Siuntion Brännmalmsbäckenin puron tarkastelu Raportti

Transkriptio

1 Siuntion Brännmalmsbäckenin puron tarkastelu Raportti

2 Brännmalmsbäckenin puron toiminnallinen tarkastelu Konsultti: WSP Finland Oy Björn Silfverberg Kia Aksela WSP Finland Oy Heikkiläntie Helsinki puh etunimi.sukunimi@wspgroup.fi 2 (14)

3 Sisällys BRÄNNMALMSBÄCKEN... 4 VALUMA-ALUE, MAANKÄYTTÖ PURON LÄHEISYYDESSÄ, PURON TOIMINNALLINEN TARKASTELU... 5 PURON VIRTAUS, HULEVESIEN KULKEUTUMINEN PUROON JA MAHDOLLISET ONGELMAT SUOSITELTAVIEN TOIMENPITEIDEN KUVAUS (14)

4 Brännmalmsbäcken Brännmalmsbeckenin puro sijaitsee Siuntion kunnassa. Puron yläjuoksu lähtee Siuntion keskustasta katsottuna lännestä peltoalueilta ja puro etenee runsaasti mutkitellen koilliseen, ja laskee Siuntionjokeen keskustan itäpuolella. Alla olevassa kuvassa vasemmassa laidassa, alakulmassa on puron purkupaikka Siuntionjokeen. 4 (14)

5 Valuma-alue, maankäyttö puron läheisyydessä, puron toiminnallinen tarkastelu Brännmalmsbäckenin puron valuma-alue on laaja, 9,5 km 2 ja Brännmalmsbäcken tulvatarkastelu raportissa sen huippuvirtaamaksi on arvioitu lumien sulamisen aikaan yhdistettynä kevät sateeseen 3,0 m 3 /s (Ramboll Finland Oy ). Puron ympäristö vaihtelee asutuksen, niityn, metsän ja pellon välillä. Seuraava puron toiminnan ja lähiympäristön tarkastelu alkaa puron alajuoksulta ja etenee kohti peltoalueita joilla puron yläjuoksu sijaitsee. Puron alajuoksulla Siuntiontien (115) itäpuolella puron toisella puolella on omakotitaloasutusta toisen puolen ollessa niittyä ja risukkoa, uoman reunoilla kasvaa myös puita. Puroa ympäröivä heinikko ja puusto tarjoavat oivan suojan vastarannalla sijaitseville omakotitaloille. Toisaalta puronrantaan Siuntiontien alituksen läheisyyteen on muodostunut epävirallinen vapaa-ajanviettopaikka ja se on roskaantunut. Tarkasteluajankohdalla vedenpinta oli matalalla ja puro solisi maltillisella nopeudella kohti purkukohtaa. 5 (14)

6 Siuntiontien (115) länsipuolella, puron molemmilla puolilla, on omakotiasutusta, jonka välistä Säästöpankintieltä lähtee hiekkapintainen jalankulkuyhteys puron varressa sijaitsevalle lasten leikkipaikalle. Lasten leikkipaikalta puroa ei havaitse tiiviin risukon ja korkean heinän johdosta. Puron ranta-alue osoittautuu helposti sortuvaksi savensekaiseksi maaksi, paikoin on havaittavissa puron mutkissa eroosiota, joka luultavimmin on seurausta runsaiden hulevesien aiheuttamista virtaamahuipuista, jolloin veden virtausnopeus kasvaa. Täälläkin puroa ympäröivä vehreys tarjoaa asukkaille hyvän suojan. 6 (14)

7 Asutusalue jatkuu lähes puron junaradan alitukseen saakka, muuttuen hieman ennen, kutakuinkin Bolstadintien ja Säästöpankintien välisen jalankulkuyhteyden kohdalla tiiviskasvuiseksi niitty-metsiköksi. Puro peittyy kasvillisuuden sekaan. Kulkuyhteyden alitukseen on tarvittu veden nousun varalta kaksi päällekkäistä rumpua. Täällä ei ole merkkejä eroosiosta. 7 (14)

8 Junaradanalituksen jälkeen puro virtailee edelleen hyvin tiiviin niitty- ja metsäkasvillisuuden ympäröimänä ja alittaa Palonummentien. Palonummentieltä puroa pääsee ihastelemaan. Puroon on tässä kasaantunut risuja ja maata. Veden virtaus on selvää, mutta paikoitellen osin estynyttä runsaan maa-ainesten ja risukoiden kasaantumisen johdosta. 8 (14)

9 Palonummentien alituksen jälkeen puron ympäristö muuttuu risukkoiseksi ja vaikeakulkuiseksi metsäksi, jossa puro ja sitä ympäröivä metsä muodostavat erottavan kaistaleen kahden omakotiasutusalueen välille. Myös täällä on paikoitellen havaittavissa eroosiota ja toisaalta paikkoja joissa virtaus on osin estynyt kasaantuneiden maa-ainesten, risujen sekä osin myös kaatuneiden puiden johdosta. 9 (14)

10 Puro halkoo Palonummen asuntoaluetta alittaen Palonummentien uudestaan ja suuntautuen metsäisen alueen kautta lopulta peltoalueelle. Palonummentien alituksen kohdalta on puustoa kaadettu ja tarjoutuu näkymä purolle. Puron virtaus on selkeää, vesi ruskeaa ja sameaa. Täällä puron varressa kasvaa osin eroosiota estävää kasvillisuutta, osin, luultavimmin maanrakennustöiden takia esillä on myös paljasta uoman reunaa, tähän kasvillisuus levinnee kesän kuluessa. 10 (14)

11 Puron virtaus, hulevesien kulkeutuminen puroon ja mahdolliset ongelmat Tarkasteluhetkellä puron vesi on matalalla, mutta selvästi virtaavaa. Aikaisemmin tehdyssä Brännmalmsbäcken tulvatarkastelussa (Ramboll Finland Oy ) on valumakertoimiksi määritetty keskusta-alueelle 0.4, ja laajemmille alueille joko 0.15 tai 0.1. Asuinalue on pääosin päällystämätöntä ja hyvin vettä pidättävää. Metsäalueilta puroon asti tapahtuva valunta on myös vähäistä. Toisaalta puron yläjuoksulla sijaitsevat laajat peltoalueet todennäköisesti aiheuttavat runsasta valuntaa puroon lumien sulamisen aikaan ja luultavasti myös syksyllä runsaiden sateiden seurauksena. Ilmeisesti puron pinta on ajoittain noussut hallitsemattomasti, koska näyttäisi siltä, että tähän on paikoin reagoitu laajalla puroa ympäröivällä viheralueella sekä kevyenliikenteen ylitysyhteyden kohdalla ylärummulla (kuvassa alla). Alueen suunnittelussa olisi hyvä varautua siihen, että mikäli pelloilta valuvia hulevesiä ei pidätetä osin puron yläjuoksulla, voi vedenpinta purossa nousta turhan korkealle ja tällöin rumpuosuuksille syntyä tulvimista. Tämä ilmiö korostuu, mikäli alueen tiivispinta lisääntyy esimerkiksi lisärakentamisen seurauksena. Valumavesien mukana puroon myös kulkeutuu kiintoainesta ja ravinteita. Puron reunoilla tapahtuu paikoin eroosiota (ks. kuva alla) virtausnopeuden paikoin kasvaessa. Myös eroosion seurauksena puroon kulkeutuu kiintoainesta. Puron reunat ovat paikoin pehmeitä. Toisaalta puroon voi muodostua veden virtausta muuttavia ja paikoin hidastavia kasaantumia risukosta, puustosta ja maa-aineksesta (ks. kuvat alla). 11 (14)

12 12 (14)

13 Suositeltavien toimenpiteiden kuvaus Puron toimintaan liittyvinä asioina voidaan mainita riski vedenpinnan noususta toivottua korkeammalle hulevesien nopean muodostumisen ja uoman paikallisen tukkeutumisen / padottamisen seurauksena, kiintoaineen kulkeutuminen puroon, eroosio paljaissa savipitoisissa mutkissa virtausnopeuden paikoin kasvaessa sekä alentunut virkistyskäyttömahdollisuus. 13 (14)

14 Alueen suunnittelussa olisi suositeltavaa varata Siuntion asuntoalueista katsottuna puron yläjuoksulle kosteikkoalueita ja tulvaniittyjä pidättämään hulevesiä lumien sulamisen aikaan tai aikoina jolloin pelloilta on sato kerätty ja sataa usein ja runsaasti. Tulvatarkasteluraportissa puron huippuvirtaamaksi oli arvioitu 3,0 m 3 /s (Ramboll Finland Oy ). Tämä vaikuttaa tehdyn tarkastelun pohjalta hyvinkin mahdolliselta, valuma-alueen ominaisuuksista ja laajuudesta johtuen. Puroon laskevaa hulevesien määrää voisi olla hyvä mitata lumisen talven jälkeen kevätsulannan aikaan ja myöhään syksyllä paristakin paikasta, jotta voisi saada todellisen käsityksen puroon valuvasta huleveden määrästä. Hulevesien mukana puroon kulkeutuu kiintoainesta sekä mahdollisesti ravinteita. Mikäli kosteikkoalueilla hulevesien virtaamaa olisi paikoin mahdollista saada hyvin hitaaksi, myös kiintoaines pidättyisi laskeutumalla ja puroon valuvan huleveden laatu paranisi. Asuinalueiden kasvaessa voisi olla harkittavissa tiiviiksi muodostuvilla alueilla, joissa läpäisemättömän pinnan osuus kasvaa selvästi nykyisestä, katoilta purkautuville hulevesille tilavaraukset hulevesien viivyttämiselle ja osittaiselle pidättämiselle. Näiden kosteikkopuutarhojen tilavarausten suuruus olisi muutama prosentti kiinteistön pinta-alasta ja niille johdettaisiin kattovedet. Puron kapasiteetti sen dimensioiden ja ympäröivän viherkaistaleen puolesta vaikuttaa riittävältä kuljettamaan nykyiset, normaaliolosuhteissa muodostuvat hulevedet purkupisteeseen Siuntionjokeen. Nämä on hyvä säilyttää jatkossakin. Kuitenkin hulevesien määrän kasvaessa haitallisten tulvatilanteiden välttämiseksi olisi syytä mahdollistaa veden hallittu virtaus alajuoksulla. Mahdollinen tulvapaikka asuinalueella voisi muodostua esimerkiksi puron Bolstadintien ja Säästöpankintien välisen jalankulkuyhteyden ylityskohdan ympäristöön tai muulle alavammalle paikalle joka on padotuskohdan yläpuolella. Uoman kunnosta voisi huolehtia siten, että haitallisten patomuodostumien syntyminen ehkäistään. Puron uoman mutkittelevien reunojen eroosioon kannattanee kiinnittää jonkin verran huomiota. Tähän auttaisi kivien asetteleminen eroosioherkkiin mutkiin ja maata sitova kasvillisuus. Toisaalta veden virtausnopeuden hallintaan voisi paikoin kiinnittää huomiota. Virtausnopeuden pitäminen maltillisena siten ettei se kasva paikoin niin voimakkaaksi, että eroosiota tapahtuu. Alajuoksulla olisi hyvä varmistaa, että puroon kulkeutuneet hulevedet pääsevät purkautumaan hallitusti jokeen, koska virtausnopeuden paikoin noustessa kasvaa myös eroosion määrä. Uoman sellaista tukkeutumista, joka toisaalla lisää virtausnopeuksia tulisi välttää. Nykyisellään puro muodostaa alueiden väliin jakavan kaistaleen, jonka ylitys onnistuu vain harvoista kohdista. Tämä kaistale on vaikeakulkuinen ja ränsistynyt, ja sen virkistysarvo on täten alentunut. Toisaalta tämä tarjoaa puronvarren asukkaille suojaa, mikä seikka tuli esiin myös keskustan kauppakierroksella käydyssä keskustelussa alueen kauppiaan kanssa. Mikäli tulevaisuudessa puron aluetta halutaan käyttää lähivirkistysalueena, voisi puron ympäristön osittainen siistiminen helpottaa puron lähestymistä jalan. 14 (14)