TYÖTAPATURMAT KUNTASEKTORILLA 2011 Mikkeli ja Salo

Transkriptio

1 Heidi Lepistö Mika Tuukkanen Leena Imppu T571SA TYÖTAPATURMAT KUNTASEKTORILLA 2011 Mikkeli ja Salo Projektiosaaminen Ympäristöteknologia Marraskuu 2012

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Projektin sisältö Projektiryhmä ja tehtävät Sidosryhmät MENETELMÄT TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA Salon ja Mikkelin työtapaturmat 2011 ja koko maan työtapaturmat Työssä vai työmatkalla Vamman laadun vertailu kuntien välillä Vahingoittumistavan vertailu Mikkelin kaupungin tehtäväkohtainen tapaturmavertailu 2010 vs JOHTOPÄÄTÖKSET KIITOKSET LÄHTEET LIITE/LIITTEET 1 Sidosryhmät 2 Riskien kartoitus

3 1 JOHDANTO 1 Mikkelin kaupungin työtapaturmien lukumäärä on vuonna 2011 lisääntynyt vuoteen 2010 verrattuna 30 prosenttia. Mikkelin kaupungin johto on huolissaan tapaturmamäärien kasvusta ja on antanut henkilöstöosastolle tehtäväksi tarkastella tilanteeseen johtaneita syitä ja löytää keinoja vaikuttaa tapaturmien määrään alenevasti. Työsuojelullisesti on tärkeää, että pystytään osoittamaan ne toimialat, ja sen jälkeen ne työtehtävät, joissa tapaturmariski on keskimääräistä suurempi. Työn riskien arvioinnilla pyritään tapaturmariskejä ennakoilta ehkäisemään ja myös vähentämään. Mikäli tutkimuksessa löydetään erityisen riskialttiita työtehtäviä, priorisoidaan niiden riskien arvioinnin tarkastaminen ensisijalle. 1.1 Projektin sisältö Projektissa tutkittiin, onko työtapaturmien määrä satunnaisesti koholla, vai onko nähtävissä esimerkiksi nousujohteinen trendi työtapaturmien määrässä. Projektissa tarkasteltiin Mikkelin kaupungin työtapaturmien määrä valtakunnallisessa vertailussa, sekä millä tasolla Mikkeli on verrattuna vertailu kuntaan, joksi saimme Salon kaupungin. Projektissa keskityimme tarkastelemaan vain tapaturmia joiden aiheuttamien sairauslomien kesto on vähintään 30 päivää. Tapaturmat, jotka aiheuttivat yli 30 päivää kestäneen sairausloman, luokittelimme vakaviksi tapaturmiksi. Tarkastelua ja vertailua teimme vain kuntasektorin työtapaturmia tarkastellen. 1.2 Projektiryhmä ja tehtävät Projektiryhmää veti projektipäällikkö Heidi Lepistö. Ryhmän muut jäsenet olivat Leena Imppu ja Mika Tuukkanen. Ryhmän kesken oli jaettu seuraavat tehtävät: Tuukkanen käsitteli Mikkelin tilastotiedon ja teki siitä yhteenvedon sekä oli yhteydessä sidosryhmiin (Porvoo, Salo, Tapiola), Imppu tutki valtakunnallista vertailutietoa ja raportoi siitä, ja Lepistö tiedotti sekä Mikkelin kaupunkia että projektiryhmää työn etenemisestä sekä teki projektisuunnitelman raportoinnin ja aikataulutuksen ja valmiin työn esittelyn Mikkelin kaupungille. Mikkelin kaupungin puolelta projektia seurasi henkilöstöpäällikkö Kimmo Töttölä.

4 2 1.3 Sidosryhmät Mikkelin kaupungin henkilöstöosaston lisäksi saimme tapaturmatietoa Salon kaupungilta. Vakuutusyhtiö Tapiolan tapaturmatilastot olivat käytettävissämme, ja lisäksi saimme asiantuntija-apua Työterveyslaitoksen Helsingin toimipisteestä. Sidosryhmäanalyysi liitteenä (liite 1.) 2 MENETELMÄT Tapaturmien määrää tutkittiin vakuutusyhtiöön tehtyjen tapaturmailmoitusten perusteella. Mikkelin kaupungin tietoa verrattiin valtakunnalliseen kunnallisten tapaturmien määrään sekä verrokkikaupunkiin Saloon, jonka tapaturmatiedot saimme myös käyttöömme. Tapaturmat lajiteltiin vahingoittumistavan, vamman laadun, toimialan sekä sen mukaan onko tapaturma sattunut työssä vai työmatkalla. Lisäksi tarkasteltiin keinoja joilla tapaturmien määrään pystyttäisiin mahdollisesti vaikuttamaan alenevasti. Riskien kartoituksen osalta yksi ennakoitu riski toteutui, sillä ennakkoon mukaan lupautunut Porvoon kaupunki vetäytyi projektista. Lisäksi projektiin osallistuneiden henkilöiden kokemattomuus sekä kuntien erilainen tilastoimistapa aiheuttivat ongelmia datan analysoinnissa. Riskien kartoitus liitteenä (Liite 2). 3 TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA Projektin tuloksia tullaan hyödyntämään Mikkelin kaupungin henkilöstön työturvallisuustason nostamisessa. Pyrkimyksenä on laskea työtapaturmien määrää nollatasolle. Tulokset tullaan antamaan myös verrokkikaupungin käyttöön. 3.1 Salon ja Mikkelin työtapaturmat 2011 ja koko maan työtapaturmat 2009 Salon kaupungin henkilöstön lukumäärä vuoden 2011 lopussa oli 3518 henkilöä Salossa tapahtui 218 työtapaturmaa, joista 56 työmatkalla.

5 3 Täten Salon kunnan työntekijöiden tapaturma taajuus oli 1 / 16,14, eli n. joka 16 työntekijä joutui jonkin asteiseen työtapaturmaan. Työtehtäväkohtainen jakauma alla (Taulukko 1). TAULUKKO 1. Salon työtapaturmien tehtäväkohtainen jakauma 2011 Salon tapaturmien työtehtäväkohtainen %- jakauma Palvelu- ja hoitoalan työ 6,0 7,8 27,5 13,3 45,4 Opetus-, toimisto tai hallintotyöt Puhtaanapito- / tekninen työ Eläinten hoitaminen Muut Mikkelin kaupungin henkilöstön lukumäärä vuoden 2011 lopussa oli 3153 henkilöä Mikkelissä tapahtui 166 työtapaturmaa, joista 45 työmatkalla. Täten Mikkelin kunnan työntekijöiden tapaturma taajuus oli 1 / 18,99, eli n. joka 19 työntekijä joutui jonkin asteiseen työtapaturmaan. Työtehtäväkohtainen jakauma alla (Taulukko 2).

6 TAULUKKO 2. Mikkelin työtapaturmien tehtäväkohtainen jakauma 2011 Mikkelin tapaturmien työtehtäväkohtainen %-jakauma 4 9,04 13,25 12,65 42,77 Palvelu- ja hoitoalan työ Opetus-, toimisto- ja hallintotyö Puhtaanapito- / tekninen työ 22,29 Eläinten hoitaminen Muut Kunta-alalla Suomessa vuonna 2009 työskenteli henkilöä. Työtapaturmia korvattiin 23269, joista 5161 oli työmatkatapaturmia. Täten koko maan kunnan työntekijöiden tapaturma taajuus oli 1 / 18,61, eli n. joka 19 työntekijä joutui jonkin asteiseen työtapaturmaan. Työtehtäväkohtainen jakauma alla (Taulukko 3). TAULUKKO 3. Kunta-alan työtapaturmien tehtäväkohtainen jakauma 2009 Koko kunta-alan tapaturmien työtehtäväkohtainen %- jakauma 5,0 19,3 37,9 palvelu ja hoitoala opetus-, toimisto ja hallinto 27,5 10,2 puhtaanpito-/tekninen työ eläinten hoitaminen muut

7 5 Työtapaturmien työtehtäväkohtainen jakauma osoittaa onnettomuuksia tapahtuvan eniten palvelu- ja hoitoaloilla. Näiden alojen työtapaturmien suurta määrää selittänee se, että kunta- alalla näissä tehtävissä työskentelee eniten työntekijöitä. Hoitoalan tapaturma- alttiutta lisää myös työn luonne. Vahinkoja sattuu usein etenkin potilassiirto tilanteen yhteydessä. Muita tapaturmiin johtaneita syitä voivat olla pula henkilökunnasta, tiedonpuute potilassiirtotekniikoista ja kiire. (Työsuojeluhallinto Työsuojeluohjeita ja -oppaita 23. Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä.) Eläintenhoitotyö kunta- alalla käsittää maatalouslomituksen, sekä kunnalliset eläinlääkärit. Eläin on aina työskenneltäessä arvaamaton tekijä, lisäksi oikeiden työtapojen ja asentojen puute kasvattaa tapaturmariskiä. Tapaturman todennäköisyyttä lisäävät mm. työntekijän ikä, heikentynyt reaktionopeus, vireystila, työkokemus, asenteet, terveydentila, kunto ja kiire. Eläintenhoidossa tapahtuneiden tapaturmien prosenttiosuus on Mikkelissä Saloa ja koko maan tilannetta puolet suurempi (Taulukko 4). TAULUKKO 4. Työtehtäväkohtainen jakauma kunnittain Työtehtäväkohtainen vertailu [%] 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 45,4 42,77 37,9 13,3 22,29 10,2 27,5 27,5 19,3 13,25 12,65 7,89,04 6,0 5,0 Salo 2011 Mikkeli 2011 Suomi 2009 Palvelu- ja hoitoalan työtapaturmien on hyvin samansuuruinen Salossa ja Mikkelissä. Koko maassa vuonna 2009 tapahtuneisiin palvelu- ja hoitoalan tapaturmiin nähden näyttäisi Salon ja Mikkelin tapaturmien osuus hieman nousseen.

8 6 Opetus, toimisto tai hallinnon alalla Mikkelin osuus tapaturmista on suurin. Puhtaanapidon ja teknisen työn työtehtävissä on vertailun kuntien osuus huomattavasti pienempi kuin koko maassa. 3.2 Työssä vai työmatkalla Työtapaturma, työpaikkatapaturma, työliikennetapaturma ja työmatkatapaturma määritellään tapaturmavakuutuslaissa. Työtapaturma on tapaturma, joka on aiheuttanut vamman tai sairauden työntekijälle työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Työtapaturmat voidaan jakaa edelleen työpaikkatapaturmiin ja työmatkatapaturmiin. Työpaikkatapaturma on työpaikalla, työpaikkaan kuuluvalla alueella tai työpaikan kahden toimipisteen välisellä matkalla sattunut tapaturma. Työpaikkatapaturmat voidaan jakaa edelleen työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella sattuneisiin tapaturmiin sekä työliikennetapaturmiin, eli työaikana työtehtävissä varsinaisen työpaikan tai siihen kuuluvan alueen ulkopuolella liikenteessä sattuneisiin tapaturmiin. Työliikennetapaturmien luokitteluun liittyy epävarmuutta, koska osa niistä on saatettu luokitella työpaikkatapaturmiksi tai päinvastoin. Tässä selvityksessä työpaikkatapaturmista puhuttaessa niihin sisältyvät myös työliikennetapaturmat. Työmatkatapaturma on tapaturma, joka sattuu matkalla asunnosta työpaikalle tai työpaikalta takaisin asunnolle. (Työtapaturmalaki). Mikkelin, Salon ja koko maan kunta- alan tapaturmatilastoista nähdään työmatkatapaturmien osuuden kaikista työtapaturmista olevan alle kolmannes. Suurin osa tapaturmista tapahtuu itse työssä (Taulukko 5).

9 TAULUKKO 5. Tapaturmien määrä työpaikoilla. 7 Työpaikka VS. Työmatka [%] 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 77,8 72,89 74,31 27,11 25,69 22,2 Mikkeli 2011 Salo 2011 Suomi 2009 Työssä Työmatkalla 3.3 Vamman laadun vertailu kuntien välillä Työtapaturman aiheuttaman vamman laatu on jaoteltu karkeasti viiteen eri luokkaan (Taulukko 6). Yleisimpiä vammoja vertailun kunnissa vuonna 2011, sekä kunta- alalla vuonna 2009 yhteensä ovat olleet sijoiltaan menot ja nyrjähdykset. Mikkelissä yli 30 päivän sairauslomia vuonna 2011 aiheuttivat eniten haavat ja pinnalliset vammat. Vähiten pitkiä sairauslomia koitui tärähdysten ja sisäisten vammojen aiheuttamana, joista taas Salossa samana vuonna aiheutui miltei kolmannes ja kuntaalan vuoden 2009 tilaston mukaan viidennes korvattavista tapaturmista. Luunmurtumista johtuvia pitkiä sairauslomia on ollut Salossa hieman enemmän kuin Mikkelissä. Mikkelissä luunmurtumien aiheuttamien tapaturmien määrä on hieman alempi kuin yleisesti kunta- alalla Luokkaan muut vammat merkittyjä tapaturmia on selkeästi eniten Mikkelissä. Myös Salon tapaturmat tässä luokassa ovat nousseet kunta- alan vuoden 2009 tuloksiin nähden. Mahdollista vääristymää voi syntyä luokittelun ja merkintätapojen erilaisuudesta. Mikkelin osalta tärähdyksistä ja sisäisistä vammoista aiheutuneiden vammoja on il-

10 moitettu paljon vähemmän, kun taas muihin vammoihin merkittyjä on vertailun tietoihin nähden selvästi enemmän. 8 TAULUKKO 6. Vamman laadun vertailu Vamman laatu kunnittain [%] 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 42,66 37,95 39,0 28,44 19,1 1,81 11,93 40,36 30,2 7,80 4,22 4,9 9,17 15,66 6,8 Salo 2011 Mikkeli 2011 Suomi Vahingoittumistavan vertailu Vahingoittumistapa kuvaa tapaa, jolla vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa. Vahingoittumistapa kirjataan sille kuuluvalla koodilla tapaturmaraporttiin.

11 TAULUKKO 7. Tapaturmaosuudet vahingoittumistavan mukaan 9 Vahingoittumistapa kunnittain [%] 40,00 35,00 36,24 39,45 38,55 30,00 25,00 27,0 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 21,08 13,76 22,4 19,88 16,4 15,0 15,06 5,96 5,42 4,59 19,2 Salo 2011 Mikkeli 2011 Suomi 2009 Mikkelin ja Salon tapaturmia raportoitiin vuonna 2011 eniten luokassa muut. (Taulukko 7). Iskeytyminen vahingoittumistapana on ollut seuraavaksi yleisin. Kuitenkin Mikkelissä iskeytymiseen liittyvät tapaturmat verrattuna koko maan aiempaan ja Salon saman vuoden osuuteen nähden on selkeästi alempi. Fyysisestä ja psyykkisestä kuormituksesta aiheutuvien tapaturmien määrä on Mikkelissä ollut hienoisessa ja Salossa hyvinkin runsaasti laskussa kunta- alan 2009 yleiseen tasoon nähden. Esineeseen vahingoittuminen tai liikkuvan aiheuttajan osumasta johtuvia tapaturmia on Mikkelissä raportoitu vuonna 2011 hieman vähemmän ja Salossa reilusti vähemmän, kuin koko maassa Leikkaavan tai terävän esineen aiheuttamasta vahingosta on vertailun kunnissa aiheutunut huomattavasti vähemmän tapaturmia kuin kunta- alalla 2009 yleensä. Tässä kuvaajassa suurta eroa voisi mahdollisesti selittää näiden aiheuttajien kirjaaminen luokkaan muut, jossa Salon ja Mikkelin osuudet ovat selvästi kunta- alaa suuremmat.

12 Mikkelin kaupungin tehtäväkohtainen tapaturmavertailu 2010 vs Tapaturmien kasvua vuodesta 2010 on nähtävissä opetus-, toimisto ja hallintotöissä, eläinten hoitotyössä, sekä luokassa muut. Palvelu- ja hoitoalan työssä tapaturmien määrä on ollut laskussa. Myös puhtaanapidon ja teknisen työn osalta tapaturmissa on pientä laskua verrattuna vuoteen 2010 (Taulukko 8). TAULUKKO 8. Tehtäväkohtainen vertailu Mikkeli Mikkelin tapaturmien tehtäväkohtainen %- jakauma 2010 & 2011 % 50,00 49,61 45,00 40,00 42,77 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 22,29 18,11 10,249,04 13,25 12,65 11,02 11, Tapaturmissa on huomioitu sekä työpaikka, että työmatkatapaturmat. Johtuuko tapaturmien kasvu lisääntyneistä työmatkatapaturmista vai tapaturmista työpaikoilla. Eläintenhoitotyöhön sisältyvään maatalouslomitukseen sisältyy pitkät ajomatkat työpaikalle useimmiten kaksikin kertaa päivässä. Opetus-, toimisto ja hallintoalan työt keskittyvät usein taajama- alueille jolloin työhön saatetaan usein tulla jalan tai pyöräillen. Nämä puoltaisivat tapaturmien kasvua työmatkoilla. Molemmilla aloilla on kuitenkin mahdollista työn kuormittavuuden lisääntyminen. Sopimatonta henkistä kuormitusta sekä stressiä aiheuttavat työn ominaisuudet voivat liittyä työyhteisöön ja työn sisältöön. Haitallista stressiä syntyy, kun työntekijä kokee ympäristön asettamat vaatimukset suuremmiksi kuin omat selviytymiskeinonsa. Työ-

13 tehtävien lisääntyminen, puutteellinen perehdytys ja koulutus työtehtäviin voi aiheuttaa henkistä kuormitusta, sekä lisää tapaturmariskiä työpaikoilla JOHTOPÄÄTÖKSET Kuntakohtaisista tavoitteista huolimatta, työtapaturmien määrä on ollut lievästi nousussa. Etenkin aiemmin turvalliseksi ajateltu toimisto- ja opetustyö on kokenut piikin tapaturmatilastossa Mikkelin osalla verratessa tapaturmien määrää verrokkikaupunki Saloon tai valtakunnalliseen tilastotietoon. Eläintenhoitotyön riskit ovat työnantajan tiedossa, mutta verrattaessa Mikkelin tapaturmatilastoa sekä verrokkikunta Saloon että valtakunnalliseen tilastotietoon, tällä toimialalla on eläintenhoitotyön turvallisuuteen kiinnitettävä jatkossa entistä enemmän huomiota Mikkelissä. Eläintenhoitotyöhön ja erityisesti maatalouslomituksen turvallisuuteen panostetaankin Mikkelissä vuonna 2013 yhdessä aluehallintoviraston työsuojeluosaston kanssa perehtyen työn johtoon ja ohjeistukseen. Vaikka Mikkelin työtapaturmista yli 70 % sattuu työpaikoilla, on turvalliseen työmatkaan kiinnitettävä huomiota. Mikkeli johtaa tapaturmaosuutta myös työmatkatapaturmissa verrokkikaupunki Saloon sekä valtakunnalliseen tilastoon nähden. Osin tätä varmasti selittää Mikkelin kaupungin koko ja kuntaliitokset joiden takia työntekijät kulkevat suhteellisen pitkääkin työmatkaa. Myös Mikkelin sijainti Itä-Suomessa ja sitä kautta alueen ilmasto-olosuhteet saattavat selittää tapaturma-alttiutta työmatkalla. Työmatkatapaturmien ehkäisyn paras vaikutin on tiedotus. Mikkelin tuleekin panostaa turvallisen työmatkakulkemisten ohjeistukseen henkilöstölleen. Kokonaisuutena tutkimuksessa tuli esille, että tapaturmien määrä suhteessa asukaslukuun on suhteellisen pieni verraten Saloa ja Mikkeliä. 5 KIITOKSET Kiitokset Salon kaupungin työsuojelupäällikkö Jarmo Parkkiselle, Vakuutusyhtiö Tapiolan tapaturmaosastolle sekä Työturvallisuuskeskukselle hyvästä yhteistyöstä.

14 6 LÄHTEET 12 Työsuojeluhallinto Työsuojeluohjeita ja -oppaita 23. Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä Työtapaturmalaki /608

15 LIITE 1. Sidosryhmät SIDOSRYHMÄ / TÄRKEYS PROJEKTISTA TEHTÄVÄ HYÖDYN SAAJA PROJEKTILLE SAATU HYÖTY PROJEKTISSA Heidi Lepistö / projekti- Erittäin tärkeä Tietoja käytettäväksi Huolehtii projektin päällikkö omassa ammatissa, edistymisestä koko- projektiosaamisen naistasolla. Tulosten kehittyminen sekä yhteenveto. opintopisteet. Mika Tuukkanen / pro- Tärkeä Projektiosaamisen Sidosryhmien hallinta. jektin jäsen kehittyminen, opinto- Tulosten yhteenveto. pisteet. Leena Imppu / projektin Tärkeä Projektiosaamisen Riskien hallinta. Tulos- jäsen kehittyminen, opinto- ten yhteenveto. pisteet. Mikkelin kaupungin Välttämätön Projektin tulokset käy- Projektin tilaaja / ra- henkilöstöpalvelut tettäväksi työturvalli- hoittaja. suuden kehittämisessä. Porvoon kaupungin Erittäin tärkeä Projektin tulokset käy- Vertailutietojen toimit- henkilöstöpalvelut tettäväksi myöhemmin taminen. alkavaan projektiin. Salon kaupungin henki- Erittäin tärkeä Projektin tulokset käy- Vertailutietojen toimit- löstöpalvelut tettäväksi myöhemmin taminen. alkavaan, suurempaan projektiin. Keskinäinen Vakuutus- Erittäin tärkeä Ei käyttöä projektin Vertailutietojen toimit- yhtiö Tapiola, omaisuus- tuloksille. taminen. ja henkilökorvauspalvelut

16 LIITE 2. Riskien kartoitus Tapahtuma, joka voi vaikuttaa projektiin kielteisesti Vaikeudet tietojen saamisessa Kokemuksen puute Todennäköisyys Mahdollista, mutta ei todennäköistä. Vaikuttaa koko projektin ajan. Seuraukset ja hallinta Projektin eteneminen hidastuu. Mahdollisesti tulee suunnitelmiin muutoksia, jos toivottuja tietoja ei ole saatavissa. Projektijohtajalla asemansa puolesta mahdollisuudet tietojen saantiin ovat kuitenkin hyvät. Vaatii projektityöryhmältä neuvonantoa ja -hakua. Ongelmat tie- Epätoden- Työryhmä on sen verran pieni, että tiedonkulku tuskin muo- donkulussa näköistä. dostuu ongelmaksi. Sairastuminen, poissaolot Mahdollista. Flunssakauden lähestyessä sairastumiset ovat jopa todennäköisiä. Tiedonkulusta huolehdittava Tietosuoja Epätodennäköistä. Tuloksista on etua kaikille sidosryhmille, jolloin heillekin on etua antaa tiedot käsiteltäväksi.

17 LIITE 2. Riskien kartoitus