Valtiosääntöoikeus. Aikataulu. Aikataulu , 5 op Syksy 2012 yliopisto-opettaja Maija Pitkänen

Transkriptio

1 Valtiosääntöoikeus , 5 op Syksy 2012 yliopisto-opettaja Maija Pitkänen Luennot (16 t) Aikataulu Pitkänen Ke klo AU100 To klo 8-12 AU100 Heikkonen Ti klo C2 Ke klo 8-12 C2 klo AU100 Kopio Suomen perustuslaista (731/1999) tarpeellinen luentojen seuraamiseksi (löytyy Finlex/Edilex) Aikataulu Tenttipäivät (Weboodi): 1.10., 9.11., , 4.2., 22.3., 6.5. Esseen palautuspäivät (Weboodi): , 5.12., 6.3.,

2 Opintojakson suorittaminen A) TENTTI Jyränki Husa: Valtiosääntöoikeus, 2012, s Säädökset: Suomen perustuslaki (731/1999) Vaalilaki (714/1998) Eduskunnan työjärjestys (40/2000) Laki valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä (196/2000) Laki valtioneuvostosta (175/2003) Opintojakson suorittaminen B) ESSEE Valitse jokin vuoden 2005 tai uudempi perustuslakivaliokunnan lausunto ja siihen liittyvä hallituksen esitys Vastaa annettuihin kysymyksiin: Mitä asiaa lausunto koskee? Mikä laki liittyy hallituksen esitykseen, josta PeV on antanut lausunnon? Mikä on lausunnon valtiosääntöoikeudellinen ydinkysymys? Millainen on lausunnon ja HE:n välinen suhde? Esseen pituus 6-8 sivua Ks. Esseen tarkempi ohje (Weboodi) Noudata muotosääntöjä: Ohjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan lv Essee Kirjoittajan oma analyysi ja kommentit ovat keskeinen osa essee-kirjoitelmia Kirjoittajan on siis käsiteltävä aihetta omaan ajatteluunsa pohjautuen omin sanoin Huomiota tulee kuitenkin kiinnittää erityisestä perusteluiden eli argumentaation laatuun Perustelut oikeuslähteisiin tukeutuen Kirjoitustyyli! 2

3 Opintojakson suorittaminen Sekä tentti että essee suoritettava hyväksytysti samana lukuvuonna Opintosuoritus tulee rekisteriin, kun molemmat on suoritettu hyväksytysti Arvosana määräytyy tentin perusteella Essee arvostellaan HYV-HYL Weboodiin tentti- ja esseetulokset (joka kierros) sekä tentin että esseen palaute (kahdelta ensimmäiseltä kierrokselta) Opintojakson sisältö Valtiosääntöoikeuden ydinsisältö Oikeudenalan yleiset opit Julkisen vallan päälohkot Perusoikeusjärjestelmä Valtiosääntöoikeuden yhteydet muihin oikeudenaloihin (ml. kansainvälinen oikeus ja EU-oikeus) Peruskäsitteitä: valtio Valtio Lähtökohta: oikeusjärjestys on valtiollinen järjestys Valtion suvereenisuus Oikeudelliset valtion kriteerit: 1) Ihmisyhdyskunta 2) Alue 3) Suvereniteetti (=täysivaltaisuus), PeL 1.1 4) Kyky täyttää valtiolle kuuluvat kv-velvoitteet 3

4 Peruskäsitteitä: suvereenisuus Sisäinen suvereenisuus / Ulkoinen suvereenisuus PeL 2.1, 3 / PeL 1.2, 4, PeL 8. luku Pitääkö olla toisten valtioiden tunnustus, jotta voi olla valtio? Esim. Kosovo Tunnustamisella vain kv-oikeudellinen merkitys: muut valtiot tunnustavat uuden valtion vertaisekseen oikeudellisella tasolla Peruskäsitteitä: suvereenisuus Suvereniteetti ja EU-jäsenyys Rajoitteita (oppi jaetusta suvereenisuudesta) Tulevaisuus? Liittovaltio (Lissabonin sopimuksen jälkeen epätodennäköinen kehityssuunta) Konfederaatio Sui generis Moninapaisuus (kova ydin + hitaampi reuna-alue) Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Valtiosääntö (aineellisessa merkityksessä): Lähtökohta: Valtiosääntöön kuuluvat ne normit, joilla on tietty substanssi (eli ne tunnistetaan sisällön perusteella) 4

5 Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Valtiosääntöön kuuluvat keskeiset perusnormit: 1. Valtiomuoto (PeL 1. luku) 2. Valtion alue (PeL 4, AluevalvontaL 755/2000) 3. Kansalaisuus (PeL 5, KansalaisuusL 359/2003) 4. Yksilöiden oikeusaseman perusteet (PeL 2. luku) 5. Julkisen vallan perusta & ylimmät valtioelimet (organisaatio, toimivaltasuhteet, toiminta, PeL 3 ) 6. Perustuslainmukaisuuden valvonta/ylläpito Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Valtiosääntöön kuuluvat myös ohjausjärjestelmät, jotka koskevat em. kohtia, mutteivät kuulu kirjoitetun oikeuden järjestelmään: Yleiset periaatteet (aineelliset, tulkintaan liittyvät) Sovinnaissäännöt/tapanormit Valtio-orgaanien praksis Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Suomen valtiosääntö: ne säännökset, periaatteet ja sovinnaissäännöt, jotka koskevat 1-6 asioita. Tärkeitä lähteitä ovat PeL:n ohella myös HE 309/1993 vp, PeVM 25/1994 vp, PeVM 10/1998 vp, HE 1/1998 vp, PeVM 9/2010 vp ja HE 60/2010 vp. Myös muut säännökset (esim. VaaliL 714/1998, VNOS 262/2003). 5

6 Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Perustuslaki (valtiosääntö tiukan muodollisessa merkityksessä) Lähtökohta Perustuslakiin/-lakeihin kuuluvat ne normit, joilla on tietty positiivisoikeudellinen status (=tunnistetaan muodollisten kriteerien perusteella) Avainkäsitepari: valtiosääntö - perustuslaki Perustuslakeja ovat ne lait, jotka: 1. Julistavat itsensä perustuslaiksi (PeL johtolause, PeL 1.2 ) 2. Ovat normihierarkian huipulla (PeL 106, 107 ) 3. Ovat tavallisia lakeja vaikeampia (PeL 73, 131 ): - Säätää - Muuttaa - Kumota Kvalifioitu säätämisjärjestys! Suomessa yksi perustuslaki (PeL 731/1999) vrt. ennen v. 2000! Peruskäsitteitä: oikeusvaltioperiaate Julkisen vallan lainalaisuus (oikeusvaltio) Ero: anglosaksinen common law n Rule of Law mannereurooppalainen Rechtsstaat Suomi on lähempänä saksalaisperäistä oikeusvaltioajattelua Lähtökohta: johtava periaate hallintotoiminnassa kautta oikeusjärjestyksen 6

7 Peruskäsitteitä: oikeusvaltioperiaate Heikkoudet: - Perustuslaki luo vain yleiset puitteet, joiden rajoissa asiasta säädetään tarkemmin lailla - Vaikutusta yleisenä oikeusperiaatteena Säädännäinen lähtökohta: PeL Julkisen vallan käyttämisen on perustuttava lakiin 2. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia Peruskäsitteitä: kansansuvereenisuus PeL 2 Pohjautuu ajatukseen, että valta on kansalle kuuluva luovuttamaton oikeus, joten valtion vallankäytön viimekätisenä perustana on vallankäytön kohteiden suostumus Kansansuvereenisuus valtion suvereenisuus Kaiken valtiollisen vallankäytön täytyy olla johdettavissa kansan tahdosta Peruskäsitteitä: demokratia Moniulotteisempi kuin kansansuvereenisuus Tarkoittaa poliittista järjestelmää, jossa enemmistön tahdolla on ratkaiseva vaikutus valtion hallitsemiseen ja ylimmän julkisen vallan käyttöön Tärkeässä osassa myös vähemmistöjen oikeudet Välitön tai välillinen 7

8 Peruskäsitteitä: edustuksellinen demokratia = kansa valitsee itselleen edustajia käyttämään valtaa puolestaan Kansansuvereenisuusperiaate muuntuu välillisen eli edustuksellisen demokratian periaatteeksi Kansan valitsema eduskunta käyttää kansalle kuuluvaa valtiovaltaa (PeL 2.1 ) Takaa yksilöille mahdollisuuden osallistua valtiollisiin ja paikallisiin edustajainvaaleihin ja asettua niissä ehdokkaaksi (PeL 14.1 ja 2.2 ) Välttämättömänä osana valittujen edustajien toimikauden määräaikaisuus ja valitsijoiden oikeus määräajan kuluttua vaihtaa edustajia Peruskäsitteitä: parlamentarismi PeL 3.2 : valtioneuvoston jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta Suomen valtiojärjestyksen yksi keskeisimmistä periaatteista Kansalaisten voitava valvoa hallitus- ja hallintotoiminnan tarkoituksenmukaisuutta Välillisesti eduskunnan kautta tai välittömästi Ei tyhjenny pelkästään luottamuksen nauttimiseen: toimenpiteet, jos luottamusta ei ole Valtiosääntöoikeus oikeusjärjestyksen osana Oikeusjärjestys vs. oikeusjärjestelmä Oikeusjärjestyksen osana valtiosääntöoikeus muodostuu valtiosääntönormeista Valtiosääntönormien kolme keskeistä yhteiskunnallista funktiota: Organisatorinen (valtion järjestäminen, perusorganisointi) Legitimoiva (kanavoi legitimiteetin oikeuteen) Ohjaava (julkisen vallan toiminta) 8

9 Valtiosääntönormit Erityinen asettamistapa (positiivinen l. säädännäinen oikeus) Erityinen sanktio? (määrätään oikeusjärjestyksessä, esim. PeL 118 ) Ongelmia: tapaoikeus (esim. vakiintunut orgaanikäytäntö) Oikeusperiaatteet (esim. virkamieshallinnon periaate) Valtiosääntöoikeuden hierarkkisuus Vso:n ydinominaisuus on hierarkkisuus = normihierarkia a) Oikeussääntöjen hierarkia b) Säädösten hierarkia Näkyy: oikeussääntöjen tuottamisessa ja oikeussääntöjen soveltamisessa Valtiosääntöoikeuden hierarkkisuus Taustalla oppi valtion oikeudellisesta itsesidonnasta: 1) Oikeusnormien tuottaminen itsessään on oikeudellisesti sidottua toimintaa 2) Oikeus sitoo myös niiden tuottajaa Normihierarkian pääfunktio: Järjestää normien & säädösten keskinäiset suhteet (normiristiriitojen ratkaisu) 9

10 Normiristiriitojen ratkaisut Lex posterior: myöhemmin annettu laki syrjäyttää aiemmin säädetyn lain Lex specialis: hierarkkisesti ylempi laki syrjäyttää hierarkkisesti alemman lain Lex superior: erityislaki syrjäyttää tavallisen lain Valtiosääntöoikeuden hierarkkisuus Normihierarkian ongelmia: 1) Ei sovellu käytännön tietä muodostuneisiin nk. tavanomaisoikeudellisiin normeihin 2) Kansainvälinen oikeus (ius cogens, ihmisoikeudet) 3) EU-oikeus: vaatii ehdotonta etusijaa Valtiosääntöoikeus ja kv-oikeus Kv-oikeudella suuri merkitys valtiosääntöoikeudessa Tärkeimmät ihmisoikeussopimukset: ENIOS, YK:n TSS-sopimus ja KP-sopimus Ihmisoikeussopimukset täydentävät PeL:n perusoikeussäännöksiä (huom. suora sovellettavuus) Osa aineellista Suomen valtiosääntöoikeutta (muodollinen liityntä PeL 22 ) 10

11 Kv-oikeuden ja vso:n taustalla perusristiriita: suvereniteetti vs. kansainvälisperäinen sääntely EU:n perussopimukset kansainvälistä oikeutta (EU:n primaarioikeus), toimivallan jakamisen periaate (SEUT 4 art.) Nykyoppi (voimaan 2012 PeL 94 ja 95 ) suvereniteetin rajoittamisessa: 1) Tavallinen kv-velvoite (1/2 enemmistö) 2) Täysivaltaisuuden kannalta merkittävä toimivallan siirto (2/3 enemmistö) Suomessa periaatteessa nk. dualistinen malli (PeL 94.1 ja 95.1 ) Kv-oikeus ja kansallinen oikeus omia oikeusjärjestyksiä (kaksi erillistä) Monistinen malli Lähtökohtana, että kansainvälinen oikeus ja kansallinen oikeus muodostavat kokonaisuuden, yhtenäisen oikeusjärjestyksen, jonka piirissä kvoikeudella hierarkkisesti korkeampi asema Millä tavoin kv-oikeudellinen velvoite käytännössä otetaan osaksi Suomen oikeusjärjestystä? Pääkeinot: 1) Blankettilaki (pääkeino) - Ei aineellisoikeudellisia säännöksiä - Siirtää sopimuksen määräykset sellaisenaan osaksi valtionsisäistä oikeutta (inkorporaatio) 11

12 2) Transformaatiolaki (täydentää blankettilakimenettelyä) - voimaansaattamislaki, joka muuttaa kansallista lainsäädäntöä vastaamaan sopimuksen määräyksiä 3) Referenssimenetelmä - kansalliseen säädökseen otetaan viittaussäännös (ei varsinainen voimaansaattamismenetelmä) Valtiosääntöoikeus ja EU-oikeus Rajanveto valtiosääntöoikeuteen vaikea, koska - Jäsenvaltiot (27) luovuttaneet osan suvereniteetistaan: 1) Unionilla lainsäädäntö- ja tuomiovaltaa 2) Unionin asetusten, direktiivien ja päätösten noudattamisvelvoite 3) EU-oikeudessa säännellään valtiosääntöisiä asioita, kuten EU-elinten toimivaltakysymykset, normihierarkiakysymykset, perusoikeudet Unionin oikeuden hierarkiakysymys valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallinen Onko kaiken kansallisen normiston yläpuolella? EUTI: unionin oikeuden etusijaperiaate, Costa v. ENEL 1964 Jäsenvaltioiden vs-tuomioistuimet: maa päättää viime kädessä itse, esim. BVerfG, 2 BvE 2/08, ) 12

13 Unionin jäsenyydestä ei ennen suoraa mainintaa PeL:ssa => muutos tuli 2012, lisäys PeL 1 :ään: Suomi on Euroopan unionin jäsen Unionista eroaminen: SEU 50 artikla (tuli voimaan ): voi valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti päättää erota unionista Säädännäisiä kytkentäkohtia unioniin PeL:ssa: VN:n rooli Keskeinen osuus unioniasioissa (PeL 93.2 ) Vallanjako TP:n ja VN:n välillä: VN:lla yleinen toimivalta (PeL 65 ) Eräin osin yhteistyövelvoite TP:n kanssa Muutos 2012: PM asema muodollisesti ykkönen unioniasioissa (PeL 66.2 ) EK:n rooli (PeL 96 ) Osallistuu kansalliseen tahdonmuodostukseen ja päätöksentekoon Suuri valiokunta (unioniasiat laajalti) Ulkoasiainvaliokunta (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka) EK:lla oikeus saada tietoa unioniasioista 13

14 Yleisesti: vso ja muut Vaikutus suodattuu koko oikeusjärjestykseen oikeusvaltioperiaatteen kautta Säädännäisoikeudellinen perusta: erit. PeL 2.3 ja 22 Käytännössä vaikutus suodattuu perusoikeuksien välityksellä (säätäminen, soveltaminen) Perusoikeusmyönteinen laintulkinta (esim. KHO 2005:50) Lainvalmistelu ministeriöissä (erit. OM:n Lavo) Käytännön esimerkki: miten perusoikeudet ulottavat valtiosääntöoikeuden vaikutuksen koko järjestelmään? 1) Lainsäätäjän toiminnan kautta a) kajoaako HE johonkin perusoikeuteen eli kysymys säätämisjärjestyksestä (sisältää perusoikeustulkintaa) b) HE:n laadinta (huom. HELO) 2) Julkisen vallan toiminnan kautta a) valtio, kunnat, kuntayhtymät ja näiden virkamiehet sekä päätöksentekoelimet b) tuomioistuimet (erit. KHO ja KKO) c) laillisuusvalvojat (Oka, EOA) 3) Muiden tahojen toiminnan kautta a) yksityiset orgaanit (erityistapaukset) b) horisontaalivaikutus? c) oikeustiede? 14

15 Suomen valtiosäännön historiasta Historialla ja valtiosäännöllä erityinen suhde Sääntelyn ikä / kerroksittaisuus Suuri pysyvyys Sääntelyn ymmärtäminen ilman historiaa vaikeaa Oikeuden kulttuurin paikantaminen Tulkintasuositusten tietoperusta Suomen valtiosäännön historiasta Ruotsinvallan aika Keskiajalla kuningas ja valtakunnan mahtimiehet vallan keskuksena 1300-luvulta lähtien kuninkaankaaria v hallitsijanvakuutus siirsi vallan painopistettä säätyihin v hallitusmuoto ja v valtiopäiväjärjestys vahvistivat edelleen säätyvaltaa Suomen valtiosäännön historiasta v Kustaa III:n vallankaappaus Aiemmat valtiosääntöiset säännökset kumottiin Säätyprivilegiot jätettiin voimaan Kuningas säätyjen tilalle vallan keskukseksi v yhdistys- ja vakuuskirja vahvisti yksinvaltaista kehitystä 15

16 Suomen valtiosäännön historiasta Autonomian aika ( ) Porvoon akti v > keisari jätti voimaan v hallitusmuodon ja v säätyprivilegiot (soveltuvin osin!) 1860-luvulle saakka valtiopäiviä ei koolle, keisari käytti valtaa V ja 1869 avasi tien valtiosääntökehitykselle -> alkoi syntyä käytäntöjä ja tulkintoja, jotka vakiintuivat (perustuslakikäsityksen kiteytyminen) Perustuslain sitovuus (lainsäätäjään nähden) Perustuslainmukaisuudenvalvonta säätämisvaiheessa Edustuslaitos itse perustuslainmukaisuuden tulkitsijana Poikkeuslakidoktriini Suomen valtiosäännön historiasta Itsenäisyyden aika (1917-) Interregum valtiosääntöinen hämmennys v sisällissota v hallitusmuoto (HM): Kansansuvereenisuus Tasavaltaisuus Perusoikeusluettelo Vahva presidentti (monarkkinen traditio) Parlamentarismi (heikko) Alun perin ristiriitainen Suomen valtiosäännön historiasta v ministerivastuulaki ja laki valtakunnan oikeudesta v valtiopäiväjärjestys Kokonaisuudistus vireille v. 1969, kaatuu (1974) => osauudistusten strategia v presidentin vaalitavan muutos, kansanedustajan aloiteoikeuden vahvistus v presidentin vaalitavan muutos, veto-oikeuden lieventäminen, lepäämäänjättämissäännöstön lievennys v presidentin vaalitavan muutos, toimikausien rajoitus, eduskunnan hajotus riippumaton PM:n aloitteesta 16

17 Suomen valtiosäännön historiasta v perusoikeuksien kokonaisuudistus! Perustuslakien kokonaisuudistus : PeVM 16/1994 KM 1997:13 HE 1/1998 PeVM 10/1998 => SUOMEN PERUSTUSLAKI (731/1999), voimaan periaatteellisesti tärkeä muutos perustuslain tekstiin (9.3 ) Osamuutokset v (laki 1112/2011) VN:n aseman vahvistuminen EU-jäsenyys perustuslakitekstiin (PeL 1 ) PM edustaa Eurooppa-neuvoston kokouksissa Suoran demokratian vahvistaminen Tenttiin vastaaminen Laita vastauspapereihin marginaalit Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla ja esitä asiat loogisessa järjestyksessä hyvin perustellen (ELI: mieti ennen kuin kirjoitat!) Vastaa vain kysymykseen (ELI: vastaa vain siihen, mitä kysytään!) Virheellisistä väittämistä vähennetään pisteitä Tenttiin vastaaminen Älä kirjoita ristiriitaisia lausumia tai väittämiä Kiinnitä huomiota käsitteisiin: mitä peruskäsitteet tarkoittavat (esim. oikeusvaltioperiaate, poikkeuslaki) Käytä hyvää suomen kieltä: vitsit, sutkautukset, murre ja asiattomuudet eivät kuulu hyvään tenttivastaukseen 17

18 Tenttiin vastaaminen Hyvä vastaus: Sisältää oikean tiedon Vastaa vain kysyttyyn On hyvää asiakieltä Tekstillä on selkeä alku ja loppu Käsialasta saa helposti selvää Vastaus ei sisällä ranskalaisia viivoja/luetteloita Esseen kirjoittamisesta Valitse PeVL, joka kiinnostaa Lue ohjeet ja annetut kysymykset huolellisesti NOUDATA ANNETTUJA TEKNISIÄ OHJEITA Tutustu lausuntoon huolella ja kiinnitä huomiota ennen kaikkea valiokunnan valtiosääntöoikeudellisiin perusteluihin/kannanottoihin/huomautuksiin YKSILÖIDYT VIITTAUKSET LAUSUNTOON! Kirjoitustapa neutraali ja objektiivinen Käytä asiaperusteluja, ei ns. mutu-tietoa 18