Muistio MAAKUNTAUUDISTUKSESSA SIIRRETTÄVIIN TEHTÄVIIN KYTKEYTYVÄT TALOUSARVION MOMENTIT JA PERIAATTEET NIIDEN KÄSITTELEMISEKSI

Transkriptio

1 Muistio VM037:02/ (18) MAAKUNTAUUDISTUS Ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää valmisteleva ryhmä MAAKUNTAUUDISTUKSESSA SIIRRETTÄVIIN TEHTÄVIIN KYTKEYTYVÄT TALOUSARVION MOMENTIT JA PERIAATTEET NIIDEN KÄSITTELEMISEKSI Hallituksen linjaus maakuntien rahoituksesta ja momenttien tarkastelussa noudatetut periaatteet Hallituksen linjauksissa todetaan maakuntien rahoituksesta: Pääperiaatteena on, että maakuntien valtionrahoitus osoitetaan yleiskatteellisena yleisenä valtionosuutena, mikä osaltaan turvaa maakunnan asukkaiden valtaa päättää itse maakunnan toiminnasta ja taloudesta. Sosiaalija terveydenhuollon opetus-, tutkimus-, ja kehittämistoimintaan sekä muihin valtakunnallisiin erityistehtäviin voi kohdistua lisäksi erillistä rahoitusta. Linjaus ja sen toteuttaminen on oleellinen osa maakuntien taloudellista itsehallintoa, koska maakunnille ei ole tulossa verotusoikeutta alkuvaiheessa. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa, että kaikki maakunnille menevä rahoitus osoitetaan sille yhtenä kokonaisuutena, jonka allokoinnista maakunnassa vastaa maakuntavaltuusto. Ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää valmistelevan ryhmän (jatkossa ohjaus- ja rahoitusryhmä) käymissä keskusteluissa on todettu, että eräitä rahoituseriä tulisi erottaa valtion talousarviossa maakunnan yleiskatteisesta rahoituksesta ja näin määritellä niiden käyttötarkoitus Eduskunnassa. Tällaisiksi eriksi on tunnistettu maataloustukien maksatukseen käytettävät varat ja sekä EU:n rahastojen unionin varat. Perusteena on, että ne ovat lähtökohtaisesti unionin päätösvallassa olevia varoja ja niihin voidaan kansallisesti vaikuttaa vain rajallisesti. Rahoitusjärjestelyjen puolella pääsäännöstä tehtävät poikkeukset vaikuttavat olennaisesti myös maakuntien ohjaus- ja neuvottelujärjestelmään. Rahoituslähteiden moninaisuus heijastuu myös ohjausjärjestelmään sen monimutkaistumisena. Ohjaus- ja rahoitusryhmän tekemät selvitykset ja talousarvioissa vuoden 2015 jälkeen tehdyt muutokset Ohjaus- ja rahoitusryhmä on selvittänyt ELY-keskuksista, aluehallintovirastoista ja kunnista siirtyviin tehtäviin liittyvät kustannukset ja määrärahat tehtävä- ja rahoituslähdekohtaisesti. Lisäksi työryhmä on selvittänyt tarkastelun piiriin kuuluvien momenttien määrärahatasot vuosilta (muistion liite 2). Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, Valtioneuvosto Puh (Vaihde) Faksi valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 2 (18) Muistion aikaisempia luonnosversioita on käsitelty ohjaus- ja rahoitusryhmän kokouksessa ; projektiryhmässä sekä ohjaus- ja rahoitusryhmän kokouksessa Ohjaus- ja rahoitusryhmän esitys periaatteista momenttien käsittelemiseksi jatkovalmistelussa Ohjaus- ja rahoitusryhmä tarvitsee työnsä jatkamiseksi (mm. hallituksen esityksen perustelujen kirjoittaminen) momenttikohtaiset linjaukset siitä, mitä kullekin siirrettäviin tehtäviin kytkeytyvälle momentille tapahtuu hallituksen linjauksen mukaisten tehtävien siirtyessä osin maakunnille ja osin eräille valtion virastoille. Ohjaus- ja rahoitusryhmä esittää maakuntauudistuksen projektiryhmälle valmistelun jatkamista seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. Taulukon 1 mukaisten momenttien määrärahat siirretään osaksi maakuntien yleiskatteisen momentin rahoitusta tai osaksi sen viraston momenttia, jolle tehtävät siirtyvät ja momentit lakkautetaan. 2. Taulukon 2 mukaisilta momenteilta siirretään siirrettäviä tehtäviä vastaava osa määrärahoista osaksi maakuntien yleiskatteista momenttia tai osaksi sen valtion viraston momenttia, jolle tehtävät siirtyvät, mutta momenteille ei maakuntauudistuksen johdosta tehdä muita muutoksia. 3. Taulukkojen 3A-3C mukaiset momentit säilytetään ns. erillismomentteina. Käytännössä tämä tarkoittaa, että momentteja hallinnoivat ministeriöt tai keskushallinnon virastot osoittavat momenteilta määrärahat maakuntien tai kyseisiä tehtäviä hoitavan valtion viraston käyttöön erillisin prosessein ja päätöksin. Perustelut esitykselle on esitetty kunkin momentin osalta erikseen tämän muistion liitteessä 1. Näiden momenttien osalta on kuitenkin lisäksi huomattava seuraavaa: Taulukon 3A mukaiset momentit liittyvät valtiolle jääviin tehtäviin, eivätkä määrärahat siten ole siirrettävissä maakunnille. Taulukon 3B mukaiset määrärahat liittyvät suoraan EU-komission hyväksymiin ohjelmiin, eivätkä siten ole, ohjelmakausien ollessa kesken, siirrettävissä osaksi yleiskatteista rahoitusta ainakaan vielä maakuntien aloittaessa toimintansa Taulukon 3C mukaisten momenttien määrärahat kytkeytyvät tehtäviin, jotka siirtyvät maakunnille ja momentteihin ei liity EU-tason päätöksentekoa. Ne ministeriöt, joiden pääluokkiin momentit kuuluvat, eivät kuitenkaan eri syistä ole nähneet momenttien siirtämistä osaksi yleiskatteista rahoitusta mahdolliseksi. Perusteluja on avattu tarkemmin tämän muistion liitteessä Taulukon 4 momentin osalta esitys määrärahojen siirtämisestä voidaan tehdä vasta, kun kyseisiin määrärahoihin kytkeytyvät tehtävät vastaanottava taho on poliittisesti linjattu. 5. Taulukon 5 momentit rajataan tarkastelun ulkopuolelle, sillä momentit on joko lakkautettu, ollaan lakkauttamassa tai niillä ei ole yhteyttä siirtyviin tehtäviin.

3 3 (18) TAULUKKOJEN 1-5 MOMENTIT YHTEENSÄ Momenttien määrä Siirtyvä Määrärahat Määrärahat määräraha yhteensä yhteensä TAE2017 Määrärahat yhteensä Kehys 2019 TAULUKKO 1: MOMENTTIEN MÄÄRÄRAHAT SIIRRETÄÄN SIIRRETTÄVIEN TEHTÄVIEN SUHTEESSA PÄÄOSIN MAAKUNNILLE JA OSIN VALTION VIRASTOILLE JA MOMENTIT LAKKAUTETAAN TAULUKKO 2: TEHTÄVIÄ VASTAAVA OSA MÄÄRÄRAHOISTA SIIRRETÄÄN, MOMENTEILLE EI MUITA MUUTOKSIA TAULUKKO 3A: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA SILLÄ TEHTÄTÄVÄT SIIRTYVÄT VALTION VIRASTOILLE TAULUKKO 3B: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA EU-KYTKENNÄN JOHDOSTA TAULUKKO 3C: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA, MUTTA TAUSTALLA EI EU- KYTKENTÄÄ TAULUKKO 4: JATKOSELVITETTÄVÄT MOMENTIT TAULUKKO 5: EDELLISEN PROJEKTIRYHMÄN KÄSITTELYN JÄLKEEN TARKASTELUN PIIRISTÄ POISTETUT MOMENTIT YHTEENSÄ

4 4 (18) TAULUKKO 1: MOMENTTIEN MÄÄRÄRAHAT SIIRRETÄÄN SIIRRETTÄVIEN TEHTÄVIEN SUHTEESSA PÄÄOSIN MAAKUNNILLE JA OSIN VALTION VIRASTOILLE JA MOMENTIT LAKKAUTETAAN 30 MMM LVM LVM LVM LVM Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v.) Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen Saariston yhteysliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset TEM ELY-keskusten toimintamenot TEM TE-toimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v.) TEM Alueellinen kuljetustuki TEM Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) TEM Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v.) STM STM STM STM STM Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) Yhteensä: TAULUKKO 2: TEHTÄVIÄ VASTAAVA OSA MÄÄRÄRAHOISTA SIIRRETÄÄN, MOMENTEILLE EI MUITA MUUTOKSIA * 26 SM Erityismenot (arviomääräraha) VM Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)** VM Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v.) MMM Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v.) MMM Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta MMM Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) LVM YM YM YM Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen V i ti ää ä h i t ii t ( l lli j ik l li Eräät ympäristömenot Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v.) Yhteensä:

5 5 (18) TAULUKKO 3A: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA SILLÄ TEHTÄTÄVÄT SIIRTYVÄT VALTION VIRASTOILLE 32 TEM Siviilipalvelus (arviomääräraha) TEM TEM ( ) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) Palkkaturva (arviomääräraha) TEM Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) TEM Energiatuki (arviomääräraha) YM Eräät luonnonsuojelun menot YM Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot Yhteensä: TAULUKKO 3B: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA EU-KYTKENNÄN JOHDOSTA 30 MMM Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset MMM Eläinten hyvinvointikorvaukset MMM EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) MMM EU-tulotuki ja EU-markkinatuki MMM Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v ) 30 MMM Luonnonhaittakorvaukset TEM YM EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin ( EU:n i ympäristörahaston h ) osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin Yhteensä: TAULUKKO 3C: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA, MUTTA TAUSTALLA EI EU-KYTKENTÄÄ 30 MMM Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) MMM Luopumistuet ja eläkkeet (siirtomääräraha 2 v.) MMM Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v.) MMM Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) Tulosidonnainen momentti, jonka mitoitus perustuu vuosittain kertyviin vesioikeudellisiin kalatalousmaksuihin (mom ) 30 MMM Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v.) MMM LVM YM Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v.) Seutu ja yhdysteiden osuus perusväylänpidon (siirtomääräraha 2 v.) momentista* Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon V i ti ää ä h i t ii t Mää ä h kä t tää Yhteensä: * Osuus arvioitu laskennallisesti vuoden 2017 tasoon tehdyllä suhdeluvulla 185/1279, sillä momentin noin 1 mrd. kokonaismäärärahan esittäminen vääristäsi kokonaistarkastelua.

6 6 (18) TAULUKKO 4: JATKOSELVITETTÄVÄT MOMENTIT 30 MMM Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v.) TEM Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) Yhteensä TAULUKKO 5: EDELLISEN PROJEKTIRYHMÄN KÄSITTELYN JÄLKEEN TARKASTELUN PIIRISTÄ POISTETUT MOMENTIT 30 MMM Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen MMM Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) MMM Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v.) LVM Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) TEM Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3v.) TEM Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3v.) TEM Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) Yhteensä

7 7 (18) LIITE 1. MOMENTTIKOHTAISET PERUSTELUT ERILLISMOMENTTIRATKAISUILLE Taulukko 3B: momentit säilyvät ns. erillismomentteina EU-kytkennän johdosta 30 MMM Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset Yleiskuvaus: Määräraha on osa EU:n komission hyväksymää osarahoitteista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (maaseutuohjelma) rahoitusta. Määrärahalla maksetaan maaseutuohjelmassa hyväksytyistä aloittamis- ja investointiavustuksista kunakin vuonna aiheutuvat menot. Sanktiomahdollisuus: EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Varsinaiset myöntämispäätökset hankkeista tehdään nykyisin ELYkeskuksissa ja jatkossa maakunnissa. EU:n osarahoittamien toimenpiteiden tuet voi asetuksen (EU) N:o 1306/ artiklan 1 kohdan mukaisesti maksaa vain EU:n komission hyväksymä maksajaviranomainen, joka Suomessa on Maaseutuvirasto. 30 MMM Eläinten hyvinvointikorvaukset Yleiskuvaus: Määräraha on osa EU:n komission hyväksymää osarahoitteista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (maaseutuohjelma) rahoituskehystä. Määrärahalla maksetaan maaseutuohjelmassa hyväksytyistä eläinten hyvinvointikorvauksista aiheutuneet menot. Sanktiomahdollisuus: EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: EU:n osarahoittamien toimenpiteiden tuet voi asetuksen (EU) N:o 1306/ artiklan 1 kohdan mukaisesti maksaa vain EU:n komission hyväksymä maksajaviranomainen, joka Suomessa on Maaseutuvirasto. 30 MMM EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Yleiskuvaus: Määräraha on osa EU:n komission hyväksymää osarahoitteista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (maaseutuohjelma) rahoituskehystä. Määrärahalla maksetaan maaseutuohjelman mukaisiin yritys- ja kehittämishankkeisiin (sisältäen Leader-tuet) sekä koko maaseutuohjelman toimeenpanoa varten tarkoitettuun tekniseen apuun kunakin vuonna kohdentuvat menot. Sanktiomahdollisuus: EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: EU:n osarahoittamien toimenpiteiden tuet voi asetuksen (EU) N:o 1306/ artiklan 1 kohdan mukaisesti maksaa vain EU:n komission hyväksymä maksajaviranomainen, joka Suomessa on Maaseutuvirasto. Hankkeiden viranomaispäätökset tehdään koko ohjelmakautta koskevan rahoitussuunnitelman ja talousarviossa vuosittain myönnettävän valtuuden puitteissa pääosin maakunnissa (paitsi maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston käytettävissä olevan teknisen avun osalta). Leader-tuissa tarkoituksenmukaisuusharkinta on EU:n yleisasetuksen mukaisesti Leader-ryhmillä. 30 MMM EU-tulotuki ja EU-markkinatuki Yleiskuvaus: Momentin määräraha on kokonaisuudessaan EU:n rahoittamaa tukea, joka toimeenpannaan EU:n säädösten mukaisesti. Määräraha on läpivirtauserä joiden käytöstä maakunnat eivät voi päättää. Sanktiomahdollisuus: Koska momentin määrärahat ovat suoraan EU:n maataloustukirahaston varoista maksettavia, liittyy näihin sanktioinnin mahdollisuus sekä tuen takaisinperintä tuensaajalta korkoineen. Lisäksi EUsäädösten mukaisten tukiehtojen toimeenpanon laiminlyönti hallinnon toimesta aiheuttaa riskin Suomen valtiolle EU-tukien maksatuksen keskeytyksen ja/tai vähennyksen sekä EU-rahoituksen menetyksen kautta. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Määräraha on läpivirtauserä joiden käytöstä maakunnat eivät voi päät-

8 8 (18) tää. EU:n kokoaan rahoittamat maatalousrahastojen tuet voi asetuksen (EU) N:o 1306/ artiklan 1 kohdan mukaisesti maksaa vain EU:n komission hyväksymä maksajaviranomainen, joka Suomessa on Maaseutuvirasto. 30 MMM Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit ( ii t ää ä h 3 ) Yleiskuvaus: Määräraha on osa EU:n komission hyväksymää osarahoitteista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (maaseutuohjelma) rahoituskehystä. Määrärahalla maksetaan maaseutuohjelmassa hyväksytyistä ympäristökorvauksista, neuvontatoimenpiteestä sekä ei-tuotannollisista investoinneista aiheutuneet menot. Sanktiomahdollisuus: EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: EU:n osarahoittamien toimenpiteiden tuet voi asetuksen (EU) N:o 1306/ artiklan 1 kohdan mukaisesti maksaa vain EU:n komission hyväksymä maksajaviranomainen, joka Suomessa on Maaseutuvirasto. 30 MMM Luonnonhaittakorvaukset Yleiskuvaus: Määräraha on osa EU:n komission hyväksymää osarahoitteista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (maaseutuohjelma) rahoituskehystä. Määrärahalla maksetaan maaseutuohjelmassa hyväksytyistä luonnonhaittakorvauksesta aiheutuvat menot. Momentille on budjetoitu myös maaseutuohjelman yhteydessä EU:n komission hyväksymän kansallisen luonnonhaittakorvauksen menot. Sanktiomahdollisuus: EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat osarahoitetun tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: EU:n osarahoittamien toimenpiteiden tuet voi asetuksen (EU) N:o 1306/ artiklan 1 kohdan mukaisesti maksaa vain EU:n komission hyväksymä maksajaviranomainen, joka Suomessa on Maaseutuvirasto. 32 TEM EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin ( i ää ä h ) Yleiskuvaus: Määräraha on osa Euroopan komission hyväksymän EU-osarahoitteisen Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoituskehystä. Määrärahalla maksetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) osarahoitettavien hankkeiden EUja valtion rahoitusosuudet sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuudet mukaan lukien ohjelmien toimeenpanoa varten tarkoitettuun tekniseen tukeen kunakin vuonna kohdentuvat menot Määrärahalla maksetaan myös vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman (FEAD) sekä pkyritysaloiteohjelman EU- ja valtion rahoitusosuudet. Sanktiomahdollisuus: Euroopan komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus Euroopan komission rahoitusoikaisuihin. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Asetuksen (EU) N:o 1303/ artiklan 6 ja 7 kohtien mukaisesti jäsenvaltio voi nimetä yhden tai useamman välittävän toimielimen, joka suorittaa tietyt hallinto- tai todentamisviranomaisen tehtävät kyseisen viranomaisen vastuulla. Nykyisten välittävinä toimieliminä toimivien RR-ELYkeskusten ja maakuntien liittojen tehtävät siirtyvät maakuntauudistuksen myötä maakunnille. Hankkeiden viranomaispäätökset tehdään talousarviossa vuosittain myönnettävän valtuuden puitteissa pääosin maakunnissa (paitsi työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Tekesin osalta). 35 YM EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin Yleiskuvaus: Kyseessä on läpivirtausmomentti EU:n LIFE-ympäristörahastosta maksettaville varoille. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hyväksymien LIFE-hankkeiden EU-rahoitusosuuksien maksamiseen. EUrahoitus tuloutetaan vastaavasti valtion talousarviossa momentille (Ympäristöministeriön hallinnonalan

9 9 (18) muut tulot). Kotimainen rahoitusosuus kyseisiin hankkeisiin voidaan valtion osalta maksaa useilta eri momenteilta. Ympäristöministeriön osalta muun muassa momenteilta (Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot), (Eräät luonnonsuojelun menot), (Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät), (Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen) ja (Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot) voidaan maksaa kotimaista osuutta EU:n hyväksymissä hankkeissa. Sanktiomahdollisuus: EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Maakuntien vaikutusmahdollisuudet: EU-rahoituksen määrä vaihtelee vuosittain riippuen EU:n komission hyväksymien hankkeiden ja niissä toteutuvien maksuaikataulujen mukaan. Samoin alueellisesti rahojen jakaantuminen riippuu kokonaan hyväksytyistä hankkeista. Kotimaisilla toimijoilla ei ole päätösvaltaa rahoitettavien hankkeiden valinnassa. Momentin maksatuksissa ei maakunnilla ole roolia. Momenttien ja tulomomentin kautta hoidetaan EU-rahoitus valtion budjettitalouden piirissä toimiville hanketoimijoille, ja ympäristöministeriö vastaa teknisestä maksamisesta sen jälkeen, kun EU on hyväksynyt maksun. Taulukko 3C: Momentit säilyvät ns. erillismomentteina, mutta taustalla ei EU-kytkentää 30 MMM Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) Yleiskuvaus: Määräraha on Mavin hallinnoima läpivirtauserä. Sanktiomahdollisuus: Määrärahalla ei ole EU-kytkentää. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Määräraha on kokonaan Mavin hallinnoima läpivirtauserä, joka liittyy aiempina vuosina myönnettyjen korkotukilainojen valtion maksettavaksi tulevan korkotukiosuuden maksamiseen. Maakunnilla tai millään muullakaan taholla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa määrärahan käyttöön tai kohdentamiseen, vaan tämä määräytyy suoraan korkotukiosuuden perusteella. 30 MMM Luopumistuet ja eläkkeet (siirtomääräraha 2 v.) Yleiskuvaus: Määräraha on Melan käytössä. Sanktiomahdollisuus: Määrärahalla ei ole EU-kytkentää Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: ELY -keskukset tai kunnat eivät osallistu myöntöprosessiin, joten eivät myöskään maakunnat jatkossa. ELY-keskuksissa on osin tehtävään liittyvä valvonta tällä hetkellä. Valvontatehtävä rahoitetaan ELY-keskusten toimintamenoista ja siirretään uudistuksessa maakunnille. 30 MMM Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v.) Yleiskuvaus: Kansallisilla tukijärjestelmillä täydennetään EU:n tukijärjestelmiä, joiden kanssa ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kansallisilla tuilla turvataan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja ne vaikuttavat suoraan viljelijöiden tulotasoon. Tukea voidaan maksaa EU:n kansallisia tukia koskevien päätösten tai EU:n valtiontukea koskevien säädösten nojalla. Keskeiset kansalliset tukivälineet ovat pohjoinen tuki ja Etelä- Suomen kansallinen tuki, ja niiden vuotuinen toimeenpano on tarkkaan rajattu Suomea sitovilla EU-komission päätöksillä. Maksetuista tukimääristä, tuotannon kehittymisestä ja tukien muusta vaikuttavuudesta on myös raportoitava vuosittain EU:n komissiolle. Kansallisten tukien eri tukimuotoja voidaan maksaa alueittain hyvin tarkkaan rajatuilla ehdoilla, jotka perustuvat suoraan EU-komission päätöksiin. Keskeisiä maatalouden tukialueita on yhteensä seitsemän, joista kahdella eteläisimmällä (A ja B) maksetaan Etelä-Suomen kansallista tukea ja viidellä muulla (C1, C2, C2pohjoinen, C3 ja C4) maksetaan pohjoista tukea. Pääosa kansallisten tukien eri kohteiden vuotuisista tuista on porrastettu tukialueittain osana kansallisten ja EU-tukijärjestelmien laajaa ja tarkkaan koordinoitua kokonaisuutta. Maatalouden tukialueet eivät noudata maakuntarajoja, eikä yksikään tukialue vastaa yksittäisen maakunnan aluetta. Kansallisten tukien aluejako on vahvistettu kansallisella lainsäädännöllä ja komission päätöksillä, eikä tukialueita tai muita keskeisiä kansallisten tukien periaatteita voida muuttaa ilman komission hyväksyntää. Momentilta maksetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaisia tukimuotoja. Tämän lain 7 :n perusteella tukien määristä, yksikkötukien tasoista sekä tukialueista säädetään val-

10 10 (18) tioneuvoston asetuksilla. Momentin määrärahan vuosittaisesta käytöstä eri tukikohteisiin neuvotellaan maataloustuottajien keskusjärjestöjen (MTK ja SLC) kanssa ennen valtioneuvoston asetusten antamista. Esimerkiksi vuonna 2015 tukijärjestelmäkohtaisia valtioneuvoston asetuksia oli 14 kpl ja 14 kpl niihin liittyvää asetusmuutosta. Tukijärjestelmän hallinnointiin liittyviä asetuksia annettiin 4 kpl. Vuositasolla päätetään kaiken kaikkiaan yli 100 tukitasosta eri alueilla ja tuotteille. Tukitasot tulee sovittaa tukialuekohtaisiin rajoitteisiin mm. tuetun tuotannon määrästä tai tuen enimmäismäärästä. Näiden komission asettamien rajoitteiden ylittäminen johtaisi suoraan siihen, että vastoin komission päätöksiä maksettuja tukia voitaisiin maksaa jatkossa aiempaa vähemmän. Komissio voisi myös kieltää tuen maksamisen Suomelta jatkossa kokonaan, jos rajoitteita rikotaan laajasti ja toistuvasti. Vuosittainen kansallisten tukijärjestelmien suunnittelu, koordinointi ja seuranta edellyttävät tästäkin syystä jatkuvaa ja keskitettyä asiantuntijatyötä. Maaseutuvirasto (Mavi) hallinnoi kansallisia tukia pääosin samoin menettelyin kuin EU-tukia. Kaikki muutokset ja poikkeamat tukijärjestelmiin edellyttävät muutoksia myös tietojärjestelmiin ja lisäävät näin olleen toimeenpanon kustannuksia. Sekä EU:n viljelijätuet että kansalliset viljelijätuet hallinnoidaan yhdistetyillä hakemuksilla ja yhtenäisillä käsittely- ja tukipäätösprosesseilla. MMM ja Mavi vastaavat kansallisten lakien ja EU-säädösten pohjalta tukien keskitetystä valmistelusta, koordinoinnista ja seurannasta. Tällä varmistetaan tuenhakijoiden tasapuolinen ja asiakaslähtöinen kohtelu ja EU-säädösten niin kansallisille kuin EU-tukijärjestelmille asettamien tiukkojen ehtojen täyttyminen. Jos eri viljelijätukien ohjaus ja käsittely hajautettaisiin eri tasoille ja eri paikkoihin, vaarannettaisiin merkittävällä näiden keskeisten periaatteiden ja velvoitteiden toteutuminen. Viljelijätukiin liittyvien tehtävien ja hallinnointiprosessin sirpaloituminen maakuntatasolle merkitsisi samalla merkittävää lisäresursoinnin tarvetta maakunnissa. Samalla kasvaisi riski sille, että hallinnointikokonaisuus muuttuu nykyistä tehottomammaksi ja että Suomelta voi vuosittain jäädä merkittävä määrä EU-rahoitusta saamatta. Sanktiomahdollisuus: Kokonaan kansallisesti rahoitettavien, EU-välineitä täydentävien toimenpiteiden pitää olla yhdenmukaisia yhteisen EU-maatalouspolitiikan reunaehtojen kanssa. Vastoin EU:n päätöksiä tai valtiontukisääntöjä maksettu kansallinen tuki (valtiontuki) aiheuttaa tuen takaisinperinnän tuensaajalta korkoineen. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Momentin määrärahan siirtämistä ns. maakuntien yleiskatteelliseen rahoitukseen ei pidetä em. esitetyn vuoksi perusteltuna. Maakuntien osallistuminen kansallisen tuen vuosittaisen jakoehdotuksen valmisteluun lisäisi huomattavasti hallinnollista työtä, toisi valmisteluun yhden uuden tason sekä edellyttäisi maakunnilta usean maakuntien välistä koordinaatiota ja päätösesitysten yhteensovittamista tukien toimeenpanon eri vaiheissa. Tämä on tarpeen, jotta tukimuotoihin liittyvien rajoitteiden noudattaminen voitaisiin varmistaa. Lisäksi maakunnilla tulisi olla riittävää asiantuntemusta tukijärjestelmäkokonaisuudesta ja eri tukimuotojen välisistä kytkennöistä. Kansalliset tuet kuuluvat kiinteästi laajempaan, koko maan kattavaan maatalouden tukikokonaisuuteen, jota on koordinoitava tasapainoisesti ja keskitetysti EU-säädösten ja muiden EU-maatalouspolitiikan reunaehtojen mukaisesti. 30 MMM Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) Yleiskuvaus: Vesilain mukaiset kalatalousviranomaistehtävät ollaan siirtämässä maakunnille, jolloin maakunnat vastaisivat mm. kalatalousmaksujen keruusta ja käytön hyväksymisestä. Sanktiomahdollisuus: Määrärahalla ei ole EU-kytkentää. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Vesilain säännöksistä johtuen määräraha on kokonaisuudessaan läpivirtauserä, jolloin maakunnalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa määrärahan käyttöön ja kohdentamiseen. Mikäli rahoitus olisi osana yleiskatteista momenttia, tulisi sieltä korvamerkitä jollakin tavoin tarkalleen tulomomenttia vastaava määrärahaosuus. 30 MMM Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v.) Yleiskuvaus: Tulosidonnainen momentti, eli määrärahan mitoitus perustuu kertyviin kalastonhoitomaksutuloihin ( ). Momentin määrärahaa voidaan käyttää ainoastaan kalastuslain 82 :n mukaisiin käyttötarkoituksiin, jolloin momenttia ei voida siirtää edes osittain osaksi maakuntien yleiskatteista rahoitusta. Kyseessä on veroluonteisena kalastonhoitomaksuina kertyvien tulojen ( ) käyttö kalastuslaissa määritettyihin käyttötarkoituksiin. Momentille budjetoitavan määrärahan määrä vaihtelee vuosittain, koska kalastuslain mukaisesti mitoitus perustuu viimeisimpään vahvistettuun tilinpäätökseen. Näin ollen myös eri käyttötarkoituksiin käytetyn määrärahan määrä vaihtelee vuosittain. Sanktiomahdollisuus: Määrärahalla ei ole EU-kytkentää.

11 11 (18) Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Määrärahan jakautuu eri käyttötarkoituksiin seuraavasti (perustuu vuoden 2016 käyttöön): n. 40 % määrärahasta käytetään sellaisiin tarkoituksiin, joilla ei ole mitään yhteyttä maakuntien toimintaan. Nämä määrärahat on perusteltua jatkossakin jakaa suoraan MMM:stä: valtakunnalliset kalatalouden edistämishankkeet (11 %), kalatalousalan valtakunnallisen neuvontatoiminnan (järjestöt) tuet (19 %), kalataloushallinnon rekistereiden ylläpito ja kehittäminen (1 %) sekä Metsähallitukselle maksettavat maksunkantokulut (7 %). n. 44 % määrärahasta on ELY-keskusten (jatkossa maakuntien) maksamia läpivirtauseriä, joiden käyttöön ja kohdentamiseen maakunnilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa: kalavesien omistajakorvaukset (29 %) ja kalastusaluetoiminta (15 %). n. 17 % määrärahaa, jotka ELY-keskus (jatkossa maakunta) myöntää hankehaun perusteella kalatalouden alueellisiin edistämis- ja kehittämishankkeisiin. Näissäkin hankehaun painopistealueet päätetään kalastuslain mukaan maa- ja metsätalousministeriössä. 30 MMM Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v.) Yleiskuvaus: Määrärahasta n. 95 % käytetään EU:n komission hyväksymän Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta osaksi rahoitettavan Suomen toimintaohjelman rahoitukseen. Määrärahan kohdennus EMKR:n toimintaohjelmaan perustuu EU-komission päätökseen, jota jäsenvaltion tulee noudattaa. Määrärahalla maksetaan ohjelmassa hyväksytyistä hankkeista ja toimenpiteistä kunakin vuonna aiheutuvat menot. Hankkeiden viranomaispäätökset tehdään jatkossa maakunnissa. Toimintaohjelman varojen pienen mittaluokan johdosta varoja ei voi allokoida pieniksi eriksi etukäteen maakunnille, vaan varojen alueellinen jako tulee voida tehdä vuosittain tarvearvion perusteella, jotta suuria hankkeita voidaan tarvittaessa rahoittaa koko maassa. Sanktiomahdollisuus: EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Valtakunnalliset, paikallisten toimintaryhmien valitsemat sekä viranomaistoiminnan hankkeet, joissa maakunta tekee vain muodollisen tukipäätöksen, kattavat noin 60 % toimintaohjelmalle varatusta rahoituksesta. Määrärahasta käytetään lisäksi 5 % kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain mukaiseen valtiontukeen. Se on läpivirtauserä, jonka määrään ja käyttötarkoitukseen maakunta ei voi vaikuttaa. Tuen määrä vaihtelee vuosittain vahinkotapahtumien mukaan. Tukijärjestelmän viranomaispäätökset tehdään jatkossa yhden maakunnan keskittämistehtävänä. 31 LVM Seutu ja yhdysteiden osuus perusväylänpidon (siirtomääräraha 2 v.) momentista* Projektiryhmä odottaa valtion verkkoyhtiöön liittyviä poliittisia päätöksiä. Maakuntalaki annetaan eduskunnalle esitetyssä muodossa. Rahoituslaissa lähdetään siitä, että alueellinen tieverkko säilyy valtion omistuksessa ja rahoitus säilytetään LVM:n pääluokassa. ELY L-henkilöstön palkat ja muut L-toimintaan välittömästi liittyvät menot, lukuun ottamatta Trafiin siirtyviä tehtäviä, sisällytetään maakuntien yleiskatteelliseen rahoitukseen. Valtion verkkoyhtiötä koskevien päätösten pohjalta tehdään linjaukset ja maakunta- ja rahoituslain muuttamisesta eduskuntakäsittelyn aikana tarpeen mukaan. 35 YM Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon V i ti ää ä h i t ii t Mää ä h kä t tää Yleiskuvaus: Tehtävä jää ministeriöön. Momentin määrärahasta suurin osa menee avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu-, ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöille. Nämä avustukset myönnetään ympäristöministeriöstä. Vain 18 % määrärahasta myönnetään hankerahoina keskitetysti muutaman ELY-keskuksen toimesta niin ikään valtakunnallisiin tai alueellisesti merkittäviin hankkeisiin. ELY-keskusten myöntämistä avustuksista ympäristönhoitoavustukset saariston kehittämiseen on mainittu erikseen tehtäväsiirtoja koskevissa teksteissä siirtyväksi ELY-keskuksista maakuntiin. Toinen ELY-keskuksilla oleva avustuskohde ovat ympäristökasvatushankkeet. Sanktiomahdollisuus: Määrärahalla ei ole EU-kytkentää. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Määrärahoista 18 % kohdennetaan vuodesta 2019 eteenpäin erikseen nimettäville maakunnille, joiden tehtäväksi tulee saariston ympäristöhoitoavustusten ja ympäristökasvatushankkeiden avustusten hoito.

12 12 (18) Taulukko 4: Jatkoselvitettävät momentit 30 MMM Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v.) V i tö k t id k id kä tö j k hittä i Vesistörakenteiden kunnossapidon, käytön ja kehittämisen osuus, n , joka järjestetään samalle taholle kuin vesistörakenteiden omistajuus. Momentti säilyy, momentilla myös mm. SYKEn rahoitusta. 32 TEM Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) Yhteensä TEM selvittää asiaa projektiryhmän kokoukseen mennessä. Taulukko 5: Edellisen projektiryhmän käsittelyn jälkeen tarkastelun piiristä poistetut momentit 30 MMM Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen Momentille budjetoidaan kertaluonteisia eriä. Vuosina momentille ei ole osoitettu määrärahaa 30 MMM Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) ELY-keskukset ovat nykyisin tehneet interventiotoimintaan liittyviä vastaanottotarkastuksia, mutta ne eivät liity tähän määrärahaan. Momentin määrärahalla ei ole yhteyttä siirtyviin tehtäviin. 30 MMM Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v.) Tällä hetkellä Lapin ELY-keskus vastaa Suomen osalta Tenojoen kalastuksen valvonnasta Suomen ja Norjan välisen valtiosopimuksen mukaisesti (vuotuiset kustannukset n euroa, rahoitus Tenojoen kalastuslupamaksutuloista mom ). Kalastuksen valvontaan liittyvät tehtävät on valmisteilla olevassa Tenon kalastussopimuksessa tarkoitus antaa toimintansa aloittaville kalatalousalueille. Tehtävä ja rahoitus eivät siis ole siirtymässä maakunnille. 31 LVM Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) Momentilta on siirretty vuoden 2016 talousarviossa OKM:n pääluokkaan euroa momentille ja euroa momentille ja momentti on tuossa yhteydessä lakkautettu. Momentille siirretyt avustukset jaetaan osana kaikkien museoiden valtionavustusten kokonaisuutta ministeriön päätöksellä. Momentille siirretyt sanomalehdistön tukiavustukset ( euroa) jaetaan asetuksen (389/2008) perusteella, jossa säädetään, että avustuspäätöksen tekee valtioneuvosto. Määräraha on ollut samanmääräinen asetuksen voimassaoloajan. 32 TEM Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3v.) Momentti on lakkautettu.

13 13 (18) 32 TEM Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3v.) Momentti on lakkautettu. 32 TEM Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) Momentti on lakkaamassa.

14 14 (18) LIITE 2. MOMENTTIEN TILINPÄÄTÖS- JA TALOUSARVIOTIEDOT SEKÄ KEHYSSARJAT TAULUKKO 1: MOMENTTIEN MÄÄRÄRAHAT SIIRRETÄÄN JA MOMENTIT LAKKAUTETAAN TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE 2017 kehys 2018 kehys 2019 kehys MMM LVM LVM LVM LVM TEM TEM TEM TEM TEM STM STM STM STM STM Yhteensä:

15 15 (18) TAULUKKO 2: TEHTÄVIÄ VASTAAVA OSA MÄÄRÄRAHOISTA SIIRRETÄÄN, MOMENTEILLE EI MUITA MUUTOKSIA TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE 2017 kehys 2018 kehys 2019 kehys SM VM VM MMM MMM MMM LVM YM YM YM Yhteensä:

16 16 (18) TAULUKKO 3A: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA SILLÄ TEHTÄTÄVÄT SIIRTYVÄT VALTION VIRASTOILLE TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE 2017 kehys 2018 kehys 2019 kehys TEM TEM TEM ( ) TEM TEM YM YM Yhteensä: TAULUKKO 3B: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA EU-KYTKENNÄN JOHDOSTA TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE 2017 kehys 2018 kehys 2019 kehys MMM MMM MMM MMM MMM MMM TEM YM Yhteensä:

17 17 (18) TAULUKKO 3c: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA, MUTTA TAUSTALLA EI EU-KYTKENTÄÄ TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE2017 kehys 2018 kehys 2019 kehys MMM MMM MMM MMM MMM MMM LVM YM Yhteensä: TAULUKKO 4: JATKOSELVITETTÄVÄT MOMENTIT TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE2017 kehys 2018 kehys 2019 kehys MMM TEM Yhteensä

18 18 (18) TAULUKKO 5: EDELLISEN PROJEKTIRYHMÄN KÄSITTELYN JÄLKEEN TARKASTELUN PIIRISTÄ POISTETUT MOMENTIT TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE 2017 kehys 2018 kehys 2019 kehys MMM MMM MMM LVM TEM TEM TEM