Restrukturointi, maksukyvyttömyys ja hallituksen vastuu

Transkriptio

1 Restrukturointi, maksukyvyttömyys ja hallituksen vastuu Markus Bremer - Jan Lilius

2 2

3 3

4 4

5 5

6 6

7 7

8 8

9 I. TAUSTA

10 Johdon/hallituksen tehtävä OYL 1:8: Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. OYL 1:5: Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Johdon huolellisuusvelvoite on erityisen korostunut silloin, kun yhtiön taloudellinen tilanne on epävarma. yhtiölle/johdolle voidaan jopa katsoa syntyvän jonkin asteinen lojaliteettivelvoite myös velkojia kohtaan lojaliteettivelvoitteen tarkka sisältö epäselvä

11 Uhkaavan maksukyvyttömyyden merkkejä Maksuviivästykset Oman pääoman vähyys Tappiot operatiivisessa liiketoiminnassa Varojen ja velkojen epätasapaino Heikko operatiivinen kassavirta, yleinen taloudellinen heikkous ja liiketoiminnan heikot tulevaisuudennäkymät

12 Syyt uhkaavaan maksukyvyttömyyteen Ulkoiset Sisäiset Syyt selvitettävä, koska toimenpiteet valittava syiden mukaan

13 II. VAPAAEHTOISESTA MUODOLLISEEN MENETTELYYN

14 Vapaaehtoinen restrukturointi: toimenpiteiden skaala Tilanteen vakavuusaste Status quo Keskivaikea Vaikea Prosessi Ei mitään Vähäisiä toimenpiteitä Pakotettu jälleenrahoitus Uudelleen strukturointi Esimerkkejä Toiminta jatkuu Equity cure Kovenanttien muutoksia ja säätöä Takaisinmaksuaikataulun muutoksia Osittainen jälleenrahoitus Uutta velkarahoitusta (bridge facility) Velkarahoituksen uudelleen strukturointi Alaskirjaukset debt/equity swap Mahdollinen lisärahoitus omistajalta Transaktiot Mahdollinen pakotettu M&A transaktio Pre-pack Käytettävissä oleviin vaihtoehtoihin vaikuttavia tekijöitä: Tilannearvio (business plan, kassavirtaennusteet ja pitkän aikavälin projektiot) Arvio kohteen nykyarvosta ja tulevasta arvosta (ml. upside ja downside riskit) Osapuolten oma asema (likviditeetti, uuden rahoituksen saatavuus ja muun liiketoiminnan riskit) Dokumentaatio, IBR (Independent Business Review) Muut tekijät 14

15 Insolvenssi Velallinen on muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. velallista ei katsota maksukyvyttömäksi, jos erääntyneiden velkojen maksuun on saatavissa lyhyen ajan sisällä varoja velallisen liiketoiminnan kassavirrasta, omaisuuden realisoinneista taikka luotto- tai muista rahoitusjärjestelyistä velallisella ei ole käytettävissään velkojen maksuun tarvittavia varoja eikä myöskään mahdollisuutta saada sitä varten uutta luottoa liiketoiminnan kausiluontoisuuden huomioiminen käytännössä kysymys enimmillään muutamasta viikosta Yrityssaneeraus Konkurssi

16 III. VASTUUSTA

17 Hallituksen toimintavelvollisuus Ylivelkaisuudella tarkoitetaan sitä, että velallisen velat ovat suuremmat kuin hänen varansa insolvenssi. Laki ei säädä velalliselle yleistä velvollisuutta hakeutua ylivelkaantuneisuuden tai maksukyvyttömyyden vuoksi konkurssiin tai saneeraukseen. Osakeyhtiölain mukaan johdolla yleinen huolellisuusvelvoite ja velvollisuus reagoida pääomamenetykseen. Perusteettoman viivyttelyn sanktiona henkilökohtainen vahingonkorvausvastuu, jos viivytyksestä syntyy yhtiön velkojille vahinkoa.

18 Hallituksen toimintavelvollisuus Pakkoselvitystilasäännösten tilalle tullut hallituksen seurantavelvollisuus, jonka tavoitteena on varmistaa osakkeenomistajien ja muiden, erityisesti velkojien, tiedonsaanti yhtiön taloudellisesta tilanteesta. 1. Jos hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä PRH:lle rekisteri-ilmoitus. 2. Julkinen osakeyhtiö: Jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi.

19 OYL:n vahingonkorvausvelvollisuus OYL 22:1: Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle. Lisäksi korvausvelvollisuus syntyy vahingosta, jonka henkilö on muuten OYL:ia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Korvausta vaativan osakkeenomistajan, velkojan tai muun tahon on aina kyettävä näyttämään jokin erityinen OYL:n säännös tai yhtiöjärjestyksen määräys, jota rikkomalla vahinko on aiheutettu.

20 KKO 1986 II 130 / tavarantoimittaja kantajana Ratkaisu koski tavarantoimittajan saatavaa, joka oli syntynyt yhtiön oman pääoman menettämisen jälkeen. Tavarantoimittaja oli tietoinen velallisen rahoituksen riittämättömyydestä Tavarantoimittaja oli jatkanut toimituksia yhtiölle huolehtimatta siitä, ettei sillä oli ollut takuun ylittävältä osuudelta vakuus saatavistaan. Velkoja ei ollut myöskään edes yrittänyt periä saataviaan takaajilta. Ratkaisussa ei otettu huomioon velkojan myötävaikuttavaa tuottamusta vahinkoon, mitä voidaan perustellusti kritisoida. Lopputulos: hallitus oli korvausvelvollinen

21 KKO:2000:106 / rahoitusyhtiö kantajana Osakeyhtiön oma pääoma oli tilinpäätöksen mukaan menetetty. Yhtiön hallitus ei kuitenkaan kutsunut yhtiökokousta käsittelemään selvitystilaan asettamista ja laiminlöi ryhtyä VOYL 13 luvun 2 :ssä säädettyihin toimenpiteisiin myöskään silloin, kun yhtiö, jonka pääomatilanne ei ollut korjaantunut, olisi tullut asettaa selvitystilaan. Tästä oli aiheutunut, että yhtiö oli velkaantunut rahoitusyhtiölle kauppahintojen jäädessä tilittämättä. Käräjäoikeus: Vahingonkorvauksen määrää kohtuullistettiin, koska täyden korvauksen tuomitseminen olisi johtanut siten ilmeisesti siihen, että korvausvelvolliset olisivat menettäneet kaiken omaisuutensa. Rahoitusyhtiölle korvauksen määrällä ei taas ollut oleellista merkitystä. Korvausvelvollisten tuottamus ei ollut ollut erityisen törkeää. Korkein oikeus ei kuitenkaan sovitellut vahingonkorvauksen määrää alemmaksi, vaikka osa veloista oli syntynyt ennen kuin yhtiö olisi pitänyt asettaa selvitystilaan. vastaajilla paremmat mahdollisuudet osoittaa, ettei rahoitusyhtiön saataville olisi kuitenkaan kertynyt suoritusta, jos yhtiö olisi aikoinaan asetettu selvitystilaan

22 IV. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

23 Millä riskillä voittoa voidaan tavoitella? Riskien ottaminen on sallittua olennainen osa liiketoimintaa. Business Judgement Rule -periaatteen mukaan yritysjohto yleensä välttyy henkilökohtaiselta vahingonkorvausvastuulta, jos päätös on tehty vilpittömässä mielessä, vaikka sen seuraukset osoittautuisivat jälkikäteistarkastelussa epäsuotuisiksi. Entä yhtiössä, joka on vaarassa mennä konkurssiin?

24 Erityisiä riskejä hallitukselle Oman pääoman voimakas hupeneminen negatiivisen op:n rekisterimerkinnän laiminlyönti Laiton varojenjako insolvenssissa (vrt. maksukykytesti) Laittomat lähipiirilainat Maksukyvyttömän konserniyhtiön rahoittaminen Virheellinen tilinpäätös Varainhoidon järjestämisen ja valvonnan laiminlyönti Eroaminen hallituksesta vastoin OYL:n määräyksiä

25 Erityisiä haasteita insolvenssin partaalla Toiminnan/bisneksen kehitys jää akuutin ongelmanhoidon alle Viestintä sisäisesti ja suhteessa markkinoihin Avainhenkilöiden menetys/burn-out Kuka ajajan paikalla? (Koko) hallituksen pitäminen ajan tasalla Mistä rahoitusta? Kenen kustannuksella?

26 Vinkkejä Seuraa tarkasti yhtiön oman pääoman kehitystä Noudata OYL:n määräyksiä yhtiön pääoman huvetessa Suhtaudu kriittisesti konserniyhtiöiden välisiin transaktioihin ja rahoituksiin Huolehdi siitä, että likviditeetin seuranta on kunnossa Organisoi rahoitusneuvottelut parhaalla mahdollisella tavalla

27 Vinkkejä Älä unohda yhtiön bisneksen kehittämistä Laadi hyvät päätösten perustelut kokouspöytäkirjoihin Huolehdi muustakin dokumentoinnista ja siitä, että kriittinen kommunikointi tapahtuu kirjallisesti Pohdi tarkasti neuvonantajien tarvetta ja asemaa