Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Transkriptio

1 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö VUOSIKERTOMUS 2013

2 Vuosikertomus 2013 Kuva: Tasavallan presidentin kanslia Sisällysluettelo Hallituksen puheenjohtajan katsaus 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Onnettomuuksien ehkäisy 7 Turvallisuusviestintä 8 Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut 10 Turvallisuuskoulutus 11 Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta 13 Palokuntatoiminnan kehittäminen 14 Palokuntanuoriso- ja naistyö 16 Palokuntakoulutus 17 Varautuminen ja väestönsuojelu 18 Omatoimisen varautumisen kehittäminen 19 Asiantuntija- ja kehittämispalvelut 20 Palvelut valmiusjärjestöille 21 Kansainväliset toiminnot 22 Yhteispalvelut 23 Järjestön viestintä 24 Tutkimustoiminta ja tiedontuotanto 25 Tuotemyynti 26 Hallintopalvelut 27 Artikkeli: Välitä!-kampanja edisti muistisairaiden turvallisuutta...28 Alueyksikkö 29 Jäsenet 34 Tilintarkastajat 34 Hallitus 34 Valtuusto 35 Toimikunnat 36 Henkilöstö 38 Hallinnon liitteet 39 Tase 40 Tuloslaskelma 40 Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut toiminnanaloittain 41 Tilintarkastuskertomus 43 SPEKin toimintaa kuvaavia lukuja 44 Ulkoasu ja taitto: Anna-Maija Nordling, Viestintätoimisto Namcom Paino: Hämeen Kirjapaino Oy Palokunta Suomessa 175 vuotta -juhlavuoden suojelijana oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jolle myönnettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ensimmäisen luokan erityisansioristi nro 1. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Ratamestarinkatu 11, Helsinki Puhelin [email protected] 2 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 3

3 Hallituksen puheenjohtajan katsaus Turvallisuus on hyvinvointiyhteiskunnan ominaisuus Kansalaisten turvallisuus on hyvinvoinnin ja onnellisuuden edellytys. Hyvinvoivassa yhteiskunnassa turvallisuus on näkymätön ominaisuus, joka toteutuu kaikessa toiminnassa. Se tekee turvallisuusalan toimijoiden työstä osittain haasteellisen. Miten edistetään sellaista, joka on parhaimmillaan näkymättömänä? Toimintavuoden palokuolematilanne näytti rohkaisevalta. Sen sijaan alkuvuoden 2014 huolestuttavat luvut osoittavat, että kansalaisten toimintaympäristötutkimusta on kehitettävä ja tulevaisuuden turvallisuustekijöitä arvioitava jatkuvasti myös paloturvallisuuden osalta. Järjestön toimintaympäristö muuttuu. Jatkuvasti kehittyvät yhteiskunta ja ihmisten toimintaympäristö, harrastukset sekä uusi teknologia tuovat yhä uusia turvallisuushaasteita. On kyettävä ennakoimaan, analysoimaan ja toimimaan entistä nopeammin. Vahvistamalla uuden tiedon tuotantoa SPEK on kehittänyt kansalaisten ja päätöksentekijöiden mahdollisuutta käydä yhteiskunnallista turvallisuuskeskustelua. SPEK on muotoutunut jäsenistönsä tahdosta ja sidosryhmiensä yhteistyössä laaja-alaiseksi turvallisuusjärjestöksi. Viimeisen viiden vuoden aikana sen jäsenmäärä on kasvanut kahdeksalla merkittävällä jäsenellä. SPEK on vahvistanut erityisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaansa, palauttanut varautumisen yhdeksi toimintansa ydinalueeksi, uudistanut turvallisuusviestintäänsä ja kehittänyt koulutuspalvelujaan ja -menetelmiään sekä palveluympäristöjään. Lisäksi se on kehittänyt järjestöyhteistyötään paitsi jäsenistönsä myös turvallisuus- ja valmiusalan järjestöjen keskuudessa. Järjestömme työhön tuo sisällöt monipuolinen jäsenistö laajoine taustayhteisöineen, vahvat viranomaisyhteydet, merkittävät elinkeinoelämän yhteistyörakenteet sekä muu sidosryhmäyhteistyö. Olemme myös ylpeitä erittäin ammattitaitoisesta henkilöstöstämme. Tiedämme, että 39 jäsenemme taustalla on tuhansia järjestöjä sekä noin kansalaista. Tämän voiman käyttöä yhteiskunnan turvallisuustyössä haluamme vahvistaa. Turussa juhlittiin 175-vuotiasta palokuntatoimintaa monin tavoin. Turun VPK isännöi yhdessä Turun kaupungin, Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen ja SPEKin kanssa pelastustoimen superviikkoa. Onnistuneessa tapahtumassa esiteltiin yleisölle vahvaa palokuntaliikettä, keskusteltiin turvallisuudesta seminaaritilaisuuksissa ja edistettiin eurooppalaisten turvallisuusalan järjestöjen yhteistyötä. Tasavallan presidentti kunnioitti juhlavuottamme suojelijana. Hänen merkittävä yhteiskunnallinen turvallisuustyönsä huomioitiin keskusjärjestön korkeimmalla ansiomerkillä. SPEKin hallitus muodostettiin valtuuston linjausten mukaisesti, ja sitä vahvistettiin myös elinkeinoelämän vahvalla osaamisella. Keskusjärjestö on sääntöuudistuksestaan vuodesta 2008 lukien uudistanut toimintaansa monella eri rintamalla. Loppuvuodesta tehtiin julkisten palvelujen kestävyysvajeen osalta merkittäviä ratkaisuja. Valtakunnan hallituksen päättämät rakennepoliittiset muutokset vaikuttavat lähivuosina myös kansalaisten turvallisuusympäristöön. SPEK tulee olemaan aktiivinen erityisesti kansalaisnäkökulman vaikutusarvioinnissa ja tekemään yhteistyötä järjestöjen ja vaikuttajien kanssa, jotta turvallisuus kehittyy oikeaan suuntaan uudistuksen jälkeen. Järjestö ei voi tehdä turvallisuustyötä ilman voimavaroja. Tukijamme ovat ratkaisevan tärkeitä yhteistyökumppaneitamme, jotka toteuttavat omaa tärkeää yhteiskunnallista tehtäväänsä kauttamme. Suuri kiitos Palosuojelurahastolle, Raha-automaattiyhdistykselle, Opetusministeriölle, Opintotoiminnan Keskusliitolle ja Väestönsuojelusäätiölle sekä niille lukuisille tahoille, jotka ovat olleet eri tavoin mukana hankkeissamme. Sisäministeriö, sisäisen turvallisuuden sihteeristö, turvallisuuskomitea ja sen sihteeristö, puolustusministeriö, ympäristöministeriö, opetusministeriö ja opetushallitus ovat olleet erinomaisella tavalla edistämässä järjestöyhteistyötä ja toimineet yhteistyötahoinamme turvallisuustyössä lukuisissa hankkeissa. Kaikki tärkeät tahot eivät voi tulla tässä luetelluksi, joten kiitän kaikkia yhteisesti yhteinen työmme on arvokasta. Arvoisat jäsenyhteisöt, olemme jälleen tehneet tuloksellisen turvallisuustyön vuoden. Kiitän myös ansiokasta toimihenkilöstöämme, joka mahdollistaa jatkuvan toiminnan tuloksellisuuden ja kehittymisen. Juha Hakola hallituksen puheenjohtaja Styrelseordförandens översikt Säkerheten är välfärdssamhällets egenskap Medborgarnas säkerhet är en förutsättning för välfärd och lycka. I ett välmående samhälle är säkerheten en osynlig egenskap som förverkligas i all verksamhet. Detta ställer också utmaningar för säkerhetsbranschens aktörer. Hur främjar man sådant som är osynligt när det är som bäst? Verksamhetsårets statistik över branddödsfall var uppmuntrande. Däremot visar de oroväckande siffrorna för början av år 2014 att forskningen om medborgarnas verksamhetsmiljö måste utvecklas och framtidens säkerhetsfaktorer bedömas kontinuerligt också för brandsäkerhetens del. Organisationens verksamhetsmiljö förändras. Samhället och människornas verksamhetsmiljö, fritidssysselsättningar samt den nya teknologin utvecklas hela tiden och medför kontinuerligt nya säkerhetsrisker. Man måste kunna förutspå, analysera och agera snabbare än tidigare. Genom att stärka produktionen av ny information har SPEK utvecklat medborgarnas och beslutsfattarnas möjligheter att föra en samhällelig säkerhetsdebatt. SPEK har blivit en omfattande säkerhetsorganisation på grund av sina medlemmars vilja och samarbetet med intressentgrupperna. Under de senaste fem åren har dess medlemsantal ökat med åtta betydande medlemmar. SPEK har stärkt speciellt sin forsknings- och utvecklingsverksamhet, återställt beredskapen som ett av kärnområdena sin verksamhet, förbättrat sin säkerhetskommunikation och utvecklat sina utbildningstjänster och -metoder samt tjänstemiljöer. Därtill har SPEK utvecklat sitt organisationssamarbete såväl med sin medlemskår som med organisationerna inom säkerhets- och beredskapsbranschen. Det som ger innehåll i vår organisations arbete är vår mångsidiga medlemskår och dess omfattande bakgrundsorganisationer, våra starka kontakter med myndigheter, våra betydande samarbetsstrukturer med näringslivet samt annat intressentgruppsarbete. Vi är också stolta över vår mycket professionella personal. Vi vet att bakom våra 39 medlemmar finns tusentals organisationer samt cirka medborgare. Vi vill stärka användningen av denna styrka i samhällets säkerhetsarbete. I Åbo firades brandkårsverksamhetens 175-årsjubileum på många sätt. Åbo FBK stod värd för räddningsväsendets supervecka tillsammans med Åbo stad, Egentliga Finlands Räddningsverk och SPEK. På det lyckade evenemanget fick publiken bekanta sig med en stark brandkårsrörelse, man diskuterade säkerheten på seminariemöten och främjade samarbetet mellan de europeiska organisationerna inom säkerhetsbranschen. Republikens president var beskyddare av vårt jubileumsår. Hans betydande samhälleliga säkerhetsarbete uppmärksammades med centralorganisationens högsta förtjänsttecken. SPEK:s styrelse bildades enligt fullmäktiges linjedragningar och stärktes med stark näringslivsexpertis. Sedan sin stadgereform år 2008 har Centralorganisationen moderniserat sin verksamhet på många olika fronter. I slutet av året fattade man betydande beslut om hållbarhetsgapet i offentliga tjänster. De strukturpolitiska ändringar som regeringen har infört påverkar också medborgarnas säkerhetsmiljö under de närmaste åren. SPEK kommer att vara aktiv speciellt inom konsekvensbedömningen ur medborgarperspektivet och samarbeta med organisationer och inflytelserika personer så att säkerheten utvecklas i rätt riktning efter reformen. Organisationen kan inte utföra säkerhetsarbete utan resurser. Våra stödjare är avgörande samarbetspartner som genomför sin egen viktiga samhälleliga uppgift genom oss. Ett stort tack till Brandskyddsfonden, Penningautomatföreningen, Undervisningsministeriet och Centralförbundet för Studieverksamhet, Befolkningsskyddsstiftelsen och de många aktörer som på olika sätt varit med i våra projekt. Inrikesministeriet, sekretariatet för inre säkerhet, säkerhetskommittén och dess sekretariat, försvarsministeriet, miljöministeriet, undervisningsministeriet och utbildningsstyrelsen har på ett utmärkt sätt främjat organisationssamarbetet och varit våra samarbetspartner i säkerhetsarbetet i flera projekt. Alla viktiga aktörer kan inte nämnas här, varför jag tackar alla tillsammans vårt gemensamma arbete är värdefullt. Bästa medlemsorganisationer, vi har igen ett resultatrikt år av säkerhetsarbete bakom oss. Jag tackar också vår duktiga personal som möjliggör kontinuerlig verksamhet, effektivitet och utveckling. Juha Hakola styrelseordförande 4 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 5

4 Toimitusjohtajan katsaus SPEK toteuttaa kansalaisen turvallisuuspolitiikkaa Ihmisten turvallisuusympäristö muuttuu jatkuvasti. Muutos tapahtuu fyysisen ympäristön ja kybertoimintakentän kiihtyvänä kehityksenä. Toisaalta ihmisten arjen elämään tulee uusia muotoja asenteiden ja arvomaailman muutosten myötä. Rakennemuutosten maailmassa on yhä tärkeämpää tunnistaa yksilön ja yhteisöjen resilienssi joustava kyky selviytyä ongelmista yhteiskunnan resilienssin ytimenä. Ydin on vahva, kun kansalainen haluaa, osaa ja tietää. SPEK juhli nykymuotoisen toimintansa 20-vuotista taivalta työn merkeissä, muistaen sidosryhmiään ja yhteistyökumppaneitaan. Samalla on tärkeää pitää mielessä, että keskusjärjestötoiminta on jatkunut palokuntatoiminnassa jo 108 vuotta, onnettomuuksien ehkäisyssä yli 90 vuotta ja varautumisen sekä väestönsuojelun saralla yli 85 vuotta. SPEK on toteuttanut toiminnassaan johdonmukaisesti strategiaansa 2025 ja toimintasuunnitelmaa Toimintavuonna käynnistettiin merkittävä hanke kokonaisturvallisuuden ja varautumisen sanaston tuottamiseksi. Sitä valmisteltiin laajassa yhteistyössä turvallisuustoimijoiden kanssa turvallisuuskomitean ohjauksessa. Hankkeessa kiteytyy SPEKin toiminnan keskeinen ydin. Yhteiskuntaa palvellaan tuottamalla tietoa turvallisuudesta kansalaiselle ja kansalaisia helpottavalla tavalla. Hankkeessa yhdistyy myös muita tavoitteita, kuten kokonaisturvallisuuden ja varautumisen käsitteistön jäsentyminen asiantuntijoiden vuoropuhelussa. Sanasto valmistuu Vuoden lopulla käynnistettiin selvitys siitä, miten paljon rahoitusta kohdennetaan keskimääräisen suomalaisen tuloverotuksesta julkisiin turvallisuuspalveluihin. Selvitys tuo konkretiaa suuruusluokkiin ja antaa mahdollisuuksia pohtia eri panostusten painotuksia rakenneuudistusten keskellä. Se myös tukee kansalaisten ja päättäjien turvallisuuspoliittista keskustelua. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry linjasi hallituksessa ja valtuustossa kantansa merkittäviin kansallisiin turvallisuuskysymyksiin. Automaattisten sammutuslaitteistojen ympärillä käyty keskustelu kaipasi perusteltua näkemystä kuten myös väestönsuojarakentaminenkin. Näistä kummastakin on esiintynyt asiayhteydestä irrotettua ja valitettavan yksipuolista kustannuskeskeistä keskustelua. SPEKin linjaukset perustuvat arvioituihin vaikutuksiin kansalaisten turvallisuuteen ja luonnollisesti turvallisuuden rinnalla otetaan huomioon myös ratkaisujen kokonaistaloudellisuus. Turvallisuustyö on murroksessa. On löydettävä turvallisuusmedia, joka kiinnostaa ihmisiä ja jonka avulla oikea asenne, riittävä tieto ja mahdollisuudet taitojen kehittämiseen ovat kaikkien ulottuvilla. Tutkimus ihmisten suhteesta omatoimiseen varautumiseen ja lähiympäristön turvallisuuteen toivat esille mielenkiintoisen kehityskulun. Jopa 57 % vastaajista oli sitä mieltä, että ei tarvitse lisätietoa kodin tai lähiympäristön turvallisuusasioissa. Luku oli noussut vuodesta 2010 peräti 17 prosenttiyksikköä. Miten asia näkyy turvallisuusindikaattoreina esimerkiksi onnettomuustilastojen kehityksessä? Vastauksista piirtyvät uuden toimintaympäristön vaatimukset. Turvallisuusviestinnän on toisaalta reagoitava nopeasti, mikä asettaa vaatimuksia tiedon analysoinnille ja jalkauttamiselle. Toisaalta sen tulisi olla kansalaisten ulottuvilla jatkuvasti ja helppokäyttöisenä hyödynnettävissä arjessa ja häiriötilanteissa. SPEK panosti toimintavuoden aikana uuden tiedon tuotantoon ja kehitti mahdollisuuksiaan tiedon analysointiin. Kansallisen järjestökentän mahdollisuuksia tarkasteltiin sekä valmiusjärjestöyhteistyön että vapaaehtoisten saatavuuteen liittyvien tutkimusten kautta. Turvallisuusviestinnässä kokonaiskontaktimäärä nousi noin 100 miljoonaan. Uudistettu kampanjakonsepti Paloturvallisuusviikko liikutti yli suomalaista heti ensimmäisenä toimintavuotenaan. Erilaisilla koulutuspalveluilla kansalaisia tavoitettiin järjestö- ja yhteistyöverkostojen kautta satoja tuhansia. Tämä kaikki on ollut mahdollista jäsenistömme, sidosryhmiemme ja yhteistyökumppaneidemme pyyteettömällä yhteistyöllä sekä tuella. Järjestöperheemme vapaaehtoiset toimijat, luottamushenkilöt sekä toimihenkilöt keskusjärjestössä ja sen jäsenistössä ovat mahdollistaneet käytännön turvallisuustoiminnan kaikilla tasoilla. Arvoisa lukija. Toivotan mielenkiintoisia hetkiä tutustuessasi turvallisuustyöhömme! Onnettomuuksien ehkäisy Muutamassa minuutissa voit pelastaa kaiken tai menettää kaiken. Katso lisää: paloturvallisuusviikko.fi Kimmo Kohvakka toimitusjohtaja 6 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 7

5 Turvallisuusviestintä Paloturvallisuusviikko otti varaslähdön Teemu-nallen kanssa Onnettomuuksien ehkäisy Päivä Paloasemalla -tapahtuma vieraili Teemu-nallen kanssa marraskuussa viidellä lastenklinikalla. Teemu-nalle ja palomiehet muodostivat näyttävän tiimin. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palomiehet vierailivat lastenklinikan eri osastoilla kertoen palomiehen ammatista. Kallion pelastusaseman palomiehet kiersivät osastoilla peräti neljä tuntia, ja VPK:n miehet esittelivät lastenklinikan pihalla paloautoa ja pitivät sankoruiskurastia. Näin SPEK kertoi käynneistä tiedotteissaan. Paloturvallisuusviikko järjestettiin toista kertaa tällä vuosituhannella. Viikko koostui Päivä Paloasemalla, Oma paloharjoitus ja Pohjoismainen palovaroitinpäivä -kampanjoista, jotka täydensivät toisiaan. Teemaviikon viestintä sai lähes 30 miljoonaa kontaktia. Päivä Paloasemalla keräsi lauantaina yli ihmistä 281 paloasemalle oppimaan turvallisuustaitoja kokemuksellisesti. Pelastuslaitosten, VPK:iden ja Lastenklinikoiden Kummien yhteinen Päivä Paloasemalla -lastenklinikkakiertue vieraili marraskuun alkupuoliskolla viidellä lastenklinikalla ilahduttamassa pieniä potilaita, jotka eivät päässeet varsinaisiin paloasematapahtumiin. Oma Paloharjoitus on Norjasta Suomeen tuotu kampanjaformaatti, jossa koteja, kouluja, päiväkoteja, taloyhtiöitä ja työpaikkoja haastettiin tekemään paloharjoitus soveltamalla netissä olevia malleja omaan lähiympäristöön. Kampanjaa markkinoitiin marras-joulukuun vaihteessa televisiossa, internetissä ja elokuvateattereissa. Kampanjaan ilmoittautui noin tuhat eri yhteisöä, yhteensä henkilöä. Suurin osallistujaryhmä olivat koulut, jotka tavoitettiin erittäin hyvin Opetushallituksen kanssa tehdyllä yhteistyöllä. Ilmoittautuneista 38 prosenttia lähetti myös palautteen siitä, miten paloharjoitusta toteutettiin. Pohjoismaista palovaroitinpäivää vietettiin viestinnällisenä teemapäivänä radiospotin ja tiedotteiden voimin. Pohjoismaisen palovaroitinpäivän yhtenä teemana on palovaroittimen pariston vuosittainen vaihtaminen. Teemapäivän järjestelyjen yhteydessä turvallisuusviestinnän pohjoismainen yhteistyö on saanut tuulta siipiensä alle. Tiedotteet herättivät kiinnostusta mediassa, ja asiantuntijat antoivat noin sata haastattelua tiedotusvälineille. SPEK viesti vuoden aikana aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja erityisesti Facebookissa, jonka osalta tehtiin paljon yhteistyötä muiden pelastusalan toimijoiden kanssa. Varsinkin Päivä Paloasemalla -kampanjan Facebook-sivu on osoittautunut tehokkaaksi ja kattavaksi kanavaksi. Myös Twitterin käyttö turvallisuusviestinnässä aloitettiin. Ihan liekeissä koululaista Nou Hätä! -kampanjaan osallistui kahdeksasluokkalaista 447 koulussa. Kampanjan teemana oli Ihan liekeissä, ja nuoret saivat opetusta paitsi uudistetulla opetusmateriaalilla myös valtakunnallista mainetta saaneiden räppäreiden avustuksella internetissä. Sekä Paloturvallisuusviikon että Nou Hätä! -kampanjoita on rahoittanut Palosuojelurahasto. Messu- ja muissa turvallisuusviestinnällisissä tilaisuuksissa tavoitettiin tuhansia ihmisiä. Esitteitä päivitettiin eri tilaisuuksissa jaettavaksi. Selkokieliselle Paloturvallisuutta kotona -esitteelle saatiin Selkokeskuksen selko-merkki. Kahdeksanvuotias Onni pääsi sammutushommiin Päivä Paloasemalla -tapahtumassa. Radio innosti tarkistamaan palovaroittimen Suomalaisia muistutettiin jälleen kuukausittain palovaroittimen testaamisesta. Ensimmäisen päivän palovaroitinkampanja sai uunituoreet spotit, jotka kuuluivat kaikilla kaupallisilla radiokanavilla. 49 prosenttia spotin kuulleista testasi palovaroittimiensa toiminnan. Samana päivänä radiospotin kanssa pelastusalan eri toimijat muistuttivat palovaroittimen testaamisesta omilla sosiaalisen median kanavillaan. SPEKistä lähti kaikkiaan 43 tiedotetta. Palokuolemista tiedotettiin kuukausittain. Tiedotteissa nostettiin esille erityisesti yli 65-vuotiaiden osuus palokuolleista, joka oli huomattavasti suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä. Muita tiedotteita lähti tarpeen mukaan. Kuvaaja: Juha Hassila Lastenklinikoiden kummien Teemu-nalle vieraili palomiesten kanssa lastenklinikoilla Oulussa, Kuopiossa, Turussa, Helsingissä ja Tampereella. Kuvaaja: Riikka Ahopelto 8 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 9

6 Onnettomuuksien ehkäisy Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut Sähköiset päivitysversiot pitävät painetut oppaat ajan tasalla Palonehkäisyn asiantuntijapalveluiden uutuustuote oli oppaiden sähköiset päivitysversiot. Ne pitävät painetut SPEK opastaa -sarjan oppaat ajan tasalla. Verkkosivuilla jaettavat päivityssivut voidaan tulostaa ja liittää oppaiden väliin, jolloin tuore tieto on heti käytettävissä. Ensimmäinen sähköinen julkaisu oli alkusammutusoppaan päivitys, ja vuoden lopussa päivityksiä oli neljä. Yksinkertainen, mutta käyttäjiä palveleva tuote on saanut hyvää palautetta. Osallistuminen kansainväliseen palonehkäisytyöhön alkoi tuottaa hyvää tietoa kotimaiseen käyttöön niin neuvonnassa kuin työryhmätyöskentelyssäkin. Alkuvuodesta julkaistiin Tuulivoimaloiden paloturvallisuusopas, joka perustuu CFPA Guidelineen n:o 22. Leirintäalueiden paloturvallisuusoppaan päivitys tehtiin yhteistyössä SF-Caravan ry:n kanssa. Oppaan edellistä versiota käytettiin valmisteltaessa CFPA Guideline N:o 20 - Fire Safety in Camping Sites. Kaikki kansainväliset ohjeet on julkaistu internetissä osoitteessa www. cfpa-e.eu. Verkostoituminen antaa tehoja palon ehkäisyyn SM:n asettamassa ERHE-seurantahankkeessa on edistetty erheellisten paloilmoitusten muuttamista laskutettaviksi. Viimeisetkin pelastuslaitokset alkoivat periä maksua vuoden alussa, joten yhteisiä pelisääntöjä ja toimintamalleja hiottiin vielä. Hankkeen puitteissa seurataan toimenpiteiden vaikutuksia, ja maksullisuus näyttääkin edesauttaneen erheilmoitusten määrien kääntymistä laskuun. Valmisteltiin palonkestävien johtojärjestelmien ST-korttia. Osallistuttiin myös paloilmoitinsuositusryhmän työskentelyyn. Se on Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön yhteydessä toimiva paloilmoitinalaan liittyviä suosituksia antava elin. Palonehkäisyn perinnepäivät kokosivat toukokuun lopulla ministeriöiden ja pelastuslaitosten edustajat vaihtamaan mielipiteitä Padasjoelle. Päivillä syntyi Savuton selli -ajatus vankiloiden paloturvallisuuden parantamiseksi. Sen toteutusmahdollisuuksia selvitetään. Merkittävä toimintavuoden asiantuntija- ja verkostoitumistilaisuus oli Pelastusalan neuvottelupäivät, joista on kerrottu lisää seuraavalla sivulla. Oppaiden sähköisiä päivitysversioita voi ladata sivulta CTIF - Fire Prevention Commission kokoontui kesäkuussa Norjan pelastuskoululla, Fjelldahlissa. Suomesta kokouksessa oli mukana myös sisäministeriön ja vakuutusalan edustajat. Kuvaaja: Ilpo Leino Turvallisuuskoulutus Uudistuneilla Pelastusalan neuvottelupäivillä oli ennätysyleisö Pelastusalan neuvottelupäiville kokoontui joulukuussa ennätysmäärä osallistujia, peräti 132. Päivät toteutettiin nyt ihan uudella konseptilla yhteistyössä SPEKin jäsenjärjestöjen kanssa. Ohjelmassa oli myös kokouksia ja muuta oheistapahtumaa, esimerkiksi Nou Hätä! -verkoston jäseniä kutsuttiin tilaisuuteen muun muassa pelastuslaitoksilta. Vuoden aikana myös turvallisuuskoulutuksella oli kysyntää. Pelastusalan neuvottelupäivillä joulukuussa laaja osanottajajoukko yritysten ja eri tahojen turvallisuusasioista vastaavista henkilöistä sai katsauksen paloalan ajankohtaisista asioista. Taantumasta huolimatta myös kursseilla oli kysyntää ja lähes kaikki suunnitellut kurssit toteutettiin. Kurssien lisäksi järjestettiin kolme seminaaria tieturvakouluttajille, ja niihinkin saatiin paljon osallistujia, yli 200. Toimintavuonna järjestettiin 51 koulutustilaisuutta, kaksi tutkintoa ja FinnSec-messuilla kaksi yhteistyöseminaaria Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Koulutustilaisuuksiin ja tutkintoihin osallistui lähes 1400 henkilöä, ja koulutettavapäiviäkin muodostui SPEKin asiantuntijat pitivät joitakin työpaikkakohtaista luentoja ja poistumisharjoituksia. Turvallisuuskoulutuksen markkinointi onnistui hyvin, sillä suunnitellut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ylitettiin. Koulutusta markkinoitiin aktiivisesti SPEKin uutiskirjeissä, tiedotteissa ja turvallisuusalan lehtimainoksissa sekä painetuilla esitteillä. Vuoden loppupuolella lisättiin sosiaalisen median käyttöä markkinoinnissa. Ruduksen turvapuistoon saatiin koulutusrasti Kevään aikana perustettiin Ruduksen turvapuistoon Espooseen koulutusrasti, joka on osa isompaa harjoittelurataa. Tavoitteena on, että tekemällä oppii. SPEKin rastilla jaetaan tietoa koulutustarjonnasta sekä alkusammutus- ja tulityökoulutuksesta. FinnSec-messuilla marraskuussa osallistuttiin Turvallisuuslehden organisoimaan Suomen Turvallisuustietäjät -kisaan sponsorina ja kysymysten laatijana. Kisa järjestettiin ensimmäistä kertaa. Ruotsin palontorjuntaliiton elearning-koulutustarjontaan tutustuttiin kesäkuussa Tukholmassa. Lokakuussa käynnisteltiin yhteistyötä, kun Brandskyddsföreningen teki vastavierailun. Yhdistetäänkö tulityö- ja kattotulityökoulutus? Tulityötoimikunnan maaliskuisessa kehittämisseminaarissa luonnosteltiin kysely tulityö- ja kattotulityökoulutuksen harmonisoimisesta vastaamaan Norjan ja Ruotsin koulutusta. Kysely oli tarkoitettu kurssinjohtajille ja turvallisuusalalla toimiville, kuten turvallisuuspäälliköille ja vakuutusalan ja pelastustoimen edustajille. Kysely lähetettiin toukokuun alussa yli 1400 vastaanottajalle, joilta saatiin 420 vastausta. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli harmonisoinnin kannalla eli pitivät hyvänä tulityö- ja kattotulityökurssien yhdistämistä yhdeksi kurssiksi. Kyselyn tuloksia esiteltiin pohjoismaisessa Nordic Hot Work -kokouksessa Oslossa elokuussa sekä marraskuussa pidetyssä Tulityöseminaarissa, jossa myös juhlittiin tulityökoulutuksen 25-vuotista taivalta. Kurssien laadun havainnointia jatkettiin auditoimalla kolme tulityökurssia sekä yksi kattotulityökurssi. Tulityökurssien osallistujamäärät olivat edellisvuoden tasolla eli koulutuksen suoritti yli henkilöä. Lähes turvallisuuskorttikoulutusta Kaikkiaan toimintavuoden aikana koulutettiin lähes turvallisuuskorttien haltijaa ja rekisteröitiin liki kurssin tiedot. Asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ylitettiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttia, Matkailualan turvallisuuspassia ja Alkusammutuskorttia markkinoitiin keväällä Opetusalan turvallisuusfoorumissa, Turvallisuusviestinnän seminaarissa sekä TerveSos-messuilla. Alkusammutuskoulutusta suoritettiin toimintavuonna aikaisempaa enemmän. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutuksen (EKL) palveluja jatkettiin Trafin ja SPEKin yhteistyösopimuksella. Tieturvakoulutettujen määrä jatkoi kasvua ja Tieturva 1 -kurssin suoritti lähes henkilöä. Kurssinjohtajakoulutusten ohjelmat uudistettiin ja otettiin osaa Tieturva 1 -koulutusaineiston kehittämiseen yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Toimikunta piti koulutuksen kehittämistä koskevan seminaarin Palotaruksella kesäkuussa. Kurssien laadun havainnointia jatkettiin ja auditoitiin viisi tieturvakurssia. Tulityökoulutusta 25 vuotta Nykyisin 5 % suurpaloista aiheutuu tulitöistä. 80-luvun lopussa luku oli jopa 40 %. Yli henkilöä on saanut tulityökoulutuksen Suomessa. Pohjoismaissa on lähes miljoona voimassaolevaa tulityökorttia. 10 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 11

7 2000 SPEKin yrityskoulutuksen kurssit Onnettomuuksien ehkäisy Kurssilaiset Rekisteripalvelut KTPV Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Kursseja Koulutettuja Koulutettuja kurssinjohtajia Kurssinjohtajia yhteensä Voimassaolevia kortteja Tulityö Kattotulityö Tieturva Tietoturva EKL Soster Matupa Alkusammutus Yhteensä EKL = erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus Soster = sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus Matupa = matkailualan turvallisuuspassikoulutus SPEK haluaa sprinklerit asuntoihin SPEK haluaa varustaa asunnot automaattisilla sammutuslaitteistoilla, sillä ne vähentävät merkittävästi henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Järjestö esitti keväällä ympäristöministeriölle, että sprinklereiden laajempi käyttö asunnoissa otetaan mukaan rakentamismääräyksiin. Ministeriölle esitettiin myös, että automaattiset sammutuslaitteistot säädetään pakollisiksi hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasunnoissa uudisrakentamisen yhteydessä. Sammutuslaitteistojen tehokkuutta on analysoitu useissa eri tutkimuksissa. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan (Hall 2010) sprinklereillä varustetuissa asunnoissa palokuolemat vähenivät 80 % ja hoitolaitoksissa 72 % vuosina Kanadan Vancouverin 2700 rakennuspalossa kuoli vuosien aikana yksi ihminen. Suomessa ihmiset asuvat yhä pidempään ja entistä huonokuntoisempina omissa kodeissaan. Koska pelastuslaitos ei yleensä ehdi paikalle riittävän nopeasti pelastamaan ihmistä, tarvitaan lisäturvaa automaattisista sammutuslaitteistoista. Kuvaaja: Petri Aulin Kuvaaja: Petri Aulin 12 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 13

8 Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Palokuntatoiminnan kehittäminen Palokuntatoiminnan 175-vuotisjuhlavuosi huipentui superviikolla Palokuntatoiminnan juhlavuosi huipentui elokuun lopussa Turussa. 175-vuotiasta Turun VPK:ta ja suomalaista palokuntatoimintaa juhlistettiin usean päivän ajan niin ajan patinoimassa VPK-talossa kuin historiallisen kaupungin kaduillakin. Pelastustoimen superviikko keräsi osallistujia kaikkiaan yli 300 henkeä. Juhlavuoden suojelijana toimi Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö. Palokunta Suomessa 175 vuotta -juhlavuosi avattiin tammikuussa Tulimeri-risteilyllä. Siellä lanseerattiin Suomen suurin virtuaalipalokunta -Facebook- sovellus perinteisin palokunnan vihkimismenoin. Alkukeväästä järjestettiin lehdistötilaisuus juhlavuoden tapahtumista yhdessä Turun vapaaehtoisen palokunnan kanssa. Medialle kerrottiin vuoden 2012 lopussa valmistuneen palokuntalaisten motivaatiotutkimuksen tuloksia. Niiden mukaan palokuntalaiset ovat mukana toiminnassa sosiaalisista syistä eli hyvän porukan takia sekä omien arvojen ja auttamisenhalun vuoksi. Palokuntalaiset ovat myös erittäin tyytyväisiä palokuntatoimintaan. Palokuntatoiminnan tunnettuudesta teetettiin juhlavuoden kunniaksi ensimmäistä kertaa tutkimus. Kyselyn mukaan puolet suomalaisista tietää, että VPK:t harjoittavat hälytystoimintaa ja vajaa viidennes osaa mainita nuorisotoiminnan osaksi VPK:ta. Kysyttäessä kiinnostusta toimintaa kohtaan, vastaajista yli kolmannes voisi kuvitella itse harrastavansa VPK-toimintaa. Juhlavuoden viestinnällisten tavoitteiden tukemiseksi tuotettiin historiikkivideo palokuntatoiminnan perustamisesta nykypäivään. Se on edelleen katsottavissa -sivulla. Juhlavuoden kunniaksi valmistettiin myös juhlavuosimitaleita, joita myönnettiin 82 henkilölle ja 6 yhteisölle. Mitali myönnettiin sellaisen toiminnan aloittamisesta, joka on jäänyt elämään pelastusalalla. PelastusRalli vei pokaalin Etelä-Savoon Vuoden Palomies 2013 ylipalomies Seppo Hiltunen, julkistettiin Palokunta Suomessa 175 -tapahtuman yhteydessä elokuun lopussa Turussa. Valintaperusteena oli hänen esimerkillinen toimintansa pitkän palomiesuran vapaaehtoisesta jatkamisesta pelastusalan turvallisuusviestinnän kouluttajana. Valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta valitsi Vuoden palokuntanuorisotyöntekijäryhmäksi Etelä-Savon Pelastusalan liiton nuorisotyötoimikunnan. Toimikunta ideoi ja toteutti leikkimielisen palokuntanuorten PelastusRalli-taitokilpailun, joka koostuu palokunta-aiheisista tehtävärasteista. Toimikunnan jäseninä on seitsemän aktiivista toimijaa, jotka ovat kaikki tehneet palokuntanuorisotyötä jo yli kymmenen vuoden ajan. Valinta julkistettiin SPEKin varautumisseminaarissa marraskuussa Helsingissä. HAKAan on rekisteröity palokuntalaista SPEKin palokuntatoiminnan viestintäkanavat uudistettiin vuoden alussa. SPEKin internet-sivut päivitettiin palokuntatoiminnan osalta ja ajankohtaistiedot keskitettiin palokuntaan.fi -sivustolle. Sivuille tehtiin vuoden aikana käyntiä. Uudistuksen myötä palokuntaan. fi -sivuston käyttö kasvoi edellisestä vuodesta 34 %. Käytetyin sivusto oli HAKA-palokuntarekisteri, johon tehtiin käyntiä. Tunneissa mitattuna HAKAa käytettiin tuntia, mikä tarkoittaa 8,6 henkilötyövuotta. Edellisvuonna käyttömäärä oli 8 henkilötyövuotta. HAKAan rekisteröitiin palokuntalaisia lisää 5 % edellisvuoteen verrattuna. Vuoden lopussa rekisteröitynä oli palokuntalaista. Vuoden aikana pidettiin yllä myös sivustoja palomuseot.fi ja vuodenpalomies.fi. SPEK-ryhmän yhteistyön tiivistämistä jatkettiin pelastusliittokierroksen avulla. Tarkoituksena on tehdä pelastusliittokierroksesta vuosittainen yhteistoiminnallinen väline toiminnan suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin pelastusalan järjestöjen yhteisseminaari, jossa käsiteltiin järjestöjen yhteistoimintaa ja vuonna 2014 toteutettavan Yleisen palokuntalaiskokouksen alustavia suunnitelmia. Kuvaaja: Sanni Korpiaho Palotarus leiri- ja kurssikeskuksen käyttö väheni edellisvuoden tasolta. Osallistujia oli tapahtumissa kaikkiaan reilut 2200, kun vuonna 2012 luku oli yli Varaukset vähenivät 50:stä 37:ään, ja majoitusvuorokaudet 95 vuorokaudesta 75:een. Alueella aloitettiin kohennustyöt, mm. purettiin kaksi parakkia, ja tehtiin hakkuutyösuunnitelma EVO:n metsätalousoppilaitoksen kanssa. Palokunta Suomessa 175 vuotta -tilaisuudet alkoivat jo keskiviikkona pelastusjohtajien kokouksella. Juhlallisuudet jatkuivat torstaina Pelastustoimen ajankohtaisseminaarilla, perjantaina sen kansainvälisellä osuudella ja huipentuivat lauantaina palokuntaparaatiin, kenttähartauteen, juhlaseminaariin ja iltajuhlaan. Viikon hieno päätös oli Turun VPK:n juhlavastaanotto kutsuvierailleen sunnuntaina. Yläkuvassa on palokuntaparaati VPK-talon edustalla. Kuvaaja: Tiia Fredriksson 14 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 15

9 Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Palokuntanuoriso- ja naistyö Palokuntanuoret ja -naiset haluavat ja saavat vaikuttaa Palokuntanuoriso- ja naistyössä on katse tiukasti kohti tulevaa. Nuorisotyötoimikunta aloitti palokuntanuorten kuulemistilaisuuden valmistelut, ja palokuntanaiset työstivät omaa visiotaan kyselyillä ja seminaareissa. Nuorten kuulemistilaisuus järjestetään vuoden 2014 suurleirillä, ja palokuntanaistyön visiokin valmistuu vuoden 2014 puolella. Nuorisotyön edustajafoorumissa sovittiin, että VIKSU suurleirillä järjestetään palokuntanuorten kuulemistilaisuus, jonka valmistelut Nuorisotyötoimikunta aloitti. Kuulemistilaisuus liittyy osaltaan kesällä 2014 täysi-ikäisille palokuntalaisille järjestettävään Yleiseen palokuntalaiskokoukseen, jonka teemana on Lupa puhua. Myös nuoria halutaan kannustaa ilmaisemaan näkemyksiään ja vaikuttamaan omiin asioihinsa. Järjestöohjaajat kävivät kesällä viemässä ajankohtaisia terveisiä viidellä alueellisella palokuntanuorten leirillä. Ajankohtaiskatsausta kuulemassa oli yhteensä yli 100 palokuntanuorten ohjaajaa. Vahdon VPK voitti palokuntanuorten suomenmestaruuskilpailun Veikon Maljan. Iitin VPK vei puolestaan voiton kotiin SM-tietokilpailussa. Molemmat kilpailut järjestettiin Lappeenrannassa, ja ne onnistuivat hyvin. Osallistujia oli yhteensä yli 230 nuorta. Syksyllä palokuntanuorten ohjaajien NOK- ja NOJ -koulutusviikonloppuun osallistui 35 palokuntanuorten ohjaajaa. He kehittivät ohjaajakoulutusta ja opiskelivat opetusmenetelmiä ja Yli hyvä juttu -toimintamallia. Kansainvälisiä tapahtumia oli niin Saksan palokuntanuorisotyön kanssa kuin CTIF nuorisokomission kanssa Ranskassa, jossa oli Mulhousen kansainväliset kilpailut. Kilpailemaan lähti Suomesta 110 palokuntalaista 11 joukkueessa. Suomi lähetti kilpailun tuomaristoon 8 aikuisten ja 3 nuorten tuomaria. Myös nuorisokilpailijoiden leiriolympialaiset olivat suomalaisten vastuulla. Kilpailua edelsi harjoitusleiri kesäkuussa Tampereella. Palokuntanaistyö on saamassa uuden vision Palokuntanaistyön johtajien opintopäivät järjestettiin tammikuussa. Opintopäivillä pohdittiin palokuntanaistyön tulevaisuutta ja aloitettiin uuden vision luominen. Palokuntanaiset ovat työstäneet yhteisesti omaa visiotaan vuoden aikana kyselyin ja seminaarein. Kysely toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi ja vastauksia saatiin yli 200 kpl. Edustajafoorumien käsittelyissä visiota on laadittu ja tarkennettu kohti lopullista muotoa. Syksyn opintopäivien jälkeen naistyötoimikunta pyysi palokuntanaisosastoilta lausuntoja visioon liittyen. Pelastusliittojen pääemännille järjestettiin oma koulutustapahtuma Porissa. Tilaisuudessa käsiteltiin elintarvikelainsäädäntöä, kattamista ja jakelua joukkomuonituksessa. Palokuntanaistyön yhteiskunnallisen merkittävyyden nostamiseksi aloitettiin palokuntanaisten suorittamien hälytysmuonitustehtävien määrän tilastointi. Keväällä järjestetyillä opintopäivillä käsiteltiin palokuntien varainhankintaa ja verotusta. Syksyllä puolestaan käsittelyssä olivat muun muassa naistyön visio, lastensuojeluilmoitus ja kunnallinen nuorisofoorumi ja nuorisovaltuusto. Osallistujia palokuntanais- ja nuorisotyön opintopäiville oli yhteensä 164. Tasavallan presidentti Sauli Niinistölle myönnettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön korkein ansiomerkki, ensimmäisen luokan erityisansioristi nro 1. Perusteluna oli presidentti Niinistön vahva johtajuus turvallisuuden edistämiseksi, mistä esimerkkinä on uusien keinojen etsiminen nuorison syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hän osoitti myös arvonantoaan suomalaisille palokunnille toimimalla Palokunta Suomessa 175 vuotta -juhlavuoden suojelijana. Ansiomerkki luovutettiin presidentille tammikuussa Tilaisuuteen osallistuivat SPEKin toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka, hallituksen puheenjohtaja Juha Hakola sekä valtuuston puheenjohtaja Kyösti Vesterinen. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia Palokuntakoulutus Kaikkien kurssien sisällöt on ensimmäisen kerran koottu yhteen Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelma kokoaa ensimmäisen kerran kaikkien kurssien sisällöt yhteen. Pelastusopisto vahvisti loppuvuodesta opetussuunnitelman, joka toimii pohjana opetussuunnitelman uudistamisprojektissa. Uudistamisprojektin suunnitelma valmistui ja hyväksyttiin SPEKin hallituksessa joulukuussa. Opetussuunnitelman uudistustyö kestää vuoden 2015 loppuun asti. Uudistustyötä voi seurata SPEKin kotisivuilta osoitteesta Moodleen edu.spek.fi tallennettiin palokuntien avoimeen käyttöön toimintavuoden aikana 19 kurssia. Materiaaleja voi käyttää hälytys-, nuoriso- ja naisosastojen viikkoharjoituksissa sekä tarvittaessa pelastuslaitosten työvuorokoulutuksessa. SPEKin tehtävänä on järjestää Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön palokuntakoulutuksen kurssinjohtajille ja kouluttajille kouluttajakoulutusta, joka toteutui suunniteltua paremmin. Yhdeksille eri opintopäiville osallistui kurssinjohtajia ja kouluttajia yhteensä 191 henkilöä, mikä oli lähes kaksinkertainen määrä suunniteltuun verrattuna. Eri kurssien kurssinjohtajaoikeuksia on HAKA-rekisterissä noin 450 henkilöllä noin 550; yhdellä henkilöllä voi olla useammankin kurssin oikeudet. Tämä on puolet koko valtakunnan päällystöstä ja alipäällystöstä. HAKAn kautta kurssinjohtajat ja kouluttajat voivat hyödyntää uudistettuja ja päivitettyjä opetusaineistoja. Sekä kouluttajilta että oppilailta saatu sähköistä koulutusmateriaalia koskeva palaute oli hyvää. Opetusmateriaalin tekijät päivittävät materiaalia aina opintopäivillä saadun palautteen myötä. Yhteistyö on lisääntynyt myös jäsenistön ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Meripelastusseuran kanssa valmisteltiin yhteistä ensivastekurssia. Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Suomen Palopäällystöliiton kanssa kehitettiin ja toteutettiin sähkö- ja hybridiautoihin liittyvää Uusi autotekniikka tutuksi pelastustoiminnassa -koulutusta. Nuorten ohjaajakoulutuksen uudistus aloitettiin Palokuntanuorten ohjaajakoulutuksen uudistaminen aloitettiin. Uudistaminen toteutetaan palokuntakoulutusuudistuksen rinnalla, jotta yhteisen aikataulun edut voidaan hyödyntää kehitystyössä. Palokuntanuorisotyön käsikirjan päivitys saatiin sisällöltään valmiiksi. Uudistunutta käsikirjaa tehtiin työryhmätyöskentelynä ja itsenäisenä kirjoittamistyönä vuoden ajan. Uudistettu painos julkaistaan Palokuntanuorisotoiminnan tueksi julkaistiin kesällä palokuntanuorisotyön turvallisuusopas. Opas tarjoaa tukea palokuntanuorisotoiminnan turvallisuusasioiden arvioimiseen ja toteuttamiseen. THL:n kanssa on kehitetty Yli hyvä Juttu -toimintamallia, ja sen osalta aloitettiin kaksi opinnäytetyötä, joita ohjaavat THL ja Länsi-Suomen Pelastusalan liitto. Vuoden aikana järjestettiin Yli hyvä juttu -koulutuksia ja sidosryhmätapaamisia ympäri Suomea. Vuoden aikana valmistui palokuntanuorisotyön turvallisuusopas ja hälytysmuonituskurssin päivitetty koulutusaineisto. Lisäksi Savusukelluskurssin ja Pintapelastuskurssin kouluttaja-aineistot päivitettiin ja Öljyvahingontorjuntakurssin voimassaoleva materiaali muutettiin sähköiseen muotoon. Kurssioikeudet vanhenevat Kurssinjohtajia Kurssi yht. Sammutustyö Savusukellus EA, Ensivaste Pelastustyö Pintapelastus Vaaralliset aineet Turvallisuusviestintä Korkealla työskentely Vauriopuiden raivaus Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 17

10 Omatoimisen varautumisen kehittäminen Arjen turvallisuus ja häiriötilanteet ovat uuden peruskurssin teemoja Varautuminen ja väestönsuojelu Omatoimisen varautumisen valtakunnallisen koulutusjärjestelmän uudistus eteni jälleen harppauksen, kun peruskurssiaineistojen uudistus saatiin valmiiksi. Sisällöt painottuvat nyt arjen turvallisuuteen ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. Lisäksi valmistui koulutusjärjestelmäkuvauksen luonnos. Uusia kurssinjohtajia koulutettiin ja vanhoille kurssinjohtajille järjestettiin täydennyskoulutusta. Vuoden aikana otettiin käyttöön myös uutiskirje tukemaan koulutettujen tiedonsaantia. Uutiskirjettä voidaan pitää hyvänä avauksena ja sen levikkiä tyydyttävänä. Uutiskirjeen kehittämistä jatketaan vuoden 2014 puolella kuten myös verkkosivujen ja sosiaalisen median viestintää.pelastussuunnitelma ja -suunnittelu ovat keskeinen SPEKin sivuilta haettava tieto. Kaikkiaan pelastussuunnittelua koskevat sivut keräsivät yli kävijää. Toimintavuoden aikana teetettiin useampi tutkimus ja selvitys koskien kansalaisten omatoimista varautumista, toimintaympäristön kehitystä, turvallisuushankkeita sekä vapaaehtoistoimintaa. Näitä olivat haastattelututkimus omatoimisesta varautumisesta, selvitys väestönsuojelun kehityksestä sekä kansallisista kehittämistarpeista ja Arjen turvaa Selvitys Suomessa toteutetuista kyläturvallisuushankkeista. Tutkimushankkeita rahoittivat Väestönsuojelusäätiö ja RAY. Omatoimisen varautumisen tutkimuksesta lisää sivulla 25. Tutkimukset toimivat suunnittelun perustana Varautumisen ja väestönsuojelun sanaston päivitys Kokonaisturvallisuuden ja varautumisen sanastoksi käynnistettiin syksyllä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Turvallisuuskomitean kanssa, ja se valmistuu vuoden 2014 keväällä. Hankkeen toteutuksesta vastaa Sanastokeskus TSK, rahoituksesta Väestönsuojelusäätiö ja puolustusministeriö. Tutkimukset ja selvitykset vahvistivat SPEKin varautumisen asiantuntijuutta. Ne tarkastelivat monipuolisesti varautumiseen liittyviä teemoja sekä toimivat avauksina keskustelulle sekä toimivat tulevan toiminnan suunnittelun ja päätöksenteon perustana. Kokonaisuutena vuosi oli erittäin tuloksellinen. Keskusjärjestön rooli eri toimijoiden yhteensaattamisessa sekä asiantuntijatiedon välittämisessä toteutui eri toiminnoissa erinomaisesti. Asuinkiinteistöille suunnattu turvallisuuskoulutus kattaa laajasti asumisen ja arjen turvallisuuden. Koulutus korostaa asuinkiinteistöissä tehtävää omaehtoista turvallisuustyötä sekä turvallisuuden sosiaalista ulottuvuutta. Uuden koulutusaineiston on kuvittanut Sanna Kivioja. Väestönsuojelu tarvitsee kansallisen strategian Väestönsuojat ja väestönsuojajärjestelmä ovat edelleen keskeinen osa kansallista puolustusratkaisua. SPEK korostaa, että kansallisten uhkamallien perusteella suojien rakentamista on jatkettava, ja samaa mieltä on tutkimuksen perusteella myös 66 % suomalaisista. SPEK esitti sisäministeriölle väestönsuojelun kansallisen strategian valmistelua. Sen pohjaksi järjestö päätti omalta osaltaan panostaa väestönsuojelualan tutkimukseen, joka perustuu erityisesti kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin. Lisäksi sisäministeriölle esitettiin väestönsuojaamiseen liittyvän tutkimusohjelman perustamista. Väestönsuojien rakentamisesta käytävä keskustelu on keskittynyt erityisesti rakentamisen kustannuksiin, vaikka olennaisempaa olisi keskustelu riittävästä väestönsuojelukyvystä. Väestönsuojelu on toiminnallinen kokonaisuus, johon kuuluvat suojaamisen lisäksi mm. pelastustehtävät ja evakuoinnit. Kuvaaja: Karim Peltonen 18 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 19

11 Varautuminen ja väestönsuojelu Asiantuntija- ja kehittämispalvelut Seminaarit ja opintopäivät saattavat eri toimijoita yhteen Varautuminen elintarvikehuollon häiriöihin -teema houkutteli reilusti yleisöä Varautumisen opintopäiville. Lokakuisessa tilaisuudessa oli mukana 121 osallistujaa. Aiheina olivat kotimainen ja globaali ruokaturva, jakeluketjut ja häiriötilanteisiin varautuminen sekä paikallinen ja omatoiminen varautuminen. Seminaarit ja opintopäivät ovatkin keskeinen väylä välittää tietoa sekä saattaa eri toimijat yhteen. Asiantuntijaverkostot ovat osa SPEKin asiantuntijatoimintaa. Varautumisen opintopäivät toteutettiin kolmannen kerran. Tilaisuuden otsikkona oli Kansanhuollosta päivittäistavarahuoltoon Varautuminen elintarvikehuollon häiriöihin. Yhteistyökumppaneina Hämeenlinnan tilaisuudessa olivat Huoltovarmuuskeskus ja Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta, joka tukee toiminnallaan kotitalouksien toimintakykyä häiriötilanteissa. Asiantuntija- ja kehittämispalveluissa painottuvat paitsi oma tiedontuotanto myös edustukset eri yhteistyöryhmissä, joista Kova-toimikunta on yksi esimerkki. Sen lisäksi SPEKillä on edustus muun muassa Vesihuollon erityistilanteita koskevassa valmiussuunnittelutyöryhmässä, Suomen kylätoiminnan hankkeen ohjausryhmässä, Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano- ja seurantaryhmissä sekä nk. Hyogon kansallisessa yhteistoimintaryhmässä, jonka tavoitteena on kehittää luonnononnettomuuksiin varautumista. Pohjoismainenkin yhteistyö on kehittynyt erinomaisesti ja verkostot ovat muodostuneet tiiviiksi. Jatkossa yhteistyö tulee näkymään aineisto- ja asiantuntijavaihtona sekä vapaaehtoisten osallistumismahdollisuuksina. Kuva: SLPS:n kuva-arkisto Muistikävelyitä eri puolilla Suomea Syyskuussa järjestettiin Välitä! -kampanjassa Muistikävelyitä eri puolilla Suomea osana Muistiviikkoa. Tavoitteena oli kiinnittää huomiota muistisairaiden turvallisuuteen. SPEK oli 25-vuotiaan Muistiliiton pääyhteistyökumppani Muistiviikossa, joka oli juhlavuoden huipentuma. Voit lukea Välitä!-kampanjasta lisää sivulta 28. SPR:n Sydäntalvi-harjoitukseen osallistuttiin helmikuisena lauantaina. Osallistuminen painottui valtakunnalliseen viestintään. Harjoitukseen liittyen toteutettiin kysely Hämeen ja Pirkanmaan kuntien sosiaali- ja terveysviranomaisille yhteistoiminnasta valmiusjäjestöjen kanssa. Kysely ei kuitenkaan tuottanut riittävästi aineistoa. Lisäksi SPEK on mukana SPR:n hankkeessa, jossa kehitetään varautumista laajamittaiseen maahantuloon. Seminaarit ja opintopäivät Opintopäivät ja seminaarit Osallistujia Kurssinjohtajakoulutukset Osallistujia Palvelut valmiusjärjestöille Vapaaehtoistoimijoita yhdistää sitoutuminen pelastustoimintaan Vapaaehtoisten saatavuutta ja käytettävyyttä pelastustoimen tehtäviin kartoittavan tutkimushankkeen ensimmäinen vaihe päättyi vuoden lopussa. Tutkimustuloksista näkyy, että mahdollisuus auttaa ja mahdollisuus toimia osana ryhmää ja yhteisöä ovat merkittävimmät vapaaehtoisten motivaatiotekijät. Tutkimuksen tuloksia käytetään kolmannen sektorin toiminnan arviointiin ja kehittämiseen sekä päätöksenteon tukena. Hankkeessa selvitettiin eri valmiusjärjestöissä ja palokunnissa toimivien vapaaehtoisten mahdollisuuksia osallistua hälytystehtäviin, heidän osaamistaan sekä motivaatiotekijöitään. Myös eri järjestöjen voimavarojen päällekkäisyyttä arvioitiin. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluin tuhannelta eri valmiusjärjestössä toimivalta ympäri Suomea. Tutkimusraportti julkaistaan keväällä Tutkimuksessa on ollut mukana myös Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Suomen Punainen Risti, Suomen Meripelastusseura, Suomen Lentopelastusseura, Suomen Palveluskoiraliitto ja Suomen Pelastuskoiraliitto. Hanke on Palosuojelurahaston rahoittama. Sekä jäsenet että jäsenistön ulkopuoliset järjestöt ovat merkittäviä kumppaneita SPEKille, jolle laaja sidosryhmäyhteistyö on keskeinen osa toimintaa. Tärkeän viiteryhmän muodostavat jäsenistöön ja lähipiiriin kuuluvat pelastuspalvelujärjestöt. Yhteistyö SPR:n, Vapepan ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa liittyy osaltaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian toteuttamiseen. Raunioratojen kartoitus valmistui Rauniorata on harjoittelupaikka, jossa pelastuskoirat ohjaajineen harjoittelevat henkilöiden etsintää romahtaneiden rakennusten keskellä. Yhdessä Suomen Palvelusja Pelastuskoiraliittojen kanssa SPEK tuotti vuoden 2014 puolella julkaistavan selvityksen, jossa ratojen määrä, sijainti sekä olosuhteet on kartoitettu. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama selvitys muodostaa myös laajemman kuvan koirayhdistysten ja aluepelastuslaitosten välisestä yhteistyöstä raunioharjoitteluun liittyen ja tarkastelee kattavasti pelastuskoiratoimintaa Suomessa. Raha-automaattiyhdistykselle valmisteltiin kaksi hankealoitetta; Ensiauttaja-hankkeen rinnalla Vapaaehtoisten käyttö laaja-alaisessa öljyonnettomuustilanteessa -hanke. Vaikka kumpikaan hankkeista ei ole saanut rahoitusta, saivat niiden aiheet ja valmistelu myönteistä palautetta. Saadut kokemukset sekä solmitut yhteistyösuhteet voidaan hyödyntää jatkossa. European Voluntary Civil Protection Forum kokoontui Budapestissä marraskuussa. SPEK tuki Suomen Lentopelastusseuran osallistumista foorumiin. Yhteyksien luominen ja tiedon välittäminen jäsenistölle on keskeinen kansainvälisiin toimintoihin liittyvä palvelu. 20 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 21

12 Varautuminen ja väestönsuojelu Kansainväliset toiminnot Kansainväliset järjestöpuheenjohtajat kohtasivat ensi kerran Suomen kansallinen CTIF-komitea kutsui keskelle Turun VPK:n 175-vuotisjuhlallisuuksia johtavien eurooppalaisten ja kansainvälisten kattojärjestöjen CFPA-Europen, CTIF:n ja FEU:n puheenjohtajat. Tavoitteena oli avata järjestöjen keskinäistä yhteistyötä eurooppalaisten turvallisuuden parantamiseksi. Kokousta voi täydellä syyllä luonnehtia historialliseksi, sillä se oli ensimmäinen laatuaan mutta ei varmasti viimeinen. Kokouksessa jokainen puheenjohtaja sai käteensä puheenjohtajan nuijan. Yhteisellä kopautuksella kaikki osallistujat olivat yhtä mieltä erityisesti siitä, että vaikka tietoa jaetaan paljon järjestöjen kesken, tulee viestintää systematisoida. Tutkimusprojektien johtamisen käytännön ongelmaksi todettiin resurssipula. CFPA-E:n tutkimuskomissio toimii kuitenkin hyvänä yhteisenä alustana tutkimustiedon jakamiselle. CTIF:n pohjoismaiset kansalliset komiteat Tanskasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta kokoontuivat Tanskassa tammikuussa. Lisäksi valmisteltiin Helsingissä tammikuussa 2014 pidettävää pohjoismaista kokousta. Pohjoismaisella yhteistyöllä on erityispainotuksensa; sillä vaikutetaan yhdessä kansainvälisen kattojärjestön toiminnan kehittämiseen. Nuoriso- ja kilpailutoiminta on yksi CTIF:n näkyvimmistä toimintamuodoista. Heinäkuussa Nuorisokomissio järjesti Ranskassa Mulhousen kansainväliset kilpailut, joihin osallistumista valmisteltiin. Suomella on edustus CTIF:n neljästätoista komissiosta yhdessätoista. Niistä SPEK edusti toimintavuonna kahdessa; Tulipalojen ehkäisy-komissiossa ja Vapaaehtoistyöryhmässä. Hallinnollisia palveluja ja kokousten valmistelua Toimintavuoden aikana SPEK huolehti CTIF-toimintojen hallinto- ja talouspalveluista sekä avusti asiantuntijoita komissio- ja työryhmätyöskentelyyn liittyvissä asioissa. Keskusjärjestö vastaa näistä tehtävistä Suomen kansallisen CTIF-komitean valtuutuksella. SPEKin tehtäviin kuuluvat myös mm. kansallisen komitean toimintasuunnitelmien valmistelu, tapaamisten valmistelu, yhteydenpito eri verkostoissa sekä kansallinen tiedottaminen ja raportointi. Viestinnällisesti vuosi oli aiempia hiljaisempi, mikä johtui mm. katto-organisaation henkilövaihdoksista. Esimerkiksi uutiskirjettä ei juuri julkaistu. CTIF:n Berliinin toimisto sulkeutui , ja uusi toimisto avataan Ruotsissa 2014 alkuvuonna. Pelastusalan kansainvälisillä foorumeilla osallistuttiin kolmeen kansallisen yhteistoiminnan kokoukseen Suomen Palopäällystöliiton ja sisäministeriön kanssa. Lisäksi tuettiin varautumisen yhteistyön edistämistä pohjoismaisten varautumisjärjestöjen ja EVCPF:n (European Voluntary Civil Protection Forum) kanssa. Espanjan- ja portugalinkielisten alueiden järjestöjä kartoitettiin ja osallistuttiin päällystön ja järjestöjen johdon USA:n opintomatkan järjestelyihin sekä Tukholmassa järjestetyn Samhälssäkerhet-tapahtuman osallistumisen suunnitteluun. Yhteispalvelut FEU:n, CFPA-E:n sekä CTIF:n puheenjohtajat tapasivat Turussa, Kuvaaja: pelastustoimen Rami Airolasuperviikon yhteydessä pidetyssä tapaamisessa. FEU:n, CFPA-E:n sekä CTIF:n puheenjohtajat tapasivat Turussa pelastustoimen superviikon yhteydessä pidetyssä tapaamisessa. Kuvaaja: Rami Airola Kuvaaja: Jari Pouta 22 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 23

13 Yhteispalvelut Kuvaaja: Esa Aalto Järjestön viestintä Uutiskirje on toimiva väline turvallisuus- ja markkinointiviestinnässä Edellisvuonna käyttöön otettu uutiskirje vakiintui käteväksi viestintävälineeksi, jonka kohderyhmiä olivat niin jäsenet kuin monet sidosryhmätkin. Vuoden kuluessa julkaistiin SPEKsiuutiskirje kymmenen kertaa sekä erilaisia teema-aiheisia uutiskirjeitä. Uutiskirje toimi myös hyvänä pohjana seminaarien, opintopäivien ja koulutusten markkinoinnissa sekä tutkimustoiminnan viestinnässä. Uutiskirjeviestintää tuettiin usein Facebookissa ja Twitterissä. Sosiaalisen median kanavien, erityisesti Facebookin mutta loppuvuodesta myös Twitterin, käyttäminen muodostivat merkittävän osan viestinnän rutiineista. Esimerkiksi lehdistötiedotteet julkaistaan verkkosivujen ohella myös mainituilla kanavilla. Sosiaalinen media on myös tärkeä turvallisuus- ja tapahtumaviestinnän väylä. Nou Hätä! -kampanjassa otettiin käyttöön myös Instagram ja eritoten palokuntatoiminnan ja -koulutuksen videoiden levityksessä Vimeo. Verkkosivujen kävijämäärä kasvoi yli 45 % edellisvuotisesta ja käyntimäärä kolminkertaistui. Kävijöitä sivuilla oli vuoden aikana yli ja käyntejä yli , joista uusien kävijöiden käyntejä oli 63 %. Sivustolle suunniteltua ilmeen uudistusta ei ehditty tehdä, mutta se saatiin käynnistettyä siten, että päivitys valmistuu vuoden 2014 puolella. Seppo Hiltunen valittiin Vuoden Palomieheksi, mikä oli yksi toimintavuoden tiedoteaiheista. Valinnasta lisää sivulla 14. Lähes palokuntalaista näkyi tiedotteessa Maan joka kolkkaan ulottuva paloasemaverkosto on erittäin merkittävä yhteiskunnallemme. Lähes koulutettua palokuntalaista osallistuu noin tehtävään vuodessa yleensä oman toimen ohella. Näin SPEK tiedotti Palokunta Suomessa 175 vuotta -juhlallisuuksien yhteydessä elokuun lopussa. Palokunta Suomessa 175 vuotta tapahtumasta tiedotettiin useampaan kertaan eri teemoilla. Kevään tiedotusteemat liittyivät mm. SPEKin teettämään kyselytutkimukseen vapaaehtoisten palokuntien tunnettuudesta ja kansalaisten kiinnostuksesta toimintaa kohtaan sekä Pelastustoimen tilinpäätös -hankkeeseen kuuluvaan 24/365 Palokuntalaisuus Suomessa -kirjaan. Elokuussa Turun tapahtuman yhteydessä järjestettiin tiedotustilaisuus ja kontaktoitiin muutenkin tiedotusvälineitä aktiivisesti vielä tapahtuman jälkeenkin. Tapahtuma ei kuitenkaan saanut toivotunlaista huomiota mediassa. Pelastussuunnitelmasta viisi mediatilaisuutta Pelastussuunnitelmien päivittämisestä tiedotettiin toukokuussa viidessä alueellisessa tiedotustilaisuudessa Vaasassa, Kuopiossa, Tammisaaressa, Kouvolassa ja Helsingissä sekä mediatiedotteilla ja useilla Facebook-päivityksillä kevään ja alkukesän kuluessa. Loppusyksystä osallistuttiin aktiivisesti Paloturvallisuusviikon viestintään mm. Teemu-Nallen ja Päivä Paloasemalla -tapahtuman lastenklinikkavierailujen osalta. Lehdistötiedotteita lähti SPEKistä kaikkiaan 43 vuoden aikana. Muita tiedotettavia aiheita olivat muun muassa tutkimustoiminta, pelastussuunnittelu, väestönsuojat ja erilaiset kampanjat. SPEKin ulkoinen näkyminen liittyy kiinteästi turvallisuusviestintään, josta kerrotaan tarkemmin sivulla 8. Yksi vuoden suurimmista tehtävistä oli edellisvuoden vuosikertomuksen toimittaminen, joka vaati ajallisesti ison panostuksen. Lisäksi tuotettiin SPEKin toiminnasta kertova JS/Suomi-esite, sähköinen ja printtiversio. Keväällä järjestettiin pelastustoimen turvallisuusviestinnän yhteistyöfoorumi, johon osallistui edustajia paitsi pelastustoimesta myös useista eri turvallisuusalan järjestöistä. Foorumissa todettiin yhteiseksi turvallisuuspäämääräksi onnettomuuksiin ja tapaturmiin johtavien alkoholivaikutusten vähentäminen. Loppuvuodesta käynnistettiin viestintästrategian päivitysprosessi muun muassa tilannekartoituksella, ongelmanmäärittelyllä ja kohderyhmäpohdinnalla. Strategian on tarkoitus valmistua vasta vuoden 2014 puolella, jolloin päivitetään myös koko SPEKin strategia. Tutkimustoiminta ja tiedontuotanto Turvallisuudesta uutta tietoa kansalaisnäkökulmasta Tutkimustoiminnassa painottuivat kaksi erilaista mutta toisiinsa sidoksissa olevaa tarkastelunäkökulmaa. Ensinnäkin pelastus- ja turvallisuusalaa tarkasteltiin koko järjestelmän näkökulmasta ja etsittiin pelastustoimen paikkaa osana kokonaisturvallisuuden kenttää. Ja toisaalta tutkimustoiminnassa korostui yhä vahvemmin yksittäisenkin kansalaisen näkökulma. Pelastustoimen näkökulmaa valottivat kaksivuotisen Pelastustoimen tilinpäätöshankkeen julkaisut 24/365 Palokuntalaisuus Suomessa ja Pelastustoimen tilinpäätös Analyysi suomalaisen pelastustoimen nykytilasta. Niistä järjestettiin kaksi tilaisuutta, joissa keskusteltiin pelastusalan nykytilasta ja kehitystarpeista. Pekka Visuri pohti puolestaan Suomen väestönsuojelun kehittäminen -puheenvuorossaan suomalaista väestönsuojelua. Julkaisu aloitti uuden Puheenvuoroja-julkaisusarjan, jossa julkaistaan puheenvuoroja, suunnitelmia tai kokemuksia turvallisuuden ajankohtaisista aiheista. Toisaalta tutkimustoiminnassa korostui yhä vahvemmin kansalaisyhteiskunnan ja yksittäisen kansalaisen näkökulma ja halu ymmärtää, miten kansalaisen tarpeet ovat muuttuneet ja mitä hän tarvitsee, jotta arkinen elämä olisi turvallista. Keskustelu käynnistettiin Timo Airaksisen Yksilöturvallisuutta etsimässä -kirjan pohjalta seminaarissa, joka keräsi laajan yleisön, ja seminaarista saatu palaute oli erittäin hyvä. Miten vapaaehtoista on käytettävissä? Erilaisissa onnettomuustehtävissä viranomaisten tukena toimii yli vapaaehtoista. Vapaaehtoisjärjestöissä toimivien vapaaehtoisten toimintakenttä on laaja ulottuen aina pelastus- ja etsintätehtävistä psykososiaalisen tuen tehtäviin. Valmius- ja palokuntajärjestökenttää tarkasteltiin ensimmäistä kertaa yhtenä kokonaisuutena SPEKin ja Suomen Sopimuspalokuntien liiton yhteisessä tutkimushankkeessa, jonka väliraportti valmistui joulukuussa. SPEK aloitti keväällä yhdessä SSPL:n kanssa kaksiosaisen tutkimushankkeen, Vapaaehtoisresurssin saatavuus ja käytettävyys. Joulukuussa valmistunut väliraportti käsitteli sopimuspalokuntien toimintaa. Hankkeessa on tehty laajaa yhteistyötä eri valmiusjärjestöjen kanssa, saatettu toimijoita yhteen sekä kokeiltu erilaisia toimintamuotoja. Sen toinen vaihe päättyy kesäkuun 2014 loppuun mennessä. Hankkeesta kerrotaan lisää sivulla 21. Oman lähiympäristön turvallisuus kiinnostaa Puhelinhaaastattelututkimus kansalaisten suhteesta omatoimiseen varautumiseen ja lähiympäristön turvallisuuteen julkaistiin loppuvuodesta (SPEK tutkii 5). Vastaava tutkimus on toteutettu vuosina 1995, 2008 ja 2010, joten tuloksista on mahdollista löytää omatoimiseen varautumiseen liittyviä kehityskulkuja. Yhtenä tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan pitää tietynlaisen yksilöllistymisen ja omaehtoisuuden lisääntymistä: kiinnostus oman lähiympäristön turvallisuuteen on lisääntynyt, ja yhä useampi vastaaja kertoi esimerkiksi vastuun asumisen paloturvallisuudesta kuuluvan itselle, yksittäiselle kansalaiselle. Arjen turvaa harvaan asutuilla alueilla -hanke käynnistettiin syksyllä laatimalla selvitys jo toteutetuista kyläturvallisuushankkeista ja niiden tarjoamista hyvistä turvallisuuskäytännöistä harvaan asutuille alueille. Kotona Paras -hankkeessa aloitettiin puolestaan Pohjanmaalla kokeilu, jossa testataan uutta koulutusmenetelmää. Rekan perävaunusta rakennettiin simulaattori, jonka avulla koulutetaan kodinhoitajia havaitsemaan ikääntyvien koteihin liittyviä turvallisuusvajeita. Strategiatyötä ja verkostovaikuttamista Syksyllä aloitettiin tutkimusstrategian valmistelu rakentamalla tutkimustoiminnalle visio, missio ja neljä kriittistä menestystekijää, joiden varaan tutkimustoiminta tulevaisuudessa rakentuu. Myös tutkimusohjelman rakentaminen aloitettiin. Vuoden lopulla käynnistettiin koko SPEKin strategian tarkistamisprosessi, ja tutkimusstrategiaa ja -ohjelmaa päätettiin lykätä ja vahvistaa ne järjestön strategiapäivityksen yhteydessä. Pelastusalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen -hankkeen valmisteluun osallistuttiin asiantuntijana ja ohjausryhmän jäsenenä. Työ on ollut merkittävää, sillä se luo omalta osaltaan suuntaa tulevalle pelastusalan tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. SPEK toimi puheenjohtajana Palotutkimusraadissa. Raadin toimintamuodoista ja -roolista käytiin vilkasta keskustelua osana pelastusalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamista. Päätettiin, että raadin toimintaa jatketaan nykymuodossaan ja että asiamiestoiminnot siirretään SPEKin hoidettavaksi vuoden 2014 alussa. Yhteistyötä turvallisuuskomitean sihteeristön kanssa jatkettiin. Myös verkostoitumista turvallisuustoimijoiden ja -tutkijoiden keskuudessa jatkettiin esim. SITRAn ja VTT:n kanssa. Pohjoismaista yhteistyötä tiivistettiin toimimalla evaluaattorina Brandforskin Brand i bostadsmiljö -tutkimusohjelmassa. Yhteistoimintamuodoista käytiin keskustelua MSB:n kanssa. Verkostoituminen Eurooppalaiseen tutkimustoimintaan aloitettiin osallistumalla Future Security -konferenssiin sekä FRAM-työpajaan. Myös toimintaa CFPA-E:n tutkimusverkostossa jatkettiin. SPEK osallistui EUn ACRIMAS-ohjelman jatkovaiheen rahoitushakuun yhtenä kumppanina. 24 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 25

14 Tuotemyynti Tuotemyynti on osa järjestön rahoitusta Hallintopalvelut Talouden kehitys oli suotuisa Yhteispalvelut SPEK opastaa Tuotemyynnin koko vuoden tuotoilla rahoitettiin osaltaan SPEKin yleishyödyllistä toimintaa. Verkkokaupan tilausten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,9 %. Koko tuotemyynnin liikevaihto ylittyi suunnitellusta 2,5 %. Tuotemyynnin tuotteiden tehtävänä on tukea ja kehittää pelastusalaa ja turvallisuuteen liittyvää ammattitaitoa ja osaamista. Tuotemyynnin tuotevalikoima tuotti oppaita, koulutusaineistoa ja turvallisuusviestintäaineistoa pelastustoimelle, vapaaehtoisille palokunnille, yrityksille, yhteisöille ja kansalaisille. Tuotemyynnin aineistoilla ja tuotteilla tuettiin, ylläpidettiin ja kehitettiin yrityksien, yhteisöjen, kotien ja kansalaisten turvallisuusosaamista sekä parannettiin turvallisuustietämystä ja turvallisuuskulttuuria. Tuotteet tukivat ja kehittivät pelastusalaan liittyvää ammattitaitoa sekä antoivat eri viranomaisille ja muille tahoille turvallisuustyötä tukevia työkaluja. Asiakkaita palveltiin myymälässä, puhelimessa ja verkkokaupassa. Verkkokaupan tilausten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,9 %. Vuoden aikana tuotteita markkinoitiin monipuolisesti eri viestimissä, mutta tilausmäärän kasvu jäi kuitenkin edellisvuotista huomattavasi matalammaksi. SPEK opastaa 29 SPEK opastaa Leirintäalueen turvallisuusopas 29 Leirintäalueen turvallisuusopas Leirintäalueen turvallisuusopas Turvalliseen huomiseen Turvalliseen huomiseen Turvalliseen huomiseen Tilaukset postitetaan samana päivänä Asiakaspalvelussa panostettiin edelleen toimitusaikoihin ja asiakkaiden esittämien tiedustelujen vastausaikoihin. Pääsääntöisesti tilaukset postitetaan vastaanottajille joko saman päivän kuluessa tai ensimmäisenä arkipäivänä, mikäli tilaus on tehty viikonloppuna tai pyhänä. Myös tiedusteluihin vastataan toimiston aukioloaikojen mukaan yleensä saman päivän kuluessa. Tuotemyynnin koko tuotevalikoima oli saatavilla verkkokaupassa. Tuotteita oli saatavilla myös muutamissa kirjakaupoissa, pelastusliitoissa ja järjestön aluetoimistoissa, joihin myös toimitettiin uusista oppaista näytekappaleet. 29 Yksi vuoden uutuustuotteista oli Leirintäalueen turvallisuusopas, SPEK opastaa 29, joka tuotettiin yhteistyössä SF-Caravan ry:n kanssa. Oppaan kansikuva: Antti Henttonen. SPEKin tilikauden tulos oli 101 tuhatta euroa ylijäämäinen. Järjestön tarkistetun talousarvion mukainen tulos oli nolla euroa. Tuloksessa ovat mukana keskusjärjestön lisäksi alueyksikön toimipisteet Etelä-Savo, Lappi, Pohjois-Suomi ja Pohjanmaa. Järjestön kokonaistuotto oli 6,4 milj. euroa, mikä on noin 1,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 6,3 milj. euroa. Toiminnan rahoituksesta 53 prosenttia tuli järjestön muista tuotoista ja 28 prosenttia Palosuojelurahaston ja Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksena. Loppuosa rahoituksesta koostui projekti- ja kohdeavustuksista 16 prosenttia, palveluhankintasopimustuotoista 3 prosenttia, varainhankinnan ja sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotoista 0,6 prosenttia. PSR:n myöntämistä projektiavustuksista tarkemmin sivulla 46. Lisäksi projekteja ja kohdetoimintaa rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opintotoiminnon keskusliitto, Palosuojelun edistämissäätiö, Väestönsuojelusäätiö, Huoltovarmuuskeskus, Lähitapiola ja Valtion rahoitusosuus ja Euroopan aluekehitysrahasto. Toiminnan rahoituksesta tarkemmin sivuilla SPEKin varainhankinta koostui jäsenmaksutuotoista ja varainhankinta tuotemyynnistä. SPEKin sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot koostuivat korkotuotoista, vuokratuotoista ja osinkotuotoista. Toiminnan kuluihin kirjattiin korkokulut, rahoituskulut ja luottotappiot. SPEKin palveluksessa oli 54 henkilöä Henkilöstöstä naisia oli 31 ja miehiä 23. Henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta 4 kuukautta. Tuloslaskelma, tase, tilintarkastuskertomus sekä muut tilikauden 2013 tilannetta kuvaavat tiedot löytyvät tämän vuosikertomuksen lopusta Vakituiset Osa-aikaiset SPEKin kokonaistuotot (1 000 ) Määräaikaiset SPEKin kokonaistuotot (1 000 e) SPEKin tuloskehitys (1 000 ) SPEKin tuloskehitys (1 000 e) 87 % SPEKin työsuhdelajit % 6 % 26 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 27

15 Yhteispalvelut Välitä!-kampanja edisti muistisairaiden turvallisuutta Erityisryhmien asumisturvallisuus on pitkään ollut SPEKin toiminnan keskeinen painopiste. Siksi järjestön oli helppoa hypätä Muistiliiton kelkkaan, kun tämä etsi pääyhteistyökumppania Välitä!-kampanjalleen. Kampanjasta kehittyi monipuolinen turvallisuutta edistävä paketti, joka onnistui viestinnällisesti hyvin. Tärkeitä asioita saatiin hyvin läpi niin lehdistössä kuin sosiaalisessa mediassakin. Vuosi 2013 oli Muistiliiton 25-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden kunniaksi liitto halusi rakentaa Turvallinen arki -tietopankin, johon oli tarkoitus koota selkeiksi tarkistuslistoiksi asumisen ja lähiympäristön turvallisuutta parantavia asioita. Tietopankki on tarkoitettu paitsi muistisairaille itselleen myös heidän omaisilleen ja heidän kanssaan työskenteleville. SPEKin erityisryhmien asumisturvallisuus -projektin aineistot olivat helposti sovellettavissa Muistiliiton hankkeen tarpeisiin. Materiaalit käsittelevät paloturvallisuutta ja koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyä. Nämä vaarat vaanivat muistisairaitakin. Toki muistisairautta potevilla on omat erityisriskinsä, jotka otettiin erityisesti huomioon tietopankissa. Tietopankki valmistui hyvissä ajoin ennen juhlavuoden huipentumaa, Muistiviikkoa. Viikon aikana järjestettiin Muistikävelyitä, joista suurimmat olivat Rovaniemellä, Oulussa, Kauhajoella, Turussa, Lappeenrannassa ja Helsingissä. Kussakin tapahtumassa oli kävelyn lisäksi tarjolla turvallisuuteen liittyvää informaatiota. SPEKin alueyksikön toimipisteet olivat mukana Rovaniemellä, Oulussa ja Kauhajoella. SPEK ja Helsingin Pelastusliitto puolestaan osallistuivat Helsingin kävelyn järjestelyihin. Tapahtumissa jaettiin pelastautumiseen ja erityisryhmien asumisturvallisuuteen liittyviä esitteitä. SPEKin ja Muistiliiton Välitä!-kampanjayhteistyö on hyvä esimerkki siitä, kuinka osaamisensa yhdistämällä kaksi eri aloilla toimivaa organisaatiota voivat lisätä oman toimintansa vaikuttavuutta. Yhteistyö jatkuu, kun Turvallisen arjen -tietopankkia päivitetään. Voit lukea tietopankista lisää: Turvallisen arjen tueksi ( Alueyksikkö Kuvaaja: Juha Hassila Kuvaaja: Ari Tuulenkari 28 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 29

16 Alueyksikön toiminta on tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämistä Alueyksikkö SPEKin alueyksikön toimipisteet Vaasassa, Oulussa, Rovaniemellä ja Mikkelissä järjestivät aktiivisesti erilaisia koulutustilaisuuksia ja opintopäiviä. Menestys oli kuitenkin vaihtelevaa. Palokuntanaiset olivat erityisen aktiivista Etelä-Savossa, mikä näkyi osallistumisena moneen toimintaan. Vuoden isoja tapahtumia olivat palokuntanuorten alueleirit, joiden valmistelu ja toteutus ovat aluetoiminnan suola. Nuorten kanssa toimiminen on palkitsevaa myös Nou Hätä! -kampanjassa. Alueyksikön toimipisteiden alueelta osallistui Nou hätä! -aluekilpailuun yhteensä 138 koulua. Suomen suurin aluekilpailu järjestettiin Haapavedellä Pohjois-Suomessa yhdessä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kanssa. Siihen osallistui 35 joukkuetta ja yhteensä 105 kilpailijaa kolmen pelastuslaitoksen alueelta. Etelä-Savon aluekilpailu järjestettiin Pieksämäellä, ja siihen osallistui 13 joukkuetta, yhteensä 39 oppilasta. Lapissa aluekilpailuun osallistuneita oli 14 koulua, yhteensä 42 oppilasta. Pohjanmaalla aluekilpailu järjestettiin yhdessä Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa. Joukkueita oli 25 ja kilpailijoita 75 kolmen pelastuslaitoksen alueelta. SPEK Pohjois-Suomen alueella osallistui yhteensä 16 paloasemaa, joista 10 paloasemaa oli Oulu-Koillismaan alueelta. Etelä-Savossa tapahtumaa vietettiin kymmenellä paloasemalla, ja niissä kävi yhteensä pienempää ja isompaa palomiestä. Pohjanmaan toimipisteen alueella tapahtumaan osallistui 24 paloasemaa, joissa ihmisiä laskettiin käyneen yhteensä Lapissa osallistui 12 paloasemaa, joissa kävi noin 4000 ihmistä. Lapset halusivat lisää turvallisuustoimintaa Pohjanmaalla jatkettiin lasten pyynnöstä koululaisten iltapäiväkerhoa uudelle lukuvuodelle. Yhteistyössä Svenska Österbottens Räddningsförbundin kanssa toteutetussa iltapäiväkerhossa järjestettiin turvallisuuspainotteista toimintaa Haga-koulun oppilaille. Alueyksikön toimipisteet osallistuivat syyskuussa Muistiliiton organisoimaan Välitä!-kävelytapahtumaan, jonka pääyhteistyökumppanina oli SPEK. Tapahtumissa kerrottiin paloturvallisuuden lisäämisestä ja erityisryhmien asumisturvallisuuden parantamisesta. Kumppaneina tapahtumissa oli myös pelastuslaitokset. Tapahtumiin osallistui yhteensä 650 kävelijää. Välitä!-kampanjasta kerrotaan tarkemmin sivulla päivä on alueilla Hätäkeskuslaitosvetoinen. Etelä-Savossa 112-päivä järjestettiin viidellä paikkakunnalla, ja tapahtumissa oli yhteensä 630 kävijää. Pohjanmaalla päivä järjestettiin Vaasassa, jossa kävijöitä arveltiin olleen 200. Palokuntien osallistumista 112-päivän tapahtumiin tuettiin jokaisen toimipisteen alueella. Muitakin tapahtumia järjestettiin runsaasti. Alueyksikön toimipisteet ovat toimittaneet erilaisiin palokuntien tapahtumiin tukiaineistoa ja avustaneet tapahtumien järjestelyissä. Esimerkiksi rekrytointi- ja turvallisuusviestintämateriaalia toimitettiin Mikkelin VPK:lle, joka oli mukana Lions Clubin järjestämässä perhetapahtumassa Mikkelin satamassa maaliskuussa. Osallistujia oli 400. Mikkelin torilla oli heinäkuussa koko perheelle suunnattu turvallisuustapahtuma. Pelastuslaitos oli laajasti kalustollaan mukana. Kävijöitä oli 700. Alueyksikkö on toimittanut tapahtumiin tukiaineistoa ja avustanut tapahtumien järjestelyissä. Sprinklerikursseja, opintopäiviä ja infotilaisuuksia Yrityksille ja laitoksille suunnattuja kursseja järjestettiin alueyksikön toimipisteiden alueilla. Automaattisen paloilmoittimen sekä sprinkleri- ja vesisumulaitteiston hoitajakursseja on järjestetty Kajaanissa ja Oulussa neljä. Niihin osallistui yli 90 kurssilaista. Lisäksi järjestettiin ensimmäistä kertaa turvallinen kiinteistö -koulutus Oulussa. Näiden ohella järjestettiin muutamia koulutuksia alueellisesti pyyntöjen mukaisesti sekä Oulun yritysturvallisuusverkostolle kolme kokousta. Pohjanmaalla järjestettiin Paloilmoittimen hoitajan ja sprinkleri- ja vesisumulaitteiston hoitajakursseja hyvällä osallistujamäärällä sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Yrityskohtaisia koulutuksia järjestettiin useita. Kaikesta koulutustoiminnasta ja kouluttajien pätevyydestä kerättiin palautetta, joka oli pääsääntöisesti kiitettävää. Pelastuslaitosten palotarkastajille ja kuntien rakennusvalvojille suunnatut opintopäivät järjestettiin Vuokatissa, ja osallistujia oli noin 60. Opintopäivät järjestettiin ensimmäistä kertaa alueyksikön yhteisenä tilaisuutena. Tehdaspalokunnille järjestettiin vuoden aikana kuusi palokuntakoulutuksen kurssia, joihin osallistui lähes 50 tehdaspalokuntalaista. Hanketoimintaa jatkettiin Novian ja Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa Pohjanmaan alueella. Kotona paras Hemma bäst -hankkeeseen liittyen valmistui toimipisteen käyttöön rekan perävaunuun sijoitettu asuntosimulaattori, joka sai merkittävää kiinnostusta eri medioiden välityksellä jo ennen valmistumistaan. Hankkeen ja perävaunussa liikkuvan oppimisympäristön avulla pyritään parantamaan ikääntyneiden asumisturvallisuutta ja samalla kiinnittämään huomiota ikäihmisten palokuolemien kasvavaan määrään. SPEK Etelä-Savo Mäntyharjun palokuntanuoret hälytysajossa. Kuva: SPEK Etelä-Savon kuva-arkisto Nou Hätä! -kampanjaan osallistuneet koulut alueyksikön alueella pelastustoimialueittain Pelastustoimialue 2013 Etelä-Pohjanmaa 12 Etelä-Savo 18 Jokilaaksot 24 Kainuu 11 Keski-Pohjanmaa 13 Lappi 15 Oulu-Koillismaa 32 Pohjanmaa Alueyksiköt palvelevat pelastusliittoja SPEKin alueyksiköllä on neljä toimipistettä: SPEK Etelä-Savo, SPEK Lappi, SPEK Pohjois-Suomi ja SPEK Pohjanmaa Österbotten. Kunkin toimipisteen tehtävänä on palvella alueensa pelastusliittoa, jotka ovat Etelä-Savon Pelastusalan Liitto ry, Lapin Pelastusliitto ry ja Pohjois-Suomen Pelastusliitto ry sekä Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry ja Svenska Österbottens Räddningsförbund rf, joille molemmille tuottaa palvelut SPEK Pohjanmaa. Palvelut perustuvat vuosittaiseen toiminta- ja taloussuunnitelmaan. 30 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 31

17 Alueyksikkö Pohjois-Suomen ja Lapin palokuntanuorten leiri järjestettiin Kemissä. Varautumisen kurssit kiinnostivat Pohjanmaalla SPEK Pohjanmaa koulutti toimintavuonna 8 varautumisen kurssinjohtajaa, kun edellisvuonna määrä oli 15. Kurssien osallistujamäärä nousi 146:een, mikä oli 37 henkilöä enemmän kuin vuonna 2012 ja 20 enemmän kuin vuonna Kursseista saatiin palautetta yli puolelta osallistujista. Keskiarvo palautteissa oli 3,88, joka sekin nousi edellisvuodesta. Uutena koulutustarjontana aloitettiin Pohjanmaalla isännöitsijä-infot, joissa pelastussuunnitelmalla on merkittävä rooli. Ne saivat hyvän vastaanoton. Lapissa parhaiten vetivät pelastussuunnitelmien laadintakurssit, alkusammutuskurssit sekä poistumisharjoitukset, joihin osallistui lähes 300 henkilöä kymmenistä eri taloyhtiöistä ja yrityksistä sekä yhteisöistä. SPEK Oulu järjesti kymmenen varautumisen kurssia, joihin osallistui 114 kurssilaista. Koulutusten määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna jonkin verran, vaikka kurssitarjontaa oli lähes yhtä paljon. Toimintaa kehitettiin resurssien puitteissa ja loppuvuodesta mietittiin eri yhteistyökeinoja tilanteen parantamiseksi. Vuoden lopussa järjestettiin kolme ikäihmisille suunnattua turvallisuusluentoa. Osallistujia turvallisuusluennoilla oli sata. Kuvaaja: Patrik Willberg Sade pakotti nuoret sisämajoitukseen Kemissä Lapin ja Pohjois-Suomen palokuntanuorten PeTo leirille kokoontui lähes 300 palokuntanuorta ohjaajineen. Leiri järjestettiin Kemissä yhteistyössä Lapin Pelastusliiton, Pohjois-Suomen pelastusliiton, Lapin pelastuslaitoksen ja Kemin VPK:n kanssa. Leirillä jouduttiin säiden vaihtelun vuoksi välillä kokeilemaan myös sisämajoitusta ja varusteiden joukkokuivausta. Molemmat onnistuivat ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Pohjanmaan palokuntanuorten leiriä Loimu Lohtaja 2013 vietettiin heinäkuussa Puolustusvoimien Lohtajan harjoitusalueella 150 leiriläisen vahvuudella. Erityisesti leiritarkoitukseen rakennettu alue antoi oivat puitteet palokuntanuortenkin koulutusleirille. Leirillä vierailleet Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja Poliisin koirapartio värittivät mielenkiintoisella tavalla perinteisiä leiritapahtumia. Etelä-Savon palokuntanuoret osallistuivat Pohjois-Karjalan järjestämälle kesäleirille. SPEK Etelä-Savon järjestöpäällikkö toimi leirin varaleiripäällikkönä ja koulutuspäällikkönä. Etelä-Savosta osallistui leirille 50 nuorta. Etelä-Savon alueella palokuntanuorisotyö oli mainittavan vuorovaikutteista toisten palokuntien kanssa. Osastot tekivät osastovierailuja ja järjestivät yhteisiä harjoituksia. Lisäksi oman ohjaajan puuttuessa leirille löytyy lähipalokunnasta valvoja nuorille. Vuoden lopussa oli 24 toimivaa nuoriso-osastoa. Yksi uusi osasto saatiin perustettua Kangasniemelle. Nuoriso-osastonjohtaja- ja kouluttajakurssi pidettiin marraskuussa Punkaharjulla. Kursseille osallistui yhteensä 15 Etelä-Savon palokuntanuorta. Nuorisotyötoimikunnan into toimia näkyi parhaiten siinä, että sen jäsenet kehittivät aivan uuden kilpailun palokuntanuorille. PelastusRalli-tapahtuma piti sisällään erilaisia rasteja, joista sai suorituspisteitä. Aiheet olivat ensiavusta savusukellukseen ja ralliautoilusta terveellisen välipalan valintaan. Tapahtuman ansiosta nuorisotyötoimikunta sai vuoden 2013 valtakunnallinen palokuntanuorisotyöntekijä -palkinnon. Etelä-Savon järjestötoiminta on aktiivista Etelä-Savoon perustettiin uusi naisosasto Hirvensalmelle, ja vuoden lopussa alueella toimi 14 naisosastoa. Etelä-Savon palokuntanaiset ovat aktiivisia verkottujia. He ovat mukana erilaisissa yhteistyöelimissä ja osallistuivat aktiivisesti myös valtakunnallisiin SPEKin naistyön seminaareihin ja koulutustapahtumiin. Yhteistyö Itä-Suomen alueella on tuonut naisille myös mahdollisuuden osallistua kursseille aluerajoista riippumatta. Suurimmat palokuntanaisten tapahtumat olivat CBRNE-harjoitus*, leiri ja PelastusRalli, joissa he huolehtivat ruokahuollosta. He olivat myös valtakunnallisessa Naisten Valmiusliiton nastaharjoituksessa kouluttajana. Lisäksi palokuntanaiset osallistuivat 112-päivään, Päivä Paloasemalla -tapahtumiin sekä Itsenäisyyspäivän paraatiin Mikkelissä. Veteraanitoimintaa, golfia ja lähialueyhteistyötä Pohjanmaalla järjestettiin palokuntanaistoimijoiden virkistystapahtuma, Popeli-Golf ja salibandyturnaukset. Pohjanmaan naistyölle suunnitellut kokoukset eivät saaneet riittävästi osallistujia. Ainoastaan uhkatilanteisiin liittyvä koulutus onnistuttiin toteuttamaan. Lähialueyhteistyötä tehtiin venäläisen Emercomin kanssa, jonka edustajille esiteltiin vapaaehtoista palokuntatoimintaa ja palokuntien käyttämää kalustoa yhdessä Lapin pelastuslaitoksen kanssa. Vieraita perehdytettiin tarkemmin myös Sodankylän filmifestivaalin turvallisuussuunnitelmiin ja palokunnan rooliin tapahtumassa. Lapissa käynnistettiin palokuntaveteraanitoiminta laatimalla toimintasuunnitelma vuodelle SPEK Pohjois-Suomen järjestötoiminta toteutui hieman paremmin kuin edellisvuonna, mutta tavoitteisiin ei kuitenkaan ylletty, koska osa koulutuksista ei toteutunut vähäisen osallistujamäärän takia. Vuoden aikana järjestettiin yli 20 erilaista tapahtumaa ja koulutusta, joihin osallistui 341 palokuntalaista. *Lyhenne CBRNE tulee englanninkielisistä sanoista chemical (kemiallinen), biological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) ja explosives (räjähteet). Harjoitus oli Etelä-Savon pelastuslaitoksen koordinoima harjoitus, jonka tarkoituksena oli testata eri viranomaisten yhteistyön toimivuutta. Pohjois-Suomessa koulutettiin 540 palokuntalaista Lapin Pelastuslaitos tilasi yhdessä palokuntien kanssa kolme peruskurssia, jotka järjestettiin Rovaniemellä, Pyhätunturilla ja Sodankylässä. Muuten pelastuslaitos toteutti peruskurssit omana työnään. Toimintavuoden lopulla käytiin uudelleen keskustelut Lapin pelastuslaitoksen kanssa aiempaa kattavamman palvelupaketin kokoamisesta seuraavalle toimintavuodella. SPEK Pohjois-Suomen sopimuspalokuntien koulutus toteutui lähes suunnitellusti, ja koulutus järjestettiin pelastuslaitosten koulutussuunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana järjestettiin lähes 40 kurssia, joihin osallistui noin 540 palokuntalaista. Lisäksi sopimuspalokuntien päällikkökurssi järjestettiin yhdessä Pelastusopiston kanssa. Pohjois-Suomen alueelta sille osallistui kolme palokuntalaista. Sopimuspalokuntien kurssien kurssinjohtajille järjestettiin ensimmäistä kertaa alueelliset opintopäivät, joille osallistui 29 kurssinjohtajaa ja kouluttajaa. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla palokuntakoulutuksen kursseja järjestettiin yhteensä 36, jotka jakautuivat 27 perus- ja 9 täydennyskoulutuskurssiin. Muutama kurssi jouduttiin perumaan osallistujien vähyyden vuoksi. Pohjanmaalla kurssien määrä oli suunniteltua suurempi. Keski-Pohjanmaan alueelle ei saatu koulutustoimintaan liittyvää yhteistoimintasopimusta aikaan. Arjen turvaa -hankkeessa koulutetaan kyläläisiä Syksyllä käynnistettiin Kainuussa Arjen turvaa harvaan asutuilla alueilla -projekti. Hankkeessa järjestetään turvallisuusaiheisia pilottikoulutuksia keväällä Kohderyhmänä ovat kainuulaiset kyläyhdistykset. Joulupukki oli mukana Rovaniemen Välitä!-kampanjan startissa syyskuussa. Kuvaaja: Pertti Heikkilä Kuvaaja: Eevi-Kaisa Yrjölä 32 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 33

18 Jäsenet Valtakunnalliset jäsenet Finanssialan Keskusliitto Finnsecurity Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Kattoliitto LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö Naisjärjestöjen Keskusliitto Nuohousalan Keskusliitto Palopäällystö JHL 215 Palosuojelun edistämissäätiö Paloturvallisuusliikkeiden liitto Sprinkleritekninen Yhdistys Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto Suomen Kylätoiminta Suomen Lentopelastusseura SLPS Suomen Paloinsinööriyhdistys Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys Suomen Palokatkoyhdistys Suomen Palomiesliitto SPAL Suomen Palopäällystöliitto Suomen Palveluskoiraliitto Tilintarkastajat KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Merja Lindh Hallitus Puheenjohtaja, ylikomisario Juha Hakola Tullivalvontapäällikkö Erik Dannbäck Varajäsen: työsuojeluvaltuutettu Markku Leinonen Turvallisuuspäällikkö Hannu Hoffren Varajäsen: riskienhallintajohtaja Heljo Laukkala Tekninen päällikkö Mika Jäntti Varajäsen: puheenjohtaja Irja Viinikainen Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen Varajäsen: riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas Palopäällikkö Veijo Nuppola Varajäsen: paloesimies Tero Kupiainen Suomen Pelastuskoiraliitto Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto Vakuutusalan Tekniset Tarkastajat Väestönsuojelusäätiö Yrityssuojeluyhdistys Alueelliset jäsenet Etelä-Savon Pelastusalan Liitto Finlands svenska brand- och räddningsförbund Helsingin Pelastusliitto Hämeen Pelastusliitto Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto Keski-Suomen Pelastusalan Liitto Lapin Pelastusliitto Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto Pohjanmaan Pelastusalan Liitto Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto Pohjois-Suomen Pelastusliitto Uudenmaan Pelastusliitto Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen Varajäsen: pelastusjohtaja Tero Mäki Pelastusjohtaja Vesa Parkko, varapuheenjohtaja Varajäsen: puheenjohtaja Petteri Virranta Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Varajäsen: viestintäpäällikkö Joona Vuorenpää Puheenjohtaja Kai Vainio Varajäsen: tekninen johtaja Taneli Rasmus Esittelijä, toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka Sihteeri, hallintojohtaja Marko Hasari Valtuusto Puheenjohtaja, pelastusjohtaja Pekka Vänskä, Suomen Palopäällystöliitto Varavaltuutettu: aluepalopäällikkö Torbjön Lindström Varapuheenjohtaja, insinöörimajuri Pertti Tenhunen, Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto Varavaltuutettu: aluepalomestari Matti Tervakangas Puheenjohtaja Minna Hytönen, Etelä-Savon Pelastusalan Liitto Varavaltuutettu: Raimo Lahtinen Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, Finanssialan Keskusliitto Varavaltuutettu: johtava asiantuntija Petri Mero Tullivalvontapäällikkkö Erik Dannbäck, Finlands svenska brand- och räddningsförbund Varavaltuutettu: aluepalopäällikkö Stig Granström Varatoimitusjohtaja Esa Oksanen, Finnsecurity Varavaltuutettu: director Tapani Perttula Puheenjohtaja Pekka Koskikari, Helsingin Pelastusliitto Varavaltuutettu: varapuheenjohtaja Unto Lemmetty Paloesimies Tero Kupiainen, Hämeen Pelastusliitto Varavaltuutettu: palvelussuhdepäällikkö Jukka Lehtonen Sopimustoimitsija Reijo Karisaari, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Varavaltuutettu: sopimustoimitsija Mikko Siljander Työsuojeluvaltuutettu Markku Leinonen, Kaakkois- Suomen Pelastusalanliitto Varavaltuutettu: toiminnanjohtaja Isto Kujala Johtaja Timo Koivisto, Kattoliitto Varavaltuutettu: toimitusjohtaja Mikko Ahtola Toiminnanjohtaja Jari Wilén, Keski-Suomen Pelastusalan Liitto Varavaltuutettu: puheenjohtaja Teuvo Reini Puheenjohtaja Seppo Jänkälä, Lapin Pelastusliitto Varavaltuutettu: teollisuuspalopäällikkö Matti Toppinen Aluepalopäällikkö Jorma Elovaara, LähiTapiola Keski näinen Vakuutusyhtiö Varavaltuutettu: Riskienhallintapäällikkö Juha Laine Hammashoitaja Pirkko Raitila, Naisjärjestöjen Keskus liitto Varavaltuutettu: pääsihteeri Leena Ruusuvuori Nuohoojamestari Petteri Virranta, Nuohousalan Keskusliitto Varavaltuutettu: toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen Palopäällikkö Jukka Ruuskanen, Palopäällystö JHL 215 Varavaltuutettu: Tampereen toimialueen palopäällikkö Ari Vakkilainen Toiminnanjohtaja Ari Keijonen, Palosuojelun edistämissäätiö Varavaltuutettu: toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Hallituksen jäsen Tarja Vilmi helmikuuhun asti, tuotepäällikkö Anna Helminen maaliskuusta alkaen, Paloturvallisuusliikkeiden Liitto PTLL Varavaltuutettu: puheenjohtaja Anna Helminen helmikuuhun asti, asiakkuusjohtaja Hannu Kimiläinen maaliskuusta alkaen Kansanedustaja Janne Sankelo, Pohjanmaan Pelastusalan Liitto Varavaltuutettu: Pelastuspäällikkö Keijo Kangastie Pelastuspäällikkö Esko Hätinen, Pohjois-Karjalan Pelastusalan Liitto Varavaltuutettu: toiminnanjohtaja Tero Kuittinen Puheenjohtaja Hannu Tarnanen, Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto Varavaltuutettu: turvallisuuspäällikkö Hannu Hoffren Pelastuspäällikkö Mika Haverinen, Pohjois-Suomen Pelastusliitto Varavaltuutettu: apulaispalopäällikkö Antti Hanhineva Turvallisuusasiantuntija Raimo Lehto, Sprinkleritekninen Yhdistys Varavaltuutettu: riskipäällikkö Eino Laakkonen Liiketoimintajohtaja Pekka Koskinen, Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto Varavaltuutettu: toimitusjohtaja Jukka Kallioinen Kyläasiamies Sirpa Pekkarinen, Suomen Kylätoiminta (jäseneksi syyskuussa) Varavaltuutettu: rajavartiomestari evp. Ari Oikarainen Palomestari Markku Rissanen syyskuuhun asti, Kyösti Vesterinen lokakuusta alkaen, Suomen Lentopelastusseura SLPS Varavaltuutettu: Kyösti Vesterinen syyskuuhun asti, paloesimies Pekka Salmi lokakuusta alkaen Toimitusjohtaja Jukka Ylijoki, Suomen Paloinsinööriyhdistys Varavaltuutettu: diplomi-insinööri Nina Piela-Tallberg Toimitusjohtaja Juuso Blomqvist, Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys Varavaltuutettu: tuotepäällikkö Vesa Tomminen Hallituksen puheenjohtaja Jarmo Sirola, Suomen Palokatkoyhdistys (jäseneksi lokakuussa) Varavaltuutettu: hallituksen sihteeri Jukka Autere Toiminnanjohtaja Petri Hynninen, Suomen Palomiesliitto SPAL Varavaltuutettu: Ilkka Mustakangas Eija Rytkönen, Suomen Palveluskoiraliitto ry Varavaltuutettu: puheenjohtaja Tapio Toivola Toiminnanjohtaja Mika Soininen, Suomen Pelastuskoiraliitto Varavaltuutettu: FM Minna Löfman Tekninen johtaja Gunnar Åström, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Varavaltuutettu: koulutus- ja jäsenpalvelupäällikkö Anu Karvonen Toiminnanjohtaja Pärla Salomaa, Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto Varavaltuutettu: koulutussuunnittelija Anne Hiltunen Palopäällikkö Veijo Nuppola, Uudenmaan Pelastusliitto Varavaltuutettu: toiminnanjohtaja Markku Virtanen Riskipäällikkö Kai Huurre, Vakuutusalan Tekniset Tarkastajat Varavaltuutettu: palvelupäällikkö Antti Kuparinen Kenraaliluutnantti Jussi Hautamäki, Väestönsuojelusäätiö Varavaltuutettu: varatoimitusjohtaja Heikki Ropponen Toimitusjohtaja Jukka Tamminen, Yrityssuojeluyhdistys Varavaltuutettu: Toiminnanjohtaja Jarmo Kelo 34 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 35

19 Toimikunnat Järjestötoimikunta Puheenjohtaja Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto: Markku Leinonen, varajäsenenä Esa Neuvonen Etelä-Savon Pelastusalan Liitto: Kerttu Tyrväinen, varajäsenenä Raimo Lahtinen Finlands svenska brand och räddningsförbund: Torbjörn Lindström, varajäsenenä Hans-Peter Lind Helsingin Pelastusliitto: Henrik Helenius, varajäsenenä Perttu Halonen Hämeen Pelastusliitto: Pirkko Wahlfors, varajäsenenä Riitta Jäämaa Keski-Suomen Pelastusalan liitto: Pertti Leppänen, varajäsenenä Armi Unga Lapin Läänin Pelastusliitto: Seppo Jänkälä, varajäsenenä Matti Toppinen Länsi-Suomen Pelastusalan liitto: Matti Lehtonen, varajäsenenä Kari Laaksonen Pohjanmaan Pelastusalan Liitto: Veikko Alanko, varajäsenenä Jari Nygård Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto: Juha Kupiainen, varajäsenenä Marko Haverinen Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto: Marko Hassinen, varajäsentä ei nimetty Pohjois-Suomen Pelastusliitto: Marko Koivikko, varajäsenenä Heikki Koskelo Uudenmaan Pelastusliitto: Arto Taskinen, varajäsenenä Veijo Pursiainen Esittelijä, palokuntajohtaja Petri Jaatinen, SPEK Sihteeri, järjestöpäällikkö Valtteri Tervala, SPEK Nuorisotyötoimikunta Puheenjohtaja Mika Jäntti Etelä-Suomi: Pauli Riikonen, varapuheenjohtaja, varajäsenenä Samuel Siliin Länsi-Suomi: Esko Lehtonen, varajäsenenä Heli Järvelä Keski-Suomi: Matti Soutua, varajäsenenä Petri Heinänen Itä-Suomi: Pasi Tahvanainen, varajäsenenä Jorma Hytönen Pohjois-Suomi: Veli Lampela, varajäsenenä Aappo Iisakka Ruotsinkieliset: Sabina Holopainen, varajäsenenä Toni Wasenius Esittelijä, sihteeri, järjestöohjaaja Timo Sovanen, SPEK Padasjokitoimikunta Puheenjohtaja, palokuntajohtaja Petri Jaatinen, SPEK Hallintojohtaja Marko Hasari, SPEK Toiminnanjohtaja Markku Virtanen, Uudenmaan pelastusliitto Turvallisuuskouluttaja Antero Liukkonen, Hämeen pelastusliitto Palokuntakoulutustoimikunta Puheenjohtaja, palomestari Arto Latvala, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Palomestari Veikko Alanko, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren aluepelastuslaitos Koulutuspäällikkö Timo Halme, Pirkanmaan pelastuslaitos Yksikön päällikkö Ismo Huttu, Pelastusopisto Pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Ylitarkastaja Mirva Kahlos, Sisäasiainministeriö Toiminnanjohtaja Isto Kujala, Suomen Sopimus palokuntien Liitto Palokunnan päällikkö Markku Leinonen, Anjalan VPK Järjestöpäällikkö Roger Roos, Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund Esittelijä, koulutuspäällikkö Markku Savolainen, SPEK Sihteeri, koulutussuunnittelija Sanni Korpiaho, SPEK Palokuntanaistyötoimikunta Puheenjohtaja Irja Viinikainen Etelä-Suomi: Minna Takala, varajäsenenä Tuula Marttinen Länsi-Suomi: Marika Metsä-Tokila, varapuheenjohtaja, varajäsenenä Tiina Lehtonen Keski-Suomi: Niina Saari, varajäsenenä Sirkku Alanko-Luopa Väli-Suomi: Maarit Valkeejärvi, varajäsenenä Leena Mustonen Itä-Suomi: Minna Hytönen, varajäsenenä Paula Salomaa Pohjois-Suomi: Annukka Sainio, varajäsenenä Tarja Roininen Ruotsinkieliset: Svea Lindqvist, varajäsenenä Camilla Rautanen Esittelijä/sihteeri järjestöpäällikkö Valtteri Tervala, SPEK Paloturvallisuustoimikunta Puheenjohtaja, vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, Finanssialan Keskusliitto Rakennuttajainsinööri Hannu Huhtala, Suomen Kuntaliitto Ylitarkastaja Jarkko Häyrinen, sisäasiainministeriö Rakennusneuvos Teppo Lehtinen, ympäristöministeriö Ylitarkastaja Jukka Lepistö, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Pelastustoimen kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen, Suomen Kuntaliitto Yli-insinööri Olli Saarsalmi, sosiaali- ja terveysministeriö Riskienhallintapäällikkö Vesa-Pekka Tervo, Keski- Uudenmaan pelastus laitos Esittelijä, johtaja Matti Orrainen, SPEK Sihteeri, turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino, SPEK Pelastuskoiratoimikunta Puheenjohtaja, varautumisjohtaja Karim Peltonen, SPEK SPKL:n PEKO-toimikunnan pj. Eija Rytkönen, Suomen Palveluskoiraliitto Toiminnanjohtaja Mika Soininen, Suomen Pelastuskoira liitto Opettaja Olavi Savolainen, Pelastusopisto Valmiuskoordinaattori Heikki Väätämöinen, Suomen Punainen Risti Pelastustarkastaja Esa-Pentti Lukkarinen, varajäsen pelastustarkastaja Markku Kirvesniemi, Aluehallintovirastot Palomestari Tero Järvelä, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Opettaja Jarmo Happo, Poliisikoiralaitos Ylitarkastaja Mirva Kahlos, varajäsen pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa, sisäasiainministeriö Poliisitarkastaja Ari Järvenpää, Poliisihallitus Esittelijä/sihteeri, varautumiskoordinaattori Ilona Hatakka, SPEK Tulityötoimikunta Puheenjohtaja, johtaja Matti Orrainen, SPEK Riskipäällikkö Sampo Martiskainen, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Teollisuuspalopäällikkö Timo Nurkkala, Neste Oil Teollisuuspalomestari Mikko Parikka, Stora Enso Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, Finanssialan Keskusliitto Esittelijä/sihteeri, koulutuspäällikkö Riitta Piironen, SPEK Varautumis- ja väestönsuojelutoimikunta Puheenjohtaja, johtaja Taina Rautio, Itä-Suomen aluehallintovirasto Valmiuspäällikkö Tatu Kervinen, Keski-Suomen pelastuslaitos Toiminnanjohtaja Mervi Koivuniemi, Hämeen pelastusliitto Yksikön päällikkö Jussi Korhonen, Pelastusopisto Varautumispäällikkö Hannu Kuhanen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Väestönsuojeluyksikön päällikkö Tommi Laurinen, Helsingin pelastuslaitos Valmiuspäällikkö Kari Leino, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Markkinointijohtaja Unto Lemmetty, Helsingin väestönsuojeluyhdistys Ylitarkastaja Alpo Nikula, Sisäasiainministeriö Esittelijä, varautumisjohtaja Karim Peltonen Sihteeri, varautumiskoordinaattori Ilona Hatakka Viestintätoimikunta Puheenjohtaja, viestintäjohtaja Joona Vuorenpää, Finanssialan Keskusliitto Päätoimittaja Esa Aalto, Pelastustieto Viestintäpäällikkö Veijo Kaján, Pirkanmaan pelastuslaitos Ylitarkastaja Maija Peltokangas, SM pelastusosasto Hätäkeskuspäivystäjä Susanna Sankala, Kaarinan VPK Yliopettaja Salla Tikkanen, Pelastusopisto Toiminnanjohtaja Markku Virtanen, Uudenmaan Pelastusliitto Esittelijä/sihteeri tiedotuspäällikkö Juha Hassila, SPEK 36 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 37

20 Henkilöstö Kohvakka Kimmo, toimitusjohtaja Ahopelto Riikka, kampanjapäällikkö Alppi Anna-Liisa, vaihteenhoitaja Fredriksson Tiia, järjestöohjaaja, 1.8. alkaen Grönroos Heli, talouspäällikkö Grönstrand Helena, viestintäpäällikkö Hasari Marko, hallintojohtaja Hassila Juha, tiedotuspäällikkö Hatakka Ilona, varautumiskoordinaattori Heikkilä Pertti, aluejohtaja Helasjoki Harri, vahtimestari Holmberg-Lehto Eija, sihteeri Huhmarniemi Leena, myyntipäällikkö Hätönen Heli, turvallisuusasiantuntija Jaatinen Petri, palokuntajohtaja Jämsä Kimmo, varautumispäällikkö, asti Kalmari Eeva, taloussihteeri Karhu Paula, sihteeri Kari Heli, järjestöpäällikkö Kivelä Elias, viestintäassistentti, määräaikainen 1.3. alkaen Korpiaho Sanni, koulutussuunnittelija, 1.8. alkaen Koskela Kari, turvallisuusasiaintuntija Koskipahta Mikko, suunnittelija Kunnaskari Mia, kv-asioiden koordinaattori Laurikainen Heikki, tutkija, 2.9. alkaen Leino Ilpo, turvallisuuspäällikkö Leppioja Tommi, palomestari, osa-aikainen Lindell Tom, koulutusohjaaja Löyttyniemi Milja, sihteeriharjoittelija, alkaen Majamaa Jarmo, paloinsinööri Malkamäki Reijo, varautumispäällikkö Mankkinen Teija, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mäkelä Mika, palomestari, osa-aikainen Nuolivirta Marjaana, johdon sihteeri Orrainen Matti, johtaja Peltonen Karim, varautumisjohtaja Pernu Ritva, pääkirjanpitäjä Piironen Riitta, koulutuspäällikkö Pouta Jari, turvallisuusasiantuntija Rautiainen Anja, sihteeri Rosvall Jaana, myyntireskontran hoitaja Salli Jukka-Pekka, tutkimusavustaja, määräaikainen asti Sandström Ulla, palkanlaskija Savolainen Markku, koulutuspäällikkö Sovanen Timo, järjestöohjaaja Stenhammar Arja, Palotaruksen hoitaja Stenroos Karita, toimistosihteeri Suksi Tiina, sihteeri Suna Anne, toimistosihteeri Suomalainen Sirpa, aluejohtaja Tervala Valtteri, järjestöpäällikkö Toljander Monica, myyntisihteeri Tuominen Pirjo, toimistosihteeri Willberg Patrik, järjestöpäällikkö Virtanen Marjatta, suunnittelija Yrjölä Eevi-Kaisa, projektikoordinaattori, perhevapaa Hallinnon liitteet SPEKin henkilöstö teki poistumisharjoituksen 28. marraskuuta. Poistumisharjoitusta varten henkilöstölle järjestettiin kaksi infotilaisuutta, joissa kerrottiin tilojemme turvallisuusjärjestelyistä sekä katsottiin aiheeseen liittyvä video. Harjoitus oli osa Oma paloharjoitus -kampanjaa ja Paloturvallisuusviikkoa. Kuva: SPEKin kuva-arkisto 38 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 39

21 Tase (1 000 ) Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset 8 13 Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit 7 7 Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Oma Pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä Tuloslaskelma (1 000 ) tarkistettu talousarvio Varsinainen toiminta Kustannustoiminta Koulutus ja konsultointi Tuote- ja muu palvelumyynti Kohdeavustukset Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Postot Muut kulut Kulut yhteensä Varsinaisen toiminnan kulujäämä Varainhankinta Tuotot Kulut Tuotto- /ja kulujäämä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Kulut Tuotto- /ja kulujäämä Yleisavustukset Palosuojelurahasto Raha-automaattiyhdistys RAY pelastusliitoille Tilikauden tulos Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut toiminnanaloittain (1 000 ) Onnettomuuksien ehkäisy Valistus ja tiedotus Tuotot 1 4 Kulut Yleisavustus Kulujäämä Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut Tuotot 1 2 Kulut Yleisavustus Kulujäämä SPEKin tuottama turvallisuuskoulutus Tuotot Kulut Yleisavustus 0 0 Kulujäämä Pelastusalan vapaaehtoistoiminta Palokuntatoiminnan kehittäminen Tuotot Kulut Yleisavustus Kulujäämä Palokuntakoulutus Tuotot Kulut Yleisavustus Kulujäämä Varautuminen ja väestönsuojelu Varautuminen ja väestönsuojelu Tuotot Kulut Yleisavustus Kulujäämä Hallinto- ja tukipalvelut Johtaminen Tuotot 0 0 Kulut Siirto toiminnoille Kulujäämä 0 0 Järjestön viestintä Tuotot 0 0 Kulut Yleisavustus Kulujäämä 0 0 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tuotot 0 1 Kulut Yleisavustus Kulujäämä Hallinto Tuotot 0 1 Kulut Siirto toiminnoille Kulujäämä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 41

22 Tilintarkastuskertomus Taloushallintopalvelut Tuotot 0 8 Kulut Siirto toiminnoille Kulujäämä 0 0 Tietotekniikkapalvelut Tuotot 0 0 Kulut Siirto toiminnoille Kulujäämä 0 0 Tuotemyyntipalvelut Tuotot Kulut Yleisavustus 0 0 Kulujäämä Padasjoen harjoitusalue Tuotot Kulut Yleisavustus Kulujäämä Kansainväliset toiminnot Tuotot 0 0 Kulut Yleisavustus 7 30 Kulujäämä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Kulut 54 4 Yleisavustus 0 0 Kulujäämä Projektit Tuotot Kulut Yleisavustus 0 0 Kulujäämä Tilikauden tulos Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 43

23 SPEKin toimintaa kuvaavia lukuja 500 SPEKin kokonaistuotot (1 SPEKin 000 ) kokonaistuotot (1 000 e) SPEKin taloudellista asemaa kuvaavia tunnuslukuja Varsinaisen toiminnan kokonaistuotot Varsinaisen toiminnan kokonaiskulut Onnettomuuksien ehkäisy Pelastusalan vapaaehtoistoiminta Hallinto- ja tukipalvelut Varautuminen ja väestönsuojelu Varsinaisen toiminnan kulujäämä Kulujäämä prosentteina kokonaistuotoista -39 % -35 % -47 % -46 % Henkilöstökulut Muut kulut Poistot Kokonaistulorahoitus Järjestön kokonaiskulut Omavaraisuusaste 70 % 74 % 66 % 68 % Maksuvalmius (quick ratio) 0,47 0,71 0,38 0, Taseen loppusumma Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2012 SPEKin SPEKin varsinaisen varsinaisen toiminnan ulkopuolinen rahoitus SPEKin rahoituslähteittäin ulkopuolinen SPEKin ulkopuolinen rahoitus 2013 tulosalueittain rahoitus 2013 rahoitus rahoituslähteittäin 2013 tulosalueittain 2013 SPEKin kokonaiskulut (1 000 ) SPEKin kokonaiskulut (1 000 e) % Muut rahoittajat 2 % Opetus- ja kulttuuriministeriö 16 % Raha-automaattiyhdistys 32 % 15 % Projektit Onnettomuuksien ehkäisy % Palosuojelurahasto 16 % Varautuminen ja väestönsuojelu 31 % Pelastusalan vapaaehtoistoiminta 5 % Hallinto- ja tukipalvelut 500 SPEKin toiminnan rahoitus 0 Onnettomuuksien ehkäisy Hallinto- ja tukipalvelut Pelastusalan vapaaehtoistoiminta Varautuminen ja väestönsuojelu Toteutuneet kulut 2013 Talousarvio 2013 Projektit Toteutuneet kulut Yleisavustukset Projekti- ja kohdeavustukset Palveluhankintasopimustuotot Muut tuotot Varainhankinta, netto Sijoitus- ja rahoitustoiminta, netto Toiminnan rahoitus Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 45

24 Yleisavustukset Palosuojelurahasto Avustuspäätöksen mukaan Osuus alueellisille pelastusliitoille Tuloutettu SPEKin tulokseen Myönnetyn ja tuloutetun muutos Raha-automaattiyhdistys Avustuspäätöksen mukaan Osuus alueellisille pelastusliitoille Tuloutettu SPEKin tulokseen Myönnetyn ja tuloutetun muutos SPEKin taseessa Palosuojelurahaston myöntämät projektiavustukset Paloturvallisuusviikon mediakampanja 286 Nou Hätä! 2013 Pelastustietoa 8. -luokkalaisille 153 CTIF Suomen kansallisen komitean toimintaan 133 Nou Hätä! 2014 Pelastustietoa 8. -luokkalaisille 89 Päivä Paloasemalla -kampanja 62 Vapaaehtoisresurssin saatavuus ja käytettävyys 42 Opetusaineisto paloturvallisen tulisija-savuhormiyhdistelmän varmistamiseksi 30 Asumisen paloturvallisuuden kehittämishanke 22 Arjen turva harvaanasutuilla alueilla 13 Pelastustoimen tilinpäätöshankkeen julkaisujen taitto- ja painatuskustannukset 8 Hemma Bäst Kotona paras 7 Työpaikan turvallisuusaineiston kääntäminen englanniksi 5 Joka kodin palotorjuntatalkoot Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

25