Palvelutalous ja työn tulevaisuus

Transkriptio

1 Palvelutalous ja työn tulevaisuus Ennakointikamari, Laurea Matti Paavonen, pääekonomisti 1

2 Logistiikka Posti, VR, Finnair, Tallink Silja, Finavia, Niemi Palvelut, Eckerö Line, Schenker, DHL, Pohjolan Turistiauto, Royal Line, Swissport, Bring Express Tekniset palvelut Empower, Eltel Networks, Relacom, Voimatel, Caverion, Maintpartner, Are, Aro Systems, Ratatek, Wirenet, Vertek, Raskone, Uuttera Yritys- ja asiantuntijapalvelut Rantalainen, Inspecta, Idean Enterprises, TNS Gallup, Hasan & partners, Ifolor, VTT, Salomaa, Silta, Certia, Aalto EE, Energia, Nab Labs Viihde- ja virkistys RAY, Kansallisooppera, Veikkaus, SATS Elixia, Teosto, Musiikkitalo, Jääkiekkoliitto, Vermo, Anifin, Heureka, EMMA, Fintoto, Cetus jäsenet ovat palveluyrityksiä. Hallinto- ja tukipalvelut Securitas, ISS Security, Eilakaisla, Aurinkomatkat, Intrum Justitia, Eniro, Barona, VMP, Kataja Event, CWT, SMT, Turvatiimi, Beki, Enia, Lindorff Informaatio- ja viestintä TeliaSonera, Yleisradio, MTV, Elisa, DNA, Fonecta, Finnkino, OpusCapita, Helsinki-filmi, Anvia Telecom, Cinia, Vertex Systems, Nestix, Nebula Jäsenet muilla toimialoilla: maatalouspalvelut, metsäkeskukset, kopio- ja tulostusala, rengasliikkeet, kiinteistöala, valtion laitokset, autokoulut, tanssiopistot, järjestöt, hiusala, ym.

3 Ennakointityö on hyvä aloittaa väestöennusteista: Mitä väestötrendit kertovat tulevaisuudesta? Kaupungistuminen jatkuu Suomessa ja maailmalla. 10 vuoden kuluttua Eläkeikäisten määrä Suomessa lisääntyy seuraavan 10 vuoden aikana Suomessa on Maailmassa on 750 milj. kaupunkilaista enemmän kuin nyt. kaupunkilaista enemmän kuin nyt henkilöllä eli enemmän kuin Tampereella on asukkaita 3 Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne 2015, väestöennuste 2015, YK / World Urbanization Prospects 2014

4 Suomi kehittyy palvelutaloudeksi kuten muutkin kehittyneet maat 100 % Osuus kokonaistuotannosta, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % vuonna % kokonaistuotannosta oli yksityisiä palveluja 0 % Palvelut Kauppa Alkutuotanto ja rakentaminen Teollisuus 4 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

5 Palveluvienti on tärkeä strateginen taistelu Mrd. euroa Tavaravienti Palveluvienti 2000-luvulla Suomen viennin kasvusta 73 % on ollut palveluvientiä! Tulevaisuudessa Suomen pitää keskittyä yhä enemmän korkean arvonlisän palveluvientiin. 5 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

6 Palvelujen viennissä on korkein arvonlisä Suuri osa Suomen viennin bruttoarvosta on ulkomaisia tuotanto-panoksia, kuten raaka-aineita. Kotimaista arvonlisää viennistä on 65 %. Viennin kotimaisen arvonlisän kasvattaminen on bruttoarvoa tärkeämpää. Suomen viennin kotimaisesta arvonlisästä 42 % on tuotettu palvelualoilla Suomen bruttoviennin arvosta 35 % on tuotettu ulkomailla 81 % palvelualojen viennistä on kotimaista arvonlisää ja valtaosa siitä on tuotettu palvelualoilla Kotimaisen arvonlisän osuus toimialan viennistä, % Muilla toimialoilla tuotettu kotimainen arvonlisä Toimialan tuottama kotimainen arvonlisä Palvelualat Kauppa Muut toimialat Tehdasteollisuus 8 Lähde: OECD / Trade in Value Added (TiVA) 2011

7 Digitalisaatio mullistaa talouden rakenteita Digitalisaatio ei ole vain dataa tai koodia vaan laaja-alainen uusi yleiskäyttöinen teknologia (GTP) Suurimmat mullistukset syntyvät kun kokonainen prosessi uudistetaan: Miten tekeminen olisi järjestetty jos nykyinen teknologia olisi ollut koko ajan käytössä? Prosessien tai prosessin osien digitalisoiminen: tehokkuus ja kustannukset Olemassa olevan tuotteen tai sen osien digitalisoiminen Analogisen tuotteen korvaaminen digitaalisella Täysin uusi digitaalinen tuote, joka luo uutta kysyntää Digitaalinen tuote voidaan levittää välittömästi kaikkialle maailmassa. Palvelualoilla ei aikaisemmin ole ollut kunnollista teknologiaa tuottavuuden kasvattamiseksi. Parhaimmillaan palvelutuotteen yksikkötyökustannukset lähenevät nollaa ja kotimainen arvonlisä sataa prosenttia. 9

8 2010-l 2000-l 1990-l 1980-l Digitaalisten palvelujen vaikutukset finanssialalla Pankkipalveluita varten mentävä pankkiin Finanssialan henkilöstörakenteen kehitys Asiantuntijatehtävät Rutiinitehtävät Nosto- ja maksuautomaatit yleistyivät Verkkopankit yleistyivät Mobiilipankkipalvelut ja uudet maksutavat yleistyivät Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, FK / Palkkatilastot

9 Palveluyrityksistä 42 % on määrittänyt liiketoiminnan digitalisoimisen strategiseksi tavoitteekseen. Voimakkaasti kasvuhakuiset Maltillisesti kasvavat palveluyritykset 96 % 70 % kasvavista palveluyrityksistä on määrittänyt liiketoimintansa digitalisoimisen strategiseksi tavoitteekseen. Asemansa säilyttävät tai taantuvat 65 % 58 % palveluyrityksistä ei ole määrittänyt liiketoimintansa digitalisoimista strategiseksi tavoitteekseen. 14 % osuus yrityksistä (kasvuvauhdin mukaan), jotka ovat määrittäneet liiketoiminnan digitalisoimisen strategiseksi tavoitteekseen 30 % Palveluyrityksistä on diginukkujia eli sitä mieltä, ettei digitalisaatiokehityksellä ole heidän kannalta merkitystä. 11 Lähde: Palta / Digitalisaatiosta kasvua tutkimus

10 Automatisoitavissa oleva työ automatisoidaan Yksityiset palvelutoimialat Pääosin julkiset palvelutoimialat Koko teollisuus Kauppa Rakentaminen Alkutuotanto Työllisten määrä vuonna 2013 Työllisten määrä vuonna % % % % % % % % % % % % % % % % % % 5 10 % 0 5 % ⅓ suomalaisista työskentelee ammatissa, joka automatisoidaan suurella todennäköisyydellä lähivuosikymmenien aikana Suurella todennäköisyydellä automatisoitavat ammatit Matalammalla todennäköisyydellä automatisoitavat ammatit 12 Lähde: Menetelmä: Frey & Osborne (2013); Todennäköisyyksien soveltaminen: Pajarinen, Rouvinen & Ekeland (2015); Laskelmat 2013 datalla: Paavonen

11 Portugali Alankomaat Irlanti Kreikka Norja Suomi Ruotsi Espanja Tanska Luxemburg Saksa Italia Belgia Iso-Britannia Ranska Itävalta EU Digitalisaatio voimistaa polarisaatiota 20 Työllisyysosuuden muutos , %-yksikköä Työmarkkinat polarisoituvat: keskipalkkaisten osuus työllisistä on pienentynyt ympäri maailmaa. Matalaja korkeapalkkaisten osuus kasvaa. Matalapalkkaisin kolmannes Keskipalkkainen ⅓ Korkeapalkkaisin ⅓ 13 Lähde: Goos, Manning & Salomons (2009)

12 Kuinka moni odottaa löytävänsä työtä tehtävissä, joita ei enää ole? Työttömien määrä Avoimien työpaikkojen määrä Työttömät Työmarkkinoiden dynamiikka ei toimi: Työttömien määrä on kasvanut, vaikka avoimia työpaikkoja on tarjolla aiempaa enemmän. Avoimet työpaikat Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus 09/2016, TEM / Työnvälitystilasto 09/2016

13 Yrittäjien määrä kasvaa lisääntyykö yrittäjähenkisyys? 160 Indeksi, 2000 = Työnantajayrittäjät Palkansaajat Yksinyrittäjät 15 Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus 09/2016

14 Mitä työtä tehdään tulevaisuudessa? Työvoiman kysyntä ei ole vakio Ihminen on mestari työssä joka on vaikeaa koodata Empatiaa vaativat tehtävät Abstraktia ajattelua vaativat tehtävät Luovaa ajattelua vaativat tehtävät Inhimillistä myötävaikuttamista vaativat tehtävät Ihmisen ja koneen yhteistyö on yhä paras yhdistelmä 16

15 Osaamistarpeet ja työn tekeminen muuttuu Talous palveluvaltaistuu Digitalisaatio mullistaa liiketoimintaa ja tehtäviä sekä avaa kilpailua Osaamistarpeet muuttuvat Elinkeinoelämän rakennemuutos ja digitalisaatio mullistavat työn tekemistä Tehtäviä katoaa ja uusia syntyy Työn tekemisen muodot muuttuvat Työelämä polarisoituu 17

16 Kysymys Väite: Miljardi euroa palveluyritysten vientiä tuottaa Suomeen keskimäärin enemmän kotimaista arvonlisää kuin kaksi miljardia metalli- ja öljyjalosteiden vientiä Kyllä vai ei? *) 500 milj. euroa metallijalosteiden plus 500 milj. euroa öljyjalosteiden vientiä 18

17 Vastaus: KYLLÄ Miljardi euroa palveluyritysten vientiä tuottaa Suomeen keskimäärin enemmän kotimaista arvonlisää kuin kaksi miljardia metalli- ja öljyjalosteiden vientiä Palvelualojen viennistä on kotimaista arvonlisää keskimäärin 81 % Mrd. vientiä = 810 milj. kotimaista arvonlisää Metallien jalostuksen viennistä on kotimaista arvonlisää keskimäärin 45 % Mrd. vientiä = 450 milj. kotimaista arvonlisää Öljyn jalostuksen viennistä on kotimaista arvonlisää keskimäärin 24 % Mrd. vientiä = 236 milj. kotimaista arvonlisää *) Huom! Kaikki liiketoiminta ja kaikki vienti luo kasvua milj. Kotimainen arvonlisä per mrd. vientiä Öljyn jalostus Metallien jalostus Palvelut 19 Lähde: OECD / Trade in Value Added (TiVA) 2011

18 Palta UUDEN TYÖN EDELLÄKÄVIJÄ