AJANKOHTAISTA KORKEAKOULU- JA TIEDEPOLITIIKAN OSASTOLTA

Transkriptio

1 AJANKOHTAISTA KORKEAKOULU- JA TIEDEPOLITIIKAN OSASTOLTA Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous Ylijohtaja Tapio Kosunen

2 YLIOPISTOUUDISTUKSEN ARVIOINTI 2

3 Arvioinnin teemoina lain vaikutukset: Yliopistojen autonomiaan Johtamis- ja päätöksentekojärjestelmiin sekä yliopistoyhteisön osallistumismahdollisuuksiin Rahoituspohjaan ja mahdollisuuteen kilpailla kansainvälisestä rahoituksesta Toiminnan tuloksellisuuteen Opetuksen ja tutkimuksen laatuun Henkilöstön hyvinvointiin Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksen toimivuus Toteuttajana Owal Group 3

4 Autonomia Yliopistojen taloudellinen ja hallinnollinen autonomia vahvistunut, autonomian tarjoamia mahdollisuuksia ei täysimääräisesti hyödynnetty. Hallinnolliset prosessit ja menettelytavat samoja kuin aikaisemmin Uudistuksen myötä yliopistoilla on ollut mahdollisuus suunnata resursseja entistä vapaammin omien tavoitteidensa mukaisesti Itsenäinen henkilöstöpolitiikka on mahdollistanut joustavamman ja strategisemman henkilöstöresurssien suunnittelun OKM:n rahoitusmallilla on suurempi ohjaava vaikutus kuin yliopistolailla, taloudellisen liikkumatilan lisääntyminen on ollut vähäistä Yliopistojen kasvanut autonomia on parantanut edellytyksiä sekä yliopistojen sisäiseen että yliopistojen väliseen profiloitumiseen. Tässä suhteessa kehitys on kuitenkin ollut varsin hidasta ja maltillista 4

5 Johtamis- ja päätöksentekojärjestelmät ja osallistuminen Johtajakeskeisempi johtamisjärjestelmä Toimivallan keskittyminen yliopiston ja yksiköiden johtajille tehostanut päätöksentekoa, samalla yliopistoyhteisö on etääntynyt päätöksenteosta Akateemisen yhteisön muodollinen asema johtamisjärjestelmässä heikentynyt, vaikka yliopistolaki itsessään ei estä henkilöstön ja opiskelijoiden vahvaakin osallistamista päätöksentekoon Hallituksen ulkopuoliset jäsenet lisänneet vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja vaikuttaneet myönteisesti yliopistojen strategiseen johtamiseen Lain mukaan kollegiolle määritelty selkeät tehtävät, yliopistokollegion rooli on monissa yliopistoissa kuitenkin epäselvä ja jäsentymätön Osassa yliopistoja kollegio on pyrkinyt hakemaan roolia aktiivisena yliopistojen johtamiseen liittyvän keskustelun avaajana, hallituksen haastajana ja jopa vastavoimana Keskustelu kertoo johtamisjärjestelmässä tapahtuneesta kulttuurimuutoksesta, sekä siitä, että yliopistoyhteisö kokee itsensä syrjäytetyksi päätöksenteosta 5

6 Rahoitusrakenne Rahoitusrakenne ei ole merkittävästi muuttunut Yliopistoindeksin puolitus ja jäädyttäminen yhdessä samanaikaisesti tapahtuneen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen vähenemisen kanssa on heikentänyt rahoitusympäristön ennustettavuutta ja vakautta Lisääntyneen taloudellisen autonomian koetaan kasvattaneen liikkumatilaa ja lisänneen taloudellista vastuullisuutta Riippuvuus OKM:n rahoituksesta ohjaa yliopistoja kuitenkin voimakkaasti Yliopistojen rahoitusaseman ja kilpailukyvyn ei koeta yleisesti parantuneen 6

7 Toiminnan tuloksellisuus Sekä koulutuksen että tutkimuksen tuloksellisuus on kehittynyt positiivisesti. Korkeakoulututkintoja suoritetaan aiempaa enemmän, samoin opintopisteitä. Erityisesti kansainvälisten tieteellisten julkaisujen määrässä on ollut merkittävää kasvua Tuloksellisuuden kehitys on kuitenkin pitkän ajan trendi, joka on käynnistynyt jo ennen nykyisen yliopistolain voimaantuloa, eikä positiivista kehitystä voida siten laskea yliopistolain ansioksi Rahoitusmalli vaikuttaa keskeisesti myös yliopistojen käyttämiin omiin tuloksellisuuden mittareihin 7

8 Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstö kokee yliopistolakiuudistuksen vaikuttaneen kielteisesti työhyvinvointiin, työn kuormittavuuteen ja työssä jaksamiseen etenkin professoreilla ja muulla opetus- ja tutkimushenkilöstöllä Toisaalta Työeläkeyhtiö Varman toteuttaman työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstön työhyvinvointi on kokonaisuudessaan kehittynyt lievän myönteisesti vuosien välillä Ero arvioinnin havaintojen ja Varman työhyvinvointikyselyn välillä selittynee tutkimusten näkökulmien ja kysymysten erilaisuudella. Lisäksi tämän arvioinnin tuloksissa heijastuvat arvioinnin ajankohdasta johtuen käynnissä olleet yt-neuvottelut sekä yliopistojen valtionrahoitukseen kohdistetut leikkaukset 8

9 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on väljästi määritelty laissa Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen painoarvo on vahvistunut uuden yliopistolain myötä; tämä on tapahtunut ennen muuta ulkopuolisten hallitusten jäsenten, ulkopuolisen rahoituksen merkityksen sekä varainkeruun tarpeiden kautta Useilla yliopistoilla yhteiskunnallinen vuorovaikutus näkyy erilaisina yritys- ja työelämäyhteistyön rakenteina ja aloitteina sekä aktivoituneena alumnitoimintana lakimuutoksen jälkeen 9

10 OKM:n ohjaus Tulosohjaussyklin piteneminen on tukenut yliopistojen autonomiaa Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaus koetaan yliopistojen autonomian näkökulmasta usein liian yksityiskohtaiseksi Yliopistot kokevat vaaditun raportoinnin määrän ja yksityiskohtaisuuden kasvaneen kohtuuttomasti Strategisen rahoituksen jakoperusteiden läpinäkyvyyttä kritisoidaan laajasti Vuorovaikutus yliopistojen ja ministeriön välillä koetaan pääsääntöisesti toimivaksi 10

11 Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden aikana selvityksen eduskunnalle yliopistolain uudistuksen vaikutuksista Keskeinen aineisto nyt valmistunut arviointi ja sen pohjalta käytävä keskustelu Selvityksessä otettava huomioon myös yliopistojen rahoitustason ja järjestelmän vaikutukset yliopistojen toimintaan sekä muutokset henkilöstön työhyvinvoinnissa Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi käynnistyy loppuvuodesta Kokonaiskuva ja analyysi kummastakin korkeakoulureformeista valmis kesällä 2018 Yhteistä keskustelua ja vaikutusten analysointia on jatkettava

12 Miten tästä eteenpäin? 1 (4) Muutokselle on annettava aikaa, ja samalla sitä on vietävä eteenpäin autonomian ja uusien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen sekä omaksuminen yliopistoissa vielä kesken digitalisaation mahdollistamien ja muiden uusien toimintatapojen hyödyntäminen johtamisen kehittäminen ja päätöksenteon vahvistaminen tärkeää uudistuksen tavoitteita ei saavuteta, jos yliopistot eivät opi hyödyntämään autonomiaansa Opetuksen ja tutkimuksen laatu kohdentavatko yliopistot resurssinsa oikein? tarve profiloitumisen jatkamiselle yliopistoissa kansainvälisyys toimintatapana laadun parantamiseksi uusia tarpeita laadun arviointiin ja todentamiseen? opetuksen, oppimisen ja tutkimusprosessien laatu?

13 Miten tästä eteenpäin? 2 (4) Toiminnan vaikuttavuus ja yliopistojen rooli innovaatiojärjestelmässä huomiota kiinnitettävä yliopistojen vaikuttavuuteen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutukseen monipuolistamiseen ja vahvistamiseen jatkettava vaikuttavuuden tutkimusta ja vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä yliopistot aktiivisina toimijoina osana yhteiskuntaa avoimen tieteen mahdollisuudet Rahoituspohjan monipuolistaminen menestyminen kansainvälisessä tutkimusrahoituksessa (esim. Horisontti 2020, kansainväliset tiederahoittajat) yksityisen sektorin rahoitus- ja yhteistyömahdollisuudet laajamittaisesti vielä hyödyntämättä strategisten painoalojen ja huippututkimuksen merkitys

14 Miten tästä eteenpäin? 3 (4) Yliopistojen rahoitustason ja rahoitusjärjestelmän muutokset Toiminnan ja talouden sopeuttaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia sekä koulutusjärjestelmän tuottavuuden ja tehokkuuden nostamista. Rahoitusmallilla on luotu kannusteita toiminnan strategiaperusteisuudelle ja yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle. hyvät käytännöt nykyistä systemaattisemmin esiin toisilta oppiminen Viesti yliopistoyhteisön etääntymisestä yliopistojen päätöksenteosta otettava vakavasti tarve osallistaa henkilöstöä ja opiskelijoita nykyistä vahvemmin päätöksenteossa tarve muuttaa johtamiskulttuuria, valittuja käytäntöjä ja kehittää johtamisosaamista ja osaamisen johtamista 14

15 Miten tästä eteenpäin? 4 (4) OKM:n ohjausta kehitettävä edelleen ministeriöiden ja maan hallituksen rooli korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän kehittämisessä tehdään läpinäkyväksi onko löydettävissä parempi tasapaino yliopistojen autonomian ja tilivelvollisuuden välillä? runsaasti mahdollisuuksia vuorovaikutukseen yliopistojen kanssa yliopistojen ja sidosryhmien odotukset vuorovaikutukselle? miten ohjaus voisi nykyistä paremmin tukea muutosta ja strategista johtamista yliopistoissa? toimivatko rahoitusmallin ja muun ohjauksen kannusteet yliopistoyhteisön ja yhteiskunnan parhaaksi? teknologian hyödyntämisen ja uusien toimintatapojen mahdollisuudet ohjausprosessissa kansainvälinen vertailu ja oppiminen muilta mailta

16 KORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIT 16

17 Korkeakoulujen rahoitusmallit uudistuvat vuoden 2017 alusta alkaen Valtioneuvosto päättänyt sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien tarkistamisesta 2017 alkaen Strategisen rahoituksen osuutta lisätty molemmissa rahoitusmalleissa Tarkennettu strategisen rahoituksen määräytymisperusteita Vahvistettu työllistyneiden osuutta rahoitusmalleissa Lisätty rahoitusmalleihin erikoistumiskoulutukset sekä yhteistyöopinnot Kehitetty useiden rahoitustekijöiden laskentaa, mm. 55 opintopistettä ottaa jatkossa paremmin huomioon keväällä aloittavat sekä vuoden aikana valmistuvat Opiskelijavaihtojen määrän mittaamisesta vaihdossa suoritettujen opintojen mittaamiseen yliopistosektorilla siirrytään vahvemmin julkaisujen laatua painottavaan laskentaan 17

18 YO-rahoitusmalli 2017

19 KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEITA 19

20 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 3 Nopeammin työelämään 1(3) Toimenpide 1 Nopeutetaan toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä uudistamalla opiskelijavalintoja ja lisäämällä korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyötä Toimenpide 2 Mahdollistetaan opiskelijoille opiskeleminen ympärivuotisesti ja tunnustetaan paremmin aiemmin hankittu osaaminen Toimenpide 3 Lisätään digitaalisia oppimismahdollisuuksia ja oppimisympäristöjä korkeakouluissa Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa käytävissä neuvotteluissa K/S2016 sovitaan kehittämistoimenpiteistä opiskelijavalintojen uudistamiseksi, oppimisympäristöjen kehittämiseksi sekä ympärivuotisen opiskelun edistämiseksi Työryhmä, jonka tehtävänä on tehdä toimintasuunnitelma ylioppilastutkinnon hyödyntämiseksi korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa, laatii esityksensä mennessä 20

21 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 3 Nopeammin työelämään 2(3) Käynnistetty erityisavustushaku korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin (25 M ) Erityisavustuksen tarkoituksena on parantaa oppimisen, opetuksen ja ohjauksen laatua ja opiskelijalähtöisyyttä, edistää koulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta, lisätä korkeakoulujen välistä jatkuvaa yhteistyötä sekä uudistaa toimintatapoja ja oppimisympäristöjä Hankkeiden tulee olla korkeakoulujen yhteishankkeita Avustusta on mahdollista saada vuonna 2017 käynnistyviin 2-3 vuotisiin hankkeisiin 21

22 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 3 Nopeammin työelämään 3(3) Toimenpide 4 Kelpoisuusvaatimusten päivittäminen julkisella sektorilla Kelpoisuusvaatimusten päivittämisen osalta nykytilanne ja ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset on kartoitettu syksyllä 2015 erityisen paljon säädeltyjä ammatteja sosiaali- ja terveysalalla tarkastelussa olivat myös kelpoisuuden määrittelyt, jotka eivät vastaa koulutusjärjestelmää Todettiin lisäksi tehtäväsiirtojen ja -laajennusten tarjoamat mahdollisuudet sosiaali- ja terveysministeriön sektorilla OKM:n selvityshenkilöt ehdottivat tehtäväkuvien laajentamiseksi terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon uudistamista Koulutusjärjestelmää kehitetään kelpoisuuksien saavuttamismahdollisuuksien joustavoittamiseksi Sektoriministeriöt vastaavat kelpoisuussäännösten päivittämisestä 22

23 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 5 Innovaatioiden vahvistaminen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyönä 1(3) Toimenpide 1 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten työnjako sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvä yhteistyö. Korkeakoulujen pääomittaminen. Yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen kilpailulla rahoituksella Suomen Akatemian Profi rahoituksessa käynnistymässä (loka-marraskuu 2016) kolmas haku, jaossa 50 M painotuksena yliopistojen työnjako, yhteistyö ja poisvalinnat sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Pääomittamisen (70 M ) linjaukset valmistelussa Toimenpide 2 Alueelliset ja alakohtaiset vahvat osaamiskeskittymät Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä vahvistava, hallinnonalojen välinen KOTUMO prosessi käynnissä 23

24 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 5 Innovaatioiden vahvistaminen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyönä 2(3) Toimenpide 3 Tutkimustulosten vaikuttavuus ja kaupallistaminen julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen ohjauksessa sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kannusteissa. Suomen Akatemian 30 M euron rahoitushaku keväällä, päätökset kohdennus: nuoret tutkijat ja tutkimustulosten hyödyntäminen Tekes-rahoitus 59 M tukee korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten innovaatiotoimintaa Challenge Finland, Research Benefit, Innovation Scout Strategisen tutkimuksen neuvosto STN ja VN TEAS tutkitun tiedon käytön vahvistamiseksi päätöksenteossa Korkeakoulukeksintölain uudistaminen valmistelussa Tekes toteuttaa Innovaatiosetelin pilottihankkeena; korkeakoulut voivat olla palveluntuottajina 24

25 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 5 Innovaatioiden vahvistaminen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyönä 3(3) Toimenpide 4 Koulutusviennin esteiden purkaminen EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut vieraskielisissä ohjelmissa käyttöön alkaen Kärkihankkeen kannalta osuvaa tietopohjaa tuottaa käynnissä oleva OECD:n arviointi Suomen TKI-järjestelmästä alustavat suositukset käytettävissä 1/2017 hallitusohjelman puolivälitarkistukseen arviointi valmistuu 6/

26 Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolla 1 (4) Yliopistojen sopimusneuvottelut käyty toukokuussa 2016 Neuvotteluissa keskityttiin yliopistojen strategiseen kehittämiseen ja kärkihankkeisiin - profiloituminen ja strateginen johtaminen etenevät Sovittiin tavoitteista ja kehittämiskohteista sekä yliopistojen strategioiden ja valtioneuvoston kärkihankkeiden linjausten mukaisista konkreettisista toimista. Yliopistot parantavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja yhteistyötä Vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinta, joka ei edellytä opiskelijalta pitkää valmentautumista Ympärivuotisen opiskelun edistäminen sekä opetuksen, tutkimuksen ja tukipalvelujen digitalisoimista. Yliopistot vahvistavat yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan lisäämällä osaamisensa ja tutkimustulostensa entistä laajempaa hyödyntämistä Ammattikorkeakoulujen sopimusneuvottelut käynnissä loka-marraskuussa Neuvotteluissa keskitytään ammattikorkeakoulujen strategiseen kehittämiseen, kärkihankkeiden toimeenpanoon sekä sovitaan strategisesta rahoituksesta Vastaavat asiat agendalla kuin yliopistojen neuvotteluissa, lisäksi jokaisen ammattikorkeakoulujen kanssa keskustellaan avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä hyvän tieteellisen käytännön toteuttamisesta amkin toiminnassa 26

27 Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolla 2 (4) Yliopistouudistuksen vaikuttavuuden arvioinnin loppuraportti julkaistu 15.9., selvitys eduskunnalle syksyllä 2016 OKM:n, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja sidosryhmien yhteinen työryhmä laadullisen työllistymisen lisäämiseksi korkeakoulujen rahoitusmalleihin Vieraskielisen koulutuksen ja maisterivaiheen koulutuksen hakujärjestelmien kehittäminen Tutkimus- ja innovaationeuvoston työ käynnistynyt OKM, TEM, VNK, Tekes, SA vastaavat kokousten valmisteluista Avoin tiede ja tutkimus Avoimen tieteen ja tutkimuksen foorumi 11/2016, hankkeen vaikuttavuuden arviointiraportti Tieteen tila -raportti (Suomen Akatemia) joulukuussa 2016 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymislinjausten valmistelu Pohjoismainen puheenjohtajuuskausi 27

28 Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolla 3 (4) Rakenteellisen kehittämisen edistyminen Tampere3: TAY, TTY ja TAMK muodostavat vuoden 2018 alusta korkeakoulukonsernin L2 -hanke: LY:n ja Lapin ammattikorkeakoulun omistuksellinen yhteys, kahdesta itsenäisestä oikeushenkilöstä syntyy kiinteämpi Lapin korkeakoulukonserni LTY ja Saimaan amk tiivistävät edelleen yhteistyötään tavoitteena perustaa aloittava LUT-konserni, jonka osana toimii Saimaan ammattikorkeakoulu. Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen fuusio vuoden 2017 alusta Muita yhteistyörakenteita mm. Vaasan ja Jyväskylän yliopistojen kieltenopetuksen järjestelyt, U5: (Itä-Suomen, Oulun, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopiston yhteistyösopimus), Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian liittoutuma sekä tekniikan alan yliopistojen yhteistyö ja työnjako 28

29 Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolla 4 (4) Säädösvalmistelu Ammattikorkeakoulujen rahoitusasetukset hyväksytty, voimaan T3 liittyvät lakimuutokset HE-luonnos lausuntokierroksella loka-marraskuussa Laajempi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetusyhteistyön mahdollistaminen Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys HE eduskunnalle , voimaan Koulutusvastuiden päivittäminen Asia käsittelyssä sopimusneuvotteluissa Syyskuussa pidetty keskustelutilaisuudet koulutusvastuumuutoksista korkeakoulujen kanssa, syksyn aikana lausuntokierros ja päätökset Laki kansallisarkistosta ja siihen liittyvä arkistolain muutos HE annettu eduskunnalle , voimaan