Saimaa jääkauden jälkeen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Saimaa jääkauden jälkeen"

Helinä Hakola
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra

2 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra

3 Salpausselät Etelä-Suomessa 3 Jukka-Pekka Palmu ja Matti Saarnisto

4 Yhteenveto Salpausselkien synnystä ja Nuoremman Dryaksen ilmastovaiheesta Suomessa Nuoremman Dryaksen kylmä ilmastovaihe ajoitetaan aikavälille vuotta sitten Grönlannin mannerjäätikön kairausten perusteella Ensimmäisen Salpausselkä syntyi vuotta sitten. Sitä edelsi jäätikön reunan eteneminen, enimmillään muutamia kymmeniä kilometrejä Toinen Salpausselkä kerrostui vuotta sitten Näiden ajoitusten virherajat ovat noin 100 vuoden suuruusluokkaa Pian Salpausselän synnyn jälkeen Baltian jääjärven vedenpinta laski 1-2 vuodessa lähes 30 metriä valtameren/yoldiameren tasoon Jukka-Pekka Palmu ja Matti Saarnisto

7 Saarnisto, Matti. Julkaisematon. GTK

17 vuotta sitten vuotta sitten Kyläniemen kynnys kohoaa merenpinnan yläpuolelle pinta-ala 66 km2, valuma-alue SS:ien välisellä alueella Kaidonselän tutkimuspaikka pari metriä vedenpinnan yläpuolella Taipalsaaren ympäristön vedet 16 m ylemmällä tasolla

18 8000 vuotta sitten pinta-ala kaksinkertainen (150 km2) alkuperäiseen nähden seuraavien vuosisatojen aikana Taipalsaaren ympäristön vedet ja Haapavesi liittyivät Ala-Saimaaseen

19 - vedenpinta kohoaa luoteeseen laskevissa järvissä - järvet laajenevat ja vesi syvenee - erilliset järvet yhtyvät ja suurjärvi alkaa muotoutua

20 - muinaisen Suur-Saimaan maksimivaihe - järvi laajimmillaan ja syvimmillään - lasku-uomat Pielavedellä ja Ristiinassa

21 Järvien synty

26 5 700 vuotta sitten 5700 vuotta sitten pinta-ala 730 km2, alkuperäiseen nähden 11- kertainen valuma-alue laajeni 38-kertaiseksi

33 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari, Imatra Kirjallisuutta Hakulinen, Matti (2009). Saimaan jääjärvet sininen hetki yli vuotta sitten. Geomatti Oy. 92 s. Hellaakoski, Aaro (1922). Suursaimaa. Fennia 43,4, Hellaakoski, Aaro (1934). Die Eisstauseen des Saimaa-Gebietes, Fennia 59,4, Hyvärinen, Hannu (1975). Myöhäisjääkauden Fennoskandia käsityksiä ennen ja nyt (Summary: Late-glacial palaeogeography of Fennoscandia). Terra 87, Kolari, Pertti & Puska, Veikko. (toimittajat) (2013). Imatran voimalaitoksen rakentaminen Saarijärven Offset, Saarijärvi, 160 s. Meinander, C.F. (1948). Vehmersalmen Roikanmäen kivikautinen asuinpaikka. Lisiä Saimaan historiaan. Suomen Museo , Pajunen Hannu (2004). Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona. Summary: Lake sediments as a store of dry matter and carbon. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Investigation s. Pajunen Hannu (2005). Ala-Saimaan sedimentaatioympäristön muuttuminen jääkauden jälkeen (Early Holocene change in the sedimentation environment at lower Lake Saimaa). Terra 117: 1, Saarnisto, Matti (1970). The Late Weichselian and Flandrian History of the Saimaa Lake Complex - Societas Scientiarum Fennica, Commentationes Physico-Mathematicae 37: Saarnisto, Matti (1971). The history of Finnish lakes and Lake Ladoga. Societas Scientiarum Fennica, Commentationes Physico-Mathematicae 41, Saarnisto, Matti (2003). Karjalan geologia Karjalan luonnonmaiseman synty. Teoksessa: Saarnisto, Matti (toimittaja): Karjalan synty, Viipurin läänin historia I: Karjalan Kirjapaino Oy. Saarnisto, Matti (2008). Emergence history of the Karelian Isthmus. In: Karelian Isthmus Stone Age Studies in ISKOS 16, Saarnisto, Matti (2011).Challenging the Early Holocene Isolation Dating of the Saimaa and Ladoga Ringed Seals. In Times, Things & Places: 36 Essays for Jussi-Pekka Taavitsainen, edited by Janne Harjula, Maija Helamaa & Janne Haarala. Newprint Oy, Raisio,

Samankaltaiset tiedostot

Saimaan jääjärviaika päättyi noin

Pohjois-Savon suurjärvi Saimaan altaan kuroutuminen MATTI HAKULINEN Saimaan jääjärviaika päättyi noin 11 400 vuotta sitten Yoldiameren tunkeutuessa Mäntyharjun kautta Saimaan altaaseen. Mannerjään reuna