VAMMAISPALVELUIDEN APUVÄLINEPANKKI SONETTE -YHTEISÖVERKOSSA

Transkriptio

1 VAMMAISPALVELUIDEN APUVÄLINEPANKKI SONETTE -YHTEISÖVERKOSSA Mirva Vesimäki 1

2 SISÄLLYS 1 Taustaa Apuvälineiden kierrätyksen tavoitteet ja keinot Apuvälinepankin toiminnan aloittamisen edellytykset Apuvälinepankin säännöt Apuvälinepankin toimintaperiaatteet Vammaispalvelun apuvälinepankin rakenne Apuvälineluokat vammaispalvelussa

3 1 Taustaa Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen hankkeen asiantuntijaryhmässä on noussut tarve saada kuntien sosiaalitoimien hyödynnettäväksi apuvälinepankki kalliiden ja harvinaisten apuvälineiden uudelleen myöntämiseksi ja esim. kierrättämiseksi toiseen kuntaan korvausta vastaan. Kuntien sosiaalitoimen varastoissa on palautuneita apuvälineitä, jotka ovat olleet jopa vuosia käyttämättä. Apuvälineet ovat palautuessaan usein edelleen hyväkuntoisia tai kunnostettavia mikäli niille löytyy käyttäjä esim. jostain toisesta kunnasta. 2 Apuvälineiden kierrätyksen tavoitteet ja keinot Apuvälineiden kierrättämisen tavoitteena on tehostaa apuvälineiden alueellista käyttöä ja siten parantaa asiakaspalvelua. Apuvälineet ovat alkukustannuksiltaan kalliita ja siksi on tärkeää sekä kokonaistaloudellisesti kannattavaa saada käytöstä palautunut apuväline uudelleen käyttöön. Varastoissa seisova apuväline on kallis. Keski-Suomen alueella toimivaan Sonette -yhteisöverkkoa voidaan käyttää kierrätykseen/myyntiin tarjottavien apuvälineiden ilmoituspaikkana. Sinne on mahdollista perustaa Apuvälinepankki. Sonette -yhteisöverkko on Keski- Suomen SosKes tietoteknologia hankkeen kehittämä yhteisöverkko Keski-Suomen kuntien ammattilaisille. 3 Apuvälinepankin toiminnan aloittamisen edellytykset Apuvälineiden kierrätys tulee mahdollistaa yhteisesti sovituilla säännöillä ja se mahdollistuu vain mahdollisimman yksinkertaisella toimintamallilla. Mikäli jo hankitut ja käytöstä palautuneet apuvälineet hinnoitellaan ja halutaan myydä tai antaa, päättää siitä kunnassa vammaispalveluista vastaava esim. vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä tai johtaja. Ostopäätös tehdään hallintosäännön mukaisesti. Apuvälinepankin toimintaohjeet on laadittu hankkeen maakunnallisessa asiantuntijaryhmässä ja kunnat sopivat erikseen keskenään apuvälineiden korvauksista omistussuhteen muuttuessa. 3

4 3.1 Apuvälinepankin säännöt 1. Kierrätettävät apuvälineet: Apuvälineiden tulee olla kierrätykseen kelpaavia, käyttökuntoisia tai kunnostettavia apuvälineitä: mm. kattonosturit, hissit, kääntöovikoneet. 2. Apuvälinepankissa ilmoittaminen Ilmoittajalla tulee olla MediKes tai SosKes -tunnukset. Ilmoittaja huolehtii apuvälinepankin ylläpidosta siten, että siellä ei ole tarjolla jo kierrätettyjä tai myytyjä apuvälineitä 3. Apuvälineiden omistussuhde Apuvälineen omistussuhde muuttuu kuntien keskinäisellä sopimuksella apuvälineen korvauksesta. Huomioiden apuvälineen alkuperäinen ostohinta ja käyttöikä. 4. Apuvälineet lisävarusteet ja huollot Kunta, jonne apuväline siirtyy, maksaa apuvälineen lisävarusteet ja apuvälinehuollot. 5. Apuvälineen kuljetuskustannukset Kunta, joka tarvitsee apuvälineen maksaa kuljetuksesta syntyvät kustannukset ( myös apuvälineen kokeilusta syntyvät kustannukset) 3.2 Apuvälinepankin toimintaperiaatteet 1. Kierrätettävät apuvälineet: Apuvälineiden tulee olla kierrätykseen kelpaavia, käyttökuntoisia tai kunnostettavissa olevia apuvälineitä. 2. Apuvälineiden omistus: Toiseen kuntaan annettu apuväline jää apuvälineen vastaanottavan kunnan omistukseen, ellei muuta sovita. Omistussuhteen vaihtumiseen liittyvästä korvauksesta sopivat kunnat keskenään. Käytäntönä on ollut että apuvälineen arvosta on vähennetty noin 10 % käyttöikä- 4

5 vuotta kohden. 3. Apuvälinepankissa ilmoittaminen Ilmoittajalla tulee olla MediKes tai SosKes -tunnukset, jotka käyttäjä saa oman kunnan yhteyshenkilöltä. Ilmoittaja huolehtii apuvälinepankin ylläpidosta ja poistaa ilmoituksen, kun apuväline ei enää ole tarjolla. 4. Apuvälineen kuljetuskustannukset Se kunta, joka tarvitsee apuvälineen, maksaa kuljetuksesta syntyvät kustannukset (myös apuvälineen kokeilusta syntyvät kustannukset). 5. Apuvälineet lisävarusteet ja huollot Kunta, jonne apuvälineen omistusoikeus siirtyy, maksaa apuvälineeseen tarvittavat lisävarusteet ja apuvälinehuollot. Esim. kattonostureiden sääntömääräiset vuosihuollot, ja niitä koskevat sopimukset siirtyvät mukana. Apuvälineen omistaja vastaa aina apuvälineidensä asentamisesta, huollosta ja purkamisesta aiheutuvista kustannuksista. 3.3 Vammaispalvelun apuvälinepankin rakenne Kentän nimet Myydään, ostetaan, tarvitaan, vaihdetaan, annetaan Etusivulle esittelyteksti Vammaispalveluiden apuvälinepankissa voidaan ilmoittaa kuntien vammaispalveluiden apuvälineistä, joiden käyttötarve on lakannut asiakkaalla eikä kunnassa ole vastaavalle apuvälineelle käyttötarvetta tiedossa. Apuvälinepankkiin voidaan tarjota apuväline myyntiin, vaihtoon tai antaa vastikkeetta eteenpäin (ei rahallista arvoa). Myyjä ja ostaja sopivat kaupan kohteesta ja ehdoista erikseen. Vammaispalvelun edustaja voi myös ilmoittaa apuvälinepankkiin vammaispalveluiden apuvälineen tarpeesta ja ostoaikeista. 5

6 Liitteeksi etusivulle tarvitaan nämä apuvälinepankin säännöt ja toimintaperiaatteet käyttäjälle lisäinformaatioksi. 3.4 Apuvälineluokat vammaispalvelussa 1. Liikkumisen apuvälineet 2. Auton apuvälineet 3. Kodin apuvälineet 4. Kuulovammaisten apuvälineet 5. Näkövammaisten apuvälineet 6. Harrastustoiminnan apuvälineet 7. Muut apuvälineet 6