direktiiviksi hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla sekä ehdotuksesta

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla (sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 22 päivänä heinäkuuta 2002 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2002 Ministeri Jari Vilen Ylitarkastaja Pentti Puhakka

2 2 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ MUISTIO (EU/230702/0553) EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI HYÖTYLÄMMÖN TARPEESEEN PERUSTUVAN SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNON EDISTÄMISESTÄ SISÄMARKKI- NOILLA 1. Yleistä Komission antoi Euroopan parlamentille ja neuvosotolle ehdotuksen direktiiviksi sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä. Ehdotuksen käsittely neuvoston energiatyöryhmässä aloitettiin lokakuussa. Tanskan edustaja on alustavasti ilmoittanut, että marraskuun energianeuvostossa ehdotuksesta on tarkoitus käydä suuntaviivakeskustelu. Vuonna 1997 laaditussa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskevassa komission strategiassa asetettiin yhteisön yleiseksi ohjeelliseksi tavoitteeksi yhteistuotannolla tuotetun sähkön osuuden kaksinkertaistaminen siten, että sen osuus EU:n koko sähköntuotannosta nostetaan vuonna 1994 tuotetusta 9 prosentista 18 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Yhteistuotannon osuus ei ole kuitenkaan lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. EU:n tilastoja keräävän Eurostatin mukaan sen osuus yhteisön sähköntuotannosta oli noin 11 prosenttia vuonna Kehityksen arviointi ja vertailu jäsenvaltioissa on vaikeaa, sillä aikaisemmin oli käytössä kansallisia, hyvinkin erilaisia tilastointimenetelmiä. Euroopan ilmasto-ohjelman valmisteltaessa asiantuntijaryhmä, joka selvitti energiantuotantoa koskevia toimenpiteitä, esitti mm. sähkön- ja lämmöntuotantoa koskevan direktiivin antamista. Komissio sisällytti direktiivin valmistelun Euroopan ilmasto-ohjelman valmistelusta antamaansa tiedonantoon. 2. Direktiivin tavoite Esityksen perustelujen mukaan ehdotuksen tärkein tavoite on luoda puitteet, joiden avulla voidaan tukea ja helpottaa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten perustamista ja toimintaa siellä, missä hyötylämmön tarvetta esiintyy. Yhteistuotantodirektiivillä on tarkoitus kehittää nykyisiä yhteistuotantolaitoksia ja edistää mahdollisuuksien mukaan uusien tehokkaiden laitosten perustamista energian sisämarkkinoilla. Komission mukaan tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi yhteistuotanto edellyttää luotettavaa sääntelyä ja joissakin tapauksissa taloudellista tukea. Tämä koskee vapauttamisen nykyistä siirtymävaihetta, jossa energian sisämarkkinoita ei ole vielä toteutettu kaikilta osin ja ulkoisia kustannuksia ei ole vielä sisällytetty energian hintoihin. Lisäksi yhteistuotantodirektiivillä pyritään luomaan tarvittavat puitteet, joiden avulla varmistetaan, että tehokas yhteistuotanto on muiden ympäristöystävällisten toimitusvaihtoehtojen kanssa keskeisessä asemassa tehtäessä päätöksiä investoinneista uuteen tuotantokapasiteettiin. 3. Ehdotuksen pääasiallinen sisältö 3.1. Yleistä Komission esitykseen sisältyy: yhteistuotantosähkön määrittely ja tehokkaan yhteistuotannon määrittelymenetelmät; yhteistuotantosähkön alkuperätakuu; velvoite jäsenvaltioille tutkia tehokkaan yhteistuotannon kansallisia mahdollisuuksia ja toteuttamisen esteitä; jäsenvaltioissa käytettyjen yhteistuotannon erilaisten tukimekanismien soveltamisesta saatujen kokemusten arviointi; sähkön ja lämmön yhteistuottajien ja sähköver-

3 3 kon vuorovaikutusta koskevia periaatteita; uusiutuvia energialähteitä käyttävien yhteistuotantolaitosten ja pienten yhteistuotantolaitosten verkkoon pääsyn helpottaminen sekä velvoite jäsenvaltioille arvioida nykyisiä hallinnollisia menettelyjä ja mahdollisuuksia vähentää yhteistuotannon kehittämisen hallinnollisia esteitä Yhteistuotannon ja tehokkaan yhteistuotannon määritelmät Yhteistuotannossa tuotetun sähkön määritelmä lähtee siitä, että jos kokonaishyötysuhde ylittää tietyn rajan, voidaan kaikki lämmön kanssa samanaikaisesti tuotettu sähkö - laskea yhteistuotantosähköksi. Jos kokonaishyötysuhderajaa ei saavuteta, lasketaan yhteistuotantosähkö rakennusasteen ja nettolämpötuotannon perusteella. Jos rakennusaste ei ole tiedossa voidaan käyttää joko liitteessä II esitettyjä tai etukäteen jäsenvaltion komissiolle ilmoittamia oletusarvoja tietyin edellytyksin. Jäsenvaltiot velvoitettaisiin lisäksi ottamaan käyttöön liitteessä III esitetyn menettelyn mukainen primäärienergiansäästön laskentamenetelmä ja vahvistamaan sitä varten sähkön ja lämmön erillisen tuotannon hyötysuhteen kansalliset viitearvot ja niiden laskentaperusteet. Näitä viitearvoja olisi tarkasteltava viiden vuoden välein ja ne olisi julkaistava ja ilmoitettava komissiolle. Komissio tarkastelisi jäsenvaltioiden ilmoittamia perusteita ja tarkastelisi jäsenvaltioita kuultuaan mahdollisuutta yhdenmukaistaa yhteistuotannon hyötysuhteeseen määrittämiseen käytettävä menetelmä Alkuperätakuu Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden on kahden vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta varmistettava, että pyynnöstä voidaan antaa alkuperätakuu, joka jäsenvaltioiden on vastavuoroisesti tunnustettava. Siinä on ilmoitettava käytetty polttoaine, sähköntuotannon yhteydessä tuotetun lämmön käyttötarkoitus sekä tuotantoajat ja -paikat. Alkuperätakuussa on myös ilmoitettava suuritehoisen yhteistuotannon määrittelyssä käytetyt kansalliset viitearvot Potentiaalikartoitukset Jäsenvaltioiden olisi laadittava analyysi kansallisista mahdollisuuksista tehokkaaseen yhteistuotantoon. Yhteistuotanto jaettaisiin kolmeen luokkaan: yhteistuotanto maatalous-, kaukolämpö- ja teollisuustarkoituksiin. Analyysissa olisi tarkasteltava myös yhteistuotannon hyödyntämisen esteitä. Tehokkaan yhteistuotannon osuuden lisäämistoimien arvioinnista olisi raportoitava komissiolle kahden vuoden kuluessa direktiivin voimaan tulosta ja sen jälkeen joka kolmas vuosi Tukijärjestelmät Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yhteistuotannon tuki perustuu hyötylämmön tarpeeseen. Komissio arvioisi jäsenvaltioissa käytössä olevien sellaisten yhteistuotannon suorien ja välillisten tukijärjestelmien soveltamista joilla voisi olla kauppaa rajoittava vaikutus. Komissio antaa kertomuksen erilaisten tukimekanismien yhtäaikaisesta soveltamisesta saaduista kokemuksista. Julkinen tuki pitäisi johdantolauseeseen kirjatun periaatteen mukaan suunnata pääsääntöisesti sähköteholtaan alle 50 megawatin yhteistuotantosähkön tukemiseen tai suuremmassa laitoksessa tätä raja-arvoa vastaavalle osuudelle. Varsinaisiin artikloihin ei tätä raja-arvoa kuitenkaan ole kirjattu Sähköverkkoon liittäminen Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yhteistuotannosta saatavan sähkön siirto ja jakelu taattaisiin. Säännökset ovat esityksessä pitkälti samat kuin uusituvilla energialähteillä tuotetun sähkön edistämisestä annetussa direktiivissä Hallintomenettelyt Jäsenvaltioiden olisi arvioitava yhteistuotantolaitosten perustamislupiin ja vastaaviin menettelyihin sovellettavaa lainsäädäntöä ja annettava kuvaus saavutettavasta edistyksestä. Komissio arvioisi jäsenvaltioiden kertomusten perusteella parhaita käytäntöjä.

4 4 4. Ehdotuksen vaikutukset Suomelle 4.1. Lainsäädännölliset vaikutukset Direktiiviesitys edellyttäisi jäsenvaltioilta järjestelyjä, joiden nojalla nimettäisiin toimivaltainen sähkön tuotannosta ja jakelusta riippumaton elin valvomaan alkuperätakuun myöntämistä ja valvottaisiin sen myöntämistä. Suomen lainsäädäntöön ei tällä hetkellä sisälly säännöksiä, joiden nojalla nämä järjestelyt voitaisiin tehdä Taloudelliset vaikutukset Suomessa ei investointituen myöntämisperusteena ole sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Yhteistuotantolaitos voi saada investointitukea esimerkiksi silloin kun polttoaineena käytetään uusiutuvaa energialähdettä. Energiaverotuksessa jaetaan yhteistuotannossa käytetty polttoaine sähkölle ja lämmölle tietyn kaavan mukaan. Direktiiviesitys ei näyttäisi edellyttävän näiden tuki- ja verotuskäytäntöjen muuttamista. Alkuperätakuun myöntämiseen liittyvät järjestelyt, potentiaalikartoitukset, uudet hyötysuhteiden määrittämismenettelyt ja määrävälein tapahtuva raportointi aiheuttaisivat hallinnollisia kuluja. Komissio on direktiiviesityksensä taustamuistiossa kaavamaisiin ja yksinkertaistettuihin olettamiin perustuen arvioinut, että vuonna 1998 EU:ssa yhteistuotannolla säästettiin noin 1176 PJ eli noin kaksi prosenttia primäärienergian kulutuksesta. Komissio lähtee siitä, että direktiivin edistämistoimet kohdistetaan vain tehokkaan yhteistuotannon edistämiseen, mikä on omiaan parantamaan kustannustehokkuutta Ympäristövaikutukset Komission tiedonantona julkaisemassa Euroopan ilmastomuutosohjelmassa arvioitiin, että yhteistuotantodirektiivin säästömahdollisuudet olisivat noin 65 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tästä noin viidennes arvioitiin voitavan vähentää kustannuksilla, jotka olisivat euroa tonnia kohti. Komissio kuitenkin korostaa, että vähennyksen todellinen määrä on epävarma, koska direktiivin toimeenpano ja tukijärjestelmien laatiminen jätetään jäsenvaltioille. Tässä vaiheessa on vielä mahdotonta arvioida, miten paljon ehdotetun kaltainen direktiivi edistäisi käytännössä uuden yhteistuotantokapasiteetin rakentamista ja käyttöä Muut vaikutukset Luomalla yhteiset puitteet energiantuotannon tukijärjestelmille voidaan parantaa energiantuottajien tasapuolisia kilpailuedellytyksiä yhteisön sisämarkkinoilla. Verkkojärjestelmään liittyvien tasapuolisten ja syrjimättömien pelisääntöjen luominen luo hyvät kilpailuedellytykset ja varmistaa myös pienien toimijoiden verkkoon pääsyn. 5. Valtioneuvoston kannan valmistelu Valtioneuvoston kanta on valmisteltu kauppa- ja teollisuusministeriössä yhdessä Energia ja Euratom jaoston kanssa. Kauppaja teollisuusministeriö pyysi jaoston jäsentahoilta ja lisäksi Teknilliseltä korkeakoululta, Tilastokeskukselta, Tekesiltä, Metsäteollisuus ry:ltä, Suomen luonnonsuojeluliitolta ja Motivalta lausunnot ehdotuksesta. Lausunnonantajat suhtautuivat pääsääntöisesti myönteisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseen, eivätkä nähneet suurempia, yleisiä ongelmia Suomen kannalta. Energia-alan keskusliitto Finergy piti direktiiviesitystä tarpeettomana Suomen kannalta ja energiamarkkinavirasto tarpeettomana pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kannalta katsottuna. Keskeiset tuottajia edustavat tahot, kuten Suomen kaukolämpöyhdistys SKY, Finergy, Metsäteollisuus ry ja TT pitivät tärkeänä, että yhteistuotannon ja tehokkaan yhteistuotannon erillisiä määritelmiä yksinkertaistetaan ja täsmennetään. Luonnonsuojeluliitto halusi kohdistaa edistämistoimet erityisesti uusiutuvia energialähteitä käyttävälle pienimuotoiselle yhteistuotannolle. Suomen Yrittäjät pitivät hyvänä, että julkinen tuki suunnataan pienimuotoiselle tuotannolle.

5 5 6. Valtioneuvoston kanta Suomen kanta perustuu direktiiviehdotuksen alustavaan tarkasteluun. Kanta täsmentyy myöhemmin käsittelyn aikana, kun direktiivin sisällöstä saadaan lisätietoja. Suomi pitää sähkön ja lämmön yhdistetyn tuotannon lisäämistä yhtenä parhaista keinoista parantaa energiatalouden tehokkuutta sekä vähentää energiantuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Suomi kannattaa ponnistuksia yhteistuotannon lisäämiseksi EU:n alueella ja laajemminkin. Direktiivi ei esitetyssä muodossa näyttäisi tässä vaiheessa tuovan uusia merkittäviä menettelyjä sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi Suomessa, mutta voisi vauhdittaa sen yleistymistä Keski- ja Etelä-Euroopassa. EU:n tavoitteiden asettamisen selkeyttämiseksi ja jäsenvaltioiden tilastointimenetelmien yhdenmukaistamiseksi yhteistuotanto on määriteltävä direktiivissä siten, että vain aito, samanaikaisesti kaupallisesti hyödynnettävän lämmön kanssa tuotettu sähkö luetaan yhteistuotantosähköksi. On hyvä ja Suomen kannan mukaista, ettei kansallisia sitovia tai indikatiivisia tavoitteita yhteistuotannossa tuotetun sähkön määrästä tai osuudesta ole sisällytetty direktiiviehdotukseen. Direktiivin jatkovalmistelussa on syytä varmistaa, että sen sisältö on yhteensopiva muiden jo annettujen (uusituvilla energialähteillä tuotetun sähkön edistämistä annettu direktiivi) ja samaan aikaan valmistelussa olevien säädösten (päästökauppadirektiivi, uudet energiamarkkinadirektiiviesitykset ja energiaveroja koskeva direktiiviesitys) kanssa ja että ei vaaranneta sähkömarkkinaosapuolien tasapuolista kohtelua. Direktiivin edellyttämät laskentamenetelmät ja raportoinnit eivät saa aiheuttaa jäsenvaltioille ja yhteisölle kohtuuttomia kustannuksia niistä saatavaan hyötyyn verrattuna. Mahdolliset kansallisten tukiohjelmien suuntaviivat eivät saa johtaa häiriöihin Euroopassa avautumassa olevilla energiamarkkinoilla. Uusien, määrävälein tehtävien potentiaalikartoituksien hyöty voisi jäädä Suomessa vähäiseksi, joten niiden laatu ja laajuus olisi hyvä saada sovittaa kansalliseen yhteistuotantotilanteeseen.