KASVATUSTIETEIDEN LAITOS. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Marjatta Lairio

Transkriptio

1 KASVATUSTIETEIDEN LAITOS Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Marjatta Lairio

2 Tiedekunnan tutkimustoiminta Tutkimuksen asema Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan toiminnassa on selkeästi vahvistunut ja tutkimusprofiili terävöitynyt. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta on Turun koulutussosiologien tekemän vertailun mukaan (KOTA) tieteellisen toiminnan alueella kasvatustieteellisen alan tuloksellisin yksikkö Suomessa vuosina

3 Tiedekunta on myös täyttänyt hyvin sille asetetut väitöskirjatutkimuksen tavoitteet (11) ja tulee jatkossakin pysymään vähintään samalla tasolla. Tiedekunnassa on entistä enemmän tieteenalarajat ylittäviä, poikkitieteellisiä tutkimushankkeita kuten allianssiyhteistyönä toteutettava tutkimuksen kärkihanke: Työ oppiminen ja hyvinvointi ja myös allianssiyhteistyöhön pohjautuva ESRhanke Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella. Näissä kummassakin on koordinaatiovastuu Jyväskylän yliopistolla.

4 Allianssiyliopistojen yhteisenä hankkeena on myös laadittu monitieteinen tutkijakouluhakemus Työ, oppimisyhteisöt ja ohjaus. Kasvatustieteiden laitoksen koordinoimana meiltä lähti myös Marie Curie-tutkijakouluhakemus. Hankkeessa on mukana Jyväskylän yliopiston lisäksi 17 muuta eurooppalaista yliopistoa sekä 8 ns. industry partneria. Tiedekunta on aktiivinen kansainvälisten tieteellisten kongressien järjestäjä (mm. EARLI SIG elokuu 2008, IAEVG kesäkuu 2009, ISER symposium kesäkuu 2009).

5 Miten tiedekunnan tutkimusaktiivisuus näkyy tulossopimuksessa 2009? Rehtori myönsi: Tiedekunnalle TULOKSELLISUUSPALKINTONA euroa erinomaisesta menestyksestä valtakunnallisessa tieteenalavertailussa. Tiedekunnan kolmannelle tutkimuksen vahvuusalueelle Ammatillinen kasvu ja oppimisen ohjaaminen post doc-tutkijan rahoituksen (v. 2009). Tiedekunnan tutkimusstrategian toteuttamiseen euroa (v. 2009).

6 Kehitettävää: Tiedekunta ei saavuttanut julkaisemisessa vuosille asetettuja määrällisiä tavoitteita sopimuskauden ensimmäisenä vuonna (80 tieteellistä referoitua artikkelia ja 8 monografiaa). Tohtorintutkinnon suorittamisikää pyrittävä alentamaan siten, että väittelijöiden keski-ikä laskee ja tutkijakouluihin rekrytoidaan ulkomaalaisia opiskelijoita.

7 Tiedekunnan koulutustoiminta Tiedekunta vahvistaa edelleen asemaansa maamme johtavana opettajankouluttajana ja kasvatusalan asiantuntijakouluttajana. Koulutuksen kehittämisen ohjaavana tavoitteena on opetuksen ja tiede- ja tutkimuspohjaisuus jota pyritään erityisesti opettajankoulutuksessa edelleen vahvistamaan. Opettajakoulutus tulee säilyttää edelleen yliopiston yhtenä painoalana. Kasvatustieteiden tiedekunta on opiskelijoiden hakutilastojen valossa tavoiteltu, kasvatustieteellisen alan suosituin koulutusyksikkö.

8 Tiedekunnan perus- ja jatkokoulutuksen tavoitteet on saavutettu. Sekä maisterit että tohtorit ovat työllistyneet erinomaisesti. Opintojen keskeyttäminen jää alle 5%. Opetuksen kehittämiseen liittyvää laatutyön tasoa kuvaa korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) arvioima tiedekunnan yhteisen opetuksen laatuhanke.

9 Kehitettävää: Vuoden 2007 hyväksytyistä opiskelijoista 21% oli samana vuonna tai edellisenä syksynä toisen asteen koulutuksen päättäneitä (OPM:n tavoite 50%). Vuonna 2007 valmistuneista 49% suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon viidessä vuodessa (valtioneuvoston kehittämissuunnitelman tavoite 75%).

10 Valtioneuvoston kannanotto ( ) Uusien ylioppilaiden siirtymistä korkeakouluasteen opintoihin nopeutetaan Sähköistä hakujärjestelmää ja ylioppilastutkintoa hyödynnetään nykyistä tehokkaammin

11 Koulutuksen rakenteellinen kehittäminen (2009) Kasvatustieteiden tiedekunta laatii mennessä rakenteellisen kehittämisen ohjelman, jonka tavoitteena on synergiaetujen avulla vähentää laitosten valintayksiköiden lukumäärää, tiivistää opetussuunnitelmia ja samalla edistää kaksiportaisen tutkintojärjestelmän toteuttamista tiedekunnassa. Suunnitelman valmistuttua rehtori osoittaa tiedekunnalle rakenteellisen kehittämisen rahaa euroa. Kasvatustieteiden tiedekunta ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius laativat toukokuun 2009 loppuun mennessä yhteisen opettajankoulutusstrategian sekä suunnitelman koulutustarjonnan kehittämisestä ja voimavarojen käytöstä.

12 Erillisraportointia edellytetään yliopiston opettajankoulutuksen tilanteesta ja suunnitelmista. Tästä tulee ilmetä: 1. Opettajankoulutuksen asema yliopiston strategiatyössä ja rakenteellisessa kehittämisessä 2. Opettajankoulutuksen sisältöjen kehittäminen: tulevien opettajien valmiudet erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen, maahanmuuttajien koulutustarpeisiin vastaaminen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttövalmiudet 3. Tutkimuksen vahvistaminen opettajankoulutuksessa

13 Kansainvälistyminen Luonnos korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaksi Tavoitteena on pyrkiä: Aidosti kansainväliseen korkeakouluyhteisöön Korkeakoulujen vetovoiman lisäämiseen Osaamisen tunnetuksi tekemiseen ja viennin edistämiseen Monikulttuurisen yhteiskunnan tukemiseen ja globaalin vastuun edistämiseen

14 Korkeakoulut määrittelevät kansainvälisen toiminnan painopisteensä kansallisen strategian tavoitteiden pohjalta uudistaessaan strategiansa vuoteen 2010 mennessä. Kansainvälisyys ei ole erillistä toimintaa, vaan se on nähtävä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koko toiminnan ytimessä.

15 Toimenpide-ehdotuksia Opiskelijoiden kansainvälisten valmiuksien luominen on otettava huomioon opintojen suunnittelussa kaikilla tasoilla. Tutkintoihin on sisällytettävä kansainvälistymistä tukeva osio (HOPSkeskustelujen merkitys). Voimavaroja on varattava riittävästi tukemaan kvopiskelijoiden ohjausta. Osaamisen tunnistamisen merkitys on huomioitava. Vieraskielistä opetusta antavilta edellytetään kielitutkintoa.

16 Opetusministeriö esittää: Kv-tutkinto-opiskelijoiden määrä (perus- ja jatko-opiskelijat): 650 Lähteneiden tai Suomeen saapuvien vaihto-opiskelijoiden määrä (yli 3 kk): 950

17 Koulutusvienti Suomalaiseen koulujärjestelmään kohdistuva kansainvälinen mielenkiinto avaa koulutusviennille, erityisesti opettajankoulutukselle erinomaiset mahdollisuudet. Avauksia on jo tehty Japanin ja Kosovon suuntaan. Koulutusviennissä edetään hallitusti ottaen huomioon yliopiston sisäiset linjaukset ja resurssit. Hallituksen kannanotto ( ): Koulutuksen ja suomalaisen osaamisen vientiä tulee edistää.

18 Kehitettävää: Opetusvierailujen määrä on ollut laskeva (46/2007, 54/2006, 74/2005). KOTA-tietokannan mukaan Jyväskylän yliopiston opettaja- ja tutkijaliikkuvuus on maan keskiarvon alapuolella. Vieraskielisen opetuksen lisääminen.

19 Koulutuksen kehittäminen Yliopistoallianssissa Tavoitteena kartoittaa Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnista koulutuksen rakenteellisen kehittämisen mahdollisuudet ja tarpeet eri oppiaineissa ja näiden yhdistelmissä. Erityisesti toivotaan poikkitieteellisyyden vahvistamista.

20 Allianssiyhteistyön kohteena ovat suunnittelussa: Kansainväliset tohtoriohjelmat Luokanopettajakoulutuksen kehittäminen Opettajien yliopistolliset täydennyskoulutusmallit Varhaiskasvatuksen tohtorikoulutus Kasvatustieteen yhteiset perusopinnot Yliopisto-opettajana Yliopistoallianssissa (opettajien pedagoginen koulutus)

21 Yliopistoallianssin hallitus päätti rahoittaa kasvatustieteiden yhteisten perusopintojen ja verkko-opetuksen kehittämistä eurolla. Lisäksi Yliopistoallianssi varautuu opettajien pedagogisen opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen yhteistyössä eurolla. Suunnitelmat tulee toimittaa Yliopistoallianssin hallitukselle mennessä.

22 Kasvatustieteiden tiedekuntien perusopintojen kehittämistyön johtoryhmä: Tiedekuntien dekaani (2) Yliopiston kummastakin laitoksesta kaksi edustajaa (4) Tiedekuntien opintoasiain päälliköt (2) Opiskelijajäsenet; kasvatustieteiden laitos (JY) ja OKL (TaY) (2) Projektikoordinaattorit (2) Johtoryhmä voi asettaa omia alatyöryhmiä erityiskysymysten selvittämiseksi sekä nimetä ulkopuolisia asiantuntijoita ryhmän jäseniksi. Lisäksi edellytetään 5-10 vuoden aikajänteelle sijoittuvan koulutusstrategian laatimista.

23 Suunnittelun kuluessa tulee Selvittää nykyisessä koulutuksessa olevia alakohtaisia vahvuuksia ja heikkouksia Tehdä kansallisia vertailuja koulutustarjontaan omalla alallaan ja analysoida koulutuksen onnistumis- ja kilpailukykytekijöitä Täsmentää tältä pohjalta suunnitelmaa koulutuksen vahvistamiseksi Esittää uusia rakenteellisia organisointimalleja koulutukselle Tarkastella koulutuksen profilointi- ja painopistevaihtoehtoja Pohtia yliopistojen työnjakoa kandidaatti- maisteri- ja jatkokoulutustasojen välillä Esittää ehdotus mahdolliseksi sisäänottojen koordinoimiseksi allianssiyhteistyönä Arvioida suunnitelman kustannuksia ja säästöjä

24 Tutkimuksen kärkihankkeita 2009: Hakuaika päättyy ja haku kohdistuu erityisesti tutkimuksen temaattisille prioriteettialueille, mutta esityksiä voi tehdä näiden alueiden ulkopuolelta. Prioriteettialueet: Ihmislähtöinen teknologia Ikääntymisen tutkimus Kestävä energia Koulutus- ja osaamispolitiikka Kulttuuri ja yhteiskunta Lääketieteellinen teknologia ja terveys Nanoteknologia ja tieteen metodologiat

25 Hankkeita arvioitaessa huomio kiinnitetään: Minkälainen on hankkeen arvioitavissa oleva laatu sekä tieteellinen ja/tai yhteiskunnallinen relevanssi ja tätä kautta muotoutuva tulevaisuuspotentiaali Miten hanke edistää allianssille asetettuja päämääriä Miten se suhtautuu yliopistojen voimassa oleviin strategisiin linjauksiin Miten se tukee allianssissa harjoitettavan tutkimuksen profiloitumista

26 Hankkeiden toivotaan olevan laajoja allianssiyliopistojen tutkimuksellisia vahvuuksia yhdistäviä kokonaisuuksia. Etusija annetaan kolmen yliopiston monitieteisille hankkeille. Kyse ei ole pysyvästä, vaan määräaikaisesta laadun vahvistamiseen ja synergiaedun saavuttamiseen suunnatusta rahoituksesta. Hankkeiden tulisi sisältää myös yhteisiä rakenteita, joiden varassa toimitaan pitkällä aikajänteellä. Tiedekuntien dekaanit kokoavat ja koordinoivat laitosten, yksiköiden ja tutkijoiden hanke-esitykset ja toimittavat ne Yliopistoallianssin hallitukselle.

27 JY / Opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävänimikkeet alkaen Tutkijat/ tutkijanura Tohtorikoulutettava (nuorempi tutkija) Tutkijatohtori Yliopistotutkija (yliopistonlehtori) Professori, tutkimusprofessori ja tutkimusjohtaja Tutkimusavustaja Muut opetus- ja tutkimustehtävät Projektitutkija Tutkimuskoordinaattori Yliopistonopettaja