Valtiokonttorin TTS

Transkriptio

1 VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TTS Lukuunottamatta valtionvelkaa

2 VALTIOKONTTORI TTS SISÄLLYSLUETTELO sivu VALTIOKONTTORIN TTS- STRATEGIA Valtiokonttorin kehykset Perussuunnitelma Toimialojen tulot, menot ja palkallinen henkilötyö VALTIOKONTTORI VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HENKILÖSTÖHALLINNON TUKITOIMENPITEET ERÄÄT HALLINNONALOITTAIN JAKAMATTOMAT MENOT KANSAINVÄLISET RAHOITUSOSUUDET MUUT VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENOT OSASTO 11 VEROT JA VERON LUONTEISET TULOT OSASTO 12 SEKALAISET TULOT OSASTO 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET OSASTO 15 LAINAT ELÄKERAHASTO... 44

3 VALTIOKONTTORI TTS VALTIOKONTTORIN TTS- STRATEGIA Keskeiset ympäristömuutokset Valtion talous Voimakkaat taloudellisuusvaatimukset kohtaavat valtionhallintoa. Valtion taloudellinen toimintakyky ohjaa toimintaa suunnittelukaudella. Kansalaisten lisääntyvät vaatimukset palveluiden kehittämisestä yhdistettynä valtion talouteen liittyviin epävarmuustekijöihin tarkoittavat pidemmällä aikavälillä koko julkisen palvelutoiminnan aiempaa laajempaa kilpailuttamista. Kehysmenettelyä tiukennetaan ottamalla mm. lisätalousarviot vuoden 2004 alusta lukien kehysmenettelyn piiriin. Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön hallinnonalan kehyksen osalta painetta kehyksen riittävyyteen aiheuttaa se, että valtion eläkemeno sisältyy kehysmenettelyn ja budjettitalouden alijäämärajoitteen piiriin. Eläkemenon kasvuun vaikuttaminen työssäoloaikaa pidentävin toimin nousee useista syistä suunnittelukauden keskeiseksi toimintaalueeksi. Valtion henkilöstö Valtion henkilöstön ikärakenteesta johtuva suuri eläköityminen suunnittelukaudella on haaste, mutta myös mahdollisuus. Se tarjoaa mahdollisuuden organisoida toimintoja uudelleen mm. alueellistamisen kautta. Valtio ei pysty jatkossa ylläpitämään samanlaista työvoimakapasiteettia kuin mikä sillä nyt on. Siihen eivät riitä taloudelliset resurssit ja kilpailu vähenevästä työvoimasta johtaa siihen, että tekijöitä ei kaikkiin tehtäviin ole saatavissa. Tarvitaan prosessien tehostamista sekä strategisia valintoja sen suhteen, mitkä asiat voidaan jättää tekemättä. Tietotekninen kehitys Tietopalvelujen tulee olla verkossa aina käytettävissä ja asian vireillepanon mahdollisuus ei saa rajoittua virka-aikaan. Koko julkinen sektori on jäämässä muusta yhteiskunnasta jälkeen sähköisen asioinnin käyttöönotossa. Käyttöönottoa hidastaa se, että sähköinen palvelukanava on lisäpalvelu eikä mahdollista perinteisen palvelun lakkauttamista. Tuottavuushyödyt tulevat vasta pitkällä aikavälillä ja alkuvaiheessa kehitystoimet näkyvät suurena resurssipanostuksena. Samantapaisia kehittämistoimia tehdään useilla hallinnonaloilla ja eri hallinnon tasoilla. Ohjausmekanismit ja tuottavuus Valtionhallinnon tuottavuusproblematiikkaa tarkasteltaessa nousee esiin kysymys keskityksestä ja hajautuksesta sekä pakollisuudesta suhteessa vapaaehtoisuuteen. Toimintatavaksi ei riitä nykyisen kaltainen hajautus, vaikka terävöityvä tulosohjaus vaikuttaisikin virastojen ja laitosten vapaaehtoisen tuottavuutta parantavan yhteistyön syntymiseen. Tuottavuuden parantamisessa keskeinen väline on tukipalveluiden tuotteistaminen ja niiden tuottamisen siirtäminen palvelukeskuksiin. Odotukset keskitetysti hankittaville talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmille ovat lisääntyneet voimakkaasti parin viime vuoden aikana. Keskittämistä voidaan perusteella hankintahinnasta ja -ehdoista saatavilla säästöillä, toimintaprosessien kehittämisestä saatavilla hyödyillä sekä hankinnan, käytön ja ylläpidon henkilöstö- ja muilla kustannussäästöillä. Eduskunta on kritisoinut tulosohjauksen toimimattomuutta, raportoinnin hyödynnettävyyttä ja poikkihallinnollisen ohjauksen puutteellisuutta. Näiden puutteiden korjaamiseksi on valtiovarainministeriön johdolla kehitetty parannuskeinoja sekä talouden että henkilöstövoimavarojen ohjauksen puolella, jotka tulevat käyttöön otettaviksi suunnitelmakauden aikana.

4 VALTIOKONTTORI TTS Valtion konsernirahoitustoiminnot Valtion varainhankinnassa ei näytä suunnitelmakaudella olevan näköpiirissä ongelmia. Euroalueen maiden välinen yhteistyö jatkuu ja syvenee. Suomen suhteellinen asema tullee paranemaan EU:n itälaajentumisen myötä, koska uusien jäsenmaiden korot asettunevat selvästi nykyisiä jäsenmaita korkeammalle. Riskienhallinnan merkitys korostuu sekä kotimaassa että kansainvälisesti kaikilla toimijoilla. Riskienhallinnassa kokonaisportfolion tarkastelu kehittyy, mikä tarkoittaa valtion ottolainauksen, kassan ja antolainauksen arvioimista kokonaisuutena. Ajoittain on esitetty näkemyksiä, että tuottavuutta parantavat investoinnit voitaisiin valtionhallinnossa mahdollisesti tulevaisuudessa rahoittaa lainarahalla. Jos se toteutuu, sen hoitamiseen tarvitaan valtion sisäinen pankki. Asuntolainoitus Valtion myöntämään asuntolainoitukseen liittyy monentasoisia sisällöllisiä ja teknisiä ongelmia. Heikkojen lainaehtojen vuoksi lainoja on maksettu pois ennenaikaisesti. Lainoitettujen asuntojen tyhjilleen jääminen voi aiheuttaa valtiolle huomattaviakin luottotappioita ja työläitä prosesseja saatavien turvaamisessa. Keskusteluun nousee suunnitelmakaudella myös muiden kuin Valtiokonttorin hoidossa olevien valtion lainasaatavien siirtäminen Valtiokonttorin hoidettavaksi. Eläkejärjestelmän lainsäädäntömuutokset Viimeisen laitoksen periaatteen tullessa käyttöön vuoden 2004 alusta lukien osa valtion eläkkeistä maksetaan muista eläkelaitoksista ja vastaavasti Valtiokonttorista maksetaan muiden eläkelaitosten vastuulla olevia eläkkeitä, joiden saaja on viimeisessä palvelussuhteessaan ennen eläkkeellesiirtymistä ollut valtiolla. Tässä yhteydessä lisääntyy myös työeläkelaitosten keskinäinen toiminnallinen ja tekninen yhteistyö eläketurvan toimeenpanotehtävissä. Valtiokonttorin maksamien eläkkeiden lukumäärä pysynee koko suunnitelmakauden suunnilleen ennallaan noin :ssa. Yksityiset eläkelaitokset ovat perustaneet osakeyhtiömuotoisen it - palvelukeskuksen, johon valtio on liittymässä osakkaaksi. Eläkkeiden laskutavan periaatteellinen muutos toteutuu vuoden 2005 alusta. Uudistuksen tarkoituksena on kannustaa ihmisiä jatkamaan työelämässä nykyistä pidempään. Pyrkimys aiheuttaa myös työhyvinvointipalveluiden lisääntyvää kysyntää. Ammatillinen kuntoutus tulee valtion henkilöstön lakisääteiseksi oikeudeksi vuoden 2004 alusta, mikä vaikuttaa Valtiokonttorin sisäisiin toimintaprosesseihin. Sotainvalidit ja veteraanit Sotilasvammalain piirissä olevien etuudensaajien määrä supistuu nopeasti. Sotainvalidien ja heidän omaistensa sekä rintamaveteraanien määrä lähes puolittuu suunnitelmakauden loppuun mennessä. Iäkkään asiakaskunnan tarpeista nousee esiin vaatimus yksinkertaistaa sotainvalidien ja heidän omaistensa korvausturvaa ja hakemuskäsittelyä. Valtion eläkerahaston ja Valtiokonttorin suhde Valtion eläkerahaston itsenäistymistä Valtiokonttorista on toteutettu vaiheittaisin toimin jo muutaman vuoden ajan. Tällä hetkellä Valtiokonttori hoitaa eläkerahastolle eläkemaksujen laskennan ja keräämisen, kirjanpidon ja eräitä maksuliikenteeseen liittyviä tehtäviä sekä tietohallinnollisia ja eräitä muita tukipalveluita. Eläkerahastoa koskeva laki on muutettavana parhaillaan ja laki tullee sisältämään eläkerahaston ja Valtiokonttorin palveluntuotannon muuttumisen sopimuspohjaiseksi.

5 VALTIOKONTTORI TTS Sisäiset muutosvaatimukset Suorituskykyä kuvaavat tulokset Strategisesti tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää Vakuutustoimialalla päätösten käsittelyaikoja ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tuloksia valtion henkilöstön eläkkeelle siirtymisiän nostamisessa sekä eläkepalveluiden hallintokulujen alhaisuutta verrattuna muihin työeläkelaitoksiin. Rahoituksessa puolestaan merkittävää on valtion lainanoton korkoeron pieneneminen suhteessa muihin eurooppalaisiin valtioihin ja sijoittajakunnan huomattava laajeneminen ja monipuolistuminen ulkomailla. Hallinnon ohjauksessa keskeisiä tuloksia ovat luotettavan, oikea-aikaisen ja helposti hyödynnettävän tietotuotannon lisäksi kehittämisprojektien onnistunut läpivienti. Juoksevan toiminnan tulosten pitäminen hyvällä tasolla on jatkossakin ensisijaisen tärkeää. Asiakkuuksien hallinta Asiakastyytyväisyyttä on mitattu vuodesta 1995 lähtien. Suunnittelukaudella on kyettävä vastaamaan asiakkaiden jatkuvasti kasvaviin vaatimuksiin. Erityisesti Vakuutustoimialalla työnantaja-asiakkuuden hallinta ja johtaminen on nousemassa riskienhallintatyön osana avainkysymykseksi. Johtamisen kehittäminen Verrattuna muihin valtion virastoihin työtyytyväisyys Valtiokonttorissa on valtion keskiarvon tasolla. Johtamiseen ollaan hieman tyytymättömämpiä kuin valtiolla keskimäärin. Henkilöstön sairastavuus ylittää hieman valtionhallinnon keskimääräiset arvot, erityisesti paikoitellen esiintyvä lyhyiden sairauspoissaolojen suuri osuus indikoi puutteita työhyvinvoinnissa ja johtamisessa. Viimeisen kahden vuoden aikana prosessien suorituskyvyn mittaaminen on systematisoitunut ja laajentunut, mutta prosessien johtamisessa suorituskykymittarien avulla on vielä kehittämistä. Uutena alueena projektien johtamisen ohella esiin on noussut yhteistyöprosessien johtaminen. Valtiokonttorin sisäisen valvonnan tila verrattuna muihin rahoitus- ja vakuutustoimialojen toimijoihin ei ole kaikilta osin tyydyttävällä tasolla. Valtiokonttorin henkilöstössä on nähtävissä ikääntymisestä johtuvat riskit, jotka ovat erityisen suuret Vakuutustoimialalla. Osaamisen siirtäminen muodostaa lähivuosien suuren haasteen kaikilla toimialoilla. Suunnittelukaudella tulee tehtäväksi myös Vakuutustoimialan Veteraanipalvelut -linjan palveluvolyymin sopeuttaminen lähivuosina voimakkaasti alenevaan kysyntään. Tietohallinto Vakuutus- ja Rahoitustoimialojen toiminta perustuu massiivisiin tietojärjestelmiin, joiden uusimistahti on ollut kiivas viimeisten vuosien ajan johtuen mm. vuosituhannen vaihtumisesta, euron käyttöönotosta sekä järjestelmien teknisestä vanhenemisesta. Tulevina vuosina eläketietojärjestelmä on edelleen mittavien investointien kohteena. Myös tapaturmien ja muiden vahinkojen korvausjärjestelmä vanhenee teknisesti suunnitelmakauden aikana. Hallinnon ohjauksen tulevaan toimintaan vaikuttaa oleellisesti tavoite parantaa tukipalveluiden tuottavuutta valtionhallinnossa. Tässä yhteydessä tullevat nousemaan esiin valtionhallinnon yhteiset hallinnolliset tietojärjestelmät sekä tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuri. Se tarkoittaa mittavia investointeja Hallinnon ohjaus -toimialan toimesta tai koordinoimana. Investointien toteuttamiseen sisältyvät vaatimusmäärittely, hankinta ja käyttöönotto edellyttävät laaja-alaista tietohallinto-osaamista Valtiokonttorissa. Raportoinnin hyödyntämisvaatimukset edellyttävät investointeja sähköisen raportoinnin edelleen kehittämiseen.

6 VALTIOKONTTORI TTS Toimistojärjestelmät ja laitekanta ovat nykyaikaisia, eikä mittavia uusimistarpeita niihin liittyen muutamina lähivuosina ole. Valtiokonttorin omat talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät ovat osin jo tulleet käyttöikänsä päähän. Asia on mahdollista ratkaista palvelukeskuskonseptin käyttöönotolla. Toimitilat ja alueellinen sijainti Valtiokonttorin Hallinnon ohjaus- ja Rahoitus-toimialat siirtyvät uuteen toimitilaan Ympyrätaloon toukokuussa Samassa yhteydessä Vakuutustoimiala pääsee siirtymään kokonaisuudessaan Sörnäisten Rantatien kiinteistöön. Tämän lähimuuton ohella on selvitettävänä Valtiokonttorin toimintojen alueellistaminen, josta Valtiokonttorin sisäisen työryhmän ehdotus on valmistunut joulukuussa Todennäköistä on, että osia Valtiokonttorista tullaan sijoittamaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle suunnitelmakauden aikana. Talous Valtiokonttorin taloudelliset edellytykset hoitaa palvelutoimintaansa ovat heikentyneet viime vuosina. Vaikka Valtiokonttorin toimintamenomäärärahan kasvu on ollut suhteellisesti huomattavan suurta, lähitulevaisuudessa on aika, jolloin saadut määrärahat eivät riitä edes pakollisten menojen maksamiseen. Suurista tietojärjestelmistä saatavaksi suunnitellut tuottavuushyödyt on suunnitelmakaudella pystyttävä realisoimaan. 3. Valtiokonttorin strategiset ja toiminnalliset painopistealueet suunnitelmakaudelle Valtiokonttorin toiminta-ajatus ja visio Valtiokonttori on valtion konsernihallinnon laatujohdettu palveluvirasto, joka valtiovarainministeriön ohjauksessa tuottaa koko valtionhallinnon yhteisesti tarvitsemat hallinnolliset tukipalvelut sekä ohjaa virastojen ja laitosten tukiprosesseja ja tukee niiden kehittymistä. Valtiokonttori on myös valtion vakuutuslaitos, joka edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja tarjoaa lakisääteiset vakuutuspalvelut kaikille valtion yksiköille sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille. Vuonna 2008 Valtiokonttori on alueellisesti hajautunut ja kansainvälisesti suuntautunut hallintopalveluverkoston ylläpitäjä ja kehittäjä. Se tuottaa verkostonsa avulla asiakkailleen niiden tarvetta vastaavan sekä laatu/kustannus-suhteessa kilpailijoitaan paremman ja kansainvälisessä laatuvertailussa kärkiryhmään kuuluvan hallintopalvelukokonaisuuden. Valtiokonttori on ydintoimialoillaan laajaan kehittämisyhteistyöhön sitoutunut avoin organisaatio, joka tarjoaa henkilöstölleen ja yhteistyöverkostolleen halutun kumppanuuden. Valtiokonttori osaa yhdistää valtion kokonaisedun, asiakasmyönteisen työkäytännön sekä toimintansa ja henkilöstönsä jatkuvan kehittymisen. Valtiokonttorin strategiset tavoitteet Valtiokonttorin strategisena tavoitteena on yhteistoimin valtiovarainministeriön kanssa maksimoida valtion kokonaisetu, minkä saavuttamiseksi - Valtiokonttorin perustoiminta hoidetaan laadukkaasti, mutta entistä taloudellisemmin - Hallinnon ohjaus -toimialan toimintaprofiilia kohotetaan, mikä tulee muodostamaan Valtiokonttorin suunnittelukauden strategisen painopisteen - Hallinnon ohjaus -toimialan keskeisenä tavoitteena on virastojen hallinnollisten tukipalveluiden uudelleenorganisointi tuottavuuden oleelliseksi paranemiseksi valtionhallinnon tasolla - Rahoitustoimialalla jatketaan panostusta riskienhallintaan ja rahoitustoimintojen tuloksellisuusmittauksen kehittämiseen, mutta toimialan kokonaisresursseja alentaen

7 VALTIOKONTTORI TTS Vakuutustoimialalla painopiste on työnantaja-asiakkuuden haltuunotossa, VEL-2005 muutosten läpiviennissä sekä Veteraanipalvelut -linjan hallitussa toiminnan supistamisessa Toiminnalliset painopisteet: Hallinnon ohjaus - paperittoman kirjanpidon käyttöönotto laajamittaisesti - virastojen ulkoistettavien hallinnon tukipalveluiden koordinointi soveltaen prosessijohtamisen menettelytapoja tavoitteena tuottavuuden oleellinen paraneminen valtionhallinnon tasolla - ohjausmallien luominen ja niiden käyttöönoton edistäminen Rahoitus: - uudistettujen tietojärjestelmien hyväksikäyttö ja hyödyntäminen myös tuottavuusnäkökulmasta - riskienhallintamenetelmien ja tuloksellisuusmittauksen käyttöönotto - sopimusperusteinen yhteistyö toimeksiantajavirastojen kanssa täysimääräisesti käyttöön - kumppanuuksien hyödyntäminen kansainvälisesti Vakuutus: - mallin rakentaminen työnantaja-asiakkuudelle ja työnantaja-asiakkuuden johtaminen - riskienhallintakulttuurin kehittäminen - lainsäädäntömuutokset oikeassa ajassa kustannustehokkaasti läpi - Kaiku-ohjelman läpivienti - sisäinen organisoituminen ja Veteraanipalveluiden hallittu sopeuttaminen Kaikille yhteiset: - johtamisen kehittäminen: - ohjausmallin edelleen kehittäminen ja hyödyntäminen - projektinhallintamenetelmien kehittäminen - tuottavuuden parantaminen työprosesseja uudistamalla ja tietotekniikkaa hyödyntämällä => niukkojen resurssien tehokas käyttö - uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto - alueellistamisen täytäntöönpano hallitusti Liitteessä on esitetty Valtiokonttorin strategian yhtymäkohdat valtiovarainministeriön strategiaan.

8 VALTIOKONTTORI TTS Liite Talouden kasvu ja vakaus Valtiokonttorin ja VM:n strategioiden yhtymäkohdat Veroeurojen käytön tehostaminen OHJAUSPROSESSIN TERÄVÖITTÄMINEN Työllisyysasteen parantaminen TYÖNANTAJAN KILPAILUKYKY TUOTTAVUUS- OHJELMA RAHOITUKSEN HALLINTA VEL-2005 Kaiku Johtaminen Työterveysja koulutuspalvelut Riskienhallintapalveluiden kehittäm. työnantajille Alueellistaminen evk Tukipalveluiden tuotteistaminen ja kehittäminen VK:n Tilivelvollisuus Urapolku UPJ Hlöstö-, Tuotto-& kuluperusteinepalv. ja järjestelmien sis. pankki talous-, rahoitus- Hallinnon HR-info Kustannuslaskenta budjetointi kilpailutus 1 Palvelukeskuskonsepti Riskien hallinta Budj. talouden velanhallinta Salkunhallinta tulosmittaus Rahastotal. rahoituksen hallinta Rahoitustukien hallinnointi Valtiokonttorin ja VM:n strategioiden yhtymäkohdat (Työnjaot ja roolit) Työnantajan kilpailukyky Riskienhallintapalveluiden kehittäminen työnantajalle: Valtiokonttorin strateginen painopistealue VEL2005:yhteistyö VM:n ja VK:n välillä lainsäädännön kehittämiseksi. VK osallistuu lainsäädännön valmisteluun ja toimeenpanee uudistusta VM:n ohjauksessa EK:n tehtyä lopulliset päätökset. VM huolehtii eläkerahaston vastuukyvyn parantamisesta ja pyrkii varmistamaan VEL2005 rahoituksen. Kaiku: yhteistyöhanke, jossa VM toimii eri foorumeilla tahtotilan vahvistamiseksi ja VK kehittää työnantajapalveluita sekä riskienhallintaa Työterveys- ja koulutuspalvelut: Työnantajatoimenpiteet työssäolon pidentämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi Urapolku: VM tukee urakehittämisen toteuttamista ja VK omalta osaltaan toteuttaa urakehitystä Johtaminen: VM panostaa johtamisen kehittämiseen ja VK.n vastaa johtamisen kehittämisestä omalta osaltaan HR-info: VM ohjaa konsernitason HR-infojärjestelmien laadintaa ja VK mukana toteuttajana (esim. TAHTI-hanke) evk: VM panostaa sähköiseen asiointiin ja sillä on yleinen vastuu sähköisen asioinnin kehittämislinjauksista. VK:lla on toteutusvastuu omalta osaltaan. VK:n UPJ: VM tukee uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa ja VK vastaa omasta toteutuksestaan

9 VALTIOKONTTORI TTS Valtiokonttorin ja VM:n strategioiden yhtymäkohdat (Työnjaot ja roolit) Tuottavuusohjelma Tukipalveluiden tuotteistaminen ja kehittäminen: Valtiokonttorin strateginen painopistealue VM käynnistänyt tuottavuuspilotin, jossa mukana 5 ministeriötä. VM:n tuottavuusohjelmassa keskeisellä sijalla tuottavuuspotentiaalin hyödyntäminen, Valtiokonttorista hankkeessa mukana asiantuntijoita Tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin kehittäminen, tilivelvollisuusuudistus ja kustannuslaskennan kehittäminen: yhteishankkeita, joissa VK:n roolina toteutusvälineiden ja menettelyjen laadinta. VM ohjaa toteutusta ja myötävaikuttaa tahtotilan syntymiseen. Palvelukeskuskonsepti: VK kartoittaa eri hallinnonaloilla käynnissä olevia palvelukeskushankkeita ja muodostaa kartoituksen perusteella yhtenäisiä toteutus- ja seurantamalleja. VM:n johdolla toteutetaan oman hallinnonalan palvelukeskusselvitys. Henkilöstö-, talous- ja rahoituspalvelujen sekä niitä koskevien järjestelmien kilpailutus: VM tukee VK:n toimenpiteiden toteutusta henkilöstö-, talous- ja rahoituspalvelujen ja niitä tukevien järjestelmien kilpailutuksessa. Alueellistaminen: VM:n hallinnonala mukana alueellistamistarkasteluissa. VK valmistelee omalta osaltaan alueellistamisratkaisuja Valtiokonttorin ja VM:n strategioiden yhtymäkohdat (Työnjaot ja roolit) Rahoituksen hallinta Budjettitalouden velanhallinta: velanhallinnan kustannustehokkuuden parantaminen Valtiokonttorin strateginen painopistealue Riskikehikko, salkunhallinta ja tulosmittaus: VM hyväksyy riskitason VK:n esityksestä, VK toteuttaa VM:n ohjauksessa Rahastotalouden rahoituksen hallinta: Rahastotalouden rahoituksen hallinnan ja valtiontalouden rahoituserien kokonaistarkastelun selvittäminen VM:n ohjaamana yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa Valtion myöntämien rahoitustukien hallinnointi: tehostetaan hallinnointia mm. lainaehtoja ja -järjestelmiä uudistamalla. VK yhteistyössä muiden viranomaisten, mm. YM:n kanssa. Budjettitalouden sisäinen pankki: yhteishanke, jossa käynnistetään keskustelu hallinnon sisäisen pankin poliittisten ja taloudellisten edellytysten kartoittamiseksi

10 VALTIOKONTTORI TTS Valtiokonttorin kehykset Momentti VALTIOKONTTORI TOT. TOT. ENNUSTE SUUNN. TAE TTS TTS TTS Menot (1 000 ) - palkkaukset* muut kulutusmenot toimitilamenot investoinnit Menot yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot (1 000 ) - maksullinen toiminta muu rahoitus Yhteensä Nettomenot (+) / -tulot (-) Talousarvio/kehys Siirtomäärärahakannan muutos Siirtomäärärahakanta Henkilöstömäärä (htv) * Pv- ja vanh.rahat Kelalta nettoutettu SUUNN. TAE TTS TTS TTS Suunnitelmaan sisältyvä VEL2005-hanke Suunnitelmaan sisältymätön VEL2005-hanke Yhteensä Suunnitelma saatettiin marraskuun 2003 puoliväliin mennessä Valtiokonttorin sisäisin säästötoimin vuoden 2004 osalta tasapainoon. Leikkauksia toimialojen ja yksiköiden tekemiin suunnitelmiin on tehty yhteensä noin 3 milj. euron arvosta kaikista kulutusmenoryhmistä ja investoinneista, mikä vastasi silloista käsitystä VEL-2005 hankkeen vuonna 2004 vaatimista määrärahoista. Sen jälkeen kävi ilmi, että VEL-2005 hanke vaatiikin toteutuakseen kaikkiaan runsaat 19 miljoonaa euroa, ja jo vuonna 2004 aiempaa käsitystä enemmän määrärahaa. Sitä ei mitenkään ole mahdollista rahoittaa Valtiokonttorin omin toimin. Tämä viime vaiheessa tietoon tullut osuus näkyy kehystaulukon alla omalla rivillään suunnitelmaan sisältymätön VEL-2005 hanke. Siitä vuoden 2004 osuus on n. 3,3 milj. euroa. Vaikka siirtyvä määräraha näyttää vuoden 2004 päättyessä olevan 0, käytännössä edellä kerrottu huomioon ottaen toimintamenosuunnitelma on alijäämäinen jo vuonna Valtiokonttorin kehysehdotus sisältää vain aivan välttämättömimmät investoinnit. VEL-2005 hanke on Valtiokonttorin näkökulmasta asia, joka on pakollisesti toteutettava sellaisena kuin laki, josta hallituksen esityskään ei ole vielä valmis, tulee vaatimaan. Tämän myöhäisen ajoituksen vuoksi hankkeen vaatimien investointien suunnittelu on ollut erittäin hankalaa TTS-aikataulussa ja on todettava, että edelleen suunnittelu pohjautuu varsin epävarmoihin tietoihin monien kysymysten ollessa vailla ratkaisua. Vuonna 2006 investointimäärää nostaa paitsi mainittu VEL2005- hanke, jo tällä hetkellä teknisesti vanhentuneen tapaturmien ym. korvausten käsittelyjärjestelmän uusiminen, jonka suunnitelma on yhteensä 6 milj., ja siitä vuodelle 2006 on suunniteltu 3 milj.. Säästöjen aikaansaamiseksi vuodelta 2004 on siirretty investointeja seuraaviin vuosiin noin 640 t suurimpana yksittäisen hankkeena korkotukien hallinnointiosion rakentaminen Laiho-järjestelmään.

11 VALTIOKONTTORI TTS Perussuunnitelman ulkopuolelle ovat Valtiokonttorin suunnitelmissa jääneet mm. seuraavat - valtionhallinnon tukipalveluiden tuottavuuden nousun edellyttämät yhteisten tietojärjestelmien hankinta ja hankinnan ja ylläpidon toteuttaminen - keskitettyjen palvelukeskusten perustaminen - valtion henkilöstörekisterien uudistaminen - kriisivalmiuden edellyttämän varadealingtilan perustaminen ja mm. eläkkeiden kriisimaksatusjärjestelmän uusiminen sekä varavoimajärjestelyt - työeläkepalveluiden sähköisen asioinnin saattaminen sille tasolle, jolla muut työeläkelaitokset jo ovat - palvelussuhderekisterin WEB-versio Vakuutuksen työnantajapalvelun sähköistämiseksi - työnantaja-asiakkuuden hallintajärjestelmä Vakuutustoimialalle - sotilasvamma-asioita hoitavan Sovako-järjestelmän toimintojen siirto muuhun Vakuutustoimialan tietojärjestelmään - Sörnäisten Rantatien toimitalon peruskorjaus

12 VALTIOKONTTORI TTS Perussuunnitelma HANKE: Toimi- Sisäinen budjetti 2004 TAE 2005 TTS 2006 TTS 2007 TTS 2008 ala Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Palkall. Palkk.- Muut Inves- Menot hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit hlötyö menot kul.m. toinnit yht. (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) (htv) (t ) (t ) (t ) KIEKU HO 2, , , NETRA HO Paperiton kirjanpito HO Keskuskirjanpidon uudistaminen HO Tuotto-obligaatiojärjestelmä Rah Korkotuki- ja takausjärjestelmä Rah Sähköinen asiointi/laiho Rah VAR-tiedot FinanceKittiin Rah Trema FinanceKit Upgrade Rah Sähköinen tiedonjakelu/financekit Rah Sähköinen tiedonjakelu/raportointiportaali; kehittäminen Rah Riskienhallintamoduuli/FinanceKit Rah MatLab tilasto-ohjelma riskienhallintaan Rah VEL05/Ylläpito (Elpa) Vak VEL05/YHELLA-kehitys (Elpa) Vak VEL05/HAKU A + OVPK (Elpa) Vak VEL05/HAKU B + MVPK (Elpa) Vak VEL05/Maksatus (Elpa) Vak VEL05/Rajaus (Elpa) Vak VEL05/PSR ja TAR (Ripa) Vak VEL05/YHELLA-kynnysmaksu (Elpa) Vak VEL05/Muut (Elpa) Vak VEL05/Sähköinen palvelu (Elpa) Vak VEL05 Ympäristö (siirretty käyttöpalveluista)(elpa) Vak VEL05/Konsultointi (Elpa) Vak Välisumma VEL2005 Yhteensä Vak (VEL2005 peruslaskelmaan kuulumattomat hankkeet) Vak TAPA järjestelmän järjestelmän uudistaminen (Vapa) Vak Tilastotiedostojen luonti Vak Valtion eläkerahaston maksutulojen ym. hallintaan (Ripa) Vak VILMA takuumaksut (Elpa) Vak Vakuutusliikkeen analysointimalli Vak LATI/vaihe 4 Vak RAPA infokannan kehittäminen (Vapa) Vak REKI takuumaksu (Ripa) Vak TAPA järjestelmän tulostuksen uudistaminen (Vapa) Vak Kalusteet, koneet ja laitteet Yht Ympyrätalohanke, josta erillinen yksityiskohtainen budjettisuunnitelma Yht Puhelinjärjestelmän uudistaminen Yht Käyttöpalvelukilpailutus, toimittajan vaihto Yht Valtiokonttorin sisäverkon nopeuden nostaminen Yht Tunnistuksen ja käyttäjähallinnan perusratkaisun toteutus toimialakohtyht Muut it- infran korvausinvestoinnit Yht Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät Yht Valtiokonttorin extranet- palvelun toteuttaminen yhteisenä perusratkaisyht Toimipisteiden pienimuotoiset korjaukset ja yhteisten tilojen kalustukseyht Konsultointipalveluita tietoturvallisuuden kehittämiseen ja auditointiin Yht Projektinhallintaohjeiston uudistaminen ja projektinhallintavälineen käyyht Konsultaatiopalveluita systeemityömenetelmien auditointiin ja laadunv Yht Sörnäisten UPS- laitteiden ja akustojen uusinta Yht Sörnäisten kameravalvonnan digitalisointi Yht Sörnäisten kokoustiloihin työasema + datatykki, 2 neukkaria/vuosi Yht SiNetin sisällöntuotantovälineen versiotason nosto Yht Kotisivuston sisällöntuotantovälineen versiotason nosto Yht Kävijätilastointi www- palveluihin (kotisivusto) Yht TestDirector- ohjelmistotestauksen hallintavälineistön käytön laajentamyht Valtiokonttorin tulosteiden muotoilujärjestelmän (TMH).pdf- formaatin Yht nh. Ilveksen tekniikka Yht Dynastin skannaus ja www-modulit Yht Toimistodokumenttien hallintajärjestelmän takuumaksu Yht. 9 9 Kotisivuston takuumaksu Yht. 7 7 KAIKKI YHTEENSÄ 2, , , , ,

13 VALTIOKONTTORI TTS Toimialojen tulot, menot ja palkallinen henkilötyö VALTIOKONTTORI Ennuste Suunn. TAE Vert. TTS TTS TTS TAE/TTS / TULOT Rahoitus % Hallinnon ohjaus % Vakuutus % Yhteiset toiminnot % Valtiokonttori % MENOT Rahoitus % Hallinnon ohjaus % Vakuutus % Yhteiset toiminnot % Valtiokonttori % PALKALLINEN HENKILÖTYÖ htv Rahoitus 106,27 103,40 102,10-1 % 100,10 100,10 100,10 Hallinnon ohjaus 39,63 45,29 50,20 11 % 50,20 49,95 49,70 Vakuutus 308,09 312,77 310,80-1 % 305,80 299,40 293,50 Yhteiset toiminnot 99,53 105,05 104,55 0 % 104,55 104,55 104,00 Valtiokonttori 553,52 566,51 567,65 0 % 560,65 554,00 547,30

14 VALTIOKONTTORI TTS VALTIOKONTTORIN BUDJETOIMAT MUUT MENOMOMENTIT PÄÄLUOKASSA 28 MENOT TA TAE TTS TTS TTS Huom! Vaihtoehto A VAKINAISET ELÄKKEET, PERHE-ELÄKKEET SEKÄ KUNTOUTUSTUET huomioitu siirto momentilta YLIMÄÄRÄISET ELÄKKEET MUUT ELÄKEMENOT TAPATURMAKORVAUKSET JA MUUT VAHINGONKORVAUKSET huomioitu Täyskustannusvastaa MUIDEN ELÄKELAITOSTEN VASTATTAVAKSI vuuden aiheuttamat kustannusvaikutukset. KUULUVAT ELÄKEMENOT TYÖHYVINVOINNIN TUKI (uusi nimi) huomioitu siirto momentille VALTION HENKILÖSTÖJÄRJESTELYT LAKIIN TAI AS. PERUST. MENOT, JOITA VARTEN TALOUS- ARVIOON EI OLE ERIKSEEN MERKITTY MÄÄRÄRAHAA KANSAINVÄLISILLE RAHOITUSLAITOKSILLE ANNETTUJEN SITOUMUSTEN LUNASTAMINEN VALTION SAATAVIEN TURVAAMINEN YHTEENSÄ

15 VALTIOKONTTORI TTS VALTIOKONTTORI 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Toimintamenot on budjetoitu nettomääräisinä. Kehityssuunnitelman mukaisia menoja ei sisälly oheiseen kehyslaskelmaehdotukseen. Osa VEL-2005 hankkeen vaatimasta rahoituksesta puuttuu Valtiokonttorin perussuunnitelmasta hankkeen aikataulun vuoksi. Ks. kehyslaskelman alla oleva selvitys sivulla TTS (1 000 ) TA TAE TTS TTS TTS VIRAST. KEHYSLASK indeksi 100,0 106,6 114,1 104,0 100,8

16 VALTIOKONTTORI TTS VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET VALTION ELÄKEMENOT TTS-KAUDELLA MENOLASKELMAN PERUSTEET Menot on arvioitu valtiovarainministeriön suunnitteluohjeen mukaisesti (VM 31/01/ ) 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (arviomääräraha) Vuosina eläkemenon suhteellisen kasvun oletetaan olevan saman suuruinen kuin vuoden 2004 talousarviota varten keväällä 2003 tehdyissä laskelmissa. Eläkemenoennustelaskelmissa on käytetty vuoden 2002 lopussa voimassa ollutta eläkekantaa ja tuloksia on tarkistettu vuoden 2003 aikana tapahtuneen kehityksen perusteella. Eläkemenon TEL- indeksin ylittävä reaalikasvu on vuosina ennusteen mukaan keskimäärin 2,1 % vuodessa. Eläkemenoennuste on tehty vuodelle 2004 vahvistetussa TEL- indeksitasossa (2028/2151). Vuonna 2005 voimaantulevan eläke-etuuksien kokonaisuudistus ei vaikuta olennaisesti vielä suunnittelukaudella valtion eläkemenoon säädösvalmistelun yhteydessä tehtyjen laskelmien perusteella. Kunnan peruskoulun ja lukion sekä yksityisten oppilaitosten opettajien eläkejärjestelyihin vuoden 1999 alusta voimaantulleet muutokset on huomioitu, minkä mukaan nuoret vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneet henkilöt siirtyvät muiden eläkejärjestelmien piiriin. Kansanedustajien vanhuuseläkkeitä oletetaan alkavan vaalivuonna 2007 noin 50 kappaletta enemmän kuin muina vuosina. Alkavien yksilöllisten varhaiseläkkeiden määrän oletetaan pienenevän vuoden 2002 tasoon verrattuna vuoteen 2006 asti alaikärajan noston takia. Osittain pienenemän oletetaan korvautuvan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksien kasvuna. Alkavien vanhuuseläkkeiden määrän oletetaan suurenevan vuodesta 2004 lähtien vuonna 1941 syntyneiden ikäluokan saavuttaessa 63 vuoden iän ja yhä useamman suuriin ikäluokkiin kuuluvan saavuttaessa yleistä eläkeikää alemman 55, 58 tai 60 vuoden eläkeikänsä. Pohjaosaleikkauksen kompensaation seurauksena eläkemenot nousevat vuoden 2002 tasoon verrattuna noin 10 miljoonalla eurolla vuonna 2003 ja sen jälkeisinä vuosina miljoonalla eurolla. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon yhteensä vuosina ,7 miljoonaa euroa valtion eläkelain (280/1966) mukaisista kuntoutusetuuksista aiheutuvia menoja siirtona momentilta

17 VALTIOKONTTORI TTS ELÄKEMENON TT-SUUNNITELMA VUOSILLE Seuraavassa esitetään vuosille menoennusteet talousarvion momenttia "Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet" varten ja momenttia Muiden puolesta maksettavat eläkemenot varten. Tuloennuste talousarvion tiliä Ennakkomenettelyn hyvitykset varten on esitetty ko. momentin kohdassa. Ennusteet on esitetty TEL-indeksitasossa (2028/2151), jonka Sosiaali- ja terveysministeriö on lokakuussa 2003 vahvistanut vuodelle Alkaneet eläkkeet vuonna 2002 ja arvioita vuodelle 2003 Vuonna 2002 eläkkeitä alkoi kappaletta, joista 45 % oli täysitehoisia. Eläkkeitä alkoi kaiken kaikkiaan noin 500 kappaletta enemmän kuin vuonna Lisäys oli maltillinen edellisvuoteen verrattuna, jolloin lisäystä alkaneissa eläkkeissä oli yli 1000 kappaletta. Lisäystä vuonna 2002 tapahtui erityisesti alkaneiden osa-aikaeläkkeiden määrässä, mutta myös vapaakirjan perusteella myönnettyjen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä. Vuonna 2002 osa-aikaeläkkeitä alkoi 1600 kappaletta, mikä oli huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Vuonna 2001 osa-aika eläkkeitä oli alkanut 920 kappaletta. Varsinaisia työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi täysitehoisten puolella vuonna 2002 jonkin verran vähemmän kuin edellisvuonna. Sen sijaan vapaakirjaan perustuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä suunta on ollut kasvava jo useamman vuoden. Yksilöllisiä varhaiseläkkeitä alkoi vuonna 2002 sama määrä kuin vuotta aikaisemmin, noin 730 kappaletta. Myöskään vuoden 2003 puolella alkavien YVE-eläkkeiden määrässä ei ole odotettavissa nousua päätellen siitä, että hakemuksia on saapunut samaan tahtiin kuin edellisenä vuonna. Eläkemeno vuosina Vuonna 2003 on momentin eläkemeno talousarvion mukaan euroa. Syyskuun 2003 loppuun mennessä toteutuneen menon perusteella näyttää siltä, että koko vuoden eläkemeno tulee alittamaan talousarviovarauksen miljoonalla eurolla. Vuosien aikana eläkemenon suhteellisen kasvun oletetaan olevan saman suuruinen kuin vuoden 2004 talousarvioesitystä varten keväällä 2003 tehdyissä laskelmissa. Luvut on kuitenkin tarkistettu vastaamaan Sosiaali- ja terveysministeriön vuodelle 2004 vahvistamaa indeksitasoa (2028/2151). Koska vahvistettu indeksitaso on matalampi kuin se indeksitaso (2048/2162), minkä mukaan laskelmat talousarviota varten tehtiin keväällä, on menoennuste lähtövuodelle 2004 nyt alhaisempi kuin talousarvioesityksessä. Vuoden 2004 eläkemenoennusteeksi on nyt saatu miljoonaa euroa, kun talousarvioesityksessä luku oli miljoonaa euroa. Ero ennusteiden välillä on 24 miljoonaa euroa. Vuosina on eläkemenon TEL- indeksin ylittävä reaalikasvu ennusteen mukaan keskimäärin 2,1 prosenttia vuodessa.

18 VALTIOKONTTORI TTS Eläkemenoennuste vuosille TEL-indeksitasossa (2028/2151) on seuraava: Eläkemeno reaalikasvu 1000 euroa ed. vuodesta % , , , , ,13 Parhaillaan viimeistellään lähiaikoina annettavaa hallituksen esitystä, jossa tullaan esittämään valtion eläketurvan olennaista muuttamista vuoden 2005 alusta lähtien. Uudistus noudattelee samoja periaatteita, joista yksityisen sektorin puolella on jo säädetty. Kuitenkin valtion eläkejärjestelmän erityispiirteet vaativat omat ratkaisunsa. Säädösvalmistelun yhteydessä tehtyjen laskelmien mukaan uudistuksella ei ole olennaisia vaikutuksia eläkemenoon vielä suunnittelukaudella vuoteen 2008 mennessä. Yhteenveto laskentatuloksista momentin alakohdittain ja eläkelajeittain Eläkemeno on seuraavassa esitetty vuodelta 2003 vuoden 2003 indeksitasossa (2002/2103) ja vuosilta vuoden 2004 indeksitasossa (2028/2151, STM lokakuu 2003). A. Eläkemeno momentin alakohdittain, 1000 euroa Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet ( ) Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perheeläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet ( ) Kansanedustajain eläkkeet ja perhe-eläkkeet ( ) Toisen korvauslain 7 2 momentissa tarkoitetut eläkkeet ( ) Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet ( ) Momentti yhteensä (ilman VEL-kuntoutusta) VEL-kuntoutus Momentti yhteensä (VELkuntoutus ml)

19 VALTIOKONTTORI TTS Vuosi B. Eläkemeno vuosina eläkelajeittain, 1000 euroa Vanhuusja varh. vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Yksilöll. varhaiseläkkeet Työttömyysja osa-aikaeläkkeet Perheeläkkeet Eläkemeno yhteensä Kuvio 1: Eläkemeno lajeittain, miljardia euroa mrd. euroa 3,50 3,00 2,79 2,93 2,99 3,05 3,11 3,18 Perhe Työttömyysja osa-aika YVE 2,50 Työkyvyttömyys 2,00 1,50 Vanhuus 1,00 0,50 0, LIITE Laskentaoletukset

20 VALTIOKONTTORI TTS LIITE Laskentaoletukset 1. Eläkemenoennusteessa käytetään laskentamallia, jonka aikajänne on kuusi vuotta. Malliin sisältyvien, eläkkeiden kestoa ja säilyvyyttä kuvaavien parametrien arvoja on jonkin verran muutettu viimevuotisesta vuotta 2002 koskevien tilastotietojen perusteella. Mallin käyttämä lähtökanta on vuoden 2002 lopussa voimassa ollut eläkekanta. Mallin antamia tuloksia on tarkistettu vuoden 2003 aikana tapahtuneen kehityksen perusteella. 2. Laskenta on suoritettu vuodelle 2004 vahvistetussa TEL-indeksitasossa vuotta täyttäneiden indeksi alle 65-vuotiaiden indeksi Vuonna 2005 voimaantulevan eläke-etuuksien kokonaisuudistus ei olennaisesti vaikuta valtion eläkemenoon vielä suunnittelukaudella niiden laskentatulosten perusteella, jotka ovat syntyneet säädösvalmistelun yhteydessä. 4. Kunnan peruskoulun ja lukion sekä yksityisten oppilaitosten opettajien eläkejärjestelyihin vuoden 1999 alusta voimaantulleet muutokset on huomioitu, minkä mukaisesti nuoret, vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneet henkilöt siirtyvät muiden eläkejärjestelmien piiriin. 5. Kansanedustajien vanhuuseläkkeitä oletetaan alkavan vaalivuosina 2003 ja 2007 noin 50 kappaletta enemmän kuin muina vuosina. 6. Alkavien YVE-eläkkeiden määrän oletetaan pienenevän vuoden 2002 tasoon verrattuna vuoteen 2006 asti alaikärajan noston takia. Osittain pienenemän oletetaan korvautuvan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksien kasvuna. Alkavien vanhuuseläkkeiden määrän oletetaan suurenevan vuodesta 2004 lähtien vuonna 1941 syntyneiden ikäluokan saavuttaessa 63 vuoden iän ja yhä useamman suuriin ikäluokkiin kuuluvan saavuttaessa yleistä eläkeikää alemman 55, 58 tai 60 vuoden eläkeiän. 7. Pohjaosaleikkauksen kompensaation seurauksena eläkemenot nousevat vuoden 2002 tasoon verrattuna vuonna 2003 noin 10 miljoonalla eurolla ja sen jälkeisinä vuosina miljoonalla eurolla.

21 VALTIOKONTTORI TTS VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (arviomääräraha) (lukuihin sisältyy valtion palveluksen perusteella myönnetyt kuntoutusetuudet siirtona momentilta ) TTS (1 000 ) TA TAE TTS TTS TTS VIRAST. KEHYSLASK indeksi ,36 103,40 105,56 107,81

22 VALTIOKONTTORI TTS VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET YLIMÄÄRÄISET ELÄKKEET Ylimääräisten eläkkeiden merkitys vähenee TTS-kaudella, koska lakisääteinen eläketurva koskee yhä useampia. Lisäksi TTS-kaudella toteutettavat valtion eläkelainsäädännön muutokset koskevat myös ylimääräisiä eläkkeitä. Ylimääräisten eläkkeiden reaalinen eläkemeno on TTS-kaudella laskeva. 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) TTS (1 000 ) TA TAE TTS TTS TTS VIRAST. KEHYSLASK indeksi ,32 98,86 98,39 97,93

23 VALTIOKONTTORI TTS VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) Korvausliikenteen menot pienenevät suunnittelukauden alussa. Tämä johtuu siitä, että momentilta rahoitettavat eläkeoikeuden siirrot valtion eläkejärjestelmästä Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmään vähenevät. Suunnittelukauden lopulla menot nousevat ikäluokkien kasvun johdosta. Pääosa VEL-eläketurvan siirroista on ajoittunut vuosille 2001 ja Vuodelle 2004 siirtoihin on varattu 3 milj. euroa. Myöhemmin suunnittelukaudella siirtojen määrä vähenee siten, että vuosittainen meno on noin 1,7 milj. euroa. Muista korvausliikenteen määrärahoista suurin osa käytetään Kuntien eläkevakuutukselle maksettaviin korvauksiin, jotka perustuvat ennen tapahtuneisiin toimintojen siirtoihin valtiolta kunnalle. Viime vuosina osa määrärahasta on käytetty korvausten kertasuoritukseen, joten korvattavan määrän arvioidaan pienenevän. Momentilta suoritetaan korvauksia myös Nokia Oyj:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua Oy:lle valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä aiheutuvasta lisärasituksesta ns. vanhoina työntekijöinä näiden yhtiöiden palvelukseen siirretyistä henkilöistä TTS (1 000 ) TA TAE TTS TTS TTS VIRAST. KEHYSLASK indeksi ,2 98,2 101,7 101,7

24 VALTIOKONTTORI TTS VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha) Mahdollisina muutoksina menoarvioon vuoden 2005 alkaen: STM:ssä työtapaturmien ja liikennevahinkojen julkisen sektorin sairaanhoitokustannusten vakuutuskorvauksia selvitellyt työryhmä valmistelee muutoksia, jotka toteuttaisivat täyskustannusvastaavuuden sairaanhoidon vakuutuskorvauksissa suoralaskutuksen muodossa STM:n muistion 2002:14 mukaisin periaattein. Muutos on alustavasti tarkoitettu tehtävän vuoden 2005 alusta, lakiesityksiä ei vielä ole. Valtion korvausjärjestelmissä muutoksen on ko. muistiossa arvioitu merkitsevän n. 3,4 milj. euron kustannusten nousua. Muutos toteutettaisiin kuitenkin vain vuoden 2005 jälkeisiin tapauksiin eli ensimmäisinä vuosina vaikutus olisi olennaisesti pienempi. Nousu aiheuttaisi vastaavasti vakuutusmaksuihin korotusta. Kustannus on huomioitu laskelmassa A vuodesta 2005 alkaen korvausmenoihin sekä momentin vakuutusmaksutuloihin. Vaihtoehto A. (Luvuissa ovat mukana kustannusvaikutukset täyskustannusvastaavuudesta) TTS (1 000 ) TA TAE TTS TTS TTS VIRAST. KEHYSLASK indeksi ,5 99,1 99,7 99,7 Vaihtoehto B. (Luvut ilman täyskustannusvastaavuuden kustannusvaikutuksia) TTS (1 000 ) TA TAE TTS TTS TTS VIRAST. KEHYSLASK indeksi 100,0 97,2 96,7 96,7 96,7

25 VALTIOKONTTORI TTS Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset Vaihtoehto A euro TP 2002 TA 2003 TA2004 TTS 2005 TTS 2006 TTS 2007 TTS Tapaturmakorvaukset Liikennevahingot Valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaaminen 4. Valtion virkamiesten erorahat ja toistuvat korvaukset 5. Ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen tuki 6. Liikelaitosten vahinkoturva VR:n vanhojen rautatievast.lain Lapuan patruunatehtaan tapat Yhteensä INDEKSI 100,0 99,5 99,1 99,7 99,7 Vuoden 2003 tapaturmakustannukset nousivat pääasiassa virkamiesten tapaturmapäivärahan tultua lainmuutoksen johdosta maksettavaksi työnantajille, aikaisemmin niitä ei maksettu lainkaan. Vuoden alusta huhtikuuhun 2003 asti virkamiespäivärahamuutos nosti tapaturmien kk-menot yllättävän korkeiksi johtuen lain siirtymäsäännöksistä. Lisäksi vuoden 2002 tapaturmameno näytti kasvaneen edellisvuoteen verrattuna n.5,8 %, mikä osoittautui sittemmin johtuneen euromuutosten aiheuttamasta siirtymästä. Näistä syistä keväällä 2003 tehty talousarvioehdotus vuodelle 2004 on tehty liian suureksi, kun sitä arvioidaan nyt vuoden 2003 toteutuneen 10 kuukauden käytön mukaan. Todennäköinen tarve vuodelle 2004 on noin 2 milj. talousarviota pienempi, mistä johtuen määrärahan taso ei nouse tässä suunnitelmassa, vaikka mukana on vuodesta 2005 lukien sairaanhoidon täyskustannusvastaavuus vakuutuskorvauksissa.

26 VALTIOKONTTORI TTS Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset Vaihtoehto B euro TP 2002 TA 2003 TA 2004 TTS 2005 TTS 2006 TTS 2007 TTS Tapaturmakorvaukset Liikennevahingot Valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaaminen 4. Valtion virkamiesten erorahat ja toistuvat korvaukset 5. Ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen tuki 6. Liikelaitosten vahinkoturva VR:n vanhojen rautatievast.lain Lapuan patruunatehtaan tapat Yhteensä INDEKSI 100,0 97,2 96,7 96,7 96,7

27 VALTIOKONTTORI TTS VALTION MAKSAMAT ELÄKKEET JA KORVAUKSET 63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) Vuonna 2004 valtion eläkejärjestelmä siirtyy viimeisen laitoksen periaatteen mukaiseksi. Toimintatapa tarkoittaa sitä, että vuonna 2004 alkavissa uusissa eläkkeissä henkilön koko eläke maksetaan henkilön viimeisen työnantajan eläkelaitoksesta ja eläkelaitokset tasaavat osuutensa keskenään vuosittain. Toimintatavasta käytetään nimeä VILMA. Järjestelyssä ovat mukana Valtiokonttori, Kuntien eläkevakuutus, Kansaneläkelaitos, Kirkon keskusrahasto ja Eläketurvakeskus, joka edustaa yksityisen eläkejärjestelmän eläkelaitosta. Kukin osapuoli vastaa eläkemenojen hyvittämisestä täysimääräisenä sille, joka maksaa eläkettä toisen sopimusosapuolen puolesta. Yrittäjäeläkelain mukaisten eläkkeiden selvittelyssä noudatetaan samassa sopimuksessa sovittua vastaavanlaista menettelyä kuin edellä mainittujen työeläkelakien mukaisten eläkkeiden selvittelyssä. Eläkeselvittely budjetoidaan bruttomääräisenä siten, että valtion muiden eläkelaitosten puolesta maksamat eläkkeet budjetoidaan täysimääräisenä menoksi momentille ja muilta eläkelaitoksilta saatava korvaus budjetoidaan tuloksi momentille Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamat eläkkeet on budjetoitu momentille Rahaliikenne hoidetaan Eläketurvakeskuksen ja Valtiokonttorin kesken nettomääräisenä, jolloin toisen osapuolen puolesta enemmän maksava on maksusuorituksen saajana. Talousarviovuoden ennakoista sovitaan Eläketurvakeskuksen kanssa vuosittain mennessä. Eläketurvakeskus laskee vuotuisen loppuselvityksen ja ilmoittaa sen Valtiokonttorille talousarviovuotta seuraavan vuoden lokakuun 31. päivään mennessä. Valtiokonttorin osalta VILMA-järjestelyn piirissä arvioidaan eläkemenon, hyvitysten ja velan kehittyvän seuraavassa asetelmassa esitetyn mukaisesti euroa Valtiokonttorin muiden eläkelaitosten puolesta maksamat eläkkeet Ennakkomenettelyn hyvityksenä valtiolle saatava korvaus Muiden eläkelaitosten maksamat VEL- eläkkeet, valtiolle muodostuva velka Momentti Tulotili Momentti TTS (1 000 ) TA TAE TTS TTS TTS VIRAST. KEHYSLASK indeksi , ,0