Valtuusto Sivu 1 / 23

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 23 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali 4 4 Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman 6 ohjausryhmän jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 5 1 Kiinteistötoimitusmaksutaksan muuttaminen 7 6 Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen 9 7 Lausunnon antaminen hallituksen linjauksista 11 itsehallintoaluejaon perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi 8 2 Espoon turvallisuusohjelman tarkistaminen 12 9 Valtuustokysymys palvelutorien omistaja- ja tilapolitiikasta, 14 kumppanuuksista kansainväliseen kiinteistö- ja hoivabisnekseen sekä verosuunnittelusta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista 10 Valtuustokysymys Tapiolan taseyksikön investointien metron 16 rakentamiseen liittyvästä määrärahasta 11 Valtuustoaloite Espoon pysäköintistrategian käsittelystä Valtuustoaloite kadunvarsipysäköinnin lisäämiseksi 21 Espoo Jyrki Kasvi puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 2 / 23 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1.

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 3 / 23 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kok. / Vihr.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 4 / / Kaupunginhallitus Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee vuodeksi 2016 valtuuston puheenjohtajaksi Maria Guzeninan (SDP), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Sirpa Hertellin (Vihr.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Marika Niemen (Kok.). Selostus Kuntalain 12 :n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan samassa vaalitoimituksessa. Paikkajakotoimikunta on suositellut, että valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee vuodeksi 2016 valtuuston puheenjohtajaksi (SDP), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Sirpa Hertellin (Vihr.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Marika Niemen (Kok.). Käsittely Kaupunginjohtajan estyneenä ollessa asian esitteli perusturvajohtaja Juha Metso. Sistonen ehdotti, että valtuuston puheenjohtajaksi vuodeksi 2016 valitaan Maria Guzenina. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Sistosen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / 23 Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee vuodeksi 2016 valtuuston puheenjohtajaksi Maria Guzeninan (SDP), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Sirpa Hertellin (Vihr.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Marika Niemen (Kok.). - Valitut

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 6 / / Kaupunginhallitus Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäseneksi Hanna Kalanteen (Vihr.) tilalle Johanna Karimäen (Vihr.). Selostus Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsen Hanna Kalanne (Vihr.) pyytää eroa tehtävästä henkilökohtaisten syiden takia. Ohjausryhmien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla valtuutettuja ja jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäseneksi Hanna Kalanteen (Vihr.) tilalle Johanna Karimäen (Vihr.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu, ote - Hanna Kalanne

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 7 / / Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kiinteistötoimitusmaksutaksan muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Frösén, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotuksen. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Kiinteistötoimitusmaksutaksa alkaen - Kiinteistötoimitusmaksutaksavertailu Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2012 kustannuslaskentaan ja sen jälkeiseen kustannuskehitykseen perustuva uusi kiinteistötoimitusmaksutaksa, jolla korvataan nykyinen vuodesta 2014 voimassa ollut taksa. Lain kiinteistötoimitusmaksusta 4 :n mukaan kunnan kiinteistörekisterin pitäjän määräämästä kiinteistötoimituksesta perittävästä maksusta päättää kunnanvaltuusto. Kiinteistötoimitusmaksun suuruuden tulee vastata kiinteistötoimituksesta kunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää. Suomen kuntaliitto on antanut kiinteistötoimitusmaksutaksan laatimisohjeen Valtuusto hyväksyi kiinteistötoimitusmaksutaksan, joka tuli voimaan Kaupunkimittausyksikössä suoritettiin vuonna 2012 kaikkien työtehtävien osalta koko vuoden kestänyt tarkka kustannusseuranta ja siihen perustuva kustannuslaskenta, jonka jälkeen eri palvelujen ja tuotteiden kustannuskehitystä on seurattu vuosittain. Kaupunkimittausyksikön kustannuslaskennassa ei ole huomioitu niitä kustannuseriä, jotka on rahoitettu toimialan tai kaupungin keskushallinnon toimesta. Yksittäisen tontin lohkomisesta aiheutuneet keskimääräiset kustannukset olivat kustannuslaskennan perusteella 860,97 euroa. Vuonna 2014 tontin lohkomisia suoritettiin 210 kpl, joiden perusteella merkittiin 347 tonttia rekisteriin. Kiinteistötoimitusmaksutaksan perusteella

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 8 / 23 Päätöshistoria perittiin yksityisiltä toimitusten hakijoilta vuonna 2014 yhteensä n euroa. Tontin lohkomista koskeva taksan tarkistamisesitys perustuu toimituksesta tällä hetkellä aiheutuvien kokonaiskustannusten kustannuskehityksen perusteella arvioituun määrään. Muista kiinteistötoimituksista sekä tontin lohkomisen yhteydessä tai kiinteistörekisterinpitäjän päätöksellä suoritettavista erikseen veloitettavista toimenpiteistä perittävät maksut on esitetty tarkistettavaksi toimenpiteistä aiheutuvien kokonaiskustannusten edellyttämällä tavalla. Kiinteistötoimituksia koskevissa maksuissa on otettu myös huomioon toimitusten rekisteröinnistä aiheutuvat kustannukset. Taksan rakenne ja sanamuoto noudattaa kuntaliiton ohjeita. Kiinteistötoimitusmaksu esitetään perittäväksi yhdessä erässä sen jälkeen, kun toimitus tai toimenpide on rekisteröity, kuten voimassa olevan taksan mukaan on tapahtunut. Sovelletut lainkohdat: Tekninen lautakunta Laki kiinteistötoimitusmaksusta 3 ja 4. Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaisi edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotuksen ja määrää sen tulemaan voimaan lukien. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 9 / / Kaupunginhallitus Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Lappalainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy seuraavat muutokset Eteva kuntayhtymän perussopimukseen: 1 Eteva kuntayhtymän perussopimukseen 3 :ään Jäsenkunnat tehdään muutos, jossa jäsenkuntien luettelosta poistetaan Hämeenkosken kunta. Syynä on, että Hämeenkosken kunta liitetään osaksi Hollolan kuntaa. 2 Perussopimuksen 19 :n Voimaantulo kohdassa viitataan uuden kuntalain (410/2015) 57 :ään, joka koskee perussopimuksen muuttamista. Selostus Yleistä Espoon kaupunki kuuluu Eteva kuntayhtymään, jolla on laissa säädetty viimesijainen järjestämisvastuu laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) säädetyistä tehtävistä. Lisäksi Eteva kuntayhtymä tuottaa perussopimuksensa mukaisesti myös muita vammais- ja sosiaali- sekä kuntoutuspalveluja. Kuntayhtymän korkein päättävä elin on yhtymäkokous, joka kokoontuu keväällä ja syksyllä. Espoon kaupunki ostaa vuosittain tehtävän palvelusopimuksen mukaisesti palveluja Eteva kuntayhtymältä. Vuonna 2015 palvelusopimuksen tilaus sisältää perhehoidon, asumis-, työ- ja päivätoimintaa sekä muita tukipalveluja noin 100 asiakkaalle arviolta noin 6,1 milj. eurolla. Eteva kuntayhtymä perustettiin liittämällä Pääjärven kuntayhtymä (Pky) Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymään (UEP). Toiminta käynnistyi vuoden 2009 alussa, jolloin nykyinen perussopimus tuli voimaan. Kuntalain 57 :n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 10 / 23 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Eteva kuntayhtymän perussopimukseen ehdotetut muutokset Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on kokouksessaan päättänyt esittää jäsenkunnille, että Eteva kuntayhtymän perussopimuksen 3 :ään Jäsenkunnat tehdään muutos, jossa jäsenluettelosta poistetaan Hämeenkosken kunta. Syynä on, että Hämeenkosken kunta liitetään osaksi Hollolan kuntaa. Toinen muutos koskee perussopimuksen 19 :ään (Voimaantulo) liittyviä teknisiä muutoksia, jotka koskevat perussopimuksen muuttamista. Nämä johtuvat uudesta kuntalaista, joka on tullut voimaan Voimassaolevan kuntalain 57 :än mukaan Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta noudatetaan seuraavaa: Jos perussopimuksessa ei ole toisin sovittu, perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Lakisääteisessä yhteistoiminnassa jäsenkuntaa ei kuitenkaan voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusiin vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy seuraavat muutokset Eteva kuntayhtymän perussopimukseen: 1 Eteva kuntayhtymän perussopimukseen 3 :ään Jäsenkunnat tehdään muutos, jossa jäsenkuntien luettelosta poistetaan Hämeenkosken kunta. Syynä on, että Hämeenkosken kunta liitetään osaksi Hollolan kuntaa. 2 Perussopimuksen 19 :n Voimaantulo kohdassa viitataan uuden kuntalain (410/2015) 57 :ään, joka koskee perussopimuksen muuttamista. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 11 / / Lausunnon antaminen hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja SOTEuudistuksen askelmerkeiksi Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Selostus Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan Asian selostus ja kaupunginhallituksen ehdotus jaetaan valtuutetuille sähköpostilla viikolla 3 ja valtuuston kokouksessa pöydälle.

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 12 / / Espoon turvallisuusohjelman tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Petri Häkkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Liite Selostus Kaupunginhallitus Valtuusto tarkistaa Espoon kaupungin turvallisuusohjelman liitteen mukaisesti. 2 Espoon turvallisuusohjelma Espoon turvallisuusohjelmassa kuvataan Espoossa tehtävän turvallisuusyhteistyön päätoimintalinjat ja keskeiset tavoitteet. Tavoitteena on varmistaa espoolaisten arkiturvallisuus. Turvallisuusohjelmassa on kuvattu turvallisuuden tavoitteet, mittarit, keinot ja seuranta. Ohjelma kuvailee turvallisuuden nykytilaa Espoossa, turvallisuuden haasteita ja turvallisuuden kehityssuuntia. Valtuusto hyväksyi Espoon turvallisuusohjelman Viimeisimmän, vuonna 2012 julkaistun kolmannen sisäisen turvallisuuden hallitusohjelman (Turvallisempi huominen, Sisäasiainministeriön julkaisusarja 26/2012) tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Sisäisen turvallisuuden ohjelman sisältö muodostui arjen turvallisuuden ongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisusta. Keskeisimmät kotimaiset haasteet olivat syrjäytyminen ja yhteiskunnan jakautuminen. Valtakunnallisena tavoitteena sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on ollut, että kaikissa Suomen kunnissa olisi laadittu turvallisuussuunnitelma tai -ohjelma vuoden 2011 loppuun mennessä. Kaupungin ylimpänä turvallisuuden yhteistyöelimenä on toiminut 1980-luvun puolivälistä lukien turvallisuusstrategian johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on kaupunginjohtaja ja varapuheenjohtajana poliisipäällikkö. Ryhmässä on edustettuna kaupungin ylimmän johdon ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen johdon lisäksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Espoon seurakunnat, Helsingin seudun kauppakamari sekä edustus kaupunginosayhdistyksistä. Espoon turvallisuusohjelmaa on päivitetty vuosien aikana ja sen sisältö on tarkastettu. Tilastopäivitysten yhteydessä on uudistettu poliisin

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 13 / 23 Päätöshistoria Kaupunginhallitus tilastopaketti ja lisätty mukaan katuturvallisuusindeksi sekä otettu käyttöön kuusikkokuntavertailu. Turvallisuusohjelman päivityksen yhteydessä esiintuodut puutteet täsmennettiin ja lisättiin ohjelman toimenpidesuosituksiin. Turvallisuusohjelman päivitystä on käsitelty turvallisuusstrategian johto- ja ohjausryhmässä sekä konserniesikunnan johtoryhmässä seuraavasti: Konserniesikunnan johtoryhmä Turvallisuusstrategian johtoryhmä Turvallisuusstrategian ohjausryhmä Turvallisuusstrategian ohjausryhmä Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa Espoon kaupungin turvallisuusohjelman liitteen mukaisesti. Käsittely Gestrin Kankkosen ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Poistetaan ohjelmasta lause Puututaan rohkeasti myös vähemmistöjen luomaan uhkaan enemmistöjä kohtaan. Särkijärvi Huhdan kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Muutetaan lause puututaan rohkeasti myös vähemmistöjen luomaan uhkaan enemmistöjä kohtaan muotoon Puututaan kasvaneeseen maahanmuuttoon liittyviin turvallisuusuhkiin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään Särkijärven muutosehdotuksen ja esittelijän ehdotuksen kesken ja voittanut ehdotus asetetaan Gestrinin ehdotusta vastaan. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 3 ääntä vastaan 4 äänestäessä tyhjää hyväksyneen Särkijärven ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 14 / / Kaupunginhallitus Valtuustokysymys palvelutorien omistaja- ja tilapolitiikasta, kumppanuuksista kansainväliseen kiinteistö- ja hoivabisnekseen sekä verosuunnittelusta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta valtuustokysymykseen palvelutorien omistaja ja tilapolitiikasta, kumppanuuksista kansainväliseen kiinteistö- ja hoivabisnekseen sekä verosuunnittelusta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista Espoon kaupungille voida asetetussa määräajassa antaa. Oheismateriaali - Valtuustokysymys Selostus Kari Uotila ja 12 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustokysymyksen palvelutorien omistaja ja tilapolitiikasta, kumppanuuksista kansainväliseen kiinteistö- ja hoivabisnekseen sekä verosuunnittelusta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista Espoon kaupungille. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Valmistelun keskeneräisyyden ja valtuuston loppuvuoden kokousaikataulujen vuoksi vastausta valtuustokysymykseen ei voida antaa valtuuston työjärjestyksen 6 :ssä säädetyssä määräajassa. Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Kari Uotilan ja 12 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen palvelutorien omistaja- ja tilapolitiikasta, kumppanuuksista kansainväliseen kiinteistö- ja hoivabisnekseen sekä verosuunnittelusta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista voida asetetussa määräajassa antaa.

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 15 / 23 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 16 / / Kaupunginhallitus Valtuustokysymys Tapiolan taseyksikön investointien metron rakentamiseen liittyvästä määrärahasta Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Harriet Klar- Nykvistin ja 32 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen Tapiolan taseyksikön investointien metron rakentamiseen liittyvästä määrärahasta ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys Valtuustokysymys Vuoden 2015 lokakuun kuukausiraportista käy ilmi, että Tapiolan taseyksikön investointien metron rakentamiseen liittyvää määrärahaa on jouduttu lisäämään yli 40 miljoonalla eurolla. Kuukausiraportin selostusosasta selviää, että ylitys on johtunut Tapiolan metroaseman, liukuporras- ja hissirakennuksen ja Keilaniemen metroaseman kunnallistekniikkaan liittyvistä töistä. Käytännössä Länsimetro Oy on tehnyt kaupungille kuuluvia töitä, joiden kustannuksista ei kuitenkaan näytä olevan sovittu kaupungin ja Länsimetron välillä etukäteen. Miten tällainen tilanne on päässyt syntymään? Missä vaiheessa Espoon asiasta vastaavat virkamiehet ovat saaneet tiedon asiasta? Kuka on valtuuttanut määrärahan ylityksiin johtaneet työt? Onko käytäntö hyväksyttävä ja yleinen? Onko tapahtuneesta aiheutunut ylimääräisiä kuluja Espoon kaupungille, kun määrärahan ylitykseen johtaneita urakoita ei ole kaupungin toimesta kilpailutettu? Vastaus valtuustokysymykseen Länsimetron suunnittelun ja rakentamisen edetessä asemien ympäristöä on samalla kehitetty voimakkaasti. Tämä kehitystyö on heijastunut asemien suunnitelmiin. Erityisen voimakkaita muutoksia on tapahtunut Tapiolan keskuksessa.

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 17 / 23 Yhdyskunnan kehittämisen kannalta Länsimetron on ollut välttämätöntä muuttaa suunnitelmiaan ympäristön muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Kaikki muutokset on hyväksytty Länsimetro Oy:n hallituksessa. Länsimetron suunnittelu- ja rakentamisprosessi on ollut poikkeuksellisen kiivas. Suunnitelmamuutokset erityisesti Tapiolan aseman kohdalla ovat olleet merkittäviä ja luonteeltaan kompleksisia. Länsimetro on teettänyt suunnitelmamuutoksista aiheutuneet lisätyöt kunkin aseman urakoitsijalla urakkakilpailun kautta saaduilla hinnoilla. Samalle työmaalle ei ole mahdollista tuoda toista urakoitsijaa, koska vastuusuhteet vaarantuisivat. Espoolle on koitunut hyötyä siitä, että eräät kaupungin työt on tehty saman työmaan toimesta. Muuton töihin ei olisi päästy ajallaan. Sisäkkäisiä työmaita ei saada toimimaan tehokkaasti jatkuvan urakoitsijoiden välisen yhteensovittamishaitan vuoksi. Kun sama urakoitsija tekee niin metron kuin kaupungin vastuulla olevien rakenteiden työt, päästään tehokkaaseen toimintatapaan. Lähtökohta on se, että Länsimetro Oy vastaa vain metroasemien ja metrolinjan rakentamiskustannuksista, joista valtio maksaa sovitun osuuden. Maan-käytön kehittämiseen liittyvistä kustannuksista vastaa Espoon kaupunki, joka saa myös hyödyn maankäytön kehittämisestä. Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi-alueella maankäytön kehittämiseen liittyvät kaupungin investoinnit kanavoidaan Tapiolan taseyksikön kautta. Alun perin oli ajatus, että Länsimetron ensimmäisen vaiheen osalta täsmällinen rajankäynti sen suhteen, mitkä metron lisäkustannukset arvioidaan sellaisiksi, että ne liittyvät nimenomaan maankäytön kehittämiseen eivätkä varsi-naiseen metron rakentamiseen, tehtäisiin vasta vuonna 2016, kun Länsimetro valmistuu. Teknisessä ja ympäristötoimessa todettiin tarkoituksenmukaiseksi tehdä rajankäynti kuitenkin jo vuonna Länsimetron kustannukset rahoitetaan kaupungin maksamilla vastikkeilla, jotka vaikuttavat suoraan joukkoliikenteen kustannuksiin. Kaupungin puolella kustannukset hoidetaan Tapiolan taseyksikön kautta Tapiola-Otaniemi-Keilaniemialueelta saatavilla maankäyttömaksuilla ja maanmyyntituloilla. Tapahtuneesta ei ole aiheutunut kaupungille ylimääräisiä kuluja, vaan päinvastoin käytetyt menettelyt ovat olleet kaupungille taloudellisesti edullisia. Länsimetro Oy on vienyt metrohanketta eteenpäin tiukassa aikataulussa ja reagoinut metron aikaansaamaan voimakkaaseen maankäytön kehittämiseen. Pitkällä tähtäimellä tästä tulee kaupungille vielä merkittävää taloudellista ja muutakin hyötyä. Länsimetron II vaiheen yhteydessä on kuitenkin perusteltua kehittää budjetointia ja kustannusraportointia asemaseutujen osalta.

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 18 / 23 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Harriet Klar-Nykvistin ja 32 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen Tapiolan taseyksikön investointien metron rakentamiseen liittyvästä määrärahasta ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 19 / / Kaupunginhallitus Valtuustoaloite Espoon pysäköintistrategian käsittelystä Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Seppo Huhdan ym jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon pysäköintistrategiasta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Valtuustoaloite Seppo Huhta ja 16 muuta valtuutettua esittävät seuraavaa: Pysäköinti ja sen järjestäminen Espoossa on jatkuvasti keskustelun ja kiistelyn alainen asia, joka koskettaa päivittäin lähes jokaista espoolaista muodossa tai toisessa. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt ja päättänyt asian "Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma" osittain kaupunginhallitukselle kuuluvana asiana ja ehdottanut elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että pysäköinnin kehittämisohjelman mukaisia toimia aletaan edistää. Kuitenkaan jaosto eikä kaupunginhallitus ole saanut asiaa käsiteltäväkseen. Pysäköinti on kuitenkin keskeisiä elementtejä Espoon kaupunkisuunnittelussa ja siksi olisi myös tärkeää, että valtuusto ottaisi kantaa ja linjaisi aihetta, josta useiden kaavojen yhteydessä käydään keskustelua. Siksi ehdotamme, että kaupunginhallitus valmistelisi Espoon pysäköintistrategian ja toisi sen valtuuston päätettäväksi.

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 20 / 23 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Vastaus valtuustoaloitteeseen Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi maaliskuussa 2014 pysäköinnin tavoitteet, joiden pohjalta on valmisteltu pysäköinnin kehittämisohjelma. Kehittämisohjelma pysäköinnin periaatteineen tuodaan elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kautta kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi alkuvuodesta Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavoitusta ohjaavan pysäköintipaikkojen laskentaohjeen helmikuussa Valtuuston vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä tehdyt pöytäkirjamerkinnät otetaan huomioon toteutettaessa pysäköinnin kehittämisohjelmaa. Laaditaan suunnitelma aluepysäköintikiellon korvaavaksi järjestelmäksi yhteistyössä teknisen keskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa ja suunnitelma tuodaan vuoden 2016 aikana teknisen lautakunnan päätettäväksi. Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Seppo Huhdan ym jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon pysäköintistrategiasta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto Sivu 21 / / Kaupunginhallitus Valtuustoaloite kadunvarsipysäköinnin lisäämiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh Marno Hanttu, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulla Palomäen ym jättämään valtuustoaloitteeseen kadunvarsipysäköinnin lisäämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Valtuustoaloite Ulla Palomäki ja 34 muuta valtuutettua esittävät seuraavaa valtuustoaloitteessaan kadunvarsipysäköinnin kasvattamisesta Espoossa: Me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että kadunvarsipysäköintiä kasvatetaan Espoossa. Espoon kaupungin kasvu ja suosio johtuvat pitkälti siitä, että kaupungissa on tilaa ja helppo liikkua autolla. Siksikin kaupunki on voinut rakentua viiden kaupunkikeskuksen varaan. Kaikki ei kuitenkaan ole niin kuin pitäisi olla, sillä viime aikoina autoilun ja erityisesti pysäköinnin ongelmista on raportoitu paljon lehtien palstoilla. Espoon asuinalueita ei voi suunnitella ylhäältä tulevan ideologian varaan, vaikkapa ekologisiksi kaupunginosiksi. Ei ainakaan niin, että sillä verukkeella ihmisten vapaata liikkumista, mikä tapahtuu usein autolla, rajoitetaan. Arkkitehtien havainnekuvissa autoja ei yleensä näy lainkaan, vain ihmisiä kävelemässä rennosti auringonpaisteessa. Se ei vastaa todellisuutta ja todellisia tarpeita. Tärkeä kulkuväline auto on saatava takaisin Espoon katukuvaan. Kaduista voi suunnitella jo alusta alkaen leveämpiä, jotta kadunvarsipysäköintiä voi lisätä.

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto Sivu 22 / 23 Kadunvarsipysäköinti täytyy ottaa paremmin mukaan asuinalueiden kokonaispysäköinnissä, kuitenkin niin, että olemassa olevista asukkaille tai yrityksille jyvitetyistä maksullisista pysäköintilaitoksista ei houkutella autoilijoita ilmaiseen pysäköintiin kadun varteen. Kaavojen mahdollistamia toteutumattomia pysäköintialueita täytyy toteuttaa. Pysäköinnin hinta on oltava kohtuullinen. On huomioitava, että tietyn tulotason omaavilla auton omistamisen tarve ei vähene, vaikka julkinen liikenne olisi hyvä. Vastaus valtuustoaloitteeseen Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi maaliskuussa 2014 pysäköinnin tavoitteet, joiden pohjalta on valmisteltu pysäköinnin kehittämisohjelma. Kehittämisohjelma pysäköinnin periaatteineen tuodaan elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kautta kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi alkuvuodesta Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavoitusta ohjaavan pysäköintipaikkojen laskentaohjeen helmikuussa Valtuuston vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä tehdyt pöytäkirjamerkinnät otetaan huomioon toteutettaessa pysäköinnin kehittämisohjelmaa. Laaditaan suunnitelma aluepysäköintikiellon korvaavaksi järjestelmäksi yhteistyössä teknisen keskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa ja suunnitelma tuodaan vuoden 2016 aikana teknisen lautakunnan päätettäväksi. Kehittämisohjelma käsittää yhdeksän toimenpidekokonaisuutta, mm. pysäköinnin maksullisuuden kehittämisen ja pysäköinnin tehostamisen ja keskittämisen. Pysäköinnin periaatteiden mukaan asuntojen pysäköintipaikat tulee sijoittaa omalle tontille, keskitettyyn pysäköintilaitokseen tai erilliselle pysäköintitontille. Asemakaavoituksessa asukaspysäköintiä ei tule osoittaa kadunvarsille. Kadunvarsipysäköinti on tarkoitettu yleiseen tilapäiseen käyttöön, kuten asiointiin ja vieraspysäköintiin. Jos jollain alueella tontti- tai laitospysäköinti ei riitä asukkaiden tai työntekijöiden pitkäaikaiseen yli 7 h pysäköinnin tarpeisiin, kadunvarsipysäköinti antaa pienen puskurin tähän tarpeeseen. Yleisellä pysäköinnillä ei tule kuitenkaan paikata alimitoitettua asukaspysäköintiä lähtökohtaisesti, vaan tilanteessa on käytettävä muita keinoja olemassa olevien pysäköintipaikkojen tehostamiseksi. Toistaiseksi Espoossa kadunvarsipysäköinti on ilmaista, mutta pysäköinnin maksullisuutta ollaan kehittämässä. Kadunvarsipysäköinnin maksullisuudella halutaan ohjata asukkaat pysäköimään taloyhtiöiden pysäköintialueille ja -laitoksiin vapauttaen paikat lyhytkestoisemmalle vieras- ja asiointipysäköinnille. Tämä on myös tasapuolista kaikkia espoolaisia kohtaan. Kadunvarsien maksuja suunniteltaessa on huomioitava yksityisten pysäköintilaitosten hinnoittelupolitiikka, ja lisätä tietoisuutta siitä, että pysäköinti ei ole

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto Sivu 23 / 23 Päätöshistoria Kaupunginhallitus ilmaispalvelu, vaan joku sen aina maksaa (asukas, veronmaksaja, palvelun hyödyntäjä). Esimerkiksi kadunvarren pysäköintipaikassa rakennuskustannuksen ja ylläpitokustannusten ohella, koko kadun kunnossapidon vaikeutuminen maksaa. Kadunvarsipysäköintiä suunnitellessa tulee ottaa huomioon myös liikenneturvallisuus ja muut liikkujat. Espoon palautejärjestelmään tulee myös jonkin verran palautetta kadunvarsipysäköinnin haitoista mm. pysäköinti hankaloittaa tontille ajoa, huoltoajoa, pelastusliikennettä, talvikunnossapitoa, peittää näkemiä ja aiheuttaa vaaratilanteita. Asemakaavoissa on pyritty osoittamaan asuntoalueelle yleisiä pysäköintialueita yksi autopaikka k-m²:ä kohti ja tavoite on edelleen mainittu uudessa kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 2015 hyväksymässä asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohjeessa. Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulla Palomäen ym jättämään valtuustoaloitteeseen kadunvarsipysäköinnin lisäämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi