Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012

Transkriptio

1 100 työntekijää 27 Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2012 Kuva 1. Työtapaturmat 100 työntekijää vuosina Kaikki tapaturmat 5 Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Työtapaturmat vuonna 2012 Vuoden 2012 aikana Helsingin kaupungin työntekijöille tapahtui työtapaturmaa. 1 Työtapaturmista sattui työpaikalla ja 872 työmatkalla. Henkilöstön määrään suhteutettuna työtapaturmien määrä laski hieman edellisestä vuodesta. Työpaikalla sattui 4,77 tapaturmaa ja työmatkalla tapahtui 2,17 tapaturmaa jokaista sataa työntekijää. Kaikkiaan kaupungin henkilöstön työtapaturmista noin 69 prosenttia tapahtui työpaikalla ja 31 prosenttia työmatkalla. Vuonna 2012 Helsingin kaupungin työtapaturmien lukumäärä laski edellisvuodesta 2,4 prosenttia. Työpaikkatapaturmien määrä laski 3,2 prosenttia ja työmatkatapaturmien määrä säilyi lähes ennallaan. 1 Työtapaturmaraportissa ei ole 2011 lähtien laskettu ammattitauteja mukaan työtapaturmalukuihin ja tämän raportin aikasarjoista ammattitaudit on myös poistettu. Kaupungin henkilöstön ammattitaudit käsitellään omassa osiossaan raportin lopussa. 1

2 Taulukko1. Helsingin kaupungin henkilöstölle tapahtuneet työtapaturmat vuosina Työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Sataa työntekijää Työtapaturmat 7,3 6,5 7,2 7,2 6,9 Työpaikkatapaturmat 5,3 4,7 5,1 5,0 4,8 Työmatkatapaturmat 2,0 1,8 2,1 2,2 2,2 Henkilöstön määrä Vuonna 2012 Helsingin kaupungin työpaikkatapaturmataajuus oli 31. Työtapaturmataajuudella tarkoitetaan ilmoitettujen työtapaturmien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia. 2 Korvauksia maksettiin 84 prosentissa työpaikkatapaturmista ja taajuus korvattujen työpaikkatapaturmien osalta oli 26. Korvattuja sairauspäiviä 3 sisälsi 45 prosenttia kaikista työpaikkatapaturmista ja taajuus näiden osalta oli 14. Työtapaturmataajuus oli vuonna 2012 aiempia vuosia pienempi. Muutos näkyi sekä rahallisiin korvauksiin johtaneiden tapaturmien että kaikkien työtapaturmien kohdalla. Taulukko 2. Työpaikkatapaturmataajuus Kaikki työpaikkatapaturmat Korvatut tapaturmat Vähintään 3 päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat Taajuus 31,1 26,3 14,0 Lukumäärä % ,4 44, Taajuus 32,8 27,5 15,0 Lukumäärä % ,9 45, Taajuus 32,9 28,4 15,3 Lukumäärä % Helsingin kaupunki ei tilastoi tehtyjä työtunteja. Tehdyt työtunnit on laskettu henkilöstötyövuosista, joista on poistettu lomat ja muut poissaolot. Poikkeuksena Helsingin Energia, jonka tehdyt työtunnit on yhdistetty laskelmaan. Laskelmissa ei ole huomioitu ylitöitä. Kaupungin henkilöstön työaika vaihtelee tehtävien mukaan ja laskelmissa on käytetty 7,5 tunnin työpäivää. 3 Tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet sattumispäivän lisäksi vähintään kolmen päivän sairauspoissaolon. Alle kolmen päivän poissaoloihin johtaneiden tapaturmien hoitokulut korvataan, mutta vakuutusyhtiö ei korvaa niiden poissaolopäiviä. 2

3 Eri virastot ja laitokset Työtapaturmia tapahtui kaikissa muissa virastoissa paitsi tarkastusvirastossa, Oiva-akatemiassa, kaupunginorkesterissa sekä ruotsinkielisessä työväenopistossa. Hieman yli kolmannes kaikista työtapaturmista tapahtui sosiaalivirastossa ja lähes viidennes terveyskeskuksessa. 4 Sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa työskenteli noin 53 prosenttia koko Helsingin kaupungin työntekijöistä ja henkilöstön määrään suhteutettuna niissä ei kuitenkaan tapahtunut huomattavan paljon työtapaturmia. Henkilöstön kokoon suhteutettuna eniten työtapaturmia tapahtui edellisvuoden tapaan rakentamispalvelussa (Stara). Myös pelastuslaitoksella sekä Helsingin Satamassa sattui vuonna 2012 yli 10 työtapaturmaa 100 työntekijää. Vähiten työtapaturmia 100 työntekijää tapahtui (kaupunginorkesterin lisäksi) hallintokeskuksessa, ympäristökeskuksessa, talous- ja suunnittelukeskuksessa sekä suomenkielisessä työväenopistossa. Työpaikkatapaturmien osuus oli suurin pelastuslaitoksessa, liikuntavirastossa, rakentamispalvelussa sekä Helsingin Satamassa. Työmatkatapaturmia sataa työntekijää tapahtui eniten kulttuurikeskuksessa, kaupunkisuunnitteluvirastossa ja taloushallintopalvelussa. 5 Taulukko 3. Työtapaturmat 100 työntekijää viraston/laitoksen mukaan Rakentamispalvelu 15,7 12,2 13,9 Pelastuslaitos 13,0 11,7 12,4 Helsingin satama 8,1 11,4 10,2 Palmia 9,5 9,6 9,5 Liikennelaitos 7,7 9,2 9,0 Työterveyskeskus 4,0 4,0 8,9 Liikuntavirasto 10,0 10,0 8,7 Kulttuurikeskus 3,9 2,9 8,2 Sosiaalivirasto 7,0 7,1 7,3 Kaupunkisuunnitteluvirasto 4,5 5,1 7,2 Terveyskeskus 6,2 7,2 5,9 Opetusvirasto 6,8 6,0 5,8 Nuorisoasiankeskus 7,7 8,3 5,7 Taloushallintopalvelu 4,5 4,8 5,2 Rakennusvirasto 4,8 5,4 4,8 Helsingin Energia 4,9 5,3 4,0 Kiinteistövirasto 5,0 5,4 3,5 Rakennusvalvontavirasto 4,1 3,3 3,3 Kaupunginkirjasto 5,4 3,1 3,3 Ympäristökeskus 2,5 4,4 2,9 Hallintokeskus 4,3 2,5 2,8 Suomenkielinen Työväenopisto 4,0 4,3 2,7 Talous- ja suunnittelukeskus 5,1 5,7 2,5 Kaupunginorkesteri 3,6 0,9 0,0 Kaikki virastot ja laitokset 7,2 7,2 6,9 4 Sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa oli 118 epäselvää työtapaturmaa. Katso laatuseloste raportin lopusta. 5 Vertailussa mukana ainoastaan yli 100 työntekijän virastot. Pieniä virastoja tarkastellaan erikseen taulukossa 5. 3

4 Taulukko 4. Työpaikka- ja työmatkatapaturmat viraston/laitoksen mukaan sekä 100 työntekijää vuonna 2012 Henkilöstö Kaikki työtapaturmat Työpaikkatapaturmia Työmatkatapaturmia 100 työntekijää Kaikki työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Sosiaalivirasto ,3 4,8 2,6 Terveyskeskus ,9 3,8 2,1 Opetusvirasto ,8 4,3 1,5 Palmia ,5 6,8 2,7 Rakentamispalvelu ,9 12,1 1,9 Helsingin Energia ,0 2,7 1,3 Liikennelaitos ,0 6,7 2,3 Pelastuslaitos ,4 11,4 1,0 Kaupunginkirjasto ,3 1,5 1,8 Liikuntavirasto ,7 7,9 0,8 Rakennusvirasto ,8 2,4 2,4 Kiinteistövirasto ,5 2,0 1,5 Taloushallintopalvelu ,2 1,0 4,2 Nuorisoasiankeskus ,7 4,1 1,5 Kaupunkisuunnitteluvirasto ,2 2,7 4,5 Hallintokeskus ,8 1,2 1,6 Talous- ja suunnittelukeskus ,5 0,0 2,5 Helsingin satama ,2 8,6 1,6 Suomenkielinen Työväenopisto ,7 0,5 2,2 Ympäristökeskus ,9 0,6 2,3 Työterveyskeskus ,9 5,1 3,8 Kulttuurikeskus ,2 3,3 4,9 Rakennusvalvontavirasto ,3 1,7 1,7 Kaupunginorkesteri ,0 0,0 0,0 Muut (11 kpl) ,8 3,6 2,1 Yhteensä ,9 4,8 2,2 4

5 Työtapaturmien määrä suhteessa henkilöstön määrään vaihtelee huomattavasti monien virastojen osalta vuosittain. Vuoden 2011 ja 2012 välillä tapahtuneet muutokset ovat kuitenkin olleet melko maltillisia. Koko Helsingin henkilöstön työtapaturmien määrä sataa työntekijää laski hieman edellisestä vuodesta. Suurin muutos yksittäisen viraston osalta näyttää tapahtuneen kulttuurikeskuksessa, jossa työtapaturmien määrä nousi neljästä kymmeneen. Suuremmissa, yli 500 työntekijän, virastoissa, työtapaturmat sataa työntekijää ovat laskeneet eniten liikuntavirastossa, terveyskeskuksessa ja Helsingin Energiassa. Eniten työtapaturmia henkilöstöön suhteutettuna tapahtui rakentamispalvelussa sekä pelastuslaitoksella. Molempien laitosten työtapaturmat sataa työntekijää 2012 ovat kuitenkin pienempiä kuin vuonna Taulukko 5. Alle 100 työntekijän virastoissa tapahtuneet työtapaturmat 100 työntekijää (3 vuoden liukuva keskiarvo) Korkeasaaren eläintarha 15,6 13,3 15,5 17,7 Helsingin Tukkutori 18,7 22,4 23,6 14,5 Oiva-Akatemia 14,8 11,9 Tietokeskus 3,5 4,8 4,7 8,0 Hankintakeskus 3,6 2,7 4,1 5,7 Taidemuseo 4,2 6,0 6,0 4,2 Kaupunginmuseo 4,8 4,2 2,9 3,8 Henkilöstökeskus 5,9 3,4 2,6 3,1 Asuntotuotantotoimisto 1,3 0,6 0,6 1,1 Ruotsink.työv.opisto 3,1 3,1 2,1 0,0 Tarkastusvirasto 1,7 0,0 0,0 0,0 Kaikki virastot ja laitokset 6,8 7,0 7,0 7,1 Varsinkin pieniä virastoja tarkasteltaessa täytyy huomioida, että pienikin vaihtelu työtapaturmien vuosittaisessa lukumäärässä saattaa vaikuttaa merkittävästi henkilöstöön suhteutettuun työtapaturmien määrään. Tästä syystä alle sadan työntekijän virastojen työtapaturmia tarkastellessa on parempi käyttää kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Kolmen vuoden liukuvia keskiarvoja tarkastellessa Korkeasaaren eläintarhassa, Helsingin tukkutorissa sekä Oiva-Akatemiassa on tapahtunut yli 10 työtapaturmaa sataa työntekijää kaikissa tarkastelujaksoissa. Viimeisen kolmen vuoden aikana myös tietokeskuksella sattui enemmän työtapaturmia kuin alle sadan työntekijöiden virastoissa keskimäärin. Merkittävin muutos on tapahtunut Helsingin tukkutorissa, jossa kolmen vuoden liukuva keskiarvo 100 työntekijää sattuneista työtapaturmista on laskenut kymmenellä. Myös Oiva- Akatemian sekä taidemuseon keskiarvot laskivat edellisestä tarkastelujaksosta. Tietokeskuksen ja Korkeasaaren eläintarhan keskiarvot sen sijaan nousivat edelliseen aikajaksoon verrattuna. Vähiten työtapaturmia pienien virastojen osalta 100 työntekijää tapahtui tarkastusvirastossa, ruotsinkielisessä työväenopistossa sekä asuntotuotantotoimistossa. 5

6 Korvaukset Tässä luvussa käydään läpi työpaikkatapaturmista aiheutuneita ohimeneviä korvauksia. Aineistossa näkyvät maksetut ohimenevät korvaukset mennessä. Näihin lukuihin ei ole laskettu mukaan tapaturmista aiheutuneita pysyviä korvauksia. Taulukko 6. Työtapaturmista aiheutuneet ohimenevät korvaukset Vuosi Työtapaturmat Rahallisiin korvauksiin johtaneet työtapaturmat Korvaukset ( ) Korvaus kaikkia tapaturmia ( ) Korvaus korvattuja tapaturmia ( ) Korvatut tapaturmat 100 työntekijää , , , , ,0 Muutos % ,6-4,6 4,7 6,4 9,7-7, ,4-3,1-9,2-7,0-6,3-4,8 Helsingin kaupungin henkilöstölle sattuneista työtapaturmista 85,7 prosenttia eli tapaturmaa johti ohimeneviin korvauksiin vuonna Työtapaturmat johtivat korvauksiin lähes yhtä usein kuin edellisvuonna, jolloin korvauksia maksettiin 86,3 prosentissa työtapaturmista. Työpaikalla sattuneista tapaturmista korvauksiin johti noin 84 prosenttia ja työmatkalla tapahtuneista tapaturmista noin 89 prosenttia. Työmatkatapaturmien kohdalla korvattujen tapaturmien osuus laski edellisvuodesta hieman yli 3 prosenttiyksikköä. Ohimenevät korvausvelvoitteet olivat vuonna 2012 yhteensä 3,22 miljoonaa euroa, josta työpaikkatapaturmien osuus oli noin 1,95 miljoonaa ja työmatkatapaturmien 1,27 miljoonaa euroa. 6 Korvaussumma laski viime vuodesta sekä määrällisesti että suhteessa tapaturmien määrään. Ohimeneviä korvauksia maksettiin 9 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2012 kaikkia työtapaturmia kohden maksettiin korvauksia euroa ja korvattuja työtapaturmia kohden euroa. Maksettava korvaus korvattua tapaturmaa oli 10 prosenttia pienempi kuin vuonna Vuonna 2012 tapahtui 6,0 rahallisesti korvattua työtapaturmaa 100 työntekijää. Rahallisia korvauksia aiheuttaneita työpaikkatapaturmia sattui 4,0 ja työmatkatapaturmia 1,9 sataa työntekijää. Virastoista eniten korvattuja työpaikkatapaturmia 100 työntekijää oli rakentamispalvelussa, pelastuslaitoksessa ja Helsingin Satamassa. Työmatkatapaturmia suhteessa henkilöstön määrään korvattiin eniten kulttuurikeskuksessa, taloushallintopalvelussa sekä kaupunkisuunnitteluvirastossa. 7 6 Aineisto sisältää mennessä maksetut ohimenevät korvaukset. Lukuihin ei ole laskettu mukaan työtapaturmista aiheutuneita pysyviä korvauksia. 7 Vertailussa mukana yli sadan työntekijän virastot, joissa tapahtunut vähintään viisi työpaikka- tai työmatkatapaturmaa. 6

7 Rahallisten korvausten määrässä oli suuria eroja työtapaturmakohtaisesti. Korvausten suuruus vaihteli alle kymmenestä eurosta lähes euroon työpaikkatapaturmissa ja yli euroon työmatkatapaturmissa. 16 prosentissa työpaikkatapaturmia ja 11 prosentissa työmatkatapaturmia ei maksettu lainkaan rahallista korvausta. Korvauksia aiheuttaneista työpaikkatapaturmista 20 prosentissa korvaus oli alle sata euroa ja 78 prosentissa alle euroa. Kuudessa prosentissa korvatuista työpaikkatapaturmista korvaus oli vähintään euroa. Työmatkatapaturmissa korvaus oli alle sata euroa 17 prosentissa ja alle euroa 74 prosentissa korvatuista tapaturmista Työtapaturmatilanteessa maksetaan päivärahaa työtapaturman aiheuttaessa vähintään kolmen peräkkäisen päivän työkyvyttömyyden (tapaturman sattumispäivän lisäksi). Päivärahaa maksetaan myös lauantailta ja pyhäpäiviltä. Rahallisiin korvauksiin johtaneista tapauksista eli 55 prosenttia aiheutti myös työpäivien korvauksia. Yhteensä työpäiviä korvattiin päivää, mikä on noin 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2012 kaikissa tapaturmissa, joissa korvattiin työpäiviä, maksettiin myös korvauksia. Kaikki rahallisia korvauksia aiheuttaneet työtapaturmat eivät kuitenkaan johda korvattaviin sairaustyöpäiviin. Kaupungin työntekijöiden työpaikkatapaturmissa 55 prosentissa ja työmatkatapaturmista 48 prosentissa ei korvattu yhtään poissaolopäivää. Korvatuista sairauspäivistä työpaikkatapaturmien osalta 39 prosenttia sairauslomista kesti alle viikon, kolmannes 1 2 viikkoa ja 14 prosenttia yli kuukauden. Työmatkatapaturmien osalta 41 prosenttia korvatuista sairauslomista kesti alle viikon, 28 prosenttia 1 2 viikkoa sekä 17 prosenttia vähintään kuukauden. 7

8 Taulukko 7. Korvauksia aiheuttaneet työpaikka- ja työmatkatapaturmat korvausten suuruuden mukaan 2012 Työpaikkatapaturmat 100 työntekijää % tapaturmista Työmatkatapaturmat 100 työntekijää % tapaturmista Yhteensä ,8 100, ,2 100 Ei korvauksia 299 0,7 15,6 98 0,2 11,2 Korvauksia maksettu ,0 84, ,9 88,8 Korvausten suuruus: 100,0 100 alle ,8 20, ,3 16, ,9 22, ,3 17, ,7 16, ,3 18, ,8 20, ,4 21, ,7 16, ,4 18, ,2 4,4 47 0,1 6,1 Vähintään ,0 0,6 6 0,0 0,8 Taulukko 8. Korvauksia aiheuttaneet työpaikka- ja työmatkatapaturmat korvattujen päivien mukaan 2012 Työpaikkatapaturmat 100 työntekijää % tapaturmista Työmatkatapaturmat 100 työntekijää % tapaturmista Yhteensä ,8 100, ,2 100,0 Ei korvattuja päiviä ,6 55, ,0 47,9 Päiviä korvattu 857 2,1 44, ,1 52,1 Korvattuja päiviä: 100,0 100,0 3 päivää 104 0,3 12,1 63 0,2 13,9 4 6 päivää 232 0,6 27, ,3 27, päivää 284 0,7 33, ,3 28, päivää 121 0,3 14,1 58 0,1 12, päivää 82 0,2 9,6 59 0,1 13,0 Vähintään 91 päivää 34 0,1 4,0 20 0,0 4,4 8

9 Taulukko 9. Korvauksia aiheuttaneet työpaikkatapaturmat viraston/laitoksen mukaan vuonna Henkilöstö Kaikki työpaikkatapaturmat 100 työntekijää Korvatut työpaikkatapaturmat 100 työntekijää Vähintään 3 päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat 100 työntekijää Korvatut päivät yhteensä Korvaukset euroa Sosiaalivirasto , , , Terveyskeskus , , , Opetusvirasto , ,4 59 0, Palmia , , , Rakentamispalvelu , , , Pelastuslaitos ,4 61 8,8 44 6, Liikennelaitos ,7 57 5,9 32 3, Liikuntavirasto ,9 35 6,9 23 4, Helsingin Energia ,7 32 2,7 17 1, Nuorisoasiankeskus ,1 13 3,3 4 1, Helsingin satama ,6 13 7,0 8 4, Korkeasaaren Eläintarha , ,5 8 9, Kiinteistövirasto ,0 9 2,0 5 1, Rakennusvirasto ,4 8 1,7 6 1, Kaupunginkirjasto ,5 7 1,3 2 0, Kaupunkisuunnitteluvirasto ,7 7 2,4 4 1, Kaikki virastot ja laitokset , , , Vertailussa mukana virastot, joissa tapahtunut vähintään viisi työpaikkatapaturmaa vuonna

10 Taulukko 10. Korvauksia aiheuttaneet työmatkatapaturmat viraston/laitoksen mukaan vuonna Henkilöstö Kaikki työmatkatapaturmat 100 työntekijää Korvatut työmatkatapaturmat 100 työntekijää Vähintään 3 päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat 100 työntekijää Korvatut päivät yhteensä Korvaukset euroa Sosiaalivirasto , , , Terveyskeskus , , , Opetusvirasto ,5 87 1,4 43 0, Palmia ,7 67 2,3 48 1, Rakentamispalvelu ,9 23 1,5 13 0, Liikennelaitos ,3 22 2,3 16 1, Taloushallintopalvelu ,2 17 4,2 7 1, Helsingin Energia ,3 14 1,2 10 0, Kaupunkisuunnitteluvirasto ,5 12 4,1 0 0, Rakennusvirasto ,4 9 1,9 3 0, Kaupunginkirjasto ,8 8 1,5 3 0, Pelastuslaitos ,0 7 1,0 4 0, Kiinteistövirasto ,5 7 1,5 3 0, Nuorisoasiankeskus ,5 6 1,5 1 0, Kulttuurikeskus ,9 6 4,9 2 1, Talous- ja suunnittelukeskus ,5 6 2,5 3 1, Työterveyskeskus ,8 5 3,2 1 0, Kaikki virastot ja laitokset , , , Vertailussa mukana virastot, joissa tapahtunut vähintään viisi työmatkatapaturmaa vuonna

11 Taulukko 11. Korvauksiin johtaneet työtapaturmat 100 työntekijää virastoittain vuosina Sosiaalivirasto 5,7 5,0 5,6 4,7 6,1 6,1 6,1 Terveyskeskus 5,2 5,0 5,3 4,6 5,3 6,0 5,2 Opetusvirasto 3,9 4,6 6,3 4,7 5,9 5,2 4,8 Palmia 7,6 8,1 8,8 8,1 8,2 8,6 8,5 Rakentamispalvelu 12,4 14,0 10,4 12,1 Helsingin Energia 3,5 5,7 4,5 3,6 4,5 5,0 3,9 Liikennelaitos 10,5 12,9 13,7 12,2 7,3 8,6 8,2 Pelastuslaitos 11,3 13,1 15,7 11,4 10,4 8,9 9,8 Kaupunginkirjasto 4,5 3,0 2,8 3,2 4,7 3,1 2,8 Liikuntavirasto 6,1 11,3 8,2 7,6 9,6 9,2 7,7 Rakennusvirasto 9,9 9,6 11,1 6,7 4,2 4,8 3,7 Kiinteistövirasto 5,0 5,0 6,4 1,9 4,8 4,4 3,5 Taloushallintopalvelu 4,4 3,1 2,6 3,8 4,6 5,0 Nuorisoasiankeskus 3,1 5,6 7,0 6,6 6,3 8,0 4,9 Kaupunkisuunnitteluvirasto 2,8 4,3 5,6 2,4 4,5 5,1 6,5 Hallintokeskus 1,0 3,2 3,0 4,3 2,5 2,4 Talous- ja suunnittelukeskus 3,0 2,4 3,4 0,5 4,6 5,3 2,5 Helsingin Satama 7,8 9,6 12,2 10,5 7,1 7,8 7,5 Suomenkielinen Työväenopisto 2,8 4,4 2,4 7,0 3,4 3,2 2,2 Ympäristökeskus 2,7 5,0 2,5 1,9 2,5 4,4 2,9 Työterveyskeskus 2,0 2,5 2,4 1,9 4,0 4,0 5,7 Kulttuurikeskus 4,9 5,0 5,0 4,8 3,9 2,9 8,2 Rakennusvalvontavirasto 1,8 3,4 3,4 4,0 3,3 2,5 2,5 Kaupunginorkesteri 1,9 0,9 0,9 0,9 3,6 0,9 0,0 Helsingin Vesi 3,9 5,7 7,7 8,4 Helsingin ammattikorkeakoulu 8,7 2,7 Muut virastot ja laitokset 4,3 7,0 5,7 4,4 6,1 6,5 5,3 Kaikki virastot ja laitokset 5,6 5,7 6,4 5,4 6,3 6,2 6,0 Työpaikkatapaturmien luonne Työpaikalla tapahtuneet tapaturmat tilastoidaan yhteiseurooppalaisen ESAW -luokittelun mukaan. Luokittelussa työpaikkatapaturmien syyt, olosuhteet ja seuraukset kuvataan kahdeksan eri muuttujan avulla. Luokittelusta käy ilmi työtehtävän luonne vahingoittumishetkellä eli työvaiheen luonne. Seuraavaksi luokittelussa erotellaan työsuoritus, jolla tarkoitetaan henkilön täsmällistä toimintaa juuri ennen vahingoittumista sekä viimeisin tapaturmaa edeltänyt epätavallinen tapahtuma eli poikkeama. Vahingoittumisesta selvitetään tapa, jolla vammautunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa, ja välitön fyysinen aiheuttaja eli nk. aineellinen tekijä. Lopuksi luokitellaan vamman laatu sekä vahingoittunut ruumiinosa. 11

12 Kuva 2. Henkilön työsuoritus eli täsmällinen toiminta juuri ennen vahingoittumista työpaikalla Henkilön liikkuminen (myös paikoillaan kuten pukeutuminen peseytyminen yms.) 35 % Esineiden käsitteleminen (avata, sulkea, kaataa yms.) Taakan käsivoimin siirtäminen 10 % 8 % Paikallaan oleminen työpisteessä Käsikäyttöisillä työkaluilla, työskenteleminen Kulkuneuvon tai siirtolaitteen ohjaaminen, tai sellaisessa matkustaminen Koneen käyttäminen 5 % 5 % 3 % 2 % Muu tai ei tietoa 12 % Työpaikkatapaturmista suurin osa (35 %) sai alkunsa työtilanteissa, joissa henkilö liikkui jollain tavoin, oli esimerkiksi konkreettisesti liikkeellä tai teki paikoillaan jotain muuta kuin työsuoritukseen kuuluvaa liikettä. Seuraavaksi yleisimmin tapaturmien lähtötilanteessa henkilö joko käsitteli jotain esinettä (10 %), siirsi taakkaa käsivoimin (8 %), oli paikallaan työpisteessään (5 %) tai työskenteli käsikäyttöisillä työkaluilla (5 %). Kuva 3. Viimeisin tavallisesta poikkeava tapahtuma, joka johti työpaikkatapaturmaan (poikkeama) Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen 33 % Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen Terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itsensä kolhiminen, polvistuminen, istuutuminen 13 % 15 % Väkivalta, järkyttävä tilanne, poikkeava läsnäolo Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, liukuminen, törmääminen Laitteen, työkalun, esineen, eläimen hallinnan menettäminen Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen, höyrystäminen, pölyäminen 9 % 8 % 6 % 4 % Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo 0 % Muu tai ei tietoa 12 %

13 Liukastuminen, kaatuminen tai putoaminen oli yleisin tapaturmien aiheuttaja työpaikoilla ja 33 prosenttia työpaikkatapaturmista aiheutui tällä tavoin. 15 prosentissa tapauksista työpaikkatapaturmaan johtava poikkeava tapahtuma oli nostaessa, työntäessä, vääntäessä tai horjahtaessa tapahtunut henkilön äkillinen kuormittuminen ja 13 prosentissa tapauksista vahingoituttiin itseään eri tavoin kolhimalla tai muuten loukkaamalla. Väkivaltaa sisältäneet tai muuten järkyttävät tilanteet olivat kaupungin henkilöstön työtapaturmien neljänneksi yleisin (9 %) poikkeama. Kaikista työpaikalla tapahtuneista vammoista 39 prosenttia oli sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä tai venähdyksiä. Hieman yli neljännes (26 %) tapauksista oli haavoja tai pinnallisia vammoja ja hieman alle neljännes (23 %) tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Työpaikkatapaturmista 34 prosenttia kohdistui yläraajoihin ja 29 prosenttia alaraajoihin. Yläraajoissa eniten loukattiin sormia; 16 prosentissa kaikista työpaikkaturmista vahingoittunut ruumiinosa oli sormet. Yläraajojen vammoista lähes 40 prosenttia oli haavoja tai pinnallisia vammoja, 30 prosenttia sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja 19 prosenttia tärähdyksiä tai ruhjevammoja. Alaraajojen osalta eniten loukattiin jalkoja, polvet mukaan lukien. Alaraajojen vammoista 55 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja 25 prosenttia tärähdyksiä tai ruhjevammoja. Ylä- ja alaraajojen lisäksi yleisimmin vahingoittuneita ruumiinosia olivat selkä (13 %) sekä pää (9 %). Päähän kohdistuneista vammoista 63 prosenttia oli haavoja ja pinnallisia vammoja ja 25 prosenttia tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Yli kolmannes työpaikalla tapahtuneista päävammoista kohdistui silmiin, jotka olivat vahingoittuneena ruumiinosana neljässä prosentissa kaikista työpaikkatapaturmista. Selkään kohdistuneista työpaikkatapaturmista valtaosa eli 83 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä. Kuva 4. Työpaikkatapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan mukaan vuonna 2012 Pää, ei silmä 8,5 % Selkä 13,1 % Käsi, kyynärpää ja muut yläraajan vammat 8,0 % Jalat, polvet ja muut alaraajan vammat 17,3 % Niska, Kaula 1,3 % Silmä 4,2 % Olkapää ja olkanivel 5,0 % Vartalo ja sisäelimet 3,9 % Sormet 16,3 % Ranne 4,4 % Nilkka 6,6 % Koko keho tai useat sen alueet 3,3 % Muu luokittelematon tai ei tietoa 3,2 % Jalkaterä ja varpaat 4,9 % 13

14 Työmatkatapaturmien luonne ESAW -luokittelumenetelmä sisältää työmatkalla tapahtuneista tapaturmista tiedot vahingoittuneesta ruumiinosasta ja vamman laadusta. Lisäksi saadaan tarkat tiedot henkilön liikkumistavasta sekä vahingon sattumistavasta. Kaikista työmatkalla tapahtuneista vammoista lähes puolet eli 45 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja kolmannes tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjeita. Työmatkatapaturmien kohdalla yleiset haavat ja pinnalliset vammat olivat harvinaisempia (7 %). Luunmurtumat taas olivat yleisempiä työmatkoilla kuin työpaikoilla. Niiden osuus kaikista työmatkatapaturmista oli 8 prosenttia. Ylä- ja alaraajojen vammat olivat yleisempiä myös työmatkojen tapaturmissa, mutta päinvastoin kuin työpaikalla tapahtuneissa tapaturmissa, työmatkatapaturmissa vahingoittuivat yleisemmin alaraajat. 38 prosenttia työmatkatapaturmista kohdistui alaraajoihin, niistä 58 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja alle kolmannes (30 %) tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Yläraajoihin kohdistui 25 prosenttia työmatkatapaturmista, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuotena. Yleisimmin yläraajojen vammat olivat sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä (37 %), tärähdyksiä ja ruhjevammoja (30 %) sekä luunmurtumia (22 %). Työmatkoilla päähän sekä selkään kohdistui suhteellisesti vähemmän tapaturmia kuin työpaikoilla. Pää oli vahingoittunut ruumiinosa ainoastaan 7 prosentissa ja selkä 9 prosentissa työmatkatapaturmista. Sen sijaan koko kehoa tai useaa sen aluetta (9 %) sekä niskaa ja kaulaa (5 %) vahingoitetaan suhteellisesti useammin työmatkalla kuin työpaikalla. Kuva 5. Työmatkatapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan mukaan vuonna 2012 Pää, ei silmä 7,2 % Selkä 9,4 % Käsi, kyynärpää ja muut yläraajan vammat 9,1 % Jalat, polvet ja muut alaraajan vammat 24,7 % Niska, Kaula 4,8 % Olkapää ja olkanivel 7,3 % Vartalo ja sisäelimet 5,4 % Sormet 2,6 % Ranne 6,1 % Nilkka 12,0 % Koko keho tai useat sen alueet 8,6 % Muu luokittelematon tai ei tietoa 1,0 % Jalkaterä ja varpaat 1,7 % Tämän vuoden työtapaturmaraportissa on toista kertaa käytössä tarkat tiedot niin henkilön liikkumistavasta kuin vahingon sattumistavasta. Vuoden 2010 työtapaturmaraporteissa henkilön matkustustapaa koskevat tulokset ovat olleet vain suuntaa antavia, koska ne on johdettu vahinkoilmoituksiin liitetyistä lyhyistä kuvauksista. 14

15 Yleisimmin työmatkatapaturmien sattuessa oltiin liikkeellä kävellen. Kaiken kaikkiaan kävellen oli liikkeellä 72 prosenttia työmatkatapaturmaan joutuneista. Lähes kaikissa tapauksissa (94 %) kyse oli kaatumisesta, liukastumisesta, kompastumisesta tai venähdyksestä. Näistä selvästi yleisimpiä olivat liukastumiset, joita oli 306 kappaletta. Tämä luokka pitää sisällään myös ne tapaukset, joissa henkilö on ollut jalan matkalla esimerkiksi julkiselle kulkuneuvolle tai omalle autolleen. 15 prosentissa työmatkatapaturmia liikuttiin pyörällä. Yhteensä pyöräilyonnettomuuksia tapahtui 134. Kävely ja pyöräily olivat siis selkeästi yleisimmät työmatkatapaturmiin johtaneet liikkumismuodot. Pyöräillessä sattuneista tapaturmista 80 prosenttia oli kaatumisia tai liukastumisia, 12 prosenttia yhteentörmäyksiä auton kanssa ja 6 prosentissa törmättiin toiseen polkupyörään/mopediin/moottoripyörään. Henkilöautolla liikuttiin 6 prosentissa ja julkisilla kulkuneuvoilla 5 prosentissa työmatkatapaturmia. Henkilöautolla tapahtuneista tapaturmista 70 prosentissa oli syynä yhteentörmäys toisen auton kanssa ja 27 prosentissa ajoneuvon ulosajo tai suistuminen tieltä. Lähes kaikki julkisissa kulkuneuvoissa tapahtuneet tapaturmat sattuivat bussissa. Useimmiten syynä oli kuljettajan tekemä äkkijarrutus. Kuva 6. Työmatkatapaturmat liikkumismuodon mukaan Kävellen 72 % Pyörällä 15 % Autolla 6 % Julkisilla kulkuneuvoilla 5 % Jokin muu/ei luokiteltu 1 %

16 Taulukko 12. Työpaikka- ja työmatkatapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja vamman laadun mukaan vuonna 2012 Ruumiinosa Työpaikkatapaturmat Haavat ja pinnalliset vammat Luunmurtumat Sijoiltaan menot, nyrjähdykset Tärähdykset, sis. ja ruhjevammat Palovammat, syöpymiset, paleltumiset Myrkytykset ja tulehdukset Muut tai ei tietoa Yhteensä % Pää ,8 Niska ja kaula ,3 Selkä ,1 Vartalo ja sisäelimet ,9 Yläraajat ,7 Alaraajat ,8 Koko keho ja useat sen alueet ,3 Muu, luokittelematon ruumiinosa ,9 Ei tietoa ,3 Yhteensä, kpl ,0 Yhteensä, % 26,4 4,6 38,9 23,1 1,8 0,5 4,7 100,0 Työmatkatapaturmat Vamman laatu Pää ,2 Niska ja kaula ,8 Selkä ,4 Vartalo ja sisäelimet ,4 Yläraajat ,1 Alaraajat ,4 Koko keho ja useat sen alueet ,6 Muu, luokittelematon ruumiinosa ,1 Ei tietoa ,9 Yhteensä, kpl ,0 Yhteensä, % 10,4 8,1 45,0 33,7 0,0 0,0 2,8 100,0 16

17 Ammattitautiepäilyt Ammattitautien kohdalla voi olla monesti vaikeata täsmällisesti arvioida, milloin ammattitauti on puhjennut tai sattunut. Tässä raportissa keskitytään erityisesti niihin tapauksiin, jotka ovat tulleet ilmi vuoden 2012 aikana. Tarkastelussa ei siis ole mukana niitä ammattitautiepäilyjä, jotka ovat sattuneet vuonna 2012, mutta ilmoitettu vasta vuonna Ammattitautiepäilyjä ilmoitettiin vuonna 2012 yhteensä 49 kappaletta. Näistä 38 on merkitty sattuneeksi vuonna Vuonna 2012 ammattitautiepäilyjä ilmoitettiin jokaista sataa työntekijää 0,1. Vuoden 2012 aikana ilmoitettujen ammattitautiepäilyjen yleisempänä syynä olivat erilaiset ihottumat (31 %). Muita yleisiä syitä olivat meluvammat (24 %), astma (14 %), erilaiset hengitystieoireet (10 %) sekä yläraajoihin kohdistuneet ammattitautiepäilyt (10 %). Luokittelu on tehty tietokeskuksessa vahinkoilmoituksiin liitettyjen selitteiden pohjalta. Kuva 7. Ammattitautitapauksien yleisimmät syyt vuonna 2012 Ihottuma 31 % Melu 24 % Astma 14 % Hengitystieoireet Yläraajat Muu 10 % 10 % 10 % Ammattitautiepäilyt käsittelee vakuutusyhtiö, joka päättää joko korvata tai hylätä ne. Vuonna 2012 ilmoitetuista ammattitautiepäilyistä oli tietojen luovutushetkellä ( ) hylätty 74 prosenttia ja korvattu 20 prosenttia. Kahden ammattitautiepäilyn osalta selvitys on ollut vielä kesken. 17

18 Laatuseloste AINEISTO Helsingin kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö. TILASTOINTIAJANKOHTA AINEISTON LAAJUUS TIETOLÄHDE Kokonaisaineisto, peittävyys 100 prosenttia. Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola. Tallenteet henkilöstön työtapaturma- ja ammattitauti ilmoituslomakkeista. EDELLISET TIEDOT Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 2012:27 VERTAILTAVUUS Kaikkia työtapaturmia koskevat luvut eivät ole vertailukelpoisia ennen vuotta 2011 raporteissa esiintyvien lukujen kanssa, sillä ammattitauteja ei ole enää laskettu niihin mukaan. Työtapaturmina tarkastellaan vain työpaikka- ja työmatkatapaturmia. Tämän raportin aikasarja on päivitetty vastaamaan muutoksia. Vuoden työtapaturmatilastoissa (tilastojulkaisut 2006:25, 2005:22 ja 2004:20) ammattitautimäärissä on ollut virheellisesti mukana työperäiset vammat (vahinkotyyppi 9). Vuoden 2006 tilastoista lähtien ammattitaudeiksi on luokiteltu ainoastaan vahinkotyyppi 8 ammattitaudit. Sosiaalivirasto ja terveyskeskus yhdistyivät vuoden 2013 alusta alkaen. Osa kyseisissä virastoissa vuonna 2012 tapahtuneista työtapaturmista oli virheellisesti sijoitettu yhdistyneeseen Sosiaali- ja terveysvirastoon. Näitä 118 työtapaturmaa ei voitu kohdistaa vuoden 2012 oikeaan virastoon. Epäselvät työtapaturmat on aineistossa jaettu sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen välille. Jako tehtiin niin, että tapaturmien lukumäärä, rahallinen korvaus sekä korvatut työpäivät on jaettu virastojen suhteellisen henkilöstömäärän mukaan. TEKIJÄ Joonas Valve TIEDUSTELUT TILAUKSET, JAKELU Elise Haapamäki, p P etunimi.sukunimi@hel.fi tietokeskus.tilaukset@hel.fi JULKAISIJA JULKAISUJEN MYYNTI Helsingin kaupunki, tietokeskus Tietokeskuksen kirjasto Osoite: PL 5500 p ISSN-L Helsingin kaupunki ISSN X 18