HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi Helka Sillfors

Transkriptio

1 HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi Helka Sillfors

2 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013 Hartolassa, Heinolassa ja Sysmässä. Aiemmin samanlaisia tutkimuksia on tehty Heinolan alueella ainakin vuosina 1995, 1998, 1999, 2001 ja 2008 ja Vuoden 2013 tutkimuksissa oli mukana yhteensä 8 vesistöä, kaikki Kymijoen vesistöalueella (14). Tutkitut vesistöt olivat järvikohteita, joista yksi oli Hartolan Rautaveden lahti. Muilla näytteillä pyrittiin kuvaamaan järven pääaltaan tilaa. Näytteet otettiin kasvukaudella. Näytekierroksia oli vain yksi. Vuoden 2013 tuloksia verrattiin myös järvien aiempiin vedenlaatutietoihin., jotka sijoittuvat ajallisesti 1970-, 1980-, 1990-, ja 2010-luvuille. Vanhoja tuloksia oli hyvin vaihtelevasti eri järvistä. Eniten tutkittu on Tepoonjärvi, joka kuuluu valtion ympäristöhallinnon seurantaan. Aiempia tuloksia ei ollut lainkaan Hartolassa Kurjenlahdelta ja Laihalammelta eikä Heinolassa Uudenriihenlammesta eikä Vähästä Katisjärvestä. 2. Sääolot Talvi oli tavanomainen. Etelä-Suomen järvet alkoivat jäätyä marrasjoulukuun vaihteessa ja suurtenkin järvien selät jouluun mennessä. Vedenpinnat olivat talvella ja keväällä tavanomaista korkeammalla ja erityisesti huhtikuun sateisuus nosti vedenpintoja nopeasti. Jäät lähtivät heti vapun jälkeen. Pintavesien lämpötilat nousivat nopeasti toukokuussa ja järvivesien lämpöennätyksiä mitattiin niin kesäkuun alussa kuin heti juhannuksen jälkeenkin. Vesien lämpötilat pysyivät lämpiminä elokuuhun saakka lukuun ottamatta lyhyttä viileämpää jaksoa heinäkuun puolivälissä. (Suomen ympäristökeskus 2013) 3. Vedenlaatua kuvaavat tekijät 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot Veden lämpötila eri kerroksissa on tärkeä tieto happianalyysien tekemisessä ja järven lämpötilakerrostuneisuuden arvioinnissa. Veteen liukenevan hapen määrä riippuu lämpötilasta ja siksi hapen kyllästysasteen laskemiseen tarvitaan jokaisen yksittäisen näytteen lämpötila. Lämpötilat mitattiin näytteenoton yhteydessä. Suomen järvissä vallitsee talvisin ja kesäisin kerrostuneisuus, joka johtuu veden fysikaalisista ominaisuuksista. Vesi on raskainta + 4 C lämpötilassa. Syksyllä ja keväällä tapahtuu täyskierto, jolloin tuulet pääsevät sekoittamaan veden ja vesi on sekä lämpötilaltaan että muilta ominaisuuksiltaan tasalaatuista pinnalta pohjaan. Talvella vesi jäähtyy pinnasta, ja kerrostuu siten, että kylmempi vesi on pinnalla ja lämpimämpi pohjalla. Kesällä taas pintavesi lämpenee ja kylmä vesi on pohjalla. Lämpötilaerojen aiheuttama tiheysero estää vesimassoja sekoittumasta, ja veteen muodostuu kerroksia: päällysvesi, alusvesi ja ns. harppauskerros eli välivesi. Matalissa, alle 5 m syvyisissä vesissä ei aina esiinny pysyvää kesäkerrostuneisuutta, vaan tuulet sekoittavat vesimassan pohjia myöten. Alusvesi on eristyksissä ilman kanssa kosketuksissa olevasta päällysvedestä, joten alusveden happitilanne heikkenee kerrostuneisuuden jatkuessa. Happivajetta nopeuttaa esim. järven rehevyys ja pohjan muodot, mm. syvänteen jyrkkäreunaisuus. Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

3 3.2 Rehevyys Järvien rehevyyttä kuvaavat klorofylli-a-pitoisuus päällysvedessä sekä ravinnepitoisuudet. Klorofylli-a-määrät antavat suuntaa lehtivihreällisten planktonlevien määrästä järvessä. Levämäärät vaihtelevat paljon kasvukauden aikana, joten yksittäinen kesäajan tulos ei välttämättä kerro luotettavasti järven levätuotannosta. Fosforia esiintyy järvissä leville käyttökelpoisena fosfaattifosforina eli liuenneena sekä esimerkiksi leviin ja rautaan sitoutuneena. Kesäaikaan fosfaattifosforin määrä on yleensä pintavedessä vähäinen, sillä se kuluu kasvuun. Rautaan sitoutunut fosfori taas vapautuu takaisin liukoiseen muotoon hapettomissa oloissa, mikä näkyy kokonaisfosforipitoisuuksien kohoamisena alusvedessä aina happitilanteen heikentyessä. Täyskierron aikana vapautunut fosfori sekoittuu taas koko vesimassaan ja tulee näin takaisin levien käyttöön. Rehevissä järvissä esiintyy yleensä enemmän happikatoa, sillä orgaanista ainesta vedessä on enemmän ja sen hajottamiseen kuluu happea. Happikato taas vapauttaa pohjasta fosforia, eli sisäinen kuormitus on itseään ruokkiva ilmiö. 3.3 Humuspitoisuus Veden humuspitoisuus vaikuttaa värilukuun, kemialliseen hapenkulutukseen ja pharvoon. Järvet luokitellaan humuspitoisuuden ja kokonsa perusteella yhdeksään eri luokkaan: 1. Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh) 2. Pienet humusjärvet (Ph) 3. Keskikokoiset humusjärvet (Kh) 4. Suuret vähähumuksiset järvet (SVh) 5. Suuret humusjärvet (Sh) 6. Runsashumuksiset järvet (Rh) 7. Matalat vähähumuksiset järvet (MVh) 8. Matalat humusjärvet (Mh) 9. Matalat runsashumuksiset järvet (MRh) Järvityyppien luokittelussa käytettävät pinta-ala-rajat: Pienet järvet: pinta-ala alle 5 km2 Keskikokoiset järvet: pinta-ala 5 40 km2 Suuret järvet: pinta-ala yli 40 km2 Valuma-alueen maaperän laadun vaikutus järvityyppien erotteluun: Vähähumuksiset järvet: luontainen väri alle 30 mg Pt/l Humusjärvet: luontainen väri mg Pt/l Runsashumuksiset järvet: luontainen väri yli 90 mg Pt/l Syvyyssuhteiden ja maantieteellisen sijainnin vaikutus järvityyppien erotteluun: Matalaan tyyppiin järvi erotellaan, kun sen keskisyvyys on alle 3 metriä tai vesi ei kerrostu kesällä tai kerrostuminen on lyhytaikaista. (Ympäristöministeriö 2006) Vedessä oleva humus myös tyypillisesti lisää kokonaistyppipitoisuutta ja pienentää näkösyvyyttä. Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

4 Tulosten tulkinnassa on sovellettu Suomen ympäristökeskuksen määrittelemiin, vuosina käytettyihin raja-arvoihin (julkaistu esimerkiksi ympäristöoppaassa Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito, SYKE 2010) 4. Näytteenotto ja menetelmät Vuoden 2013 vesistötutkimuksissa näytteet otti Heinolan kaupungin ympäristötoimi. Kaikki näytteet olivat kasvukauden näytteitä 6. ja 7. elokuuta. Näytteenottopisteiden tarkat sijainnit on esitetty liitteessä. Järvinäytepisteet pyrittiin sijoittamaan järven syvimpään kohtaan ja näytesyvyydet määräytyivät kokonaissyvyyden perusteella. Näytteet pyrittiin ottamaan metrin syvyydeltä, alusvedestä ja vesipatsaan puolivälistä, jos syvyyttä oli riittävästi. Vesinäytteet analysoitiin Metropolilabin akkreditoidussa laboratoriossa. Määritysmenetelmät ja tutkitut parametrit on esitetty liitteessä. Vesianalyysitulokset ovat liitteenä. 5. Tulokset 5.1 Konniveden lähialue (14.131) Uudenriihenlampi ( ) Konniveden lähialueeseen (14.131) kuuluva Uudenriihenlampi on melko matala (kok. syvyys 5 m), pinta-alaltaan noin 1 ha järvi. Väriluvun perusteella Uudenriihenlampi on keskihumuksinen. Uudenriihenlammen vedenlaatua ei ole aikaisemmin tutkittu muuten kuin uimarannan bakteerinäytteistä. Matalahkolle järvelle tyypillisesti lämpötilan kerrostuneisuus ei ollut voimakas, mutta happipitoisuudessa oli kuitenkin selvä ero pinnan ja pohjanläheisen veden välillä. Fosforin ja typen määrän perusteella Uudenriihenlammen vedenlaatu on erinomaista, mutta klorofyllin määrä viittaa lievään rehevyyteen. Uudenriihenlammen puskurikyky happamoitumista vastaan voi tämän näytteen perusteella olla lievästi heikentynyt. 5.2 Tuusjärven valuma-alue (14.173) Iso Katisjärvi ( ) Iso-Katisjärvi on Tuusjärven valuma-alueella pitkän järviketjun suurin allas matkalla latvavesiltä Lahnajärveen ja Ristijärveen. Iso Katisjärvi on muodoltaan sokkeloinen. Näyte otettiin järven suurimmasta altaasta. Väriluvun perusteella Vesuminjärvi on runsashumuksinen järvi. Syvyys näytteenottopaikassa oli 9 m. Lämpötilan harppauskerros oli vesipatsaan puolivälin yläpuolella. Pohjanläheisessä vedessä ja välivedessä happipitoisuus oli alentunut (kyllästysaste 39 %, 4,5-4,8 mg/l). Ravinteiden ja kolorofyllin määrien perusteella Ison Katisjärven vesi on erinomaista tai hyvää, siinä ei ole merkkejä rehevöitymisestä. Veden ph on humusvesien tapaan alhainen ja puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävällä tasolla. Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

5 Edellinen näyte Isosta Katisjärvestä on kesältä 1998, jolloin veden laatu on ollut hyvin samanlaista. Happitilanne oli nyt parempi kuin vuonna Vähä Katisjärvi ( ) Vedet Isoon Katisjärveen tulevat Vähän Katisjärven kautta. Vähä Katisjärvi on pintaalaltaan 4 ha kokoinen järvi. Näytteenottopaikalla syvyyttä oli 10 m. Väriluvun perusteella (pintavedessä 140) Vähä Katisjärvi on Ison Katisjärven tapaan runsashumuksinen järvi. Lämpötilakerrostuneisuus oli voimakas, jo 5 m syvyydessä lämpötila oli 6 C ja pohjalla 5 C. Pohjanläheisessä vedessä happi oli kulunut loppuun ja välivedessäkin kyllästysaste oli vain 22 %. Klorofyllipitoisuuden ja ravinteiden määrän perusteella pintavesi on erinomaista, mutta hapettoman pohjanläheisen veden korkeat raudan ja fosforin pitoisuudet viittaavat sisäiseen kuormitukseen. Pintaveden ravinteiden ja klorofylli-a:n pitoisuuksien perusteella Vähä-Katisjärvi on luonnontilaisen humusjärven tasolla. Happiongelmat pohjanläheisessä vedessä kertovat kuitenkin alkavasta rehevöitymisestä tai ulkoisesta happea kuluttavasta kuormituksesta, mikä laskee käyttökelpoisuusluokitusta. Puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä Kivijärvi ( ) Iso Katisjärvi laskee Vaasjärvien kautta edelleen Kivijärveen. Kivijärvi on pintaalaltaan 12 ha kokoinen, pitkän muotoinen järvi, jonka keskellä on kivinen luoto. Näytteenottopaikalla syvyyttä oli 8 m. Väriluvun perusteella (pintavedessä 100) Vähä Katisjärvi on Ison Katisjärven tapaan runsashumuksinen järvi. Lämpötilakerrostuneisuus oli voimakas, jo 4 m syvyydessä lämpötila oli 9 C ja pohjalla 7 C. Pohjanläheisessä vedessä happi oli kulunut loppuun ja välivedessäkin kyllästysaste oli vain 13 %. Ravinteiden perusteella pintavesi on erinomaista, kuten yläpuolisissakin järvissä. Klorofyllipitoisuus (13 ug/l) oli Kivijärven pintavedessä Katisjärviä suurempi, mutta kuitenkin hyvällä tasolla. Hapettomasta pohjasta on liuennut veteen runsaasti rautaa, mutta ei vielä merkittävästi fosforia. Puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä. 5.3 Kilpilammen valuma-alue (14.814) Laihalampi ( ) Kilpilammen valuma-alueeseen kuuluva Laihalampi on hyvin matala (2 m), kuitenkin noin 25 ha kokoinen järvi. Laihalammen vedenlaadusta ei ollut aiempia tietoja. Järven mataluuden takia otettiin näyte vain yhdestä syvyydestä ja klorofyllinäyte pintavedestä. Väriluvun perusteella Laihalampi on matala humusjärvi. Klorofyllipitoisuus oli korkea, tyydyttävän ja välttävän rajalla. Leviä ei havaittu silmämääräisesti näytteenottohetkellä. Ravinnepitoisuudet Laihalammessa olivat korkeat ja ilmentävät voimakasta rehevöitymistä. Sähkönjohtavuus oli normaalilla tasolla ja happea oli vedessä yli kylläisen pitoisuuden, kuten korkeilla klorofyllipitoisuuksilla on tyypillistä kasviplanktonin yhteyttäessä voimakkaasti. Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

6 5.4 Jääsjärven lähialue (14.821) Jääsjärvi on Hämeen ELY-keskuksen säännöllisessä seurannassa ja on tyypiltään suuri, vähähumuksinen järvi. Näytteenottopiste sijaitsee Vehkasalon itäpuolella. Kesällä 2013 ELY-keskuksen näytteet otettiin 8.7. ja Kurjenlahdelta ei ole aikaisempia vedenlaatutietoja. Kesällä 2013 paikalliset ranta-asukkaat ovat ottaneet Kurjenlahdesta yhden näytteen aikaisemmin kesällä Kurjenlahti Kurjenlahti on Jääsjärven lahti, joka on yhteydessä Jääsjärveen pohjoispäästään Kilkkilänsalmen, Laiskaselän ja Oravasalmen kautta. Kurjenlahden näytteet otettiin syvänteestä (10,5 m) Kaarteenlahden kallion länsipuolelta. Väriluvun perusteella Kurjenlahden vesi on hieman humuspitoisempaa kuin Jääsjärven pääaltaassa. Vesi oli lämpötilakerrostunutta. Väliveden näyte 5 m syvyydessä osui lämpötilan harppauskerrokseen (15 C). Pohjanläheinen vesi oli hapeton ja välivedessäkin happipitoisuus oli selvästi laskenut. Jääsjärven pääaltaasta otetuissa näytteissä pohjanläheisen veden happipitoisuus oli elokuussa laskenut 13 %:iin ja aikaisempina vuosina on satunnaisesti todettu hapettomuutta. Ravinteita ja klorofylliä on Kurjenlahdessa vähän enemmän kuin Jääsjärvessä, mutta suhteutettuna vähän korkeampaan humuspitoisuuteen Kurjenlahtikin on erittäin hyvässä kunnossa, vedenlaadultaan lähellä luonnontilaista vettä. Syvänteen hapettomuus voi kuitenkin olla merkki alkavasta rehevöitymisestä. 5.5 Lauhjoen valuma-alue (14.147) Tepoonjärvi ( ) Lauhjoen valuma-alueeseen kuuluva Tepoonjärvi on ekologiselta tyypiltään pieni humusjärvi. Hämeen ELY-keskus seuraa Tepoonjärven vedenlaatua. Viimeisimmät näytteet on haettu kesällä Tepoonjärvi otettiin vuoden 2013 järvitutkimuksiin mukaan, koska siellä havaittiin kesällä 2013 poikkeuksellisen voimakas leväkukinta. Vesinäytteiden perusteella Tepoonjärvi on erinomaisessa tilassa, vedenlaatu vastaa pienen humusjärven luonnontilaa tai on fosforin ja klorofyllin määrien perusteella jopa karumpikin kuin pienet luonnontilaiset humusjärvet. Vuoden 2010 tuloksiin verrattuna veden laatu on hyvin samankaltaista. Kesän 2013 runsaalle leväkukinnalle ei löytynyt vedenlaatutiedoista selittäjää Muutalampi ( ) Tepoonjärvi laskee Muutalampeen ja edelleen Keskiseen. Muutalampi on 39 ha kokoinen järvi. Näytteenottopaikalla syvyyttä oli 7 m. Edellinen vesinäyte Muutalammesta oli otettu heinäkuussa Pintaveden väriluvun perusteella Muutalampi on pieni humusjärvi. Vesi oli lämpötilan mukaan kerrostunutta. Pohjalla lämpötila oli 9,5 C, vesipatsaan puolivälissä 18 C. Happipitoisuus oli pohjanläheisessä vedessä alentunut (kyllästysaste 13 %), mutta fosforia ei vielä vapautunut pohjasta. Sen sijaan raudan pitoisuus pohjanläheisessä vedessä oli korkea. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden perusteella järvi on erinomaisessa tilassa kuten Tepoonjärvikin. Vuoden 1987 tuloksiin verrattuna vesi oli nyt hieman tummempaa, ravinteita ja rautaa hivenen enemmän ja pohjanläheisen veden Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

7 happipitoisuus vähän alempi. Veden klorofyllipitoisuus oli samalla tasolla. Veden laatu on pysynyt käytännössä samalla, erinomaisella tasolla. 5.6 Yhteenveto Vedenlaatututkimusten tarkoituksena oli selvittää tutkittavien järvien ekologista tilaa ja yleistä käyttökelpoisuutta. Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty Heinolan alueella 1990-luvun puolivälistä lähtien ja satunnaisesti jo aikaisemminkin. Kaikista järvistä otettiin näytteet kesäkaudelta, jolloin vesi on kerrostunutta. Vain matalimmissa järvissä vedenlaatu on läpi vuoden tasalaatuista. Näytteenottokierroksia tehtiin vain yksi. Vuoden 2013 tuloksissa ei ollut suuria yllätyksiä. Järvien vedenlaatu oli erinomaista tai hyvää Hartolan Laihalampea lukuun ottamatta. Laihalammen merkitys virkistyskäytölle koskee ensisijaisesti rantakiinteistöjen omistajia (peruskartalta laskien n. 10 kiinteistöä). Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

8 Liite 1 Näytepisteiden sijainnit Kuva 1 Heinolan pohjoiset järvipisteet, KKJ peruskoordinaatteina ja ETRS-GKn-tasokoordinaatteina Iso Katisjärvi ; Kivijärvi ; Vähä Katisjärvi ; Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

9 Kuva 2 Uudenriihenlampi, KKJ peruskoordinaatteina ja ETRS-GKn-tasokoordinaatteina ; Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

10 Kuva 3 Sysmän järvipisteet KKJ peruskoordinaatteina ja ETRS-GKn-tasokoordinaatteina Muutalampi ; Tepoonjärvi ; Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

11 Kuva 4 Hartolan järvipisteet KKJ peruskoordinaatteina ja ETRS-GKn-tasokoordinaatteina Laihalampi ; Kurjenlahti, Jääsjärvi ; Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

12 Liite 2 Tutkitut muuttujat Järvivesinäytteistä tutkittiin seuraavat muuttujat kaikista syvyyksistä: Lämpötila, C Happi, mg/l Hapen kyllästysaste, % Sameus, FNU Sähkönjohtavuus, ms/m Alkaliniteetti, mmol/l ph Väri, mg Pt/l CODMn, mg/l Kokonaistyppi N, µg/l Nitraatti- ja nitriittitypen summa NO2+NO3-N, µg/l Ammoniumtyppi NH4-N, µg/l Kokonaisfosfori P, µg/l Fosfaattifosfori PO4-P, µg/l Rauta, µg/l Lisäksi otettiin kokoomanäyte 0 2 m syvyydeltä, josta tutkittiin A-klorofyllin määrä, µg/l Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

13 Liite 3 Testausselosteet (8 kpl) Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

14 TESTAUSSELOSTE (1) Vesi Tilaaja Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Rauhankatu HEINOLA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Havaintopaikka: Uudenriihenlampi (HEINOjär - Uudenriihenl) Analyysi Menetelmä m m m Yksikkö Sameus * SFS-EN ISO 7027:2000 2,7 3,5 FNU 15 Väriluku * ISO : mg Pt/l 15 ph * SFS 3021:1979 6,9 6,5 3 Sähkönjohtavuus * SFS-EN 27888:1994 2,3 2,5 ms/m 5 Alkaliteetti * Sisäinen menetelmä, VYH:87 0,097 0,106 mmol/l 10 Hapen kyllästysaste SFS 3040:1990 [kumottu] 122,0 69,0 % 10 Happi * SFS-EN 25813: ,9 6,5 mg/l 10 CODMn-arvo, kemiallinen * SFS 3036:1981 8,5 9,2 mg/l 15 hapenkulutus Ammoniumtyppi, NH4-N * SFS 3032: 1976, < 4 < 4 µg/l 15 autom./kumottu Nitraatti-ja nitriittitypen * Sis. menetelmä, Aquakem < 4 < 4 µg/l 15 summa, (NO2-NO3)N Kokonaistyppi * SFS-EN ISO µg/l 15 Ortofosfaattifosfori, PO4-P * SFS 3025:1986 [kumottu] < 2 < 2 µg/l 15 Kokonaisfosfori * SFS 3026: 1986, kumottu µg/l 15 Klorofylli * SFS 5772: µg/l 15 Alkuaineiden määritys: * ICP-MS x x Rauta, Fe, kokonais- * ISO µg/l 20 Veden lämpötila kenttämittaus 21,0 18,0 C *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä Yhteyshenkilö Punkari Milla, Epävar muus- % Kalso Seija toimitusjohtaja

15 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Tilaaja Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Rauhankatu HEINOLA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Havaintopaikka: Iso Katisjärvi (HEINOjär - Iso Katisj) Analyysi Menetelmä m Sameus * SFS-EN ISO ,5 m m m Yksikkö 2,2 1,1 1,2 FNU :2000 Väriluku * ISO : mg Pt/l 15 ph * SFS 3021:1979 6,3 5,6 5,6 3 Sähkönjohtavuus * SFS-EN 27888:1994 2,8 3,0 2,9 ms/m 5 Alkaliteetti * Sisäinen menetelmä, 0,065 0,060 0,055 mmol/l 10 VYH:87 Hapen kyllästysaste SFS 3040: ,0 39,0 39,0 % 10 [kumottu] Happi * SFS-EN 25813:1996 9,8 4,5 4,8 mg/l 10 CODMn-arvo, kemiallinen * SFS 3036: mg/l 15 hapenkulutus Ammoniumtyppi, NH4-N * SFS 3032: 1976, µg/l 15 autom./kumottu Nitraatti-ja nitriittitypen * Sis. menetelmä, < µg/l 15 summa, (NO2-NO3)N Aquakem Kokonaistyppi * SFS-EN ISO µg/l Ortofosfaattifosfori, * SFS 3025:1986 < 2 < 2 < 2 µg/l 15 PO4-P [kumottu] Kokonaisfosfori * SFS 3026: 1986, µg/l 15 kumottu Klorofylli * SFS 5772:1993 7,1 µg/l 15 Alkuaineiden määritys: * ICP-MS x x x Rauta, Fe, kokonais- * ISO µg/l 20 Veden lämpötila kenttämittaus 22,0 9,0 6,0 C *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä Yhteyshenkilö Punkari Milla, Epävar muus- % Kalso Seija

16 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi toimitusjohtaja

17 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Tilaaja Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Rauhankatu HEINOLA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Analyysi Menetelmä m Sameus * SFS-EN ISO Havaintopaikka: Vähä katisjärvi (HEINOjär - Vähä Katisj) m m m Yksikkö 1,2 1,0 6,3 FNU :2000 Väriluku * ISO : mg Pt/l 15 ph * SFS 3021:1979 6,2 5,7 5,9 3 Sähkönjohtavuus * SFS-EN 27888:1994 2,6 2,9 3,2 ms/m 5 Alkaliteetti * Sisäinen menetelmä, 0,059 0,068 0,113 mmol/l 10 VYH:87 Hapen SFS 3040: ,0 22,0 < 1 % 10 kyllästysaste [kumottu] Happi * SFS-EN 25813:1996 9,5 2,7 < 0,2 mg/l 10 CODMn-arvo, kemiallinen hapenkulutus * SFS 3036: mg/l 15 Ammoniumtyppi, NH4-N Nitraatti-ja nitriittitypen summa, (NO2-NO3)N * SFS 3032: 1976, autom./kumottu * Sis. menetelmä, Aquakem < µg/l 15 < 4 57 < 4 µg/l 15 Kokonaistyppi * SFS-EN ISO µg/l 15 Ortofosfaattifosfori, * SFS 3025:1986 < µg/l 15 PO4-P [kumottu] Kokonaisfosfori * SFS 3026: 1986, µg/l 15 kumottu Klorofylli * SFS 5772:1993 5,1 µg/l 15 Alkuaineiden * ICP-MS x x x määritys: Rauta, Fe, * ISO µg/l 20 kokonais- Veden lämpötila kenttämittaus 21,0 6,0 5,0 C Epävarm uus-% Yhteyshenkilö Punkari Milla,

18 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Kalso Seija toimitusjohtaja

19 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Tilaaja Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Rauhankatu HEINOLA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Havaintopaikka: Kivijärvi (HEINOjär - Kivijärvi) Analyysi Menetelmä m Sameus * SFS-EN ISO m m m Yksikkö 1,6 2,4 12 FNU :2000 Väriluku * ISO : mg Pt/l 15 ph * SFS 3021:1979 6,6 5,8 5,9 3 Sähkönjohtavuus * SFS-EN 27888:1994 3,0 3,4 3,4 ms/m 5 Alkaliteetti * Sisäinen menetelmä, 0,093 0,097 0,109 mmol/l 10 VYH:87 Hapen kyllästysaste SFS 3040: ,0 13,0 < 1 % 10 [kumottu] Happi * SFS-EN 25813: ,0 1,5 < 0,2 mg/l 10 CODMn-arvo, kemiallinen hapenkulutus * SFS 3036: mg/l 15 Ammoniumtyppi, NH4-N Nitraatti-ja nitriittitypen summa, (NO2-NO3)N * SFS 3032: 1976, autom./kumottu * Sis. menetelmä, Aquakem 5 < 4 34 µg/l 15 < 4 < 4 < 4 µg/l 15 Kokonaistyppi * SFS-EN ISO µg/l 15 Ortofosfaattifosfori, * SFS 3025:1986 < 2 < 2 3 µg/l 15 PO4-P [kumottu] Kokonaisfosfori * SFS 3026: 1986, µg/l 15 kumottu Klorofylli * SFS 5772: µg/l 15 Alkuaineiden * ICP-MS x x x määritys: Rauta, Fe, kokonais- * ISO µg/l 20 Veden lämpötila kenttämittaus 22,0 9,0 7,0 C *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä Yhteyshenkilö Punkari Milla, Epävarm uus-%

20 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Kalso Seija toimitusjohtaja

21 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Tilaaja Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Rauhankatu HEINOLA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Havaintopaikka: Laihalampi (HEINOjär - Laihalampi) Analyysi Menetelmä m m Yksikkö Sameus * SFS-EN ISO 7027:2000 6,8 FNU 15 Väriluku * ISO : mg Pt/l 15 ph * SFS 3021:1979 5,9 3 Sähkönjohtavuus * SFS-EN 27888:1994 4,4 ms/m 5 Alkaliteetti * Sisäinen menetelmä, VYH:87 0,049 mmol/l 10 Hapen kyllästysaste SFS 3040:1990 [kumottu] 109,0 % 10 Happi * SFS-EN 25813:1996 9,3 mg/l 10 CODMn-arvo, kemiallinen * SFS 3036: mg/l 15 hapenkulutus Ammoniumtyppi, NH4-N * SFS 3032: 1976, autom./kumottu < 4 µg/l 15 Nitraatti-ja nitriittitypen * Sis. menetelmä, Aquakem < 4 µg/l 15 summa, (NO2-NO3)N Kokonaistyppi * SFS-EN ISO µg/l 15 Ortofosfaattifosfori, * SFS 3025:1986 [kumottu] < 2 µg/l 15 PO4-P Kokonaisfosfori * SFS 3026: 1986, kumottu 67 µg/l 15 Klorofylli * SFS 5772: µg/l 15 Alkuaineiden määritys: * ICP-MS x Rauta, Fe, kokonais- * ISO µg/l 20 Veden lämpötila kenttämittaus 23,0 C *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä Yhteyshenkilö Punkari Milla, Epävarm uus-% Kalso Seija toimitusjohtaja

22 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi

23 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Tilaaja Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Rauhankatu HEINOLA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Havaintopaikka: Kurjenlahti, Jääsjärvi (HEINOjär - Kurjenlahti) Analyysi Menetelmä m Sameus * SFS-EN ISO 7027: m ,5 m m Yksikkö 2,1 3,1 16 FNU 15 Väriluku * ISO : mg Pt/l 15 ph * SFS 3021:1979 7,3 6,7 6,7 3 Sähkönjohtavuus * SFS-EN 5,6 6,0 6,6 ms/m :1994 Alkaliteetti * Sisäinen menetelmä, VYH:87 0,246 0,270 0,345 mmol/l 10 Hapen kyllästysaste SFS 3040: ,0 25,0 < 1 % 10 [kumottu] Happi * SFS-EN 9,0 2,5 < 0,2 mg/l :1996 CODMn-arvo, kemiallinen hapenkulutus * SFS 3036:1981 9,2 9,3 11 mg/l 15 Ammoniumtyppi, NH4-N * SFS 3032: 1976, µg/l 15 autom./kumottu Nitraatti-ja nitriittitypen * Sis. menetelmä, < 4 < 4 96 µg/l 15 summa, (NO2-NO3)N Aquakem Kokonaistyppi * SFS-EN ISO µg/l Ortofosfaattifosfori, * SFS 3025:1986 < 2 < 2 6 µg/l 15 PO4-P [kumottu] Kokonaisfosfori * SFS 3026: 1986, µg/l 15 kumottu Klorofylli * SFS 5772:1993 7,5 µg/l 15 Alkuaineiden määritys: * ICP-MS x x x Rauta, Fe, kokonais- * ISO µg/l 20 Veden lämpötila kenttämittaus 22,5 15,0 8,0 C *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä Yhteyshenkilö Punkari Milla, Epävar muus- %

24 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Kalso Seija toimitusjohtaja

25 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Tilaaja Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Rauhankatu HEINOLA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Havaintopaikka: Tepoonjärvi (HEINOjär - Tepoonjärvi) Analyysi Menetelmä m Sameus * SFS-EN ISO 7027:2000 Väriluku * ISO : ,5 m m m Yksikkö 1,2 1,5 1,5 FNU mg Pt/l 15 ph * SFS 3021:1979 6,8 6,7 6,5 3 Sähkönjohtavuus * SFS-EN 3,3 3,3 3,3 ms/m :1994 Alkaliteetti * Sisäinen menetelmä, VYH:87 0,092 0,086 0,096 mmol/l 10 Hapen kyllästysaste SFS 3040: ,0 96,0 81,0 % 10 [kumottu] Happi * SFS-EN 9,0 8,5 7,6 mg/l :1996 CODMn-arvo, kemiallinen * SFS 3036: mg/l 15 hapenkulutus Ammoniumtyppi, NH4-N * SFS 3032: 1976, µg/l 15 autom./kumottu Nitraatti-ja nitriittitypen * Sis. menetelmä, < 4 < 4 < 4 µg/l 15 summa, (NO2-NO3)N Aquakem Kokonaistyppi * SFS-EN ISO µg/l Ortofosfaattifosfori, PO4-P * SFS 3025:1986 < 2 < 2 < 2 µg/l 15 [kumottu] Kokonaisfosfori * SFS 3026: µg/l , kumottu Klorofylli * SFS 5772:1993 3,8 µg/l 15 Alkuaineiden määritys: * ICP-MS x x x Rauta, Fe, kokonais- * ISO µg/l 20 Veden lämpötila kenttämittaus 22,0 21,0 18,5 C *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä Yhteyshenkilö Punkari Milla, Epävar muus- %

26 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Kalso Seija toimitusjohtaja

27 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Tilaaja Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Rauhankatu HEINOLA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Havaintopaikka: Muutalampi (HEINOjär - Muutalampi) Analyysi Menetelmä m Sameus * SFS-EN ISO ,5 m m m Yksikkö 1,4 2,1 6,6 FNU :2000 Väriluku * ISO : mg Pt/l 15 ph * SFS 3021:1979 6,6 6,4 6,1 3 Sähkönjohtavuus * SFS-EN 27888:1994 3,2 3,3 3,3 ms/m 5 Alkaliteetti * Sisäinen menetelmä, 0,088 0,095 0,104 mmol/l 10 VYH:87 Hapen kyllästysaste SFS 3040: ,0 58,0 13,0 % 10 [kumottu] Happi * SFS-EN 25813:1996 8,2 5,5 1,5 mg/l 10 CODMn-arvo, kemiallinen hapenkulutus * SFS 3036: mg/l 15 Ammoniumtyppi, * SFS 3032: 1976, µg/l 15 NH4-N autom./kumottu Nitraatti-ja nitriittitypen * Sis. menetelmä, < 4 < µg/l 15 summa, (NO2-NO3)N Aquakem Kokonaistyppi * SFS-EN ISO µg/l 15 Ortofosfaattifosfori, * SFS 3025:1986 < 2 < 2 < 2 µg/l 15 PO4-P [kumottu] Kokonaisfosfori * SFS 3026: 1986, µg/l 15 kumottu Klorofylli * SFS 5772:1993 3,2 µg/l 15 Alkuaineiden määritys: * ICP-MS x x x Rauta, Fe, kokonais- * ISO µg/l 20 Veden lämpötila kenttämittaus 22,0 18,0 9,5 C *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä Yhteyshenkilö Punkari Milla, Epävar muus- %

28 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Kalso Seija toimitusjohtaja