Kansainvälistyvä korkeakoulu

Transkriptio

1 Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto Kansainvälistyvä korkeakoulu Kansallisen strategian valmistelun käynnistysseminaari Krista Varantola 1

2 Miksi yliopistojen tulisi kansainvälistyä? Opettajan/tutkijan kannalta Uralla etenemisen ehto Henkilökohtaiset kansainväliset verkostot Ns. Yksityinen etu Opiskelijan kannalta Monipuolisempi tutkinto yksilöllinen kilpailuetu ja paremmat työnsaantimahdollisuudet 2

3 Miksi yliopistojen tulisi kansainvälistyä? Instituution/yliopiston etu Yliopiston houkuttelevuus Yliopiston laatu Yliopiston kansainvälinen tunnettuus ja yhteistyöverkostot Kansallinen vaihtotase Aivovienti - brain drain Aivotuonti - brain gain Aivokierto - brain circulation 3

4 Yliopistojemme kansainvälistymisaste - yleistyksiä Nykytila Opettajat/tutkijat kansainvälistyneitä Henkilökohtaiset verkostot kunnossa Yliopistomiljööt vain osittain kansainvälistyneitä Julkaisutoiminta kuitenkin kansainvälistynyt ripeästi Suuria eroja eri alojen välillä Mitä voisimme tehdä että yksittäisten tutkijoiden verkot hyödyttäisivät paremmin instituutiota? 4

5 Mihin yliopistojamme pitäisi verrata? Epärealistisia kohteita esim. MIT, Harvard, Cambridge Rahoitustaso Historiallinen kehitys Englannin kielen asema Maantieteellinen asema Yleinen houkuttelevuus Sen sijaan välttämätöntä Tutkijoillamme mahdollisuus tehdä työtä tällaisissa keskuksissa ja verkostoitua Aivokierto Realistisia kohteita? Pohjoismaiden ja ei-englanninkielisen Euroopan parhaat kohteet 5

6 Mitä tavoittelemme? Mihin pitäisi keskittyä? Koulutuksessa painopisteen muutos opiskelijavaihdosta tutkijavaihtoon ja tutkijarekrytointiin yhteisohjelmiin maisteri- ja tohtorikoulutuksessa kohdennettuun tutkintoopiskelijarekrytointiin maisteri- ja tohtorikoulutukseen tilauskoulutuksen tarjontaan hallitusti Tutkimuksessa panostus Kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön post doc -vaiheeseen ja omien tutkimusmiljöidemme houkuttelevuuteen 6

7 Rahoitusratkaisut Isoja kysymyksiä, jotka tulee ratkaista niin kansallisen kuin yliopistotasonkin strategian yhteydessä Ongelmia: kv. opetusohjelmien kalleus ja ohjelmien maksuttomuus budjettirahoituksen riittämättömyys kv. ohjelmiin yliopistot kilpaillun tutkimusrahoituksen tulosten varassa strategiset linjaukset ja tulokset eivät aina kohtaa strategiset kv. linjaukset vaikeita sitomattoman tutkimusrahoituksen puutteen vuoksi 7

8 Miksi koulutamme kv. opiskelijoita maksuttomasti? Uuden kouluttamamme maahanmuuttajatyövoiman toivossa? Lahjakkuuksien rekrytoimiseksi? Kv. opiskeluympäristön luomiseksi Suomessa? Kehitysapuna??? 8

9 Ongelmia Maksulliset tutkinto-ohjelmat kiellettyjä Syrjivät asenteet ja kielellinen suvaitsemattomuus Maksuttomuus ei välttämättä houkuttele lahjakkuuksia Laadun ja maksuttomuuden ongelmallinen suhde Stipendijärjestelmien puute tutkijakouluissa ei kiintiöitä kv. opiskelijoille Yhteiskunnan tukijärjestelmien puutteet (työluvat, työnantajien asenteet) Kehitysapurahojen käyttö koulutukseen ratkaisematta Tilauskoulutus ei tuo osaajia Suomeen ellei rahoitus tule Suomesta 9

10 Kielikeskusten kielivalikoimat, englanniksi opettaminen Tarpeita: suomi/ruotsi vieraana kielenä pakolliset vieraat kielet suomalaisille valinnaisia kieliä kysynnän mukaan vai yleisen strategian pohjalta? Rahoitusvaje: kielikeskusten kieliohjelmien rahoitus Englanniksi opettamiseen liittyvät ongelmat: opetuksen taso ja ymmärrettävyys? 10

11 Millainen on kansainvälinen ohjelma? Kriteereitä: korkea ambitiotaso lippulaivaohjelmat rajallinen määrä yliopistojen vahvuusalueilla maisteri- tai tohtorikoulutusohjelmia omat valintaprosessit tunnustettua osaamista vastuuyliopistossa kotimaiset ja kv. opiskelijat laadukkaat kv. kumppanit ohjelman toteutuksessa terve rahoitusmalli Esimerkkejä: Erasmus Mundus, Nordic Master? 11

12 Mikä ei ole kansainvälinen ohjelma? Englanniksi tarjottu normaali koulutusohjelma normaalein opetusvoimin (Ne ovat englanniksi opetettavia perusohjelmia) Tarjolla sinänsä hyviä ja tasokkaita ohjelmia, mutta pelkkä englanniksi opettaminen ei tee niistä kv. lippulaivaohjelmia 12

13 Yliopistokoulutuksen markkinat Anglosaksisten maiden liiketoimintaa kotiyliopistoissa ja kohdemaissa Yksisuuntaista koulutuspolitiikkaa Vastareaktio käynnistynyt (Kiina, Intia) 13

14 Yhteisohjelmat ja niiden edellytykset Määrittelyongelmia: Käsiteviidakko joint degrees, joint programmes, double degrees vielä selkiytymätön Aasian (Kiina, Intia) yliopistojen tähtäimessä yhteisvoimin toteuttavat tutkinto-ohjelmat. Olemmeko valmiita? Onko Suomen vahvuus vuorovaikutuksessa ja vuorosuuntaisissa ohjelmissa give- and- take malleissa? 14

15 Yliopistokoulutus julkinen vai yksityinen hyvä? Ratkaisujen tarve: Kansainvälistymisstrategiassa tulisi ottaa kantaa asiaan Mikä on Suomen tahtotila? Miten kansainvälisten ohjelmien rahoitus järjestetään? Yliopistojen väliset yhteistyömallit Kansalliset ja kansainväliset koulutusohjelmat tarjonta ja työnjako Laatuarvioinnit 15

16 Kansainvälistymisen välttämättömyys Ei vaihtoehtoja Yliopiston täytyy olla selvillä laatutasostaan kansallisesti ja kansainvälisesti Yliopiston tulee kyetä vertaamaan opetuksensa ja tutkimuksensa tasoa systemaattisesti. Yliopiston houkuttelevuus näkyy sen yhteistyöverkoista Yliopistolle paras tapa tulla paremmaksi on olla osa kansainvälistä resurssipoolia vahvuusaloillaan. Yliopisto ja strategiset kumppanuudet kv. toiminnassa 16