Kohti tiedolla johtamista terveydenhuollossa

Transkriptio

1 Kohti tiedolla johtamista terveydenhuollossa Hallintoylilääkäri Jaakko Herrala, LT, MBA

2 Sairaanhoitopiirit ovat tietointensiivisiä organisaatioita Onko tieto otettu johtamisen apuvälineeksi riittävässä määrin terveydenhuollossa? EI OLE!!!

3 Tieto hoidossa ja prosesseissa Data Tieto Tietämys Viisaus Hoidollinen Hallinnollinen Analysointi Merkitys Koulutus Oppiminen Jatkuva parantaminen Asiakaskohtainen Tieteellinen Palvelujärjestelmä

4 Mihin pyrimme? Roughly right or precisely wrong.

5 Tavoite: REAALIAIKAISESTI PÄIVITTYVÄ TOIMINNAN OHJAUSMITTARISTO? vai PITKÄN AIKAVÄLIN OHJAUSMITTARISTO?

6 Lähtökohdat Sairaanhoitopiirin johto tarvitsee nykyään entistä enemmän analyyttistä tietoa. Ongelmana ei ole informaation puute, vaan oikean tiedon löytäminen tietotulvasta oikeaan aikaan (Hulmi, 1991). Minzbergin vuonna 1989 Britanniassa tekemissä tutkimuksissa havaittiin, että vain 13% ylimmän johdon saamasta tiedosta oli tarkkaa ja hyödyllistä. Samaisessa tutkimuksessa huomattiin, että johtajat käyttävät ajastaan suulliseen viestintään 66-80%. Tämä viittaisi siihen, että johtamiseen ja päätösten tekoon taustatietona käytetään paljon suullisesti saatua tietoa. Terveydenhuollon tietointensiivisessä ympäristössä on erityisen tärkeää kerätä ja analysoida tietoa ja yhdistää tätä saatuun suulliseen informaatioon.

7 Johtamisen työkalupakki Mitä sen pitäisi olla johdon näkökulmasta? Terveydenhuollon ympäristössä toimiva tietovarastoratkaisu Konsernin tuotannonohjaus Prosessien hallinta Resurssien hallinta (talous, henkilöstö, materiaalit) Taloudellisuutta ja tuottavuutta parantava ratkaisu Tulevaisuuden ennakointia mahdollistava Jalostetua informaatiota Ajantasaista ja luotettavaa tietoa Itsenäiskäytön mahdollisuutta ja käytettävyyttä Valmiita vakioraportteja 7

8 Miksi usein epäonnistutaan? Isossa-Britanniassa yritysten ongelmat johdon tietojärjestelmiä sovellettaessa olivat tärkeysjärjestyksessä seuraavat (Mäkelä ja Pastila 1990): Ylin johto ei pysty määrittelemään tietotarpeitaan Järjestelmään tulevan tiedon laatu on huonoa Sisäisen tiedon saatavuus (yrityksen operatiivisten järjestelmien integraatio-ongelmat) Ristiriita käyttäjien prioriteettien välillä Tekniset ongelmat Yrityksen sisäiset poliittiset ongelmat Ulkoisen tiedon saatavuus Päätöksentekoa tehostava liiketoiminnan analytiikka on noussut tietohallintojohtajien prioriteettien ykköseksi kilpailukykyä parantavana toimenpiteenä (Tietoviikko )

9 Keskeisimpiä valtakunnallisia kehittämishankkeita Sairaanhoitopiirien johtajat ry:n tilastotyöryhmä Kuntaliiton erikoissairaanhoidon laatumittarihanke THL Perfect -vaikuttavuusmittarit EuroHOPE: Eu-rahoituksen turvin uusia mittareita THL tuottavuusmittarit (Benchmarking) Potilasturvallisuuden ohjausryhmän raportointityöryhmä Kela tutkimus, tilastointi ja johtaminen jaos Pohjoismaisen ministerineuvoston laatuhanke; alaryhmät potilasturvallisuus, sairauskohtaiset indikaattorit, asiakastyytyväisyys, suun terveydenhuolto OECD:n Health Care Quality Indicators (HCQI)-hanke

10 Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköistä tietohallintoa pohtivia muita hankkeita VM:n Kunta IT yhteistyönä toteuttama Sote-johtamishanke, jossa mukana olevat kaupungit pilotoivat kaupunkien yhdessä valitsemia mittareita/indikaattoreita VM:n asettama Tilastokeskuksen aluetietotyöryhmä; meneillään Tilastokeskuksen tuotteiden uudistaminen, kuntatilastoinnista tekeillä ehdotus mennessä, saattaa jatkaa pysyvillä elimillä OPM:llä iso konsulttityönä toteutettava hanke tiedon käytön edistämisestä tutkimus-ja kehittämistarkoituksiin VM:n VALTASA-hanke tekee valtion IT kokonaisarkkitehtuuria ja tietoarkkitehtuuria VM:n SADe ohjelma käynnistää kansallisten sähköisten palvelujen rakentamisen (kuten ajanvaraus, terveyskansio jne) Valmisteilla uusi tietoyhteiskuntaohjelma

11 Indikaattoripankki SOTKAnetin tiedon tuottajia» THL Tilastokeskus SOTKAnet Työterveyslaitos Kela Eläketurvakeskus /hyl J. Herrala 11

12 Tilastokeskuksen Findikaattori indikaattoripalvelu avattu Lähde: Harri Lehtinen

13 Yliopistosairaaloiden vertailutiedot A. TALOUSMITTARIT A.1 Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon nettokustannukset sairaanhoitopiirissä (euroa/asukas) B. TUOTTAVUUSMITTARIT B.1 Palkkaindeksikorjattu episodituottavuus yliopistosairaaloissa B.2 Palkkaindeksikorjattu episodituottavuus yliopistosairaaloiden kirurgian klinikoissa B.3 Palkkaindeksikorjattu episodituottavuus yliopistosairaaloiden sisätautiklinikoissa C. LAATUMITTARIT C.1 Potilasvahinkojen uudet vastuut suhteessa operatiivisen toiminnan DRG-episodipisteisiin C.2 Potilasvahinkojen uudet vastuut suhteessa terveydenhuollon nettokustannuksiin C.3 Potilasvahinkojen kumulatiiviset kokonaisvastuut suhteessa toimintakuluihin C.4 Korvattujen potilasvahinkojen lukumäärän suhde operatiivisen toiminnan DRG-episodipisteisiin C.5 Korvattujen potilasvahinkojen suhde ratkaistujen vahinkojen lukumäärään D. HENKILÖSTÖMITTARIT D.1 Henkilöstökulujen jakautuminen vuosina ammattiryhmittäin D.2 Lyhytaikaisten sijaisten työtuntien %-osuus kaikista työtunneista vuosina D.3 Erikoislääkäreiden työpanoksen %-osuus kaikkien lääkäreiden työpanoksesta vuosina E. UUDISTUMINEN. OPETUS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN MITTARIT E.1 Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuuden ja toimintakulujen kehitys sekä lääkäri- (hammaslääkäri-) koulutuksen aloittaneet E.2 Yliopistosairaaloille koulutus- ja tutkimustoiminnasta maksettu korvaus suhteutettuna yliopistosairaaloiden käyttö-/toimintamenoihin. E.3 Yliopistosairaaloille koulutus- ja tutkimustoiminnasta maksettu korvaus suhteutettuna kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannuksiin E.4 Yliopistosairaaloille koulutus- ja tutkimustoiminnasta maksettu korvaus suhteutettuna lääkärija hammaslääkärikoulutuksen aloittaneisiin. 13

14 THL INDI temaattinen ohjelma. Terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen avainindikaattorit. Tavoitteena kehittää vuoteen 2012 mennessä yhtenäinen terveyden, hyvinvoinnin ja terveys- ja sosiaalipalvelujen avainindikaattoreiden seurantajärjestelmä, joka palvelee valtakunnallisten toimijoiden ohella mahdollisimman hyvin kuntien ja alueiden tietotarpeita. Ydinindikaattorit noin 10 kpl Avainindikaattorit noin kpl Lisäindikaattorit tarvittaessa

15 THL INDI ohjelma. Avainindikaattoreiden aihealueet. Hyvinvointi ja terveysvajeet, palvelujen tarvetekijät sairaudet, toimintakyvyn vajeet, sosiaaliset ongelmat ym. Hyvinvointi- ja terveyspanostukset kustannukset, hoitopaikat ym. Tuotokset terveyden edistämisen ohjelmat ja palvelut ja niiden laatu ym. Vaikutukset hyvinvointi, elinajan odote, terveys sairastavuus, köyhyys, asunnottomuus ym. Kustannus-vaikuttavuus miten tehokkaasti panoksilla on saatu aikaan hyötyjä, ym. Tarpeet Panokset Prosessit Välittävät tuotokset Terveys Hyvinvointi Vaarama 2007

16 Terveydenhuollolle vieraampaa terminologiaa Business Intelligence = Analyyttinen liiketoimintatiedon hallinta, jossa tietoa hyödynnetään yrityksen tuloksen parantamiseen = Liiketoimintatiedon hallinta = Toiminta- ja taloustiedon hallinta? 16

17 Business Intelligence prosessi

18 OBERON MIRANDA TEHO n tietovarastohanke SISÄINEN- LASKUTUS KUNTA- LASKUTUS Excel ja Word jne liityntä SHP:n ylin johto RIS OIS AHO TAMLAB MEDIATRI KUNTOAPU ETL DW ETL OLAP DM DM Suorakäyttö AdHoc kyselyt Staattiset ja dynaamiset raportit P O R T A A L I Toimi- ja vastuualuejohto Vastuuyksikköjohto Lääkärit ja hoitajat Taloushenkilöt Liikelaitokset Tutkijat Coxa Pirkanmaan hoitokoti ADE-EKO MARELA APTEEKKI ehrm TITANIA MUUT JÄRJEST. METADATA KESKITETTY TIETOVARASTO METADATA DM AIHEALUEEN MUKAISET, TARKOITUKSEEN OPTIMOIDUT TIETOVARASTOT METADATA Kuvaus tietosisällön alkuperästä, muutoksista ja käytöstä ETL Extract, Transform, Load Tietojen haku, käsittely ja lataus DW Data Warehouse Tietovarasto DM Datamart Aihealueen mukainen, optimoitu tietovarasto OLAP Online Analytical Prosessing Tietojen analysointi ja käsittely moniulotteisesti Perinteinen raportointi Tietohaut Operatiiviset järjestelmät (mm. ECOMED, Tilakeskuksen järj., Mikrobien herkkyyksien seuranta) Kunnat ja terveyskeskukset Viranomaiset (mm. Stakes, KTL) Kehittämishankkeet Muut (mm. SHP:n hallitus, kansanedustajat, lehdistö

19 Informaatiotarpeen tasot Ulkoinen informaatio Strateginen suunnittelu Taktinen ohjaus Operatiivinen valvonta Sisäinen informaatio Uusi-Rauva 1994

20 Tiedon seurannan aikajänne ja syvyys eri johtamisen tasoilla Tiedon aikajänne Pitkä tähtäys Omistajat Keskipitkä tähtäys Taktinen johto Strateginen johto Lyhyt tähtäys Operatiivinen johto Reaaliaikaisuus Suoritusporras Yksityiskohtaisuus Karkea Laitinen 1998 Tiedon karkeustaso

21 Business Intelligence tasot (Cyber Intelligence) Strateginen taso Strateginen tietämys Taktinen taso Kilpailutietämys Operatiivinen taso Markkinatietämys Mennyt Nykyhetki Tuleva Mukailtu lähteistä McGonagle ja Vella 1996 ja Viva Business Intelligence Oy 1998

22 Business Intelligence tasot Ulkoiset lähteet Laaja Yhdistetty Tuleva Strateginen tietämys Taktinen tietämys Operatiivinen tietämys Sisäiset lähteet Kapea Yksityiskohtainen Mennyt Mukailtu lähteistä Thierauf 2001 ja Hannula 2002.

23 TERVEYDENHUOLLON ARVOKETJU RESURSSIT TAVOITE TUOTANTO SUORITE (Output ) mitä potilaalle tehdään VAIKUTUS (Outcome ) mitä potilaalle tapahtuu ARVO (Value ) mitä potilas / sidosryhmät kokevat prosessien sisäinen vaihtelu terveyspolitiikka potilaskohtainen vaihtelu epävarmuus, potilaan oma toiminta (episodi) subjektiivinen laatu, uskottavuus, legitimiteetti Missio Mukaeltu lähteestä: Porter & Teisberg: Redefining Healthcare 2006

24 Mittaamisen arvoketju LEAD MITTAREITA (ennalta viestiviä, auttavat nopeaan ja proaktiiviseen toimintaan) LAG-MITTARIT (tulosmittarit, vaikutusmittarit, vastaavat mitä piti aikaansaada kysymyksiin) MATERIAALIT INFORMAATIO PALVELU PROSESSI TUOTOKSET VAIKUTUKSET Resurssit Kustannukset Työvoimatekijät Toimitukset Toiminnot Toimenpiteet Työnkulku Tuotteet Palvelut Toimitusaika ym. Tyytyväisyys Markkinaosuus Kannattavuus Voitto / tappio Strategioiden toteutuminen

25 Mittaamisesta parantamiseen Kehityksen seuranta Jatkuva mittaaminen ja parantaminen Strategiset päämäärät Toiminnan tavoitteet Avaintunnusluvut Toimintomittarit Toimintohukat

26 Kirjallisuuden mukaan Yhdeksän yleisintä mittausaluetta 1. Taloudelliset indikaattorit 2. Resurssien käytön tehokkuusmittarit 3. Resursseihin kohdistuvat mittarit 4. Tuotoksiin sisältyvät mittarit 5. Sisäiset tuotteiden ja palveluiden laatumittarit 6. Ulkoisten asiakkaiden tarpeisiin liittyvät mittarit 7. Ulkoisten asiakkaiden tyytyväisyysmittarit 8. Työvaihe-, aktiviteettitason mittarit 9. Tuotteiden ja palveluiden oikea-aikaisuuteen liittyvät mittarit

27 PROSESSIMITTARIEN PERUSLUOKITTELU Effectiveness Efficiency Quality Timeliness Productivity Safety Kuinka hyvin prosessin lopputulos vastaa asiakkaan vaatimuksia (tuotettiin oikeita asioita) Millaisilla panoksilla prosessin lopputulos saatiin aikaan (oikeat asiat tehtiin oikein, tehokkaasti) Missä määrin lopputuotoksen ominaisuudet vastaavat asiakkaan vaatimuksia ja odotuksia Miten hyvin lopputulos on saatu aikaan asiakkaan vaatimassa ajassa Tuotettu lisäarvo jaettuna käytetyillä panoksilla Organisaation ja sen henkilöstön työympäristön turvallisuus Lagging, leading, behavioral - mittarit Ref: The Performance Handbook, Vol. 2, W. Artley et.al.,pbm SIG, 2001

28 Keskeisimmät mittaamisen kohteet 1. Mikä on potilaan saama arvo tuotetusta palvelusta - vaikuttavuus. 2. Tietoa panoksesta, joka allokoidaan prosesseihin (mm. raha, aika)

29 Mitä terveydenhuollossa tulisi mitata? Oma näkemykseni, operatiivinen taso. 1. Toimitusvarmuuden ja palvelukyvyn mittarit 2. Läpimenoajan mittarit 3. Asiakkaan kokeman laadun mittarit 4. Tuotetun palvelun todellisen laadun mittarit 5. Kustannustehokkuuden / -vaikuttavuuden mittarit 6. Vaaratapahtumamittarit

30 Jatkuvan Oppimisen Prosessi STRATEGINEN JOHTAMINEN VISIO STRATEGINEN JOHTAMINEN STRATEGIA TOTEUTTAMINEN Strategian päivittäminen Strategisen oppimisen looppi BSC Tasapainoinen Mittaristo Budjetointi Strategisten hypoteesien testaaminen OPPIMINEN Resurssit Syötteet OPERATIIVINEN JOHTAMINEN Operatiivisen johtamisen looppi Suorituskyky Toimenpideohjelmat Kelpuuttaminen Tuotokset OPERATIIVINEN JOHTAMINEN

31 Ilmiöitä ennakoivasti mallintava ja optimoiva ja toimeenpaneva ROI Informaation teho, vaikuttavuus Raakadata Vakioraportit Tarpeen mukaiset raportit ja jatkuva muutostiedot Ilmiöitä ennakoivasti mallintava ja optimoiva Kuvaava Entäs Jos? ilmiön mallintaminen, oletuksiin perustuvat syy seuraussuhteet (BSC) SYY SEURAUSSUH- TEIDEN KVANTITATII- VISEN YHTEYDEN SOVELTAMINEN JOH- TAMISESSA Kuvaa ilmiöitä (LAG) Ennakoi ilmiön käyttäytymistä (Predictive) Data Informaatio Tietämys Knowledge Viisaus Intelligence RAAKADATASTA EI VIELÄ PALJON TUKEA JOHTAMISELLE Ref: Gary Cokins, SAS, 2004

32 Rakenna syy-seuraussuhteet ASIAKAS Nykyisyyttä PROSESSIT Tulevaisuuden tekemistä HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Menneisyyttä TALOUS

33 Pirkanmaan shp:n strategiakartta Asiakasnäkökulma Potilaiden saama hyöty palveluista Palvelutarpeen tyydyttäminen Asiakastyytyväisyysmittaukset Potilas ja PTH Palvelusopimusten toteutuminen Kunta Prosessit näkökulma Prosessien laatu Prosessien läpimenoaika Tuottavuus Hoitoon pääsy Laatu Henkilöstö ja uudistuminen näkökulma Työntekijöiden kyky kehittää prosesseja ja tuottaa palveluja Osaamisen kehittäminen Henkilöstön hyvinvointi Tutkimus ja opetus Koulutus Kehityskeskustelut Esimiestyö Talouden näkökulma Resurssit ja talous Tilikauden tulos Toimintakate Investointiosa Palkkamenot Työpanos

34 BSC: Asiakasnäkökulma Mittarit Tavoitetaso Seurannan tiheys ja taso Vuodeosastohoidon laatumittari (V) Poliklinikkapalvelun laatumittari (V) Palvelusopimusten toteutuminen (V) Terveyskeskusten tyytyväisyysmittari Vähintään 90 % saavuttaa tason 8-10 (asteikko 4-10) Vähintään 90 % saavuttaa tason 8-10 (asteikko 4-10) Sopimusasiakkaiden palvelusopimukset toteutuvat tilaajittain sairaanhoitopiiritasolla ja tuottajittain toimialuetasolla sopimusten mukaisesti vähintään 98%:sti ja enintään 102%:sti Vähintään 90 % saavuttaa tason 3-5 (asteikko 1-5) x 1/vuosi shp, ta x 3/vuosi shp, ta x 3/vuosi shp, ta x 1/vuosi shp

35 BSC: Henkilöstö ja uudistuminen näkökulma Mittarit Tavoitetaso Seurannan tiheys ja taso Täydennyskoulutus Kehityskeskustelut (V) Ohjattu harjoittelu Terveystieteellinen tutkimus Vakansseihin suhteutettuna toteutuu vähintään 90 %:sti Koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit > 7 vrk/vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö > 4 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö > 2 vrk/vuosi Hoitoalan opiskelijoiden antama arviointi ohjatun harjoittelun jaksoista (yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijat). Vähintään 85% opiskelijoista antaa arvosanan 8-10 (asteikko 1-10). EVO-julkaisupisteet eivät vähene kolmen edellisen vuoden keskiarvosta. x 1/vuosi shp, ta x 1/vuosi shp, ta x 1/v shp, ta x 1/v shp, ta Kuvaavat uudistumista!!!

36 BSC: Henkilöstö ja uudistuminen näkökulma Mittarit Esimiestyö Työn kehittävyys ja haasteellisuus (V) Työyhteisön toiminta (V) Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot Tavoitetaso Vähintään 70 % henkilöstöstä antaa arvosanan 3-5 (tuloskunto-mittari, asteikko 1-5) Vähintään 80 % henkilöstöstä antaa arvosanan 3-5 (tuloskuntomittari, asteikko 1-5) Vähintään 80 % henkilöstöstä antaa arvosanan 3-5 (tuloskuntomittari, asteikko 1-5) Vähintään 80 % henkilöstöstä antaa arvosanan 3-5 (tuloskuntomittari, asteikko 1-5) Pitkät (yli 3 vrk) sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna Lyhyet (3 vrk tai alle) sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Seurannan tiheys ja taso x 1/vuosi shp, ta x 1/vuosi shp, ta x 1/vuosi shp, ta x 1/vuosi shp, ta x 3/vuosi shp, ta Kuvaavat henkilöstön hyvinvointia!!!

37 Tuloskuntomittarin kysymykset 1. Tyytyväisyys työtehtäviin 2. Tyytyväisyys työmäärään Tuloskunnon arviointi -kysely 23 kysymystä, joista kysymys numero 22 ei lueta mukaan Esimiestyö (ent. johtaminen) 6, 8, 9, 14, 16, 18, 20, 23 Työn kehittävyys ja haasteellisuus 3, 4, 5, 7, 12 Työyhteisön toiminta 10, 11, 15, 17, 19 Työtyytyväisyys 1, 2, 13, Omien vastuiden selkeys työssä 4. Vaikuttamismahdollisuudet omien työtehtävien suunnitteluun 5. Mahdollisuus hyödyntää omia kykyjä tehokkaasti työssä 6. Esimieheltä saatu palaute työssä suoriutumisesta 7. Mahdollisuudet itsensä kehittämiseen koulutuksen avulla 8. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen palkkauksessasi verrattuna omaan ammattiryhmääsi 9. Esimiessuhteiden toimivuus toimipisteessä 10. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö 11. Työilmapiiri 12. Itsenäisyys työn teossa 13. Henkilökohtainen työssä jaksaminen 14. Tyytyväisyys toimipisteen tyky-toimintaan 15. Työyhteisön kyky käsitellä ristiriitoja 16. Esimiesten ja henkilöstön välinen tiedonkulku toimipisteessä 17. Oman työn tarkoituksen tunteminen osana sairaalan toimintaa 18. Muutosten suunnittelu ja toteutus 19. Töiden jakoon liittyvä oikeudenmukaisuus toimipisteessä 20. Johtoryhmän toiminta palvelu- ja toimialueella, johon toimipisteesi kuuluu 21. Henkilökohtainen työnilo 22. Tuloskuntomittarin tulosten hyödyntäminen työyhteisön ja toiminnan kehittämisessä 23. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen

38 BSC: Prosessinäkökulma Mittarit Tavoitetaso Seurannan tiheys ja taso Hoidon tarpeen arviointi (V) Hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa (V) Hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa (V) Tuottavuus Sairaalainfektiot Epikriisien lähettämisviive Kiireettömät lähetteet: arvioidaan kolmen viikon kuluessa Kiireelliset lähetteet: arvioidaan 3 arkipäivän kuluessa Lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon pääsee erikoissairaanhoidossa kuudessa kuukaudessa ja lastenpsykiatriassa sekä nuorisopsykiatriassa kolmessa kuukaudessa Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle hoito toteutuu neljän viikon kuluessa Sairaanhoitopiiri- ja toimialuetasolla 2 % parempi kuin vuonna 2009 Vallitsevuus alle 13% otoksesta Epikriisit lähetetään 5 vrk:n kuluessa x 3/vuosi shp, ta x 3/vuosi shp, ta x 3/vuosi shp, ta x3/vuosi shp, ta x1/vuosi shp, ta x 3/vuosi shp, ta

39 BSC: Talouden näkökulma Mittarit Tavoitetaso Seurannan tiheys ja taso Palkkamenot (V) Työpanos Investointiosa (V) Toimintakate Tilikauden tulos (V) Enintään talousarvion mukainen Enintään suunnitelman mukainen (toteutunut työpanos 100%) Hankkeet toteutuvat investointiosan kokonaismäärärahan puitteissa ja talousarviossa nimetyt yksittäiset investoinnit ja investointiryhmät toteutetaan määrärahansa puitteissa. (Yksittäisen hankkeen tai hankeryhmän ylitys enintään 2 %.) Vähintään talousarvion mukainen Talousarvion mukainen tai parempi x 3/vuosi; shp, ta x3/vuosi shp, ta x 3/vuosi; shp x 3/vuosi; shp x 3/vuosi; shp V = Valtuustoon nähden sitova

40 Vuonna 2010 PSHP:ssä testattavia uusia mittareita mallia HUS / Lauharanta 1. DRG-pistemäärä Kuvaa tuotantovolyymiä Määritys: DRG-paino x tapausten lukumäärä Yhteismitallistaa avohoitoa ja vuodeosastohoitoa 2. Keskimääräinen DRG-paino Kuvaa toiminnan resurssikulutusta ja vaativuustasoa Määritys: painotettu keskiarvo 3. Tuottavuuden mittarit a) DRG-pisteen hinta ( kokonaistuottavuus ) Määritys: tuotantokustannukset/drg-pisteiden lukumäärä Kustannuksina joko välisuoritekustannusten summa (Ecomed) tai kirjanpidon kustannukset) b) Henkilötyön tuottavuus Määritys: DRG-pisteet/tehdyt henkilötyötunnit tarkastelujaksolla

41 Kuntien nettokustannukset erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon yliopistosairaanhoitopiireittäin vuosina euroa/asukas HUS Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Manner-Suomi ESH euroa/ asukas PTH euroa/asukas Katkoviivalla on kuvattu erikoissairaanhoidon (ESH) ja perusterveydenhuollon (PTH) kustannukset yhteensä Lähde: Suomen Kuntaliitto/Tilastokeskus 41

42 Kuntien nettokustannukset erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon sairaanhoitopiireittäin euroa/asukas vuonna Itä-Savo Länsi-Pohja 1800 Etelä-Savo Pohjois-Savo Varsinais-Suomi 1750 Vaasa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Kymenlaakso 1400 ESH euroa/ asukas Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala PIRKANMAA Manner-Suomi Helsinki ja Uusimaa Satakunta Keski-Suomi Pohjois- Pohjanmaa Lappi Päijät-Häme PTH euroa/ asukas Katkoviivalla on kuvattu erikoissairaanhoidon (ESH) ja perusterveydenhuollon (PTH) kustannukset yhteensä Lähde: Suomen Kuntaliitto/Tilastokeskus 42

43 n jäsenkuntien nettokustannukset erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon euroa/asukas vuonna Parkano Äetsä Mouhijärvi Urjala Vammala Vilppula Mänttä Ikaalinen Kihniö Nokia Juupajoki Pälkäne Kylmäkoski Tre Hämeenkyrö Akaa PSHP Valkeakoski Manner-Suomi Kuhmalahti 2050 Kuru Katkoviivalla on kuvattu erikoissairaanhoidon (ESH) ja perusterveydenhuollon (PTH) kustannukset yhteensä Ruovesi Lempäälä Kangasala Orivesi Virrat ESH euroa/ asukas Ylöjärvi PTH euroa/asukas Vesilahti Pirkkala Lähde: Suomen Kuntaliitto/Tilastokeskus 43

44 Turvallisuussivusto Intrassa Sivuston tekijä ja ylläpitäjä: Petri Pommelin

45 Vaaratapahtumien raportoinnin organisointi Raportointijärjestelmän pääkäyttäjä: Petri Pommelin Lainmukainen ilmoitus ao. viranomaiselle Palaute Kansallinen Kansallinen potilasturvallisuude potilasturvallisuude n n seuranta seuranta Organisaation tilastotiedot Organisaatio Ilmoitus vakavasta tapahtumasta Potilasturvallisuusvastaava Potilasturvallisuustyöryhmä Johtoryhmä Johtajisto Oikeus nähdä organisaation tilastot Potilasturvallisuusvastaava (TA/PA) Potilasturvallisuusvastaavat (VA) Käsittelijät Ilmoittajat Osasto Osasto Osasto Osasto TA/PA-johtaja VA-johtaja Osastonlääkäri osastonhoitaja Nopea palaute Osaston työntekijät Oikeus nähdä toimialueen ilmoitukset ja tilastot Kehittämistoimet Päivittäisjohtaminen Ilmoitusten käsittely Oman ilmoituksen seuranta PP

46 n= 1194 n= 640 SIST 404 SAPA 110 NASY 87 KEIH 29 n= 257 n= 297

47

48

49

50

51 Kuntoon laitettavaa Tarpeiden määrittely toteuttajien määrittely Tiedonhallinnan infrastruktuuri Sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon tietotekniset ratkaisut Tiedon tuottajien valtakunnalliset tietotekniset ratkaisut Käyttöliittymäratkaisut Tarvittavan tiedon määrittely, päällekkäisyyksien purkaminen Osaamisen kehittäminen! Tietotuotannon tasot määriteltävä Alueelliset Valtakunnalliset Kansainväliset (EU OECD Health Data etc.) Laadunhallinta Vertailukelpoisuus Ajantasaisuus Tulevaisuuden ennustaminen Kirjaamiskäytännöt - suoritekäsikirjat Koodistot Kuka toimijana kokonaisvastuussa terveydenhuollon tietotuotannosta yksi vai useita - tarjoilukanavat