OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ Versio 16.0

Transkriptio

1 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 1 (114) OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ Versio 16.0 Tekijä: Antti Mäki

2 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 2 (114) Sisällysluettelo RAITIOTIEALLIANSSIN TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ, OSA YLEINEN OSA... 6 Lähtökohdat ja perusteet osan 1 toteutusvaiheen sisällön määrittämiseen... 6 Rinnakkaishankkeet...11 TEKNIIKKALAJIKOHTAISET MÄÄRITYKSET...13 Suunnittelu...13 Työnaikaiset liikenteenjärjestelyt ja rakentamisen vaiheistus...13 Johtosiirrot...13 Katu- ja maarakentaminen...17 Raitiotien alus- ja päällysrakenne...20 Vaihteet...24 Melun ja tärinän vaimennus...25 Pysäkit...26 Sillat ja muut taitorakenteet...28 Sähkörakentaminen...30 Sähkönsyöttö...31 Sähkönsyöttöasemat...31 Ratajohto...34 Käyttötoiminta...36 Sähköliittymät...36 Vahvavirta...37 Raitiotien tietoliikenne...38 Raitiotien turva- ja ohjausjärjestelmät...39 Vaihteiden ohjaus...39 Liikennevalot...40 Kameravalvonta...41 Matkustajainformaatio- ja maksujärjestelmät...41 Työnaikainen kunnossapito...42 Takuuaika...42 HANKEOSAKOHTAISET TARKENNUKSET...43 Osan 1 hankeosa- ja rakentamislohkojaottelu...43 LOHKO 1, KESKUSTA...45 HO 1.1. PIRKANKATU...45 HO HÄMEENKATU...49 HO 1.4 ITSENÄISYYDENKATU...55 LOHKO 2, KALEVA...61

3 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 3 (114) HO 1.4. SAMMONAUKIO...61 HO 1.5 SAMMONKATU...64 HO 1.6 RIEVÄKATU...71 HO 3.1 TEISKONTIE...74 HO 3.2 TEKUNKATU...78 HO KUNTOKATU JA VIERITIE...81 LOHKO 3, HERVANNAN VALTAVÄYLÄ...86 HO 1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ...86 LOHKO 4, HERVANTA...95 HO 1.8 INSINÖÖRINKATU...95 HO TOHTORINPUISTO JA MAKKARAJÄRVENKATU HO 2.1 ATOMIPOLKU JA HERMIANKATU LOHKO 5, VARIKKO HO 2.2 VARIKKO

4 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 4 (114) RAITIOTIEALLIANSSIN TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ, OSA 1 Tässä asiakirjassa kuvataan Raitiotieallianssin TAS 1 vaiheen rakentamisen toteutuslaajuus ja tavoitekustannukseen sisältyvät toimenpiteet (myöhemmin Sisältö). Asiakirja on myös TAS 1 sopimuksen liite. Osan 1 toteutusvaiheen sisällön kuvaus on jaettu Yleiseen ja Hankeosakohtaiseen osaan. Yleisessä osassa kuvataan KAS 1 vaiheessa tehdyn sisällön määrittelyn perusteet ja toteutuslaajuus yleisellä tasolla. Hankeosakohtaisessa tarkennuksessa on kuvattu poikkeavuudet ja tarkennukset Yleisen osan määrittelyistä sekä hankeosakohtaiset erityispiirteet. Raitiotieallianssi rakentaa TAS 1 vaiheessa kokonaan uuden raitiotiejärjestelmän Tampereelle. Osan 1 toteutusvaihe sisältää raitiotielinjan rakentamisen Pirkankadulta Hervantaan ja keskussairaalalle (TaYS). Lisäksi osa 1 sisältää Hervantaan Ruskonteollisuusalueelle sijoittuvan varikon rakentamisen. Kuva 1. TAS 1 vaiheen linjat (OSA 1) keskustasta Hervantajärvelle ja varikolle sekä keskustasta Vieritielle, Kaupin kampukselle. Toteutusvaiheen sisältö on rakentamisen laajuuden lisäksi määritetty TAS 1 vaiheen yleisaikataulun mukaan. Toteutusaikataulu perustuu siihen, että Osan 1 rakennustöiden aloittamiseen on asemakaavojen, lupien ja katusuunnitelmien antama valmius Aikataulu on laadittu mahdollisimman lyhyeksi, mikä on rakennuskustannusten, rakennustöistä aiheutuvien haittojen ja raitiotiejärjestelmän nopean käyttöönoton kannalta edullisinta. TAS 1 vaiheen yleisaikataulu on sopimuksen liitteenä.

5 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 5 (114) Mikäli myöhemmin ei toisin mainita, rakentaminen sisältää seuraavat raitiotien rakentamisen johdosta suoritettavat työt: Työnaikaiset liikennejärjestelyt Tarvittavat johtosiirrot Maarakennustyöt ja pohjanvahvistukset Välttämättömät muutokset nykyisiin katujärjestelyihin Raitiotien alus- ja päällysrakenteet Tarvittavat sillat ja muut taitorakenteet Raitiotien infraan liittyvät tekniset järjestelmät o Raitiotien turva- ja ohjauslaitteet sekä liikennevalot o Tietoliikenteen runkoverkon rakentamisen o Ratajohdon ja radan sähköistyksen rakentamisen o Pysäkkien sähkönsyötön ja tietoliikenteen rakentamisen. Varikon rakentamisen

6 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 6 (114) YLEINEN OSA Lähtökohdat ja perusteet osan 1 toteutusvaiheen sisällön määrittämiseen Hankkeen osan 1 toteutusvaiheen sisällön ja tavoitekustannuksen määrittely perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään raitiotien yleissuunnitelmaan (myöhemmin myös YS tai yleissuunnitelma), sen kustannusraamiin sekä Raitiotieallianssin KAS vaiheessa tuottamiin tarkennettuihin suunnitelmiin ja suunnittelutarkkuuden lisääntymisen myötä kasvaneeseen kustannustietouteen. Kaupunginvaltuuston alkuperäisen raitiotien yleissuunnitelman linjausten ja kustannusarvion hyväksymisen sekä allianssikumppanin kilpailutuksen jälkeen raitiotielinjauksen tie-ja katuosuuksilta on teetetty erillishankintoina useita yleissuunnitelman tarkistuksia, jotka rakentamislaajuuksiltaan poikkeavat merkittävästi alkuperäisestä raitiotien yleissuunnitelmasta. Tästä syystä yleissuunnitelman tarkistuksissa esitettyjä suunnitteluratkaisuja tai rakentamisen laajuuden muutoksia ei kokonaisuudessaan sisällytetä raitiotiehankkeen toteutusvaiheen sisältöön. Seuraavat yleissuunnitelman tarkistuksissa esitetyt radan linjausmuutokset on sisällytetty Osan 1 toteutusvaiheen sisältöön: 1. Raitiotien linjausmuutos varikolle johtavalta rataosalla, hankeosa 2.1 Atomipolku ja Hermiankatu. Jatkosuunnittelussa raitiotien linjaus valittu kulkemaan kadun pohjoisreunassa koko Hermiankadun matkan. Kuva 2. Linjausmuutos tarkastelut. Ote yleissuunnitelman tarkistuksesta Insinöörinkatu Hermiankatu ( ) 2. Raitiotien linjausmuutos Insinöörinkadulta Hervantajärven uuden kaava-alueen päätepysäkille, hankeosat 1.9 Tohtorinpuisto ja 1.10 Makkarajärvenkatu. Korvaa yleissuunnitelman linjauksen, jossa raitiotien linjaus kääntyy Insinöörinkadun päästä länteen Arkkitehdinkadulle. Jatkosuunnittelussa kaava-alueen ja raitiotien viereisen kevyenliikenteen reittejä on muutettu ja yhdistetty luontoarvojen säilyttämiseksi.

7 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 7 (114) Kuva 3. Selvitys raitiotien ulottamisesta Hervantajärven alueelle. Ote yleissuunnitelman tarkistuksesta Hervantajärvi ( ) 3. Raitiotien linjausmuutos välillä Teiskontie Kekkosentie Tekunkatu, hankeosat 3.1 Teiskontie ja 3.2 Tekunkatu. Korvaa alkuperäisessä yleissuunnitelmassa esitetyn linjauksen Litukanojankadun kautta. Kuva 4. Yleissuunnitelman mukainen raitiotien linjaus (huhtikuu 2014). Kuva 5. Ote yleissuunnitelman tarkistuksen linjauksesta ( ).

8 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 8 (114) 4. Raitiotien linjausmuutos Rieväkadulla, hankeosa 1.6. Rata siirretty kulkemaan kadun länsipuolella koko hankeosan matkan. Kuva 6. Rieväkadun raitiotielinjaus. Ote yleissuunnitelmasta (huhtikuu 2014). Kuva 7. Rieväkadun raitiotienlinjaus. Ote yleissuunnitelman tarkistuksesta ( ). Yleissuunnitelmien tarkistuksia on kuitenkin käytetty katusuunnitelmien laadinnan pohjana. Katusuunnitelmien tarkoitus on hallinnollisen käsittelyn lisäksi antaa kokonaisnäkemys siitä, kuinka raitiotie sijoittuu tulevan tavoitteen mukaiseen katutilaan. Raitoitien yleissuunnitelma Yleissuunnitelman tarkistukset - Katusuunnitelma Toteutussuunnitelma Raitiotieallianssin sisällön määrityksessä Alkuperäisen raitiotien yleissuunnitelman määrityksen mukaisesti hankkeen toteutuslaajuuteen ja tavoitekustannukseen on sisällytetty raitiotiejärjestelmän ja varikkoalueen rakentaminen, radan sähköistys, infran välttämättömät tekniset järjestelmät, raitiotien rakentamisen aiheuttamat putki- ja johtosiirrot, erilliset raitiotien rakentamisen vaatimat taitorakenteet kuten sillat ja tukimuurit sekä välttämättömät, suoraan raitiotien rakentamisesta aiheutuvat muutokset nykyisiin katujärjestelyihin ja katuympäristöön. Ote alkuperäisen raitiotien yleissuunnitelman rakentamiskustannusten määrittelystä:

9 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 9 (114) Kuva 8. Rakentamiskustannusten määrittely. Yleissuunnitelma s.52 (huhtikuu 2014) Kuvat 9 ja 10. Rakentamiskustannusten määrittely. Yleissuunnitelma s.53 (huhtikuu 2014) Yleissuunnitelman tarkistuksissa on esitetty merkittäviä katualueiden laatu- ja palvelutason parannuksia mm. nykyisiin risteys- ja kevyenliikenteenjärjestelyihin sekä raitiotien ulkopuolisien katualueiden materiaaleihin ja viheralueisiin. Edellä mainittuja parannuksia on kehitetty edelleen katu- ja vihersuunnitelmissa. Esimerkki suunnittelun vaiheista Insinöörinkadulla: Kuva 11. Insinöörinkatu välillä Kanjoninkatu Opiskelijankatu. Alkuperäinen raitiotien yleissuunnitelma, huhtikuu Kuva 12. Insinöörinkatu välillä Kanjoninkatu Opiskelijankatu. Yleissuunnitelman tarkistus, Ramboll ( ).

10 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 10 (114) Kuva 13. Insinnöörinkatu välillä Kanjoninkatu Orivedenkatu. Katusuunnitelmaluonnos, Raitiotieallianssi ( ) Kuva 14. Insinöörinkatu välillä Orivedenkatu Opiskelijankatu. Katusuunnitelmaluonnos, Raitiotieallianssi ( ) Yleissuunnitelman määrittämällä tavalla katuympäristön laatutason nostoja tai maankäytön kehittämisestä johtuvia merkittävästi kasvaneita rakentamistarpeita ei ole sisällytetty Raitiotieallianssin hankkeen toteutuslaajuuteen tai tavoitekustannukseen. Ote alkuperäisen raitiotien yleissuunnitelman rakentamiskustannusten määrittelystä: Kuva 15. Rakentamiskustannusten määrittely. Yleissuunnitelma s.52, huhtikuu 2014 Katu- ja vihersuunnitelmien perusteella KAS 1 vaiheessa on laadittu raitiotien toteutussuunnitelmakuvat, joissa on esitetty TAS 1 vaiheen toteutuslaajuus edellä mainittuja määrittelyjä noudattaen ja joihin tavoitekustannuksen määritys perustuu suunnittelun ja rakentamisen osalta. Toteutussuunnitelmakuvat on laadittu siten, että ne ovat katuja vihersuunnitelmien mukaisen kokonaisuuden rakentamisen ensimmäinen vaihe, eivätkä estä raitiotielinjan katujen ja teiden tavoitetilanteen loppuun saattamista myöhemmin. Toteutussuunnitelmien laajuus on lukittu lopullista tavoitekustannuksen määrittämistä varten seuraavasti:

11 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 11 (114) Pirkankatu Rieväkatu Hämeenkatu Hervannan valtaväylä Itsenäisyydenkatu Insinöörinkatu Teiskontie Tohtorinpuisto Sammonkatu Makkarajärvenkatu Tekunkatu Vieritie Atomipolku ja Hermiankatu Luettelo 1. Toteutussuunnitelmien lukitsemisen päivämäärät hankeosittain. Toteutussuunnitelmien laajuuden lukitseminen oli välttämätöntä, jotta luotettavalla tasolla oleva määrä- ja kustannuslaskenta valmistuu ennen KAS 1 vaiheen päättymistä. Laajuuden lukitsemisen jälkeen AJR - päätöksillä tulleet muutokset on mainittu hankeosakohtaisessa kuvauksessa. Muilta osin katu- ja vihersuunnitelmissa esitetyt muutokset nykytilaan kuuluvat Tampereen kaupungin toteuttamisvastuulle katujen ja yleisten alueiden rakentamisen vuosibudjetoinnilla. Toteutussuunnitelmat on auditoitu liikenneturvallisuuden ja liikenteellisen toimivuuden suhteen, jotta on varmistuttu raitiotienlinjan katujen ja teiden toimivuudesta myös raitiotien rakentamisen jälkeen. KAS vaiheen toteutussuunnitelmakuvat ovat sopimuksen liitteinä. Rinnakkaishankkeet Raitiotieallianssin TAS 1 vaiheen lisäksi Tampereen kaupungilla on käynnissä tai käynnistymässä erillisiä kaupunkikehityksen hankkeita, joiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitava raitiotien rakentamisen aikataulu ja työjärjestys. Näiden rinnakkaishankkeiden kustannukset eivät sisälly Raitiotieallianssin tavoitekustannukseen, suunnittelun toimeksiantoon tai toteutuslaajuuteen. Rinnakkaishankkeet on jaoteltu kahteen pääryhmään. Rakenteisiin, jotka ovat rakennusjärjestyksen vuoksi toteutettava ennen raitiotien rakentamista ja rakenteisiin, joiden toteuttaminen ei ole välttämätöntä, mutta järkevää toteuttaa raitiotien rakentamisen yhteydessä. KAS 1 vaiheessa tunnistetut raitiotien rakentamisen aikatauluun tai muuhun yhteensovittamiseen vaikuttavat rinnakkaishankkeet hankeosakohtaisesti ovat: Hankeosa ja katu Ho 1.1 Pirkankatu Ho Hämeenkatu Ho 1.4 Itsenäisyydenkatu Kuvaus Mariankadun liittymän muutos Hämeensilta, peruskorjaus / uuden sillan rakentaminen Posteljooninpuiston huleveden tulva-allas Raitiotien rakentamiseen sidottu aikataulu Valmis 02/2018 mennessä Valmis 10/2019 mennessä 04-10/2017. Johtosiirtojen yhteydessä. Toteutettava ennen raitiotien rakentamista X X Järkevä toteuttaa raitiotien rakentamisen yhteydessä X Määritys perustuu Yleissuunnitelma Korjattava joka tapauksessa seuraavan vuoden aikana Asematunneli tulvii nykyisin. Riittämätön tulvaputki välillä

12 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 12 (114) Ho 1.5 Sammonkatu Ho 1.6 Rieväkatu Ho 3.3 Kuntokatu Ho 3.4 Vieritie Ho 1.7 Hervannan valtaväylä Ho 1.7 Hervannan valtaväylä Ho 1.7 Hervannan valtaväylä Ho 1.9 Tohtorinpuisto Ho 1.10 Makkarajärvenkatu Kaalamonaukion ajoratojen ja kevyenliikenteen reittien pohjanvahvistukset / kevennykset Rieväkadun katu- ja ympäristörakentaminen Kuntokadun katu- ja ympäristörakentaminen välillä Biokatu Teiskontie Vieritien katurakentaminen PSHP:n tontilla ja katualueella Vihiojan PIMA alueen puhdistus Uusi Lukonmäen alikulkukäytävä Kevyenliikenteen laatukäytävä välillä Pehkusuonkatu Kanjoninkatu Kevyenliikenteen laatukäytävä Hervannan valtaväylän itäpuolella sekä Ruskontein alittavan kevyenliikenteen sillan (S21) rakentaminen Uuden asemakaavaalueen raitiotiehen vaikuttavat rakenteet, mm. kunnallistekniikka ja kadut 2017 aikana. Johtosiirtojen yhteydessä. Valmis 04/2018 mennessä. Valmis 12/2018 mennessä. Valmis 6/2019 mennessä. Valmis 02/2017 mennessä. Valmis 05/2017 Valmis 05/2018 mennessä. Valmis 02/2020 mennessä. Luettelo 2. KAS 1 vaiheessa tunnistetut rinnakkaishankkeet hankeosakohtaisesti. X X X X X X X X X Ronganpuisto - Asematunneli Raitiotien toimenpidealueen ulkopuolella. Ei este radan rakentamiselle. Kalevanrinteen ja Hakametsän asemakaavat. Määritelty yleissuunnitelmassa Asemakaava. Yleissuunnitelma. Asemakaava. Yleissuunnitelma Raitiotien toimenpidealueen ulkopuolella. Toteutetaan kaavamuutoksen yhteydessä. Hallilan asemakaava Laatutason parannus Ramppipuiston alikulkusiltaa kaava-alueelle ei voida luontoarvojen vuoksi rakentaa. Korvaava kulkureitti on linjattava Hervannan valtaväylän itäreunaa pitkin. S21 ja yhdistetty jk+pp -väylä ovat korvaavat reitit. Asemakaava

13 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 13 (114) TEKNIIKKALAJIKOHTAISET MÄÄRITYKSET Seuraavat tekniikkalajikohtaiset määritykset toteutetaan pääsääntöisesti läpi hankkeen. Mahdolliset poikkeamiset, tarkennukset ja hankeosakohtaiset erityispiirteet on mainittu hankeosakohtaisessa kuvauksessa. Suunnittelu Katusuunnitelmat edustavat kokonaisnäkemystä raitiotiekatujen tavoitetilanteesta tulevaisuudessa. Katusuunnitelmien mukaisen kokonaisuuden rakentaminen ja suunnittelu on jaettu vaiheisiin. Ensimmäisen vaiheen rakentamissuunnittelu käsittää raitiotiejärjestelmän rakentamisen ja sen aiheuttamat välttämättömät muutokset raitiotiepoikkileikkauksen ulkopuoliseen katuympäristöön. Ensimmäisen vaiheen rakentamissuunnittelu sisältyy Raitiotieallianssin toteutusvaiheen sisältöön, yleissuunnitelman määritysten mukaisesti. KAS 1 vaiheessa laaditut toteutussuunnitelmat ovat lähtökohta rakentamissuunnittelun laajuudelle TAS 1 vaiheessa. Myöhempien vaiheiden rakentamissuunnittelu käsittää koko kadun poikkileikkauksen saattamisen katusuunnitelmissa esitettyyn tavoitetilanteeseen. Edellä mainittu rakentamissuunnittelu ei sisälly Raitiotieallianssin toteutusvaiheen tai tavoitekustannuksen sisältöön. Työnaikaiset liikenteenjärjestelyt ja rakentamisen vaiheistus Jokaisen hankeosan rakentaminen on vaiheistettu eri tekniikkalajien työvaiheiden mukaan ja työnaikaiset liikenteenjärjestelyt on suunniteltu tästä syntyneen rakentamisen vaiheistuksen mukaisesti. Työnaikaisten liikenteenjärjestelyjen suunnittelun ja työn vaiheistuksen optimoinnin periaatteena on ollut mahdollisimman pitkäkestoiset, vähä muutoksiset ja liikennehaitaltaan pienet väliaikaisratkaisut yleisen liikenteen järjestelyyn. Ajoneuvoliikenne on pyritty ohjaamaan työn aikana mahdollisimman aikaisin jo loppulista tilannetta vastaavaksi. Kriittisimpien keskusta-alueen katujen työnaikaisten liikenteenjärjestelyjen suunnitelmien liikenteellinen toimivuus on simuloitu. Simuloinnilla on varmistettu työnaikaistenjärjestelyiden toimivuus ja mahdollisimman vähäinen työn aikainen liikennehaitta. Suunnittelussa eri liikennemuodoista joukkoliikenne, tonttiliikenne ja jalankulku on erityisesti otettu huomioon. Työvaiheistuksessa on huomioitu, että raitiotien rakentaminen ei merkittävästi haittaa ajoneuvoliikennettä samanaikaisesti Sammonkadulla ja Teiskontiellä, koska ne ovat merkittäviä keskustaan saapumisen reittejä idänsuunnasta. Mahdolliset työnaikaisten liikenteenjärjestelyiden aiheuttamat kustannukset bussivuorojen lisäämisestä eivät sisälly tavoitekustannukseen. Rakentamisen vaiheistuksesta on laadittu omat erilliset suunnitelmat. Johtosiirrot Lähtötietojen epävarmuus KAS vaiheessa tunnistettujen ja selvitettyjen olemassa olevien johtojen ja putkien korkeus- ja sijaintitiedot ovat epävarmoja tai niiden korkeustietoja ei ole saatavissa. Vanhojen suunnitelmien tai tarkemittaustietojen puuttuessa vesijohtojen ja paineviemäreiden korkeusasemat perustuvat arvioihin tavanomaisista korkoasemista. Todellinen korko voi poiketa oletetusta merkittävästi.

14 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 14 (114) Myöskään kaikkien kaukolämpö- tai -jäähdytysputkistojen korkeusasemia ei ole voitu selvittää tarkasti ja tarkemittaustietojen puutteen vuoksi kaapeleiden peitesyvyydet voivat poiketa merkittävästi tavanomaisista ja sijainti voi poiketa kartoissa esitetyistä. Edellä mainittujen sijainti ja korkeustietopuutteiden lisäksi maan alla saattaa olla lukuisa määrä johtoja ja/tai muita maanalaisia rakenteita, joista ei ole tietoa saatavilla ennen kaivutöiden alkamista. Kaikki yllä mainitut aiheuttavat epävarmuutta johtosiirtojen työmäärään ja kustannuksiin. Johtosiirtojen laajuus ja toteutuksen periaatteet Rakentamisvaiheen sisällön määrityksen perustana ovat Osan 1 johtosiirtosuunnitelmat ja -luettelot jokaiselta hankeosalta. Johtosiirtoluetteloissa on esitetty lisäksi tuettavaksi määritetyt putki- ja johtokaivannot. Hankkeen laajuuteen kuuluu kaikki radan rakentamisen aiheuttamat välttämättömät johtosiirrot. Johtosiirtojen toteutuksen periaatteena on, että raitiotien alle ei saa jäädä pitkittäissuuntaisia putkia tai johtoja, joiden huolto ja korjaaminen ei ole myöhemmin mahdollista ilman raitiotieliikenteen merkittävää häiriintymistä. Siirrot toteutetaan nykyisiä putkia ja johtoja vastaavilla materiaaleilla ja dimensioilla. Poikkeuksena edellä mainitusta periaatteesta ovat uudet tai saneeratut paineettomat pitkittäissuuntaiset putkilinjat. Ne voidaan säilyttää nykyisellä sijainnillaan raitiotielinjan läheisyydessä, koska putkilinjojen mitoitusiän voidaan katsoa olevan riittävän pitkä, jotta linjojen uusimistarpeen ollessa ajankohtainen on vanha linjaus todennäköisesti korvattavissa uudella. Nykyisellä sijainnilla säilyttäminen voidaan lisäksi sallia, mikäli raitiotien rakentamisen tai liikennöinnin aiheuttama kuorma ei vaaranna raitiotien välittömässä läheisyydessä olevien nykyisien putkien vakautta. Edellä mainitut määritykset toteutuvat ainakin seuraavilla pituussuuntaisilla runkolinjoilla: Vieritien yksityiset hule- ja jätevesiviemärit, Ho 3.4 Vieritie. KAS vaiheen tutkimusten perusteella siirrettäviä linjoja ei ole tarpeellista perustaa vahvennetuille arina- ja asennusalusrakenteille. Putket perustetaan tapauskohtaisesti 150 mm asennusalustalle tai 300 mm murskearinalle ja 150 mm asennusalustalle. Johtosiirtojen toteuttamisen vuoksi auki kaivetut katu- ja piha-alueet palautetaan lähtötilannetta vastaavaan kuntoon. Tarkennuksia periaatteisiin Radan alittavat kaapelit ja vesihuoltoputkistot asennetaan suojaputkeen, mikäli se on teknisesti mahdollista. Vesijohdon suojaputkille rakennetaan suojaputkikaivot. Nykyisiä viemäreitä voidaan korjata myös sujuttamalla. Vesihuollon suojaputkien materiaalina käytetään terästä ja sujutuksissa rengasjäykkyydeltään Sn 8 luokan materiaaleja. Seuraaville radan alittaville johdoille ei suoriteta toimenpiteitä vaan niiden viereen asennetaan suojaputkivaraus: Sarvijaakonkadun vesijohto 200 SGB, rakennettu 2015 Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien risteyksen vesijohto 300 SGB, rakennettu Olemassa oleville huleveden runkolinjan haaroille, viiksi-/syöksyputket, ei suoriteta toimenpiteitä. Uudet radan poikittavat pintakuivatuskaivojen haarat rakennetaan radan kohdalla Sn 16 luokan muoviputkesta.

15 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 15 (114) Vesijohdon vanhojen putkien liitospisteisiin rakennetaan tarvittaessa InfraRYL 2006 mukaiset kulmatuet. Uusilla linjoilla putket asennetaan lukittavilla liitoksilla ankkurointipituusmatkalta. Nykyiseen vesijohtoverkkoon liitetyille sprinkleriliitoksille on vesikatkojen ja/tai liitostöiden ajaksi rakennettava väliaikainen syöttö tai kohteeseen on tilattava palovartiointi pelastuslaitokselta työn ajaksi. Viemäreiden liitoskohdissa sekä viemäreiden sujutuskohteissa viemäreille järjestetään tarvittavat ohituspumppaukset, jotka mitoitetaan siten, ettei jätevesiä pääse maastoon. Osassa kohteita kaukolämpölinjojen siirrot ulottuvat raitiotieradan poikkileikkausta leveämmälle alueelle. Mikäli vanha kaukolämpöputki on katkaistava ja siirrettävä, ulotetaan liitoskohta lähimmälle kiintopisteelle. Työhön sisältyy paineellisten johtojen painekokeet, tarvittavat huuhtelut/puhdistukset ja näytteenotot. Tampereen Vesi suorittaa omistamiensa paineellisten vesijohtojen ja viemäreiden liitostyöt. Allianssi suorittaa viettoviemäreiden tv -kuvaukset runkolinjoilta. Viettoviemäreille ei suoriteta painekokeita Tonttiliittymät Tonttiliittymät kytketään uusiin runkolinjoihin katualueella. Vesijohdon liitoskohtaan asennetaan venttiili. Venttiiliä ei kuitenkaan asenneta mahdollisen avo-ojan pohjalle tai muun kiinteän esteen kohdalle vaan johtoa jatketaan ojan tai muun kiinteän esteen toiselle puolelle. Viemärin liitostyössä käytetään tehdasvalmisteisia putkityypille soveltuvia liitososia. Tarvittaessa kiinteistöille rakennetaan väliaikainen viemäröinti ja vedenjakelu. Materiaalit Vesijohdon runkolinjojen materiaali on SGB valurauta. Putkissa ei käytetä muovikalvoa. Tonttijohtojen materiaalit valitaan tapauskohtaisesti. Jäteveden ja huleveden runkolinjojen materiaali voi olla muovia (Sn8) alle 300mm putkikokoon saakka. Tätä isompien putkien materiaalina käytetään betonia (Br). Kaivot ovat minimissään DN 800mm:n betonikaivoja. Varikkoalueen kuivatuksen rakentamisessa määrityksistä voidaan poiketa.. Mikäli nykyinen siirrettävän runkolinjan materiaali poikkeaa edellä mainitusta määrityksestä, voidaan uusittava linja rakentaa nykyistä linjaa vastaavasta materiaalista. Radan alituksien suojaputkiin tulevat viemärit on muovisia. Kaukolämmön, -jäähdytyksen, kaasun ja kaapeleiden materiaaleissa noudatetaan johto-omistajien ohjeita. Johtosiirtojen kustannusjako Johtosiirtojen osalta tavoitekustannuksen määrittämisessä on tehty seuraavat tarkennukset: Kustannusjako siirrettävien putki- ja johtolinjojen omistajien ja Raitiotieallianssin välillä pohjautuu johtoomistajien ja Tampereen kaupungin välisissä sijoitussopimuksissa määritettyyn ikähyvitystaulukkoon. Sopimukset ovat olemassa seuraavien yhtiöiden kanssa: Elisa OYJ Tampereen Sähkölaitos Kaukolämpö- ja kylmätoimintojen osalta on sopimuksesta poiketen sovittu, että Raitiotieallianssi kustantaa tarvittavien siirtojen maatyöt ja Tampereen Sähkölaitos putkimateriaalit sekä asennustyön.

16 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 16 (114) Johto-omistajien, joilla ei ole sijoitussopimuksia Tampereen kaupungin kanssa on kustannusjaosta sovittava erikseen TAS vaiheen aikana. Raitiotien rakentamiseen myönnetty valtion rahoitus ei korvaa Tampereen vesihuoltolinjojen saneerausta ilman ikähyvitysperiaatteen soveltamista. Tästä syystä ikähyvitys on poistettu tavoitekustannuksesta, mutta sen osuus esitetään erillisenä osuutena kaupunginvaltuustolle. Tampereen kaupunki ja Tampereen Vesi sopivat ikähyvityksen osuuden rahoituksesta erikseen. Ikähyvitysosuuden liittämisestä Allianssihankkeeseen on sovittava ennen johtosiirtotöiden aloittamista Allianssin eri osapuolten kesken, jotta korvattavat kustannukset ja työsisältö ovat korrelaatiossa. Tampereen Veden mahdolliset kulut vesihuoltotöiden valvonnasta tai liitostöistä ovat tilaajaosapuolen hankintoja. Olemassa olevan verkoston laajemmasta tai uudesta mitoituksesta johtuvia putki- tai johtokokojen suurentumisen kustannuksia ei sisällytetä tavoitekustannukseen. Kapasiteetin nostamisen kustannusjaosta on neuvoteltava TAS vaiheen aikana erikseen. Hulevedenrunkolinjojen kapasiteetin nostoja on suunniteltu yhteistyössä Tampereen Veden kanssa seuraavasti: Hankeosa ja katu Nykyinen DN DN suurennos johtosiirron yhteydessä Pituus Ho 1.4 Itsenäisyydenkatu 2 x 300 mm 800 mm noin 100m Asematunneli Ho 1.4. Itsenäisyydenkatu 300 mm 800 mm noin 120m Tunneli Tullikamarinaukio Ho 1.4 Itsenäisyydenkatu 300 mm 400 mm noin 150 m Tullikamarin aukio - Yliopistonkatu Ho 1.4 Sammonaukio 600 mm 800 mm noin 160 m Sammonaukio Teiskontie Ho 1.5 Sammonkatu 375 mm 600 mm noin 300 m Tursonkatu Sarvijaakonkatu Ho 1.5 Sammonkatu 375 mm 800 mm noin 325 m Sarvijaakonkatu Väinämöisenkuja Ho 1.5 Sammonkatu 450 mm 1000 mm noin 100 m Väinämöisenkuja - Autohallinkatu Ho 3.1 Teiskontie 600 mm 800 mm noin 65 m Sammonaukio - Liisankadun risteys Ho 3.2 Tekunkatu 225 mm 600 mm noin 190 m Tekunkadun länsipäässä Ho 1.8 Insinöörinkatu 300 mm 500 mm noin 135 m Orivedenkadun risteyksestä pohjoiseen Ho 1.8 Insinöörinkatu 225 mm 400 mm noin 120 m Opiskelijankadun risteyksestä pohjoiseen Ho 1.8 Insinöörinkatu 300 mm 500 mm noin 100 m välillä Teräspolku Atomipolku Ho 1.8 Insinöörinkatu 300 mm ja 400 mm 600 mm noin 95 m ja 155 m välillä Atomipolku Elementtipolku Ho 1.8 Insinöörinkatu 500 mm 800 mm noin 135 m välillä

17 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 17 (114) Elementtipolku Laattapolku Ho 1.8 Insinöörinkatu 600 mm 800 mm noin 185 m välillä Laattapolku Arkkitehdinkatu Luettelo 3. Huleveden suunnitellut kapasiteetin muutokset johtosiirtojen yhteydessä. Tampereen Vesi on hyväksynyt osallistumisensa mahdolliseen kapasiteetin nostamisen kustannusjakoon liikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjassa Mikäli kustannusjaoista ei päästä yhteisymmärrykseen TAS vaiheen aikana, suoritetaan putkien siirto yleiskirjauksen mukaisesti nykyisien dimensioiden ja materiaalien mukaisina. Katu- ja maarakentaminen TAS 1 vaiheessa toteutetaan raitiotien rakentamisen aiheuttamat välttämättömät muutokset nykyisiin katujärjestelyihin ja katuympäristöön. Pintamateriaalien tai olemassa olevien muiden rakenteiden laatutason nostot nykytilanteeseen verrattuna eivät sisälly Raitiotieallianssin toteutusvaiheen sisältöön. Sisällön määrityksen perustana ovat KAS 1 vaiheen katujen toteutussuunnitelmien asemakuvat, rakenteelliset tyyppipoikkileikkaukset sekä pituusleikkaukset. Toteutuslaajuus on esitetty suunnitelmissa rasteroinnein. Liittyminen olemassa oleviin rakenteisiin Radan poikkileikkauksen ulkopuolisella katualueella olemassa olevia rakennekerroksia ei lähtökohtaisesti uusita. Liittyminen vanhoihin rakenteisiin toteutetaan nykyisiä rakennekerroksia mukaillen. Olemassa oleviin ajoradan päällysteisiin liitytään tapauskohtaisesti jyrsinnällä tai päälle asfaltoimalla. Tarvittaessa pyöräilyn ja jalankulun väylien nykyisiin päällysteisiin liitytään puskusaumoilla. Kapein päällystettävän alueen leveys on 1,0 m. Alle 2,0 m leveillä jalkakäytävillä, korokkeilla, kevyen liikenteen väylillä tai erotetuilla kaistoilla päällystys suoritetaan koko leveydeltä. Päällysteen paikkauksissa noudatetaan kaupungin katulupaohjeen määrityksiä. Ajoradoilla mahdollisesti uusittava kantava kerros rakennetaan Kam 0-32 murskeesta ja jakava kerros Kam 0-90 murskeesta. Ajoradoilla ja kevyenliikenteenväylillä jakavassa kerroksessa voidaan kierrättää rakenteista kaivettua soraa tai mursketta. Maa-ainesten käsittely Osa rakentamisen yhteydessä leikattavista kaivumaista voidaan käyttää mm. Hervannan valtaväylän alueella maisemointitäyttöinä. Tampereen kaupunki ottaa vastaan ylijäämämaita veloituksetta Hiedanrannassa ja Ruskon maankaatopaikalla, joka osoitetaan ainoastaan Raitiotieallianssin käyttöön. Ruskon alueelle on kaupungin toimesta arvioitu mahtuvan noin m3itd läjitettäviä maita. Lisäksi osa massoista on suunniteltu loppusijoitettavan Lempäälän Lehtivuoren maankaatopaikalle. Johtosiirtojen sekä maa- ja katurakentamisen yhteydessä leikatut maa-ainekset pyritään kierrättämään takaisin rakenteisiin ja verhoiluihin. Työn aikana poistettavat luonnonreunakivet käytetään uudestaan katurakenteessa. Tavoitekustannuksen määrittelyssä on oletettu, että kierrätettävien materiaalien välivarastointipaikka löydetään aina 5 kilometrin säteellä työkohteesta.

18 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 18 (114) Pohjanvahvistus Hankkeen sisältöön kuuluu radan perustamiseen tarvittavat pohjanvahvistukset. Toteutettavat pohjanvahvistukset on esitetty hankeosien pohjanvahvistuskuvissa, geopituusleikkauksissa sekä toimenpideluettelossa. Esikuormitusten, paalulaattojen ja stabilointien lisäksi kiintoraideosuuksilla nykyisiä katurakenteita ja pohjamaata korvataan kalliomurskeella riittävän kantavuuden varmistamiseksi. Enimmillään massanvaihto ulottuu 0,90 metriä kiintoraidelaatan alapuolelle. PIMA - alueet Osalla 1 Sisältöön ei kuulu pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuksia. Mahdollisesti työn aikana löytyvien pilaantuneiden maa-alueiden käsittelystä vastaa Tampereen kaupunki. Pilaantuneen maan tutkimuksia suoritettiin pohjatutkimusten yhteydessä yli 200 tutkimuspisteestä. Raitiotien linjalle tehdyissä tutkimuksissa on havaittu yksi pilaantunut kohde Vihiojan eteläpuolella. Tämä pilaantuma sijaitsee kuitenkin pääosin raitiotielinjan ulkopuolella, joten Vihiojan eteläpuoli kunnostetaan kaavamuutoksen yhteydessä raitiotien tarpeet huomioiden. Vihiojan siirto suoritetaan PIMA käsittelyn yhteydessä. Laajoista tutkimuksista huolimatta pilaantuneita maita saattaa löytyä. Mahdollisiin kunnostustarpeisiin on varauduttu sitomalla pilaantuneiden maiden käsittely osaksi allianssin kannustinjärjestelmää. Pohjavesi Osalla 1 ei suoriteta pohjaveden alentamista. Raitiotien rakentaminen ei aiheuta muutoksia pohjaveteen, eikä se eroa normaalista katu- tai ratarakentamisen vaikutuksista. Pääsääntöisesti pohjaveden pinnan taso sijaitsee syvällä maanpinnasta ja raitiotien rakenteet sijoittuvat vallitsevan pohjaveden pinnan tason yläpuolelle, jolloin pohjaveden pinnan työnaikaista alentamista ei tarvita. Edellä mainitusta syystä myöskään raitiotien kuivatusjärjestelmät eivät alenna pohjaveden pinnan tasoa käyttötilanteessa. Pohjavesimittauksia suoritetaan TAS vaiheen aikana. Silta- ja tukimuuripaikoille asennetaan pohjavesiputkia yhteensä 7 kpl. Silta- ja tukimuuripaikkojen lisäksi Vuohenojalle asennetaan kolme orsi- ja kolme pohjavesiputkea. Kuivatus Raitiotien rakentaminen katuympäristöön ei lisää hallittavien hulevesien määrää. Radalle rakennetaan oma erillinen rakenteen, pintavesien ja urakiskojen kuivatus, joka liitetään kadun olemassa olevaan hulevesijärjestelmään. Urakiskojen kuivatus varustetaan tarvittavilta osin saattolämmityksellä Pirkankadulla, Hämeenkadulla, Itsenäisyydenkadulla, Tekunkadulla ja Insinöörinkadulla. Radan syväkuivatus kiintoraiteen osalta hoidetaan salaojilla, jotka johdetaan pääsääntöisesti olemassa oleviin uomiin tai hulevesikaivoihin. Sepeliraideosuuksilla kuivatus hoidetaan ensisijaisesti avo-ojin. Radan kuivatussyvyys on rakennekerrosten alapinta. Syväkuivatus on esitetty rakenteellisissa tyyppipoikkileikkauksissa. Katujen nykyisten huleveden runkolinjojen uusimista tai olemassa olevan järjestelmän parantamista ei suoriteta radan rakentamisen yhteydessä, pois lukien välttämättömien pitkittäissuuntaisten johtosiirtojen työt. TAS 1 vaiheessa rakennettavat kuivatusrakenteet on esitetty johtosiirtosuunnitelmissa, Pirkankadulla asemakuvassa ja varikolla tasaus- ja kuivatussuunnitelmassa.

19 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 19 (114) Katuvalaistus Nykyinen katuvalaistus ensisijaisesti säilytetään. Mikäli katuvalaistuksen säilyttäminen ei raitiotierakentamisen johdosta ole mahdollista, pyritään nykyinen valaistus siirtämään tai sijoittamaan yhteiskäyttöpylväisiin radan sähköistyksen kanssa. Katuvalaistuksen ohjaus säilytetään nykyisellään. Uusittaviin valaisimien hankinnassa huomioidaan varauksena tuleva ohjauksen muutos. Uusilla kaava-alueilla, kuten Hervantajärvellä, katuvalaistus rakennetaan kaava-alueen rakentamisen yhteydessä. Raitiotien rakentamisen yhteydessä uusittavan ja siirrettävän katuvalaistuksen periaatteet on esitetty valaistussuunnitelmissa. Tavoitekustannuksen määrityksessä käytetyt materiaalit ja tyypit on esitetty laskelmassa, määräluettelossa sekä tyyppipoikkileikkauksissa. Katupuut ja puuston poisto Nykyiset katupuut pyritään säilyttämään. Raitiotien rakentamisen johdosta kaadettavat puut korvataan katujen toteutussuunnitelmien mukaisesti. Tampereen kaupungin puisto-osasto hankkii istutettavien puiden taimet sekä vastaa niiden hoidosta ja kastelusta. Istutetaville katupuille asennetaan valurautaiset juuristoritilät sekä runkosuojat, mikäli ne sijaitsevat kivetetyillä alueilla. Tavoitekustannus on määritetty siten, että edellä mainittuja runkosuojia asennetaan Pirkankadulle, Hämeenkadulle, Itsenäisyydenkadulle ja Insinöörinkadulle. Tampereen kaupungin kiinteistötoimi hankkii puiden kaatoon ja karsimiseen tarvittavat luvat, toteuttaa tarvittavien puiden karsimisen ja kaatamisen, risujen kokoamisen, kantojen poiston ja edellä mainittujen poistamisen työalueelta koko raitiotielinjalta TAS 1 - yleisaikataulun mukaisesti. Allianssilla on ilmoitusvelvollisuus tarvittavien puiden kaadosta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 2 viikkoa ennen kohteen rakentamisen aloittamista. Lisäksi kaadettavat puut/alueet on merkattava Allianssin toimesta. Erikseen sovittaessa Allianssi voi suorittaa yksittäisten puiden poistot. Kiveykset Uudet saarekkeiden ja erotuskaistojen kiveykset perustetaan asennushiekalle. Tavoitekustannuksen määrityksessä betonikivenä on käytetty 80 mm vahvuista kartanokiveä tai 80 mm:stä betonilaattaa. Poikkeukset on kirjattu hankeosakohtaiseen tarkennukseen. Korjattavien tai osittain purettavien kiveysalueiden kiveykset toteutetaan nykyisillä tai niitä vastaavilla materiaaleilla. Raitiotierakentamisen toimenpidealueella oleville suojateille asennetaan betonikivinen huomioraita. Muokattavat suojatiet on esitetty kadun toteutussuunnitelmissa. Suojateiden reunakivien näkymä pyörätien kohdalla on 0 cm ja kävelytien kohdalla näkymä on 3 cm. Esteettömyysvaatimusten mukaiset pysäkkikiveykset on käsitelty pysäkkien yhteydessä. Liikennemerkit ja opasteet

20 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 20 (114) Hankkeen sisältöön kuuluu radan rakentamisen johdosta muuttuneiden katujärjestelyiden vuoksi uusittavat liikennemerkit ja opasteet raitiotiekaduilla. Uusittavat merkit ja opasteet on esitetty katujen toteutussuunnitelmissa ja liikennemerkkiluetteloissa. Laajempi kaupungin kattavan opastuksen uusiminen eri hankkeiden (mm. Rantatunneli ja Ratapihankatu) yhteisvaikutuksen johdosta on Tampereen kaupungin erillinen hanke. Raitiotien alus- ja päällysrakenne Rata rakennetaan kaksiraiteisena Hermiankadun pysäkkivaraukselta varikolle johtavaa osuutta ja varikon raiteistoa lukuun ottamatta. Raitiotien kiskoprofiilina käytetään ura- tai vignole kiskoja, jotka hitsataan jatkuviksi neutraalilämpötilassa. Kiskojen eristyksellä vähennetään sähkön hajavirtoja ja kiskopyöräkontaktista aiheutuvaa ääntä. Kaarresäteen ollessa alle 100 m käytetään kiskossa kovempaa terästä, kuin linjaosuudella pienisäteisimpiin kaarteisiin asennetaan kiskonvoitelulaite estämään kulumista ja mahdollista melua. Kiskot perustetaan joko kiinteästi betoniin (kiintoraide) tai pölkyillä ja sepelitukikerroksella (sepeliraide). Pinnoitetulla kiintoraiteella kiskoina käytetään urakiskoa. Kaarteissa urakiskon tyyppi on 59R2 ja suorilla osuuksilla 60R2. Nurmi- ja sepeliraiteilla käytetään Vignole-profiilin 54E1 kiskoa. Kiskonvoitelulaitteet asennetaan: Hämeenpuistoon (Hankeosa 1.2 Hämeenkatu länsi, rakentamislohko 1) Rautatienkadulle (Hankeosa 1.3 Hämeenkatu itä, rakentamislohko 1) Sammonaukiolle (Hankeosa 1.4 Itsenäisyydenkatu, rakentamislohko 2) Tekunkadulle (Hankeosa 3.2 Tekunkatu, rakentamislohko 2) Sammonkadun ja Rieväkadun väliseen kaarteeseen (Hankeosa 1.5 Sammonkatu, rakentamislohko 2) Rieväkadun ja Hervannan valtaväylän kaarteeseen (Hankeosa 1.6 Rieväkatu, rakentamislohko 2) Atomipolulle (Hankeosa 2.1 Atomipolku ja Hermiankatu, rakentamislohko 4) Osan 1 ratapituudet: Linjaraiteisto (kaksoisraide) Sepeliraidetta 4750 metriä Kiintoraidetta omalla erillisellä väylällä 5870 metriä, josta nurmiraiteen osuus on 2880 metriä Kiintoraidetta sekaliikennekaistalla 3890 metriä. Määrä sisältää liittymäalueet. Linjaraiteisto (yksi raide, Hermiankatu Varikko) Sepelirataa 490 metriä Varikko (yksi raide) Sepeliraidetta noin 1250 metriä Sisätiloissa olevaa kiintoraidetta noin 1550 metriä Sepeliraide Sepeliraide koostuu tukikerroksesta, betonisista raitiotiepölkyistä sekä vignole kiskoista.

21 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 21 (114) Sepeliraiteella käytettävän ratapölkyn pituus 2200 mm. Muut mitat tarkentuvat pölkkytoimittajan valinnan myötä. Tukikerrosmateriaalina käytetään raidesepeliä, joka täyttää SFS-EN standardin vaatimukset. Raidesepelin raekoko on 31,5-63 mm. Sepeliraiteen rakennekerrospaksuus on mitoitettu routa- ja kantavuusmitoituksen perusteella. Roudan perusteella mitoitettaessa käytettävä pakkasmäärä on F20. Routalevyä ei käytetä sepeliradan rakennekerroksissa, ellei erityiskohteissa kaivantosyvyyttä ole välttämätöntä rajoittaa. Pysäkki- ja vaihdealueilla rakennekerrokset on mitoitettu F50 pakkasmäärän mukaan. Radan kokonaisrakennekerrospaksuudet kalliomurskeella rakennettuna, sisältäen 0,50 m tukikerroksen: Routivapohjamaa 2,24m Routimaton pohjamaa 1,15m Kallioleikkaus 0,85m Kallioleikkaus, irtilouhinta 1,0m + 1,0m irtilouhinta Rakennekerrospoikkileikkaukset perustapauksille (ratajohtopylväät reunoilla ja raideväli 3,15m) Kuva 16. Maalaatikkorakenne Kuva 17. Maaleikkaus Penger

22 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 22 (114) Kuva 18. Kallioleikkaus Kuva 19. Kallioleikkaus, irtilouhinta Silloilla radan päällysrakenteena käytetään sepeliraidetta yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Risteysalueet rakennetaan kumitasoristeyksinä. Hervannan valtaväylä rakennetaan sepeliratana, mutta esimerkiksi Nekalantien rampin risteysalue toteutetaan kiintoraiteena. Kiintoraide Kiintoraiteen rakenteena on teräsbetoninen laatta, johon kiskot kiinnitetään. Kiintoradan pintamateriaalina voidaan käyttää asfalttipäällystettä, kiveystä tai nurmea. Raitiotien yleissuunnitelman arviosta poiketen KAS vaiheen tutkimukset osoittivat, että katujen nykyiset rakennekerrokset eivät ole kaikkialla riittävät raitiotien perustamiseen. Tästä johtuen kiintoraiderakenne on mitoitettu uudestaan routa- ja kantavuusmitoituksen perusteella. Routamitoituksessa käytetty pakkasmäärä on F50. Alueilla, joissa tehtyjen routatutkimusten perusteella pohjamaa tai nykyiset rakennekerrokset ovat routivia 2,1m syvyydessä tai ylempänä, käytetään routalevyjä (XPS, h=100mm) riittävän routasuojauksen saavuttamiseksi. Routalevyn alla tulee olla vähintään 300 mm kerros routimatonta materiaalia. Tarvittaessa routalevyjen alle suoritetaan massanvaihto vaatimuksen saavuttamiseksi. Toimenpidealueet on kuvattu hankeosakohtaisessa tarkennuksessa ja geosuunnitelmissa.

23 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 23 (114) Kiintoraide omalla erillisellä väylällä Kiintoraiteen rakennepoikkileikkaus perustapauksessa, jossa rata on omalla väylällä linjaosuudella ja kiintoraidelaatan alla on routalevy sekä uusi kantava kerros kalliomurskeesta rakennettuna (h=300mm). Kuva 20. Kiintoraiteen rakennepoikkileikkaus, rata omalla väylällä Routalevytettävillä katuosuuksilla routimattoman ratarakenteen ja routanousun sallivan katurakenteen välinen routanousuero tasoitetaan routalevystä noin 1,4m päähän ulottuvalla siirtymäkiilalla (1:5). Risteysalueilla kiilan ulottuma on 1:10. Siirtymäkiila voidaan rakentaa esimerkiksi vaahtolasista. Kiilausta ei tarvita mikäli rata- ja katurakenteen väliin jää viher-, erotus- tai muu liikennöimätönkaista, jolla eri tavalla routivien rakenteiden routanousuero voidaan sallia. Kiintoraiteen rakennepoikkileikkaus sekaliikenneväylällä Kiintoraiteen rakennepoikkileikkaus perustapauksessa, jossa rata on linjaosuudella sekaliikennekaistalla ja kiintoraidelaatan alla on routalevy sekä uusi kantava kerros kalliomurskeesta rakennettuna (h= 0-900mm). Kuva 21. Rakennepoikkileikkaus Hämeenkadun sekaliikennekaistalta.

24 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 24 (114) Kiintoraide risteysalueilla Kiintoraiteen rakennepoikkileikkaus perustapauksessa risteysalueella, jossa kiintoraidelaatan alla on routalevy sekä uusi kantava kerros kalliomurskeesta rakennettuna (h= 0 500mm). Kuva 22. Kiintoraiteen rakennepoikkileikkaus, risteysalueet Nurmiraide Nurmiraiteella kiskot perustetaan teräsbetonilaatalle. Laatta ei ole täysin yhtenäinen kuten muilla kiintoraidealueilla. Laattarakenteeseen jätetään kohtia, joissa betoni korvataan kasvualustalla maapohjayhteyden varmistamiseksi. Nurmiradalla käytetään vignole -profiilin kiskoa. Nurmiraidetta rakennetaan muun muassa Sammonkadulla, Teiskontiellä ja Kuntokadun varrella. Nurmiradalla saavutetaan etuja radan ylläpidon, raitiotien liikennöinnin ja ympäristön näkökulmista. Siirtymärakenne sepeliraiteen ja kiintoraiteen välillä Siirtymärakenne toteutetaan aina ratatyypin muuttuessa kiintoraiteesta sepeliraiteeksi tai päinvastoin. Siirtymärakenne toteutetaan tukikerrospatjan paketoinnilla, pölkkyvälin tihennyksellä, kiintoraidelaattaa vahventamalla, erilaisella välilevyllä tai näiden yhdistelmillä. Vaihteet Raitiotielle asennetaan yhteensä 47 yksinkertaista ja standardimittaista vaihdetta, joista 18 sijaitsee varikon yhteydessä. Raideristeys asennetaan Sammonaukiolle ja -risteyksiä Atomipolulle. Kaikkiin vaihteisiin asennetaan lämmitysjärjestelmä ja vaihdealueet valaistaan tapauskohtaisesti joko, katu-, aluevalaistuksella tai omalla erillisellä valaistuksella. Päätepysäkkien yhteyteen asennettavien vaihteiden määrä vaihtelee vaunujen suunnittelun liikennöintivälin mukaan. Pyynikintorin päätepysäkille asennetaan neljä vaihdetta ja Vieritien sekä Makkarajärvenkadun päätepysäkeille kolme vaihdetta.

25 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 25 (114) Raiteenvaihtopaikoille asennetaan kaksi yksikertaista myötävaihdetta. Raiteenvaihtopaikat ja vaihteet on esitetty tarkemmin raiteistokaaviossa ja katujen toteutussuunnitelmissa. Point id-number Point type Point machine type Point location Track type Rail profile Vaihteen tunnus Tyyppi Kääntölaite Sijainti Ratarakenne Kiskoprofiili V111 YV-50-1:6-O Jousi Pyynikintorin päätekysäkki Kiintoraide 60R2 V112 YV-50-1:6-O Jousi Pyynikintorin päätekysäkki Kiintoraide 60R2 V113 YV-50-1:6-V Jousi Pyynikintorin päätekysäkki Kiintoraide 60R2 V114 YV-50-1:6-V Sähköinen Pyynikintorin päätekysäkki Kiintoraide 60R2 V121 YV-50-1:6-O Jousi, mekaanisesti lukittava Itsenäisyydenkatu Kiintoraide 60R2 V122 YV-50-1:6-O Jousi, mekaanisesti lukittava Itsenäisyydenkatu Kiintoraide 60R2 V211 YV-50-1:6-O Sähköinen Sammonaukio Kiintoraide 60R2 V212 YV-50-1:6-O Mekaaninen Sammonaukio Kiintoraide 60R2 V215 YV-50-1:6-O Jousi, mekaanisesti lukittava Teiskontie Kiintoraide 54E1 (49E1) V216 YV-50-1:6-O Jousi, mekaanisesti lukittava Teiskontie Kiintoraide 54E1 (49E1) V311 YV-50-1:6-V Sähköinen Vieritie Sepeliraide 60R2 V312 YV-50-1:6-V Jousi Vieritie Sepeliraide 60R2 V313 YV-50-1:6-V Jousi Vieritie Sepeliraide 60R2 V411 YV-50-1:6-O Jousi, mekaanisesti lukittava Kalevanrinne, Sammonkatu Kiintoraide 54E1 (49E1) V412 YV-50-1:6-O Jousi, mekaanisesti lukittava Kalevanrinne, Sammonkatu Kiintoraide 54E1 (49E1) V415 YV-50-1:6-O Jousi, mekaanisesti lukittava Turtola, Hervannan valtaväylä Sepeliraide 54E1 (49E1) V416 YV-50-1:6-O Jousi, mekaanisesti lukittava Turtola, Hervannan valtaväylä Sepeliraide 54E1 (49E1) V421 YV-50-1:6-O Jousi, mekaanisesti lukittava Kanjoni, Insinöörinkatu Kiintoraide 60R2 V422 YV-50-1:6-O Jousi, mekaanisesti lukittava Kanjoni, Insinöörinkatu Kiintoraide 60R2 V511 YV-25-1:2,28-V Sähköinen Insinöörinkatu Kiintoraide 60R2 V512 YV-25-1:2,28-V Mekaaninen Insinöörinkatu Kiintoraide 60R2 V513 YV-25-1:2,28-O Mekaaninen Insinöörinkatu Kiintoraide 60R2 V514 YV-25-1:2,28-O Sähköinen Insinöörinkatu Kiintoraide 60R2 V515 YV-25-1:2,28-V Mekaaninen Insinöörinkatu Kiintoraide 60R2 V516 YV-25-1:2,28-O Sähköinen Insinöörinkatu Kiintoraide 60R2 V611 YV-50-1:6-V Sähköinen Hervantajärvi Sepeliraide 60R2 V612 YV-50-1:6-V Jousi Hervantajärvi Sepeliraide 60R2 V613 YV-50-1:6-V Jousi Hervantajärvi Sepeliraide 60R2 V042 YV-100-1:7-V Jousi Hermiankatu Sepeliraide 54E1 (49E1) V053 YV-25-1:2,28-O Sähköinen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V054 YV-25-1:4-V Sähköinen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V055 YV-25-1:4-O Sähköinen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V057 YV-25-1:4-V Sähköinen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V058 YV-25-1:4-O Sähköinen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V059 YV-25-1:4-O Sähköinen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V060 YV-25-1:4-O Sähköinen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V061 YV-25-1:2,28-O Mekaaninen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V062 YV-25-1:2,28-O Mekaaninen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V063 YV-25-1:2,28-O Mekaaninen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V064 YV-25-1:4-O Mekaaninen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V065 YV-25-1:2,28-O Mekaaninen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V066 YV-25-1:4-O Mekaaninen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V071 YV-25-1:2,28-O Mekaaninen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V072 YV-25-1:2,28-V Sähköinen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V073 YV-25-1:2,28-V Jousi Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V074 YV-25-1:2,28-V Mekaaninen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) V075 YV-25-1:2,28-O Mekaaninen Varikko Sepeliraide 54E1 (49E1) Luettelo 4. Osan 1 vaihdeluettelo tarjouslaskentaa varten Varikon ja Hermiankadun vaihteita muutettu ja lisätty listaan suunnitelmamuutoksen jälkeen. Sammonaukiolla molemmat vaihteet ovat yllä esitetystä poiketen sähköisiä. Melun ja tärinän vaimennus KAS vaiheessa suoritettujen melu- ja tärinätutkimusten perusteella erityisiä vaimennusratkaisuja ei tarvita. Riittävä vaimennustaso saavutetaan kiintoraideosuuksilla kiskokiinnitysten ja routalevyn yhteisvaikutuksella. Tampereen kaupunki on laatinut nykytilanteen kuvauksen melun, ilmanlaadun ja tärinänmittauksen osalta. Tehdyt selvitykset löytyvät osoitteista:

26 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 26 (114) TAS 1 vaiheessa melu-, tärinä ja pölymittauksia tehdään pistokoeluonteisesti. Pysäkit Raitiotiepysäkit Osalle 1 rakennetaan 22 raitiotiepysäkkiparia sekä yksi keskilaituripysäkki. Osa pysäkeistä toimii myös vaihtopysäkkeinä bussi- ja raitiotieliikenteen välillä. Osalla 1 on yhteensä yhdeksän pysäkkiä, joissa bussi hyödyntää raitiovaunun kanssa samaa laituria. Suurimmalla osalla vaihtopysäkeistä bussit käyttävät laiturin vastakkaista puolta, jolloin vaihto raitiovaunusta bussiin tapahtuu laiturin yli kävelemällä. Kuva 23. Raitiotiepysäkkien toteutuksen periaatekuvat (kuva ei ole mittakaavassa). Raitiotien pysäkkilaiturit ja niille johtavat jalankulkuyhteydet toteutetaan SuRaKu -ohjeiden mukaisesti. Pysäkeille rakennetaan näkövammaisten liikkumista helpottava ohjaava reitti. Lisäksi esteettömyyden varmistamiseksi raitiotiepysäkkilaiturien välinen rata-alue toteutetaan kiintoraiderakenteella, jotta laiturin ja vaunun välinen etäisyys säilyy esteettömänä. Hämeenkatua lukuun ottamatta pysäkkien kohdalla radan pintamateriaalina käytetään asfalttia.

27 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 27 (114) Pysäkkilaiturien odotustilan pintamateriaalina käytetään betonikiveä, mutta Hämeenkadulla poikkeuksellisesti luonnonkiveä. Koska tavoitekustannuksen määrityksen ja tämän asiakirjan laadinnan aikana Hämeenkadun katusuunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty, on Hämeenkadun pysäkkilaitureiden ja ajoratojen luonnonkiveyksien materiaalihankinta poistettu tavoitekustannuksesta. Kiveyksien asentamiskustannus on kuitenkin sisällytetty siihen. Ramboll suunnittelee Hämeenkatua kaupungin erillisellä toimeksiannolla ja luonnonkivien materiaalihankinta esitetään katusuunnitelman kustannusarviossa rakentamisessa käytettävän materiaalivalinnan varmistuttua. Raitiotiepysäkkien nimet, numerointi ja poikkeavat pintamateriaalit on kuvattu hankeosakohtaisessa tarkennuksessa. Pysäkkilaiturien ajoradan puoleisiin takareunoihin asennetaan kaiteet ja pysäkkialueet valaistaan. Pysäkkialueille voidaan sijoittaa myös muita raitiotien rakenteita tai laitteita. Pirkankadun, Makkarajärvenkadun ja Vieritien päätepysäkeille raitiotievaunun kuljettajille rakennetaan sosiaalitila. Erikseen sovittaessa sosiaalitilana voidaan hyödyntää päätepysäkin lähellä sijaitsevan julkisen tai kaupallisen palvelun tiloja. Kuva 24. Leikkaus 1A ja 1B. Reunalaituripysäkki. Kuva 25. Leikkaus 2. Keskilaituripysäkki. Raitiotiepysäkeille ei rakenneta sulanapito-/lämmitysjärjestelmiä. Jokaisen raitiotiepysäkin yhteyteen rakennetaan sähkökeskus, joka on yhteydessä Tampereen kaupungin tietoliikenneverkkoon. Keskuksessa on varaukset tarvittaville tietoliikennelaitteille ja sähkönsyöttö esimerkiksi kamera- ja matkustajainformaatiojärjestelmälle. Pysäkkikatokset ja varusteet Raitiotien pysäkkikatosten osalta toteutussisältöön kuuluu katosten perustusten asennus ja tarvittavien tietoliikennesekä sähkökaapelivarausten rakentaminen. Tampereen kaupunki kilpailuttaa erikseen raitiotien pysäkkikatosten, penkkien, roskakorien ja muiden varusteiden hankinnan ja asennuksen. Matkalippu- ja matkustajainformaatiojärjestelmä Matkalippu- ja matkustajainformaatiojärjestelmä ovat osa Raitiotiehanketta, mutta eivät kuulu Raitiotieallianssin Sisältöön. Pysäkeille tuodaan tarvittavat sähkö- ja tietoliikennekaapelivaraukset matkalippu- ja matkustajainformaatiojärjestelmille.

28 OSAN 1 TOTEUTUSVAIHEEN SISÄLTÖ 28 (114) Pysäkkien kameravalvonta Pysäkeille tuodaan tarvittavat sähkö- ja tietoliikennevaraukset kameravalvonnan toteutukseen. Valvontakamerajärjestelmä ei sisälly Allianssin toteutuslaajuuteen. Pysäkkivaraukset Osalla 1 on kolme pysäkkivarausta, jotka sijaitsevat Tekunkadulla Tampereen ammattikorkeakoulun kohdalla, Vuohenojalla Hervannan valtaväylällä sekä Hermiankadulla Tampereen teknillisen yliopiston kohdalla. Pysäkkivaraukset on esitetty Allianssin rakentamissuunnitelmissa ja niiden myöhempää toteutukseen on varauduttu mm. ratageometrian ja maarakennuksen osalta. Pysäkkivarauksien laitureita, pysäkkikeskuksia, tietoliikenneyhteyksiä tai jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä varauksille ei toteuteta TAS 1 vaiheen aikana. Pyöräpysäköinti TAS 1 - vaiheessa pyöräpysäköinnit rakennetaan raitiotiepysäkkien yhteyteen. Osalle 1 rakennetaan 640 pyörätelinepaikkaa. Telinepaikoista 150 on katettuja. Katoksiin sisältyy valaistus. Raitiotien rakentamisen yhteydessä rakennettavat pyöräpysäköintipaikat on esitetty katujen toteutussuunnitelmissa. Tampereen kaupunki on erikseen sopinut Pirkanmaan Osuuskaupan (POK) kanssa viitoituksen ja ylimääräisen pyöräpysäköintikatoksen rakentamisesta Teiskontielle. Sopimus liittyy Teiskontien ja Ilmarinkadun risteyksessä olevaan ABC asemaan. Töistä aiheutuvat kustannukset eivät sisälly Allianssin tavoitekustannukseen. Sisällön laatutason määrityksessä käytetyt pyöräteline- ja katosmallit ovat: Pyöräteline BAR 48, maalattu teräs tai vastaava Katos AluShel Oy:n CPH-2 katos tai vastaava Pyöräpysäkkialueiden pinnoitteena on asfaltti. Ympäröivä alue nurmetetaan tai päällystetään nykyisen maaston mukaisesti. Bussipysäkit Toteutettavat bussipysäkit on esitetty raitiotiekatujen toteutussuunnitelmissa. Bussipysäkit toteutetaan asfalttipintaisina ja kahden betonikiven levyisellä huomioraidalla. Uudet katokset ovat tilaajaosapuolen hankinta, kuten raitiotiepysäkkikatokset. Sillat ja muut taitorakenteet Toteutussisältöön kuuluu seitsemän uuden raitiotiesillan rakentaminen sekä yhdeksän nykyisen sillan ja yhden putkisillan muokkaaminen raitiotien tarpeisiin. Vuohenojannotkon putkisillan (S9) länsipäätä jatketaan raitiotien ja uuden kevyenliikenteen väylän alitse. Nykyisiin siltoihin toteutetaan raitiotien rakentamisen johdosta tarvittavat sähkösuojarakenteet. Sisällön määrityksen perustana ovat siltojen pääpiirustukset. Siltojen lisäksi osan 1 sisältöön kuuluu taitorakenneluettelon mukaisten tukimuurien ja paalulaattojen rakentaminen. Taitorakenteiden sijainnit ja tarkennukset on esitetty niiden sekä katujen toteutussuunnitelmissa että geosuunnitelmissa.