2011 luku oli 320 ja 2010 kävijöitä oli 300. HAKAa käytettiin yhteensä 8 henkilötyövuoden verran. Vuoden aikana Palokuntatoiminnan vuosi 2012 lukuina palokuntarekisterin kurssinhallintaa kehitettiin, muutamia ominaisuuksia lisättiin sekä ruotsinkielinen versio päivitettiin kieliasun osalta. Palokuntalaisille annettiin HAKA-koulutusta kahteen otteeseen sekä esiteltiin sen toimintaa mm. Satakunnan pelastuslaitoksen johtoryhmälle, minkä seurauksena pelastuslaitokselle luotiin useita aluepelastuslaitoskäyttäjätunnuksia. Päivä Paloasemalla -tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa osana valtakunnallista Paloturvallisuusviikkoa. Tapahtuman järjesti 231 paloasemaa, joilla vieraili lähes henkilöä. Tapahtuman kävijämäärän paloasemakohtainen keskiarvo nousi edellisvuoden 214stä 280een (+31 %). Tapahtumaa oli paloasemilla järjestämässä lähes henkilöä, ja tapahtuman järjestämiseen käytettiin yhteensä yli henkilötyötuntia. Tämä tarkoittaa noin 15 henkilöä ja noin 70 henkilötyötuntia paloasemaa kohden. Päivä Paloasemalla -tapahtumista kerrotaan myös sivulla 8. Päivä Paloasemalla saavutti Facebookissa yli tykkääjää. Päivä paloasemalla kampanjan kotisivuilla oli tapahtumaviikolla käyntejä , yksilöityjä kävijöitä ja sivujen katseluita Palokuntaan sai Facebookissa yli 1700 tykkääjää, ja palokuntaan. fi-verkkosivuilla kävi henkilöä. Vuoden aikana on ylläpidetty myös seuraavia internet-sivustoja: vuodenpalomies.fi, palomuseot.fi ja fi. Päivä Paloasemalla Facebook-sivulla oli yli tykkääjää. Päivä Paloasemalla -verkkosivustolla oli kävijöitä tapahtumaviikolla yli Palokuntaan Facebook-sivulla oli yli tykkääjää. Hakaa käytettiin 8 henkilötyövuoden verran. Hakaa käytti keskimäärin 380 henkilöä päivittäin. Hakassa oli vuoden lopussa yli rekisteröityä henkilöä. Palokuntanais- ja nuorisotyön juhlaseminaarin osallistujia oli 307. Toimintaradoille kertyi vuoden aikana 231 tapahtuma- ja matkapäivää 69 tapahtumassa. Palokuntakoulutuksen kurssinjohtajia oli 679. Vuoden aikana pidettiin yhteensä 53 toimikunta-, työryhmä- ja edustajakokousta/-foorumia. Kuva: SPEKin arkisto Vuoden palomies 2012 Pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti Vuoden Palomies Presidentinlinnassa Vuoden Palomieheksi valittiin Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti. Valinta julkistettiin syyskuussa Tampereen Turvallisuusmessujen yhteydessä, ja sitä perusteltiin mm. sillä, että hän on tehnyt tuloksekasta ja esimerkillistä työtä pelastustoiminnan maakunnallisen johtamisjärjestelmän kehittäjänä. Hän on myös tehnyt uransa alusta asti esimerkillistä kehitystyötä väestönsuojelun hyväksi ja tiivistänyt yhteistyötä turvallisuusalan toimijoiden välillä. Tuomo Halmeslahti sai myös kutsun presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Nuorisotyötä ohjaa aktiivisesti toimikunta Valtakunnallista palokuntanuorisotyötä kehittää, ohjaa ja seuraa aktiivisesti SPEKin hallituksen nimeämä valtakunnallinen palokuntanuorisotyötoimikunta, joka muodostuu vapaaehtoisista palokuntalaisista. Toimikunta muun muassa perusti toimituskunnan päivittämään Kipinä palokuntanuorisotoiminnan käsikirjaa, seurasi muiden perustamiensa työryhmien töiden edistymistä, antoi lausuntoja SPEKin hallitukselle esimerkiksi ansiomerkkijärjestelmän uudistamisesta sekä linjasi nuorten tavoitteet ja nimitti nuorten edustajan vuoden 2014 suurleirille. Kaiken kaikkiaan eri työryhmien ja edustajafoorumien työskentelyyn osallistui vuoden aikana 43 vapaaehtoista palokuntalaista yhteensä 18 kokouksessa. Koulutusmateriaalityöryhmä luonnosteli esityksen koulutusjärjestelmän rakenteen uudistamiseksi. Palokuntanuorten ohjaajakoulutuksen kehittämispäiville osallistuneet 26 palokuntalaista työstivät ehdotusta eteenpäin. Työryhmä jatkaa rakenteen uudistamista kommenttien pohjalta. Lisäksi koulutusmateriaalityöryhmä päivitti leirien alku- ja tasokurssien materiaalit yhdessä seitsemän kurssinjohtajan kanssa. Näiden kurssinjohtajien kanssa laadittiin pääkouluttajasopimukset palokuntakoulutuksen mallin mukaisesti. Leiritoiminnan kehittämiseksi tuotettiin Leirikouluttajan opas. Se on tarjolla sähköisesti kaikille toimijoille. Aktiiviset ja hyväntuuliset palokuntanaiset tekevät tärkeää työtä palokunnissa. He huolehtivat hälytys- ja leirimuonituksista, tekevät turvallisuusviestintätyötä ja toimivat kouluttajina. Kansainvälistä palokuntanuorisotyötä Palokuntanuorten ohjaajavaihto järjestettiin yhdessä Saksan palokuntanuorisotyön kanssa Bremenissä. Suomesta osallistujia oli 9. Ohjaajavaihto on vuosittain tapahtuva palokuntanuorten kanssa toimivien ohjaajien tapaaminen, jossa vaihdetaan toimintamalleja, tutustutaan toisen maan palokuntanuorisotyöhön ja luodaan yhteistyötoimintaa henkilökohtaisella ja palokunnan tasolla. Valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta valitsi Vuoden 2012 Palokuntanuorisotyöntekijäksi Jaana Rantasen Ventelän VPK:sta. Perusteluina valinnalle oli muun muassa hänen aloitteellinen toimintansa erityisnuorten huomioimisessa palokuntanuorisotyössä. Tunnustus julkistettiin valtakunnallisen palokuntanais- ja nuorisotyön 60-vuotisjuhlissa. THL aloitti syksyllä Yli Hyvä Juttu -toimintamallin juurruttamisen palokuntatoimintaan. Malliin liittyviä toimintoja ja rakenteita valmisteltiin yhdessä SPEKin kanssa. Koulutusta suunnitellaan tulevaisuudessa osaksi palokuntanuorten ohjaajien peruskoulutusta. Mallin juurrutus aloitettiin Pohjanmaalta, Yli Hyvä Jutun pilottipaikkakunnalta. Kahteen tilaisuuteen osallistui Seinäjoen alueen lähikunnista viranomaisia ja palokuntalaisia. Palokuntanaisille koulutusta Palokuntanaistoiminnan osallistumisaktiivisuutta tuettiin järjestämällä palokuntanaisten opintopäivät, pääemäntäpäivät ja SM-Iines palokuntanaisten suomenmestaruuskilpailu. Palokuntanaistyötoimikunta antoi lausunnot SPEKin ansiomerkkijärjestelmästä ja palokuntakoulutusuudistuksen ensimmäisellä lausuntokierroksella. Palokuntanaisille järjestettiin syksyllä kurssinjohtajakoulutusta. Palokuntanaistyön peruskurssin ja hälytysmuonituskurssin kurssinjohtajille järjestettiin opintopäivät uudistetuista koulutusmateriaaleista. Tarkoituksena oli tutustua parannettuun koulutusmateriaaliin, antaa eväitä kurssinjohtajana toimimiseen sekä kurssinhallintaan. Kuvaaja: Joonas Malinen 14 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 15

9 Kuvaaja: Joonas Malinen Palokuntakoulutus Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Palokuntakoulutusjärjestelmä pääsi uudistumisen kynnykselle Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän uudistamisurakka saatiin vuoden lopussa hyvään vaiheeseen. Vuonna 2013 tehdään vielä joitakin tarkistuksia ja käynnistetään käytännön toteutus. Vuoden 2011 puolella alkaneita valmisteluja on tehty tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kesken, aiheesta järjestettiin kaksi isoa seminaaria ja ehdotusluonnokset olivat kahdesti lausunnolla. Heti vuoden alussa järjestettiin kaikille pelastustoimen osapuolille avoin palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari, jonka pohjalta tehtiin tarkistuksia koulutusjärjestelmän uudistussuunnitelmiin. Palokuntakoulutuksen alueellisille järjestäjille, alueyksiköille ja pelastusliitoille, järjestettiin elokuussa oma seminaarinsa, jonka tavoitteena oli yhtenäistää koulutusta sekä jakaa kokemuksia eri toimijoiden kesken. Molemmat seminaarit olivat tärkeitä uudistusprosessin kannalta. Koulutusjärjestelmän uudistustyön vaativuutta on lisännyt se, että se koskettaa niin monia. SPEK pitää yllä vapaaehtoisen ja sivutoimisen pelastushenkilöstön koulutusjärjestelmää Pelastusopiston hyväksymin opetussuunnitelmin. Palokuntakoulutuksen hoitavat SPEKin alueyksiköt ja alueelliset pelastusliitot, jotka kouluttavat palokuntien miehistöä sekä yksikönjohtajia kurssinjohtajien ja kouluttajien avulla. SPEKin tehtävänä on järjestää kurssinjohtajakoulutus sekä laatia opetusmateriaali. Koulutusjärjestelmän kurssinjohtajille tarjottiin kahta erilaista osaamisen kehittämisen opintokokonaisuutta. Molemmat toteutettiin yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin kanssa. Kouluttajavalmennus, johon osallistui 16 henkilöä, sekä espek-verkko-osaaja, johon osallistui 13 henkilöä, olivat molemmat laajuudeltaan 10 opintopistettä. Yhteistyössä Pelastusopiston ja Puolustusvoimien kanssa järjestettiin sekä Korkealla työskentelyn että Rajatun tilan palon kouluttajakoulutukset. Kumpaankin koulutukseen osallistui 12 henkilöä, jotka saivat oikeuden koulutusten järjestämiseen Pelastusopiston hyväksyminä kouluttajina. Pelastusliitot ja alueyksiköt nimesivät yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa 679 kurssinjohtajaa koulutusjärjestelmään seuraavaksi kalenterivuodeksi. Myös Puolustusvoimien nimetyt kurssinjohtajat osallistuivat yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kurssinjohtajakoulutukseen. Sähköisiä koulutusmateriaaleja Vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmään liittyvien kuuden kurssin koulutusmateriaalit laadittiin sähköiseen muotoon. Kurssinjohtajat saavat sähköiset materiaalit käyttöönsä HAKA-palokuntarekisteristä. Pintapelastuskurssin uusi materiaali valmistui keväällä. Vauriotuhopuiden raivauskurssin opetusmateriaali päivitettiin myös sähköiseen muotoon. Aiemmin uudistetuista materiaaleista sammutustyö-, pelastustyö-, palokuntien ensivaste- ja vaarallisten aineiden kursseja päivitettiin sekä sähköiseen muotoon että myös sisällön osalta kurssinjohtajilta saadun palautteen ja säädösmuutosten johdosta Pintapelastuskurssi Sammutustyökurssi Kurssinjohtajakoulutukset Vaarallisten aineiden torjuntakurssi Vauriotuhopuiden raivauskurssi Palokuntien EA- ja ensivastekurssi Kurssinjohtajaoikeudet sähköiseen materiaaliin Sammutustyökurssi Savusukellusskurssi Palokuntien EA-kurssi Pelastustyökurssi Vaarallisten aineiden Pintapelastuskurssi Palokuntien ensivastekurssi Palokuntien turvallisuusviestintäkurssi Vauriotuhopuiden raivauskurssi Korkealla työskentelyn kurssi Henkilön nostot ja laskut Asuinkiinteistön turvallisuus Väestönsuojan hoito Taulukossa on kuvattu kunkin materiaalin käyttöoikeudet kursseittain. Taulukossa on mukana varautumiskurssin kurssinjohtajat, jotka saavat myös sähköisen materiaalin käyttöönsä Haka Palokuntarekisterin avulla. Palokuntakoulutus painottuu käytännön harjoitteluun Esimerkiksi savusukelluskurssin 30 oppitunnista vain 8 on teoriaa. 16 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 17

10 Varautuminen ja väestönsuojelu Arjen turvallisuudesta saadaan valmiuksia häiriötilanteiden varalle Varautuminen ja väestönsuojelu Yksilöiden ja yhteisöjen omatoimisella varautumisella ehkäistään vaaroja sekä vahvistetaan valmiuksia vakavien häiriötilanteiden varalle. Turvallinen ja toimiva arki luo perustan myös vakavammista tilanteista selviytymiselle. Asuinyhteisöjen turvallisuuskoulutuksessa otettiin käyttöön uusittu peruskurssi. Varautumisen opintopäivillä käsiteltiin viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Suomalaisen väestönsuojelutyön 85-vuotisjuhlaa vietettiin Ritarihuoneella. Varautumisen ja väestönsuojelun tulosalueen keskeistä toimintaa on asuinkiinteistöjen vapaaehtoiselle turvallisuushenkilöstölle suunnattu turvallisuuskoulutus. Toimintavuoden aikana jatkettiin koulutusjärjestelmän uudistamista. Tavoitteena on tarjota jatkossa vapaaehtoiselle turvallisuushenkilöstölle nousujohteinen opinpolku sekä tukea vapaaehtoisten osallisuutta ja vaikuttavuutta paikallisessa turvallisuustyössä. Osana uudistusta uusittiin asuinkiinteistön turvallisuuskurssi. Pelastussuunnitteluopas asuinkiinteistöille julkaistiin alkusyksystä. Se tuotettiin täydentämään sisäministeriön ohjetta ja antamaan käytännöllisiä työkaluja asuinkiinteistöille pelastussuunnitelman laadintaa varten. Opas julkaistiin sekä painettuna versiona että vapaasti selattavana verkkoversiona, ja sitä markkinoitiin osana omatoimisen varautumisen koulutusta. Kevään ja syksyn aikana tehtiin turvallisuuskoulutetuille laaja koulutuskysely. Siihen vastasi yhteensä 799 henkeä. Vastausten perusteella koulutus sai osallistujilta erittäin hyvän yleisarvosanan. Kyselyn yhteydessä yhteystietonsa antaneille lähetettiin loppuvuodesta sähköinen uutiskirje, jonka levikki oli hiukan alle 400 henkeä. Osin sama sisältö tarjottiin samaan aikaan myös turvallisuuskouluttajille suunnatussa uutiskirjeessä. Sekä kyselyn että uutiskirjeen tarkoituksena oli edistää turvallisuuskoulutettujen tiedonsaantia ja verkostoitumista koulutuksen jälkeen. Euroopan turvallisin maa Tulosalue toimii varautumisen ja väestönsuojelun asiantuntijana, erityisenä tavoitteena on edistää kansalaisyhteiskunnnan varautumista sekä välittää sitä koskevaa tietoa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Toimintavuoden toiminta painottuikin osallistumiseen asiantuntijana erilaisissa ulkoisissa työryhmissä ja valtakunnallisten seminaarien tuottamiseen. SPEK osallistui Sisäisen turvallisuuden kolmannen ohjelman Turvallisempi huominen valmisteluun asumisen ja arjen turvallisuuden sekä yritysturvallisuuden asiantuntijatyöryhmissä. Lisäksi keskusjärjestöllä oli edustus sisäisen turvallisuuden ohjelman alueellisen toimeenpanon valmisteluryhmissä. Alueellisiin toimeenpano-ohjelmiin kirjattiin toimenpiteitä, joissa SPEK on mukana joko yhteistyökumppanina jonkin muun organisaation toimiessa vetovastuussa tai joissa SPEK toimii vetovastuullisena toimijana kooten yhteen eri osaajat. Yhteistyökumppaneiden hankkeista osallistuttiin Suomen kylätoiminnan Naapuriavulla hyvinvoivia kyliä -hankkeen ohjausryhmään. Luonnononnettomudet uhkana SPEK osallistui kansallisen luonnononnettomuuksia ehkäisevän toimintaohjelman valmisteluun ja toteuttamiseen osana kansallista verkostoa. Verkostoon kuuluu sekä viranomaisia että kolmannen sektorin edustajia. Toimintaohjelma luonnononnettomuuksien vahinkojen rajoittamiseksi on osa YK:n nk. Hyogon toimintaohjelman kansallista toimeenpanoa.spek oli myös edustettuna Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa tulvaviestinnän ryhmässä. Sähkölinjoille kaatui puu tykkylumen seurauksena Pirkanmaalla Kurun seudulla 13. tammikuuta. Kuvaaja: Jukka Töyli/Lehtikuva Kuvaaja: Karim Peltonen 18 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 19

11 Varautuminen ja väestönsuojelu Seminaarit yhdistävät Valtakunnallisena keskusjärjestönä SPEK kokoaa eri sidosryhmiä yhteen mm. valtakunnallisten seminaarien ja opintopäivien avulla. Toimintavuoden seminaarien teemat käsittelivät väestönsuojelua, häiriötilannevarautumista ja järjestöjä sekä 85-vuotiasta väestönsuojelutyötä. Keväällä Tampereella järjestettyyn väestönsuojeluseminaariin osallistui yhteensä 63 henkilöä. Heiltä saadun palautteen keskiarvo oli 2,14 (asteikolla 1 3). Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät 2012 toteutettiin Lahdessa Turvallisuus- ja puolustusmessujen yhteydessä. Opintopäiville osallistui yhteensä 89 henkeä, ja palautteen keskiarvo oli 3,36 (asteikolla 1 4). Väestönsuojelutyön 85-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin Ritarihuoneella. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 160 henkeä. Seminaaritoimintaa on lisätty, ja järjestetyt kolme valtakunnallista tapahtumaa tavoittivat kaikkiaan 313 henkilöä, missä on lisäystä edellisvuotiseen lähes sata. Lisää tietoa tutkimusten avulla SPEK on kehittänyt systemaattisesti varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa kolmen viime vuoden aikana. Erityinen mielenkiinnon kohde on kansalaisyhteiskunnan varautuminen ja siihen liittyvät tarpeet ja valmiudet. Väestönsuoja hanke toteutettiin sarjana työpajoja. Tavoitteena oli selvittää suuren kalliosuojan käyttöönottoa ja siihen varautumista. Pien- ja mikroyritysten kokemuksia Asta-rajuilmasta Etelä-Savossa koskenut selvitys julkaistiin SPEK tutkii -sarjassa. Valmiusjärjestöille tehtiin kysely osallistumisesta häiriötilanteisiin. Hieman yli 300 vastaajan aineisto julkaistaan selvityksenä vuoden 2013 puolella. Eurooppalaista yhteistyötä Tulosalueen kansainvälinen toiminta vakiintui, ja yhteydet ovat tiiviit sekä alan eurooppalaiselle foorumille sekä pohjoismaisiin sisarjärjestöihin. Tulosalue edustaa SPEKiä eurooppalaisessa vapaaehtoisten väestönsuojelujärjestöjen yhteenliittymässä EVCPF:ssa (European Voluntary Civil Protection Forum). Lokakuussa osallistuttiin EVCPF:n toimintasäännön uudistamiseen ja toiminnan suunnitteluun Budapestissa. Pohjoismaista yhteistyötä Tanskan ja Ruotsin sisarjärjestöjen kanssa jatkettiin. Civilförsvarsförbundetin ja Beredskabsförbundin edustajat osallistuivat syksyn opintopäiville Lahdessa. Samassa yhteydessä pidettiin Väestönsuojelun lähihistoriaa käsittelevä historiateos Vaara ohi? Suomalainen väestönsuojelu kylmän sodan raunioilla kokoaa yhteen väestönsuojeluun liittyvää kehitystä kylmän sodan jälkeen. Vaara ohi? ei ole perinteinen järjestöhistoria, vaan koostuu joukosta asiantuntija-artikkeleita. Teos käsittelee sekä väestönsuojelua koskevaa järjestötyötä että uhkien, organisaatioiden ja käsitteiden kehitystä. FM Samu Nyströmin toimittaman teoksen graafisesta asusta on vastannut Anne Kaikkonen. yhteistyökokous, missä sovittiin jatkotyöskentelystä ja pohjoismaisen yhteistyön laajentamisesta,jolloin mukaan tulevat myös Norja ja Islanti. Pelastuskoirat lumivyörykurssilla Kevättalvella toteutettiin pelastuskoirille kokeiluluontoinen laviini- eli lumivyörypelastuskurssi Simossa. Lisäksi kevään aikana julkaistiin pelastuskoiratoimintaa koskeva selvitys. Pelastuskoiratoiminnalla on perinteisesti ollut erityisasema keskusjärjestön toiminnassa. Perinteet juontavat juurensa Suomen Väestönsuojelujärjestön aikaan, erityisesti väestönsuojelumuodostelmissa tarvittavien koirakoiden koulutukseen. Pelastuskoiratoiminnan tueksi nähtiin tarpeelliseksi kehittää jäsenjärjestöjen tarpeita vastaavia keskusjärjestöpalveluita, ja erityisesti kehittämis- ja tutkimustoiminta nähdään tällaiseksi. Myös alaa koskevan viranomaisyhteistyön edistäminen sekä viestintä tukevat jäsenjärjestöjen toimintaa. Tulosalue vastaa yhteyksistä jäsenistöön kuuluviin pelastuspalvelujärjestöihin sekä edustaa SPEKiä Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa. Vapaaehtoisten osallistumismahdollisuuksia auttamistehtävissä on edistetty tiedontuotannon ja viestinnän avulla. Pelastuspalvelujärjestöjen yhteistyötä on edistetty yhteistyöryhmässä, jossa edustettuina ovat SPR, Suomen Meripelastusseura, Suomen Lentopelastusseura, Suomen Pelastuskoiraliitto ja Suomen Palveluskoiraliitto, joka syksyllä hyväksyttiin SPEKin jäseneksi. Palveluskoiraliiton jäsenyyden myötä SPEK on myös pelastuskoiratoiminnan valtakunnallinen koordinaatiojärjestö. Toimintavuodelle asetetut tavoitteet saavutettiin kokonaisuudessaan hyvin. Keskeisenä tuloksena voidaan pitää toiminnan vakiintumista sekä jäsentymistä. Tulosalue on myös voinut vastata sidosryhmien odotuksiin ja palvelee asiantuntemuksellaan laajasti sekä jäsenistöä että ulkoisia sidosryhmiä. Samalla tulosalueella on voitu ottaa paremmin haltuun myös varautumisen kannalta olennaisia, pelastusalan perinteisen toimintakentän ulkopuo- lisia osa-alueita. Turvallisuuskoulutus asuinkiinteistöjen vapaaehtoisille Turvallisuuskoulutus asuinkiinteistöjen vapaaehtoisille Osallistujat SPEKin tuottamaa asuinkiinteistöjen vapaaehtoisille turvallisuushenkilöille suunnattua turvallisuuskoulutusta toteutetaan alueellisena toimintana. Koulutuksen kehittämisessä toimintaa on suunnattu etupäässä pidempiin vakiomuotoisiin koulutuksiin. Tämä näkyy kurssitarjonnassa sekä koulutettujen määrissä. Lisäksi muutokseen vaikuttaa tilastointiin tehty tarkistus Koulutukset Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on merkittävä voimavara Yhteiskunnan häiriötilanteiden varalta on tärkeää vahvistaa kansalaisten valmiuksia omatoimisuuteen ja omavaraisuuteen. Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on enemmän kuin kotivaraa; siihen kuuluvat erilaiset käytännön taidot ja soveltamiskyky. Omatoiminen varautuminen on myös auttamisen osaamista ja toisista välittämistä. Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta tukee toiminnallaan kotitalouksien toimintakykyä häiriötilanteissa. Yhteiskunta varautuu monin tavoin kansalaisten suojaamiseen niin normaaliaikojen kuin poikkeusolojenkin häiriötilanteissa. Varautumista ohjaavat mm. Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Lähtökohtana kuitenkin on, että koko yhteiskunta, yksilöistä lähtien, tiedostaa varautumiseen liittyviä kysymyksiä ja osaa toimia sekä auttaa häiriötilanteessa. Yksilöiden ja kotitalouksien toimintakyky on merkittävä osa yhteiskunnan toimintakykyä. Korkea omatoimisuus- ja omavaraisuusaste on voimavara kriisitilanteessa. Kotitalouksien omatoimisen varautumisen Kova-toimikunta aloitti toimintansa syyskuussa. Sen tavoitteena on turvata ja kehittää kotitalouksien toimintakykyä häiriötilanteissa vahvistamalla niiden valmiuksia omatoimisuuteen ja omavaraisuuteen. Toimikunta on perustettu Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimivan elintarvikehuoltosektorin päätöksellä. Se on 14 organisaation muodostama verkosto, jonka toimijat ovat pääasiassa kolmannesta sektorista. SPEK toimii verkoston koordinaatiojärjestönä. Katso verkoston jäsenet -sivulta. Häiriötilanteiden historia kertoo, että järjestöillä on taitoa ja kykyä toimia nopeastikin kansalaisten neuvojina, auttajina ja aktivoijina. Kyseessä ei siis ole varsinaisesti uusi asia. Yhteiskunnan muuttumisen myötä uuden tiedon tuottaminen sekä toiminnan ja yhteistyön kehittäminen on tärkeää. Kova-verkostossa toimiminen tarjoaa verkoston jäsenille mahdollisuuden lisätä tietämystään omatoimisesta varautumisesta. Järjestöjen tieto- ja osaamispohja vahvistuu ja yhteistyö huoltovarmuuden turvaamisessa selkiytyy. Jakeluhäiriöt ovat todennäköisiä uhkia Tänä päivänä järjestöjen edistämän varautumisen ytimessä ovat arjen häiriötilanteet ja niissä selviytyminen. Keskeistä on kansalaisten aktivoiminen ja heidän tieto- ja taitopohjansa vahvistaminen. Toisaalta on seurattava yhteiskunnan muutosta ja arvioitava tulevaisuudessa mahdollisesti eteen tulevia uhkia. Kansalaisia kohtaavista uhkista todennäköisimpiä ovat erilaiset jakeluhäiriöt seurannaisvaikutuksineen. Sähkön, lämmön ja veden jakeluhäiriöt vaikuttavat nopeasti ja voimakkaasti arkielämän sujumiseen. Elintarvikehuollossa ruuan tuotannon, jalostuksen ja jakelun ketjujen monimutkaistuminen vaikeuttaa häiriötilanteiden hallintaa. Vaikka monella tasolla yhteiskunta on turvatumpi kuin koskaan aikaisemmin, tietyllä tapaa yhteiskunnan häiriöherkkyys on toisaalta lisääntynyt. Mia Kunnaskari Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 21

12 Suomalaisen pelastustoimen ydin on yhteistoiminnassa Kaksivuotisessa Pelastustoimen tilinpäätös -tutkimushankkeessa laadittiin kokonaisesitys suomalaisen pelastustoimen nykytilasta käytettyjen resurssien, talouden ja toiminnan näkökulmista. Lisäksi tutkittiin mm. palokuntalaisten motivaatio- ja asennetekijöitä sekä identiteettiä. Hanke valmistui vuoden 2012 lopussa. Pelastuslaitosten suorittamien hälytystehtävien valtakunnallinen tarkastelu nostaa esiin pelastuslaitosten tehtävien moninaisuuden. Vaikka pelastuslaitosten tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä ovat yhä erilaiset tulipaloihin liittyvät tehtävät, muodostuu valtaosa hälytystehtävistä muista tehtävistä. Esimerkiksi vuonna 2010 (ja 2011) lähes neljänneksen hälytystehtävistä muodostivat ensivastetehtävät. Pelastuslaitoksilla onkin vahva kytkös esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen palveluihin. Hankkeessa tarkasteltiin pelastustoimen toimintaa hälytystehtävien, onnettomuuksien ehkäisytoiminnan sekä varautumisen näkökulmista vuosina 2010 ja Noin puolet tehtävistä hoitivat sopimuspalokuntalaiset tai sivutoimiset tai ne hoidettiin heidän kanssaan yhteistoiminnassa. Tarkastelussa erottuu Etelä-Suomen laitosten ryhmä, jossa päätoimiset hoitivat itsenäisesti yli puolet tehtävistä. Tosin myös sopimuspalokunnilla on tärkeä rooli tietyissä tehtävätyypeissä. Pohjoiseen siirryttäessä sivutoimisten ja yhdistelmäyksikköjen merkitys kasvaa ja sopimuspalokuntien osuus pienenee. Sopimuspalokuntien ja sivutoimisten toiminnan jatkuvuuden turvaaminen onkin pelastustoimen järjestelmän kulmakiviä. Vapaaehtoisten motivaatio- ja asennetekijöitä kartoittaneen kyselyn mukaan palokunnissa toimivat ovat tyytyväisiä palokuntatoimintaan, ja monet kertoivat osallistuvansa muuhunkin vapaaehtoistoimintaan. Viidesosa vastaajista oli liittynyt palokuntaan, koska oli kiinnostunut palo- ja pelastusalasta ja halusi oppia yleishyödyllisiä taitoja. Myös palokunnassa jo toimivat sukulaiset sekä omien arvojen toteuttaminen olivat tärkeitä motivaatiotekijöitä. Sukupuolten välillä oli motivaatioeroja; siinä missä naisilla yleisin syy liittyä palokuntaan oli sukulaiset, kertoivat miehet tärkeimmäksi motivaatiotekijäkseen halun tehdä tärkeää työtä. Tulos poikkeaa muuta vapaaehtoiskenttää koskevista tuloksista. Varautumisen muuttunut fokus? Varautumista käsittelevässä tutkimusosiossa keskityttiin selvittämään varautumiseen liittyvien käsitteiden ja suunnitelmien käyttöä pelastuslaitoksissa. Yhteistä kaikkien tutkittujen asiakirjojen varautumisen käsitteelle oli se, että varautumisen määritelmä on epätarkka tai sitä ei määritellä lainkaan. Vaikka varautumista pidetään yleiskäsitteenä, kuvataan sen avulla myös häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana vallitsevien tilanteiden hallitsemista. Prosessien puute tulee näkyväksi puolestaan ministeriön ylätason ohjausasiakirjoissa ja toisaalta pelastuslaitoksen asiakirjoissa, kuten palvelutasopäätöksissä ja valmiussuunnitelmissa. Lisäksi valmiussuunnitelmien oheen on pelastuslaitoksissa syntynyt joukko varautumista tukevia asiakirjoja, jotka on tarkoitettu joko sisäisiksi toimintaohjeiksi tai vaihtoehtoisesti erilaisiksi yhteistyösopimuksiksi. Voidaankin kysyä, johtuvatko käsitteelliset epäselvyydet siitä, että varautumisen fokus on muuttunut? Aiemmin selkeä siviiliväestön suojaaminen on hajautunut moniksi yksittäisiksi varautumisen kysymyksiksi, joista vastaavat eri viranomaiset tai toimijat tahoillaan. Yhteistoimintaa tehdään, mutta painotus on useimmiten omassa toiminnassa kokonaisuuden sijaan. Lisäksi kokonaisuutta on vaikea hahmottaa tässä globalisaation ja erilaisten keskinäisriippuvuuksien leimaamassa maailmassa. Pelastustoimi maksaa 420 miljoonaa Pelastustoimen kokonaiskulut ovat keskimäärin noin 420 miljoonaa euroa vuodessa, kun mukaan laskettiin pelastuslaitokset, sisäasiainministeriön pelastusosasto, Pelastusopisto, Palosuojelurahasto, Aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen yksiköt, SPEK, pelastusliitot, SPPL, SSPL, Nuohousalan keskusliitto ja nuohousalan yritykset. Pelastuslaitosten kokonaiskulut sisältävät sekä pelastuslain mukaisiin tehtäviin ja niihin liittyviin toimintoihin että ensihoitoon kohdentuneet kulut. Suurimmissa pelastuslaitoksissa pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niiden toimintoihin kohdentui ajanjaksolla eniten kokonaiskuluja. Niihin kohdennettiin kokonaiskuluja pelastuslaitoksissa keskimäärin 351 miljoonaa euroa vuodessa. Seurantavuosien aikana pelastuslaitosten yhteenlasketut pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niiden toimintoihin kohdentuneet kokonaiskulut vaihtelivat 328 miljoonasta eurosta (v. 2007) 370 miljoonaan euroon (v. 2010). Hankkeessa tuotettiin pelastustoimen henkilöstökertomus, josta selviää niin pelastuslaitoksissa, sopimuspalokunnissa ja sivutoimisesti työskentelevien lukumäärät kuin heidän toimintakykyynsä liittyvät seikat (esim. toimintakykymittaukset). Lisäksi kertomus sisältää tietoa mm. henkilöstöön liittyvistä eläkepoistumista ja rekrytoinnista. Henkilöstökertomukseen kerättävien tietojen pohjana käytettiin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suosituksia, joita räätälöitiin pelastusalalle sopivaksi. Raportti tuo hyvin esiin pelastustoimessa toimivien toimintakyvyn säilyttämiseen liittyvät haasteet. Lähivuosina pelastustoimintaan osallistuvan henkilökunnan keski-ikä tulee nousemaan, kun vanhuuseläkkeelle siirrytään entistä myöhemmin ja suurimmat ikäryhmät pelastustoimen henkilöstöstä ovat tällä hetkellä vuotiaita. Myös korkeat sairauspoissaolomäärät (15,6 pvä/vuosi) edellyttävät syvällisempää analyysiä. Teija Mankkinen Hallinto- ja tukipalvelut Kuvaaja: Helena Grönstrand 22 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 23

13 Hallinto- ja tukipalvelut Viestintä SPEK-ryhmän sisäinen viestintä tehostui SPEK-ryhmän viestintää tuettiin aiempia vuosia voimakkaammin. Ryhmän sisäisen viestinnän tehostamiseksi avattiin helmikuun alusta extranet, jonka käyttö alkukankeuksien jälkeen käynnistyi mukavasti; vuoden aikana sivuille kertyi muun muassa ryhmän omia uutisia lähes 150. Lisäksi SPEK-ryhmälle tarkoitettua SPEKsiä julkaistiin viisi kertaa ja alueyksiköiden ja pelastusliittojen ulkoista viestintää tuettiin useilla alueellisilla mediatiedotteilla. Loppuvuodesta SPEKsi uudistui, kun käyttöön otettiin uusi sähköinen uutiskirje. Uuden SPEKsi-uutiskirjeen jakelu oli aiempaa laajempi, ja sen ensimmäinen numero lähetettiin samalle kohderyhmälle kuin jäsenlehti. Jatkossa sen kohderyhmää laajennetaan lisää. Kolmesti vuoden aikana julkaistu jäsenlehti SPEKtaakkeli palveli sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän tehtävää. Vuoden varrella lehden painatus jäi pois, ja kesä- ja marraskuun lehdet julkaistiin sähköisinä näköisversioina. SPEKtaakkeli lähetettiin kaikille jäsenille, palokunnille, pelastuslaitoksille, erilaisille sidosryhmille ja muille alan vaikuttajille. Verkkosivustolla oli lähes kävijää vuoden aikana. Käyntejä sivustolla oli yli , joista 62 % oli uusien kävijöiden käyntejä. Suunnitelmat sivuston uudistamiseksi käynnistettiin. Facebook-sivua päivitettiin säännöllisesti ja syyskaudella entistäkin tiiviimmin. Survival Track -toimintarataan osallistui oppilaita Lahden lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista. Kuvaaja: Petri Louko Vuonna 2011 alkaneessa Pelastuslaki uudistui -tiedotesarjassa julkaistiin vielä helmikuun alussa yksi tiedote. Sen viestinä oli, että jokaisen asiakkaan pitäisi tuntea kiinteistön pelastussuunnitelma. Hengenpelastajien palkitsemista Vuoden alkupuolella julkaistiin kaksi hengenpelastukseen liittyvää tiedotetta: Kolme hoitajaa oli pelastanut Helsingin Diakonissalaitoksella tulipalosta 28 henkilöä, ja heidät palkittiin Auttavat Kädet -veistoksella samoin kuin lokakuisesta merestä viisi miestä pelastanut sipoolainen mieskin. Työpaikkojen paloturvallisuuden parantamista tukeva paloturvallisuus.info -sivusto julkaistiin keväällä, ja sitä käsiteltiin toukokuun mediatiedotteessa. Syyskaudella tiedotettiin Vuoden Palomiehestä, Vuoden Palokuntanuorisotyöntekijästä, kolmannen sektorin käytöstä häiriötilanteissa ja 85-vuotiaasta suomalaisesta väestönsuojelutyöstä. SPEK osallistui myös tulvia käsittelevään yhteistiedotteeseen Suomen ympäristökeskuksen kanssa ja julkaisi yhteistyössä pelastustoimen, poliisin ja Liikenneturvan kanssa tiedotteen, joka oli pelastustoimen ja poliisin vastaisku heijastimia käyttävien kiusaajille. Kaikkiaan vuoden aikana keskusjärjestöstä lähti 35 lehdistötiedotetta. SPEKin ulkoinen näkyminen liittyy kiinteästi turvallisuusviestintään, josta kerrotaan tarkemmin tässä vuosikertomuksessa sivuilla 8 9. Survival Track -kisailua Viestinnän toimintavuoden suurin projekti oli osallistuminen Turvallisuus ja Puolustus messuille syyskuun lopussa Lahdessa. Messuilla kävi kolmen päivän aikana yli vierailijaa, ja keskusjärjestö oli yksi noin 160 näytteilleasettajasta. Messuilla oli uutuutena koululaisille ja perheille tarkoitettu turvallisuusosaamisen Survival Track -toimintarata, jossa SPEKilläkin oli kaksi pistettä; sankoruiskurasti ja palovaroittimen sijoittamisrasti. Toiminnallisuus kiinnosti selvästi messukävijöitä, mutta sateinen sää verotti osallistujien määrää. Myös Kuntamarkkinoille Helsingissä ja Turvallisuus-messuille Tampereella osallistuttiin. Toimintaohjeita lapsille Pelastussuunnitteluoppaan suunnittelu-, kirjoitus- ja taittoprosessi oli yli puolen vuoden mittainen projekti, jossa viestintä oli aktiivisesti mukana. Lisäksi toimintavuonna osallistuttiin Tammenterhometsän pikkuväen haaverit -lastenkirjan tuottamiseen yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin ja LK-Julkaisut Oy:n kanssa. Edellisvuonna aloittaneen julkaisutoimittajan työsuhde päättyi kesäkuussa. Hän taittoi kesäkuulle saakka kaikki viestinnän materiaalit sekä keskusjärjestön asiakirjoja, oppaita, selvityksiä, kurssi- ja koulutusmateriaaleja, mainoksia, kutsuja ja ohjelmia, lukuisia esitteitä ja muita materiaaleja. Keskusjärjestön omaa sisäistä viestintää toteutettiin henkilökunnan kahvi-infoin jo viidettä vuotta. Kansainväliset yhteispalvelut Pohjoismainen yhteistyö sai uusia muotoja Kansainvälisyys on olennainen osa SPEKin toimintaa. Keskusjärjestö oli tänäkin toimintavuonna aktiivinen osallistuja keskeisissä kansainvälisissä kattojärjestöissä, ja sen asiantuntijoilla on hyvät yhteydet ja verkostot kautta maailman. Pohjoismainen yhteistyö sai uusia muotoja turvallisuusviestintä- ja kampanjatapaamisen myötä sekä CTIF:n puheenjohtajan vaalityössä. Pohjoismaiset viestintäasiantuntijat tapasivat Padasjoella helmikuussa kampanja- ja turvallisuusviestintäyhteistyön merkeissä. Asialistalla oli mm. pohjoismainen palovaroitinpäivä. Tapaamisen pohjalta perustettiin Facebookiin asiantuntijaryhmä Nordic Fire Prevention, Campaign and Information Group. Ryhmätoiminnan tavoitteena on vaihtaa tietoa, kokemuksia ja ideoita sekä etsiä uusia yhteistoimintatapoja pohjoismaiseen paloturvallisuusviestintään. Palontorjuntaliittojen yhteistyöjärjestö CFPA:n (Confederation of Fire Protection Associations) Eurooppa-verkosto päätti uudistaa verkkosivunsa ja tehostaa tiedotusta. Myös SPEK osallistui verkkosivuston suunnittelutyöhön. SPEK on jäsen sekä CFPA Internationalissa että Europessa. SPEKillä on edustus kaikissa CFPA-E:n komissiossa: puheenjohtajuus Guidelines-komissiossa ja jäsenyys Training-, Security- ja Research-komissioissa. CFPA tuottaa paljon oppaita ja muita materiaaleja onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Varautumisen valtakunnallisilla opintopäivillä elokuussa järjestettiin Pohjoismaiden vapaaehtoisresursseja käsitellyt osio, jossa Ruotsin Civilförsvarsförbundetin ja Tanskan Beredskabsforeningin edustajat pitivät kiitosta saaneet puheenvuorot. Opintopäivien jälkeen järjestettiin yhteistyökokous, ja seuraavaan tapaamiseen pyritään saamaan mukaan myös Norjan ja Islannin edustajat. Pohjoismaat toimivat myös läheisessä yhteistyössä vuonna 2011 perustetun EVCPF:n (European Voluntary Civil Protection Forum) kehittämisessä. Edustaja lähes jokaisessa komissiossa Palo- ja pelastusalan kattojärjestö CTIF:n (Comité technique international de prévention et d extinction Perjantai-iltapäivän leppoisa pullakahvitilaisuus keräsi kerran kuussa henkilöstön kuuntelemaan ajankohtaisia asioita sekä kyselemään ja keskustelemaan niistä. Sisäistä informaatiota jaettiin säännöllisesti myös intrassa aspekti-palstalla, jota toimitettiin lähes päivittäin. Edellisenä toimintavuonna avattu intra-sivusto otettiin osin tehokkaastikin käyttöön, mutta osittain sen hyödyntäminen näytti kaipaavan vielä lisää kannustusta. Intran käyttökelpoisuus tuntui korostuvan siinä, että kaikilla, myös etä- tai matkatyötä tekevillä, on yhtäläinen pääsy tiedostoihin ja uutisiin. du Feu) Suomen toimintoja koordinoi Suomen kansallinen komitea, jonka jäsen SPEK on. SPEK vastaa kansallisen komitean valtuutuksella CTIF:n hallinto- ja talousasioista. Suomella on edustaja kahdeksassa CTIF:n yhdeksästä asiantuntijakomissiosta ja kolmessa neljästä työryhmästä. Vuonna 2012 Suomen edustaja vastasi puheenjohtajuudesta kahdessa komissiossa (Fire Prevention ja Fire and Rescue at Airports). Suomen kansalliset CTIF-palokuntakilpailut järjestettiin 12 joukkueen voimin elokuussa Nummelassa. Muutenkin CTIF-toiminnot toteutuivat pääosin suunnitellusti. Seuraavalle vuodelle siirrettiin tutkimusprojektin suunnittelu ja palokuntien kilpailuleiri. Ylimääräisenä toimintona osallistuttiin ylimääräisiin metsäpalo- ja Eurooppa-komission sekä naistyöryhmän kokouksiin. Pohjoismailla yhteinen ehdokas Syyskuussa pohjoismainen yhteistyö osoitti jälleen voimansa, kun Pohjoismaiden yhteinen ehdokas Tore Eriksson Ruotsista valittiin CTIF:n yleiskokouksessa järjestön uudeksi puheenjohtajaksi. SPEK osallistui vahvasti puheenjohtajakampanjan suunnitteluun ja toteutukseen. Marraskuussa järjestettiin Vantaalla Lentoasemien pelastustoiminta -seminaari, jossa oli pääpuhujina lentoasemakomission jäsenet Ole J. Hansen (Oslo Airport, Norja) ja Simon Webb (Civil Aviation Authority, Iso-Britannia). Seminaari sai hyvää palautetta ja sille suunnitellaan jatkoa. SPEKin kansainvälisistä toiminnoista tiedotettiin pääasiassa SPEKin omien viestintäkanavien kautta. Suomen CTIF-toiminnoilla on omat, kiitosta saaneet verkkosivut osoitteessa Myös kilpailujen ja lentoasemaseminaarin tavoitteena oli lisätä CTIF-tietoutta Suomessa. 24 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 25

14 Hallinto- ja tukipalvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta Analyysi suomalaisen pelastustoimen nykytilasta valmistui Pelastuslaitokset ovat erilaisia ja niiden toiminta on järjestetty eri tavoin. Toiminnan perusta on kiinteässä, eri palokuntamuotojen tiiviissä yhteistoiminnassa, jonka yksi kivijaloista on vapaaehtoistoiminta. Toiminnan kokonaiskulut ovat keskimäärin 420 miljoonaa euroa vuodessa. Tällaisia tuloksia saatiin pelastusalan toimintaa, taloutta ja resursseja analysoivassa laajassa Pelastustoimen tilinpäätös -nimisessä tutkimushankkeessa, joka valmistui toimintavuoden lopussa. Pelastustoimen tilinpäätöshanke on ensimmäinen tässä laajuudessa laadittu kokonaisesitys pelastustoimen nykytilasta. Pelastustoimea tarkasteltiin hankkeessa toiminnan, talouden ja käytettyjen resurssien (henkilöstö, kalusto, kiinteistöt) näkökulmista. Jokainen yksittäinen osa-alue sisältää useampia tarkasteluja. Lisäksi tutkittiin palokuntalaisten motivaatiotekijöitä, identiteettiä sekä palokuntien määrällistä kehitystä. Hankkeessa tuotettujen julkaisujen, 24/365 Palokuntalaisuus Suomessa sekä Pelastustoimen tilinpäätös. Analyysi suomalaisen pelastustoimen nykytilasta, julkaisu siirtyi vuodelle Tilinpäätöshankkeesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa sivulla 22. Toinen merkittävä panos kansalliseen ja kansainväliseen turvallisuutta käsittelevään keskusteluun oli toimintavuonna kustannettu professori Timo Airaksisen Yksilöturvallisuutta etsimässä -kirja. Airaksinen pohtii turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä turvallisuuden ja onnellisuuden välisiä suhteita. Turvallisuus on ihmisen keskeinen päämäärä osana hyvää ja onnellista elämää, Airaksinen kirjoittaa. Yksilöturvallisuuden näkökulma nostaakin turvallisuuskeskustelun keskiöön kansalaisyhteiskunnan ja sen roolin ja merkityksen turvallisuustyössä. Kirja avaa myös uudenlaisia tapoja tarkastella riskejä. Kolmas merkittävä avaus oli juhlajulkaisu Vaara ohi? Suomalainen väestönsuojelu kylmän sodan raunioilla. Teoksen näkökulma väestönsuojelu kylmän sodan jälkeisellä aikakaudella kiinnittää väestönsuojelutyön sen lähihistoriaan ja nykypäivään. Teoksessa etsitään vastausta sille, mitä väestönsuojelutyön tulisi olla kokonaisturvallisuuden ja muuttuvien uhkien aikakaudella. Lisää tietoa teoksesta sivulla 20. Myös osallistuminen erilaisten selvityksien, lausuntojen ja kyselytutkimusten tekemiseen tai kommentointiin oli tärkeä osa toimintaa. Erityisen tiivistä yhteistyötä tehtiin varautumisen tulosalueen kanssa. Tutkimustoiminnassa etsittiin uusia verkostoja ja suuntia niin eurooppalaisen kuin kansallisen turvallisuustutkimuksen piiristä. Yhteistyötä jatkettiin CFPA-E:n Research Commissionin puitteissa sekä EU:n ACRIMAS-projektissa, mutta samanaikaisesti aloitettiin myös perehtyminen organisaatioiden ja kansalaisyhteiskunnan turvallisuuteen liittyviin teorioihin ja verkostoihin. Vuoden alussa SPEK valittiin myös Palotutkimusraadin puheenjohtajaksi, ja raadissa aloitettiin toiminnan uudistamis- ja kehittämistyö. Kaiken kaikkiaan SPEKin tutkimustoiminnan kehittämisessä elettiin vuonna 2012 odotuksen aikaa, sillä sisäasiainministeriö asetti pelastusalan koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestämisvaihtoehtoja pohtivan työryhmän tammikuussa. SPEKin edustajat osallistuivat ohjausryhmän ja työryhmän työskentelyyn aktiivisesti, ja työryhmän raportti julkaistiin toukokuussa. Työryhmä esitti mm. verkostomaisen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustamista Pelastusopiston yhteyteen. Raportti oli lausuntokierroksella, minkä jälkeen on odotettu toimenpiteitä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on tuottaa ja välittää sisäiseen turvallisuuteen liittyvää tutkimustietoa. Tavoitteenamme on turvallinen ja kriisinkestävä yhteiskunta, jonka valmiudet perustuvat yksilöiden ja yhteisöjen yhteistyöhön sekä toimintaan julkisen sektorin kanssa. Tavoitteenamme on tuottaa tietoa, joka edistää osallisuutta ja luo edellytyksiä aktiivisen kansalaisyhteiskunnan toiminnalle. Tuotemyynti Tuotemyynnillä rahoitettiin järjestön toimintaa Tuotemyynnin koko vuoden tuotoilla rahoitettiin osaltaan SPEKin yleishyödyllistä toimintaa. Liikevaihtotavoite ylittyi suunnitellusta 6,7 %, ja toiminnan tulos ylittyi 1,7 %. Tuotemyynnin oppaiden ja koulutusaineistojen tehtävänä on tukea ja kehittää pelastusalaan ja turvallisuuteen liittyvää ammattitaitoa ja osaamista. Tuotemyynnin tuotevalikoima tuotti oppaita, koulutusaineistoa ja turvallisuusviestintäaineistoa pelastustoimelle, vapaaehtoisille palokunnille, yrityksille, yhteisöille ja kansalaisille. Tuotemyynnin aineistoilla ja tuotteilla tuettiin, ylläpidettiin ja kehitettiin yrityksien, yhteisöjen, kotien ja kansalaisten turvallisuusosaamista sekä parannettiin turvallisuustietämystä ja turvallisuuskulttuuria. Tuotteet tukivat ja kehittivät pelastusalaan liittyvää ammattitaitoa sekä antoivat eri viranomaisille ja muille tahoille turvallisuustyötä tukevia työkaluja. Sähköinen markkinointi lisäsi tilauksia Asiakkaita palveltiin myymälässä, puhelimessa ja verkkokaupassa. Verkkokaupan tilausten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 38,6 %. Vuoden aikana kiinnitettiin huomiota sähköiseen markkinointiin, ja tämä vaikutti tilausten määrän kasvuun. Asiakaspalvelun toimivuus oli hyvä, ja asiakaskyselyn tuloksena saatiin positiivista palautetta. Tuotemyynnin koko tuotevalikoima oli saatavilla verkkokaupassa. Tuotteita oli saatavilla myös muutamissa kirjakaupoissa, pelastusliitoissa ja järjestön alueyksiköissä, joihin myös toimitettiin uusista oppaista näytekappaleet. Tammenterhometsän pikkuväen haaverit -kirja käsittelee arkielämän pieniä tapaturmia ja antaa oikeanlaisia ohjeita hätätilanteissa toimimiseen. Kirja on tehty yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin ja LK-Julkaisujen kanssa. Uusia tutkimuksia ja verkostoja Lisäksi laadittiin esitys sisäisen turvallisuuden valtakunnallisen kansalaiskyselyn toteuttamisesta yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun, Tampereen yliopiston ja sisäasiainministeriön kanssa. Vuoden 2013 puolella toteutettavan varautumista koskevan kansalaiskyselyn valmistelu aloitettiin loppuvuodesta. Vuosi on sisältänyt myös uusien tutkimusprojektien valmistelua. Professori Airaksinen pohtii kirjassaan turvallisuuden ja hyvinvoinnin välisiä suhteita. 26 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 27

15 Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto Tilikauden tulos parani merkittävästi SPEKin tilikauden tulos parani merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Tulos oli 347 tuhatta euroa ylijäämäinen, kun se edellisellä tilikaudella oli 337 tuhatta euroa alijäämäinen. Tuloksessa ovat mukana keskusjärjestön lisäksi Etelä-Savon, Lapin, Oulun ja Pohjanmaan alueyksiköt. Toteutuneet kulut alittivat tarkistetun talousarvion 34 tuhannella eurolla, ja tuotot ylittyivät 296 tuhatta euroa. Merkittävänä tekijänä tulojen kasvuun oli omarahoitteisten toimintojen arvioitua parempi tuottokehitys. Omarahoitteisten toimintojen tuottojen osuus järjestön kokonaisrahoituksesta oli 42 %, kun se edellisellä tilikaudella oli 39 %. Hallinnollisten kulujen osuus järjestön kokonaiskuluista oli 14 %. Edellisellä tilikaudella kulujen osuus oli 13 %. SPEKin maksuvalmius oli tyydyttävällä tasolla koko tilikauden ajan. Järjestön sijoitus- ja rahoitustoimintojen tulos kuluneella tilikaudella oli edellistä tilikautta parempi. Sijoituksia oli rahastosalkussa kirjanpitoarvolla 65 t. Niiden markkina-arvo on 138,6 t. Sijoitusten markkina-arvo nousi tilikauden aikana noin 6 %. SPEKin palveluksessa oli 51 henkilöä Henkilöstöstä naisia oli 28 ja miehiä 23. Henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta 3 kuukautta. Lisäksi SPEKissä työskenteli valtaosan vuotta yksi siviilipalvelusmies. Tuloslaskelma, tase, tilintarkastuskertomus sekä muut tilikauden 2012 tilannetta kuvaavat tiedot löytyvät hallinnon liitteistä sivulta 40 alkaen. Alueyksiköt 500 SPEKin tuloskehitys SPEKin henkilöstö ikäryhmittäin kuvaaja: Arto Nybacka 28 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 29

16 Alueyksiköt SPEK Etelä-Savo Palokuntanuoret leiriytyivät keskellä kaupunkia Vuoden suurin ponnistus oli palokuntanuorten leiri Norppa-12, jonka järjestelyvastuu oli tällä kertaa SPEK Etelä-Savolla. Leirin järjestivät palokuntanaiset ja -nuoret yhdessä, ja se keräsi yhteen 250 leiriläistä. Yhtenä toimintavuoden teemana oli imagon ja palokuntahengen nostattaminen, ja siksi leiri pidettiin lähellä keskustaa näkyvällä paikalla Mikkelissä. Leirin avajaisia vietettiin Mikkelin keskustassa, ja osa koulutuksesta toteutettiin keskustan ja sataman alueella. Leirin tapahtumista useita järjestettiin niin, että kaupunkilaisten oli mahdollisuus nähdä toimintaa. Ylen paikallisuutisetkin huomioivat leirin televisiossa ja muutamia haastatteluja annettiin lehtiin. Myös yhteistyökumppaneita saatiin mukaan. Leirin järjestelyissä tiivistä yhteistyötä tehtiin Etelä-Savon Pelastuslaitoksen ja Itä-Suomen pelastusliittojen kanssa, ja kauimmaiset osallistujat tulivat Lapista asti. Alueyksikön toimintaa on kehitetty aktiivisesti koko sen viisivuotisen olemassaolon aikana. Palokuntanuorten kouluttajille ja palokuntanaisille on vakiinnutettu yhteiset kevätopintopäivät, joilla juhlistettiin 60-vuotista palokuntanuoriso- ja naistyötä. Syyskuussa tehtiin yhteinen matka Tampereelle valtakunnalliseen juhlatilaisuuteen. Tulimerelle matkustettiin yhdessä tammikuussa. Yli 25 aktiivista nuoriso-osastoa Etelä-Savon alueella palokuntanuorten osastojen välinen yhteistyö on kehittynyt merkittävästi. Vuoden lopussa oli 25 toimivaa aktiivista nuoriso-osastoa. Kouluttajien opintopäivät järjestettiin syksyllä Leppävirralla. Ohjelman teemana oli turvallisuus nuoriso-osastoissa, ja se aiheuttikin paljon keskustelua. Osastonjohtajakurssi ja kouluttajakurssi pidettiin Punkaharjulla marraskuussa, ja lokakuussa järjestettiin Itä-Suomen alueen Taitomerkkipäivä palokuntanuorille Joensuun paloasemalla. SPEK Etelä-Savon alueella toimi vuoden lopussa 14 naisosastoa. Palokuntanaisten keskeisimpiä tehtäviä olivat hälytysmuonitus ja palokuntanuorten tukeminen, mutta myös aktiivinen osallistuminen valistus- ja kahvitustehtäviin oli tärkeää toimintaa. Naiset uudistivat koulutustaan pitämällä kursseja iltakoulutuksina. Lisäksi he järjestivät virkistystoimintaa osastoittain. Palokuntanaisia tuettiin siten, että palokuntakurssimuonitukset tilattiin ensisijaisesti kurssipaikkakunnan palokuntanaisosastolta. Alueen palokuntanaiset olivat aktiivisia myös luottamustehtävissä ja osallistuivat niin alueellisiin kuin valtakunnallisiinkin toimielimiin ja tapahtumajärjestelyihin. Etelä-Savon alueyksikkö osallistui 13 turvallisuusviestintätapahtumaan, kuten 112-päivään, jossa kävijöitä oli 270 henkilöä. Päivä Paloasemalla -tapahtumaan osallistui Etelä-Savosta 10 palokuntaa, ja heille alueyksikkö tarjosi materiaalia tarpeen mukaan. Myös palokuntien omiin avoimiin oviin ja valistustilaisuuksiin annettiin jaettavaa materiaalia sekä apua tapahtumien yleisiin järjestelyihin. Leirillä oli tekemistä kaikille, myös minitiimiläisille eli alle kurssi-ikäisille lapsille! Kuvassa on Jani Björn ja 6-vuotias Tuomas. SPEK Lappi Leirivaihtoa tehtiin Murmanskin kanssa SPEK Lapin toimintavuoden suurin yksittäinen tapahtuma oli palokuntanuorten leiri Pihka 2012 Haapajärvellä. Leirille osallistui lähes 300 nuorta ja aikuista. Mukana oli myös Murmanskin alueen palokuntanuoria ja ohjaajia, ja Lapin alueen palokuntanuoret osallistuivat vastaavasti Murmanskissa palokuntanuorten leirille. Leiri järjestettiin yhteistyössä Lapin Pelastusliitto ry:n, Pohjois-Suomen pelastusliitto ry:n, SPEK Oulun, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen, Haapajärven kaupungin ja Haapajärven VPK:n kanssa. Leiri onnistui toiminnallisesti ja taloudellisesti. Toiminnan mahdollisti yhteistyö Lapin aluehallintoviraston, Lapin Pelastuslaitoksen ja Murmanskin alueen Emercomin kanssa. Yhteistyötä tiivistettiin toimintavuoden aikana muiden alueyksiköiden kanssa esimerkiksi rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivien osalta. Niiden laajentamista jatketaan Palokuntakoulutus toteutettiin Lapin Pelastuslaitoksen kanssa sovitun palveluhankintasopimuksen mukaisesti. Eri peruskursseja järjestettiin lähes 30 kpl. Palokuntakoulutuksessa etsittiin alueelta uusia toimintamahdollisuuksia, joskin suunnitelmien ja uusien avauksien siirtyminen konkreettiseksi toiminnaksi vie kuitenkin vielä aikaa. Varautumiskoulutusta tarjottiin huomattavasti enemmän kuin Kursseja ei laajasta tarjonnasta ja markkinoinnista huolimatta saatu toteutettua halutulla tavalla liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Keskusjärjestö toteutti alueyksikön kanssa yhteistyössä poistumisteihin liittyvää koulutusta. Kurssilaisia kultakaivoksesta Toimintavuoden aikana järjestettiin aiempia vuosia enemmän eräitä yrityskoulutuksen kursseja, joihin osallistui samaan aikaan eri teollisuuden alojen työntekijöitä, kuten kultakaivoksen ja paperitehtaan väkeä. Yrityskoulutusta järjestettiin myös tehdas- ja laitospalokunnille erikseen räätälöidyillä peruskursseilla sekä yrityksille ja laitoksille järjestetyillä paloilmoittimen hoitaja ja sprinkleri- ja vesisumulaitteiston hoitaja -kursseilla toimintavuoden loppupuolella. Paloilmoittimen hoitaja Sodankylän VPK ja SPEK Lappi järjestivät Veikon Malja -kilpailun Sodankylässä huhtikuussa. Kuvassa on tehtävänä moottorikelkkaonnettomuus ja uhrin auttaminen. -kurssit ja sprinkleri- ja vesisumulaitteiston hoitaja -kurssit järjestetään aina yhteistyössä keskusjärjestöpalveluiden kanssa. Toimintavuosi oli tulevien vuosien perusrakenteiden rakentamisen vuosi. Toiminnan ja kumppanuuksien sekä sopimusten muutokset muokkasivat varsinkin loppuvuotta, joka jäi tavoitellusta tuloksesta koulutuksen osalta. Tehty työ tullee näkymään seuraavien vuosien taloudellisessa ja toiminnallisessa tuloksessa. Vuoden aikana saatiin raamitettua muun muassa Lapin alueen Sisäisen turvallisuuden kolmannen ohjelman toimijat ja niiden tehtävät seuraaville vuosille. Henkilöstön osalta tarkennettiin tehtäväalueita ja kohdennettiin uudelleen työpanosta eri toiminnoille. Kuvaaja: Sodankylän VPK Kuvaaja: Jari Kuittinen Alueyksiköt palvelevat pelastusliittoja SPEKillä on neljä alueyksikköä: Etelä-Savo, Lappi, Oulu ja Pohjanmaa. Kunkin alueyksikön tehtävänä on palvella alueensa pelastusliittoa, jotka ovat Etelä-Savon Pelastusalan Liitto ry, Lapin Pelastusliitto ry ja Pohjois-Suomen Pelastusliitto ry sekä Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry ja Svenska Österbottens Räddningsförbund rf, joille molemmille tuottaa palvelut SPEK Pohjanmaa. Palvelut perustuvat vuosittaiseen toiminta- ja taloussuunnitelmaan. 30 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 31

17 SPEK Oulu SPEK Pohjanmaa Varautumiskursseja järjestettiin huomattavasti aiempaa enemmän Monipuolinen tapahtumatarjonta innosti jäseniä osallistumaan Alueyksiköt SPEK Oulu panosti toimintavuonna varautumiskoulutukseen. Kursseja järjestettiin huomattavasti enemmän kuin aiemmin, ja vuoden 2011 koulutusmäärä ohitettiin jo kesäkuun lopussa. Koulutusta annettiin talon turvallisuuspäällikön ja väestönsuojan hoitajan kursseilla. Kouluttajareserviä vahvistettiin kouluttamalla uusia varautumiskouluttajia sekä Alkusammutus 1 -kurssinjohtajia. Yrityskoulutusta annettiin turvallisuus- ja suojelujohdon kursseilla, tehdas- ja laitospalokunnille järjestetyillä palokuntakoulutuksen kursseilla ja yrityksille ja laitoksille järjestetyillä paloilmoittimen hoitaja ja sprinkleri- ja vesisumulaitteiston hoitaja -kursseilla. Paloilmoittimen hoitaja -kurssit ja sprinkleri- ja vesisumulaitteiston hoitaja -kurssit järjestetään aina yhteistyössä keskusjärjestöpalvelujen kanssa. Yrityskoulutus tulee olemaan toimintamuoto, jota lähivuosina kehitetään ja koulutusmääriä kasvatetaan. Toimintavuonna jatkettiin vuonna 2011 aloitettua toiminnan kehitystyötä. Yhteistyötä muiden alueyksiköiden kanssa tiivistettiin, ja osaa Oulun hallinnollisesta työpanoksesta pystyttiin jakamaan myös muille. Palokuntanuorten leiri Pihka 2012 oli vuoden suurin tapahtuma, ja hyvä esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä. Leiri järjestettiin yhteistyössä Pohjois-Suomen pelastusliitto ry:n, Lapin Pelastusliitto ry:n, SPEK Lapin, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen, Haapajärven kaupungin ja Haapajärven VPK:n kanssa. Leirille osallistui Haapajärvellä lähes 300 nuorta ja aikuista, ja se onnistui sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Voit lukea leiristä myös sivulta 31. Yli 40 palokuntakurssia SPEK Oululla ja sen toiminta-alueen kolmella pelastuslaitoksella oli palveluhankintasopimukset, joissa pääpaino oli palokuntakoulutuksen järjestämisessä. Eri kursseja järjestettiin yli 40. Vuoden lopussa sovittiin kaikkien kolmen pelastuslaitoksen kanssa palokuntakoulutuksen toteuttamisesta myös vuonna Alueyksikkö on kehittänyt koulutustoimintaa mm. Pohjois-Suomen pelastusliiton nimeämän koulutustoimikunnan avulla. Yhdeksi kehittämiskohteeksi otettiin loppuvuonna alueellinen kouluttajakoulutus. Toimintavuosi oli aiempaa parempi niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Parempaan taloudelliseen tulokseen vaikuttivat merkittävimmin pieni organisaatio ja koulutustoiminnan kasvaminen. Suunniteltu toiminta toteutui pääosin, mutta palokuntien järjestötoiminnan toteuttamisessa jäätiin tavoitteesta, mihin vaikutti varautumiskoulutukseen annettu lisäpanostus. Tähän tullaan kiinnittämään seuraavana vuonna erityishuomiota. Alueyksikkö keräsi aktiivisesti palautetta lähes kaikista järjestämistään koulutuksista ja tilaisuuksista ja kehitti palautteiden perusteella toimintaa. Tulitaistelija-kurssin oppilaita Pohjois-Suomen ja Lapin alueen palokuntanuorten leiriltä. kuvaaja: Arto Nybacka SPEK Pohjanmaan toimintavuoden merkittävin tapahtuma oli Pohjanmaan Pelastusalan Liiton 60-vuotisjuhlat. Paljon työtä vaatinut tilaisuus järjestettiin syyskuun alussa Vaasassa päivä- ja iltajuhlana. Juhlan osallistujamäärä oli yli sata. Vuosi oli toiminnallisesti vilkas. Alueyksikköjen välisestä yhteistoiminnasta haettiin tehokkuutta palvelutarjontaan. Sitä kautta syntyikin lisää mahdollisuuksia jäsenistön aktiiviseen osallistumiseen. Palokuntanuorten perinteinen kalustokilpailu saatiin muutaman vuoden tauon jälkeen toteutettua hyvällä osallistujamäärällä. Palokuntanuorten leiri Palo-Fyrry 2012 toteutettiin Vähässäkyrössä, jossa kunta toimi erinomaisena kumppanina. Leirille osallistui yhteensä 100 nuorta ja aikuista. Naistyön virkistystapahtuma, Popeli-Golf ja salibandyturnaukset saavat jo vakiintuneen osallistujamääränsä. Uutena tapahtumana toteutettu liitokiekko-golf sai myös hyvän vastaanoton. Pietarsaaren paloaseman Tämakväll-tapahtuma ja Skydd-mässa Tukholmassa olivat SÖR:ille valmistellut suurimmat tapahtumat, joihin osallistui yhteensä 70 henkilöä. Palokuntakoulutuksen kursseja järjestettiin Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla yhteensä 36. Viisi kurssia jouduttiin perumaan osallistujien vähyyden vuoksi. Naistyölle suunnitellut koulutukset eivät toteutuneet osallistujien vähyyden vuoksi. Se, että palokuntakoulutus ei toteutunut suunnitellusti, aiheutti taloudellisen vajeen, jonka tasapainottamiseen ei pystytty vuoden aikana. Varautuminen sai lisää kouluttajia Varautumiskoulutuksen kursseja järjestettiin 12, joissa oli osallistujia yhteensä 108 henkilöä. Varautumiskouluttajien määrää lisättiin, ja lisäksi lähes kaikki varautumiskouluttajat osallistuivat uuden Asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön peruskurssin koulutusaineiston kurssinjohtajakoulutukseen ja saivat näin oikeudet uusiin koulutusmateriaaleihin. Toimintavuoden aikana pyrittiin toteuttamaan kolme isompaa yrityskoulutustapahtumaa, mutta ne jouduttiin osallistujien vähyyden vuoksi perumaan. Paloilmoittimen hoitajan ja sprinkleri- ja vesisumulaitteiston hoitajakursseja toteutettiin alueella hyvällä osallistujamäärällä sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Yrityskohtaisia koulutuksia järjestettiin useita. Kaikesta koulutustoiminnasta ja kouluttajien pätevyydestä kerättiin palautetta, joka oli pääsääntöisesti kiitettävää. Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmisteluun otettiin osaa Aluehallintoviraston antamien mahdollisuuksien mukaan. Kriisityöryhmien kokouksiin, Alueellisen maanpuolustuskurssin tilaisuuksiin ja kuntien varautumista käsittelevään koulutustoimintaan osallistuttiin. Toimintaan ja talouteen vaikutti asumisturvallisuutta koskeva yhteishanke Vaasan ammattikorkeakoulu Oy:n ja Novian kanssa. Hankkeen valmistelut aiheuttivat vuoden aikana paljon työtä, mutta rahoittaja siirsi hankkeen käsittelyä vuodelle 2013, joten se tulee näkymään enemmän seuraavan toimintavuoden puolella. Paloilmoittimen hoitaja -kurssin osallistujat olivat erityisen tyytyväisiä siihen, että kurssilla sai harjoitella laitteiden toimintaa käytännössä. Kuvaaja: Eevi-Kaisa Yrjölä 32 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 33

18 Jäsenet Alueyksiköt Ett mångsidigt utbud av evenemang uppmuntrade medlemmarna SPEK Österbottens viktigaste evenemang under verksamhetsåret var 60-årsjubileet för Räddningsbranschens förbund i Österbotten. Evenemanget som krävt mycket arbete anordnades i början av september i Vasa som en dags- och kvällsfest. Festens deltagarantal var över hundra. Å ret var ett livligt verksamhetsår. Man försökte effektivisera tjänsteutbudet genom att utveckla samarbetet mellan de regionala enheterna. Det skapade också nya möjligheter för medlemmarnas aktiva deltagande. Efter en paus på ett par år kunde brandkårsungdomarnas traditionella materialtävling genomföras med gott deltagarantal. Brandkårsungdomarnas läger Palo-Fyrry 2012 genomfördes i Lillkyro, där kommunen var en utmärkt partner. I lägret deltog sammanlagt 100 ungdomar och vuxna. Kvinnoarbetets rekreationsevenemang, Popeli-Golf och innebandyturneringarna har redan befäst sin ställning. Även det nya evenemanget frisbee-golf fick ett bra mottagande. Tämakväll-evenemanget på Jakobstads brandstation och Skydd-mässan i Stockholm var de största evenemangen för SÖR. Dessa evenemang hade över 70 deltagare. Sammanlagt 36 brandkårsutbildningskurser anordnades i Sydösterbotten och Österbotten. Fem kurser måste inställas på grund av för få deltagare. Utbildningar som planerats för kvinnoarbetet kunde inte genomföras på grund av för få deltagare. Eftersom brandkårsutbildningen inte genomfördes enligt planerna uppstod ett ekonomiskt underskott, vilket inte kunde balanseras under året. utbildarnas kompetens samlades respons, som var för det mesta berömmande. Man deltog i beredningen av programmet för inre säkerhet i mån av de möjligheter som Regionförvaltningsverket gav. Man deltog i krisarbetsgruppernas möten, i den regionala försvarskursens evenemang och i utbildningsverksamheten som behandlar kommunernas beredskap. På verksamheten och ekonomin inverkade ett samprojekt om boendesäkerhet med Vaasan ammattikorkeakoulu Oy och Novia. Projektets förberedelser förorsakade mycket arbete under året, men finansiären sköt upp projektet till år 2013, varför det kommer att synas under följande verksamhetsår. Över hundra utbildare gick på beredskapsutbildningens kurser. De utbildar bl.a. bostadsfastigheters säkerhetspersonal. Valtakunnalliset jäsenet Finanssialan Keskusliitto Finnsecurity Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Kattoliitto Lähivakuutus osk Naisjärjestöjen Keskusliitto Nuohousalan Keskusliitto Palopäällystö JHL 215 Palosuojelun edistämissäätiö Paloturvallisuusliikkeiden liitto Sprinkleritekninen Yhdistys Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto Suomen Lentopelastusseura SLPS Suomen Paloinsinööriyhdistys Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys Suomen Palomiesliitto SPAL Suomen Palopäällystöliitto Suomen Palveluskoiraliitto Suomen Pelastuskoiraliitto Tilintarkastajat KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy KHT Merja Lindh, varalla KHT Samuli Perälä KHT Jaana Salmi, varalla KHT Kari Lydman Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto Vakuutusalan Tekniset Tarkastajat Väestönsuojelusäätiö Yrityssuojeluyhdistys Alueelliset jäsenet Etelä-Savon Pelastusalan Liitto Finlands svenska brand- och räddningsförbund Helsingin Pelastusliitto Hämeen Pelastusliitto Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto Keski-Suomen Pelastusalan Liitto Lapin läänin Pelastusliitto Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto Pohjanmaan Pelastusalan Liitto Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto Pohjois-Suomen Pelastusliitto Uudenmaan Pelastusliitto Beredskapen fick mera utbildare Det anordnades 12 kurser i beredskapsutbildning, i vilka sammanlagt 108 personer deltog. Antalet beredskapsutbildare ökades. Dessutom deltog nästan alla beredskapsutbildare i kursledarutbildningen som gällde det nya utbildningsmaterialet till grundkursen för bostadsfastighetens säkerhetspersonal. På det viset fick de rätt att använda det nya utbildningsmaterialet. Under verksamhetsåret strävade man efter att genomföra tre större företagsutbildningsevenemang, men de måste inställas på grund av för få deltagare. Kurser för skötare av brandlarmanläggning och sprinkler- och vattenspraysläckanläggning genomfördes i området med ett gott deltagarantal både på finska och på svenska. Flera företagsspecifika utbildningar anordnades. Om all utbildningsverksamhet och Hallitus Puheenjohtaja, ylikomisario Juha Hakola Tullivalvontapäällikkö Erik Dannbäck Varajäsen: työsuojeluvaltuutettu Markku Leinonen Turvallisuuspäällikkö Hannu Hoffren Varajäsen: riskienhallintajohtaja Heljo Laukkala Tekninen päällikkö Mika Jäntti Varajäsen: puheenjohtaja Irja Viinikainen Palopäällikkö Veijo Nuppola Varajäsen: paloesimies Tero Kupiainen Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen Varajäsen: pelastusjohtaja Tero Mäki Johtava lakimies Antero Oksanen Varajäsen: päätoimittaja Paavo Taipale Pelastusjohtaja Vesa Parkko, varapuheenjohtaja Varajäsen: puheenjohtaja Petteri Virranta Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Varajäsen: viestintäpäällikkö Joona Vuorenpää Johtaja Taina Rautio Varajäsen: hallintolakimies Keijo Rantanen Esittelijä, toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka Sihteeri, hallintojohtaja Marko Hasari Foto: Juha Hassila 34 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 35

19 Valtuusto Toimikunnat Puheenjohtaja, pelastusjohtaja Pekka Vänskä, Suomen Palopäällystöliitto Varavaltuutettu: aluepalopäällikkö Torbjön Lindström Varapuheenjohtaja, insinöörimajuri Pertti Tenhunen, Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto Varavaltuutettu: aluepalomestari Matti Tervakangas Puheenjohtaja Minna Hytönen, Etelä-Savon Pelastusalan Liitto Varavaltuutettu: Raimo Lahtinen Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, Finanssialan Keskusliitto Varavaltuutettu: johtava asiantuntija Petri Mero Tullivalvontapäällikkkö Erik Dannbäck, Finlands svenska brand- och räddningsförbund Varavaltuutettu: aluepalopäällikkö Stig Granström Varatoimitusjohtaja Esa Oksanen, Finnsecurity Varavaltuutettu: director Tapani Perttula Puheenjohtaja Pekka Koskikari, Helsingin Pelastusliitto Varavaltuutettu: varapuheenjohtaja Unto Lemmetty Paloesimies Tero Kupiainen, Hämeen Pelastusliitto Varavaltuutettu: palvelussuhdepäällikkö Jukka Lehtonen Sopimustoimitsija Sami Matikainen tammikuuhun asti, sopimustoimitsija Reijo Karisaari helmikuusta alkaen, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Varavaltuutettu: sopimustoimitsija Reijo Karisaari tammikuuhun asti, sopimustoimitsija Mikko Siljander helmikuusta alkaen Työsuojeluvaltuutettu Markku Leinonen, Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto Varavaltuutettu: toiminnanjohtaja Isto Kujala Hallituksen jäsen Timo Koivisto, Kattoliitto Varavaltuutettu: toimitusjohtaja Mikko Ahtola Toiminnanjohtaja Jari Wilén, Keski-Suomen Pelastusalan Liitto Varavaltuutettu: puheenjohtaja Teuvo Reini Puheenjohtaja Seppo Jänkälä, Lapin Pelastusliitto Varavaltuutettu: teollisuuspalopäällikkö Matti Toppinen Aluepalopäällikkö Jorma Elovaara, Lähivakutuus osk Varavaltuutettu: Riskienhallintapäällikkö Juha Laine Hammashoitaja Pirkko Raitila, Naisjärjestöjen Keskusliitto Varavaltuutettu: pääsihteeri Leena Ruusuvuori Nuohoojamestari Petteri Virranta, Nuohousalan Keskusliitto Varavaltuutettu: toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen Palopäällikkö Jukka Ruuskanen, Palopäällystö JHL 215 Varavaltuutettu: Tampereen toimialueen palopäällikkö Ari Vakkilainen Toiminnanjohtaja Ari Keijonen, Palosuojelun edistämissäätiö Varavaltuutettu: toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Varapuheenjohtaja Tero Suomalainen maaliskuuhun asti, hallituksen jäsen Tarja Vilmi huhtikuusta alkaen, Paloturvallisuusliikkeiden Liitto PTLL Varavaltuutettu: puheenjohtaja Anna Helminen Kansanedustaja Janne Sankelo, Pohjanmaan Pelastusalan Liitto Varavaltuutettu: Pelastuspäällikkö Keijo Kangastie Pelastuspäällikkö Esko Hätinen, Pohjois-Karjalan Pelastusalan Liitto Varavaltuutettu: toiminnanjohtaja Tero Kuittinen Puheenjohtaja Hannu Tarnanen, Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto Varavaltuutettu: turvallisuuspäällikkö Hannu Hoffren Pelastuspäällikkö Mika Haverinen, Pohjois-Suomen Pelastusliitto Varavaltuutettu: apulaispalopäällikkö Antti Hanhineva Turvallisuusasiantuntija Raimo Lehto, Sprinkleritekninen Yhdistys Varavaltuutettu: riskipäällikkö Eino Laakkonen Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto (jäseneksi joulukuussa), valtuutetun nimeäminen v puolella Varavaltuutettu: nimeäminen v puolella Kehittämispäällikkö Markku Haiko huhtikuuhun asti, Suomen Kuntaliitto (ero huhtikuussa) Varavaltuutettu: yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi, huhtikuuhun asti Palomestari Markku Rissanen, Suomen Lentopelastusseura SLPS Varavaltuutettu: toiminnanjohtaja Kyösti Vesterinen Toimitusjohtaja Jukka Ylijoki, Suomen Paloinsinööriyhdistys Varavaltuutettu: diplomi-insinööri Nina Piela-Tallberg Toimitusjohtaja Juuso Blomqvist, Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys Varavaltuutettu: tuotepäällikkö Vesa Tomminen Toiminnanjohtaja Petri Hynninen, Suomen Palomiesliitto SPAL Varavaltuutettu: varapuheenjohtaja Ilkka Mustakangas Eija Rytkönen, Suomen Palveluskoiraliitto Varavaltuutettu: puheenjohtaja Tapio Toivola Toiminnanjohtaja Mika Soininen, Suomen Pelastuskoiraliitto Varavaltuutettu: FM Minna Löfman Tekninen johtaja Gunnar Åström, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Varavaltuutettu: koulutus- ja jäsenpalvelupäällikkö Anu Karvonen Toiminnanjohtaja Pärla Salomaa, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto Varavaltuutettu: koulutussuunnittelija Anne Hiltunen Palopäällikkö Veijo Nuppola, Uudenmaan Pelastusliitto Varavaltuutettu: toiminnanjohtaja Markku Virtanen Product Developer Juha Virtanen helmikuuhun asti, riskipäällikkö Kai Huurre maaliskuusta alkaen, Vakuutusalan Tekniset Tarkastajat Varavaltuutettu: riskipäällikkö Kai Huurre helmikuuhun asti, palvelupäällikkö Antti Kuparinen maaliskuusta alkaen Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen, Väestönsuojelusäätiö Varavaltuutettu: FM Leena Löyttyniemi Toimitusjohtaja Jukka Tamminen, Yrityssuojeluyhdistys Varavaltuutettu: Toiminnanjohtaja Jarmo Kelo Järjestötoimikunta Puheenjohtaja Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto: Markku Leinonen, varajäsenenä Esa Neuvonen Länsi-Suomen Pelastusalan liitto: Matti Lehtonen, varajäsenenä Kari Laaksonen Uudenmaan Pelastusliitto: Arto Taskinen, varajäsenenä Veijo Pursiainen Helsingin Pelastusliitto: Henrik Helenius, varajäsenenä Perttu Halonen Hämeen Pelastusliitto: Pirkko Wahlfors, varajäsenenä Riitta Jäämaa Etelä-Savon Pelastusalan Liitto: Kerttu Tyrväinen, varajäsenenä Raimo Lahtinen Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbund: Torbjörn Lindström, varajäsenenä Hans-Peter Lind Keski-Suomen Pelastusalan liitto: Pertti Leppänen, varajäsenenä Armi Unga Lapin Läänin Pelastusliitto: Seppo Jänkälä, varajäsenenä Matti Toppinen Pohjanmaan Pelastusalan Liitto: Veikko Alanko, varajäsenenä Jari Nygård Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto: Juha Kupiainen, varajäsenenä Marko Haverinen Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto: Marko Hassinen, varajäsentä ei nimetty Pohjois-Suomen pelastusliitto: Marko Koivikko, varajäsenenä Heikki Koskelo Esittelijä palokuntajohtaja Petri Jaatinen, SPEK Sihteeri järjestöpäällikkö Valtteri Tervala, SPEK Nuorisotyötoimikunta Puheenjohtaja Mika Jäntti Etelä-Suomi: Pauli Riikonen, varajäsenenä Samuel Siliin Länsi-Suomi: Esko Lehtonen, varajäsenenä Heli Järvelä Keski-Suomi: Harri Sorri, varajäsenenä Matti Soutua Itä-Suomi: Pasi Tahvanainen, varajäsenenä Jorma Hytönen Pohjois-Suomi: Veli Lampela, varajäsenenä Aappo Iisakka Ruotsinkieliset: Toni Wasenius, varapuheenjohtaja, varajäsenenä Sabina Holopainen Sihteeri/esittelijä järjestöohjaaja Timo Sovanen, SPEK Padasjokitoimikunta Puheenjohtaja, palokuntajohtaja Petri Jaatinen, SPEK Hallintojohtaja Marko Hasari, SPEK Toiminnanjohtaja Markku Virtanen, Uudenmaan pelastusliitto Turvallisuuskouluttaja Antero Liukkonen, Hämeen pelastusliitto Palokuntakoulutustoimikunta Puheenjohtaja, palomestari Arto Latvala, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Varapuheenjohtaja, koulutuspäällikkö Johanna Saukkonen, Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto Aluepalopäällikkö Veikko Alanko, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren aluepelastuslaitos Koulutuspäällikkö Timo Halme, Pirkanmaan pelastuslaitos Yksikön päällikkö Ismo Huttu, Pelastusopisto Pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Ylitarkastaja Mirva Kahlos, Sisäasiainministeriö Toiminnanjohtaja Isto Kujala, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto Palokunnan päällikkö Markku Leinonen, Anjalan VPK Järjestöpäällikkö Roger Roos, Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbund Esittelijä/sihteeri, koulutuspäällikkö Markku Savolainen, SPEK Palokuntanaistyötoimikunta Puheenjohtaja Irja Viinikainen Etelä-Suomi: Minna Takala, varajäsenenä Tuula Marttinen Länsi-Suomi: Marika Metsä-Tokila, varajäsenenä Tiina Lehtonen Keski-Suomi: Päivi Potila, varajäsenenä Tarja Truhponen Väli-Suomi: Päivi Vainikka, varajäsenenä Maarit Valkeejärvi Itä-Suomi: Minna Hytönen, varajäsenenä Paula Salomaa Pohjois-Suomi: Tarja Roininen, varajäsenenä Annukka Sainio Ruotsinkieliset: Svea Lindqvist, varajäsenenä Camilla Rautanen Sihteeri/esittelijä vs.järjestöohjaaja Heli Haverinen, SPEK Paloturvallisuustoimikunta Puheenjohtaja, vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, Finanssialan Keskusliitto Rakennuttajainsinööri Hannu Huhtala, Suomen Kuntaliitto Ylitarkastaja Jarkko Häyrinen, sisäasiainministeriö Rakennusneuvos Teppo Lehtinen, ympäristöministeriö Ylitarkastaja Jukka Lepistö, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Pelastustoimen kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen, Suomen Kuntaliitto Yli-insinööri Olli Saarsalmi, sosiaali- ja terveysministeriö Riskienhallintapäällikkö Vesa-Pekka Tervo, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Esittelijä, johtaja Matti Orrainen, SPEK Sihteeri, turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino, SPEK Tulityötoimikunta Puheenjohtaja, johtaja Matti Orrainen, SPEK Riskipäällikkö Sampo Martiskainen, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Teollisuuspalopäällikkö Timo Nurkkala, Neste Oil Teollisuuspalomestari Mikko Parikka, Stora Enso Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, Finanssialan Keskusliitto Esittelijä/sihteeri, koulutuspäällikkö Riitta Piironen, SPEK 36 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 37

20 Henkilöstö 2012 Viestintätoimikunta Puheenjohtaja, viestintäpäällikkö Joona Vuorenpää, Finanssialan Keskusliitto Päätoimittaja Esa Aalto, Pelastustieto Tiedotuspäällikkö Veijo Kajan, Pirkanmaan pelastuslaitos Ylitarkastaja Maija Peltokangas, SM pelastusosasto Hätäkeskuspäivystäjä Susanna Sankala, Kaarinan VPK Yliopettaja Salla Tikkanen, Pelastusopisto Toiminnanjohtaja Markku Virtanen, Uudenmaan Pelastusliitto Esittelijä/sihteeri tiedotuspäällikkö Juha Hassila, SPEK Varautumis- ja väestönsuojelutoimikunta Puheenjohtaja, johtaja Taina Rautio, Itä-Suomen aluehallintovirasto Varapuheenjohtaja, valmiuspäällikkö Kari Leino, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Valmiuspäällikkö Tatu Kervinen, Keski-Suomen pelastuslaitos Toiminnanjohtaja Mervi Koivuniemi, Hämeen pelastusliitto Valmiuspäällikkö Hannu Kuhanen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Markkinointijohtaja Unto Lemmetty, Helsingin Väestönsuojeluyhdistys Väestönsuojeluyksikön päällikkö Tommi Laurinen, Helsingin pelastuslaitos Toiminnanjohtaja Mika Soininen, Suomen Pelastuskoiraliitto Esittelijä, varautumisjohtaja Karim Peltonen, SPEK Sihteeri, varautumiskoordinaattori Ilona Hatakka, SPEK Valtuuston asettama vaalitoimikunta Insinöörimajuri Pertti Tenhunen, puheenjohtaja Puheenjohtaja Seppo Jänkälä Pelastuspäällikkö Esko Hätinen Palopäällikkö Veijo Nuppola Hallintojohtaja Marko Hasari, sihteeri Kohvakka Kimmo, toimitusjohtaja Almqvist Suvi, koulutussuunnittelija, asti Ahopelto Riikka, projektipäällikkö Alppi Anna-Liisa, vaihteenhoitaja Grönroos Heli, talouspäällikkö Grönstrand Helena, viestintäpäällikkö Hasari Marko, hallintojohtaja Hassila Juha, tiedotuspäällikkö Hatakka Ilona, varautumiskoordinaattori Heikkilä Pertti, aluejohtaja Helasjoki Harri, vahtimestari Holmberg-Lehto Eija, sihteeri Huhmarniemi Leena, myyntipäällikkö Hätönen Heli, koulutussuunnittelija Immonen Riikka, järjestöohjaaja, asti Jaatinen Petri, palokuntajohtaja Jalo Raija, kirjanpitäjä Juvas Kristiina, projektityöntekijä, määräaikainen asti Jämsä Kimmo, varautumispäällikkö Kalmari Eeva, taloussihteeri Kannisto Terhi, kv. koordinaattori, määräaikainen asti Karhu Paula, sihteeri Kari Heli, järjestöpäällikkö Koskela Kari, turvallisuusasiantuntija Koskipahta Mikko, suunnittelija Kunnaskari Mia, kv. koordinaattori, palasi perhevapaalta Leino Ilpo, turvallisuuspäällikkö Leppioja Tommi, palomestari, osa-aikainen Lindell Tom, koulutusohjaaja Majamaa Jarmo, paloinsinööri Malinen Sami, järjestöpäällikkö, asti Malkamäki Reijo, varautumispäällikkö Mankkinen Teija, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mäkelä Mika, palomestari, osa-aikainen Nuolivirta Marjaana, johdon sihteeri Orrainen Matti, johtaja Peltonen Karim, varautumisjohtaja Pernu Ritva, pääkirjanpitäjä Piironen Riitta, koulutuspäällikkö Pouta Jari, turvallisuusasiantuntija Rautiainen Anja, sihteeri Riionheimo Anna, suunnittelija, määräaikainen asti Rosvall Jaana, toimistosihteeri Salli Jukka-Pekka, tutkimusavustaja, määräaikainen Sandström Ulla, palkanlaskija Savolainen Markku, koulutussuunnittelija asti ja koulutuspäällikkö 1.6. alkaen Sovanen Timo, järjestöohjaaja, 1.8. alkaen Stenhammar Arja, harjoitusalueen hoitaja Stenroos Karita, toimistosihteeri Suksi Tiina, sihteeri Suna Anne, toimistosihteeri Suomalainen Sirpa, aluejohtaja Tervala Valtteri, koulutusohjaaja asti ja järjestöpäällikkö 1.3. alkaen Toljander Monica, myyntisihteeri Tuominen Pirjo, toimistosihteeri Uurasmaa Pasi, koulutuspäällikkö asti Willberg Patrik, järjestöpäällikkö Virtanen Marjatta, suunnittelija, palasi vuorotteluvapaalta Yrjölä Eevi-Kaisa, tiedottaja SPEKin huvitoimikunta järjesti henkilöstölle kesäkuussa Amazing SPEK -kisailun, jonka yksi suoritus tehtiin Linnanmäellä. Suomen suurin poistumisharjoitus Tampereella järjestettiin syyskuussa Turvallisuusmessujen yhteydessä Suomen suurin poistumisharjoitus. C-hallissa toteutetussa harjoituksessa hallista poistui kolmessa minuutissa messukävijää. Poistumisharjoituksen suunnittelivat yhteistyössä SPEK ja Tampereen messut. Ideana oli näyttää esimerkki siitä, miten rakennuksesta päästään turvallisesti poistumaan, totesi SPEKin turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino onnistuneen harjoituksen jälkeen. Jos se onnistuu isommassa kiinteistössä, miksei sitten pienemmässäkin. Sattumalta messuilla päästiin heti seuraavana päivänä kokeilemaan käytännössä kaikkien hallien tyhjentämistä oikean palohälytyksen vuoksi. Hälytyksen aiheutti pääkeittiön sprinkleri, joka laukesi uunista tulleesta kuumasta höyrystä. Kuudessa minuutissa messuhallista poistui noin ihmistä, jotka pääsivät kuitenkin palaamaan pian takaisin sisälle. Kuvaaja: Jari Pouta 38 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 39

21 Tuloslaskelma Hallinnon liitteet Varsinainen toiminta Kustannustoiminta , ,27 Koulutus ja konsultointi , ,73 Tuote- ja muu palvelumyynti , ,69 Kohdeavustukset , ,52 Tuotot yhteensä , ,21 Kulut Henkilöstökulut , ,58 Henkilösivukulut , ,93 Muut henkilösivukulut , ,82 Henkilöstökulut , ,33 Poistot ja arvonalentumiset , ,85 Muut kulut Vapaaehtoiset henkilösivukulut , ,63 Toimitilakulut , ,55 Ajoneuvokulut , ,73 Atk-laite ja -ohjelmistokulut , ,56 Muut kone- ja kalustokulut , ,45 Matkakulut , ,02 Edustuskulut , ,89 Myyntikulut , ,53 Markkinointikulut , ,35 Tutkimus- ja kehityskulut ,00-300,61 Hallintopalvelut , ,36 Muut hallintokulut , ,25 Muut kulut yhteensä , ,93 Kulut yhteensä , ,11 Varsinainen toiminta yhteensä , ,90 Varainhankinta Tuotot , ,34 Kulut , ,27 Varainhankinta yhteensä , ,07 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Korkotuotot , ,07 Muut rahoituskulut , ,52 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä , ,55 Yleisavustukset Palosuojelurahasto , ,00 Raha-automaattiyhdistys , ,81 Yleisavustukset yhteensä , ,81 Tilikauden tulos , ,47 40 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 41

22 Tase Tilintarkastuskertomus Vastaavaa, Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Maa-alueet , ,00 Rakennukset ja rakennelmat Rakennukset ja rakennelmat , ,77 Koneet ja kalusto Koneet ja kalusto , ,89 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,66 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,02 Sijoitukset yhteensä , ,02 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,68 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet , ,10 Tavarat , ,77 Vaihto-omaisuus yhteensä , ,87 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Pitkäaikaiset lainasaamiset , ,00 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,00 Lainasaamiset 25028, ,80 Muut saamiset 1641, ,79 Siirtosaamiset , ,38 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,97 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 6 653, ,22 Rahoitusarvopaperit yhteensä 6 653, ,22 Rahat ja pankkisaamiset , ,90 Rahat ja pankkisaamiset yhteensä , ,90 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,96 Vastaavaa yhteensä , ,64 Vastattavaa, Oma pääoma Oma Pääoma , ,78 Vapaat rahastot Käyttörahasto 0, ,40 Toimitilarahasto 0, ,74 Edellisten tilikausien yli (alijäämää) , ,48 Tilikauden yli (alijäämä) , ,47 Oma pääoma yhteensä , ,93 Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot , ,98 Ostovelat , ,82 Muut velat , ,32 Siirtovelat , ,59 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,71 Vieras pääoma yhteensä , ,71 Vastattavaa yhteensä , ,64 42 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 43

23 SPEKin toimintaa kuvaavia lukuja Oman pääoman erittely Oma pääoma , , ,7 Muutos 0,00 0,00 0,00 Oma pääoma , , ,78 Käyttörahasto , , ,40 Muutos ,40 0,00 0,00 Käyttörahasto , , ,40 Toimitilarahasto , , ,74 Muutos ,74 0,00 0,00 Toimitilarahasto , , ,74 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , , ,12 Muutos edellisen tilikauden yli-/alijäämä , , ,98 Tilikauden 2010 virheen oikaisu 0, ,00 0,00 Vapaiden rahastojen siirto ,14 0,00 0,00 Tilikauden yli-/alijäämä , , ,62 Oma pääoma yhteensä , , ,40 SPEKin hallituksen päätös SPEKH 9/ Oman pääoman vapaat rahastot siirretään edellisten tilikausien ylijäämä(/alijäämä)eräksi. SPEKin taseeseen vapaat rahastot ovat tulleet fuusioiden myötä. Rahastot on muodostettu yhdistyksen omien hallintoelinten päätöksillä ja ovat luonteeltaan edellisten tilikausien ylijäämävaroja. SPEKin taloudellista asemaa kuvaavia tunnuslukuja Varsinaisen toiminnan kokonaistuotot Varsinaisen toiminnan kokonaiskulut Varsinaisen toiminnan kulujäämä Kulujäämä prosentteina kokonaistuotoista -35 % -47 % -46 % Henkilöstökulut Muut kulut Poistot Kokonaistulorahoitus Järjestön kokonaiskulut Omavaraisuusaste 74 % 66 % 68 % Kokonaistulorahoitus % 29 % Yleisavustukset Palosuojelurahasto Myönnetty , , ,00 Alueellisille pelastusliitoille , , ,00 Tuloutettu , , ,00 Käyttämätön osuus 4 211,10 0,00 0,00 Raha-automaattiyhdistys Myönnetty , , ,00 Alueellisille pelastusliitoille , , ,25 Tuloutettu , , ,75 Käyttämätön osuus , ,09 0,00 51 % Kokonaistulorahoitus % 27 % 19 % Varainhankinta ja sijoitus- ja rahoitustuotot Kokonaistulorahoitus % Yleisavustukset Kohdeavustukset Tuotot 29 % Palosuojelurahastolta ja Raha-automaattiyhdistykseltä yhdistyksen toimintaan saadut avustukset on esitetty tuloslaskelman erässä "Yleisavustukset". Tilikaudelle myönnetyt yleisavustukset on tuloutettu rahoittajien avustuspäätöksien mukaisesti. Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksiin sisältyy ,09 edellisellä tilikaudella saatua yleisavustusta, joka on käytetty tilikaudella % 50 % 24 % 20 % 44 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 45

24 Henkilöstö Tässä taulukossa on vuoden 2012 henkilöstömäärässä mukana siviilipalvelusmies, jonka palvelusaika päättyi ennen vuodenvaihdetta. Hän ei siten näy vuoden viimeisen päivän luvuissa. Keskusjärjestö Alueyksiköt SPEKin työsuhdelajit % 8 % 88 % Vakituiset Osa-aikaiset Määräaikaiset SPEKin henkilöstöä taukojumppaamassa. 46 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

25