Kaupunginhallitus Sivu 1 / 96. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 96 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:45-18:25 Neuvottelutauko Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Elo Christina Gestrin Heli Halava Arja Juvonen Pertti Järvenpää Pia Kauma Hannele Kerola Laura Kiijärvi Mia Laiho Ville Lehtola Jyrki Myllärniemi Markku Sistonen Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Timo Soini valtuuston puheenjohtaja Markus Torkki valtuuston I varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja, poistui klo Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, poistui klo Olavi Louko teknisen toimen johtaja, poistui klo Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja, poistui klo Reijo Tuori rahoitusjohtaja, poistui klo Jouni Majuri kaupunginsihteeri Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja, saapui klo 16.20, poistui klo Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja, poistui klo Mari Immonen kaupunginsihteeri, poistui klo Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 96 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Ville Lehtola Heli Halava Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 96 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 360 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Tilapäisen valiokunnan asettaminen (Kv-asia) Vuoden 2013 marraskuun kuukausiraportti ja siitä 9 aiheutuvat toimenpiteet Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat 11 muutokset vuonna Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n omistuspohjan 13 laajentaminen Espoon toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma (Kv-asia) 367 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien 19 ohjelmasuunnitelmien hyväksyminen Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n yhtiöjärjestyksen ja 23 osakassopimuksen muuttaminen 369 Kaupunginhallituksen opintomatka Manchesteriin ja 27 Lontooseen Valtion ja Helsingin seudun välisen kasvusopimuksen hyväksyminen Teknisen toimen johtajan lahjusrikkomuksesta saama 34 tuomio (Kv-asia) 372 Valtuuston ja päätösten 43 laillisuusvalvonta Sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toiminnan 44 järjestämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen Lasihytinrinne, maankäyttö- ja esisopimusten sekä 47 asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , Vanttila (osittain Kv-asia) Lommila, maankäyttö- ja esisopimusten sekä 59 asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 64. kaupunginosa, Karvasmäki (osittain Kv-asia) 376 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallituksen ylimääräinen kokous Kaupunkitiedon johtajan viran (vakanssinumero ) vakinainen täyttäminen kaupunkitiedon tulosyksikössä, työavain

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 360 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 361 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ville Lehtola ja Heli Halava.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 362 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / / Tilapäisen valiokunnan asettaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri, puh Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista eroa, 2 valitsee valiokuntaan seuraavat viisi jäsentä ja varajäsentä, jotka ovat samat henkilöt jotka valtuusto on valinnut suhteellisten vaalien lautakuntaan: Jäsen Pia Kauma (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Maria Jungner (SDP) Henkilökohtainen varajäsen Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Saana Hyrkkö (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Simo Grönroos (PerusS/Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Mikael Eriksson (SFP) Kaarina Järvenpää (KD) 3 valitsee lautakunnan puheenjohtajaksi Pia Kauman (Kok.) ja varapuheenjohtajaksi Susanna Rahkosen (Vihr.) 4 päättää, että valiokunnan esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 362 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 96 Selostus Kaupunkisuunnittelulautakuntaan on valittu valtuuston päätöksellä varajäseneksi henkilö, joka työskentelee Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksessa kaavaesittelijänä. Vaalikelpoisuus lautakuntaan Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianosaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Lautakunnan alainen henkilöstö on asemastaan riippumatta vailla vaalikelpoisuutta. Vaalikelpoisuuden rajoitus koskee vain sitä lautakuntaa, jonka alainen henkilö on. Kuntalain 37 :n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Kuntalain 37 koskee vaalikelpoisuuden menetystä luottamushenkilön toimikauden aikana. Mikäli vaalikelvottomuus on ollut jo silloin, kun valinta lautakuntaan on tehty, ei kuntalain 37 :ää voida soveltaa. Kuntalain mukaiset vaihtoehdot ovat siten henkilön oma-aloitteinen eronpyyntö tai kuntalain 21 :n mukainen luottamushenkilöiden erottaminen kesken toimikauden. Ko. lautakunnan varajäsen Maria Taipale on ilmoittanut, että hän ei aio erota. Luottamushenkilön erottaminen kesken toimikauden Kuntalain 21 :n mukaan valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän tai kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Vaikka epäluottamus koskisi vain osaa toimielimen jäsenistä, koskee erottamispäätös kuitenkin kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä, myös varajäseniä. Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai jos neljäsosa valtuutetuista on tehnyt sitä koskevan aloitteen. Valiokunnan asettaminen Kuntalain 22 :n mukaan valtuuston on asetettava keskuudestaan valiokunta valmistelemaan 21 :ssä tarkoitettua luottamushenkilöiden erottamista koskevaa asiaa. Tilapäinen valiokunta hoitaa kuntalain 53 :n mukaan luottamushenkilöiden erottamista koskevan asian valmistelun eli se tekee asiasta suoraan ehdotuksensa valtuustolle. Sen on kuitenkin hankittava valmisteltavanaan olevaan asiaan kaupunginhallituksen lausunto. Tilapäisen valiokunnan on perusteltava mahdollinen esityksensä luottamushenkilöiden erottamisesta eli ilmaistava mihin epäluottamus perustuu. Samoin sen on kuultava valmistelun yhteydessä asianomaisia luottamushenkilöitä hallintolain mukaisesti.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 362 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 96 Valiokunnan valintaa koskevat tasa-arvolain säännökset. Tiedoksi -

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 363 Kaupunginhallitus Sivu 9 / / / Vuoden 2013 marraskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 merkitsee marraskuun kuukausiraportin tiedoksi 2 päättää siirtää omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet e kustannuspaikalle Muut tekniset ja ympäristöpalvelut rakentamisen sähköisten lupapalveluiden laajentamiseen e kustannuspaikalle Muut tekniset ja ympäristöpalvelut katu- ja viherpalveluiden suunnittelu- ja seurantajärjestelmän lisenssihankintoihin, e kustannuspaikalle Kaupunginkirjasto kirjaston digitaalisen pajatoiminnan kehittämiseen Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Vuoden 2013 marraskuun kuukausiraportti Valtuusto hyväksyi 9.12 lokakuun kuukausiraportin yhteydessä meno- ja tuloarvioiden muutoksia, jotka eivät vielä sisälly muutettuun talousarvioon vaan näkyvät toimialojen ennusteissa. Marraskuun lopun tilanne on hyvin pitkälle lokakuun kuukausiraportissa esitetyn kaltainen, mutta tilikauden tulosennuste on parantunut n. 2,4 milj. euroa. Kulujen kehityksessä arvioita on hieman nostettu, mutta vastaavasti tuloennusteita on nostettu. Toimialojen ennusteiden mukaan joulukuulle on vielä kirjaantumassa merkittäviä kulueriä, sillä talousarvion kulujen toteutumisaste on 88,4 %. Kirjaantuvat erät ovat kuitenkin suunnitelmien mukaisia.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 363 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 96 Marraskuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty yhteensä 1180,6 milj. euroa, mikä on 41,8 milj. euroa (3,7 %) enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Ansiotulojen kunnallisveroja on tilitetty 1009,1 milj. euroa, eli 34,9 milj. euroa (3,6 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisöveroa on tilitetty yhteensä 103,9 milj. euroa, mikä on 3,1 milj. euroa (3,1 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisöverojen tilityksessä erityisesti alkuvuoden tilitykset olivat normaalia heikommat. Loppuvuotta kohden tilitykset ovat parantuneet. Kaupungin palveluksessa oli lokakuun lopussa yhteensä henkilöä. Määrä kasvoi vuoden aikana 203 henkilöllä. Henkilöstömäärän kasvu tasoittui hieman lokakuun kasvuun verrattuna. Kasvusta 133 henkilöä kohdentui sosiaali- ja terveystoimeen ja sekä 85 sivistystoimeen. Palveluliiketoimen henkilöstömäärän lasku kompensoi kokonaishenkilöstömäärän kasvua. Vakinaisen henkilöstömäärän kasvu oli kaupunkitasolla 120 henkilöä ja määräaikaisten määrän kasvu 83 henkilöä. Avointen työpaikkojen määrä on laskenut. Vuokratyövoimakustannukset ovat nousseet marraskuuhun mennessä 1,5 % edellisvuodesta. Kasvu tasoittui lokakuusta. Toimialojen ennusteiden mukaan vuosikate tulee olemaan 95 milj. euroa ja tilikauden tulos 9,7 milj. euroa alijäämäinen. Joulukuun lopun tilanteesta tuodaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi ennakkotilinpäätös. Tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä ei enää käsitellä poikkeamia, vaan mahdolliset lokakuun kuukausiraportin jälkeen ilmenneet poikkeamat käsitellään tilinpäätöksen yhteydessä. ICT-määrärahojen kohdentaminen Talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 91 on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon 5,5 miljoonaa euroa ICT-investointeihin. Määrärahat kohdennetaan tietohallinnon johtoryhmän päätöksillä projekteille toteutuskelpoisuuden perusteella. Määrärahan siirroista yleishallinnosta toimialoille päättää kaupunginhallitus. Tietohallinnon johtoryhmä on kokouksessaan esittänyt määrärahan kohdentamista rakentamisen sähköisten lupapalveluiden laajentamiseen, katu- ja viherpalveluiden suunnittelu- ja seurantajärjestelmän lisenssihankintoihin ja kirjaston digitaalisen pajatoiminnan kehittämiseen. Tiedoksi

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 364 Kaupunginhallitus Sivu 11 / / / Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus perustaa uudet virat ja hyväksyy uudet toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset liitteiden mukaisesti. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 2 Uudet virat ja toimet 3 Virkoja ja toimia koskevat muutokset Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin talousarvion vuodelle Nyt tuodaan päätettäväksi talousarvioon sisältyvät uusien virkojen perustamiset ja toimien hyväksymiset sekä virkoja ja toimia koskevien muutosten hyväksymiset. Vuoden 2014 talousarvioon liittyen esitetään kaupunginhallitukselle yhteensä 221 uuden viran ja toimen perustamista. Näistä henkilöstömäärän lisäystä nykyiseen henkilöstömäärään nähden tuottaa 101 esitystä. Uusista viroista ja toimista 10 perustuu talousarvion neuvottelutuloksen mukaisesti sosiaali- ja terveystoimeen kohdennettuun määrärahalisäykseen. Esitysten kustannusvaikutukset vuodelle 2014 ovat yhteensä 3,9 miljoonaa euroa ja vuositasolla 5,2 miljoonaa euroa. Uudet virat ja toimet kohdentuvat kuntalaisille suunnattuihin peruspalveluihin ja ne perustuvat väestön ja palvelutarpeen jatkuvaan kasvuun. Uusista viroista ja toimista yli puolet on määräaikaisten työntekijöiden vakinaistamisia sekä tuntityönä tuotetun työpanoksen siirtämistä kokoaikaisesti hoidettavaksi. Erityisesti suomenkieliseen opetukseen ja varhaiskasvatukseen sekä vanhusten palveluihin ja perheja sosiaalipalveluihin kohdennetaan lisähenkilöstöä. Virkoja ja toimia koskevia muutoksia esitetään yhteensä 39. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimeen esitetään 47 uutta virkaa ja toimea, joista 10 on talousarvion neuvottelutuloksen mukaisia lisäyksiä kaupunginjohtajan esitykseen. Esityksistä yhteensä 39 tuottaa henkilöstömäärän kasvua.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 364 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 96 Tärkeimmät henkilöstön lisäyskohteet ovat vanhusten palveluissa (erityisesti vanhusten kotihoito) ja perhe- ja sosiaalipalveluissa (erityisesti lasten ja nuorten terveydenhoito ja sosiaalityö). Myös terveyspalveluihin kohdennetaan lisähenkilöstöä. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa tehdään viisi virkoja ja toimia koskevaa muutosta. Sivistystoimi Sivistystoimeen esitetään 152 uutta virkaa ja toimea, joista henkilöstölisäystä nykyiseen henkilöstömäärään nähden tuottaa 62 esitystä. Uusista viroista ja toimista suurin osa (128) kohdentuu suomenkielisen opetuksen tulosyksikköön (perusteena oppilasmäärän kasvu, jonka johdosta lisähenkilöstöä tarvitaan sekä opetustehtäviin että opetuksen tukitehtäviin). Näistä henkilöstölisäystä tuottaa 38 uutta virkaa ja toimea, loput ovat määräaikaisuuksien vakinaistamisia ja tuntityön siirto kokoaikaisesti hoidettavaksi. Varhaiskasvatukseen perustetaan 23 uutta virkaa ja toimea (uusi päiväkoti ja muut uudet ryhmät). Lisäksi sivistystoimessa esitetään 11 virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Tekninen ja ympäristötoimi Tekniseen ja ympäristötoimeen ei esitetä uusia virkoja tai toimia. Toimialalla esitetään yhtä toimea koskevaa muutosta. Palveluliiketoimi Palveluliiketoimeen esitetään 22 viran ja toimea perustamista. Nämä eivät tuota henkilöstömäärän lisäystä, koska mainittuja tehtäviä hoitavat henkilöt ovat jo kaupungin palveluksessa pääsääntöisesti tuntipalkkaisina. Lisäksi palveluliiketoimessa esitetään 20 virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Konsernihallinto Konsernihallinnon konserniesikunnassa esitetään kahta virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Esitysten tehtäväkohtaiset palkat eivät sisällä vuoden 2014 aikana tulevia virka- ja työehtosopimusten mukaisia korotuksia, vaan ne lisätään jälkeenpäin. Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 13 / / /2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n omistuspohjan laajentaminen Valmistelijat / lisätiedot: Risto Pirkanniemi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n osakassopimuksen muuttamisen liitteen mukaiseksi, 2 oikeuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan osakassopimuksen sekä tekemään siihen tarvittaessa teknisluonteisia tarkistuksia Päätöksen edellytyksenä on, että Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n nykyiset osakkeenomistajat, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki ja Kauniaisten kaupunki, tekevät soveltuvin osin vastaavat päätökset Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n omistuspohjan laajentamiseen liittyen. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 4 Osakassopimusluonnos (Salassa pidettävä, JulkL 24 1 mom 17 k.) Selostus Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n (Seure) toimialana on harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavien hankintayksiköiden eli kuntien, kuntayhtymien sekä näiden tytäryhteisöjen ja -säätiöiden kanssa tuottamalla niille tilapäisen työvoiman vuokraukseen ja henkilöstöhankintaan liittyviä palveluja. Lisäksi Seure voi omistaa

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 96 toimintaansa liittyviä osakkeita ja kiinteistöjä. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) tarkoittamana omistajiensa sidosyksikkönä. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa eikä se myöskään jaa osinkoa. Mahdollinen voitto käytetään yhtiön kehittämiseen. Seuren omistavat Helsingin (59 %), Espoon (20 %), Vantaan (20 %) ja Kauniaisten (1 %) kaupungit. Yhtiö toimii in house -yhtiönä ja myy palveluja omistajilleen omakustannushintaan. Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on ilmaissut halukkuutensa tulla Seuren osakkeenomistajaksi. Asiasta on neuvoteltu yhtiön, sen nykyisten omistajien sekä HUS:n kesken. HUS:n tulo Seuren osakkeenomistajaksi esitetään toteutettavaksi suunnattuna osakeantina, siten että HUS:n omistusosuudeksi tulisi viisi prosenttia. Omistusosuuden määrittelyn pohjana on ollut HUS:n Seurelta tekemien tulevien vuotuisten palveluhankintojen arvioitu enimmäisosuus Seuren kaikista palveluhankinnoista. Omistuspohjan laajentamisessa noudatettiin vastaavaa menettelytapaa Kauniaisten kaupungin tullessa yhtiön osakkeenomistajaksi vuonna HUS:lle merkittäväksi tarjottavien osakkeiden merkintähinnan määrityksen lähtökohtana on Kauniaisten tullessa Seuren osakkeenomistajaksi käytetty osakekannan arvo. Osakekannasta viiden prosentin osuuden arvoksi muodostuu tällöin euroa, mikä on HUS:lle suunnatussa osakeannissa merkittäväksi tarjottavien osakkeiden merkintähinta. Osakeannin seurauksena nykyisten omistajien omistusosuudet supistuvat yhteensä viidellä prosenttiyksiköllä. Helsingin omistusosuus laskee 59,4 %:sta noin 56,4 %:iin, Espoon ja Vantaan omistusosuudet laskevat 19,8 %:sta 18,8 %:iin. Kauniaisten omistusosuus on noin 1 %. Osakassopimusta on tarkoitus muuttaa siten, että HUS saisi nimetä yhtiön hallitukseen yhden varsinaisen jäsenen ja hänelle varajäsenen. Muutoin hallituksen kokoonpano säilyisi nykyisellään. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen valitaan vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) varsinaista jäsentä ja heille varajäsenet. HUS:n mukaantulon myötä hallituksen jäsenten enimmäismäärä on tarpeen kasvattaa kymmeneen (10) varsinaiseen jäseneen varajäsenineen. Liitteenä oleva osakassopimusluonnos on salainen asiakirjojen julkisuudesta annetun lain 24 1 momentin 17-kohdan nojalla. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa, että kaupunginhallitus

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 365 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 96 1 hyväksyy Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n osakassopimuksen muuttamisen liitteen mukaiseksi, 2 oikeuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan osakassopimuksen sekä tekemään siihen tarvittaessa teknisluonteisia tarkistuksia Päätöksen edellytyksenä on, että Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n nykyiset osakkeenomistajat, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki ja Kauniaisten kaupunki, tekevät soveltuvin osin vastaavat päätökset Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n omistuspohjan laajentamiseen liittyen. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 16 / / / Espoon toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sarah Ruschetti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy Espoon toiminnallisen tasa-arvon suunnitelman Käsittely Elo puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Päätösehdotukseen lisätään ja ehdottaa, että valtuusto merkitsee suunnitelman tiedoksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyy Espoon toiminnallisen tasa-arvon suunnitelman ja ehdottaa, että valtuusto merkitsee suunnitelman tiedoksi. Liite 5 Espoon toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma (Kv-asia) 6 Toiminnallisen tasa-arvon toimeenpanosuunnitelma

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 96 Selostus Espoo allekirjoitti 2008 Eurooppalaisen naisten ja miesten välisen tasaarvon peruskirjan. Peruskirjassa mainittujen toimenpidesuositusten toteutusta varten kaupunginhallitus päätti Espoon osallistumisesta Kuntaliiton projektiin toiminnallisen tasa-arvon edistämiseksi (niin sanottu TASE-projekti, asianro 3393/000/2010). TASE-projektin keskeisenä tavoitteena oli laatia suunnitelma tasa-arvon edistämiseksi kunnan palveluissa, joka nyt valmistui.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 366 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 96 Tiedoksi - Tasa-arvotoimikunta

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 367 Kaupunginhallitus Sivu 19 / / / Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmat ja merkitsee tiedoksi vuoden 2014 kärkiprojektit ja -toimenpiteet. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman ohjelmasuunnitelma - Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjelmasuunnitelma - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman ohjelmasuunnitelma - Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman ohjelmasuunnitelma - Osallistuva Espoo -kehitysohjelman ohjelmasuunnitelma Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona käytetään kehitysohjelmia. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimien yhteyksiä ja riippuvuuksia, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman hyötytavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laaja-alaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien valmistuessa. Projektitoiminnan ohella osa kehitysohjelman tavoitteista voidaan toteuttaa linjaorganisaatiossa tehtävänä työnä. Espoo-tarinan toteuttamiseksi on valmisteltu viisi poikkihallinnollista kehitysohjelmaa, jotka ovat - Elinvoimaa ikääntyville - Kestävä kehitys - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys - Nuorten elinvoimaisuus - Osallistuva Espoo

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 367 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 96 Valtuusto hyväksyi näiden kehitysohjelmien hyötytavoitteet kokouksessaan Kaupunginhallitus hyväksyi ohjelmakuvaukset kokouksessaan Kehitysohjelmien ohjausryhmät ovat tämän jälkeen jatkaneet valmistelua ja laatineet liitteenä olevat ohjelmasuunnitelmat kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Kehitysohjelmien ohjausryhmät esittävät vuoden 2014 aikana toteutettavaksi seuraavat kärkiprojektit ja -toimenpiteet, jotka toteutettaisiin keskushallinnon ja toimialojen toimesta. Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmät ja omaishoitajien vertaistukiryhmät Aloitetaan muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmät ja kehitetään yhteistyössä oppilaitosten, omais- ja läheisjärjestön ja muiden toimijoiden kanssa omaishoitajille virkistys-/ kunto-/hemmottelupäiviä ja vertaistukiryhmiä. Toimenpiteiden tuotoksena syntyy toimintamalli muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmätoimintaan, omaishoitajien tuki monipuolistuu sekä käynnistetään uudenlaisia yhteistyömuotoja esim. oppilaitosten, järjestöjen ja kaupungin toimijoiden kesken. Löytävä vanhustyö: 78-v synttärikutsut Kutsutaan henkilökohtaisesti kaikki kunakin vuonna 78 vuotta täyttävät espoolaiset avec-tilaisuuksiin, joissa on osallistavaa toimintaa ja mahdollisuus tutustua kanssaihmisiin. Lisäksi jaetaan informaatiota sekä toteutetaan haluan, että minuun otetaan yhteyttä -kysely yksinäisyyden kokemuksesta. Huomioidaan kulttuurikävely-konsepti. Tuotostavoitteena on aikaansaada uusia malleja löytävään vanhustyöhön ja keinoja yksinäisyyden vähenemiseen sekä uudenlaisia poikkihallinnollisia yhteistyömuotoja. Kestävä kehitys -kehitysohjelma Kestävän kehityksen portinvartijat Kartoitetaan kestävän kehityksen portinvartijat kaupungin organisaatiossa ja toisessa vaiheessa koko Espoossa. Portinvartijat ovat avainasemassa asenteiden muutoksessa ja kestävien toimintatapojen käyttöönotossa. Kartoitetaan eri tapoja, joilla kestävä elämäntapa toteutuu espoolaisten arjessa. Energiatietopalvelu Asukkaille ja kaupallisille toimijoille suunnatun energiatietopalvelun jatkokehitys. Puurakentamisen edistäminen

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 367 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 96 Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi lisätään puun käyttöä julkisessa rakentamisessa. Suomenlahtivuosi Suomenlahtivuoden toiminta: mm. lisätään viestintää, järjestetään erilaisia tapahtumia ja talkoita. Keke -esimerkkialueet kaupunkisuunnittelussa Laaditaan taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisesti kestävän kaupunkirakentamisen vaikuttavuuden arviointimallit. Esimerkkialueet kehittävät mallit ja prosessit myös muualla Espoossa käytettäväksi. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelma Kaupunkimarkkinoinnilla asukkaita, yrityksiä ja investointeja Espooseen Laaditaan kaupunkimarkkinoinnin toteutussuunnitelma. Hyödynnetään icapital -verkostoja ja sisältöjä. Elinvoimaa, kilpailukykyä ja innovaatioita hankintojen kautta Yhteistyötä yritysten kanssa, innovatiivisia hankintamalleja ja toimialakohtaiset hankintataktiikat. Espoon Yrityskylä -konsepti Määritellään yhteistyössä kumppaneiden kanssa Yrityskylän toteutusmalli sekä käynnistetään Yrityskylän toiminta. Kaupunki houkuttelee yritystoimintaan Määritellään elinkeinopoliittisen agenda ohjelman sisällöksi. Lisäksi parannetaan tilatarjontaa ja kehittymisympäristöjä. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma Viranomaisten yhteistyö nuoren tukena liputusmallin käyttöönotto -projekti Pilotoidaan viranomaisten yhteistyön kehittämiseksi tarkoitettua toimintamallia ja tietojärjestelmää nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimintamallia tukee tietojärjestelmä, joka muodostaa mallin ensimmäisen vaiheen, eli ns. liputtamisprosessin. Toisessa vaiheessa ammattilaiset (viranomaiset ja kolmas sektori) toimivat yhdessä nuoren auttamiseksi kortti -nimellä kulkeva projekti Tavoitteena on ottaa ensiaskelia kohti harrastetakuuta sekä kaupungin vapaa-ajanpalvelujen (liikunta, nuoriso ja kulttuuri) että kumppaneiden

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 367 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 96 kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Projektin tuotoksena ei välttämättä synny fyysistä korttia, vaan tärkeimpänä tavoitteena on lisätä maksutonta ja voimakkaasti subventoitua harrastetoimintaa Espoossa kaikille alle 29- vuotiaille nuorille. ESR-esiselvityshanke nuorten työllisyyspalveluista Espoossa. Esiselvityshanke, joka itsessään tuo esiin palvelujärjestelmän aukot, joiden vuoksi nuorten ohjaaminen ja motivoiminen kohti työllisyyttä estyy tai hidastuu. Esiselvitys tuo näkyväksi kaikki nuorten työllisyyden parissa toimivat tahot, näiden roolit ja merkityksen kokonaisuudessa. Osallistuva Espoo -kehitysohjelma Miten voin vaikuttaa Espoossa? - ohjeet Laaditaan kuvaus. Kirjataan avoimen valmistelun ja päätöksenteon periaatteet. Sovitaan yhteistyömenettelyistä asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Tunnistetaan ja laajennetaan olemassa olevia hyviä toimintatapoja ja pilotoidaan uusia. Tunnistetaan sosiaalisen median mahdollisuudet ja lisätään dialogia kuntalaisten kanssa. Palkitseva lähitekeminen Toteutetaan talkoita ja muita asuinalueiden lähitekemisen pilotteja. Kehitetään lähitekemisen tapa uusille asuinalueille. Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien tueksi ja kaupungin projektitoiminnan kehittämiseksi otetaan käyttöön Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli, EsPro. Projektijohtamisen osalta malli on otettu käyttöön Ohjelmajohtamisen mallin kehitys on toteutettu kehitysohjelmien valmistelun ja suunnittelun etenemisen kanssa samanaikaisesti ja se otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa. Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia kehitysohjelmien avulla. Kehitysohjelma on määräaikainen projekteista ja toimenpiteistä muodostuva kokonaisuus, jota johdetaan koordinoidusti strategiassa todetulla kehittämisalueella. Projektinjohtamisen malli sisältää toimenpiteet ja päätöspisteet projektin asettamisesta projektin lopettamiseen ja jälkiarviointiin. Yhtenäinen projektimalli ohjaa systemaattiseen ja hallittuun projektinjohtamiseen. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 368 Kaupunginhallitus Sivu 23 / / /2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Mikko Pirinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n muutetun yhtiöjärjestyksen sekä päivätyn osakassopimuksen lisäsopimuksen II 2 hyväksyy liitteenä olevan Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n B-osakkaiden osakassopimuksen 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään niihin tarvittaessa vähäisiä, teknisluontoisia korjauksia. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 7 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n osakassopimuksen lisäsopimus II sekä muutettu yhtiöjärjestys 8 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n B-osakkaiden osakassopimus Tapiolan Keskuspysäköinti Oy toteuttaa Tapiolan keskukseen maan alle rinnan metron rakentamisen kanssa noin autopaikan pysäköintilaitoksen ja sen yhteyteen keskushuollon tilat, joiden kautta hoidetaan suurimpien liiketilakokonaisuuksien tavara- ja jätehuolto. Lisäksi pohjoisin pysäköintihalli varustetaan alueelliseksi yhteisväestönsuojaksi. Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n tiloja esitetään edelleen laajennettavaksi keskushuollon yhteyteen toteutettavilla varastotiloilla, joiden toteuttamisesta vastaisi pysäköintiyhtiön suurin omistaja LähiTapiolaryhmä. Tämä edellyttää pysäköintiyhtiön yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttamista.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 368 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 96 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n keskushuollon hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajien kesken on laadittu erillinen osakassopimus. Kaupunki ei osallistu keskushuollon käyttökustannuksiin, koska kaupungin rooli keskushuollon toteuttamisessa on vain väliaikainen sijoittaja. Tapiolan keskuspysäköintijärjestelmän toteuttamisen eteneminen Tapiolan Keskuspysäköinti Oy perustettiin Pysäköintiyhtiössä on tällä hetkellä pysäköintiin liittyen A-osaketta (1 osake on 1 autopaikka) ja keskushuoltoon liittyen 343 B-osaketta, joiden omistus jakaantuu seuraavasti: A-osakkeet: LähiTapiolan kiinteistöt (5 kpl) osaketta Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n kiinteistöt (2 kpl) 45 Länsimetro Oy:n liityntäpysäköintipaikat 370 Espoon kaupunki 557 Yhteensä osaketta B-osakkeet: LähiTapiolan kiinteistöt (3 kpl) 263 osaketta Espoon kaupunki 90 Yhteensä 353 osaketta Lisäksi pohjoisin yksitasoinen pysäköintihalli toteutetaan noin suojapaikan alueelliseksi yhteisväestönsuojaksi (valtuusto ). Kaupunki on merkinnyt pysäköintiyhtiön osakkeita tavoitteenaan luovuttaa osakkeita uudistettaville kiinteistöille sitä mukaa kuin uudistushankkeet käynnistyvät. Kaupunki tulee kaavojen yhteydessä laadittaviin maankäyttösopimuksiin sisällyttämään velvoitteen ostaa kaupungilta kaavojen ja rakennuslupien edellyttämät autopaikat keskuspysäköintilaitoksesta ja osuuden keskushuollosta. Tapiolan keskuspysäköinnin toteuttaminen on edennyt ja etenee seuraavasti: - ajotunnelien rakentaminen metron ja keskuspysäköinnin työtunneleiksi (kaupungin hanke) - Tapionaukion pysäköintilaitoksen rakentaminen (noin 450 paikkaa) Keskuspysäköinnin, keskushuollon ja yhteisväestönsuojan louhinta Keskuspysäköinnin, keskushuollon ja yhteisväestönsuojan sekä ajotunneleiden rakentaminen Varastotiloja keskushuollon yhteyteen LähiTapiola-ryhmän aloitteesta keskushuollon yhteyteen on suunniteltu varastotiloja, joiden laajuus on yhteensä noin m2. Varastotiloja

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 368 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 96 Päätöshistoria varten perustetaan erillinen C-osakesarja (yhteensä 50 C-osaketta). LähiTapiola-ryhmän omistamat pysäköintiyhtiön osakaskiinteistöt merkitsevät kaikki C-osakkeet ja vastaavat kaikista varastotilojen rakentamis- ja käyttökustannuksista. Muille pysäköintiyhtiön osakkaille ei aiheudu velvoitteita eikä kustannuksia varastoista. Tältä pohjalta on tarkistettu pysäköintiyhtiön yhtiöjärjestys ja laadittu Lisäsopimus II päivättyyn osakassopimukseen, jotka ovat liitteenä. Keskushuoltoon liittyvä B-osakkaiden osakassopimus Tapiolan keskuksen alapuolelle tulevan keskuspysäköintilaitoksen yhteyteen toteutetaan keskushuollon tilat, joiden kautta hoidetaan tärkeimpien tavaratalojen ja liiketila-kokonaisuuksien tavara- ja jätehuolto. Kaupungin rooli on väliaikaisena sijoittajana turvata keskushuoltotilan toteuttaminen. Kaupunki ei tule kuitenkaan käyttämään tilaa itse. B- osakkaiden kesken tehtävä osakassopimus määrittelee keskushuollon käytön periaatteet. Kaupunki ei osallistu käyttökustannuksiin, koska se ei käytä tilaa. Käyttäjiksi tulevat aikanaan ne kiinteistöt, joille kaupunki luovuttaa B-osakkeita maankäyttösopimusten yhteydessä. Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n muutetun yhtiöjärjestyksen sekä päivätyn osakassopimuksen lisäsopimuksen II 2 hyväksyy liitteenä olevan Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n B-osakkaiden osakassopimuksen 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään niihin tarvittaessa vähäisiä, teknisluontoisia korjauksia. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 368 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 96 Tiedoksi - Tapiolan Keskuspysäköinti Oy

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 369 Kaupunginhallitus Sivu 27 / / / Kaupunginhallituksen opintomatka Manchesteriin ja Lontooseen Valmistelijat / lisätiedot: Tuula Antola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 määrää seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet sekä valtuuston I ja II varapuheenjohtajan osallistumaan kaupunginhallituksen opintomatkalle Manchesteriin ja Lontooseen Tiina Elo Saara Hyrkkö Arja Juvonen Pertti Järvenpää Pia Kauma Hannele Kerola Laura Kiijärvi Ari Konttas Mia Laiho Ville Lehtola Jyrki Myllärniemi Markku Sistonen Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Markus Torkki (valtuuston I varapuheenjohtaja) Sirpa Hertell (valtuuston II varapuheenjohtaja) 2 suorittaa matkasta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset tehtäväalueelta 1 21 Kaupunginhallitus, virkamatkat. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kaupunginhallitus tekee opintomatkan Manchesteriin ja Lontooseen Matkalla tutustutaan mm. kestävää kaupunkikehittämistä

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 369 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 96 edistäviin rakennuskohteisiin (mm. julkisten tilojen sisäilmaratkaisut, puurakentamiskohteet) erityisfokuksena koulurakentaminen, Iso-Britannian hallituksen toimenpiteisiin kestävyysvajeen korjaamiseksi sekä Quarple Helix -innovaatiomallin johtamiseen (käyttäjälähtöiset innovaatiot, jotka syntyvät yritysten, yliopistojen ja julkisen sektorin yhteistyönä). Tiedoksi

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 370 Kaupunginhallitus Sivu 29 / / / Valtion ja Helsingin seudun välisen kasvusopimuksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuula Antola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy valtion ja Helsingin seudun välisen kasvusopimuksen vuosille Espoon kaupungin osalta sopimusta toteutetaan kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman puitteissa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 9 Kasvusopimusehdotus metropolialue Taustaa Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa painotetaan kaupunkivetoista kehittämistä ja sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa. Hallitusohjelman mukaan kaupunkiseudut toimivat vahvoina alueidensa vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamisympäristöinä ja työssäkäyntialueina. Hallitusohjelman aluekehittämisen linjauksia tarkennetaan valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista vuosille (tavoitepäätös ). Tavoitepäätöksessä nostetaan aluekehittämisen erityiskysymyksinä esille mm. metropolialueen ja suurten kaupunkiseutujen kehittäminen. Hallitusohjelman ja tavoitepäätöksen pohjalta on valmisteltu kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma vuosille , jonka työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi Toimenpideohjelmassa määritellään kaupunkipolitiikan keskeiset tehtävät ja toimenpiteet hallituskaudeksi. Toimenpideohjelman mukaan sopimuksia valtion ja kaupunkien kesken tehdään kolmesta kehittämisteemasta: 1) kasvu, 2) maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL) sekä 3) sosiaalinen eheys. Kasvusopimusprosessin valmisteluvastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Lisäksi valtion puolelta ovat mukana ao. ELY-keskus sekä sopimuksen teemoista riippuen opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 370 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 96 viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja Tekes. Kasvusopimusmenettelyllä pyritään aikaansaamaan talouden ja elinkeinoelämän kasvua sopimuksen piirissä olevilla kaupunkiseuduilla. Kasvusopimuksen piirissä on maan 12 suurinta kaupunkiseutua. Kasvusopimukset poikkeavat toisistaan eri kaupunkiseuduilla. Helsingin seudulla (metropolialueella) sekä Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla tehdään erilliset MAL-sopimukset sekä mahdollisesti myös sosiaalisen eheyden sopimukset. Muilla kaupunkiseuduilla kasvusopimusten sisällä voi olla eri elementtejä. Sopijaosapuolet Helsingin seudun ja valtion välisen kasvusopimuksen osapuolia ovat: - Valtio: työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenneja viestintäministeriö, ulkoasiainministeriö, sisäasiainministeriö, valtionvarainministeriö, ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus. - Helsingin seudun 14 kuntaa: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti. - alueella toimivat korkeakoulut: Aalto-yliopisto, Hanken, Helsingin yliopisto, Taideyliopisto, Arcada, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Haaga- Helia ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Laureaammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. - Uudenmaan liitto. Tavoitteet Kasvusopimusten tavoitteena on 1. vahvistaa suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina ja palveluiden kehittäjinä 2. edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä siten, että tavoitteena on merkittävä kasvu, uudistuminen ja kansainvälistyminen kestävällä tavalla 3. tukea kaupunkiseutuja kehittämisen strategisten painopisteiden ja teemojen valinnassa sekä synnyttää näiden ympärille suuria kehittämiskokonaisuuksia valtion ja kaupunkiseutujen kumppanuudella. Strategiset painopisteet Kasvusopimuksissa kaupunkiseudut määrittelevät itse omat tavoitteensa ja painopisteensä. Valtion ja Helsingin seudun väliseen kasvusopimukseen sisältyy seitsemän painopistettä, joista viisi ensimmäistä ovat seudun omia valintoja. Kaksi viimeistä painopistettä (6 ja 7) sisältyvät myös muiden kaupunkiseutujen sopimuksiin ja ne on sisällytetty sopimusasiakirjaan työ-

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 370 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 96 ja elinkeinoministeriön toivomuksesta. Valtion ja Helsingin seudun välisen kasvusopimuksen strategiset painopisteet ovat: 1. Metropolialueen kehittäminen vetovoimaisena matkailukohteena 2. Yritys-, korkeakoulu- ja julkissektorin yhteistyön vahvistaminen maahanmuuttajataustaisen työvoiman asettautumisen ja työllistämisen edistämiseksi 3. PK-teollisuuden (teknologia, elintarvike) roolin, rakenteen ja liiketoimintamallien uudistuminen 4. Uutta luova talous - luovan osaamisen laaja-alaisempi hyödyntäminen metropolialueen kilpailukyvyn kasvun ja uudistumisen lähteenä 5. Pääkaupunkiseudun maailmanluokan yrityspalveluekosysteemin kehittäminen 6. Metropolialueen saavutettavuuden ja logistisen aseman vahvistaminen 7. Innovatiivisten julkisten hankintojen edistäminen Toimenpiteet 1. Metropolialueen kehittäminen vetovoimaisena matkailukohteena Alueen kunnat ja valtio kehittävät metropolialueen matkailullista tunnettuutta ja vetovoimaa valituilla markkina-alueilla, erityisesti Kaukoidässä ja Venäjällä. Tärkeänä tavoitteena on myös risteilymatkailun edistäminen. Metropolialueen kunnat, TEM, MEK ja OKM vahvistavat yhteistyötään matkailun edistämisessä, uusien markkinoiden ja matkailijapotentiaalien tutkimisessa sekä edistävät kulttuurimatkailua. 2. Yritys-, korkeakoulu- ja julkissektorin yhteistyön vahvistaminen maahanmuuttajataustaisen työvoiman asettautumisen ja työllistämisen edistämiseksi Toimenpiteillä edistetään korkeakoulutetun maahanmuuttajataustaisen työvoiman työllistymistä elinkeinoelämän tarpeista lähtien. Yhtenä toimenpiteenä perustetaan yritysten ja työnantajien tarpeista lähtevä neutraali yhteistyöverkosto ja palvelu HERIEC Helsinki Region Immigrant Employment Council ja tuetaan kansainvälisten osaajien työllistymistä koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet perustaa pääkaupunkiseudulle Expat House, josta saisi asettautumiseen ja työllistämiseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta, tukea rekrytointiin ja työyhteisöön integrointiin ym. 3. PK-teollisuuden (teknologia, elintarvike) roolin, rakenteen ja liiketoimintamallien uudistuminen Toimenpiteessä edistetään teollisuuden pk-yritysten uudistumista ja pääsemistä osaksi veturiyritysten arvoketjuja. Lisäksi toimenpiteessä kehitetään julkisia hankintoja ja luodaan mm. esikaupallisilla hankinnoilla sekä yritysten yhteistarjoomilla uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille päästä mukaan esim. uudis- ja korjausrakentamisprojekteihin, elintarvikeketjun palveluihin ja niin edelleen. Kolmantena tavoitteena toimenpiteeseen kuuluu yrityksille suunnattavien neuvonta- ja kehittämispalvelujen

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 370 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 96 vahvistaminen. Toimenpidekokonaisuus toteutetaan valtion ja KUUMAkuntien yhteistyönä. 4. Uutta luova talous - luovan osaamisen laaja-alaisempi hyödyntäminen metropolialueen kilpailukyvyn kasvun ja uudistumisen lähteenä Toimenpiteessä edistetään luovan ja taiteellisen osaamisen kytkemistä muiden toimialojen yritysten kehittämiseen ja uudistumiseen. Tavoitteena on myös yhdistää Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä toteutuksessa luovien alojen osaamista muun osaamisen kanssa uusien kasvualojen ja liiketoiminnan löytämiseksi ja kehittämiseksi. 5. Pääkaupunkiseudun maailmanluokan yrityspalveluekosysteemin kehittäminen Toimenpiteessä selkeytetään yrityspalvelutarjontaa ja vahvistetaan yrityspalveluita tarjoavien organisaatioiden erikoistumista. Lisäksi kehitetään yhteistä yrityspalveluinfrastruktuuria ja kasvuyritysten kiihdytystoimintaa sekä varmistetaan koko yrityselinkaaren mittainen palvelutarjonta. Rahoituksen osalta järjestetään yhdessä kasvuyritysten riskirahoituksen kokonaisuutta valtion, kuntien ja erityisesti yksityisen sektorin toimijoiden kesken. Toimenpiteessä toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön StartUp Finland -pilotti Helsingissä. Toimenpidekokonaisuuden toteutus aloitetaan pääkaupunkiseudulla vuoden 2014 alussa. Sen jälkeen käynnistetään neuvottelut yhteistyöstä sekä toiminnan laajentamisesta muulle metropolialueelle ja Uudellemaalle. 6. Metropolialueen saavutettavuuden ja logistisen aseman vahvistaminen Toimenpiteessä valtio ja alueen kunnat edistävät yhdessä metropolialueen kansallista ja kansainvälistä saavutettavuutta, logistista asemaa sekä sijaintietujen hyödyntämistä. Toimenpiteessä tähdätään mm. Helsinki- Vantaan lentoaseman ja lentoasemayhteyksien kehittämiseen sekä metropolialueen raideliikenneyhteyksien parantamiseen. Toimenpidekokonaisuuteen kuuluvat lisäksi Pohjoinen kasvukäytävä- ja RailBaltica Growth Corridor -hankkeet. 7. Innovatiivisten julkisten hankintojen edistäminen Valtio ja Helsingin seudun kunnat edistävät yhdessä innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntämistä mm.seuraavissa kohteissa: Helsinki: Kalasatama Espoo: T3 (Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi) Vantaa: Aviapolis, Tikkurila (liikenteen solmukohdat) KUUMA-kunnat: Rykmentinpuisto Tuusulassa, Poikkitien yritysalue Järvenpäässä ja Sibbesborg Sipoossa. Hankintoja hyödyntämällä pyritään edistämään erityisesti pk-yritysten innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen pääsyä markkinoille. Helsingin seudun kunnat pyrkivät lisäksi toteuttamaan valtioneuvoston periaatepäätöksen suosituksia, jotka koskevat uusien ja kestävien

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 370 Kaupunginhallitus Sivu 33 / 96 ympäristö- ja energiaratkaisujen (ns. cleantech-ratkaisut) edistämistä julkisissa hankinnoissa. Toteutus ja seuranta Toimenpiteille ei ole varattuna korvamerkittyä rahoitusta. Toimenpiteitä toteutetaan valtiontalouden ja kuntien kehysten ja talousarvioiden puitteissa. Kasvusopimuksessa sovitut tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat rakennerahastojen alueellista ja kansallista suuntaamista. Toteuttamisessa hyödynnetään mm. Etelä- ja Länsi-Suomen sekä valtakunnallisia EU:n rakennerahasto-ohjelmia, Tekesin ohjelmia, INKA-ohjelmaa, kestävän kaupunkikehityksen ITI-ohjelmaa, SHOK-ohjelmia (mm. RYM, Tivit, FIMECC) ja erityisesti jatkossa EU:n Horizon 2020 ja COSME ohjelmia (Programme for the Competitiveness of enterprises and SMEs). Aiesopimuksen toimeenpanoa seurataan kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän suurkaupunkijaostossa. Helsingin seudulla sopimuksen toimeenpanoa seurataan lisäksi seudun yhteistyöelinten toimesta. Toimenpiteitä voidaan tarkistaa sopimuskauden kuluessa. Sopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Kasvusopimus on esitelty ja hyväksytty omalta osaltaan Helsingin seudun kaupunginjohtajakokouksessa ja Helsingin seudun yhteistyökokouksessa Tiedoksi

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 371 Kaupunginhallitus Sivu 34 / 96 67/ /2011 Kaupunginhallitus Valtuusto Teknisen toimen johtajan lahjusrikkomuksesta saama tuomio (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi, ettei Korkein oikeus myöntänyt Olavi Loukolle valituslupaa, joten Helsingin hovioikeuden Loukolle tuomitsema sakkorangaistus lahjusrikkomuksesta jää pysyväksi. Samalla valtuusto toteaa, ettei asia anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Käsittely Asia käsiteltiin 378 jälkeen. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus kuuli suullisesti teknisen toimen johtaja Olavi Loukoa, jonka jälkeen tämä poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Tämän jälkeen pidettiin tauko. Puheenjohtaja Sistosen ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1. merkitsee tiedoksi, ettei Korkein oikeus myöntänyt Olavi Loukolle valituslupaa, joten Helsingin hovioikeuden Loukolle tuomitsema sakkorangaistus lahjusrikkomuksesta jää pysyväksi. 2. antaa Olavi Loukolle vastaisen varalle huomautuksen hovioikeuden lahjusrikkomustuomioon johtaneen teon johdosta. Elo Gestrinin ym. kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Elon palautusehdotuksen.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 371 Kaupunginhallitus Sivu 35 / 96 Elo Gestrinin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Elon pöydällepanoehdotuksen. Gestrin Kerolan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1. merkitsee tiedoksi, ettei Korkein oikeus myöntänyt Olavi Loukolle valituslupaa, joten Helsingin hovioikeuden Loukolle tuomitsema sakkorangaistus lahjusrikkomuksesta jää pysyväksi. 2. antaa Olavi Loukolle varoituksen hovioikeuden lahjusrikkomustuomioon johtaneen teon johdosta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään puheenjohtajan ja Gestrinin ehdotusten välillä ja tässä äänestyksessä voittanut ehdotus asetetaan vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 äänellä äänestäneen Gestrinin ehdotuksen puolesta. Tämän jälkeen äänestettiin esittelijän ja Gestrinin ehdotuksen välillä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 äänestäessä tyhjää hyväksyneen Gestrinin ehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee tiedoksi, ettei Korkein oikeus myöntänyt Olavi Loukolle valituslupaa, joten Helsingin hovioikeuden Loukolle tuomitsema sakkorangaistus lahjusrikkomuksesta jää pysyväksi. 2 antaa Olavi Loukolle varoituksen hovioikeuden lahjusrikkomustuomioon johtaneen teon johdosta.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 371 Kaupunginhallitus Sivu 36 / 96 Liite Oheismateriaali Selostus 10 Äänestys Espoon käräjäoikeuden tuomio - KKOn päätös Helsingin hovioikeuden tuomio Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lausunto Teknisen toimen johtajan tuomio lahjusrikkomuksesta - reagointivaihtoehdot - Ulkopuolisten tahojen kustantamien matkojen ja muiden taloudellisten etujen vastaanottaminen Korkein oikeus päätti , ettei se myönnä Olavi Loukolle valituslupaa. Helsingin hovioikeuden Loukolle lahjusrikkomuksesta tuomitseva sakkorangaistus 60 ps jää siten pysyväksi. Kaupunginhallitus merkitsi kokouksessaan hovioikeuden tuomion tiedokseen ja totesi, että asiaan palataan, kun päätös on saanut lainvoiman. Espoon käräjäoikeus tuomitsi antamallaan päätöksellä Olavi Loukon lahjusrikkomuksesta ajalla yhteensä 40 päiväsakkoon. Samalla käräjäoikeus hylkäsi virkavelvollisuuden rikkomisesta Loukoa vastaan nostetut syytteet. Marketta Kokkosen osalta syytteet hylättiin kokonaisuudessaan. Myös Espoon kaupungin vahingonkorvausvaatimus hylättiin. Hovioikeus korotti Loukon sakkorangaistuksen 60 päiväsakkoon. Jatkotoimet Asiassa voi tulla kyseeseen seuraavat jatkotoimet: viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen, virkasuhteen irtisanominen tai purkaminen. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 :ssä säädetään mm seuraavaa: Viranhaltijasta johtuvat irtisanomisperusteet Työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi viranhaltija ei enää kykene selviytymään tehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 371 Kaupunginhallitus Sivu 37 / 96 Viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen. Lain 41 :ssä puolestaan säädetään virkasuhteen purkamisesta. Lainkohdassa todetaan muun muassa, että virkasuhde voidaan purkaa päättyväksi heti vain erittäin painavista syistä. Oikeudenkäynnissä on käytännössä ollut kysymys laintulkinnasta ja rajanvedosta sen suhteen, mitä on pidettävä kiellettynä ja mitä sallittuna toimintatapana julkisen ja yksityisen sektorin välisessä kanssakäymisessä. Kyse on ollut sen arvioimisesta, miltä Loukon toiminta on ulkopuolisin silmin katsottuna näyttänyt. Lahjusrikkomus on lahjontarikosten lievin tekomuoto, eikä tuomioistuimen edes ole mahdollista tuomita viraltapanoa; sen sijaan lahjuksen ottamisesta viraltapano voidaan tuomita, jos rikos osoittaa viranhaltijan ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä. Törkeässä tekomuodossa viraltapano puolestaan on aina tuomittava. Louko on pitkään hoitanut moitteettomasti virkaansa Espoossa ja sitä ennen Helsingin kaupungilla. Siirtäminen toisiin tehtäviin ei ole perusteltua, koska Olavi Louko jää eläkkeelle viimeistään 2015, ja seuraajan valinta käynnistyy v Kyseessä olevista matkoista on myös olemassa virkamatkamääräykset, eikä kaupunki ole kärsinyt asiassa vahinkoa. Kaupunki ei ole lahjusrikkomusten osalta ollut oikeudenkäynnissä asianomistajan asemassa. Kaupunki ei myöskään ole missään asian käsittelyvaiheessa katsonut aiheelliseksi pidättää Loukoa virantoimituksesta, vaikka jutun faktat ovat käytännössä olleet koko ajan tiedossa. Loukon menettely ja nyt saama sakkorangaistus eivät osoita niin vakavaa virkamiehen velvoitteiden rikkomista, että asiassa olisi syytä ryhtyä irtisanomistoimenpiteisiin puhumattakaan virkasuhteen purkamisesta. Espoon kaupunki toimii verkostomaisesti, ja johdolta edellytetään tiivistä yhteistyötä esimerkiksi tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän kanssa. Espoo on tarkistanut matkustamiseen ja edustamiseen liittyvän ohjeistuksen ja ne on käyty läpi koko organisaatiossa. Mahdollisia puolisoiden kuluja koskevia ohjeistuksia on myös tehty. Nämä matkustamista, edustamista ja puolisoiden kuluja koskevat ohjeistusten tarkentamiset on luonnollisesti käyty läpi myös Olavi Loukon kanssa. Täsmennetty ohjeistus koskee siten myös Loukoa, joten hänen erillinen työnjohdollinen huomauttamisensa tai varoittamisensa, nyt kyseessä olevan lahjusrikkomustuomion johdosta, tarkoittaisi käytännössä vain muistuttamista nykyohjeistuksen noudattamiseen. Asia ei siten anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 371 Kaupunginhallitus Sivu 38 / 96 Espoossa on edelleen tarkoitus tarkentaa matkustamiseen liittyvää päätöksentekoa. Tarkoituksena on luoda järjestelmä, jossa virkamatkamääräys ja kaikki matkaan liittyvät kulut kohdentuvat keskenään. Samalla laaditaan matkustussääntö, johon pyritään keräämään kaikki matkustamiseen liittyvä oleellinen ohjeistus. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 1 merkitsee tiedoksi Espoon käräjäoikeuden tuomion , jossa teknisen toimen johtaja Olavi Louko on tuomittu sakkorangaistukseen ja jossa osa syytteistä on hylätty, 2 päättää, ettei kaupunki omalta osaltaan asianomistajana valita tuomiosta, ellei se ole asian mahdollisessa jatkokäsittelyssä puhevallan säilyttämisen kannalta tarpeen, 3 toteaa, että kaupungin virkamatkoja koskevaa ohjeistusta on syytteen nostamisen jälkeen täsmennetty. Kaupunginhallitus selvittää, onko oikeuden päätöksen johdosta syytä vielä tehdä täsmennyksiä ohjeistukseen, 4 ehdottaa, että valtuusto toteaa, ettei Olavi Loukolle tuomittu sakkorangaistus anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Käsittely Kaupunginhallitus kuuli suullisesti teknisen toimen johtaja Olavi Loukoa, jonka jälkeen tämä poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Tämän jälkeen pidettiin tauko. Puheenjohtaja totesi, että puheenjohtajan tehtävänä on huolehtia asian käsittelyn puolueettomuudesta ja esteellisyyksien selvittämisestä sekä tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi, mikäli henkilö ei itse vetäydy asian käsittelystä. Puheenjohtaja pyysi esteellisiä poistumaan asian käsittelyn ja päätöksen teon ajaksi.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 371 Kaupunginhallitus Sivu 39 / 96 Puheenjohtaja Hertellin kannattamana ehdotti, että valtuuston II varapuheenjohtaja Kurt Byman on esteellinen hallintolain 28 1 mom. 7- kohdan perusteella, koska Bymania on pidettävä Loukon julkisena vihamiehenä mm. hänen valtuustossa esittämien lausumiensa johdosta ja siten luottamus hänen puolueettomuuteensa tässä asiassa on vaarantunut. Koska Byman vastusti puheenjohtajan ehdotusta, puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen on äänestettävä asiasta. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 1 vastaan ja 4 äänestäessä tyhjää hyväksyneen puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Byman poistui kokouksesta. Hertell Huhdan kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset päätösehdotuksen kohtiin 3 ja 4: Kohtaan 3 lisätään seuraavaa: virkamatkoja ja -vieraanvaraisuuden vastaanottoa - koskevaa ohjeistusta, kohta 4 muutetaan seuraavaksi: ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi Espoon käräjäoikeuden tuomion , jossa teknisen toimen johtaja Olavi Louko on tuomittu sakkorangaistukseen ja jossa osa syytteistä on hylätty. Huhta Häggmanin kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Kohta 4 muutetaan seuraavaksi: ehdottaa, että Espoon henkilöstösäännön 14 :n ja 9 :n mukaisesti siirretään valtuuston arvioitavaksi, antaako Olavi Loukolle tuomittu sakkorangaistus aihetta enempiin toimenpiteisiin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että ei ota Huhdan ehdotusta käsittelyyn, koska se on kuntalain 53 :n vastainen. Puheenjohtaja totesi, että Hertellin ehdotusten johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään Hertellin kohtaan 3 tehdystä ehdotuksesta ja sen jälkeen kohtaan 4 tehdystä ehdotuksesta. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Hertellin kohtaan 3 tehdyn muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Hertellin kohtaan 4 tehdyn muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 371 Kaupunginhallitus Sivu 40 / 96 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto toteaa, ettei Olavi Loukolle tuomittu sakkorangaistus anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Käsittely Ennen tämän asian käsittelyn aloittamista valtuusto kuuli suullisesti teknisen toimen johtaja Olavi Loukoa. Kuulemisen jälkeen Louko poistui esteellisenä (Hallintolaki 28 1 mom. 1-kohta) valtuustosalista tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Laakso Rossin ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:.. ja että kaupunginhallitus on virkamatkoja koskevaa ohjeistusta syytteen nostamisen jälkeen täsmentänyt, ja että kaupunginhallitus selvittää, onko oikeuden päätöksen johdosta syytä tehdä täsmennyksiä ohjeistukseen. Elo Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Käräjäoikeuden tuomioon viitaten valtuusto kiinnittää Olavi Loukon huomiota huolellisuuteen virkatehtävien hoidossa. Kuusisto Savolan ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: 4) Valtuusto velvoittaa kaupunginhallituksen ja sen konserniojaoston nimittämään viipymättä Länsimetro Oy:lle uuden hallituksen, jonka toimintaan toimialajohtaja Louko ei osallistu. Savolan Bymanin kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Valtuusto 1 toteaa, että oikeuden langettama tuomio yleensä antaa aihetta toimenpiteille 2 toteaa, että Olavi Loukon nyt esiin tullut, monta vuotta jatkunut toimintatapa on omiaan merkittävästi aiheuttamaan luottamuspulaa. Espoon imagon säilyttämisen kannalta on tärkeää, että tuomion saanut vähintäänkin siirretään toisiin tehtäviin. Mauriala Almqvistin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 371 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 96 Valtuusto edellyttää, että toimialajohtaja Olavi Loukon luottamuksen viranomaistoiminnassa heikennyttyä käräjäoikeuden lahjusrikkomustuomiossa toteamien syiden johdosta ja tuomion sekä sen perustelujen saaman yleisen julkisuuden johdosta, tulee kaupunginhallituksen käynnistää kiireellisenä päätösasiana Olavi Loukoa kunnallista viranhaltijaa koskevan lain 24 :n 3. momentin mukaisesti kuullen esityksen valmistelu valtuustolle Olavi Loukon siirtämiseksi vuoden pituiseksi määräajaksi kunnallista viranhaltijaa koskevan lain 24 :n 2 momentin mukaisesti Espoon kaupungin toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle tässä tilanteessa sopivana, ja jossa hänen varsinainen palkkansa ei vähene. Lahtinen Juvosen kannattamana teki seuraavan toivomuksen: Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus ohjeistuksen täsmentämisen lisäksi huolehtii myös siitä, että sääntöjä ja ohjeita noudatetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja teki seuraavan käsittelyjärjestysehdotuksen: ensin äänestetään vastakkain Maurialan ja Savolan ehdotusten kesken ja sitten voittanut ehdotus asetetaan kaupunginhallituksen pohjaehdotusta vastaan ja sitten äänestetään lisäyksistä ja sitten toivomuksesta. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Maurialana ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Savolan ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 17 äänellä 4 ääntä vastaan ja 46 äänestäessä tyhjää hyväksyi tässä äänestyksessä Maurialan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Tämän jälkeen äänestettiin edellisen äänestyksen voittajan ja pohjaehdotuksen kesken. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Maurialan ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 51 äänellä 10 ääntä vastaan ja 6 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Seuraavaksi otettiin käsiteltäväksi lisäykset: Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Laakson lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 371 Kaupunginhallitus Sivu 42 / 96 hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Elon lisäysehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 38 äänellä 22 ääntä vastaan ja 7 äänestäessä tyhjää hylkäsi Elon lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kuusiston ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kuusiston ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 55 äänellä 6 ääntä vastaan ja 6 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kuusiston ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Seuraavaksi otettiin käsiteltäväksi toivomus. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lahtisen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Päätös Valtuusto: Valtuusto toteaa, ettei Olavi Loukolle tuomittu sakkorangaistus anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja että kaupunginhallitus on virkamatkoja koskevaa ohjeistusta syytteen nostamisen jälkeen täsmentänyt, ja että kaupunginhallitus selvittää, onko oikeuden päätöksen johdosta syytä tehdä täsmennyksiä ohjeistukseen. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus ohjeistuksen täsmentämisen lisäksi huolehtii myös siitä, että sääntöjä ja ohjeita noudatetaan. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen. Tiedoksi

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 372 Kaupunginhallitus Sivu 43 / Valtuuston ja päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston ja tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Käsittely Päätös Valtuuston ja pidetyn kokouksen pöytäkirjat on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Asia käsiteltiin 370 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 373 Kaupunginhallitus Sivu 44 / / / Sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toiminnan järjestämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Marja-Leena Remes, puh Maria Rauman, puh Virpi Mattila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sopimuksen pääkaupunkiseudun osaamiskeskus Soccan toiminnan järjestämisestä Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien sekä Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 11 Sopimus pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toiminnan järjestämisestä Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt omalta osaltaan sopimuksen pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toiminnan järjestämisestä kokouksessaan Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on vastaavasti hyväksynyt osaltaan sopimuksen Nyt sopimus esitetään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus perustettiin vuonna 2002 ja vuoden 2004 alusta sen toiminta siirrettiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteisellä sopimuksella Helsingin sosiaaliviraston yhteyteen ja nimettiin Soccaksi. Soccan toiminta on lakisääteistä toimintaa, joka on järjestetty sosiaalialan osaamiskeskuksesta annetun lain ja asetuksen mukaisesti. Osaamiskeskuslain 2 :n 1 momentin mukaan sen tehtävänä on turvata toimialueellaan mm. sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen, sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn yhteys ja sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen. Myös varhaiskasvatus kuuluu sosiaalialan osaamiskeskuksia koskevan

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 373 Kaupunginhallitus Sivu 45 / 96 lainsäädännön piiriin. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca on osa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1411/2001) mukaista Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta (ESO), johon kuuluvat Soccan lisäksi Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso sekä Sosiaalitaito Oy (Länsi- ja Keski-Uusimaa). Sosiaali- ja terveysministeriö asetti valmisteluryhmän, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Laki sisältää kuntauudistuksen edellyttämät välttämättömät säännökset sote-palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Valmisteluryhmä jätti Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportin Väliraportissa todetaan muun muassa: "Jatkotyössä on ratkaistava nykyisten sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden ja toisaalta sosiaalialan osaamiskeskusten asema ja tehtävät sekä rahoitus uudessa järjestämisrakenteessa. Valmisteluryhmä katsoo, että jo tehty kehittämistyö ja rakennetut kehittämisverkostot tulee hyödyntää uudessa rakenteessa. Ensisijaisesti on säädettävä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten kehittämisrakenteiden muodostumisen, rahoituksen ja ervakoordinaation periaatteista. Samalla on turvattava palvelujärjestelmässä oman työn ohella tapahtuvan kehittämisen edellytykset. Siksi valmisteluryhmä katsoo, että nykyisten kehittämisyksiköiden voimavarat olisi tarkoituksenmukaista yhdistää riittävän vahvoiksi, yhteisiksi sotekehittämisen toimijoiksi." (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:15, s. 33). Soccan toiminnan järjestämistä koskeva sopimus HUS:ssa toimii perusterveydenhuollon yksikkö, jonka tehtävät ovat osin samankaltaiset kuin sosiaalialan osaamiskeskuksilla. Esitetty Soccan siirto HUS-kuntayhtymään vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä kehittämistä ja tutkimusta ja se olisi samalla varautumista jo ennalta valmisteltavana olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain vaatimuksiin. Pääkaupunkiseudun kuntien sosiaali- ja terveystoimen johto päätti osaltaan yksimielisesti Soccan siirtymisestä HUS:n vuoden 2014 alusta. Sopimuksen valmisteluun osallistuivat Soccan johtokunnan jäsenistä valitut kuntien, yliopiston ja HUS:n edustajat sekä Helsingin kaupungin asiantuntijoita. Sopimuksen kohteena on sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain 1 :n 1 momentissa tarkoitetun sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan ja sen hallinnon järjestäminen pääkaupunkiseudulla siten, että Socca on lukien hallinnollisesti osa HUS-kuntayhtymää. Sopimuksen kohteena on myös pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisen ja tutkimuksen resursointi osana Soccaa. Lisäksi siinä sovitaan pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan osallistumisesta Soccan osaksi liitetyn Heikki Waris-instituutin toimintaan ja rahoitukseen. Sopimuksen osapuolina ovat

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 373 Kaupunginhallitus Sivu 46 / 96 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, Helsingin yliopisto ja HUS, joista osa on jo hyväksynyt sopimuksen. Sopimus on luonteeltaan puitesopimus. Tarkemmat määräykset osaamiskeskustoiminnan organisoinnista, johtamisesta ja päätöksenteosta annetaan Soccan neuvottelukunnan esityksen pohjalta HUS:n toimitusjohtajan hyväksymällä toimintaohjeella. Lisäksi sopimuksessa sovitaan pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan osallistumisesta Soccan osaksi liitetyn Heikki Waris -instituutin toimintaan ja rahoitukseen. Soccan toiminnan järjestämistä koskevaan sopimukseen liittyy HUSkuntayhtymän ja Helsingin välinen liikkeenluovutussopimus, jolla Soccan toiminnot siirretään lukien HUS-kuntayhtymän toiminnaksi. HUS:n hallitus on hyväksynyt liikkeenluovutussopimuksen kokouksessaan Tiedoksi

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 374 Kaupunginhallitus Sivu 47 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Lasihytinrinne, maankäyttö- ja esisopimusten sekä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , Vanttila (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Saara Melama, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Ruokakesko Oy:n kanssa allekirjoitetun maankäyttö- ja esisopimuksen sekä Asuntosäätiön Kiinteistöt Oy:n kanssa allekirjoitetun esisopimuksen, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos - Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit ja ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 12 Ruokakesko Oy allekirjoitettu Asuntosäätiön Kiinteistöt Oy allekirjoitettu Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Ajantasa-asemakaava - Kaavakartta - Kaaviokuvat Kauklahden keskeisten osien suunnitelmista 2006 ja Lasihytinrinne-asemaakaavan jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, muistio Glashyttebrinken, planbestämmelser

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 374 Kaupunginhallitus Sivu 48 / 96 Selostus Kaava-alue sijaitsee Kauklahden keskusta-alueella Kauklahdenväylän tuntumassa rantaradan eteläpuolella. Asemakaavalla mahdollistetaan Kauklahden keskeisten osien kehittämistyön mukaisesti tarvittavien kaupallisten palveluiden toteuttaminen Vanttilan alueelle sekä muutetaan teollisuusalueen korttelin (Lumene Oy) merkintöjä ja määräyksiä vastaamaan paremmin tämän päivän vaatimuksia. Kaavaalueen pinta-ala on n. 8 ha ja alueen rakennusoikeus on yhteensä n k-m 2. Kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta on nykyisellään toteutunut vajaa k-m 2 (Lumene Oy korttelissa 43004). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB, muutos - Vantsby I B, ändring, asemakaava ja asemakaavanmuutosehdotus, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit ja ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on kuulutettu ilmoituksella Länsiväylässä sekä Hufudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaava-aluetta koskeva erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 374 Kaupunginhallitus Sivu 49 / 96 Alueen kuvaus Lasihytinrinteen asemakaava-alue sijaitsee Kehä III:n ja Länsiväylän yhdistävän Kauklahdenväylän varressa. Alue sijoittuu Kauklahden vanhan keskustan eteläpuolelle Vanttilan teollisuusalueen luoteisosaan. Kaavoitettava alue on kooltaan n. 8,2 ha. Asemakaava- ja asemakaavan muutosalue käsittää Hyttimiestarintien ja Kauklahdenväylän välisen liittymäalueen, osia Mänkimiehentien, Hyttimestarintien ja Lasihytin katualueista sekä korttelit 43003, ja Hyttimestarintien liittymän itäpuolinen alue on rakentamaton ja vailla lainvoimaista asemakaavaa oleva alue. Liittymän länsipuolinen alue on toistaiseksi rakentamatonta teollisuuskorttelialuetta paikoitusvarauksineen. Hyttimestarintien ja Lasihytin välissä oleva alue on jo rakennettua teollisuusaluetta ja tontilla sijaitsee Lumene Oy:n tehdasrakennuksia. Kyseisen kiinteistön kaikkea rakennusoikeutta ei kuitenkaan ole toistaiseksi käytetty. Liikenne Kaava-alueen katuverkon muodostavat kokoojakatu Hyttimestarintie sekä siihen liittyvät tonttikadut Lasihytti ja Mänkimiehentie. Hyttimestarintie liittyy kaava-aluetta rajaavaan Kauklahdenväylään, joka on Länsiväylän ja Kehä III:n välinen pääväylä. Suunnittelualueen kohdalla Kauklahdenväylä on 1+1-kaistainen maantie ja sen keskimääräinen arkivuorokausiliikenne oli syksyllä 2011 noin ajon./vrk. Hyttimestarintien ja Kauklahdenväylän välinen liittymä on valo-ohjaamaton T-liittymä, joka on nykytilanteessa ruuhkautunut. Hyttimestarintien liikennemäärä oli syksyllä 2011 noin ajon./vrk. Vuonna 2007 tehdyn Kauklahdenväylän kehittämisselvityksen sekä vuonna 2012 tehdyn Kauklahdenväylän välin Kehä III - Kurttilantie tilavaraussuunnitelman mukaan Kauklahdenväylä parannetaan 2+2 -kaistaiseksi ja Hyttimestarintien liittymä toteutetaan 2-kaistaisena kiertoliittymänä. Ensimmäisessä vaiheessa liittymä muutetaan 1-kaistaiseksi kiertoliittymäksi, joka parantaa liittymän sujuvuutta. Seudullinen pyöräilyn ja jalankulun pääreitti kulkee Kauklahdenväylän pohjoispuolella. Yhteys Kauklahden asemalle ja Kauklahden keskustaan kulkee Hyttimestarintietä pitkin Hansaportin ja Espoonjoen ylittävän sillan kautta. Alueen eteläpuolella sijaitsee Kauklahdenväylän alittava yhteys Kurttilantien pohjoispuolella. Espoonjoen varressa kaava-alueen ulkopuolella kulkee ulkoilureittien yleissuunnitelman mukainen pääulkoilureitti.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 374 Kaupunginhallitus Sivu 50 / 96 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on merkitty Espoon eteläosien yleiskaavassa pääosin kehitettäväksi keskustatoimintojen ja lähipalveluiden alueeksi (C), jolle saa sijoittaa asumista sekä hallinto-, toimisto, palvelu- koulutus- ja myymälätiloja, muttei kuitenkaan vähittäiskaupan suuryksikköä. Keskustatoimintojen alue ulottuu Espoonjoen molemmin puolin käsittäen sekä Kauklahden vanhaa keskusta-aluetta että Vanttilan teollisuusalueen pohjoisosan. Vähäiseltä osin kaava-alue sijoittuu teollisuus- ja varastoalueeksi merkitylle alueelle T/y. Merkintä sallii suuria varasto- ja myyntitiloja vaativan alueelle soveltuvan kaupan sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien työpaikkojen sijoittumisen alueelle. C-alue on pääosin ja T/y-alue kokonaisuudessaan osoitettu kehitettäviksi alueiksi. Nyt laadittu asemakaava asemakaavanmuutoksineen on yleiskaavan sekä maakuntakaavan mukainen. Alueella on pääosin voimassa Vanttila I B asemakaava lukuun ottamatta Hyttimestarintien ja Mänkimiehentien rajaamaa eteläisintä osaa, jolla ei ole lainvoimaista asemakaavaa. Vanttila I B asemakaavassa kortteli on TT-1 teollisuusrakennusten korttelialuetta sekä LPA autopaikkojen korttelialuetta. Kortteli on TT-1 teollisuusrakennusten korttelialuetta. Kyseisten korttelialueiden tehokkuusluku on e = 0,65. Kortteleiden väliset alueet on esitetty katualueiksi. Hyttimestarintien ja Mänkimiehentien rajaama korttelialue on ollut aiemmin osana Åminnen asemakaavaehdotusta. Kyseinen asemakaava on ollut nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläolon jälkeen korttelialue on erotettu Åminnen kaavasta ja liitetty osaksi tätä kaava-aluetta, jotta kaupalliset selvitykset ja liikenteen toimivuus voidaan selvittää kokonaisvaltaisemmin. Maanomistus Ruokakesko Oy omistaa korttelialueen ja Kiinteistö Oy Espoon Lasikuja 2 c/o Kiinteistömanagement J. Juhola omistaa korttelin Kaavoittamaton alue (kortteli 43060) on osittain Espoon kaupungin omistuksessa, lisäksi osan alueesta omistaa Asuntosäätiön Kiinteistöt Oy c/o Asuntosäätiö. Katualueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Kaavaehdotuksesta saatiin yhteensä yksitoista lausuntoa ja kannanottoa.

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 374 Kaupunginhallitus Sivu 51 / 96 Yhtään muistutusta ei saatu. Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät vastineineen ovat asian liitteinä. Lisäksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES:n lausunnon johdosta on tehty selvitystyö Lasihytinrinne-asemakaavan onnettomuusvaarojen turvallisuustarkastelu (Gaia Consulting Oy), koska Lumene Oy on Seveso II-direktiivin mukainen suuronnettomuusvaarallinen laitos. Turvallisuustarkastelun riittävyyttä sekä tarvittavia lisäyksiä ja muutoksia kaavamerkintöjen ja - määräysten osalta arvioitiin järjestetyssä konsultaationeuvottelussa, johon osallistuivat TUKES:n, ELY-keskuksen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, kaupungin ympäristökeskuksen sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajat. Turvallisuustarkastelussa merkittävimmäksi riskiksi arvioitiin Lumene Oy:n aerosolivaraston tulipalo. Konsultaationeuvottelussa sovittiin, että varotoimenpiteenä kortteliin merkitään mahdollisen onnettomuuden vaikutuksia merkittävästi rajoittava moreeni- ja kalliomuodostuma osaalueena ge-1, ja korttelissa kielletään ikkunoiden sijoittaminen korttelin puoleiseen julkisivuun. Lisäksi ELY-keskus halusi turvallisuustarkastelua täydennettävän vielä Kuusakoski Oy:n prosessikuvauksella. Täydennetty versio turvallisuustarkastelusta valmistui , eikä se antanut uutta aihetta kaava-asiakirjojen tarkistamiseen. Myös ELY-keskus piti täydennystä riittävänä. Viranomaisten mukaan tehtyjen tarkennusten jälkeen kaavan jatkokäsittelylle ei ole estettä. Viranomaisten mukaan uusia lausuntoja ei tarvita. Ehdotusaineiston nähtävilläolon jälkeen asemakaavakarttaan ja -määräyksiin on tehty seuraavia teknisluoteisia tarkistuksia: - kortteliin on merkitty johtokuja olemassa olevalle 400 A/1976 vesijohdolle - kortteliin on merkitty varaus isolle alueelliselle kierrätyspisteelle - kaavakarttaan on merkitty aluevaraukset hulevesien käsittelemistä varten (hu-1) kortteliin istutettavalle alueenosalle rakennettavaa kivimuuria koskevaa kaavamääräystä on tarkennettu niin, että muuria on mahdollista aukottaa siten, että kokonaisuus on kaupunkikuvalliselta ilmeeltään selkeä ja yhtenäinen - tarkennettiin, että rakennusten yhteyteen sijoitettavat muuntamotilat tulee sijoittaa katutasoon (14 ) - liikennejärjestelyihin sidottua ajoitusmääräystä on tarkennettu lisäämällä korttelinumero (17 ) - hulevesimääräyksiä on tarkennettu siten, että mitoitusvaatimus koskee korttelia vain uudisrakentamisen osalta (18 ) - Espoonjoen tulvimisriskiin liittyvää määräystä on tarkennettu määrittelemällä alin korko mpy, jolla vesi voi vaurioittaa rakenteita (20 ) - muinaismuistolain mukainen muinaismuistoalue sm-1 on poistettu korttelista Espoon kaupunginmuseon luvalla. - kortteliin on lisätty merkintä, jolla kielletään ikkunoiden sijoittaminen korttelin puoleiselle julkisivulle

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 374 Kaupunginhallitus Sivu 52 / 96 - korttelissa TY-1 merkintä on päivitetty merkinnäksi T-1/kem, joka ilmaisee että korttelialueella valmistetaan tai varastoidaan vaarallisia kemikaaleja. Samalla määräyksestä on poistettu asumisen salliva merkintä. - kortteliin on lisätty osa-aluemerkintä ge-1, jolla osoitetaan moreeni- ja kalliomuodostuma, joka suojaa naapurikortteleita korttelissa sijaitsevan aerosolivaraston mahdollisessa onnettomuustapauksessa rajoittaen merkittävästi onnettomuuden vaikutuksia - pysäköintinormista (1 ) on poistettu kohta 2 autopaikkaa asuntoa kohti tarpeettomana. Tehtyjen tarkistusten katsottiin olevan luonteeltaan vähäisiä, eikä asemakaavan muutosehdotusta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Myös kaavan rakennusoikeus on pysynyt ennallaan tarkistusten jälkeen. Korttelin maanomistajaa Kiinteistö Oy Espoon Lasikuja 2 c/o Kiinteistömanagement J. Juholaa ja toimijaa Lumene Oy:tä on kuultu vielä MRA 32 mukaisella kuulemiskirjeellä ( ) ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen. Muistutuksia ei saatu. Asemakaavaehdotus asemakaavanmuutosehdotuksineen Asemakaavoittamaton korttelialue Mänkimiehentien ja Kauklahdenväylän välissä on esitetty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-1) ja sille on osoitettu n k-m 2 rakennusoikeutta. Tämä vastaa tonttitehokkuutta e = 0,30. Kaava sallii korttelialueelle myös alle 50 % rakennusoikeudesta päivittäistavarakaupan myymälätiloja. Toistaiseksi korttelissa ei ole tiedossa konkreettista hanketta eikä näin ollen myöskään hankeen toteuttamisaikataulu ole tiedossa. Osalla korttelia sijaitsee muinaismuistolailla suojeltua Kurtbyn historiallista kylämäkialuetta (säilyneisyysluokka on 1), joka on huomioitu kaavamerkinnällä sm-1. Vanttila I B asemakaavan mukainen teollisuusrakentamiselle (TT-1) osoitettu korttelialue muutetaan liikerakennusten korttelialueeksi (KMK-1), jolle on osoitettu k-m 2 rakennusoikeutta myymäläkeskittymää varten. Kortteliin saa toteuttaa yhden alle k-m 2 suuruisen päivittäistavarakaupan myymälän ja pienempiä myymälöitä tai muita palvelutiloja kahteen kerrokseen. Ikkunoiden sijoittaminen korttelin puoleiseen julkisivuun on kielletty kaavamerkinnällä varotoimenpiteenä naapurikorttelissa tapahtuvan mahdollisen suuronnettomuuden varalta. Lisäksi kortteliin tulee sijoittaa alueellinen kierrätyspiste sekä tarvittaessa polttoaineen jakelupiste. Kaavanmuutoksella korttelialueen rakennusoikeus vähennee runsaan 600 k-m 2 verran. Uhanalaisen keltamataran säilyminen on turvattu kaavamääräyksellä. Osalla korttelia sijaitsee muinaismuistolailla suojeltua Mulby-Nissin kylämäkialuetta, mutta Mikroliitti Oy:n tekemässä muinaisjäännöksen koekaivauksessa keväällä 2013 osoittautui, ettei korttelialueelta löytynyt kiinteää muinaisjäännöstä. Näin ollen kaavaehdotusvaiheessa ollut sm-1 -merkintä on poistettu kaavakartasta Espoon kaupunginmuseon luvalla.

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 374 Kaupunginhallitus Sivu 53 / 96 Korttelin osalta kaavamerkintöjä on saatettu paremmin nykypäivää vastaaviksi ja kaavamuutos mahdollistaa nykyisen lainvoimaisen asemakaavan mukaisen toiminnan jatkamisen sellaisenaan. Koska korttelissa sijaitseva Lumene Oy:n tehdas on luokiteltu Seveso II -direktiivin mukaiseksi suuronnettomuusvaaralliseksi laitokseksi, on käyttötarkoitus muutettu T-1/kem-merkinnäksi ja samalla poistettu kaavamääräyksistä asumisen salliva merkintä direktiivin vastaisena. Lisäksi kaavamerkinnällä on osoitettu korttelialueella sijaitseva moreeni- ja kalliomuodostuma, joka suojaa naapurikortteleita tässä korttelissa sijaitsevan aerosolivaraston mahdollisessa onnettomuustapauksessa rajoittaen merkittävästi onnettomuuden vaikutuksia. Myös toistaiseksi vielä toteutumaton rakennusoikeus ja laskennalliset autopaikat ovat edelleen toteutettavissa kyseiselle korttelialueelle. Korttelissa rakennusoikeuden määrä säilyy ennallaan (n k-m 2 ). Tämä vastaa tonttitehokkuutta e = 0,65. Korttelin rakennusoikeudesta saa kaavamuutoksen myötä olla enintään 45 % varastotiloja ja liike- ja toimistotiloja enintään 15 %. Lisäksi kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä on huomioitu kaikissa kortteleissa hulevesien asianmukainen käsittely, Espoonjoen tulvariskin huomioiminen rakentamiskoron avulla, kaupunkikuvalliset tavoitteet, istutettavat alueet, tarvittavat muuntamotilat ja johtovaraukset ym. tärkeät seikat. Kortteleiden väliset alueet on esitetty katualueiksi. Sopimusneuvottelut Tarvittavat maankäyttö- ja esisopimukset on neuvoteltu Ruokakesko Oy:n ja Asuntosäätiön Kiinteistöt Oy:n kanssa. Sopimukset allekirjoitetaan ennen kuin kaupunginhallitus hyväksyy ne. Selvitykset ja viranomaisneuvottelut Alueelle on laadittu mm. seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: Lasihytinrinne, asemakaava muutoksineen; kaupallisten vaikutusten arviointi (Entrecon Oy 2011), Lasihytinrinteen asemakaava-alueen ympäristövaikutusselvitys (WSP Finland 2012), Hulevesitarkastelu Lasihytinrinne - Espoo Kauklahti (Vahanen environment Oy 2013), Espoo Kauklahti - Muulo (Mulby) Niss muinaisjäännöksen koekaivaus (Mikroliitti Oy 2013), Lasihytinrinne Kauklahti - Korttelisuunnitelma - kortteli n:o (L Arkkitehdit Oy, entinen Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy ja muut konsultit 2013) sekä Lasihytinrinne-asemakaavan onnettomuusvaarojen turvallisuustarkastelu (Gaia Consulting Oy 2013). Lisäksi Kauklahdenväylälle välille Kehä III - Kurttilantie on laadittu vuonna 2012 tilavaraussuunnitelma sekä vuonna 2011 tiesuunnitelma, joka sisältää parantamisen 1. vaiheen. Viranomaisneuvottelutarvetta ELY-keskuksen kanssa ei todettu olevan, mutta työkokouksessa ELY-keskuksen kanssa sovittiin, että heiltä pyydetään lausunto sekä valmisteluaineisto- että ehdotusvaiheessa, ja näin on tehty. Lisäksi pidettiin konsultaationeuvottelu turvallisuustarkastelun tulosten käsittelemiseksi, jonka jälkeen

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 374 Kaupunginhallitus Sivu 54 / 96 Päätöshistoria turvallisuustarkastelua on vielä ELY-keskuksen toiveesta täydennetty Kuusakoski Oy:n osalta (ks. kappale MRA 27 :n mukainen kuuleminen). Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan muutoksineen hyväksyy valtuusto. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lasihytinrinteen asemakaavasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos - Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavamuutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit ja ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue , 3 pyytää asemakaavasta muutosehdotuksineen tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Keskustelun alussa esittelijä poisti teknisenä korjauksena korttelin (KMK-1) sm-1 -merkinnän eteläpuolelle sijoitetun rakennusalan rajaan velvoittavan rakentamisen (nuoli-merkintä) sekä maanalaista johtoa varattu alueenosa-merkintää jatketaan kuulumaan: siirron jälkeen johdolla varautuvan alueen voi käyttää kaavan mukaiseen rakentamiseen mikäli muut korttelia koskevat rajoitteet eivät sitä estä. Todettiin että korjaukset tehdään liitekarttaan.

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 374 Kaupunginhallitus Sivu 55 / 96 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. lausunnot ja mielipiteet on annettu Lasihytinrinteen asemakaavasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos - Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavamuutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit ja ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue , 3 pyytää asemakaavasta muutosehdotuksineen tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Lasihytinrinteen asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos - Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit ja ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1560 euroa sekä 1/3 osan kuulutuskustannuksista, 766,68 euroa, eli yhteensä 2326,68 euroa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi ehdotustaan siten, että: - listatekstin ingressi muutetaan kuulumaan: Kaava-alue sijaitsee Kauklahden keskusta-alueella Kauklahdenväylän tuntumassa rantaradan eteläpuolella. Asemakaavalla mahdollistetaan Kauklahden keskeisten osien kehittämistyön mukaisesti tarvittavien kaupallisten

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 374 Kaupunginhallitus Sivu 56 / 96 palveluiden toteuttaminen Vanttilan alueelle sekä muutetaan teollisuusalueen korttelin (Lumene Oy) merkintöjä ja määräyksiä vastaamaan paremmin tämän päivän vaatimuksia. Kaava-alueen pintaala on n. 8 ha ja alueen rakennusoikeus on yhteensä n k-m 2. Kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta on nykyisellään toteutunut vajaa k-m 2 (Lumene Oy korttelissa 43004). - kaavamääräyksen (1 ): poistetaan pysäköintinormista kohta 2 autopaikkaa asuntoa kohti tarpeettomana, koska asumisen salliva määräys poistettiin ehdotusvaiheen jälkeen korttelista Keskustelun kuluessa jäsen Ahlman esitti jäsen Pöntysen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen eikä sitä vastustettu. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia päätettiin jättää yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Lasihytinrinteen asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos - Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit ja ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 osan kuulutuskustannuksista, 766,68 euroa, eli yhteensä 2 326,68 euroa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen.

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 374 Kaupunginhallitus Sivu 57 / 96 Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että kohtaan selostus lisätään: "Asemakaavaehdotuksen oheismateriaaliin lisätään lautakunnalle pöydällä olon aikana toimitettu tiivistelmä, joka sisältää kaaviokuvat Kauklahden keskeisten osien kokonaisselvityksestä (2006) ja Kauklahden keskeisten osien kehittämistyöstä (2011) sekä Lasihytinrinne-asemakaavan jalankulun ja pyöräilyn yhteyksistä laadittu muistio (nykytila 2013 ja suunnitelmat). Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että: - lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu: edellyttää, että kaava-alueelle sijoittuvien kaupallisten palvelujen asiointiliikenteen turvaamiseksi toteutetaan palvelujen valmistumisen yhteydessä riittävän hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet lähialueelta. - lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu: korostaa asemakaavan mahdollistaman polttoaineen jakelupisteen merkitystä Kauklahden ja sen lähialueiden palveluverkon kannalta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän tekemät korjaukset ja hänen tekemänsä muutokset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja liitteessä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päätti ottaa asian käsittelyyn sekä päätti, että 2 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Lasihytinrinteen asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 3 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Lasihytinrinne - Glashyttebrinken, Vanttila IB muutos - Fantsby I B, ändring, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6562, joka käsittää korttelit ja ja katualueet 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue , 4 edellyttää, että kaava-alueelle sijoittuvien kaupallisten palvelujen asiointiliikenteen turvaamiseksi toteutetaan palvelujen valmistumisen yhteydessä riittävän hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet lähialueelta,

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 374 Kaupunginhallitus Sivu 58 / 96 5 korostaa asemakaavan mahdollistaman polttoaineen jakelupisteen merkitystä Kauklahden ja sen lähialueiden palveluverkon kannalta, 6 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 osan kuulutuskustannuksista, 766,68 euroa, eli yhteensä 2 326,68 euroa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote päätöksestä liitteineen - Uudenmaan liitto, Uudenmaan liitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä sekä liitekartta

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 375 Kaupunginhallitus Sivu 59 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Lommila, maankäyttö- ja esisopimusten sekä asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 64. kaupunginosa, Karvasmäki (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh Mikla Koivunen, puh Silja Savolainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Lommilan Kauppakeskuksen, Ruokakesko Oy:n ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalon sekä Espoon kaupungin välisen allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi kortteli ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi - Milkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker - Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki. Käsittely Elo Myllärniemen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Kaupunginhallitus palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 375 Kaupunginhallitus Sivu 60 / 96 1) alueen kokonaisrakennusoikeutta vähennetään siten, että se toteuttaa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja tukee Espoon keskuksen kaupunkirakenteen kehittymistä, 2) alueen rakentaminen vaiheistetaan tarkistettujen mitoitusten perusteella siten, että toinen vaihe toteutetaan vasta, kun Espoon keskuksen kauppakeskusten laajennushankkeet sekä merkittävä osa suunnitellusta asuntorakentamisesta on toteutettu, 3) alueelle voidaan sijoittaa sallitun päivittäistavarakaupan lisäksi seudullisesti merkittäviä tilaa vievän kaupan yksiköitä, 4) alueen kevyen liikenteen toimivuus varmistetaan myös silloin, kun kauppakeskus on suljettuna. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Elon palautusehdotuksen. Elo Halavan kannattamana teki seuraavan hylkäysehdotuksen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hylkää päivätyn ja muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen seuraavilla perusteilla: - Hankkeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskuksen aseman seudun kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen kauppakeskuksen viedessä kaiken lisäliiketilan vähimmäistarpeesta. - Asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun. - Ei ole pystytty osoittamaan, että palveluverkko kehittyy siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. - Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vähittäiskaupan ensisijainen sijoituspaikka on keskusta-alue. - Asemakaavaehdotuksen mitoitus, kaupan laatu ja esitetty vaiheistusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä aluekeskukseksi. - Palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle ei ole luotu edellytyksiä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 54 :ssä on tarkoitettu. Lommila-Gloms -kaavaa on perusteltu erityisesti seudullisesti merkittävän tilaa vievän erikoiskaupan tarpeilla. Nykymuodossaan kaava kuitenkin perustuu pääosin tavanomaiseen pienimittakaavaisen erikoiskaupan konseptiin.

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 375 Kaupunginhallitus Sivu 61 / 96 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Elon hylkäysehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Liite 14 Lommilan maankäyttösopimus Lommilan maankäyttö- ja esisopimuksen liitekartat Maankäyttösopimuksen liite 6, kunnallistekniikan yleissuunnitelman sisällysluettelo 17 Äänestys 375 Oheismateriaali Selostus - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset 1 - Kaavamääräykset 2 - Kaavakartta - Havainnekuva - Ajantasa- asemakaava - Kaupunkisuunnittelulautakukunnan päätöshistoria ajalta osa 1 - Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöshistoria ajalta osa 2 Tavoitteena on Lommilan alueen rakentaminen osaksi Espoon keskuksen palveluja siten, että sinne syntyy kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen keskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, maankäytöltään tehokas sekä vaiheittain toteuttamiskelpoinen. Asemakaavan muutos parantaa Espoon keskuksen ja lähialueiden palvelutarjontaa. Kaavoituksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten kem2, josta päivittäistavarankauppaa saa olla kem2, erilliselle liike-, toimisto-, liikunta- ja hotellitilarakentamiselle kem2 ja teollisuus- ja varastorakentamiselle kem2.

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 375 Kaupunginhallitus Sivu 62 / 96 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki). Muutoksella muodostuu kortteli ja poistuu kortteli Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala). Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo). Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa (Karvasmäki). Piirustusnumero Aluenumero Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksissa vuodesta 2004 lähtien, viimeksi kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty , täydennetty lisälehdellä ja päivitetty ja Valmistelijatietoja ja kaupungin yhteystietoja päivitettiin Alueen kuvaus Suunnittelualueen nykyinen kaupunkikuvallinen ilme on sekava ja hahmottumaton. Alueella on teollisuus- ja varastotoimintaa varten väljästi rakennettuja tontteja sekä peltoaluetta. Alueella toimii mm. Vehon ajoneuvovarikko, pienyrityksiä, kaksi polttoaineen jakeluasemaa ja drive-in pikaruokaravintola.