Avoin korkeakoulu ja korkeakoulutuksen kehittäminen. Ylijohtaja Tapio Kosunen Avoimen korkeakouluopetuksen neuvottelupäivät

Transkriptio

1 Avoin korkeakoulu ja korkeakoulutuksen kehittäminen Ylijohtaja Tapio Kosunen Avoimen korkeakouluopetuksen neuvottelupäivät

2 Esityksen sisältö Avoimien korkeakoulujen toimintaympäristöstä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rakenne ja rahoitus muuta ajankohtaista korkeakoulutuksesta Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet Avoimen korkeakoulutuksen kehittäminen

3 Hallitusohjelma HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Suomi 2025 yhdessä rakennettu Turvallinen Suomi Uudistuva Suomi Kestävän talouden Suomi Suomi osana Eurooppaa OKM-kk sopimukset Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistumisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Asemoituminen osana kansallista korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmää ja kansainvälisesti Korkeakoulun tehtävä, profiili ja vahvuusalat Rahoitus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Raportointi Sovittavat tutkintotavoitteet Koulutuslaajennuksista ja uudelleen suuntauksista sekä opettajankoulutustarpeista

4 Yliopistojen valtionrahoituksen kehitys vuosina , nimellisarvoin milj. euroa Lähde: Varsinaiset talousarviot ja hallituksen talousarvioesitys 2017, momentti

5 Ammattikorkeakoulujen perustoiminnan rahoitus vuosina , nimellisarvoin milj. euroa Vuoteen 2014 saakka kuntien rahoitusosuus sisältää laskennalliset kustannukset (laskennallinen opiskelijamäärä*yksikköhinta*rahoitusosuus), valtion kohdalla myös momentille budjetoidut ALV -kompensoinnin ja hanke/tuloksellisuusrahoitus, vuodesta 2015 alkaen valtionrahoitus (perusrahoitus, alv kompensaatio). 5 Lähde: Varsinaiset talousarviot ja hallituksen talousarvioesitys 2017, nykyisin momentti

6 Julkisen rahoituksen rahavirrat korkeakoulutukseen ja tutkimus- ja kehittämistoimintaan Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö Muut ministeriöt * Suomen Akatemia STN 90 Tekes Yliopistot Tutkimuslaitokset Yritykset

7 Uudistuvat rakenteet ja toimintatavat 1(2) Tutkimuksen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi tarvitaan syvenevää yhteistyötä, profiloitumista, kustannustehokkuuden parantamista sekä hallinnon ja korkeakouluverkon tiivistämistä Tahtotilana kunnianhimoinen, korkeakoulujen strategioihin pohjautuva uudistaminen Korkeakoulujen päätökset rakenteiden uudistamisesta osana sopimusneuvotteluja ja sitoutuminen kauden sopimuksissa Profiloitumista tukee OKM:n strategiarahoitus ja SA:n profirahoitus Keskeisiä toimia ovat Korkeakoulujen välisen yhteistyön syventäminen: Työnjakojen selkeyttäminen korkeakoulun profiloitumista ja vahvuuksia tukevalla tavalla myös poisvalintoja hyödyntäen (ml. koulutusvastuiden päivittäminen) Korkeakoulujen ja muiden tahojen, erityisesti tutkimuslaitosten, kanssa tehtävä yhteistyö kansainvälisen kilpailukykyisten osaamiskeskittymien muodostamiseksi Hallinto- ja tukipalveluiden organisointi mm. yhteistyöjärjestelyin ja hyödyntämällä moderneja toimintatapoja

8 Uudistuvat rakenteet ja toimintatavat 2(2) Rakenteellisen kehittämisen edistyminen Tampere3: TAY, TTY ja TAMK muodostavat vuoden 2018 alusta korkeakoulukonsernin L2 -hanke: LY:n ja Lapin ammattikorkeakoulun omistuksellinen yhteys, kahdesta itsenäisestä oikeushenkilöstä syntyy kiinteämpi Lapin korkeakoulukonserni LTY ja Saimaan amk tiivistävät edelleen yhteistyötään tavoitteena perustaa aloittava LUT-konserni, jonka osana toimii Saimaan ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen fuusio vuoden 2017 alusta Muita yhteistyörakenteita mm. Vaasan ja Jyväskylän yliopistojen kieltenopetuksen järjestelyt, U5: (Itä-Suomen, Oulun, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopiston yhteistyösopimus), Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian liittoutuma sekä tekniikan alan yliopistojen yhteistyö ja työnjako 8

9 Ajankohtaista korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa 1(2) Yliopistojen sopimusneuvottelut käyty toukokuussa ja ammattikorkeakoulujen neuvottelut loka-marraskuussa 2016 Neuvotteluissa keskityttiin korkeakoulujen strategiseen kehittämiseen ja kärkihankkeisiin - profiloituminen ja strateginen johtaminen etenevät Sovittiin tavoitteista ja kehittämiskohteista sekä korkeakoulujen strategioiden ja valtioneuvoston kärkihankkeiden linjausten mukaisista konkreettisista toimista. Korkeakoulut parantavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja yhteistyötä Vuoteen 2018 mennessä otetaan käyttöön opiskelijavalinta, joka ei edellytä opiskelijalta pitkää valmentautumista Ympärivuotisen opiskelun edistäminen sekä opetuksen, tutkimuksen ja tukipalvelujen digitalisoimista Korkeakoulut vahvistavat yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan lisäämällä osaamisensa ja tutkimustulostensa entistä laajempaa hyödyntämistä avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä hyvän tieteellisen käytännön toteuttaminen 9

10 Ajankohtaista korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa 2(2) OKM:n, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja sidosryhmien yhteinen työryhmä laadullisen työllistymisen lisäämiseksi korkeakoulujen rahoitusmalleihin Vieraskielisen koulutuksen ja maisterivaiheen koulutuksen hakujärjestelmien kehittäminen Tutkimus- ja innovaationeuvoston työn käynnistyminen OKM, TEM, VNK, Tekes, SA Avoin tiede ja tutkimus hanke Avoimen tieteen ja tutkimuksen foorumi 11/2016, hankkeen vaikuttavuuden arviointiraportti Tieteen tilan raportti (Suomen Akatemia) joulukuussa 2016 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymislinjausten valmistelu Pohjoismainen puheenjohtajuuskausi OECD:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan maa-arviointi 10

11 Korkeakoulujen rahoitusmallit uudistuvat vuoden 2017 alusta alkaen Valtioneuvosto päättänyt sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien tarkistamisesta 2017 alkaen Strategisen rahoituksen osuutta lisätty molemmissa rahoitusmalleissa Tarkennettu strategisen rahoituksen määräytymisperusteita Vahvistettu työllistyneiden osuutta rahoitusmalleissa Lisätty rahoitusmalleihin erikoistumiskoulutukset sekä yhteistyöopinnot Kehitetty useiden rahoitustekijöiden laskentaa, mm. 55 opintopistettä ottaa jatkossa paremmin huomioon keväällä aloittavat sekä vuoden aikana valmistuvat Opiskelijavaihtojen määrän mittaamisesta vaihdossa suoritettujen opintojen mittaamiseen yliopistosektorilla siirrytään vahvemmin julkaisujen laatua painottavaan laskentaan 11

12 YO-rahoitusmalli 2017

13 AMK-rahoitusmalli 2017

14 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 14

15 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 1 Opettajankoulutusfoorumi Opettajankoulutusfoorumi on valmistellut opettajankoulutuksen kehittämisohjelman, ohjelma julkistettiin Kehittämisohjelman toimeenpanoon liittyvät avustukset tulevat haettaviksi marraskuussa 2016, päätökset tammikuussa Opettajankoulutusfoorumi järjestää alueellisia tilaisuuksia kehittämisohjelman esittelemiseksi Helsingissä järjestetään kansainvälinen opettajankoulutusseminaari 15

16 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 3 Nopeammin työelämään Toimenpide 1 Nopeutetaan toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä uudistamalla opiskelijavalintoja ja lisäämällä korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyötä Toimenpide 2 Mahdollistetaan opiskelijoille opiskeleminen ympärivuotisesti ja tunnustetaan paremmin aiemmin hankittu osaaminen Toimenpide 3 Lisätään digitaalisia oppimismahdollisuuksia ja oppimisympäristöjä korkeakouluissa 16

17 Nopeammin työelämään, korkeakoulutuksen kehittäminen YO- ja AMK- neuvotteluissa K/S2016 sovittiin kehittämistoimenpiteistä opiskelijavalintojen uudistamiseksi, oppimisympäristöjen kehittämiseksi sekä ympärivuotisen opiskelun edistämiseksi Työryhmä ylioppilastutkinnon hyödyntämiseksi korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa luovutti esityksensä , esitys lähdössä lausuntokierrokselle, toimintasuunnitelma valmis alkuvuodesta 2017 Asetetaan työryhmä selvittämään ammatillisten toisen asteen tutkintojen hyödynnettävyyttä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa Kootaan verkosto AMKien ja YOjen johdosta seuraamaan ja kehittämään korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamista Käynnistetään keskustelua toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulutuksen välisistä hyväksilukukäytännöistä 17

18 Korkeakoulutuksen kehittäminen, erityisavustushaku Erityisavustushaku korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin (25 M ) Erityisavustuksen tarkoituksena on parantaa oppimisen, opetuksen ja ohjauksen laatua ja opiskelijalähtöisyyttä, edistää koulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta, lisätä korkeakoulujen välistä jatkuvaa yhteistyötä sekä uudistaa toimintatapoja ja oppimisympäristöjä Hankkeiden tulee olla korkeakoulujen yhteishankkeita Avustusta on mahdollista saada vuonna 2017 käynnistyviin 2-3 vuotisiin hankkeisiin Päätökset tammikuussa

19 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 3 Nopeammin työelämään Toimenpide 4 Kelpoisuusvaatimusten päivittäminen julkisella sektorilla Kelpoisuusvaatimusten päivittämisen osalta nykytilanne ja ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset on kartoitettu syksyllä 2015 erityisen paljon säädeltyjä ammatteja sosiaali- ja terveysalalla tarkastelussa olivat myös kelpoisuuden määrittelyt, jotka eivät vastaa koulutusjärjestelmää Todettiin lisäksi tehtäväsiirtojen ja -laajennusten tarjoamat mahdollisuudet sosiaali- ja terveysministeriön sektorilla OKM:n selvityshenkilöt ehdottivat tehtäväkuvien laajentamiseksi terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon uudistamista Koulutusjärjestelmää kehitetään kelpoisuuksien saavuttamismahdollisuuksien joustavoittamiseksi Sektoriministeriöt vastaavat kelpoisuussäännösten päivittämisestä 19

20 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 5 Innovaatioiden vahvistaminen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyönä 1(3) Toimenpide 1 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten työnjako sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvä yhteistyö. Korkeakoulujen pääomittaminen Yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen kilpailulla rahoituksella Suomen Akatemian Profi rahoituksessa kolmas haku, 50 M painotuksena yliopistojen työnjako, yhteistyö ja poisvalinnat sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Pääomittamisen (70 M ) linjaukset valmistelussa Toimenpide 2 Alueelliset ja alakohtaiset vahvat osaamiskeskittymät Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä vahvistava, hallinnonalojen välinen KOTUMO prosessi käynnissä 20

21 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 5 Innovaatioiden vahvistaminen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyönä 2(3) Toimenpide 3 Tutkimustulosten vaikuttavuus ja kaupallistaminen julkisen tutkimus, kehitys ja innovaatiorahoituksen ohjauksessa sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kannusteissa Suomen Akatemian 30 M euron rahoitushaku, päätökset kohdennus: nuoret tutkijat ja tutkimustulosten hyödyntäminen Tekes-rahoitus 59 M tukee korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten innovaatiotoimintaa Challenge Finland, Research Benefit, Innovation Scout Strategisen tutkimuksen neuvosto STN ja VN TEAS tutkitun tiedon käytön vahvistamiseksi päätöksenteossa Korkeakoulukeksintölain uudistaminen valmistelussa Tekes toteuttaa Innovaatiosetelin pilottihankkeena; korkeakoulut voivat olla palveluntuottajina 21

22 Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 5 Innovaatioiden vahvistaminen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyönä 3(3) Toimenpide 4 Koulutusviennin esteiden purkaminen EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut vieraskielisissä ohjelmissa käyttöön velvoittavina alkaen Lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointiryhmä asetteilla Selvitys lukuvuosimaksuja maksavien kannusteiksi Kärkihankkeen kannalta osuvaa tietopohjaa tuottaa käynnissä oleva OECD:n arviointi Suomen TKI-järjestelmästä alustavat suositukset käytettävissä 1/2017 hallitusohjelman puolivälitarkistukseen arviointi valmistuu 6/

23 Avoimen korkeakoulutuksen kehittäminen 23

24 Suomi: Osallistumisaste korkeimpia, kokonaisinvestointi aikuisten oppimiseen osallistutut tunnit/aikuinen - maiden keskitasoa Lähde: OECD, Education at a Glance 2016

25 Avoimen korkeakouluopetuksen volyymin muutoksia Avoimen yliopisto-opetuksen osallistuja- ja opintopistemäärissä vain pieniä muutoksia Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen määrät räjähtäneet, osallistujamäärä n. kaksinkertaistunut, opintopistemäärä kolminkertaistunut, kasvua etenkin 2015 Yliopistoissa osallistujaa kohden viisi opintopistettä vuonna 2015, ammattikorkeakouluissa yhdeksän Avoimessa yliopistossa alakohtaiset muutokset pienehköjä, kasvatustiede selvästi suurin opintopisteissä Avoimessa ammattikorkeakouluissa suhteellista osuuttaan opintopisteissä on selvästi eniten kasvattanut sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, vuonna 2010 osuus kaikista avoimen pisteistä 29,5 %, vuonna 2015 osuus oli 36 %

26 Avoimessa yliopistossa suoritetut opintopisteet Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijat (netto-opiskelijamäärä)

27 Avoimessa yliopistossa suoritetut opintopisteet Jyväskylän yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Aalto yliopisto Lapin yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Taideyliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Svenska handelshögskolan Lappeenrannan teknillinen yliopisto

28 Kuvataidealan koulutus Farmasian koulutus Lääketieteellinen koulutus Teknillistieteellinen koulutus Maatalous-metsätiet. koulutus Luonnontieteellinen koulutus Kauppatieteellinen koulutus Oikeustieteellinen koulutus Terveystieteiden koulutus Psykologian koulutus Yhteiskuntatieteell. koulutus Liikuntatieteellinen koulutus Avoimessa yliopistossa suoritetut opintopisteet 2010 Avoimessa yliopistossa suoritetut opintopisteet 2015 Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuneet (bruttoopiskelijamäärä) 2010 Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuneet (bruttoopiskelijamäärä) 2015 Kasvatustieteellinen koulutus Teatt.,tanssial. koul.(yliop.) Musiikkialan koulutus(yliop.) Taideteollinen koulutus Humanistinen koulutus Teologinen koulutus

29 Avoin ammattikorkeakouluopetus Opintopisteet Osallistujat

30 Ammattikorkeakoulujen järjestämän avoimen korkeakouluopetuksen opintopisteet 2015 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Metropolia ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Arcada Oulun seudun ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Seinäjoen ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Centria-ammattikorkeakoulu

31 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnontieteiden ala Yhteiskuntatiet., liiketal. ja hallinnon ala Avoimessa ammatikorkeakoulussa suoritetut opintopisteet 2010 Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opintopisteet 2015 Avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen osallistuneet (brutto-opiskelijamäärä) 2010 Avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen osallistuneet (brutto-opiskelijamäärä) 2015 Kulttuuriala Humanistinen ja kasvatusala

32 Korkeakouludiplomikokeilu 1(2) OKM työryhmän muistio 2013:2: monipuolistetaan ja jäsennetään korkeakoulujen tarjontaa korkeakouludiplomeilla Ehdotettiin kokeiltavaksi tunnistettavia osaamiskokonaisuuksia, korkeakouludiplomeja, jotka palvelisivat sekä vailla aiempaa korkeakoulutusta olevia että niitä, jotka haluavat täydentää tai uudelleen suunnata osaamistaan Kokeilun tavoitteena olisi selvittää - työelämän tarvetta uudenlaisille kokonaisuuksille eri aloilla - miten ne parhaiten vastaavat taustaltaan erilaisten opiskelijaryhmien tarpeisiin ja - voidaanko niiden avulla tehokkaasti edistää korkeakoulutuksen saavutettavuutta alueellisesti Kokonaisuudet määritellään yhteistyössä työelämän kanssa Voidaan järjestää korkeakoulun päättämällä tavalla esimerkiksi avoimena korkeakouluopetuksena Lausuntopalaute epäilevää

33 Korkeakouludiplomikokeilu 2(2) Kokeilu vain Jyväskylän ammattikorkeakoululle JAMK käynnisti syksyllä 2014 avoimena ammattikorkeakoulu-opetuksena neljä 60 opintopisteen laajuista 1,5 vuotta kestävää koulutusta, jotka suunniteltiin yhdessä sidosryhmien kanssa: gerontologinen kuntoutus, hankintaosaaja, henkilöstö- ja talousosaaja sekä maatalousyrittäjän liiketoimintaosaaminen Arvioinnin (Aittola ym. 2016) perusteella kokemukset myönteisiä Keskustelu elokuussa OKM, Arene, UNIFI, JAMK, AVOT-hanke Arene ja UNIFI yhdessä JAMKin kanssa selvittävät voitaisiinko osaamiskokonaisuuksiin - korkeakouludiplomeihin - liittyvistä periaatteista yhteisesti sopia Seminaari Jyväskylässä aloitti tätä työtä

34 OKM:n ylioppilastutkinnon hyödyntäminen valinnoissa työryhmän lähtökohtia Työryhmän tehtävänä laatia toimenpideohjelma ylioppilastutkinnon paremmaksi hyödyntämiseksi korkeakoulujen valintamenettelyissä mennessä. Luovutustilaisuus pidettiin Käytännössä ylioppilastutkinnon hyödyntämisen parantaminen tarkoittaa sen käytön lisäämistä ja yksinkertaistamista Pohdittavaksi tulee myös muiden kelpoisuuden tuottavien tutkintojen asema ja toisaalta valintakokeiden hyödyllisyys tai merkitys Työryhmä esittää laajaa lausuntokierrosta 34

35 Millainen on hyvä valintajärjestelmä? Työryhmän esitysten lähtökohtana on, että valintajärjestelmän tulee tavoitella seuraavia päämääriä: Hakijoiden ja korkeakoulujen toiveet toteutuvat niin hyvin kuin mahdollista Valintajärjestelmä on reilu. Valintakriteereiden tulee perustua hakijoiden kyvykkyyteen ja soveltuvuuteen Hakijoille annetaan riittävästi uusia mahdollisuuksia Valintajärjestelmä hukkaa mahdollisimman vähän resursseja 35

36 Työryhmän luonnos toimenpideohjelmaksi Kaikkiaan 13 kohtaa Kohta 2: Korkeakoulujen opiskelijavalintojen tulee perustua pääsääntöisesti toisen asteen koulutuksen aikana hankittuun osaamiseen eikä esimerkiksi pääsykoekirjoista opiskeltaviin korkeakouluopintojen sisältöihin. Korkeakoulut kehittävät valintojen kokonaisuutta siten, että hakukäyttäytyminen itsessään heijastaa hakijoiden motivaatiota eikä sitä tarvitse erikseen mitata yksittäisillä kokeilla. Todistusvalintojen lisääminen on kustannusten näkökulmasta erityisen tärkeää vetovoimaisilla koulutusaloilla. Kohta 5: Lisättäessä ylioppilastutkintoon perustuvia todistusvalintoja korkeakoulut uudistavat toissijaisia valintamenettelyjä hakeutumismahdollisuuksien varmistamiseksi erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Korkeakoulut ottavat käyttöön erityisesti verkossa järjestettyä avointa korkeakouluopetusta ja digitaalisia suoritustapoja hyödyntäviä valintoja. Nämäkin haut voidaan järjestää osana yhteishakua.

37

38 Avoimen tulevaisuus Avoin korkeakouluopetus voi edistää joustavaa korkeakoulutukseen pääsyä ja tutkinto-opiskelijoiden etenemistä opinnoista Edelleen tulee huolehtia siitä, että avoin korkeakouluopetus palvelee aikuisväestöä ja sen erilaisia ryhmiä laajasti. Se on koulutuksen muoto, johon kuka tahansa voi osallistua, erilaisin tavoittein ja motiivein (esim. Haltia ym. 2014, tutkinnon täydentäjät, itsensä kehittäjät, väylähakijat, päävalinnassa hakevat ) Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen on edelleen keskeisellä sijalla, laajenevana haasteena mm. maahanmuuttajat Tasa-arvon edistäminen edellyttää myös, että avoimessa korkeakouluopetuksessa tarjotaan ja kehitetään erityisesti aikuisille soveltuvia opetusjärjestelyjä ja pedagogiikkaa. Haasteena muuttuva aikuisuus muuttuvassa työ- ja arkimaailmassa Avoin korkeakouluopetus varmistaa osaltaan korkeakoulutuksen alueellista saavutettavuutta

39 Avoimen tulevaisuus, kysymyksiä Onko avoimen korkeakouluopetuksen asema ja tehtävä riittävän kirkas osana elinikäistä oppimista: suhteessa muuhun koulutukseen (erikoistumiskoulutukset, täydennyskoulutus, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot), erilaistuminen avoimen sisällä (avoin yliopisto - avoin AMK, ns. polkuopinnot, diplomit )? Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisen vaikutukset? Avoimuuden näkökulmia on monia: opiskelijaksi pääsy, saavutettavuus, opiskelun joustavuus, opintojen räätälöinti, maksut Voisiko avoin olla avoimempi? Opetusteknologia ja uusi pedagogiikka avoimessa ja avoimen kehittämänä? Tulisiko/voisiko avointa enemmän suunnata yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden mukaisesti, korkeakoulut ovat esim. avanneet avoimen korkeakoulutuksen tarjontaa turvapaikanhakijoille maksuttomasti, esimerkiksi kieliopintoja tai suomalaiseen yhteiskuntaan integroivia opintoja? > Mahdollisuus uusiin toimiin ja aloitteisiin, uusi työryhmä asetteilla

40 Elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävä työryhmä 1(2) Työryhmän tehtävänä on mm. (LUONNOS) 1. Arvioida aikaisemman tutkimus- ja arviointitiedon perusteella elinikäisen oppimisen edellytykset ja paikallistaa esteet koulutusjärjestelmässä 2. Valmistella lyhyen ja pitkän aikavälin ehdotukset aikuisten opiskelupolkujen kehittämiseksi ottaen huomioon sekä tutkintoon johtavan koulutuksen että muun aikuiskoulutuksen mahdollisuudet 3. Ehdottaa kohdennettuja toimenpiteitä heikot perustaidot omaavien ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osaamisen kehittämiseksi ja täydentämiseksi

41 Elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävä työryhmä 2(2) Työryhmän ehdotusten valmistelua varten asetetaan kolme ryhmää: Korkeakoulutettujen (vai mieluummin korkeakoulujen?) elinikäisen oppimisen edellytyksiä pohtiva valmisteluryhmä, jonka tulee erityisesti valmistella korkeakoulututkinnon suorittaneiden asiantuntijuuden kehittämistä ja opiskelupolkujen sujuvoittamista koskevia ehdotuksia Ammatillisen osaamisen uusintamista pohtiva valmisteluryhmä, jonka tulee erityisesti valmistella ehdotuksia, joilla edistetään osaamisen täydentämistä ja uudistamista työelämän rakenteelliseen muutokseen muun muassa robotisaatioon vastaamiseksi Perustaitojen vahvistamista ja henkilökohtaista kehittymistä pohtiva valmisteluryhmä, jonka tulee erityisesti valmistella ehdotuksia, joilla edistetään perustaidoiltaan heikkojen aikuisten osaamista ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien saamista koulutukseen. Lisäksi ryhmän tulee valmistella ehdotuksia, joilla edistetään ei-ammatillisesti suuntautunutta oppimista Työryhmän tulee jättää ehdotuksensa välittömästi vuonna 2018 käynnistettäviksi toimenpiteiksi opetus- ja kulttuuriministeriölle mennessä ja pidemmän aikavälin kehittämistoimista mennessä. 41

42 Kiitos! 42