Aktiivisen kehittämisen vuosi Kesäopinnot vakiintumassa osaksi kolmen ammattikorkeakoulun

Transkriptio

1 FUAS-VUOSI 2013 TOIMINTAKERTOMUS Kesäopinnot vakiintumassa osaksi kolmen ammattikorkeakoulun arkea 6 FUAS-yhteistyö palvelee sekä opiskelijoita että opettajia 8 Aktiivisen kehittämisen vuosi Pallotellen hyväntekeväisyyttä FUAS Fudis

2 PÄÄKIRJOITUS FUAS-liittoumassa aktiivisen kehittämisen vuosi ANNA RÄIKKÖNEN FUAS-tahtotila 2020 on olla kansainvälisesti arvostettu, laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä vahvistava itsenäisten korkeakoulujen liittouma, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- ja aluekehityspalvelut. FUASIN TAHTOTILAA ja strategiaa on vuoden 2013 aikana toteutettu vaiheessa, jolloin Suomen korkeakoulukentällä on käynnissä mittavat uudistukset ja rakenteellisen kehittämisen toimet, jotka luonnollisesti heijastuvat myös FUAS-liittouman kolmeen ammattikorkeakouluun. Vuoden 2013 työskentelyssä oli hyvin isona prosessina toimilupahakemusten valmistelu ja siihen liittyen myös visioiden, strategioiden ja painopistealueiden määrittäminen. Tämä määritystyö ja strategioiden päivittäminen entisestään vahvisti ja selkiytti FUAS-liittouman merkitystä korkeakoulujen strategisessa kehittämisessä. Toimilupahakemuksissa tuotiin esiin se, että FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut ovat strategian ja liittoumasopimuksen mukaisesti itsenäisiä ammattikorkeakouluja eikä yhteiseen omistukseen ole edellytyksiä. Laajan metropolialueen näkökulmasta liittoumatason yhteistyö koulutuksessa, aluekehityksessä sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa vahvistui vuoden 2013 aikana. Toiminnan kehittämistä ohjattiin strategian toteuttamissuunnitelmanohjelman avulla. Vuoden 2013 aikana FUAS-liittouman rakenteita ja prosesseja sekä toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmää selkeytettiin myös entisestään. Tämä on mahdollistanut liittoumastrategian määrätietoisen toteuttamisen FUAS-liittoumahallinnossa ja kaikissa liittouman jäsenkorkeakouluissa. FUAS-LIITTOUMAA ON vuoden aikana edelleen kehitetty pitkäjänteisesti kohti kansainvälistä edelläkävijyyttä työelämäläheisissä TKI-toimintaan kytkeytyvissä oppimisprosesseissa. Opiskelijoiden oppimismahdollisuuksia lisättiin erityisesti kesäopintojen avulla. Samoin virtuaalikampusta on kehitetty kohti tulevaisuuden entistä mobiilimpaa maailmaa ja siihen liittyvää ohjauksellista ja opetuksellista uudistamista. FUAS-liittoumaan perustettiin vuoden 2013 alusssa kuusi yhteistä palvelutoimintoa ja niiden vetovastuut ovat: Laurea: liittoumahallinto, laatu- ja tietotuotantopalvelut, LAMK: viestintä sekä koulutuksen kansainvälistymistä ja vientiä edistävä Global Activities -toiminto ja HAMK: tietohallinto ja virtuaalikampus. Yhteisissä toiminnoissa on koottu yhteen jäsenkorkeakoulujen erilliset toiminnot ja niiden tarkoitus on parantaa näin toiminnan kustannustehokkuutta ja laatua. Ne ovat mahdollistaneet kunkin ammattikorkeakoulun parhaan osaamisen hyödyntämisen koordinoidusti toiminnan alueella. Toiminnot on suunniteltu ja käynnistetty yhtenäisenä kokonaisuutena osana FUASliittoumastrategian toteuttamista. Outi Kallioinen rehtori, Lahden ammattikorkeakoulu FUAS-rehtorikollegion puheenjohtaja» JULKAISIJA Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu Toimituskunta Aino-Maria Pokela, Jaana Ignatius, Eeva Lassila Toimitussihteeri Aino-Maria Pokela, Graafinen suunnittelu ja taitto Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Viestintä- ja markkinointipalvelut, Sanna Henttonen Kannen kuva Ville Salminen

3 3 SISÄLLYS VILLE SALMINEN MAARIT VIRTANEN » Pääkirjoitus 4» Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta 5» Koulutuksen kehittäminen 6» Kesäopinnot vakiintumassa osaksi kolmen ammattikorkeakoulun arkea 8» Oppisopimustyyppinen koulutus FUAS-yhteistyönä palvelee sekä opiskelijoita että opettajia 10» FUAS-liittouman opiskelijakunnat yhteistyössä 11» Pallotellen hyväntekeväisyyttä FUAS Fudis » FUAS Research Review -arvioinnista arvokasta tietoa TKI-toiminnan kehittämiseen 13» CONNECT Pienet yritykset tarvitsevat verkostojen tuen Afrikan markkinoille pääsyyn 14» Biojätteistä ja lietteistä kestävää toimintaa (BIOLIIKE) A hanke HAMKin, LAMKin ja Laurean yhteistyönä 15» CareMan -tutkimus- ja kehittämishanke kansainvälistää sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutusta 16» KU Leuven Association -yhteistyö myötätuulessa 17» Yhteisten toimintojen vuosi 18» A Year of Shared Functions 19» Year of Active Development in FUAS

4 4 TEKSTI Ulla Kotonen, FUAS-liittouma Tutkimus-, kehittämis- innovaatiotoiminta (TKI) FUAS-liittouman TKI-toimintaa kehitetään liittoumastrategiassa määritellyillä painoaloilla: hyvinvoinnin turvaaminen, teknologiaosaaminen ja yrittäjyys, yhteiskunnan turvallisuus ja eheys sekä ympäristö ja energiatehokkuus. Vuonna 2013 TKI-toiminnan kehittämisen painopisteitä olivat kansainvälisen TKI-toiminnan kasvattaminen, toimintaedellytysten vahvistaminen sekä toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen. ISTOCKPHOTO Sivuilla on käsitelty tarkemmin FUAS Research Review -arviointia ja FUAS-hankkeita. LIITTOUMAN KORKEAKOULUISSA oli vuonna 2013 käynnissä kahdeksan FUAS-painoalahanketta. Uusia hankehakemuksia jätettiin 18, myönteisen rahoituspäätöksen sai kuusi hanketta. Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatiin rahoitus FUAS-painoalojen työelämälähtöisen opetus-, tutkimus- ja kehitystyön vahvistamiseen. FUAS TKI-toiminnan todentamiseksi ja turvaamiseksi sekä toiminnan jatkuvaksi kehittämiseksi toteutettiin kansainvälinen FUAS Research Review -arviointi ja FUAS-jäsenkorkeakoulujen TKI-tukipalvelukartoitus. TKI-tukipalvelukartoituksen tavoitteena oli FUAS TKI-tukipalveluiden kehittämistarpeen arviointi. Vuonna 2013 järjestettiin kolme TKI-tapahtumaa: Voice of FUAS, TKI:n ja opetuksen integraatio yhteisen FUAS-koulutustarjonnan painoaloilla ja FUAS TKI-toiminta tutuksi. TKI-tapahtumien lisäksi FUAS TKI-toiminnan läpinäkyvyyttä lisättiin mm. laatimalla FUAS TKI-viestintäsuunnitelma, tuottamalla FUAS TKI-toimintaa koskevia tiedotteita ja avaamalla FUAS TKI Yammer-ryhmä. FUASpainoalat ovat hyvinvoinnin turvaaminen teknologiaosaaminen ja yrittäjyys FUAS-VUOSI 2013

5 5 TEKSTI Aija Töytäri, FUAS-liittouma Koulutuksen kehittäminen Koulutuksen strateginen ohjausryhmä (KoSO) kehitti koulutusta vuoden 2013 aikana FUAS-strategian toteuttamisohjelman mukaisesti. KoSO loi vuoden 2013 aikana toiminnalliset rakenteet perustamalla nejä työryhmää: Painoalojen puheenjohtajaryhmä, pragmaryhmä, osaamisen kehittämisryhmä ja aikuiskoulutuksen työryhmä. Vuoden 2013 koulutuksen kehittämisen painopisteitä olivat koulutustarjonta ja ammattikorkeakoulun pedagoginen kehittäminen. ympäristö ja energiatehokkuus FUAS-PAINOALAT TUOTTIVAT vuoden 2013 aikana työryhmineen yhteisen opintotarjonnan sisältöjä sekä kuvasivat tarjonnan suunnittelu-, toteutus- ja arviointitavat. Syksyllä 2013 järjestettiin painoalaseminaari, jossa kehitettiin FU- AS-painoalojen yhteistä tarjontaa sekä TKI:n ja opetuksen integraatiota. Pragmaryhmä käsitteli opintojen sujuvoittamista edistäviä ratkaisuja opiskelijaliikkuvuuden edistämiseksi ja käytännön toimintaesteiden poistamiseksi, kehitti yhteisiä suunnitteluperiaatteita, aikatauluja, ilmoittautumiskäytäntöjä ja valmisteli ympärivuotista FUAS-opintotarjontaa sekä toimi 55 opintopisteen työryhmänä. Osaamisen kehittämisryhmä rakensi FUASin yhteistä verkostomaista ammattikorkeakoulupedagogista toimintamallia painoalojen opintotarjonnassa valmistelemalla arviointikriteerit FUAS-painoalojen yhteisen opintotarjonnan toteutuksen arvioimiseksi. Arviointien pohjalta käynnistettiin yhteisen verkostomaisen FUAS-opintojen pedagogisen toimintamallin luominen. Lisäksi KoSO käynnisti avoimen ammattikorkeakoulun yhteisen FUAS-polkuopintomallin ja yhteisten käytänteiden rakentamisen, kehitti virtuaalikampuksen kanssa opintotarjonnan toteuttamista virtuaalisesti, osallistui FUASkoulutuksen, laadunhallinnan ja kokonaisarkkitehtuurityön välisen integraation vahvistamiseen ja opiskelijahyvinvointikyselyn uudistamiseen sekä osallistui FUAS-opetussuunnitelmien arviointityöhön. yhteiskunnan turvallisuus ja eheys INFO Vähintään 55 op vuodessa suorittaneiden osuus on yksi OKM:n sopimusindikaattoreista kaudelle Laskennallisesta perusrahoituksesta 26 % muodostuu edellä mainitun indikaattorin mukaan. KoSOon on perustettu 55 op -työryhmä, jonka tehtävä on edistää läpäisyä niin, että 55 op/vuosi saavutetaan. TOIMINTAKERTOMUS 2013

6 6 TEKSTI Irina Aittomäki, HAMK KUVA Ville Salminen Kesäopinnot vakiintumassa osaksi kolmen ammattikorkeakoulun arkea Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laureaammattikorkeakoulu ovat järjestäneet kesäopintoja yhdessä omille tutkintoopiskelijoilleen vuodesta 2010 lähtien. FUAS-liittouman ammattikorkeakoulujen opiskelijat voivat osallistua kesäopintoihin missä tahansa kolmesta liittouman ammattikorkeakoulusta. HANKKEEN TOIMIJAT huolehtivat, että kesäopinnot otettiin huomioon suunnittelussa ja koulutusohjelmat eri ammattikorkeakouluissa tarjosivat kesällä opintoja. Aikataulutus ja koordinointi sekä ketterä käytännön ongelmien ratkaiseminen olivat avainasemassa kesäopintojen onnistumiselle, puhumattakaan keskeisten toimijoiden välisestä aktiivisesta yhteistyöstä ja tarjonnan jatkuvasta kehittämisestä opiskelija- ja henkilökuntapalautteen pohjalta. FUASliittouman ammattikorkeakoulut tukivat muutosta, joka lähti tarpeista ja rehtorit hyväksyivät esityksiä, joissa tehtiin liittoumastrategian pohjalta käytännön tason muutoksia kesäopintojen järjestämisestä. Kesäopintojen hallinnointiin on luotu järjestelmäintegraatio, joka välittää tietoja korkeakoulujen välillä. Järjestelmä on mahdollistanut suurten ilmoittautumismäärien käsittelyn ja keskeiset toimijat ovat viime vuosina voineet keskittyä järjestelmän kehittämiseen, kesäopintojen markkinointiin ja ohjeiden sekä tukitoimien kehittämiseen. Kesäopintojen kysyntää on selvitetty keräämällä palautetta opiskelijoilta ja palautteen pohjalta on kehitetty seuraavan kesän opintotarjontaa. Kesäopintojen käynnistämistä tuettiin Opintoprosessin tuki -hankkeella, joka päättyi vuonna Vuonna 2013 kesäopinnoissa suoritettiin 7386 opintopistettä, joka vastaa noin 35 kappaletta 210 opintopisteen tutkintoa. Tämä on 21,5 % enemmän kuin vuonna Yhteensä 1398 opiskelijaa suoritti FUASkesäopintoja. Tämä on 12,4 % enemmän kuin vuonna FUAS-VUOSI 2013

7 7 KESÄOPINNOT KOLMEN OPISKELIJAN SILMIN LIIKETALOUDEN OPISKELIJA, LAMK YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN OPISKELIJA, HAMK SOSIONOMI- OPISKELIJA, LAUREA Miksi hait suorittamaan kesäopintoja? Hain suorittamaan kesäopintoja, koska taloudellisen tilanteen vuoksi minulla oli tarve nostaa myös kesällä opintotukea. Lisäksi tarkoituksenani on valmistua aikaisemmin, jota kesäopintojen suorittaminen edesauttoi. Hain suorittamaan kesäopintoja, koska näin sain suoritettua vapaavalintaisen aineen, joka oli kiinnostava tulevaisuuttani ajatellen ja olin törmännyt jonkin verran ko. aiheeseen työssäni, joten halusin oppia asiasta uutta. Suorittamani kurssi sopi minulle kesäkurssiksi, koska se vedettiin verkkokurssina, jolloin sen pystyi suorittamaan kotoa käsin, jolloin tehtäviä pystyi tekemään silloin, kun se sopi itselle. Suoritin kesäopintoja, koska halusin saada opintoja nopeammin eteenpäin. Olen kotona äitiyslomalla ja kesäaikana minun on helpompi tehdä opintoja, kun mies on lomalla. Mitä hyötyä kesäopinnoista oli? Niiden avulla sai suoritettua pois alta esimerkiksi vapaavalintaisia opintoja, joiden suorittaminen kesällä nopeuttaa valmistumistani. Suoritin myös kieliopintoja kesäopintojen puitteissa. Hyötynä opinnoista oli tietenkin tarvittavat opintopisteet, joita olen yrittänyt ottaa sellaisilta kursseilta, joista olisi jatkossa todellista hyötyä myös työelämässä. Kesäopinnoista oli hyötyä opintojeni edistymisen kannalta, kesäopinnot mahdollistivat opiskelun myös kotona ollessa. Missä ammattikorkeakoulussa suoritit kesäopintoja? Mitä kursseja olit valinnut? Minulla oli kieliopintoja ja vapaasti valittavia opintoja kaikista FUASliittouman kouluista (Lamk, Hamk ja Laurea). Suoritin kaikki opintoni kuitenkin etäopintoina, joten fyysisesti minun ei tarvinnut käydä millään koululla suorittamassa opintoja. Suoritin hankintaosaamisen kurssin Laureassa. Suoritin HAMKissa perhetyön, päihdetyön ja esimiestyöskentelyn opintoja. Mitä erilaista toisessa ammattikorkeakoulussa oli? Lähinnä moodle-järjestelmät. Lamkissa ja HAMKissa vastaavat moodlet, mutta Laurean vastaava oli melko erilainen ja vaikeammin käytettävä. En oikein pysty vertaamaan ammattikorkeakouluja keskenään, koska en käynyt Laureassa kertaakaan, mutta verkkokurssin suorittaminen oli minulle uusi kokemus, joka ei ole minulle oikein mieluinen, sillä mielestäni opetuksen lähitunnit ovat hyviä paikkoja oppia uutta, sillä lähitunneilla syntyy usein hyviä keskusteluja. Näin saa hyvin jaettua erilaisia työelämän kokemuksia toisten kanssa. Mitään hyvin poikkeavaa en käytännössä huomannut omaan kouluuni verrattuna, sähköinen järjestelmä oli erilainen ja hieman epäselvempi. TOIMINTAKERTOMUS 2013

8 8 TEKSTI Ann-Nina Maksimainen, LAMK KUVA Ville Salminen Oppisopimustyyppinen koulutus FUAS-yhteistyönä palvelee sekä opiskelijoita että opettajia Syöpähoitotyön kehittäjä -koulutus toteutettiin FUAS-yhteistyönä hyödyntäen erilaisia pedagogisia ratkaisuja yhteen sovittaen ja kehittäen. Tämä mahdollisti laajan verkostoitumisen ja opettajien erityisosaamisalueiden hyödyntämisen kaikissa kolmessa liittouman ammattikorkeakoulussa. Verkkoluentojen toteutuksesta saatiin hyvää kokemusta ja tietoa verkon integrointimahdollisuuksista muuhun opetukseen. FUAS-VUOSI 2013

9 9 VUONNA 2013 FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut ovat toteuttaneet 30 opintopisteen laajuisen Syöpähoitotyön kehittäjä -koulutuksen. Kyseessä oli jo kolmas yhteinen oppisopimustyyppinen kehittäjäkoulutus, johon haettiin rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Kaksi aikaisempaa toteutusta painottui kirurgiseen hoitotyöhön. FUAS-liittouman tavoitteena on ollut kehittää oppisopimustyyppisestä koulutuksesta vahva kliinisen hoitotyön kehittämiseen painottuva koulutus. Sen on tarkoitus palvella työelämän muuttuvia osaamistarpeita sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaa erikoistumiskoulutus kokeilua. Koulutuksen joustavat opetukselliset rakenteet ja työelämäläheinen toteutus mahdollistavat sen, että koulutuksen avulla voidaan nopeasti reagoida työelämän tarpeisiin vaihtamalla koulutuksen kliinistä teemaa kulloisenkin osaamistarpeen mukaan. Yhteisen rahoitushakemuksen tekeminen, koulutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi on kehittänyt ymmärrystä eri toimijoiden työkäytänteistä ja on myönteisellä tavalla pakottanut jokaisen toimijan tarkastelemaan omaa opettajuuttaan sekä ottamaan käyttöön uusia pedagogisia työelämälähtöisiä ratkaisuja. Kaikkiaan FUAS-yhteistyö ja työyhteisöjen oppiminen on haastanut opettajaa luopumaan perinteisen opettajan roolista ja astumaan työyhteisön valmentajan rooliin. Kollegiaalinen vertaiskeskustelu on vahvistanut ammatti-identiteettiä ja luonut uusia ammatillisia verkostoja. FUASyhteistyö konkretisoituu opiskelijoille yhteisinä teemapäivinä ja opintokäynteinä sekä opiskelijoiden näytöissä toteuttamien ja testaamien hyvien käytäntöjen jakamisena koko FUAS-alueelle Näytön Paikka -konferenssissa. Tällainen toiminta on lisäarvo yhteisesti toteutetulle koulutukselle. Lisäksi laadun varmistamiseksi FUASissa on oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi kehitetty ja pilotoitu sopimus- ja todistuspohjat sekä palautelomakkeet opiskelijalle, mentorille sekä työnantajan edustajille Syöpähoitotyön kehittäjä -koulutukseen valittiin yhteensä 70 hoitotyön ammattilaista ympäri Suomea ja koulutuksen toteutus tapahtui välisenä aikana. Koulutukseen osallistujat työskentelivät syöpään sairastuneen potilaan moniammatillisissa hoitoympäristöissä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Vuoden kestäneen koulutuksen tarkoituksena oli vastata syöpäpotilaan hoidon nopeasti lisääntyvään ja muuttuvaan tarpeeseen. Erityisesti koulutuksen tavoitteena oli osaamisen kehittäminen hoidon vaikuttavuuden, palveluiden kustannustehokkuuden sekä potilaan että työntekijän tyytyväisyyden näkökulmasta. Valtakunnan tasolla koulutuksen osaamiskokonaisuuksien suunnittelussa tehtiin yhteistyötä Suomen Syöpäjärjestön ja työelämän edustajien kanssa. Alueellisesti toteutettiin osaamistarvekysely alueen syöpähoidon asiantuntijoille. Koulutuksen osaamiskokonaisuuksiksi muodostuivat neljä osaamisaluetta: Asiakaslähtöinen kliininen osaaminen, ohjaus-, konsultointi- ja asiantuntijaviestintä osaaminen, voimavaraistavan työotteen osaaminen ja innovatiivinen kehittämisosaaminen. Koulutuksen toteutuksen lähtökohtana oli työssä tapahtuva oppiminen ja potilaan hoidon kehittäminen, jota tuettiin asiakaslähtöisin menetelmin muun muassa mentoroinnin, työnohjauksellisen ryhmäprosessin, vertaiskäyntien, työkierron ja verkottumisen avulla digitaalisissa ympäristöissä. Työssä oppimista tukivat 13 lähipäivää, joista osa toteutetiin työelämäorganisaatioissa hyödyntäen asiantuntijaluentoja verkkojärjestelmä ACP:n välityksellä. Työssä oppimista on tukenut myös itsenäinen opiskelu ja verkossa toteutettavat interaktiiviset tehtävät. Opiskelijoiden tekemissä kehittämistöissä luotiin uutta kliinistä tietoa ja testattiin luotuja hoitokäytäntöjä. Kaikki kolme oppisopimustyyppistä kehittäjäkoulutusta on toteutettu tiiviinä FUAS-verkostoyhteistyö- koulutus tarkoittaa uudenlaisen FUAS-oppisopimustyyppinen nä tutkimuksellisella otteella. Koulutuksesta vastannut toimintakulttuurin luomista. Se mahdollistaa opettajana työryhmä on aktiivisesti kehittänyt oppisopimustyyppistä koulutusta kansalli- työyhteisön valmentajana että kasvun sekä pedagogina, sen Futurex-hankkeen avulla. Koulutusmallin kehitys- avaa uusia väyliä opettajien tutkijana. Tällainen toiminta työssä on keskitytty oppisopimustyyppisen, aidosti työ- verkostoitumiselle ja yhteistyön monipuolistumiselle. elämälähtöisen koulutuksen ja sen pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen. Aikaisempien koulutusten aikana on kehitetty reflektioprofiili-työväline aikuisen oppimisen arviointiin. Tuloksia on julkistettu kansallisesti ja FUAS-tasoisesti tekemällä koulutusta näkyväksi Ammattikasvatuksen kehittämis- ja tutkimuspäivillä 2010, Aikuiskoulutuspäivillä 2011, artikkelit sidosryhmälehdissä vuosina sekä AMK ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä Tutkimuksellinen yhteistyö jatkuu edelleen reflektioprofiilin kehittämisen merkeissä. FUAS-strategiassa painottuu tutkimus ja kehittämistyö kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä koulutusviennin edellytysten selvittäminen. Syöpäpotilaan hoitotyö edellyttää erityisosaamista myös muissa maissa. Tämä oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus voisi toimia koulutuksen viennin pilottina tulevaisuudessa. FUAS ja kansainväliset kumppanit voivat jatkossa kehittää koulutusta esim. benchmarking-toiminnan avulla. TOIMINTAKERTOMUS 2013

10 10 VILLE SALMINEN FUAS-liittouman opiskelijakunnat yhteistyössä Vuonna 2013 Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun sekä Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnat jatkoivat yhteistyötään FUAS-liittoumaan liittyvissä asioissa. TEKSTI Jari Koistinen, LAMKO TAMMIKUUSSA OPISKELIJAKUNNAT järjestivät Tikkurilassa yhteisen FUAS-perehdytyksen opiskelijakuntien uusille toimijoille, missä käsiteltiin liittouman toimintaa ja tavoitteita niin henkilöstön kuin opiskelijan näkökulmasta. Huhtikuussa 2013 FUAS-opiskelijakunnat julkaisivat yhteisen kannanoton liittyen FU- AS-kesäopintoihin. Kannanotossa opiskelijakunnat esittivät huolensa FUAS-korkeakoulujen tarjoamien kesäopintojen kehityksestä ja kurssien soveltumattomuudesta valmistumisen nopeutumiseen. FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut huomioivat kannanoton ja paransivat kesäopintojen tarjontaa. Syyskuussa FUASopiskelijakunnat järjestivät yhdessä Espoossa FUAS-jalkapalloturnauksen, jonka päävastuussa oli LAUREAMKO. Jalkapalloturnauksesta on tarkoitus tehdä jatkuva perinne. SYKSYLLÄ 2013 FUAS-opiskelijakunnat valmistautuivat yhdessä Suomen Opiskelijakuntien Liiton SAMOK ry:n liittokokoukseen. Liittokokoukseen tehtiin yhteisiä esityksiä ja lisäksi FUAS-opiskelijakunnat järjestivät yhteisen keskustelupaneelin SAMOKin puheenjohtaja- ja hallitusehdokkaille Lahdessa. Marras-joulukuussa FUAS-opiskelijakunnissa valmistauduttiin uusien luottamushenkilöiden perehdytyksiin erityisesti tulevan tammikuun yhteistä perehdytysohjelmaa suunnittelemalla. Lisäksi FUAS-opiskelijakuntien pääsihteerit edustivat FUASin strategisissa ohjausryhmissä. Ohjausryhmien edustukset oli jaettuna seuraavasti: Koulutuksen strategisessa ohjausryhmässä LAUREAMKOn pääsihteeri, TKI strategisessa ohjausryhmässä HAMKOn pääsihteeri sekä ohjaus- ja järjestelmät -ohjausryhmässä LAM- KOn pääsihteeri. Opiskelijakuntien hallituksen edustajat sekä muut työntekijät olivat mukana muissa FUASin työryhmissä vaihtelevasti. FUAS-VUOSI 2013

11 11 TEKSTI Riku Kemppinen, HAMKO KUVAT Mirja Lundgren Pallotellen hyväntekeväisyyttä FUAS Fudis 2013 FUAS-liittouman ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat järjestivät FUAS Fudis -hyväntekeväisyysjalkapalloturnauksen ensimmäistä kertaa. Turnaus järjestettiin Espoon Leppävaarassa TURNAUKSEN SUUNNITTELUT oli alustavasti aloitettu jo vuonna 2012, kun opiskelijakunnat miettivät yhdessä, miten FUASin näkyvyyttä ja opiskelijakuntien yhteistyötä voitaisiin lisätä. Syntyi ajatus jalkapalloturnauksesta, joka järjestettäisiin niin, että kaikilla FUAS-liittouman ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla olisi siihen mahdollisuus osallistua. Niinpä turnauksessa oli kaksi eri sarjaa, rentosarja sekä kilpasarja. Rentosarja oli tarkoitettu sellaisille osallistujille, joille tärkeintä on yhdessä liikkuminen ja pelailu. Kilpasarja taas puolestaan sellaisille osallistujille, jotka halusivat tavoitella menestystä turnauksessa. Kilpasarjan voittajaksi selvisi Laurean ja HAMKin opiskelijoista muodostunut joukkue nimeltään Iso Jytky. TURNAUKSEEN OSALLISTUI yhteensä 36 joukkuetta ja noin 200 osallistujaa. Tämä tarkoittaa sitä, että FUAS Fudis oli vuoden 2013 Suomen suurin opiskelijoiden jalkapalloturnaus. Turnauksen järjestelyt menivät suhteellisen hyvin muutamia aikataulullisia haasteita lukuun ottamatta. Ilmapiiri turnauksessa vaikutti olevan hyvä ja innostunut, vaikka keli ei osallistuneita sillä kertaa suosinutkaan. Turnauksesta syntyneet tuotot lahjoitettiin Uusi Lastensairaala säätiolle. Järjestäjät ja osallistujat kokivat turnauksen niin onnistuneeksi, että turnaus järjestetään myös vuonna Turnauspaikkana vuonna 2014 on Lahti. TOIMINTAKERTOMUS 2013

12 12 TEKSTI Ulla Kotonen, LAMK FUAS Research Review -arvioinnista arvokasta tietoa TKI-toiminnan kehittämiseen FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulujen yhteisen kansainvälisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan arvioinnin tarkoituksena oli antaa selkeä ja realistinen kuva FUASin ja sen jäsenkorkeakoulujen TKI-toiminnasta. Research Review -arvioinnilla tuotettiin arvokasta tietoa FUAS-painoalojen TKI-toiminnan kehittämiseen ja FUASin TKI-toiminnan kilpailukyvyn vahvistamiseen. FUASpainoalojen TKI-toiminnan lisäksi arvioinnissa tarkasteltiin TKI-toiminnan roolia FUASissa, TKI-toiminnan ja koulutuksen integraatiota, TKI-toiminnan kansainvälisyyttä sekä TKI-toiminnan laatua ja aluevaikuttavuutta. Arviointi toteutettiin kaksivaiheisena prosessina: itsearviointina ja kansainvälisen arviointiryhmän tekemänä ulkoisena arviointina. Arviointiryhmään kuuluiivat Jack Spaapen, The Royal Netherlands Academy of Arts and Sciences, Jordi Molas-Gallart, INGENIO a Research Institute of the Spanish Counsil for Scientific Research and the Polytechnic University of Valencia ja Matti Lähdeniemi, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Arviointi osoitti FUASin TKI-toiminnan olevan laadukasta, laajasti henkilöstöä ja opiskelijoita yhdistävää opetukseen integroitua toimintaa. FUAS-painoalat nähtiin relevantteina ja toisiaan hyvin täydentävinä. Keskeisimmäksi TKI-toiminnan kehittämiskohteeksi nousi yhteistyön tiivistäminen laajan Metropolialueen eri toimijoiden kanssa. VILLE SALMINEN Lisätietoa arvioinnista FUAS Research Review -julkaisusta Integrating RDI into Learning. An Evaluation of research, development and innovation activities at FUAS institutions ( > Materiaalipankki) FUAS-VUOSI 2013

13 13 MAARIT VIRTANEN Projektissa yhdistyvät HAMKin teknologia- ja biotalousosaaminen, LAMKin ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointiosaaminen ja Laurea-ammattikorkeakoulun kansainvälistymis- ja verkosto-osaaminen. TEKSTI Birgit Aurela, Laurea CONNECT Pienet yritykset tarvitsevat verkostojen tuen Afrikan markkinoille pääsyyn Kehitysmaat tarvitsevat uusiutuvaan energiaan liittyviä ratkaisuja, joita suomalaiset pk-yritykset pystyvät tarjoamaan. CONNECT-projektissa tutkitaan ja luodaan uusia tapoja rakentaa toimivia verkostoja markkinoillepääsyn tueksi. Projektin alussa laadittiin kymmenestä maasta maaraportit sekä lyhyet yhteenvedot, jotka löytyvät projektin nettisivuilta. Maaraporttien sekä olemassa olevien verkostojen perusteella valittiin Nigeria, Kenia ja Etelä-Afrikka kohdemaiksi. Maaraporttien tekemisessä, työpajoissa ja seminaareissa on ollut mukana suuri määrä kansainvälisiä ja suomalaisia opiskelijoita kaikista kolmesta FUAS-liittouman korkeakoulusta. Kohdemaissa verkostoja luotiin eri keinoin. Nigeriassa verkoston luominen alkoi alumnin ja hyväntekeväisyysjärjestön kautta, Keniassa korkeakoulupartnerien ja hyväntekeväisyysjärjestön kautta, kun taas Etelä-Afrikassa verkostoiduttiin pääasiassa korkeakouluyhteistyön avulla. Nigeriassa ja Keniassa verkostot tuottivat suomalaisille pk-yrityksille tarjouspyynnön ja/tai yritysten välisiä yhteistyöneuvotteluja. TEKESin Groove-ohjelmasta rahoitettu CONNECT-projekti oli ensimmäinen FUAS-liittouman yhteinen hanke. TOIMINTAKERTOMUS 2013

14 14 TEKSTI Maritta Kymäläinen, HAMK Biojätteistä ja lietteistä kestävää toimintaa (BIOLIIKE) A hanke HAMKin, LAMKin ja Laurean yhteistyönä BIOLIIKE -hankkeessa pureudutaan biojätteiden ja lietteiden hyödyntämisen ajankohtaisiin haasteisiin. HAMK toimii hallinnoijana ja vastaa hankkeen käytännön kokeellisesta tutkimuksesta, jossa keskitytään biokaasulaitoksiin, niiden käsittelyprosesseihin ja lopputuotteena saatavaan mädätysjäännökseen. Tavoitteena on tehostaa koko ketjua biojätteistä ja lietteistä lopputuotteeksi, ja saada lopputuotteiden sisältämät ravinteet hyötykäyttöön. Laurean osiossa tarkastellaan näiden erilaisten lopputuotevaihtoehtojen liiketoiminta- ja markkinapotentiaalia, mihin liittyen HAMK-Laurea yhteistyönä tehdään mm. mädätysjäännöksen testausta viherkattomateriaalina. LAMKin opiskelijavetoisissa työpajoissa haetaan tehostamiskeinoja ja uusia ratkaisuvaihtoehtoja biojätteiden ja lietteiden kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle. Kaikissa osahankkeissa opiskelijat ovat merkittäviä hanketoteuttajia yhteistyössä paitsi FUAS-liittouman ammattikorkeakoulujen niin hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa. Hankkeessa syntyy mm. kymmenkunta AMK-opinnäytetyötä. Yhteistyössä on tehty yritysvierailuja, järjestetty yhteisluentoja ym. opetustoteutuksia, osallistuttu työpajoihin ja tehty hankkeen aikaista toteutussuunnittelua. ANNUKKA PAKARINEN ANNUKKA PAKARINEN JANI VEHVILÄINEN Hankkeessa mukana olevat yritykset ovat Envor Biotech Oy, HS Vesi Oy, Kemira Oyj, Kiertokapula Oy ja St1 Biofuels Oy. Hanke saa rahoitusta Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta, jota koordinoi Etelä-Suomen maakuntien yhteinen EU-yksikkö. Hanke on alkanut v helmikuussa ja jatkuu lokakuun loppuun Hankkeen tavoitteena on tehostaa koko ketjua biojätteistä ja lietteistä lopputuotteeksi, ja saada lopputuotteiden sisältämät ravinteet hyötykäyttöön. BIOLIIKE-hankkeessa syntyy mm. kymmenen opinnäytetyötä. FUAS-VUOSI 2013

15 15 VILLE SALMINEN TEKSTI Päivi Huotari, LAMK CareMan -tutkimus- ja kehittämishanke kansainvälistää sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutusta Euroopan talouskriisi ja ikääntyvä väestö eivät mahdollista nykyisellä palvelurakenteella laadukkaiden ja vaikuttavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista, ja tulevaisuuden hyvinvointipalvelut edellyttävätkin uudistuvaa johtamista. CareMan-hankkeessa tuotettava yhteinen johtamisen moduuli perustuu laajan tutkimusosioon, jossa analysoidaan osallistuvien korkeakoulujen opetussuunnitelmat sekä kuvataan työelämässä tarvittava organisaatiokulttuurin ja laatujohtamisen osaaminen. Lisäksi hankkeessa toteutetaan laaja johtamisosaamisen kysely neljässä maassa. CareMan on viiden eurooppalaisen korkeakoulun yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke (Development of culture and quality of care master s degree programmes enhancing social and health care management competencies). Hanke käynnistyi lokakuussa 2013 ja sen tavoitteena on luoda ja pilotoida viiden korkeakoulun joint degree -tutkinto sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylempään korkeakoulutukseen. CareMan-Hanketta koordinoi Lahden ammattikorkeakoulu ja muina partnereina mukana ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Charles University Tšekinmaasta, Edinburgh Napier University Skotlannista sekä University of Évora Portugalista. Hanke vahvistaa entisestään yhteistyökorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen kansainvälistä yhteisopetusta. Projekti rahoitetaan Euroopan Unionin Erasmus Life Long Learning -ohjelmasta, ja se toteutetaan vuosina Hankkeen tavoitteena on luoda ja pilotoida viiden korkeakoulun joint degree -tutkinto sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylempään korkeakoulutukseen. TOIMINTAKERTOMUS 2013

16 16 TEKSTI Eeva Lassila ja Jaana Ignatius, FUAS-liittouma KU Leuven Association -yhteistyö myötätuulessa Vuoden 2013 aikana FUAS-liittouman ja KU Leuven Associationin yhteistyö keskittyi laadunhallinnan benchmarking -projektiin ja johdon strategiseen workshopiin, jossa etsittiin uusia yhteisyön mahdollisuuksia. PROJEKTI SYVENSI tietämystä assosiaatioja liittoumatason laadunhallinnasta ja sen hyvistä käytänteistä. Benchmarking toi esille yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia laadunhallinnan toimintatavoissa ja ajattelussa. Lisäksi se edisti oman toiminnan kriittistä itsearviointia ja vertaisoppimista. Benchmarking vahvisti FUASlaadunhallinnan muotoutumista tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi: FUAS-laadunhallintaa toteutetaan jäsenammattikorkeakoulujen laatujärjestelmien kautta. Korkeakoulujen arviointineuvoston rahoittama laadunhallinnan benchmarking -projekti jakautui kahteen osa-alueeseen Quality Management ja Learning Outcomes. Projektin tarkoituksena oli vahvistaa liittoumien laadunhallintaa kansainvälisesti sekä keskittyä case-kohtaisesti sosiaalialan oppimistavoitteiden käsittelyyn. Projekti toteutettiin järjestämällä projektiryhmälle kaksi vierailua (Hamk; Hämeenlinna ja KU Leuven Association; Leuven, Belgia) sekä työskentelemällä ennen vierailujen ja niiden välissä virtuaalisesti mm. ennakkomateriaalien parissa. Projektista on julkaistu loppuraportti, joka on tallennettu fuas.fi -sivustolle ( > Raportit ja julkaisut). LOKAKUUN ALUSSA järjestettiin Suomessa liittoumien johdolle strateginen workshop, jossa tarkasteltiin TKI-toimintaan ja koulutukseen liittyviä yhteistyön mahdollisuuksia. Workshopissa ideoitiin ja konkretisoitiin yhteistyötä neljän teeman; yhteisen strategiatyön, yrittäjyyden ja TKI-työn sekä yhteisten opintojaksojen ja opettaja- ja opiskelijavaihdon aloilla. Workshop loi pohjaa mm. FUASin innovaatiotoiminnan kansainväliseen kehittämiseen. Yhteistyön kehittämiseksi avattiin KU Leuven Associationin SharePoint -ympäristöön yhteinen työryhmäsivusto, jonne on tallennettu aikaisempien projektien ja kokousten materiaaleja sekä muita yhteistyöhön liittyviä dokumentteja. Sivustoa tullaan käyttämään yhteisten projektien työskentelyalustana. KU LEUVEN ASSOCIATION Perustettu 2002 Liittoumaan kuuluvat K.U. Leuvenin yliopisto sekä flaaminkielisen alueen 12 ammattikorkeakoulua FUASin ensimmäinen kansainvälinen partneri FUAS-VUOSI 2013