UUDENMAAN MERKITTÄVÄT TULVARISKIALUEET
|
|
- Pasi Halttunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UUDENMAAN MERKITTÄVÄT TULVARISKIALUEET - kuuleminen ehdotuksesta merkittäviksi tulvariskialueiksi lausunnot ja niiden käsittely - ehdotettavat tulvariskialueet perusteluineen ja aluerajauksineen UUDELY/44/07.02/2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Helsinki 2011
2 Sisältö 1. Tulvariskien alustava arviointi Tulvariskien alustavan arvioinnin tulokset Kuuleminen Kuulemisesta saatu palaute Palautteen käsittely Yleistä Helsingin ja Espoon rannikkoalueet Loviisan rannikkoalue ja ydinvoimala Porvoon Sannaisten vedenottamo Muut tulvariskialueet Ehdotus Uudenmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Muut tulvariskialueet... 20
3 3 1. Tulvariskien alustava arviointi Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja siihen liittyvä asetus (659/2010) tulivat voimaan kesällä Lain ja asetuksen avulla toimeenpannaan Euroopan unionin tulvadirektiivi (2007/60/EC). Tulvariskien hallintaan kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, mahdollisten merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä riskienhallintasuunnitelmien tekeminen. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) teki toimialueensa tulvariskien alustavat arvioinnit vuoden 2010 aikana. Arvioinnissa pyrittiin etsimään alueita, joille tulvista voi aiheutua merkittävää vahinkoa. Erityisesti pyrittiin löytämään alueita, joilla tulvariski olisi yleiseltä kannalta merkittävä, ts. laissa tarkoitettuja merkittäviä tulvariskialueita. Selvityksessä pyrittiin nostamaan esiin myös kansallisella tasolla merkittäviä tulvariskialueita, joille ELY-keskukset voivat laatia tulvariskien hallintaa palvelevia suunnitelmia yhdessä kuntien kanssa. Uudenmaan ELY-keskus teki arvioinnin yhdeksällä päävesistöalueella (vesistöaluenumerot 15-23) sekä rannikon pienillä valuma-alueilla. Lisäksi arvioitiin merivesitulvista aiheutuvat riskit. Niiltä osin, kuin vesistöalueet ulottuivat muiden ELY-keskusten alueelle, selvitettiin tulvariskejä yhteistyössä naapurikeskusten kanssa. Alustavan arvioinnin tuloksena valmistui Uudenmaan alueelta 11 raporttia, jotka käännettiin myös ruotsinkielelle. Raportit toimivat tausta-asiakirjoina ehdotukselle merkittäviksi tulvariskialueiksi.
4 4 2. Tulvariskien alustavan arvioinnin tulokset Tulvariskien hallinnasta säädetyn lain (2010/620) 8 mukaan alue, jolla tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella todetaan mahdollinen merkittävä tulvariski tai jolla sellaisen riskin voidaan olettaa ilmenevän, nimetään merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys sekä seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset: 1) vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle; 2) välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen 3) yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen; 4) pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle; tai 5) korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle Maa- ja metsätalousministeriön nimittämä valtakunnallinen tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä on linjannut merkittävän tulvariskialueen kriteerit. Näitä ovat mm: - enemmän kuin vakituista asukasta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella - useita terveydenhuoltorakennuksia tai huoltolaitosrakennuksia, joissa on useita pysyviä vuodepaikkoja sekä lasten päiväkoteja harvinaisen tulva peittämällä alueella - alueen kannalta merkittävää asukasmäärää palveleva vedenottamo harvinaisen tulvan peittämällä alueella - jätevedenpuhdistamon toiminnan häiriintyminen terveyttä uhkaavalla tavalla - merkittävä voimalaitos tai useita sähköasemia harvinaisen tulvan peittämällä alueella - useita maanteitä, katuja, rautatieosuuksia tai vesiliikennereittejä katkeaa harvinaisella tulvalla Arvioinnin pohjalta Uudenmaan ELY-keskus ehdotti toimialueensa merkittäviksi tulvariskialueiksi Helsingin ja Espoon sekä Loviisan rannikkoalueita. Perustelut olivat seuraavat: Helsingin ja Espoon rannikkoalueet: yli asukasta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella useita terveydenhuoltorakennuksia sekä lasten päiväkoteja harvinaisen tulvan peittämällä alueella jätevedenpuhdistamo tie- ja raideliikenneyhteydet merkittävät kaavoituspaineet
5 5 Loviisan rannikkoalue: n. 500 asukasta harvinaisen tulvan peittämällä alueella ydinvoimala tieliikenneyhteydet Yleiseltä kannalta merkittäviä tulvariskialueita ei löytynyt vesistökohtaisista tarkasteluista. Muiksi tulvariskialueiksi, joilla ELY-keskus huolehtii tarpeen mukaan muusta suunnittelusta tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi, todettiin vesistöittäin seuraavat alueet: 18. Porvoonjoki: Porvoon keskusta (asukasmäärä, kaavoituspaineet, kulttuuriympäristö) 21. Vantaanjoki: Oulunkylän siirtolapuutarha ja Savelan asuinalue, Pirttirannan loma-asuntoalue, Myyraksen asuinalue, Nikinmäki-Jokivarren alue, Silvolan tekoaltaan pato (asukasmäärä, tunnettu tulva-alue, padon sortumariski) 23. Karjaanjoki: Lohjanjärven ranta-alueet (asukasmäärä, teollisuuslaitos, vapaa-ajan asutuksen määrä) 81. Suomenlahden rannikkoalueen pienet valuma-alueet: Espoonjoki, Mätäoja (asukasmäärä, tieliikenneyhteydet)
6 6 3. Kuuleminen Tulvariskien hallinnasta säädetyn lain (620/2010) 17 mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on varattava kaikille mahdollisuus tutustua ehdotukseen merkittävien tulvariskialueiden nimeämiseksi ja ehdotukseen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi sekä niiden tausta-asiakirjoihin ja varattava tilaisuus esittää mielipiteensä ehdotuksista kirjallisesti tai sähköisesti. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää lisäksi tarvittavat lausunnot. Valtakunnallinen kuuleminen ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi pidettiin Uudenmaan aluetta koskeva ehdotus oli nähtävillä toimialueen kuntien virallisilla ilmoitustauluilla. Ehdotuksen tausta-asiakirjat (vesistöalueille ja merenrannikolle laaditut tulvariskien alustavat arvioinnit) olivat nähtävillä sähköisesti ELYkeskuksen verkkopalvelussa. Kuulemisprosessissa annettiin mahdollisuus esittää mielipiteensä merkittävien tulvariskialueiden nimeämisestä. Mielipiteitä toivottiin erityisesti siitä, sisälsikö ELYkeskuksen ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi ne alueet, joille vesistö- ja meritulvista voi aiheutua yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Tulvariskien arvioinneista sekä ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi tiedotettiin sekä valtakunnallisesti että alueellisesti julkaistuilla tiedotteilla. Yleisen kuulemisen lisäksi Uudenmaan ELY-keskus pyysi lausuntoa ehdotuksesta merkittäviksi tulvariskialueiksi toimialueensa kunnilta, pelastuslaitoksilta, Etelä- Suomen aluehallintovirastolta, Uudenmaan liitolta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä, Helsingin Energialta, Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ja Suomenojan voimalaitoksilta sekä Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamolta. Yhteensä lausuntopyyntöjä lähetettiin 39 kappaletta. Lausunnot pyydettiin toimittamaan ELY-keskukselle mennessä.
7 7 4. Kuulemisesta saatu palaute Uudenmaan ELY-keskus sai 27 lausuntoa tai vastausta ehdotuksesta Uudenmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi. Erikseen lähetettyihin lausuntopyyntöihin jätti vastaamatta yhdeksän kuntaa sekä neljä muuta tahoa. Helsingin kaupunki esittää tulvariskialueluokan II määrittämistä siten, että luokkaan kuuluville tulvariskialueille tulee kuntien toimesta tehdä tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat, tarvittaessa ELY-keskuksen avustuksella. Vaikutuksia pidetään paikallisina ja kuntien rajojen sisällä olevina, joten ylikunnallisia organisaatioita ei tarvittaisi. Kaupungin mukaan I-luokkaan nimettävien kohteiden tulisi painottua kohteisiin, joissa tulvariskien paikallinen hallinta ei ole vielä riittävällä tasolla. Helsingin tulvariskikohteista usealle on joko tehty tulvasuojauksia ja on laadittu tai laaditaan tulvasuojelusuunnitelmia meriveden nousun estämiseksi alueelle (mm. Kaitalahti, Marjaniemi, Sarvastonlahti ja Vartiokylänlahti). Kaupunki katsoo, että tällaiset alueet eivät enää kuulu laissa tarkoitettuihin tulvariskialueisiin. Uusilla alueilla merivesitulvariski otetaan aina kaavavaiheessa alueiden suunnittelussa huomioon. Kaupunki katsoo, että Helsingin rannikkoalue ei muodosta yhtä kokonaista tulvariskialuetta, vaan tulvariskialueet ovat pienimuotoisia ranta-alueita eri puolilla kaupunkia, joiden käsittely on aina tehtävä aluekohtaisesti. Rannikon maankäyttömuotojen ei katsota olevan sellaisia, että toimintojen joutuminen tulvan kohteeksi voisi aiheuttaa tulvariskilain tarkoittamia erittäin laaja-alaisia, pitkäkestoisia ja korjaamattomia seuraamuksia. Helsingin kaupunki on hyväksynyt ja ottanut käyttöön oman tulvastrategiansa vuonna Se sisältää toimenpidesuunnitelman merivesitulvien torjumiseksi ja haittojen ehkäisemiseksi sekä tulviin varautumiseksi. Strategia sisältää yhdeksän eri hallintokunnille osoitettua kehitystoimenpidettä. Toimenpiteiden toteuttamista seuraa Helsingin tulvatyöryhmä, joka myös seuraa jatkuvasti asiantuntijoiden tekemiä ennusteita meriveden korkeusmuutoksista. Tulvastrategiaa tarkennetaan ennusteiden perusteella. Kaupunki katsoo tulvastrategian vastaavan hyvin lain tarkoittamaa tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Tulvastrategian toimenpiteiden toteuttamisen katsotaan riittävän Helsingin alueella sijaitsevien tulvariskialueiden hallintaan. Helsingin kaupunki katsoo omaavansa parhaan asiantuntemuksen sekä riittävät edellytykset tulvariskien arviointiin ja tulvien hallintatoimenpiteiden määrittämiseen myös jatkossa omalla alueellaan. Helsingin kaupunki esittää, että Helsingin rannikkoalueen tulvariskialueet nimetään IIluokkaan kuuluviksi alueiksi ja Helsingin kaupunki vastaa näiden alueiden tulvavaara- ja tulvakarttojen tekemisestä ja tulvariskien hallintasuunnittelusta.
8 8 Karkkilan kaupungilta (/tekninen ja ympäristötoimiala/maankäyttö) tulleen palautteen mukaan Karjaanjoen vesistöalueen selvityksestä puuttuu tulvariskialueita. Puuttuvina alueina mainitaan Saavajoen suistoalue Tuorilantien varrella Pyhäjärven itäpäässä, Sudetin länsialue sekä Karkkilan jätevedenpuhdistamon alue Karjaanjoen varrella. Keravan kaupunki korostaa lausunnossaan tulvariskien huomioimisen tärkeyttä osoitettaessa rakentamista Keravanjoen läheisyyteen. Kaupunki esittää Keravanjokeen laskevaa Nissinojaa III-luokan tulvariskialueeksi. Kirkkonummen kunta kiinnittää huomiota Espoonlahteen laskeviin Kirkkonummen Sundetiin sekä Mankinjokeen. Meritulvariskin katsotaan kohdistuvan Kehä III:seen ja rantarataan Espoon lisäksi myös Kirkkonummen puolella. Tulva aiheuttaisi huomattavaa haittaa sekä tie- että raideliikenteelle, joten kohteisiin tulisi kiinnittää huomiota tulvariskien estämisessä ja suunnittelussa. Loviisan kaupunki pitää tulviin varautumista erittäin tärkeänä ja pitää tärkeänä myös, että varaudutaan taloudellisiin panostuksiin tulvasuojauksien toteuttamiseksi. Kaupungille on epäselvää, onko tulvariskien hallintasuunnitelmien tekemiseen käytettävissä valtion rahoitusta. Tulvariskit huomioidaan uusien kaavojen laadinnassa sekä uudessa rakennusjärjestyksessä. Porvoon kaupunki katsoo, että Uudenmaan ELY-keskuksen ehdotuksessa merkittäviksi tulvariskialueiksi ei ole Porvoon osalta huomioitu riittävällä riskiluokituksella kaikkia rannikon merkittäviä kohteita. Ehdotusta on kaupungin mukaan syytä tarkentaa luokittelemalla Sannaisten tärkeän pohjavedenottamon alue merkittäväksi tulvariskialueeksi. Vedenoton pitkäaikainen keskeytys on tulvatilanteessa mahdollinen. Kaupungin mukaan Sannaisissa pitäisi lisäksi huomioida meritulvan ja Ilolanjoen tulvan mahdollinen samanaikaisuus. Porvoon keskustan alue on kaupungin mukaan perustellusti mukana luokassa "muut tulvariskialueet", mutta jatkotoimenpiteiden järjestäminen tulisi esittää tarkemmin. Myöskään tulvariskien hallintasuunnitelmien maksajataho ei selviä ehdotuksen taustaasiakirjoista. Raaseporin kaupunki ehdottaa, että ehdotusta merkittäviksi tulvariskialueiksi täydennetään Tammisaaren Vanhalla kaupungilla ja Pursitiellä. Kyseiset asuinalueet ovat kaupungin mukaan alttiita tulville. Muutoin Raaseporin alueen tulvien todetaan kohdistuvan lähinnä peltoalueille, ja haittana nähdään lähinnä ravinteiden kulkeutuminen vesistöön.
9 9 Vantaan kaupunki kehottaa huomioimaan, että keskimäärin kerran 200 vuodessa tapahtuvan meritulvan aikana tulvavesi ulottuu luonnonpuroja ja avo-ojia pitkin Vantaan Västerkullan ja Västersundomin alueille. Kyseisiä alueita ehdotetaan otettavaksi mukaan kohtaan "Muut tulvariskialueet". Kaupunki ehdottaa lisättäväksi "Muihin tulvariskialueisiin" Vantaanjoen valumaalueella huolen tieliikenne- ja kulttuurikohteiden turvallisuudesta tulvatilanteessa, erityisesti mainitaan Hämeenlinnan väylän alimmat kohdat. Vihdin kunta totesi vastauksessaan lausuntopyyntöön, ettei kunta anna lausuntoa ehdotuksesta Uudenmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on ollut mukana valmistelemassa Helsingin kaupungin tulvaryhmän valmistelemaa Helsingin kaupungin lausuntoa. Pelastuslaitoksen lausunto on Helsingin kaupungin lausunnon mukainen. Etelä-Suomen aluehallintovirastosta annettiin lausunto pelastustoimi ja varautuminen vastuualueelta, peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualueelta sekä ympäristölupa vastuualueelta. Pelastustoimen ja varautumisen vastuualueella ei ole lausuttavaa ehdotuksessa esitettyihin tulvariskialueisiin. Vastuualueen mukaan pelastuslaitosten tulisi kuitenkin saada riittävän tarkkaa aineistoa tulva-alueista ja niiden vaikutusalueilla asuvien ihmisten ja rakennusten määrästä, jotta ne voisivat ennakkosuunnittelulla varautua tulviin. Vastuualueen mukaan jatkossa tarvitaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä pelastuslaitosten tiivistä yhteistyötä ja tiedon vaihtoa. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue pitää esitettyjä merkittäviä ja muita tulvariskialueita tärkeinä tulvasuunnittelun kohteina myös ihmisen terveydelle ja turvallisuudelle tulvasta aiheutuvien vahingollisten seurausten kannalta. Esitettyjen alueiden lisäksi voi olla tarpeen nimetä muitakin tulvariskialueita, joilla tulvavesi voi aiheuttaa merkittäviä, sekä välittömiä että välillisiä haittoja tai vaaroja ihmisten, eläinten ja elinympäristön terveydelle ja turvallisuudelle. Vastuualue pitää tarpeellisena, että selvitystyön osin epätarkkoja ja puutteellisia tietoja tarkennetaan riskikohteiden kartoittamiseksi. Myös elintarviketuotantokohteiden kartoitus ja niiden merkittävyyden arviointi tulvariskin kannalta nähdään tarpeelliseksi. Vastuualue pitää tärkeänä, että tulvariskien hallinnan valmiutta parannetaan eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa myös erikseen nimeämättömillä tulvariskialueilla. Kuntien terveydensuojelu-, terveydenhuolto- ja sosiaaliviranomaisten mukanaoloa tulvariskien hallinnan suunnittelussa pidetään tärkeänä, koska meriveden nousun ja vesistötulvien on todettu kuormittavan runsaasti myös näitä viranomaistahoja. Ympäristölupavastuualue ei ota kantaa tulvariskien arviointiperusteisiin ja eri kohteiden nimeämiseen, mutta pitää hyvänä, että koko Suomen tulvariskeistä on tehty laajaalaiset ja kokonaisvaltaiset selvitykset. Vastuualue katsoo, että tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi suunniteltavien toimenpiteiden mahdollinen vesilain mukainen lu-
10 10 vantarve tulee ottaa huomioon ja lupaprosessin läpiviemiselle tulee varata riittävästi aikaa. Lisäksi voimassaolevien lupien muutos- ja päivitystilanteissa voitaisiin harvinaiset tulvat mahdollisesti ottaa huomioon jo lupamääräyksissä, jolloin poikkeuslupien tarvetta voitaisiin vähentää. Uudenmaan liitto toteaa Espoon kaupunginvaltuuston päättäneen siirtää nykyisen jätevedenpuhdistamon pois Suomenojan tulvariskialueelta. Lisäksi Uudenmaan liitto toteaa Helsingin ja Espoon muodostaman tulvariskialueen rajoittuvan kuntarajoihin, vaikka merkittäviä kasvupaineita on myös Kirkkonummen ja Sipoon alueilla. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY) toteaa, että ehdotuksessa merkittäviksi tulvariskialueiksi olisi hyvä esittää perustelut sille, miksi sen perusteena käytetään harvinaista keskimäärin kerran 1000 vuodessa toistuvaa tulvaa, vaikka maankäytön suunnittelu ja kaavoitus perustuvat keskimäärin kerran 200 vuodessa toistuvaan tulvaan. Kuntayhtymän mukaan keskimäärin kerran 200 vuodessa toistuvaa tulvaa käyttämällä Helsingin ja Espoon rannikkoalueet kuuluisivat tulvariskiluokkaan II (kansallisesti merkittävät tulvariskialueet). HSY esittää, että tulvariskiluokka II voitaisiin määritellä siten, että II-luokkaan kuuluvat tulvariskialueet ovat paikallisesti merkittäviä ja sen tähden tulvariskialueille tulee tehdä kuntien toimesta tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Pääkaupunkiseudun kaupungit ja HSY ovat laatimassa yhteistä ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaa. Viimeisimpien tutkimusten mukaan merenpinta voi nousta Helsingissä cm tämän vuosisadan loppuun mennessä. Tällöin myös tulvariski Helsingin ja Espoon rannikkoalueilla on merkittävästi suurempi kuin arvioitaessa riskiä nykyilmastossa. HSY esittää, että se pääkaupunkiseudun keskeisenä vesihuollon toimijana ja Pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategian kokoajana osallistuu Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoimaan tulvariskien kartoituksen ja riskien ehkäisyn suunnittelun jatkotyöhön. Helsingin Energian varautumistoimet on kirjattu Helsingin kaupungin tulvastrategiaan. Yhtiön edustaja on mukana kaupungin tulvatyöryhmässä, joka on valmistellut Helsingin kaupungin lausunnon ehdotukseen tulvariskialueista. Helsingin energia ei erikseen ota kantaa ehdotukseen. Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan voimalaitoksen mukaan laitoksen reaktoriyksiköille on myönnetty käyttöluvat vuosien 2027 (Loviisa1) ja 2030 (Loviisa2) loppuun asti. Voimalaitoksen riskitekijöitä arvioidaan laitoksen omassa riskitutkimuksessa, jonka tulva-arvio perustuu Merentutkimuslaitoksen selvitykseen. Sen mukaan keskimäärin kerran 1000 vuodessa toistuva merivedenkorkeus olisi +2,00 metriä. Arvion mukaan maanpinnan nousu kumoaa meriveden pinnannousun noin 2050 asti. Laitoksella voimassaolevan ohjeiston mukaisesti varautumistila julistetaan meriveden pinnankorkeudessa +1,75 m. Mikäli tuulennopeus on yli 25 m/s ja meriveden pinta yli
11 11 1,85 m tai meriveden pinta yli +1,95 m ajetaan laitos seisokkitilaan. Sähköntuotanto voidaan palauttaa vuorokauden kuluessa vedenpinnan laskettua. Huoltotoimenpiteiden aikana laitoksen merivesivesiputkien ollessa avoimina voisi yli +2,00 m korkuisesta tulvasta päästä vettä laitokselle, minkä seurauksena olisi todennäköisesti pitkäaikainen tuotannon keskeytys. Vasta +3,00 m korkeudelle yltävä tulva vioittaa voimalaitoksen järjestelmiä siten, että ydinturvallisuus vaarantuu. Matalammat tulvakorkeudet edellyttävät tulvan lisäksi muita samanaikaisia vikoja ydinvoimalaitosonnettomuuden tapahtumiseen. Voimalaitos pitää kulkuyhteyksien säilymistä tärkeänä häiriöttömän toiminnan kannalta. Etenkin Loviisan Määrlahdessa tie jäisi harvinaisen tulvan sattuessa veden alle. Fortumin arvion mukaan harvinaisen suuri kerran 1000 vuodessa toistuva tulva ei aiheuta ydin- tai säteilyturvallisuuden kannalta vahingollista seurausta ympäristölle. Lisäksi voimalaitoksen sähköntuotannon kahden vuorokauden keskeytystä ei Fortumin mukaan voida pitää pitkäkestoisena välttämättömyyspalvelun keskeytyksenä, sillä sähköverkossa ylläpidetään varakapasiteettia häiriötilanteiden varalle. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin mielestä esitys on hyvä, perusteltu ja kannatettava. Ympäristönsuojelupiirin mukaan alimmat rakentamiskorkeussuositukset tulisi päivittää Uudenmaan kunnissa. Etenkin Östersundomin yhteistä yleiskaavaa suunniteltaessa tulva-asiat tulee huomioida. Espoon, Hyvinkään ja Kauniaisten kaupungilla sekä Askolan, Karjalohjan, Lapinjärven, Myrskylän, Mäntsälän, Pornaisten ja Pukkilan kunnilla sekä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa ehdotuksesta.
12 12 5. Palautteen käsittely 5.1 Yleistä Tulvariskien alustavassa arvioinnissa käytettiin harvinaista, keskimäärin kerran vuodessa toistuvaa tulvakorkeutta. Paikkatietoanalyysissä käytetyn poikkeuksellisen suuren tulvan peittävyyden avulla voitiin riittävällä varmuudella rajata tarkastelun ulkopuolelle alueet, joilla tulvariskiä ei ole. Toisaalta lähtöaineistojen epätarkkuuksista johtuen menettelyllä saatiin varmemmin mukaan tarkasteluun sellaiset kohteet, joissa tulvariski on mahdollinen. Käytännössä kerran 200 ja vuodessa toistuvien tulvakorkeuksien ero on kuitenkin pieni. Esimerkiksi Helsingissä alin suositeltava rakentamiskorkeus on N 60 +2,60 metriä, kun tulvariskien alustavassa arvioinnissa käytetty tulvataso oli N 60 +2,80 metriä. Ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset korostuvat etenkin meritulvariskiä arvioitaessa, koska toteutuessaan ilmastonmuutos vaikuttaa tulvavedenkorkeuksiin enemmän meressä kuin vesistöissä. Merivedennousua arvioivat ennusteet viittaavat huomattavaan nousuun jo tämän vuosisadan loppuun mennessä. Tämä on otettava huomioon erityisesti uusia asuinalueita kaavoitettaessa ja uutta rakennuskantaa suunniteltaessa. Uusien ja tarkentuvien ennusteiden myötä alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet merenrannikolla tullaan päivittämään lähitulevaisuudessa. Ennakkoarvion mukaan suosituskorkeudet tulevat uusimpien ennusteiden mukaan nousemaan jonkin verran; nousun suuruusluokka tarkentuu jatkotarkastelujen pohjalta. Tulvariskien alustava arviointi tehtiin pääosin olemassa olevaa paikkatietoaineistoa hyödyntäen. Tarkastelussa käytiin läpi mm. ympäristöriskikohteet, joista voi aiheutua vahinkoa tai vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle ja turvallisuudelle. Tulvan vaikutusta elintarviketuotantokohteiden (mm. pellot) tuotantoon ei tässä yhteydessä varsinaisesti käsitelty, koska esim. paikallisten tulvavahinkojen seurauksena menetetty sato ei aiheuta merkittävää yhteiskunnallista riskiä. Merkittäviksi tulvariskialueiksi nimetyille alueille perustetaan maa- ja metsätalousministeriön nimeämät tulvaryhmät, joihin kuuluu edustajia maakuntien liitoista, ELYkeskuksista, kunnista sekä alueellisista pelastustoimista. Suunnittelutyössä voidaan hyödyntää eri alojen erityisasiantuntemusta mm. terveydensuojelu-, terveydenhuoltoja sosiaalialoilta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä on alueensa merkittävä tulvariskien asiantuntijataho. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävänä on tulvariskien hallinnasta säädetyn lain mukaan mm. laatia vesistöalueiden ja merenrannikon tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäville tulvariskialueille sekä valmistella ehdotukset näiden tulvariskien hallintasuunnitelmiksi. Lisäksi ELY-keskus mm. huolehtii vesistötulvariskien hallintaa palvelevasta suunnittelusta muilla kuin merkittävillä tulvariskialueilla. Muiden tulvariskialueiden tulvakartoitukset ja riskienhallinnan suunnittelu tapahtuvat resurssien mukaisesti ilman erikseen laadittua aikataulua.
13 13 Meritulvariskialueista ELY-keskus osallistuu vain merkittävien tulvariskialueiden tulvariskien hallinnan suunnitteluun. Muiden kuin merkittävien meritulvariskialueiden tulvariskien hallinnan suunnittelusta ja toimenpiteistä vastaavat kunnat. Tulvariskien hallinnasta säädetyn lain 23 :n mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä aluekehitysviranomaisten on otettava soveltuvin osin toiminnassaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön ja kunnan hyväksymät tulvariskien hallintasuunnitelmat. Tulvariskien hallintasuunnitelmien huomioon ottamisessa noudatetaan lisäksi, mitä muualla laissa säädetään. 5.2 Helsingin ja Espoon rannikkoalueet Helsingin kaupunki esittää, että kaupungin rannikkoalueita ei nimettäisi merkittäviksi tulvariskialueiksi, vaan Helsingin kaupunki huolehtisi itse tulvavaara- ja tulvariskikartoituksesta. Kaupungin mukaan sen oma tulvastrategia soveltuu laissa tarkoitetuksi tulvariskienhallintasuunnitelmaksi. Tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella Helsingissä asuu harvinaisen tulvan vaikutuspiirissä n ihmistä. Kaupungin lausunnossaan ilmoittamat tehdyt ja suunnitellut tulvasuojaukset koskevat tästä n henkilöä. Tehdyt tulvasuojaukset eivät poista alueen tulvariskiä, koska vedenpinnan ylittäessä tulvapenkereen tai suojaavan rakenteen murtuessa suojattu alue joutuisi tulvan alle. Rakennukset ja toiminnot eivät kuulu tulvariskin piiriin, mikäli ne on sijoitettu riittävän korkealle. Helsingin alueella tulvariskikohteet ovat pääasiassa alueellisesti rajattavissa olevia kokonaisuuksia, joissa tulvariskien hallinnan toimenpiteitä voidaan suunnitella tapauskohtaisesti. Kaupungin alueelta tutkittiin alustavan arvioinnin yhteydessä yhteensä 13 rajattua aluetta. Näiden lisäksi alueella on lukuisia pienialaisempia tulvariskikohteita. Meritulva vaikuttaa koko alueella samanaikaisesti, jolloin tulvavahinkoa voidaan pitää erittäin laaja-alaisena ja merkittävänä. Helsingin ja Espoon kohdalla erityisen suuri tulvariski kohdistuu myös tie-, raide- ja vesiliikenteeseen. Harvinaisella meritulvalla ainakin Kehä I:n liikennöitävyys Otaniemen kohdalla katkeaa. Länsiväylällä Lauttasaaren kohdalla sekä Sörnäisten rantatiellä tulva todennäköisesti katkaisisi liikenteen. Myös useat muut pienemmät tiet ja kadut altistuisivat tulvalle. Tulvaveden purkautuessa metrotunneliin Helsingissä tai (linjaston laajentuessa) Espoossa olisi odotettavissa huomattavan pitkä katko koko metroliikenteelle. Harvinaisella meritulvalla lauttaliikenne Suomenlinnaan tulisi todennäköisesti pysähtymään. Tehdyn alustavan arvioinnin perusteella Helsingin ja Espoon rannikkoalueet täyttävät valtakunnallisen tulvariskien hallinnan koordinointiryhmän merkittävälle tulvariskialueelle asettamat tulvariskien hallinnasta säädetyn lain 8 :n mukaiset kriteerit. Lain mukaan alue, jolla todetaan mahdollinen merkittävä tulvariski tai jolla sellaisen riskin voidaan olettaa ilmenevän, nimetään merkittäväksi tulvariskialueeksi. Vaikka Helsingin kaupunki on erityisen sitoutunut ja paneutunut alueensa tulvariskien hallintaan, ei ns.
14 14 tarkoituksenmukaisuusperiaate kumoa lain asettamaa velvoitetta tulvariskialueen nimeämisestä. Helsingin kaupungin tulvastrategia ja tulvakartoitusaineisto toimivat hyvänä pohjana tulvariskien hallinnan jatkotoimenpiteille. Kaupunki tuo asiantuntemuksellaan alueensa tulvariskeistä erityisen merkittävän panoksen tulvaryhmän toimintaan. Tehdyt toimenpiteet ja suunnitelmat toimivat hyvinä esimerkkeinä uusien alueiden tulvariskien hallintaa suunniteltaessa. Helsingin ja Espoon rannikkoalueiden tulvariskien hallinnan suunnittelu voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti yhden tulvaryhmän koordinoimana. 5.3 Loviisan rannikkoalue ja ydinvoimala Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan laitoksen arvion mukaan harvinainen tulva ei aiheuta ydin- tai säteilyturvallisuuden kannalta vahingollista seurausta ympäristölle. Yhtiö ei myöskään pidä laitoksen sähköntuotannon väliaikaista keskeytymistä merkittävänä välttämättömyyspalvelun keskeytyksenä. Ilmatieteenlaitoksen havaintoihin perustuvan laskelman mukaan keskimäärin kerran 1000 vuodessa toistuva merivedenkorkeus on Loviisan kohdalla N 60 +2,06 metriä. Voimalaitoksen ilmoituksen mukaan yli +2,00 korkuisesta tulvasta voi päästä vettä laitokselle, mistä todennäköisesti aiheutuisi pitkäaikainen tuotannon keskeytys. Useamman päivän mittainen sähköntuotannon seisaus aiheuttaisi valtakunnallisessa verkossa merkittävän kapasiteetin laskun. Tulvariskien alustavassa arvioinnissa Loviisan alueen tulvariskejä tarkasteltiin merivedenkorkeudella N 60 +3,0 metriä. Loviisan laitoksen antaman lausunnon mukaan ydinturvallisuus vaarantuu +3,00 metrin korkeudelle yltävällä tulvalla. Mikäli laitoksella esiintyy muita samanaikaisia vikoja, myös tätä matalammat tulvat voivat aiheuttaa ydinvoimalaitosonnettomuuden. Loviisan ydinvoimalan reaktorien käyttöluvat on myönnetty vuosien 2027 ja 2030 loppuun asti. Vaikka ilmastonmuutoksen ei voida tuolloin arvioida nostaneen merivedenkorkeutta alustavassa arvioinnissa esitetylle tasolle, harvinaisen tulvan voidaan olettaa olevan korkeamman kuin nykypäivänä. Alin suositeltava rakentamiskorkeus tarkoittaa sitä korkeutta, jolle vedenpinta voi nousta ilman, että se aiheuttaa vahinkoa rakenteille. Loviisan kohdalla voimassa oleva suositus merivesitulvan osalta on n. N 60 +2,80 metriä, sisältäen minimiaaltoiluvaran. Uusien ennusteiden perusteella rannikkoalueiden rakentamiskorkeussuosituksia ollaan nostamassa. Meritulvaan on varauduttu Loviisan keskustan kohdalla pengerryksin.
15 Porvoon Sannaisten vedenottamo Porvoon kaupungin mukaan Uudenmaan ELY-keskuksen ehdotusta on syytä tarkentaa luokittelemalla Sannaisten pohjavedenottamon alue merkittäväksi tulvariskialueeksi. Riskinä nähdään poikkeuksellisen meritulvan aiheuttama meriveden imeytyminen harjun pohjaveteen ja tämän aiheuttama vedenoton pitkäaikainen keskeytyminen. Varsinainen kaivoalue jäisi kuitenkin erittäin harvinaisellakin meritulvalla tulvaveden yläpuolelle. Lisäksi kaupungin mukaan tulisi huomioida meritulvan ja Ilolanjoen tulvan samanaikaisuus. Samanaikaisen Ilolanjoen suurtulvan ja meriveden poikkeuksellisen suuren nousun todennäköisyys on hyvin pieni. Ilolanjoen ranta-alueet ovat Jakarintien sillan alapuolisella osuudella hyvin alavat, ja tulvavesi levittäytyy laajalle alueelle. Samanaikaisella tulvalla vedenkorkeus vedenottamon alueella olisi riippuvainen pääosin merivedenkorkeudesta. Vuoden 2005 loppiaistulvalla merivedenpinta nousi Porvoossa n. tasolle N 60 +1,7 m. Tällöin merivettä ei imeytynyt Sannaisten harjun pohjaveteen, mutta vedenottokaivot olivat vähällä jäädä tulvaveden alle. Tapahtuneen seurauksena kaivorakenteita on korotettu n. metrillä, samoin kuin maanpintaa kaivojen ympärillä. Sannaisten tekopohjavedenottamo on Saksanniemen vedenottamon ohella olennainen osa Porvoon vedenhankintajärjestelmää. Häiriötilanteen sattuessa tai tulvan uhatessa vedenotto Sannaisissa voidaan keskeyttää, ja Linnanmäen varavedenottamo joudutaan ottamaan käyttöön 1-2 päivän viiveellä. Porvoon alueella on lisäksi useita pienempiä vedenottamoita (mm. Mickelsböle, Norike ja Ilola). Pitkän tähtäimen suunnitelmia ovat mm. veden hankkiminen Päijänne-tunnelista tai liittyminen Hausjärven tekopohjavesihankkeeseen. Porvoon veden verkostoon pumpataan vettä n m 3 päivässä. Tämä on n. 70 % vedenottamoiden luontaisesta antoisuudesta, kun varavedenottamoita ei lasketa mukaan. Sannaisten vedenottamon lupaehdon mukaan laitokselta saa ottaa vettä m 3 /d. Saksanniemen vedenottamon lupa on m 3 /d. Varavedenottamona toimivalta Linnanmäen vedenottamolta voidaan lupaehdon mukaan ottaa m 3 /d. Valtakunnallisen tulvariskien hallinnan koordinointiryhmän mukaan ihmisten terveydelle aiheutuu merkittävä tulvariski, jos alueen kannalta merkittävää asukasmäärää palveleva vedenottamo sijaitsee harvinaisen tulvan peittämällä alueella tai vedenjakelulle aiheutuu pitkäaikainen keskeytyminen. Sannaisten vedenoton keskeytyessä puuttuva kapasiteetti voidaan Porvoon veden mukaan korvata muilla vedenottamoilla sekä varavedenottamoilla, joten vedenjakelulle ei voida arvioida aiheutuvan pitkäaikaista keskeytymistä. Vedenlaadun muutoksen arvioidaan olevan lähinnä esteettinen Linnanmäen ottamon vedestä tulevan raudan ja mangaanin takia. Sannaisten vedenottamon tulvariskiä voidaan jatkossa pienentää paikallisilla tulvasuojaustoimenpiteillä.
16 Muut tulvariskialueet Raaseporin kaupunki on ehdottanut Tammisaaren Vanhan kaupungin ja Pursitien lisäämistä merkittäviin tulvariskialueisiin. Meritulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä Vanhan kaupungin alueelta tehtiin paikkatietoaineiston perusteella tunnuslukulaskenta. Aineiston mukaan harvinaisen meritulvan vaikutuspiirissä asuu hieman yli 100 ihmistä. Alueella on runsaasti suurehkoja rakennuksia. Lisäksi karkean tason tulvaalueella sijaitsee yksi pesula sekä veneiden polttoaineenjakelupiste. Vaikka tulvariskiä voidaan pitää paikallisesti huomattavana, aluetta ei kuitenkaan voida pitää laissa tarkoitettuna erityisen merkittävänä tulvariskialueena. Pursitie ei noussut esiin paikkatietoanalyysissä. Karkean tason tulva-aluetta tarkasteltaessa harvinainenkaan tulva ei näyttäisi ulottuvan Pursitiestä luoteeseen oleviin rakennuksiin saakka, joten merkittävyyden kriteerit eivät täyty tämän alueen osalta. Karkkilan kaupungilta tulleen palautteen mukaan Saavajoen suualue sekä Karjaanjoen varrella sijaitseva jätevedenpuhdistamo puuttuvat Karjaanjoen vesistöalueen tulvariskien alustavasta arvioinnista. Arvioinnin yhteydessä tehdyssä paikkatietoanalyysissä nousi koko vesistöalueelta esiin 23 erillistä tulvariskialuetta, joista kaikki kuuluivat luokkaan IV (vähäinen riski). Alueet on esitetty Karjaanjoen tulvariskien alustavan arvioinnin raportin liitteessä 2. Saavajoen suualue kuuluu näihin alueisiin, joiden kohdalla tulvariskin siis todettiin kuitenkin olevan vähäinen. Tarkemman laskennan perusteella karkean tason tulva-alueella on alle 20 asuinrakennusta, joissa asuu alle 80 vakituista asukasta. Alustavassa arvioinnissa määritetty karkean tason tulva-alue käsittää todennäköisesti todellista suuremman tulvan peittävyyden, joten todellinen rakennus- ja asukasmäärä lienee mainittua pienempi. Saavajoen suualue on kuitenkin syytä lisätä ehdotuksen kohtaan "muut tulvariskialueet". Jätevedenpuhdistamolla tulvariskit liittyvät lähinnä sadevesijärjestelmän tukkeutumiseen ja puhdistetun veden purkuputkien vetokyvyn heikkenemiseen. Kaupungin antaman lisäselvityksen ja ELY-keskuksen tietojen mukaan varsinaiselle puhdistusprosessille ei aiheutuisi ongelmia joesta tulvivan veden takia. Viemärijärjestelmän vuotovesien mahdollisesti aiheuttama puhdistuskapasiteetin ylittyminen ei kuulu tulvariskien hallinnasta säädetyn lain 8 :ssä tarkoitettuihin tulvariskeihin. Keravan kaupunki esittää Nissinojaa (Keravanjokeen laskevan Rekolanojan latva) IIIluokan tulvariskialueeksi. Tulvariskien alustavassa arvioinnissa ns. kolmannen luokan tulvariskialueita ei ole erikseen nimetty. Nissinojan valuma-alue on Keravan kohdalla niin pieni, että kyse on hulevesitulvariskialueesta. Hulevesitulvat johtuvat pääasiassa rankkasateista johtuvasta virtaaman äkillisestä noususta ja uomien heikosta vedenvälityskyvystä. Pienillä valuma-alueilla myös lumen nopea sulaminen ja samanaikainen uomien tukkoisuus voi aiheuttaa tulvan äkillistä nousua. Vaikka hulevesitulvariskien arviointi on lain mukaan kuntien vastuulla, ELY-keskus voi jatkossa tarvittaessa avustaa Nissinojan tulvariskien hallinnan suunnittelussa. Kirkkonummen kunta toteaa meritulvan vaikuttavan Kehä III:seen ja rantarataan Kirkkonummen alueella. Harvinaisella meritulvalla vesi voi nousta Kehä III:lle sen länsipäässä Sundetin kohdalla. Väylä kuitenkin todennäköisesti säilyisi liikennöitävässä
17 17 kunnossa. Rantaradan ratapenger on kauttaaltaan niin korkealla, ettei meritulva katkaise radan liikennöitävyyttä. Vantaan kaupungin mukaan muihin tulvariskialueisiin tulisi lisätä huoli tieliikenne- ja kulttuurikohteiden turvallisuudesta. Hämeenlinnan väylän liikennöitävyys katkeaisi vasta poikkeuksellisen suurella tulvalla. Luhtaanmäenjoen silta-aukon vedenvälityskykyä voidaan pitää riittävänä. Kaupungin esiin nostamista kulttuurikohteista Vantaan viilatehdas sekä Tikkurilankosken Vernissa ovat yksittäisiä kohteita, joiden tulvasuojaukset tulee suunnitella tapauskohtaisesti. Uudenmaan liitto kiinnittää huomiota Espoon ja Helsingin tulvariskialueen rajaukseen, joka noudattelee kuntarajoja. Liiton mukaan myös Kirkkonummen ja Sipoon puolella on merkittäviä kasvupaineita. Liitto toteaa, että Suomenojan jätevedenpuhdistamon toiminta tulee loppumaan samalla kun Blominmäen uusi puhdistamo otetaan käyttöön. Sipoon puolella on käynnissä kaksi yleiskaavaa, joihin sisältyy merenrantaalueita: Eriksnäsin osayleiskaava sekä kolmen kunnan yhteinen Östersundomin yleiskaava. Alustavan arvioinnin yhteydessä Kirkkonummen ja Sipoon ranta-alueilta ei noussut esiin erityisiä tulvariskialueita nykyisen rakennuskannan perusteella. Käytännössä tulvariskit otetaan huomioon jo kaavoitusvaiheessa; esimerkiksi Eriksnäsin osayleiskaavaan merkittiin erikseen alueet, joilla tulvariskiä tulee erityisesti arvioida. Tulvariskialueen rajauksen laajentaminen Kirkkonummen ja Sipoon alueille ei ole tässä yhteydessä välttämätöntä, koska Helsingin ja Espoon tulvariskienhallintasuunnitelman tuloksia voidaan hyödyntää myös em. kuntien alueilla. Suomenojan puhdistamon toiminnan lakkaaminen poistaa yksittäisen tulvariskikohteen Helsingin ja Espoon rannikoiden merkittävältä tulvariskialueelta.
18 18 6. Ehdotus Uudenmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus ehdottaa edellä esitettyyn viitaten seuraavia alueita nimettäväksi tulvariskien hallinnasta säädetyn lain 620/ :ssä tarkoitetuiksi merkittäviksi tulvariskialueiksi: Helsingin ja Espoon rannikkoalueet Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle: yli asukasta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella useita terveydenhuoltorakennuksia sekä lasten päiväkoteja harvinaisen tulvan peittämällä alueella Välttämättömyyspalvelun pitkäaikainen keskeytyminen: tie- ja raideliikenneyhteydet Muut perusteet: merkittävät kaavoituspaineet Kuva 1. Helsingin ja Espoon rannikkoalueiden tulvariskialueen rajaus.
19 19 Loviisan rannikkoalue Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle: n. 500 asukasta harvinaisen tulvan peittämällä alueella Pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle: ydinvoimala Välttämättömyyspalvelun pitkäaikainen keskeytyminen: ydinvoimala tieliikenneyhteydet Kuva 2. Loviisan rannikkoalueen tulvariskialueen rajaus.
20 20 7. Muut tulvariskialueet Muita tulvariskien alustavassa arvioinnissa esiin tulleita tulvariskialueita, joilla ELYkeskus huolehtii tarpeen mukaan muusta suunnittelusta tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi, ovat: 18. Porvoonjoki: Porvoon keskusta (asukasmäärä, kaavoituspaineet, kulttuuriympäristö) 21. Vantaanjoki: Oulunkylän siirtolapuutarha ja Savelan asuinalue, Pirttirannan loma-asuntoalue, Myyraksen asuinalue, Nikinmäki-Jokivarren alue, Silvolan tekoaltaan pato (asukasmäärä, tunnettu tulva-alue, padon sortumariski) 23. Karjaanjoki: Lohjanjärven ranta-alueet, Saavajoen suualue (asukasmäärä, teollisuuslaitos, vapaa-ajan asutuksen määrä) 81. Suomenlahden rannikkoalueen pienet valuma-alueet: Espoonjoki, Mätäoja (asukasmäärä, tieliikenneyhteydet (vt 1)) Helsingissä , Olli Jaakonaho Suunnitteluinsinööri
Merkittävät tulvariskialueet
Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen
LisätiedotEHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Häme 9.4.2018 HAMELY/1444/2017 Liitteet 3 EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotEhdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista
Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki ehdotuksen merkittäviksi tulvariskialueiksi
LisätiedotEHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
11.10.2011 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan
LisätiedotEHDOTUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
3.4.2018 KASELY/1569/2017 EHDOTUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotTulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella
Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesivara ja ympäristöpalvelut ryhmän esimies Timo
LisätiedotMeri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?
Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään? Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013, yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus Vantaanjoen virtaamien muutokset ilmastonmuutoksen
LisätiedotEHDOTUS KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
3.4.2018 KASELY/1569/2017 EHDOTUS KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta
LisätiedotVAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros,
VAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros, 1.11.2018 Yhteistyötahot Vaasan kaupungin hulevesiriskejä koskeva arviointi- ja selvitystyö on tehty yhteistoiminnassa seuraavien toimijoiden
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus POKELY/197/2018 3.4.2018 EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotLIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella.
LIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella. LIITE 2. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.1. LIITE 3. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.2. LIITE 4. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella
LisätiedotKuulemisen palautekooste, tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden nimeämisen tarkistaminen
PALAUTEKOOSTE UUDELY/11195/2017 12.09.2018 Kuulemisen palautekooste, tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden nimeämisen tarkistaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotEHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta
LisätiedotEHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI. Tausta
LAPELY/1218/2018 9.4.2018 LAPPI EHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2011 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta
LisätiedotEHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
9.4.2018 KESELY/1742/2017 EHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2011 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotEhdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi
Dnro EPOELY/59/07.02/2011 Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Valtatie 8, Vöyri (Unto Tapio, 2004). Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Korteoja ylävirtaan keväällä 2000, Suomen Ilmakuva Oy POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 2011 2/5 Tausta (ELY-keskus)
LisätiedotEHDOTUS KANTA-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Häme 9.4.2018 HAMELY/1444/2017 Liitteet 4 EHDOTUS KANTA-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien (ELY-keskus)
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI
9.4.2018 Pohjois-Savo EHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta nimennyt
LisätiedotLoviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu
Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Loviisan rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Porvoo 24.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja
Tulvariskien hallintasuunnitelmat 25.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi (2007/60/EY) astui voimaan 6.11.2007 tarkoituksena on vähentää ja hallita tulvista ihmisen terveydelle,
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
LisätiedotTulvariskien hallinnan tavoitteet
Tulvariskien hallinnan tavoitteet Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 13.12.2012, Rovaniemi Tulvariskien hallinnan työn kulku Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2011 1. Tarkistus 22.12.2018 Seuraavat
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen
Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen Mikko Huokuna, Suomen ympäristökeskus, Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu, 29.3.2011 Yleistä tulvariskien alustavasta
LisätiedotHULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA, 2. KIERROS
ORIVEDEN KAUPUNKI TEKLA 18.4.2012 49/2012 29.3.2012 TEKLA 20.6.2012 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 66/12 TEKLA 1.11.2018 25.10.2018 79/2018 HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA,
LisätiedotHULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI
HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...
LisätiedotTulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot
Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Vantaan III tulvaseminaari 16.04.2013 Mikko Huokuna, SYKE 2 Mikko Sane, SYKE 9.12.2013 Tulvariskien hallintaa ohjaava lainsäädäntö Tulvariskien
LisätiedotHelsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu
Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotMitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?
Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta 31.1.2013, Rovaniemi 4.2.2013 Tulvadirektiivi (2007/60/EY) 4
LisätiedotAjankohtaista tulvariskien hallinnassa
Ajankohtaista tulvariskien hallinnassa Kyrönjoen neuvottelukunnan työryhmä 14.1.2019 14.1.2019 Tulvariskien hallinnan suunnittelu 1 Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2018 merkittävät tulvariskialueet
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/ (5) Teknisen palvelun lautakunta Stara/
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2015 1 (5) Päätöshistoria Taustaa Liikuntalautakunta 12.02.2015 32 HEL 2015-000978 T 11 00 01 Lausunto Liikuntalautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen
Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Tausta Tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan niille vesistö- tai rannikkoalueille
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö
LisätiedotSuositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi
KUNTALIITON MUISTIO 18.4.2011 Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi 1 Yleistä Laissa (620/2010) ja asetuksessa (659/2010) tulvariskien hallinnasta on säädetty tulvariskien
LisätiedotEHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI
9.4.2018 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 2/ (5) Liikuntalautakunta MERI/
Helsingin kaupunki Esityslista 2/2015 1 (5) 1 Liikuntalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle ehdotuksesta Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu
Maa- ja metsätalousministeriön avaus Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu 29.3.2011 1 Ilmaston muutokseen varautuminen: säädöshankkeita Patoturvallisuuslainsäädännön uudistus (2009)
LisätiedotKatsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin
Hulevesifoorumi 15.4.2010 Kuntatalo Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin Mikko Huokuna, SYKE Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta Tavoitteena on vähentää tulvista ihmisten
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa
LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi 2. suunnittelukierroksella
Tulvariskien alustava arviointi 2. suunnittelukierroksella Maa- ja metsätalousministeriön avauspuheenvuoro Olli-Matti Verta, neuvotteleva virkamies SYKE, 5.10.2017 Säädökset ja vastuut Laki tulvariskien
LisätiedotMerkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen
Maa- ja metsätalousministeriö Muistio 22.12.2010 Tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä Merkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen 1 Yleistä Laissa (620/2010) ja asetuksessa (659/2010) tulvariskien
LisätiedotMerkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit
Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit vesistö- ja meritulvat Mikko Sane Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 5.10.2017 Miten merkittävä tulvariski arvioidaan
LisätiedotMistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?
Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM 2000-luvun tulvat Meriveden
LisätiedotTulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
LisätiedotTEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI
NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Joensuun kaupunki Tekijä: Kaupungininsinööri
LisätiedotEHDOTUS UUDENMAAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
EHDOTUS UUDELY/11195/2017 9.4.2018 EHDOTUS UUDENMAAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2.kierros Alue: Lappeenrannan kaupunki Tekijä(t): Elinvoima ja kaupunkikehitys
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus POKELY/197/2018 3.4.2018 EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotIvalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen
IVALOJOEN TULVARYHMÄ Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotEHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI
9.4.2018 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
LisätiedotAjankohtaista Ivalojoen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo
Ajankohtaista Ivalojoen riskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo 22.1. Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö 18.3. Esityksen sisältö Tulvien toistuvuuden termistö Tulvariskien
LisätiedotTulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
LisätiedotTulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen
Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen 1 Lainsäädäntö Tulvadirektiivi (2007/60/EY) Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010)
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotMeritulvat Tulvariskien hallinnan suunnittelu
Meritulvat Tulvariskien hallinnan suunnittelu Vaaralliset säätilanteet, Ilmatieteen laitos 11.4.2013 yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus 10.4.2013 Havaittuja muutoksia ääriarvoissa Ilmatieteen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ka/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 1 (7) 32 Yleisten töiden lautakunnan lausunto ELY-keskuksen ehdotukseen Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan 2016-2021 HEL 2014-014325 T 11
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Iisalmi Tekijä: suunnittelupäällikkö Jyrki Könttä Pvm: 4.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotHulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen 2. suunnittelukierroksella
Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen 2. suunnittelukierroksella 1 YLEISTÄ Hulevesitulvista aiheutuvat vahingot todennäköisesti kasvavat ilmastonmuutoksen myötä. Hulevesitulvariskien
LisätiedotHULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten
FCG Finnish Consulting Group Oy HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesitulvariskien alustava
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 1/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 23.03.2015 305 HAMELY/1743/2014 Päätös Kaupunginhallitus päätti antaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan
LisätiedotVantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta. Antti Auvinen 20.10.2015
Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta Antti Auvinen 20.10.2015 SISÄLTÖ KÄSITTEITÄ... 3 1. JOHDANTO... 4 2. TULVIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS... 6 2.1. LAKI TULVARISKIEN HALLINNASTA... 6
LisätiedotUusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi
Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi Rakentamisen ohjauksen seminaari 13.11.2013 22.11.2013 1 Ympäristöopas 52 - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista (1999) Ympäristöhallinnossa
LisätiedotUUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT
UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan
LisätiedotEhdotus Kanta- ja Päijät-Hämeen merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen valmistelu
Häme KUULUTUS 9.4.2018 HAMELY/1444/2017 Liitteet 2 KUULUTUS Ehdotus Kanta- ja Päijät-Hämeen merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta
Lisätiedot1. Puheenjohtaja Janne Seurujärvi avasi kokouksen klo 10:00
Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Ivalo, kunnantalo Aika: 1.6.2012 klo 10:00-11:45 Läsnä: Janne Seurujärvi
LisätiedotPAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Lounais-Suomen vesihuoltopäivä DI Jannina Gustafsson
Hulevesitulvariskien alustava arviointi 15.11.2018 Lounais-Suomen vesihuoltopäivä DI Jannina Gustafsson Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu Laki (620/2010) ja asetus (659/2010) tulvariskien hallinnasta
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Siikaisten kunta Tekijä(t): Anne Järvenranta Pvm: 14.11.2018 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotTULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ. Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi 6.10.2009
TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi 6.10.2009 KAUPPATORI 9.1.2005 LÄHTÖTILANNE Ilmastonmuutos Meriveden pinnan nousu (max Helsingissä NN +1,40 2005) Rankkasateiden lisääntyminen
LisätiedotElinekeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät hulevesitulvariskien hallinnassa. Kuntaliiton koulutuspäivät
Elinekeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät hulevesitulvariskien hallinnassa Kuntaliiton koulutuspäivät 29.3.2011 1 Tulvariskien hallintalaki (620/2010) 4 ELY-keskuksen tehtävät avustaa kuntia
LisätiedotVesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa
Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Oskari Orenius 12.10.2012 Uudenmaan nykyrakenne Metropolimaakunnan kasvupaine Asukasmäärän lisäys 2009-2035 Ruutujen asukastiheys keskimäärin
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 7/ (8) Yleisten töiden lautakunta Ka/
Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (8) 2 Yleisten töiden lautakunnan lausunto ehdotuksesta Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021 HEL 2015-000978
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Tampereen kaupungissa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Tampereen kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Tampereen kaupunki Tekijä: vesihuoltoinsinööri Maria Åkerman Pvm: 12.10.2011 Diaarinumero:
LisätiedotTavoitteiden kytkenta tulvariskiin ja toimenpiteisiin
Tavoitteiden kytkenta tulvariskiin ja toimenpiteisiin Ohjeita ja vinkkejä, 4.6.2019, Anne-Mari Rytkönen & Antti Parjanne SYKE Sisällys 1. Tavoitteiden laatu... 1 2. Kytkeytyminen olemassa olevaan tulvariskiin...
LisätiedotTiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta
Näkymiä lokakuu 204 varsinais-suomen ely-keskus Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta Kuva: Minna Uusiniitty-Kivimäki Johdanto Turku,
LisätiedotKonneveden Kunta Pöytäkirja YMP 1/2019 Sivu 1 (5) Ympäristölautakunta. Antti Mehto, kh:n pj - Matti Kakko, kh:n edustaja -
Konneveden Kunta Pöytäkirja YMP 1/2019 1 (5) Ympäristölautakunta KOKOUSAIKA Päivä: 6.3.2019 Kello: 16.00-16.50 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄ- SENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Lautakuntien
LisätiedotTulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa
Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki
LisätiedotKuulemisen palautekooste, tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden nimeämisen tarkistaminen
PALAUTEKOOSTE 1.10.2018 EPOELY/914/2018 Kuulemisen palautekooste, tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden nimeämisen tarkistaminen (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja meriveden
LisätiedotMONIMUOTOISET TULVAT
MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00
LisätiedotKuntien vastuulla oleva tulvariskien hallinnan suunnittelu Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto
Kuntien vastuulla oleva tulvariskien hallinnan suunnittelu 29.3.2010 Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto 1. Tulvalainsäädännön toimenpiteet kunnille 5.4.2011 2 LAINSÄÄDÄNTÖ
LisätiedotRaportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Tervajoen vesistöalue
Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Tervajoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1 Hydrologia... 4 2.2 Maankäyttö... 5
LisätiedotPyhäjoen tulvariskien hallinta
Sivu 1/7 Pyhäjoen tulvariskien hallinta 1/11 Yleistiedot Tervetuloa Pyhäjoen tulvariskien hallinnan kyselyyn Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on saanut Maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen Pyhäjoen
LisätiedotHulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla
Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO
LisätiedotLausunnot Lapin ELY-keskuksen ehdotuksesta Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi
Lausuntojen koonti LAPELY/29/07.02/2011 07.10.2011 Lausunnot Lapin ELY-keskuksen ehdotuksesta Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi Lapin ELY-keskus on järjestänyt tulvariskilain (620/2010 17 ) mukaisen
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelun seuraavat vaiheet Mikko Huokuna, SYKE
Tulvariskien hallinnan suunnittelun seuraavat vaiheet 5.10.2017 Mikko Huokuna, SYKE Tulvariskien hallinnan suunnittelun seuraavat vaiheet Tarkistamiset: Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2018 merkittävien
LisätiedotKaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen
Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla - julkaistaan 11.6.2014 sähköisesti ja painettuna Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 J-P Triipponen
LisätiedotTulvariskien hahmottaminen
Tulvariskien hahmottaminen VHVSY:n ja Vantaan kaupungin hulevesiseminaari 25.11.2014 Ulla-Maija Rimpiläinen Mitä tarkoittaa? Todennäköisyys on 22% sille, että seuraavan 50 vuoden aikana sattuu ainakin
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä... 3
LisätiedotEhdotus Pohjois-Karjalan merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen valmistelu
Kuulutus Dnro POKELY/197/2018 9.4.2018 KUULUTUS Ehdotus Pohjois-Karjalan merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Pohjois-Karjalan
LisätiedotHelsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
RAPORTTEJA 97 2015 Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016-2021 OLLI JAAKONAHO TUUKKA JUSSILA KARI RANTAKOKKO Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
Lisätiedot1. Puheenjohtaja Eugen Parviainen avasi kokouksen klo 10:00
Tornionjoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Tornionjoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Pellon kunnantalo Aika: 16.5.2012 klo 10:00-11:25 Läsnä: Eugen Parviainen
LisätiedotVesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE
Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa
LisätiedotEhdotus Pohjois-Savon merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen valmistelu
Kuulutus 1 (2) 9.4.2018 POSELY/2051/2017 Kuulutus Ehdotus Pohjois-Savon merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Pohjois-Savon
LisätiedotIsonkyrön kunta / Kaavoitus PL 29 61501 ISOKYRÖ. Lausuntopyyntönne sähköpostitse 31.03.2011 / Liisa Kasi
Päiväys Datum 29.07.2011 Seinäjoki Dnro Dnr EPOELY/75/07.02/2011 Isonkyrön kunta / Kaavoitus PL 29 61501 ISOKYRÖ Viite / Hänvisning Lausuntopyyntönne sähköpostitse 31.03.2011 / Liisa Kasi Asia / Ärende
LisätiedotLoviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma
RAPORTTEJA 99 2015 Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016 2021 OLLI JAAKONAHO TUUKKA JUSSILA KARI RANTAKOKKO Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille
LisätiedotPÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA
Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN
Lisätiedot