Oulun kaupunki. Oulun kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Oulun kaupunki Oulun kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma Raporttiluonnos

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Esipuhe 1 Johdanto Meluntorjunnan toimintasuunnitelman lainsäädännöllinen tausta Meluntorjunnan toimintasuunnitelman sisältö, rajaukset ja tavoitteet Yleistietoa Oulusta Meluntorjunnan toimintasuunnitelman kytkeytyminen muihin strategioihin, ohjelmiin ja käynnissä oleviin selvityksiin Meluntorjunnan suunnitelmat ja toteutumistilanne Oulussa Käytetyt menetelmät ja melun tunnusluvut Melun tunnusluvut ja ohjearvot Melun laskentamenetelmä ja asukasmäärien laskenta Meluntorjuntakohteiden valinnat Meluselvityksen keskeiset tulokset Altistuminen tieliikenteen melulle Altistuminen katuliikenteen melulle Altistuminen raideliikenteen melulle Altistuminen teollisuuden melulle Meluntorjuntakeinojen vaikuttavuus Ennalta ehkäisevä meluntorjuntatyö Melulähteeseen vaikuttavat tekijät Melun etenemiseen vaikuttavat tekijät Hiljaiset alueet Oulun hiljaisten alueiden sijoittuminen ja luonne Laskennallisesti tarkastellut meluntorjuntakohteet Laskennallisesti tarkastellut katumelukohteet Maanteiden meluntorjunta vuosina Rautateiden meluntorjunta vuosina Meluntorjuntakohteiden rahoitus Pitkän ajan strategia meluhaittojen vähentämiseksi Strategian tavoitteet Meluntorjunnan työnjako Oulussa Meluntorjunnan toteutukseen liittyviä periaatteita Toimenpideohjelma vuosille Meluntorjunnan toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta Tiedot ympäristönsuojelulain mukaisesta yleisön kuulemisesta Kirjallisuusluettelo Liitteet Liite 1. Liikennemelun torjuntaohjelman 2002 kohteet ja niiden toteutuminen. Liite 2. Meluesteiden sijainnit Oulun kaupungin alueella vuonna Liite 3. Katuliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet (L den 4m, ei sääkorjausta) Liite 4. Melualtistumistiheydet Liite 5. Katumelukohteiden meluntorjuntatarkastelujen kohdekortit L den -tunnusluvulla Liite 6. Katumelukohteiden meluntorjuntatarkastelujen kohdekortit L Aeq -tunnusluvulla Liite 7. Maanteiden meluntorjuntakohteiden kohdekortit (LIVIN selvitysluonnos) Liite 8. Karttatulosteet hiljaisten alueiden sijoittumisesta. Liite 9. Tiivistelmä asukkailta saadusta palautteesta ja lausuntokierroksen palautteesta

3 Tiivistelmä Suomessa ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) kansalliseksi täytäntöön panemiseksi on ympäristönsuojelulakiin (86/2000) lisätty säännökset meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (459/2004). Lisäksi valtioneuvoston asetuksella Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (801/2004) määritellään tarkemmin melun tunnusluvut sekä meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien sisältö. Vuonna 2012 Oulun kaupungin alueelle laadittiin ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) mukainen meluselvitys, jossa arvioitiin ympäristömelulle altistuvien asukkaiden määrät. Selvitysvaiheen jälkeen työtä on jatkettu laatimalla meluntorjunnan toimintasuunnitelma. Suunnittelualue rajoittuu vuoden 2012 kuntarajojen mukaisesti. Toimintasuunnitelmassa on laadittu alustavat melusuojaustarkastelut 7 kohteelle, joista kaksi oli päiväkoteja ja 5 asuinkohteita. Kohteiden valinnassa otettiin huomioon melualtistumistiheys (melulle altistuvien asukkaiden määrät ja altistumistaso), rakenteellinen melusuojauksen toteuttamiskelpoisuus, melusuojauksella saavutettava hyöty sekä suojauskohteiden yhtenäisyys. Katujen osalla kohteet ovat samoja kuin vuoden 2003 liikennemelun torjuntaohjelmassa. Liikennevirasto on laatinut erillisen maanteitä ja rautateitä koskevan suunnitelman. Toimintasuunnitelmassa esitetyillä asuinkohteiden meluesteillä saavutettaisiin melulaskentojen mukaan yhteensä noin 250 asukkaan melualtistumisen vähentyminen alle 55 db (L den ) tason. Meluntorjunnasta hyötyvien asukkaiden määrä olisi noin 1100 asukasta. Heillä melualtistuminen vähentyisi vähintään yhden desibelin. Edellä esitettyjen 7 kohteen melusuojauksen lisäksi vuosien toimenpiteiksi esitetään seuraavia toimia: Vireillä oleviin tie-, katu- ja ratahankkeisiin sisältyvä meluntorjunta (vt 4, vt 22, Poikkimaantie, Liminka Oulu kaksoisraide) Keskustan altistujien osalta, o Selvitetään kohteet, joissa voitaisiin käyttää melua vaimentavia päällysteitä meluhaitan vähentämiseksi. o Keskustan kävelyalueen laajentaminen o Pysäköintiliikenteen vähentäminen (kallioparkki) 30 km/h nopeusrajoituksen käytön laajentaminen asuinalueilla. Meluntorjunnan pitkän aikavälin tavoitteet asetettiin seuraavasti: Tavoitteena on, että melulle altistuvien asukkaiden määrät eivät lisäänny nykyisestä (vuosi 2013) tasosta. Olemassa olevissa ongelmakohteissa meluntorjunnan toimenpiteet kohdistetaan kohteisiin, joissa melualtistumisen taso on korkea. Hiljaiset alueiden suojelu otetaan mukaan meluntorjuntatyöhön Herkkien kohteiden (päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset) melusuojaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Toimintasuunnitelma tarkistetaan viiden vuoden välein.

4 Esipuhe Oulun kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman on laatinut WSP Finland Oy:n työryhmä, jonka projektipäällikkönä on toiminut Ilkka Niskanen. Konsultin työryhmän muina jäseninä ovat työskennelleet Sirpa Lappalainen (projektisihteeri ja suunnittelija), Tuukka Lyly (projektisihteeri ja suunnittelija), Ilkka Rekola (avustava suunnittelija) ja Terhi Tikkanen- Lindström (laadunvarmistaja). Oulun kaupungin maksamaa työtä on ohjannut tilaajan edustajien ja konsultin muodostama projektiryhmä, joka on kokoontunut työn aikana neljä kertaa. Projektiryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Erkki Martikainen, Oulun kaupunki Satu Seppälä, Oulun seudun ympäristötoimi Samuli Kallio, Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus Jussi Sääskilahti, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Heli Törttö, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Toimenpidesuunnitelman aineistoja voidaan käyttää hyväksi meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa ja myös kaupungin maankäytön suunnittelussa. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman sisällön esittelemiseksi järjestettiin yleisötilaisuus Oulun kaupungin ympäristötalolla. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot ympäristönsuojelulain mukaisesti.

5 1 1 Johdanto 1.1 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman lainsäädännöllinen tausta Suomessa ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) kansalliseksi täytäntöön panemiseksi on ympäristönsuojelulakiin (86/2000) lisätty säännökset meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (459/2004). Lisäksi valtioneuvoston asetuksella Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (801/2004) määritellään tarkemmin melun tunnusluvut sekä meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien sisältö. Vuonna 2012 Oulun kaupungin alueelle laadittiin ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) mukainen meluselvitys, jossa arvioitiin ympäristömelulle altistuvien asukkaiden määrät (Oulun kaupunki 2012). Selvitysvaiheen jälkeen työtä on jatkettu laatimalla meluntorjunnan toimintasuunnitelma. Suunnittelualue rajoittuu vuoden 2012 kuntarajojen mukaisesti. Suunnitelma tarkistetaan viiden vuoden välein. Toimintasuunnitelman tavoitteista ja siihen liittyvästä vuorovaikutusmenettelystä on säädetty ympäristönsuojelulain 25 a ja 25 b :ssä. Lain mukaisesti asukkaille, viranomaisille ja järjestöille on varattava mahdollisuus sanoa mielipiteensä toimintasuunnitelmasta. Laki velvoittaa myös julkaisemaan ja tiedottamaan meluselvityksestä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta tarvittavassa laajuudessa 1.2 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman sisältö, rajaukset ja tavoitteet Ympäristönsuojelulain mukaan meluntorjunnan toimintasuunnitelmalla pyritään torjumaan melua ja sen vaikutuksia sekä ehkäisemään melun lisääntymistä hiljaisilla alueilla. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa etsitään keinoja melutilanteen parantamiseksi ja sen laatimisessa käytetään hyväksi meluselvityksessä tuotettua tietoa. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa melutarkastelut on rajattu Oulun kaupungin katuliikenteeseen, sillä Liikennevirasto laatii omalta osaltaan toimintasuunnitelmat maanteille ja rautateille. Meluselvitysten piiriin kuuluvia katuosuuksia on yhteensä noin 103 km. Valintaprosessin aikana karsittiin kohteet, joihin meluntorjuntaa on jonkin muun hankkeen, esimerkiksi tien/radan parantamishankkeen, kautta järjestymässä. Toimintasuunnitelmassa on kuitenkin huomioitu myös tie-, katu- ja ratahankkeissa toteutettavaksi esitetyt toimenpiteet (valtatie 4, valtatie 22, Poikkimaantie ja Liminka Oulu kaksoisraiteen yleissuunnitelman mukaiset meluesteet), jotka toteutunevat erillisinä hankkeina. Uusien asemakaavojen rakentamisen yhteydessä tehtävät meluntorjuntatoimenpiteet eivät kuulu tähän suunnitelmaan. Toimintasuunnitelmassa esitetään pitkän ajan suunnitelma melun vähentämiseksi. Strategiassa esitetään Oulun kaupungin pitkän aikavälin tavoitteet meluntorjuntatyölle sekä keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman viiden seuraavan vuoden toimintaohjelmassa esitetään rakenteellisia meluntorjuntakeinoja noin 10 katukohteeseen. Tarkasteltavien kohteiden valinnassa ensisijaisena kriteerinä ovat melulle altistuvien asukkaiden määrät, melualtistumisen luonne ja melualtistumisen aiheuttama melutaso sekä kustannukset / suojattava asukas. 1.3 Yleistietoa Oulusta Oulun kaupunkiseutu on Suomen pohjoinen metropolialue ja Skandinavian pohjoisten alueiden suurin keskus. Vuoden 2013 alussa Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien liitoksen jälkeen uuden Oulun asukasmäärä oli Huipputeknologian,

6 2 lähinnä it- ja hyvinvointiteknologian aloilla Oulu on kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskus. Myös perinteisemmät teollisuudenalat kuten puu-, paperi- ja kemianteollisuus ovat Oulussa merkittäviä työllistäjiä. Oulu on liikenteellisesti vilkas kaupunki. Kaupungin halkaiseva valtatie 4 on tärkein pohjoiseen suuntautuva liikenneväylä ja vilkkaimmillaan tiellä liikennöi yli ajoneuvoa vuorokaudessa. Oulun lentoasema on matkustajamäärältään Suomen toiseksi vilkkain. Myös junaliikenne Oulun kaupungissa on merkittävä liikennemuoto, sillä rautatiet Lappiin ja Kainuuseen kulkevat Oulun kautta. 1.4 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman kytkeytyminen muihin strategioihin, ohjelmiin ja käynnissä oleviin selvityksiin Oulu allekirjoitti vuonna 1995 ns. Aalborgin julistuksen ja sitoutui kestävän kehityksenedistämiseen. Ensimmäinen kestävän kehityksen politiikka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 1997 ja sitä seuraavat vuosina 2001 ja Toiminta on ollut pitkäjänteistä ja tuloksellista. Oulun kaupungin hallintokunta- ja liikelaitoskohtaisten ympäristöohjelmien ja järjestelmien keskeisiä tavoitteita ovat materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja poistaminen sekä ympäristökuormituksen vähentäminen (Oulun kaupunki 2010). Vuosittain laadittavaan ympäristötilinpäätökseen kootaan keskeiset ympäristöasioiden hoitoa, kestävän kehityksen edistämistä sekä ilmastostrategian toteuttamista koskevat toimenpiteet ja tunnusluvut. Raportissa on esitetty myös hallintokuntien ympäristöasioiden hoidon ja asetettujen tavoitteiden toteutuminen (Oulun kaupunki 2012b). Oulun kaupungin yhteenlasketut ympäristökulut vuonna 2011 poistot mukaan lukien olivat 28,9 miljoonaa euroa, mikä on 3 % kaupungin kaikista toimintakuluista. Suurimmat kulut aiheutuivat jätevesien käsittelystä ja jätehuollosta. Vuonna 2011 melun ja tärinän torjuntaan kohdistuneet ympäristökulut olivat < 1 % ympäristökuluista ja melun ja tärinän torjuntaan kohdistuneet ympäristöinvestoinnit 2 % ympäristöinvestoinneista (Oulun kaupunki 2012b). Investoinnilla toteutettiin Parkkisenkankaantien ja Raitotien melusuojaukset. Rakenteellisten melusuojausten lisäksi tieliikenteen aiheuttamaa melua on vähennetty nopeusrajoituksilla. Oulun pääkaduilla nopeusrajoituksia on 50 km/h nopeuteen (aikaisemmin 60 km/h), keskustan alueella nopeudet on laskettu 40 km/h (aikaisemmin 50 km/h) ja useilla asuinalueilla on otettu käyttöön 30 km/h nopeusrajoitus. 1.5 Meluntorjunnan suunnitelmat ja toteutumistilanne Oulussa Oulun kaupungin edellinen meluntorjuntasuunnitelma on vuodelta 2002 (Oulun kaupunki 2002). Tarkastelu oli rajattu koskemaan vilkkaimpia liikenneväyliä, joista on selvityksessä mukana noin 200 tiekilometriä. Tarkastelussa oli mukana kaupungin katuverkkoa sekä alueen yleiset maantiet. Selvityksessä kaupungin ydinkeskusta oli rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa esitettiin meluesteiden rakentamista noin 17 kilometriä. Näistä noin 7 kilometriä sijaitsee katuverkolla ja lopun noin 10 kilometriä maantieverkolla. Ohjelmassa esitetyt kiireellisimmät melusuojauskohteet sijaitsivat Parkkisenkankaantiellä, Oulunsuuntiellä, Alakyläntiellä sekä valtatiellä 4 nykyisiä melusuojauksia täydentäen. Selvityksessä arvioitiin esitettyjen 36 meluesteiden maksavan noin 4,6 miljoonaa euroa sekä valtatien erilliskohteiden 0,34 miljoonaa euroa. Toimenpideohjelmassa arvioitiin, että esitetyillä meluesteillä pystytään vähentämään melukuormitusta merkittävästi yli asukkaan osalta (Oulun kaupunki 2002).

7 3 Vuonna 2002 laaditun toimintasuunnitelman kohteista 24 kpl (66 % esitetyistä kohteista) oli toteutettu vuoden 2013 alkuun mennessä (liite 1). Liikenneviraston vuonna 2008 laatimassa maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa oli mukana yksi kohde Oulusta: valtatien 4 moottoritieosuuden melusuojauksen parantaminen. Toimenpidesuunnitelmassa esitetyillä melusuojauksen parannuksilla melualtistumisen arvioitiin vähenevän noin 500 asukkaan osalta siten, että yöaikaiset keskiäänitasot alittaisivat 50 db (Tiehallinto 2008). Ehdotuksessa on esitetty melusuojausta toteutettavaksi neljällä melukaiteella (yht. 930 m) ja viidellä meluvallilla (yht m). Vuoden 2013 alkuun mennessä näistä esteistä kuusi on toteutettu meluvalleilla. Oulun kaupungin meluselvityksen (Oulun kaupunki 2012) mukaan Oulun kaupungin alueella on yhteensä 290 meluestettä. Meluvalleja on yhteensä 153 kpl ja niiden yhteispituus on noin 30 kilometriä. Rakennettuja meluseiniä ja kaiteita on 137 kpl ja niiden yhteispituus on noin 16 kilometriä. Meluesteitä on rakennettu erityisesti tie- ja katuliikenteen aiheuttaman melun torjuntaan. Rakennettuja esteitä on erityisen paljon valtateiden 4 ja 20 (Kuusamontie) varsilla (liite 2). 2 Käytetyt menetelmät ja melun tunnusluvut 2.1 Melun tunnusluvut ja ohjearvot Ympäristömeludirektiivin mukaisissa meluselvityksissä ja meluntorjunnan toimenpidesuunnitelmissa melutasojen tunnuslukuina käytetään päivä-ilta-yömelutasoa (L den ) ja yömelutasoa (L n ) laskettuna 4 metrin korkeudelle maanpinnan tasosta. Päivä-ilta-yömelutaso, L den, saadaan laskemalla päivä-, ilta- ja yöajalle vuoden keskiäänitasot ja painottamalla ilta- ja yöajan melutasoja niiden suuremman häiritsevyyden mukaan. Ilta-ajan keskiäänitasoon tehdään 5 db lisäys ja yöajan keskiäänitasoon 10 db lisäys. Päivä-ilta-yömelutason (L den ) määrittämisessä päiväaika on klo 7 19, ilta-aika klo ja yöaika klo Päivä-, ilta- ja yö-melutaso lasketaan seuraavalla kaavalla: L den 10 log L päivä Lilta 5 Lyö Yöaikainen keskiäänitaso, L n, on klo 22 7 välisten jaksojen koko vuoden aikainen keskiäänitaso. Tätä tasoa ei painoteta häiritsevyyden mukaan ja se vastaa laskentakorkeutta lukuun ottamatta kansallista tunnuslukua, L Aeq Melun laskentamenetelmä ja asukasmäärien laskenta Meluntorjunnan toimenpidesuunnitelman melulaskennoissa on käytetty meluselvitystä varten laadittua laskentamallia. Tieliikennemelun laskentamalli perustuu yhteispohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin (Nordic Council of Ministers 1996a), jota on muokattu ottamalla huomioon ympäristömeludirektiivissä annetut vaatimukset ja ohjeet ylimenokauden laskentamenetelmille (Ympäristöministeriö 2006a). Laskentamalli ottaa huomioon seuraavat muuttujat Ajoneuvomäärä Raskaiden ajoneuvojen osuus Liikennemerkillä osoitettu nopeus (nopeusrajoitus) Etäisyys tien keskilinjaan ja lyhyillä etäisyyksillä myös tien leveys Ajoradan korkeus suhteessa ympäröivään maastoon Esteiden sijainti ja korkeus Esteiden paksuus

8 4 Laskentapisteen korkeus suhteessa ympäröivään maastoon ja ajorataan tai esteisiin Laskentapisteen sijainti suhteessa pystysuoriin heijastaviin pintoihin Maanpinnan laatu Tiepäällysteen laatu Pohjoismaisessa tieliikennemelun laskentamallissa arvioidaan ensimmäisenä melun lähtötaso (L Aeq 10m ) liikennemäärän, raskaan liikenteen osuuden ja ajonopeuden perusteella. Lähtötaso kuvaa vaimentamatonta äänenpainetasoa 10 metrin etäisyydellä tasaisen, suoran ja äärettömän pitkän tien keskilinjasta. Tähän kokonaistasoon tehdään etäisyysvaimennuksen, maa- ja estevaimennuksen, muiden poikkeusten ja säätekijöiden mukaisia korjauksia. Mallin sanotaan vastaavan ilmakehän neutraalia tilannetta, jossa tuuli on 1-2 m/s tiestä tarkastelupisteeseen päin (Eurasto 2005). Tässä selvityksessä melusuojauksen mitoituksessa on tunnuslukuna käytetty kansallisia melutasojen tunnuslukuja (L Aeq 7-22 ) kahden metrin korkeudelle laskettuna. Varsinaiset laskentatulokset on esitetty tunnusluvulla L den 4 metrin korkeudelle laskettuna ilman sääkorjausta. Melualtistumisen arvioinnissa ja ongelmakohteiden tunnistamisessa on käytetty hyväksi melualtistumistiheys tunnuslukua, joka on muodostettu altistujamääristä (L Aeq m ) seuraavalla tavalla. Rakennukseen kohdistuva melutaso saa päiväaikana seuraavat kertoimet: db -> kerroin db -> kerroin 3 yli 65 db -> kerroin 10 Melun altistumistiheys määritetään kuhunkin asuinrakennukseen seuraavalla kaavalla: altistumistiheys = asukasmäärä * kerroin. Laskentaruudun (koko 50 x 50 m) alueella sijaitsevien asuinrakennusten altistujatiheydet lasketaan yhteen. Mikäli rakennus sijoittuu kahden ruudun alueelle otetaan sen altistumistiheys mukaan molempiin laskentaruutuihin, joiden alueella asuinrakennus sijaitsee. Altistumistiheys 100 voi tarkoittaa siten: 100 asukasta db melualueella päiväaikana 33 asukasta db melualueella 10 asukasta yli 65 db melualueella Altistumistiheys-tunnusluku ottaa huomioon melulle altistuvien asukkaiden määrän ja melualtistumisen tason. Tunnuslukua käytetään ongelmakohtien tunnistuksessa. 2.3 Meluntorjuntakohteiden valinnat Ensimmäisessä vaiheessa meluselvityksen aineistosta tunnistettiin ongelmakohteita melualtistumistiheyksiä tarkastelemalla. Tämän tarkastelun jälkeen kohteiden rajausta tarkennettiin seuraavien kriteerien perusteella: Melualtistumistiheys (melulle altistuvien asukkaiden määrät ja altistumistaso) Rakenteellinen melusuojaus on toteuttamiskelpoinen Melusuojauksella saavutettava hyöty Suojauskohteet ovat mahdollisimman yhtenäisiä Hyöty / kustannus on mahdollisimman suuri Herkät kohteet (piha-alueiden melutasot)

9 5 3 Meluselvityksen keskeiset tulokset 3.1 Altistuminen tieliikenteen melulle Vuonna 2012 laaditussa meluselvityksessä oli mukana 103 km katuja, 149 km maanteitä ja noin 41 km rautateitä. Laskentaan oli valittu liikenneverkon tie- ja katuosuudet, joiden liikennemäärät ovat olleet vähintään 2000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva 1. Vuonna 2012 laaditussa meluselvityksessä (Oulun kaupunki 2012a) mukana olleiden katujen ja maanteiden keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät. Näiden lisäksi selvityksessä tarkasteltuja rataosuuksia oli noin 41 km. Meluselvityksen mukaan Oulun kaupungin alueen asukkaista arvioitiin altistuvan tieliikenteen aiheuttamalle yli 55 db (L den ) melutasolle. Raideliikennemelulle altistuvien asukkaiden määrät olivat selvästi pienemmät kuin tieliikenteelle (taulukko 1). Meluselvityksen raportissa on esitetty tie- ja raideliikenteen aiheuttamat ulkoalueiden meluvyöhykkeet (Oulun kaupunki 2012a). Meluselvityksen mukaan valtatie 4 on merkittävin liikennemelun aiheuttaja Oulun kaupungin alueella. Kaupungin alueen halkaisevan väylän liikenne aiheuttaa laajat meluvyöhykkeet toteutetuista meluesteistä huolimatta. Kaakkurin ja Kiviniemen alueella suhteellisen paljon asuinrakennuksia jää tien molemmin puolin db meluvyöhykkeille. Myös Kaukovainion alueella melualueelle jää suhteellisen paljon asuinrakennuksia. Suurelta osin nämä rakennukset ovat kerros- ja rivitaloja, jolloin altistujamäärät alueella muodostuvat suhteellisen suuriksi. Myös valtatien 4 länsipuolella Höyhtyän alueella asuinrakennuksia jää db vyöhykkeelle. Karjasillassa valtateiden 4 ja 22 (Kainuuntie) liittymän lä-

10 6 heisyydessä lähimpänä sijaitsevat asuinrakennukset jäävät yli 60 db meluvyöhykkeelle (Oulun kaupunki 2012a). Taulukko 1. Tieliikenteen melulle altistuvien (L den > 55 db ja L n > 50 db) asukkaiden määrät Oulun kaupungin alueelle (Oulun kaupunki 2012a). Tarkastelussa on mukana kuvan 1 tiet ja kadut. Laskentakorkeus 4 m sääkorjaus on otettu huomioon. Tieliikenne L den Melutaso Altistujamäärä Altistujamäärä db db db db db Yli 75 db 0 0 L den > 55 db L n > 50 db L n Intiön, Peltolan ja Värtön alueella sijaitsee asuinkerrostaloja, joihin kohdistuu suurimmillaan yli 70 db melutaso. Myös Laanilassa suhteellisen paljon asuinrakennuksia jää yli 60 db melualueelle. Oulujoen pohjoispuolella Välivainion, Koskelan ja Iskon asuinalueet jäävät suurelta osin yli 55 db melualueelle, joka aiheutuu valtatien 4 liikenteestä (Oulun kaupunki 2012a). Muiden pääväylien aiheuttamat meluvyöhykkeet ovat selvästi kapeampia kuin valtatien 4 liikenteen aiheuttamat. Valtatien 20 (Kuusamontie) varrella tämä on osittain sen varteen rakennettujen meluesteiden ansiota. Meluesteistä huolimatta lähimpiä asuinrakennuksia jää yli 60 db meluvyöhykkeelle. Ruutukaavakeskustan alueella katujen varressa sijaitsevat asuinkerrostalot jäävät poikkeuksetta kokooja- ja pääkatujen liikenteen aiheuttamille meluvyöhykkeille. Tyypillisesti näihin kerrostaloihin kohdistuu yli 60 db melutasoja (Oulun kaupunki 2012a). 3.2 Altistuminen katuliikenteen melulle Tässä raportissa meluntorjunnan tarkemmat tarkastelut on rajattu Oulun kaupungin pääkatujen aiheuttamiin melutasoihin. Näiden katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat pienempiä kuin alueella sijaitsevien maanteiden liikennemäärät, jolloin myös melulle altistuvien määrät ovat pienemmät kuin selvitysvaiheen tarkastelussa (kuva 2, taulukko 2). Katuliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet on esitetty raportin liitteessä 3 ja melualtistumista kuvaavat altistumistiheyskartat on esitetty liitteessä 4. Katuliikenteen aiheuttama melualtistuminen painottuu kaupungin ydinkeskustaan, jossa altistumistiheys tunnusluku useissa kohteissa arvoja > 100. Yksittäisiä altistumistiheyden kohonneita arvoja todettiin myös Tuirassa Merikoskenkadun varrella, Toppilassa Koskelantien varrella, Kaijonharjussa Alakyläntien varressa sekä Kontinkankaalla Oulunsuuntien ja Kajaanintien varrella (liite 4).

11 7 Kuva 2. Oulun kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa mukana olleiden katuosuuksien keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät. Taulukko 2. Katuliikenteen melulle altistuvien (L den > 55 db ja L n > 50 db) asukkaiden määrät Oulun kaupungin alueelle. Tarkastelussa ovat mukana kuvassa 2 esitetyt katuosuudet. Laskentakorkeus 4 m sääkorjausta ei ole otettu huomioon. Katuliikenne L den Melutaso Altistujamäärä Altistujamäärä db db db db db Yli 75 db 0 0 L den > 55 db L n > 50 db L n

12 8 3.3 Altistuminen raideliikenteen melulle Oulun kaupungin alueella raideliikenteen aiheuttamalle melulle arvioitiin altistuvan noin 7200 asukasta. Voimakkaalle yli 60 db melulle altistui noin 2000 asukasta (taulukko 3). Raideliikenne aiheuttaa laajimmat meluvyöhykkeet Oulun aseman eteläpuolella Mäntylän alueella, jossa Ylivieskan ja Kontiomäen rataosuudet yhdistyvät. Mäntylän asuinalueella kymmeniä asuinrakennuksia jää db meluvyöhykkeelle. Myös Kaakkurin ja Kiviniemen alueella raideliikenteen aiheuttamille meluvyöhykkeille jää kymmeniä asuinrakennuksia. Oulun aseman pohjoispuolella Kemiin menevän rataosuuden varrella Toppilassa ja Koskelassa raideliikenteen aiheuttamalle meluvyöhykkeelle jää suhteellisen paljon pientaloja. Raideliikenteen aiheuttamilla melualueilla arvioitiin sijaitsevan noin tuhat asuinrakennusta. Taulukko 3. Raideliikenteen melulle altistuvien (L den > 55 db ja L n > 50 db) asukkaiden määrät Oulun kaupungin alueelle (Oulun kaupunki 2012a). Tarkastelussa on mukana noin 41 km rautateitä. Laskentakorkeus 4 m sääkorjaus on otettu huomioon. L den Raideliikenne Melutaso Altistujamäärä Altistujamäärä db db db db db 0 0 Yli 75 db 0 0 L den > 55 db L n > 50 db L n 3.4 Altistuminen teollisuuden melulle Vuonna 2012 laaditussa meluselvityksessä ei arvioitu laskennallisesti teollisuusmelulle altistuvien asukkaiden määriä. Asukasmäärien arviointi tehtiin kartta-tarkastelun perusteella kansallisia melun tunnuslukuja käyttäen. Teollisuuslaitosten ympäristölupien meluselvitysten mukaan Stora Enso Oyj:n tehtaiden alle 55 db:n melulle altistuu päiväsaikaan 90 asukasta ja db:n melulle 110 asukasta ja vastaavasti Kemira Chemicals Oyj:n alle 55 db:n melulle 60 asukasta sekä päivä- että yöaikaan. Edellä esitetyt arviot altistujamääristä ovat suuntaa antavia. L den tunnusluvulla arvioidut altistujamäärät tulisivat olemaan suurempia kuin kansallisilla tunnusluvuilla arvioidut altistujamäärät. Teollisuusmelulle altistuvien määrä on joka tapauksessa melko vähäinen verrattuna tie- ja raideliikenteen melulle altistuviin. Oulun kaupungin alueella on noin 28 teollisuuslaitosta, joiden toiminnasta aiheutuu melua. Näillä laitoksilla on ympäristöluvat, joissa on määräyksiä melun torjumiseksi ja rajoittamiseksi. Toistaiseksi voimassa olevien ympäristölupien lupamääräykset tulevat tarkistettaviksi määräajoin. Lupamääräysten tarkistamisessa laitosta tai toimintaa koskevat meluntorjunnan lupamääräykset tullaan ajantasaistamaan. Lisäksi alueella on 6 ampumarataa, 2 moottoriurheilurataa ja 2 lentopaikkaa, joiden toiminnoista aiheutuu ympäristömelua.

13 9 4 Meluntorjuntakeinojen vaikuttavuus 4.1 Ennalta ehkäisevä meluntorjuntatyö Melun huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa ja kaavoitusprosessissa on tärkein meluhaittojen torjuntakeino, jolla voidaan ennalta estää melusta aiheutuvien haittojen syntymistä. Kaavoituksella vaikutetaan melulähteisiin, melun etenemisteihin, melulähteiden ja - kohteiden välisiin etäisyyksiin sekä kohteiden sijoitteluun toisiinsa nähden (Ympäristöministeriö 2001). Erilaisten toimintojen sijaintia suunniteltaessa tulee ottaa huomioon toiminnan tai alueen luonne (esim. asuminen, virkistäytyminen, liikenne) ja sen herkkyys melun aiheuttamille haitoille. Melulle herkät toiminnot ja alueet tule ensisijaisesti sijoittaa riittävän kauaksi melua aiheuttavista toiminnoista. Rakenteelliset meluntorjuntakeinot tulevat mukaan suunnitteluun, kun asiaa ei voida ratkaista suojaetäisyyksillä. Kaavoituksessa tulee tarvittaessa määräyksillä selkeästi osoittaa vaatimukset melusuojauksen tarpeellisuudesta ja melun enimmäistasoista. Liikennejärjestelmän suunnittelu on oleellinen osa kaavoitusprosessia. Katuverkkojen jäsentelyllä voidaan ohjata pitkämatkaista liikennettä pääväylille, rauhoittaa asuinalueiden sisäisiä katuja läpiajolta ja vähentää liikennettä melulle herkitltä alueilta (Ympäristöministeriö 2001). 4.2 Melulähteeseen vaikuttavat tekijät Meluntorjunnan keinot ovat tehokkaimpia silloin, kun ne pienentävät suoraan melupäästöä. Tieliikenne melupäästöön vaikuttavia tekijöitä ovat liikenteen määrä, ajonopeus, raskaiden ajoneuvojen osuus ja tien päällysteen laatu. Näillä keinoilla saavutettavat vaimennukset ovat kuitenkin rajallisia. Taulukossa 4 on esitetty nyrkkisääntöjä näiden tekijöiden vaikutuksesta melupäästöön. Taulukko 4. Tieliikenteen melupäästöihin vaikuttavien tekijöiden vertailu. Melupäästön 3 db pienentyminen saavutetaan seuraavilla muutoksilla. 3 db pienentyminen tarkoittaa äänienergian puolittumista. Tekijä Tarvittava muutos Kommentit Liikennemäärä (autoa / aika) Puolittuminen (10000 autoa / vrk 5000 auroa / vrk) Käytännössä useinkaan ei mahdollista, vaarana melun siirtyminen muiden väylien varrelle. Ajonopeus Ajonopeuden pienentäminen 25 km/h Iso muutos, pienemmät nopeuden laskut mahdollisia Raskaan liikenteen osuus (% kokonaisliikenteestä) Raskaan liikenteen osuuden pienentyminen 1 / 10 lähtötilanteesta Käytännössä raskaan liikenteen kieltäminen, rajallisesti mahdollista Melua vaimentavan päällysteen käyttö Päällysteen vaihtaminen Toimii kesätilanteessa, pinnoite kuluu, vaikutus jää pieneksi alle 40 km/h nopeuksissa

14 10 Liikennemäärää koskevat toimenpiteet tulisi toteuttaa siten, että liikenne siirtyisi väylille, joissa melusta olisi vähän haittaa. Tämä edellyttää liikennesuunnittelua ja mahdollisesti liikennejärjestelmän kokonaistarkastelua. Melua vaimentavien päällysteiden ominaisuuksista johtuen ne soveltuvat parhaiten kohteisiin, joissa nopeusrajoitus on alle 60 km/h ja kaistakohtainen liikennemäärä on keskisuuri (< 4000 ajon/vrk) (Päällystealan neuvottelukunta 2011). 4.3 Melun etenemiseen vaikuttavat tekijät Rakennettuja meluesteitä, kuten meluvalleja, -seiniä ja kaiteita, voidaan käyttää paikalliseen meluntorjuntaan, sillä meluesteillä saavutettava vaimennus rajoittuu useissa tapauksissa varsin lähelle meluestettä. Meluesteillä saavutettava vai-mennus riippuu erityisesti esteen korkeudesta sekä vaimennuskohteen ja tien välisen maaston korkeusasemista (kuva 3). Meluesteen vaimennus on parhaimmillaan sen läheisyydessä yli -10 db, kauempana tiestä meluesteiden vaimennukset ovat tyypillisesti 5 db tai tätä pienempiä. Meluesteet onkin tarkoitettu tietä lähellä sijaitsevien kohteiden suojaamiseen voimakkaalta melulta. Kuva 3. Meluesteen sijainti ja tehollinen korkeus (he) vaikuttavat esteellä saavutettavaan vaimennukseen. Pohjoismaisen tieliikennemelun laskentamallin mukaan estevaimennus on sitä suurempi mitä suurempi on matkaero äänilähteestä esteen harjan kautta vastaan ottopisteeseen kulkevan etäisyyden ja äänilähteestä vastaanottopisteen välinen suora etäisyys (A+B) - (C+D). Kuva ja kuvateksti lähteestä: Liikennevirasto Melua voidaan torjua myös rakennusten ääneneristävyyttä parantamalla. Erityisesti kaupunkien keskustoissa meluntorjuntaa voi olla erittäin hankalaa toteuttaa muilla keinoilla, sillä liikenteen nopeuksia ei voida juurikaan alentaa, hiljaisella päällysteellä ei ole merkittävää vaikutusta eikä meluntorjuntarakenteille ole tilaa. Meluesteiden toiminnan rajallisuudesta saadaan kokonaiskuvaa tarkastelemalla toteutettujen meluesteiden vaikutuksia melualtistumiseen. Laskentamalleilla tehtyjen selvitysten perusteella Helsingissä toteutetuilla meluesteillä saavutettiin 16 % vähennys melulle altistuvien määrään kohteissa, joissa meluesteet oli toteutettu (Helsingin kaupunki 2008). Tampereen kaupungissa toteutetuilla meluesteillä (yhteispituus noin 48 km) 2400 asukkaan melualtistuminen saatiin pienennettyä alle 55 db tason (L Aeq 7-22 ) (Tampereen kaupunki 2013). Tämä asukasmäärä vastaa 4 % melulle altistuvien asukkaiden kokonaismäärästä ilman meluntorjuntatoimia. Vuonna 2002 laaditussa Oulun kaupungin meluntorjunnan toimenpideohjelmassa arvioitiin, että esitetyillä meluesteillä pystytään vähentämään melukuormitusta merkittävästi yli asukkaan osalta (Oulun kaupunki 2002). Edellä esitetyt laskennallisten tarkastelujen tulokset osoittavat selkeästi, että laaja-alaista melualtistumisen vähentämistä ei voida saavuttaa yksinomaan meluvalleja-, -kaiteita tai seiniä rakentamalla. Melusuojauksen rakentaminen on tarkoitettu erityisesti paikallisten ongelmakohteiden suojaukseen, jossa melutasot ovat korkeita tai suojauksen toteutukselle on muita tärkeitä perusteita.

15 11 5 Hiljaiset alueet 5.1 Oulun hiljaisten alueiden sijoittuminen ja luonne Oulun kaupungin hiljaisten alueiden sijoittuminen on esitetty raportin liitteessä 8. Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että tarkastelussa on ollut mukana vain osa alueella sijaitsevista maanteistä ja kaduista. Lisäksi tarkastelusta puuttuvat mm. teollisuuslaitokset, murskausasemat, ampumaradat ja moottoriurheiluradat. Näiden toimintojen sijainnit esitetään liitteen 8 ensimmäisellä karttalehdellä. Valtioneuvoston asetuksessa Euroopan yhteisön edellyttämissä meluselvityksissä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmissa (801/2004) hiljaisella alueella väestökeskittymässä tarkoitetaan aluetta, jossa minkään melulähteen aiheuttama melutaso ei ylitä päivällä (kello 7-22) 50 db eikä yöllä (kello 22-7) 45 db tasoa. Hiljaisten alueiden luokitteluun melutason perusteella ei ole virallista luokittelua ja hiljaisia alueita koskevissa selvityksissä on esitetty erilaisia luokituksia. Vantaan hiljaisten alueiden selvityksessä (Wiik ym. 2005) on päädytty luokittelemaan urbaanit hiljaiset alueet neljään luokkaan: laajat hiljaiset luontoalueet, melutaso alle 45 db hiljaiset virkistys- ja ulkoilualueet, melutaso korkeintaan db hiljaiset asuinalueet, melutaso korkeintaan db hiljaiset katutilat, reitit ja torialueet, melutaso yleensä alle 50 db Hämeenlinnan hiljaisten alueiden selvityksessä ei käytetty lainkaan varsinaisia desibelirajoja, mutta erityyppisille alueille (luonnonrauha-alue, arkihiljaisuuden alue) asetettiin erilaisia vaatimuksia äänimaiseman suhteen, jotka käytännössä vastaavat Vantaan selvityksen desibelirajoja (Piilola 2005). Helsingin kaupunki määritteli hiljaiset alueensa asukaskyselyn perusteella. Monet alueet (mm. Töölönlahti ja Malmin lentokentän ympäristö), joiden melutaso oli yli 50 db, koettiin kyselyn perusteella hiljaisiksi. Kuitenkin suuret, hiljaiset luontoalueet painottuivat vastauksissa (Helsingin kaupunki 2008). Lahden hiljaisten alueiden selvityksessä hiljaisen alueen desibelirajaksi valittiin 45 db (Lahden kaupunki 2010). Tieliikenteen ja raideliikenteen aiheuttamien meluvyöhykkeiden perusteella hiljaisia alueita sijoittuu Oulun kaupungin reuna-alueille Kuivasjärvellä ja Ruskossa. Kuusamontien eteläpuolella Oulujoen itäpuoleiset alueet ovat suuntaa antavan tarkastelun perusteella hiljaisia alueita, joissa L den taso on alle 35 db (liite 8). Oulun yleiskaavassa tullaan määrittelemään hiljaiset alueet tarkemmin. 6 Laskennallisesti tarkastellut meluntorjuntakohteet 6.1 Laskennallisesti tarkastellut katumelukohteet Tässä meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa tarkasteltiin laskennallisesti 10 meluntorjuntakohdetta katuverkolla (taulukko 4). Meluselvityksen tulosten perusteella konsultti esitti alustaviksi meluntorjuntakohteiksi 23 asuinkohdetta ja 26 herkkää kohdetta (päiväkotia, koulua, vanhainkotia). Kohteiden valintaperusteena oli altistumistiheys, joka perustui altistuvien asukkaiden lukumäärään ja melualtistuksen tasoon. Herkistä kohteista kaikki, joiden julkisivulla päiväajan 55 db keskiäänitaso ylittyi valittiin alustaviksi kohteiksi.

16 12 Suuri osa esitetyistä asuinkohteista oli kerrostalokohteita. Kerrostalokohteissa meluesteitä ei usein voida toteuttaa, koska kohteet ovat kaupunkikuvallisesti haastavia ja tilaa meluesteille on niukasti. Lisäksi meluesteet eivät juurikaan vaikuta ylempien kerrosten melualtistukseen, vaan tehokkaampi keino on parvekkeiden lasitus. Tiiviissä kaupunkirakenteessa meluntorjuntaan soveltuvat mahdollisuudet ovat käytännössä vähäiset ja rajoittuvat lähinnä rakennusten ääneneristävyyden parantamiseen. Tästä syystä kerrostalokohteet rajattiin laskennallisen jatkotarkastelun ulkopuolelle. Osa kohteista oli jo suojattu meluestein tai piha-alueilla melutasot eivät ylittyneet, koska rakennukset itsessään suojaavat oleskelupihoja liikennemelulta. Kerrostalokortteleissa rakennusmassoja voidaankin käyttää piha-alueiden suojaukseen. Nykyisten rakennusnormien mukaisilla rakenteilla päästään sisämelun osalta ohjearvojen mukaisiin tasoihin. Myös herkkiä kohteita sijaitsi kaupunkialueella ja usein tällaisten kohteiden piha-alueet olivat melko suojaisia, vaikka julkisivuilla ohjearvotaso ylittyi. Osa kohteista oli sairaaloita tai terveyskeskuksia, jotka jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Projektiryhmä valitsi edellä esitetyillä perusteilla alustavista kohteista toteuttamiskelpoisimmat kohteet. Valitut kohteet sijaitsevat pääkatujen varrella, joiden nopeusrajoituksia on juuri tarkistettu. Liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi nopeuksia näissä kohteissa ei voida enää laskea. Kohteet Alakyläntien ja Oulunsuuntien varrelta olivat olleet mukana jo vuoden 2002 meluntorjuntasuunnitelmassa, mutta ovat vielä toteuttamatta. Jäljelle jäi 2 herkkää kohdetta ja 5 asuinkohdetta. Näissä kohteissa tarkasteltiin meluesteiden vaikutuksia melulle altistuvien asukkaiden määrään. Herkkien kohteiden osalta pyrittiin alentamaan piha-alueiden melutasoja. Asuinkohteiden suunnitelluilla meluesteillä saavutettaisiin melulaskentojen mukaan yhteensä noin 250 asukkaan melualtistumisen vähentyminen alle 55 db (L den ) tason. Lisäksi laskettiin meluntorjunnasta hyötyvien asukkaiden määrä eli niiden asukkaiden määrä, joiden melualtistusta meluntorjunta alentaisi vähintään 1 db. Heitä olisi noin 1100 asukasta. Yhteensä tarkastelualueilla asuu 1400 asukasta eli suurimmalle osalle asukkaista meluntorjuntatoimilla olisi vaikutusta. Meluntorjuntakohteiden tarkemmat tiedot esitetään liitteissä 5 ja 6.

17 13 Taulukko 5. Laskennallisesti tarkastellut meluntorjuntakohteet katuverkolla. Meluesteiden kustannusten arvioinnissa on käytetty seuraavia yksikköhintoja: tonttiaita 350 / m 2, meluseinä 470 / m 2, meluvalli (h = 3 m) 180 / m. Suojattavalla asukkaalla tarkoitetaan asukasta, jonka melualtistuminen on pudonnut alle 55 db tason. Hyötyvällä asukkaalla tarkoitetaan asukasta, jonka asuinrakennukseen kohdistuva melutaso on pienentynyt vähintään yhden desibelin. Kustannus / hyöty-suhde on esitetty L den 4 m -tunnusluvulla ja kansallisella tunnusluvulla (L Aeq 7-22, 2m, lihavoituna). Kohde nro Kohde Kohteen tyyppi Suojausmenetelmä Esteen pituus Esteen kustannusarvio Suojattavat asukkaat, < 55 db Kustannukset /suojattava asukas ( / asukas) Kustannukset /hyötyvä asukas ( / asukas) 1 Rajakylän päiväkoti päiväkoti Tonttiaita, h = 2 m 130 m Ainolan päiväkoti päiväkoti Tonttiaita, h = 2 m 50 m Oulunsuuntie (Radiomastontien kohdalla) asuinkohde Meluvalli, h = 3 m 320 m a Oulunsuuntie (Svaanintie Mäntykuja) asuinkohde Meluseinä, h = 2 m 220 m b Oulunsuuntie (Kajaanintien kulmaus) asuinkohde Meluseinä, h = 1,8 m 520 m a Alakyläntie (Iskontien pohjoispuoli) asuinkohde Meluvalli, h = 3 m, meluseinä h = 3 m 640 m 95 m b Alakyläntie (Syynimaantien risteys) asuinkohde Meluvalli, h = 3 m 820 m Esitettyjen meluntorjuntakohteiden toteuttaminen vaatii vuosittain noin 0,2 M rahoitusta vuositasolla katuhankkeiden osalta viiden vuoden aikajaksolla. Meluntorjuntakohteista suurimmat altistujamäärän vähennykset saavutettiin Alakyläntiellä Syynimaantien risteyksen ympäristössä. Linnanmaantiellä Alakyläntien kulmauksessa meluntorjunnan vaikutus jäi olemattomaksi L den -tunnusluvulla tarkasteltuna. Kustannuksiltaan melusuojaus on tehokkainta kohteissa, joissa melusuojaus on ehdotettu toteutettavaksi meluvalleilla: Oulunsuuntie (kohde 12, Radiomaston kohdalla) Alakyläntien (kohde 20b, Syy-

18 14 nimaantien risteys). Näissä kohteissa melusuojauksen laskennalliseksi kustannukseksi saatiin / suojattu asukas. Meluseinillä suojattavissa asuinkohteissa kustannustehokkuudet olivat selvästi huonommat (taulukko 5). Jos kustannustehokkuustarkastelu tehdään suojauksesta hyötyvien asukkaiden määrällä ovat kustannustehokkuudet parempia kuin suojatuilla asukkailla tarkasteltuna (liitteet 5 ja 6). Suojattavalla asukkaalla tarkoitetaan asukasta, jonka melualtistuminen on pudonnut alle 55 db tason (L den 4 m ) ja hyötyvällä asukkaalla tässä tapauksessa asukasta, jonka melualtistuminen on vähentynyt vähintään 1 desibelin. 6.2 Maanteiden meluntorjunta vuosina Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa esitetään kahden kohteen melusuojausta Oulun kaupungin alueelle. Kohteet sijaitsevat valtatien 20 varrella Välikylässä ja Jäälissä. Välikylän kohdalla on tarkoitus rakentaa m melusuojauksia olemassa olevan 100 m melusuojauksen lisäksi. Jäälin kohdalla taas uusia melusuojauksia esitetään rakennettavaksi m. Paikalla on tällä hetkellä m melusuojauksia. Alun perin kohteita oli esitetty myös valtateiden 4 ja 22 varsille, mutta nämä kohteet oli jo huomioitu kyseisille teille laadituissa muissa suunnitelmissa. Valtatien 4 Kempele-Kello -välin tiesuunnitelma valmistui elokuussa Suunnitelmaan sisältyy m uusia melusuojauksia sekä m nykyisten melusuojausten parantamista. Lisäksi jaksolla on m nykyisiä melusuojauksia, joille ei esitetä toimenpiteitä. Oulun kaupungin alueella melusuojauksia on tarkoitus rakentaa Pateniemen ja Ouluntullin eritasoliittymien väliselle alueelle. Hankkeen toteuttamista varten laaditaan rakennussuunnitelmat, jotka valmistuvat syksyllä Rahoituksesta ja rakentamisen ajankohdasta ei tässä vaiheessa ole tietoa. Valtatien 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 - kaupungin raja valmistui tammikuussa Suunnitelman mukaiset melusuojaustarpeiden tarkastelut tehtiin vuonna 2001 valmistuneen Oulun meluselvityksen sekä vuonna 2005 valmistuneet Oulujokivarren osayleiskaavan meluselvityksen pohjalta. Melusuojauksia esitettiin rakennettavaksi Oulunsuun, Kaukovainion, Talonpojankankaan, Heikkilänkankaan ja Madekosken kohdille. Oulunsuun ja Kaukovainion kohtien melusuojauksia on edelleen tarkennettu huhtikuussa 2010 valmistuneessa Joutsentie-Poikkimaantie -välin tiesuunnitelmassa. Alueen rakennussuunnittelu on käynnissä. Edellä mainittujen kohteiden lisäksi maanteiden meluntorjuntaa suunnitellaan tällä hetkellä Oulun kaupungin alueella myös Poikkimaantien (mt 8155) varrelle. Poikkimaantien parantaminen välillä Terminaalitie - valtatie 22 -kehittämissuunnitelma valmistui marraskuussa Suunnittelualue oli osittain maantietä ja osittain katua, joten suunnitelma laadittiin ELY-keskuksen ja Oulun kaupungin yhteistyönä. Suunnitelmassa esitettiin rakennettavaksi melusuojauksia Mäntylän, Nokelan, Lintulan ja Kaukovainion kohdille. Kehittämissuunnitelma ohjaa tulevaa jatkosuunnittelua.

19 15 Kuva 4. Tie-, katu- ja ratahankkeet, joiden yhteydessä on suunniteltu meluntorjuntatoimia. 6.3 Rautateiden meluntorjunta vuosina Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan ei sisälly rautatieliikenteen meluntorjuntakohteita seuraaville viidelle vuodelle. Liminka Oulu kaksoisraiteen yleissuunnitelmassa meluntorjuntaa on esitetty Oulun kaupungin alueelle. Hankkeen toteuttamisesta ei toistaiseksi ole tietoa. 6.4 Meluntorjuntakohteiden rahoitus Pääsääntöisesti meluntorjuntarakenteita toteutetaan uudisrakentamisen yhteydessä hankkeen katurakentamisrahoituksella. Vanhojen alueiden suojaukseen on varattu erillisrahoitusta keskimäärin noin / vuosi, mikä vastaa tämän meluntorjuntaohjelman mukaista rahoitustasoa. Kuvassa 4 esitetyt tie-, katu- ja ratakohteet toteutetaan erillisrahoituksella ja hankkeisiin sisältyy riittävän melusuojauksen toteuttaminen.

20 16 7 Pitkän ajan strategia meluhaittojen vähentämiseksi 7.1 Strategian tavoitteet Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (Ympäristöministeriö 2007) annettu valtakunnalliset tavoitteet meluntorjuntatyölle: Päiväajan keskiäänitason yli 55 desibelin melualueilla asuvien määrä on vähintään 20 prosenttia pienempi kuin vuonna Sisämelutaso ei ylitä päivällä eikä yöllä valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla päästään valtioneuvoston melutason ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. Jos tämä ei ole jo rakennetuilla alueilla kustannusten tai paikallisten olosuhteiden takia mahdollista, tavoitteena on, ettei päivämelutaso ylitä 60 desibeliä eikä yömelutaso 55 desibeliä. Käytännössä tämä periaatepäätöksen tavoite altistujamäärien pienentämisestä 20 % vuoteen 2020 mennessä on epärealistinen aikakin Suomen suurimpien kasvukeskusten osalta. Myös kaksi muuta tavoitetta ovat erittäin haasteellisia. Meluntorjuntatoimien tehokkuus jää lähes poikkeuksetta huonoksi, mikäli suojaustoimia suunnitellaan ja toteutetaan jälkikäteen, kun uudet hankkeet on jo toteutettu. Käytännössä tällaisen tilanteen syntyminen ei pitäisi enää olla edes mahdollista sillä ympäristömelu täytyy ottaa huomioon uusien hankkeiden suunnittelussa. Määrällisten tavoitteiden asettamisen lisäksi Oulun kaupungin meluntorjuntatyössä asetetaan toimintaan kohdistuvia laadullisia tavoitteita: Tavoitteena on, että melulle altistuvien asukkaiden määrät eivät lisäänny nykyisestä (vuosi 2013) tasosta. o Ympäristömelu otetaan huomioon uusien alueiden suunnittelussa sekä uusien melua aiheuttavien hankkeiden suunnittelussa (teollisuus, liikenneväylät, melua aiheuttavat vapaa-ajan toiminnot). Tässä huomioitava nykyisten alueiden täydennysrakentaminen sekä ns. hajarakentaminen. Olemassa olevissa ongelmakohteissa meluntorjunnan toimenpiteet kohdistetaan kohteisiin, joissa melualtistumisen taso on korkea. o Ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että oleskeluun käytettävien pihojen melutasot ja asuinhuoneistojen sisällä melutasot eivät ylitä valtioneuvoston asettamia ohjearvotasoja. Oleskelupihoja voidaan suojata meluestein ja asuinhuoneistojen sisällä melutilannetta voidaan parantaa rakennusteknisin toimenpitein. Hiljaiset alueiden suojelu otetaan mukaan meluntorjuntatyöhön o Hiljaisten alueiden määrittelyä tarkennetaan o Hiljaiset alueet otetaan mukaan uuden Oulun yleiskaavaan Herkkien kohteiden (päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset) melusuojaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. o Rakenteiden ääneneristävyys mitoitetaan siten, että sisämelun ohjearvot eivät ylity o Oleskeluun tarkoitetuille piha-alueille rakennetaan tarvittaessa melusuojausta ohjearvotasojen saavuttamiseksi.

21 Meluntorjunnan työnjako Oulussa Meluntorjuntatyötä tehdään useiden Oulun kaupungin hallintokuntien ja myös valtion organisaatioiden toimesta. Taulukossa 6 on esitetty eri hallintokuntien tehtäviä meluntorjuntatyössä. Taulukko 6. Meluntorjunnan toimijoita ja tehtäviä. Toimija / hallintokunta Oulun seudun ympäristötoimi Oulun kaupungin kaavoitustoimi Oulun kaupunki liikennesuunnittelu Oulun kaupungin tilapalvelu Oulun kaupungin rakennusvalvonta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Liikennevirasto Finavia Ympäristömeluun liittyviä tehtäviä ja tehtäviä jotka vaikuttavat ympäristömeluun Valvoo ympäristömelutilannetta. Antaa lausuntoja uusista hankkeista ja ympäristöluvista. Antaa ja valvoo ympäristölupapäätöksiä (melua koskevia määräyksiä). Opastaa ja valistaa ympäristömelua koskevissa asioissa. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisten olojen valvonta. Laatii maankäytön suunnitelmia, yleiskaavat, asemakaavat. Antaa melua ja melusuojausta koskevia asemakaavamääräyksiä. Tekee maankäyttöön liittyviä rajauksia. Osallistuu maankäytön suunnitteluun-. Liikenneverkon toiminnallinen suunnittelu. Liikennemelun torjunnan suunnittelu. Vastaa Oulun kaupungin kiinteistöjen toimivuudesta, tilojen viihtyisyydestä ja terveellisyydestä Valvoo asema- ja rakentamismääräysten toteutumista. Vastaa maanteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Vastaa maanteiden meluntorjuntatoimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta Valvoo ympäristölupapäätösten melumääräysten toteutumista Toimii YVA-yhteysviranomaisena Antaa lausuntoja kaavahankkeista. Vastaa rautateiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Vastaa rautateiden meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamisesta Antaa lausuntoja kaavahankkeista Hallinnoi Oulunsalon lentokentän toimintoja

22 Meluntorjunnan toteutukseen liittyviä periaatteita Meluntorjunnan toimenpiteet ja vastuut jakaantuvat useiden eri toimijoiden kesken. Meluntorjunnan toteuttamisen vastuut riippuvat luonnollisesti melun aiheuttajasta sekä suojaustarpeen syntymisestä. Meluntorjunnan toteutuksessa noudatetaan ns. aiheuttamisperiaatetta. Uusilla asuntoalueilla meluntorjunta tehdään rakentamisen yhteydessä. Vanhoilla alueilla kaupunki vastaa katujen aiheuttamasta meluntorjunnasta kuitenkin siten, että kaupungin toimenpiteet rajoittuvat kadun lähiympäristöön. Rakennusten tekninen parantaminen (esimerkiksi ikkunoiden uusiminen) kuuluu kiinteistölle. Melualueelle rakntava vastaa kustannuksellaan meluntorjunnasta. Maanteiden ja rautateiden meluntorjunnassa noudatetaan valtion ja kuntaliiton yhteisesti hyväksymiä valtakunnallisia sopimuksia. Seuraavan luetteloon on kirjattu Oulun kaupungissa sovellettavia meluntorjunnan periaatteita. Uudet katu-, tie- ja ratahankkeet Liikenteen aiheuttama melu otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa. Ensisijaisena tavoitteena on sijoittaa uudet liikenneväylät siten, että liikenteen aiheuttama melu ei aiheuta ohjearvotasojen ylittymistä asuinkohteissa tai muissa melulle herkissä kohteissa. Liikennesuunnittelun (nopeusrajoitukset, liikenteen sujuvuus) keinoja käytetään mahdollisuuksien mukaan meluhaitan vähentämiseksi. Näitä keinoja voidaan käyttää myös yhdessä rakenteellisten melusuojausten kanssa. Melua vaimentavilla päällysteillä voidaan osaltaan vähentää tieliikenteen aiheuttamaa melua erityisesti kesäaikana. Rakennettavien meluesteiden tavoitteena on, että piha-alueilla alitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutasojen yleiset ohjearvotasot. Riittävän melusuojauksen toteutuksesta vastaa hankkeen toteuttaja. Uudet asuinalueet ja melulle herkät toiminnot Alueella vallitseva melu otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa. Suunnittelussa ennakoidaan myös tulevien uusien toimintojen aiheuttama melu tai niiden vaikutukset melun etenemiseen. Ensisijaisena tavoitteena on sijoittaa uudet asuinalueet siten, että ympäristömelu ei aiheuta ohjearvotasojen ylittymistä asuinkohteiden sisällä ja piha-alueilla. Tarvittaessa asemakaavassa annetaan määräyksiä riittävän melusuojauksen toteuttamiseksi. Määräykset voivat koskea julkisivurakenteiden äänen eristävyyttä tai piha-alueiden melutasoja. Melua koskevien kaavamääräysten toteutumista valvotaan. Alueiden suunnittelussa käytetään hyväksi rakennusmassoja suojaamaan melulle herkkiä toimintoja sekä asuinrakennusten piha-alueita. Suojaavien rakennusmassojen rakenteiden äänen eristävyydet ja huoneiden sijoittaminen suunnitellaan siten, että sisätiloissa saavutetaan melutasojen ohjearvot. Puistot, virkistysalueet ja hiljaiset alueet Yleiskaavassa määritetään hiljaisten alueiden sijoittuminen sekä määritellään melulta suojeltavat alueet.