Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008

Transkriptio

1 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus työntekijää kohti 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Kaikki työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2008 Vuonna 2008 Helsingin kaupungin henkilöstölle tapahtui 2901 työtapaturmaa. 1,0 Ammattitaudit 0, Kuva 1. Työtapaturmat 100 työntekijää kohti vuosina Työtapaturmien määrä kasvanut edellisestä vuodesta 10 prosenttia. Vuonna 2008 tapahtui jokaista sataa työntekijää kohti 5,2 työpaikkatapaturmaa. Työmatkatapaturmia sattui jokaista sataa työntekijää kohti 2,0. Ammattitautitapauksia oli jokaista sataa työntekijää kohti 0,2. Tilastoja ISSN X (verkossa) Elise Haapamäki Puh. (09) h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s

2 Työtapaturmat vuonna 2008 Vuoden 2008 aikana Helsingin kaupungin henkilöstölle tapahtui työpaikalla 2059 tapaturmaa ja työmatkalla 771 tapaturmaa, ammattitautitapauksia todettiin 71. Kaikkiaan työtapaturmia oli Työpaikkatapaturmien, työmatkatapaturmien ja ammattitautien osuuksissa kaikista työtapaturmista ei ole tapahtunut suuria muutoksia aikaisemmista vuosista. Tapaturmista 71 prosenttia tapahtui työpaikalla, 27 prosenttia työmatkalla ja kaksi prosenttia oli ammattitautitapauksia. Henkilöstölle tapahtuneiden tapaturmien määrä on noussut viimeisen yhdeksän vuoden aikana sekä määrällisesti että suhteellisesti tarkasteltuna. Vuodesta 1999 vuoteen 2008 tapaturmien määrä on noussut 19 prosenttia. Vuodesta 2007 työtapaturmien määrä kasvoi 10 prosenttia. Työpaikkatapaturmien määrä nousi edellisestä vuodesta 7 prosenttia ja työmatkatapaturmien määrä nousi 22 prosenttia. Ammattitautien määrässä ei ollut muutosta edelliseen vuoteen. Vuonna 2008 työtapaturmia tapahtui 100 työntekijää kohti 7,5. Näistä 5,3 oli työpaikkatapaturmia, 2,0 työmatkatapaturmia ja 0,2 ammattitauteja. Suhteessa henkilöstön kokoon edellisestä vuodesta Taulukko 1. Helsingin kaupungin henkilöstölle tapahtuneet työtapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturmat ja ammattitaudit Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Ammattitaudit Sataa työntekijää kohti Työtapaturmat ja ammattitaudit 6,5 6,2 6,7 6,8 7,5 Työpaikkatapaturmat 4,8 4,5 4,8 5,0 5,3 Työmatkatapaturmat 1,5 1,6 1,8 1,6 2,0 Ammattitaudit 0,2 0,1 0,2 0,2 0,2 Henkilöstön määrä Taulukko 2. Työpaikkatapaturmataajuus Kaikki Korvatut Vähintään 3 Vähintään 4 tapaturmat tapaturmat sairauspäivää sairauspäivää 2008 Taajuus 36,2 31,6 17,4 15,5 Lukumäärä % Taajuus 33,2 28,4 16,6 15,2 Lukumäärä % kasvua on tapahtunut työpaikkatapaturmissa (0,3) ja työmatkatapaturmissa (0,4), ammattitautien pysyessä suurin piirtein samassa. Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmataajuus 1 oli vuonna 2008 työpaikkatapaturmissa 36,2. Korvauksia maksettiin 87 prosentissa työpaikkatapaturmia ja taajuus korvattujen työpaikkatapaturmien osalta oli 31,6. Noin puoliin kaikista työpaikkatapaturmista liittyi tapaturmapäivän lisäksi vähintään kolmen päivän sairaus poissaolo ja 43 prosentissa tapauksia poissaolopäiviä oli vähintään neljä. Työpaikkatapaturman aiheuttaessa vähintään yhden päivän poissaolon oli taajuus 17,4. Vähintään neljä sairauspäivää aiheuttaneita tapaturmia kaupungin henkilöstölle tapahtui työpaikalla 885 tapaturmataajuuden ollessa 15,5. Vakavien, yli neljän sairauspäivän, tapaturmien määrä ei noussut edellisestä vuodesta toisin kuin vähemmän vakavien työpaikkatapaturmien määrä. 2 1 Tapaturmataajuus = ilmoitettujen työtapaturmien lkm miljoona tehtyä työtuntia kohti 2 Helsingin kaupunki ei tilastoi tehtyjä työtunteja. Tehdyt työtunnit on laskettu henkilöstötyövuosista, josta on poistettu lomat ja muut poissaolot, poikkeuksena Helsingin Energia, jonka tehdyt työtunnit on yhdistetty laskelmaan. Laskelmissa ei ole huomioitu ylitöitä. Kaupungin henkilöstön työaika vaihtelee tehtävien mukaan. Laskelmissa on käytetty 7,5 tunnin työpäivää. 2

3 Eri virastot ja laitokset HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN TYÖTAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT VUONNA 2008 Työtapaturmia tapahtui tarkastusvirastoa, asuntotuotantotoimistoa ja MetropoliLabia lukuun ottamatta kaikissa Helsingin kaupungin virastoissa ja laitoksissa. Lähes kolmannes työtapaturmista tapahtui sosiaalivirastossa ja viidennes sattui terveyskeskuksessa. Tätä tosin selittää kyseisten virastojen suuri koko. Henkilöstön kokoon suhteutettuna eniten työtapaturmia tapahtui pelastuslaitoksella. Myös liikennelaitoksella, Helsingin Satamassa ja rakennusvirastossa sattui vuoden 2008 aikana yli kymmenen työtapaturmaa sataa työntekijää kohti. Vähiten työtapaturmia 100 työntekijää kohti tapahtui kaupunginorkesterissa. 3 Suhteessa henkilöstöön eniten työpaikkatapaturmia tapahtui pelastuslaitoksella, Helsingin Satamassa ja liikennelaitoksella. Vähiten tapaturmia työpaikalla sattui työterveyskeskuksessa ja kaupunginorkesterissa. Eniten työmatkatapaturmia sattui rakennusvalvontavirastossa, kaupunkisuunnitteluvirastossa ja talous- ja suunnittelukeskuksessa. Ammattitautitapauksia todettiin 100 työntekijää kohti eniten nuorisoasiainkeskuksessa ja Helsingin Energiassa. Työtapaturmien määrä suhteessa henkilöstön määrään vaihtelee monissa virastoissa vuosittain. Suurista virastoista pelastuslaitoksella, liikennelaitoksessa, Helsingin Satamassa ja rakennusvirastossa tapaturmien määrä suhteessa henkilöstön kokoon on pysynyt tasaisen korkeana viimeisten vuosien ajan. Osassa pienistä virastoista taas työtapaturmia ei jokaisena vuonna ole lainkaan. Virastojen ja laitosten työtapaturmissa ei 3 Vertailussa ovat mukana ainoastaan yli 100 työntekijän virastot.pieniä virastoja tarkastellaan erikseen. tapahtunut vuonna 2008 yhtä suuria muutoksia edellisestä vuodesta kuin aikaisempana vuonna. Yli sadan työntekijän virastoista työtapaturmat kasvoivat eniten vuodesta 2007 Helsingin Satamassa, jossa kasvua oli 3,5 henkilöä viraston jokaista sataa työntekijää kohti. Eniten työtapaturmat vähenivät henkilöstökeskuksessa, vähennys 3,8 henkeä, ja liikuntavirastossa, vähennys 3,6 henkeä, jokaista sataa työntekijää kohti. Taulukko 3. Työtapaturmat ja ammattitautitapaukset 100 työntekijää kohti virastoittain ja laitoksittain vuonna 2008 Kaikki Työpaikka- Työmatka- Ammatti- Henkilöstö työtapaturmat tapaturmat tapaturmat taudit Pelastuslaitos 18,2 16,5 1,6 0,0 677 Liikennelaitos 14,3 12,0 2,3 0, Helsingin Satama 14,2 12,6 1,2 0,4 254 Rakennusvirasto 12,6 10,6 1,6 0, Palmia 9,4 7,4 1,9 0, Liikuntavirasto 8,6 6,5 1,9 0,2 475 Nuorisoasiainkeskus 7,7 6,2 1,0 0,5 388 Helsingin Vesi 7,7 5,9 1,9 0,0 323 Opetusvirasto 7,4 5,4 1,8 0, Sosiaalivirasto 6,7 4,5 2,1 0, Terveyskeskus 6,4 3,8 2,3 0, Kiinteistövirasto 6,4 4,1 2,3 0,0 483 Henkilöstökeskus 5,8 3,8 1,9 0,0 104 Kaupunkisuunnitteluvirasto 5,6 3,1 2,4 0,0 288 Helsingin Energia 5,5 4,2 0,8 0, Kulttuuriasiainkeskus 5,0 3,4 1,7 0,0 119 Rakennusvalvontavirasto 4,3 1,7 2,6 0,0 117 Talous-ja suunnittelukeskus 3,7 1,3 2,4 0,0 622 Hallintokeskus 3,6 2,0 1,6 0,0 251 Kaupunginkirjasto 3,1 1,1 2,0 0,0 543 Ympäristökeskus 3,1 1,9 1,3 0,0 160 Muut (14 kpl) 5,1 3,5 1,6 0, Kaikki virastot ja laitokset 7,5 5,3 2,0 0,

4 Taulukko 4. Työtapaturmat ja ammattitaudit 100 työntekijää kohti viraston/laitoksen mukaan Virasto/laitos Pelastuslaitos 12,5 16,7 18,2 Liikennelaitos 12,3 14,3 14,3 Helsingin Satama 11,3 10,7 14,2 Rakennusvirasto 12,3 11,8 12,6 Palmia 9,3 9,0 9,4 Liikuntavirasto 7,6 12,2 8,6 Nuorisoasiainkeskus 3,1 6,9 7,7 Helsingin Vesi 6,2 6,0 7,7 Opetusvirasto 4,6 5,6 7,4 Sosiaalivirasto 6,5 6,3 6,7 Terveyskeskus 5,8 5,8 6,4 Kiinteistövirasto 5,9 5,6 6,4 Henkilöstökeskus 1,8 9,6 5,8 Kaupunkisuunnitteluvirasto 2,8 5,0 5,6 Helsingin Energia 4,5 7,2 5,5 Kulttuuriasiainkeskus 5,7 5,0 5,0 Helsingin ammattikorkeakoulu 10,2 3,9 4,3 1 Rakennusvalvontavirasto 1,8 5,0 4,3 Talous-ja suunnittelukeskus 4,2 3,5 3,7 Hallintokeskus 3,6 1,0 3,6 Kaupunginkirjasto 4,9 3,0 3,1 Ympäristökeskus 3,2 6,0 3,1 Työterveyskeskus 2,7 5,7 2,4 Suomenk. työväenopisto 2,8 5,3 2,4 Kaupunginorkesteri 1,9 0,9 0,9 Kaikki virasto ja laitokset 6,6 6,8 7,5 1 Helsingin ammattikorkeakoulu yhdistyi EVTEK ammattikorkeakoulun kanssa Metropolia ammattikorkeakouluksi Ammattikorkeakoulun työtapaturmat on tilastoitu välisenä aikana ja suhteutettu sen henkilöstöön. Ammattikorkeakoulun työtapaturmat on poistettu koko kaupungin työtapaturmista ja ne ovat mukana ainoastaan tässä taulukossa. Taulukko 5. Alle 100 työntekijän virastossa tapahtuneet työtapaturmat vuosina (3 vuoden liukuva keskiarvo) Korkeasaaren eläintarha 10,4 10,5 13,7 15,4 Helsingin Tukkutori 8,1 7,4 11,7 11,6 Helsingin Tekstiilipalvelu 9,5 8,3 8,9 10,9 Hankintakeskus 3,8 7,5 7,6 8,5 Kaupunginmuseo 5,0 5,8 6,4 7,0 Tarkastusvirasto 1,8 4,8 4,7 4,7 Tietokeskus 4,1 3,6 4,4 3,5 Kaupungin taidemuseo 3,3 2,6 3,0 2,5 Ruotsink. työväenopisto 0,0 1,1 1,1 2,1 Asuntotuotantotoimisto 0,6 0,0 0,7 0,7 Kaikki virastot ja laitokset 6,5 6,6 6,7 7,0 Varsinkin pieniä virastoja tarkasteltaessa täytyy huomioida, että pienet muutokset työtapaturmien määrässä vaikuttavat henkilöstöön suhteutettuun tapaturmien osuuteen. Tästä syystä alle sadan työntekijän virastojen työtapaturmatarkastelussa käytetään kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Korkeasaaren eläintarhassa, Helsingin Tukkutorilla ja Helsingin Tekstiilipalveluissa työtapaturmia sattui 100 työntekijää kohti useammin kuin koko kaupungin henkilöstölle. Työtapaturmat olivat koko tarkastelujakson ajan yleisempiä kuin koko kaupungilla. Asuntotuotantotoimistossa ja ruotsinkielisessä työväenopistossa taas työtapaturmia tapahtui erittäin harvoin. Useana vuonna kyseisissä virastoissa ei tapahtunut yhtään työtapaturmaa. Myös kaupungin taidemuseossa, tietokeskuksessa ja tarkastusvirastossa työtapaturmia on sattunut viimeisen kolmen vuoden aikana keskimääräistä vähemmän. 4

5 Taulukko 6. Työpaikka- ja työmatkatapaturmat sekä ammattitaudit viraston/laitoksen mukaan vuonna 2008 Työtapaturmat Niistä (%) Työpaikka- Työmatka- Ammattitapaturmia tapatumia tauteja Sosiaalivirasto ,8 30,8 2,5 Terveyskeskus ,0 36,1 3,9 Opetusvirasto ,2 24,5 2,3 Rakennusvirasto ,3 12,9 2,8 Palmia ,1 20,4 0,5 Liikennelaitos ,7 16,3 0,0 Pelastuslaitos ,1 8,9 0,0 Helsingin Energia 68 76,5 14,7 8,8 Liikuntavirasto 41 75,6 22,0 2,4 Helsingin Satama 36 88,9 8,3 2,8 Kiinteistövirasto 31 64,5 35,5 0,0 Nuorisoasiainkeskus 30 80,0 13,3 6,7 Helsingin Vesi 25 76,0 24,0 0,0 Talous-ja suunnittelukeskus 23 34,8 65,2 0,0 Kaupunginkirjasto 17 35,3 64,7 0,0 Kaupunkisuunnitteluvirasto 16 56,3 43,8 0,0 Hallintokeskus 9 55,6 44,4 0,0 Kulttuuriasiainkeskus 6 66,7 33,3 0,0 Henkilöstökeskus 6 66,7 33,3 0,0 Ympäristökeskus 5 60,0 40,0 0,0 Rakennusvalvontavirasto 5 40,0 60,0 0,0 Kaikki virastot/laitokset ,0 26,6 2,4 Helsingin kaupungin henkilöstölle sattuneista työtapaturmista 88 prosenttia eli 2548 tapausta johti rahallisiin korvauksiin vuonna 2008 (mukana ei ole vuoden 2008 pysyviä korvauksia). Korvattujen työtapaturmien osuus kaikista tapaturmista ei ole huomattavasti muuttunut aikaisemmista vuosista. Työpaikalla sattuneista tapaturmista korvattiin 87 prosenttia, työmatkalla tapahtuneista tapaturmista 91 prosenttia ja ammattitautiepäilyistä 65 prosenttia. Näistä ainoastaan korvattujen ammattitautien osuudessa oli huomattava ero edelliseen vuoteen. Vuonna 2007 ammattitautiepäilyistä korvattiin 80 prosenttia. Rahallisiin korvauksiin johtaneista tapauksista 1111 eli 44 prosenttia eivät aiheuttaneet työpäivien korvauksia. Vuonna 2008 tapahtui 6,5 rahallisesti korvattua työtapaturmaa 100 työntekijää kohti. Rahallisia korvauksia aiheuttaneita työpaikkatapaturmia sattui 4,6 ja työmatkatapaturmia tapahtui 1,8 sataa työtekijää kohti. Ammattitaudeista korvattiin sataa työntekijää kohti 0,1. Virastoista eniten korvattuja työpaikkatapaturmia 100 työntekijää kohti oli pelastuslaitoksella, liikennelaitoksella ja Helsingin Satamassa. Korvattuja työmatkatapaturmia suhteessa henkilöstöön tapahtui eniten kaupunkisuunnitteluvirastossa, liikennelaitoksella, talous- ja suunnittelukeskuksessa sekä kiinteistövirastossa. Ammattitauteja korvattiin eniten henkilöstön määrään suhteutettuna Helsingin Energiassa, terveyskeskuksessa ja rakennusvirastossa. 4 Työtapaturmatilanteissa maksetaan päivärahaa työtapaturman aiheuttaessa vähintään kolmen peräkkäisen päivän kestävän työkyvyttömyyden. Päivärahaa maksetaan myös lauantailta ja pyhäpäivistä. Vuonna 2008 korvattuja Taulukko 7. Työtapaturmista aiheutuneet korvaukset Korvaus Korvaukset tapaturmaa Vuosi Työtapaturmat ( ) kohti ( ) Korvaukset muutos (%) ,0 61,4 39, ,4 7,9-2,3 4 Vertailussa mukana yli 100 työtekijän virastot, joissa on tapahtunut vähintään 5 työpaikka- tai työmatkatapaturmaa ja ammattitautivertailussa vähintään kolme tapausta. 5

6 Taulukko 8. Korvatut työpäivät työtapaturmaa kohti suurimmissa virastoissa Helsingin Energia 8,0 14,0 10,3 13,9 13,9 Pelastuslaitos 12,3 8,6 7,4 12,9 12,9 Sosiaalivirasto 11,2 8,9 12,0 10,7 11,6 Kiinteistövirasto 15,4 17,3 6,0 9,6 10,7 Rakennusvirasto 11,3 13,1 11,8 8,9 9,9 Terveyskeskus 12,3 11,2 11,3 10,6 9,8 Palmia - 15,9 12,4 14,6 9,6 Liikennelaitos 12,1 7,4 8,9 14,1 8,0 Opetusvirasto 7,2 5,5 7,9 4,7 4,4 Kaikki virastot 10,6 9,7 10,5 10,6 9,7 päiviä oli Korvattujen päivien määrässä ei ollut muutosta edelliseen vuoteen. Kaikkia työtapaturmia kohden korvattuja päiviä oli 9,7 mikä on lähes päivän vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Virastoista eniten korvattuja päiviä työtapaturmia kohden oli Helsingin Energiassa (15,5), Helsingin Satamassa (14,2) ja kaupunginkirjastossa (13,9). 5 Vuonna 2008 työpaikkatapaturmia kohden korvattiin keskimäärin 10,1 päivää. Eniten päiviä korvattiin Helsingin Energiassa ja Helsingin Satamassa. Työmatkatapaturmia kohden korvattiin keskimäärin 13,5 päivää. Eniten päiviä jokaista työmatkatapaturmaa kohden korvattiin rakennusvirastossa, Helsingin Energiassa ja sosiaalivirastossa. Ammattitautitapauksia kohden korvattuja päiviä oli 10,5 ja niitä oli ainoastaan kahdessa virastossa; sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa. Kaupungin työntekijöiden työpaikkatapaturmista 52 prosentissa ja työmatkatapaturmista 43 prosentissa ei korvattu yhtään päivää eli sairausloma kesti enintään kaksi päivää. Päivien korvauksia aiheuttaneista työpaikkatapaturmista 11 prosentissa korvattiin tapaturmapäivän lisäksi kolme päivää. Enintään viikko korvattiin 49 prosentissa työpaikkatapaturmista. Noin joka kolmas korvattuja päiviä sisältävä työpaikkatapaturma kesti vähintään 2 viikkoa ja kolmessa prosentissa päiviä korvattiin vähintään sata. Korvattuja päiviä sisältävissä työmatkatapaturmissa korvattavia päiviä oli hieman enemmän kuin työpaikkatapaturmissa. Seitsemässä prosentissa korvattuja päiviä aiheuttaneista työmatkatapaturmista korvattiin vain kolme päivää ja enintään viikko korvattiin 39 prosentissa tapauksista. Korvattuja päiviä aiheuttaneista työmatkatapaturmista korvattiin vähintään kaksi viikkoa 38 prosentissa ja vähintään sata päivää 3 prosentissa tapauksia. 6 Rahalliset korvausvelvoitteet olivat vuonna 2008 yhteensä 3,156 miljoonaa euroa. Korvaussumma nousi viime vuodesta 8 prosenttia, mikä kuitenkin selittyi työtapaturmien määrän kasvulla. Työtapaturmaa kohden korvauksia maksettiin 1088 euroa ja korvaussumma tapaturmaa kohden laski hieman edellisestä vuodesta. Työpaikkatapaturmia korvattiin noin 2 miljoonalla eurolla, työmatkatapaturmia noin miljoonalla eurolla ja ammattitauteja 75 tuhannella eurolla. Rahallisten korvausten määrässä oli suuria eroja työtapaturmakohtaisesti. Korvausten suuruus oli joissain tapauksissa alle kymmenen euroa, mutta oli korkeimmillaan työpaikkatapaturmissa yli Taulukko 9. Korvattuja päiviä aiheuttaneet työpaikka- ja työmatkatapaturmat päivien määrän mukaan Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat 100 työntekijää 100 työntekijää lkm kohti lkm kohti Ei korvattuja päiviä , ,8 3 päivää 104 0,3 31 0,1 4 7 päivää 378 1, , päivää 240 0, , päivää 120 0,3 80 0, päivää 83 0,2 40 0,1 Yli 56 päivää 64 0,2 46 0,1 Yhteensä , ,0 5 Vertailussa mukana yli 100 työtekijän virastot, joissa on tapahtunut vähintään 5 työtapaturmaa. 6 Ammattitautitapausten lukumäärä on liian pieni vertailuun. 6

7 Taulukko 10. Korvauksia aiheuttaneet työpaikka- ja työmatkatapaturmat korvausten suuruuden mukaan Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat 100 työntekijää 100 työntekijää lkm kohti lkm kohti Ei korvauksia 259 0,7 69 0,2 Alle , , , , , , , , , , ,2 43 0,1 Vähintään ,0 3 0,0 Yhteensä , ,0 Taulukko 11. Korvauksia aiheuttaneet työpaikkatapaturmat viraston/laitoksen mukaan vuonna 2008 Korvatut tapaturmat Päivät Korvaus Virasto/laitos Korvatut 100 työntekijää Korvatut Tapaturmaa Korvaus, tapaturmaa tapaturmat kohti päivät kohti euroa kohti, euroa Sosiaalivirasto 444 3, , Terveyskeskus 289 3, , Opetusvirasto 273 4, , Rakennusvirasto 186 9, , Palmia 154 7, , Liikennelaitos , , Pelastuslaitos 99 14, , Helsingin Energia 47 3, , Liikuntavirasto 30 6, , Helsingin Satama 28 11, , Nuorisoasiainkeskus 23 5, , Kiinteistövirasto 20 4, , Helsingin Vesi 19 5, , Kaupunkisuunnitteluvirasto 9 3,1 75 8, Talous- ja suunnittelukeskus 7 1,1 36 5, Kaupunginkirjasto 6 1, , Kaikki virastot ja laitokset , , euroa ja työmatkatapaturmissa lähes euroa. 13 prosentissa työpaikkatapaturmia ja 9 prosentissa työmatkatapaturmia ei maksettu lainkaan rahallista korvausta. Korvauksia aiheutuneista työpaikkatapaturmista joka viidennessä korvaus oli alle sata euroa ja 61 prosentissa korvaus oli alle 500 euroa. Vain 4 prosentissa korvatuista työpaikkatapaturmista korvaus oli yli 5000 euroa. Työmatkatapaturmissa korvaus oli alle sata euroa 16 prosentissa ja alle 500 euroa 49 prosentissa korvatuista työmatkalla tapahtuneista tapaturmista. Yli 5000 euron korvauksia maksettiin 7 prosentissa korvattuja työtapaturmia. 7 Korvaukset työpaikalla tapahtuneita tapaturmia kohden olivat suurimmat Helsingin Energiassa ja nuorisoasiainkeskuksessa. Työmatkatapaturmien kohdalla suurimmat korvaukset tapaturmaa kohden saatiin kaupunginkirjastossa ja Helsingin Energiassa. Ammattitautitapauksissa suurimmat korvaukset tapauksia kohti olivat sosiaalivirastossa ja opetusvirastossa. 8 7 Ammattitautitapausten lukumäärä on liian pieni vertailuun. 8 Vertailussa mukana yli 100 työtekijän virastot, joissa on tapahtunut vähintään 5 työpaikka- tai työmatkatapaturmaa ja ammattitautivertailussa vähintään kolme tapausta. 7

8 Taulukko 12. Korvauksia aiheuttaneet työmatkatapaturmat viraston/laitoksen mukaan vuonna 2008 Korvatut tapaturmat Päivät Korvaus Virasto/laitos Korvatut 100 työntekijää Korvatut Tapaturmaa Korvaus, tapaturmaa tapaturmat kohti päivät kohti euroa kohti, euroa Sosiaalivirasto 218 1, , Terveyskeskus 183 2, , Opetusvirasto 99 1, , Palmia 39 1, , Rakennusvirasto 31 1, , HKL-Liikennelaitos 25 2, , Talous-ja suunnittelukeskus 14 2, , Kiinteistövirasto 11 2,3 65 5, Kaupunginkirjasto 9 1, , Helsingin Energia 9 0, , Liikuntavirasto 9 1, , Pelastuslaitos 7 1,0 59 8, Kaupunkisuunn.virasto 7 2,4 19 2, Helsingin Vesi 6 1,9 28 4, Kaikki virastot ja laitokset 702 1, , Taulukko 13. Korvauksia aiheuttaneet ammattitaudit viraston/laitoksen mukaan vuonna 2008 Korvatut ammatti- Päivät Korvaus Virasto/laitos Korvatut taudit 100 Korvatut Tapaturmaa Korvaus, tapaturmaa ammattitaudit työntekijää kohti päivät kohti euroa kohti, euroa Sosiaalivirasto 14 0, , Terveyskeskus 14 0,2 35 2, Opetusvirasto 6 0,1 0 0, Helsingin Energia 5 0,4 0 0, Rakennusvirasto 3 0,2 0 0, Kaikki virastot ja laitokset 46 0, ,

9 Työpaikkatapaturmien luonne Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen Terävään esineesen astuminen takertuminen, klhi kolhiminen yms. i Laitteen, työkalun, esineen tai eläimen hallinnan menetys Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen liukuminen, törmääminen Väkivalta, järkyttävä tilanne, poikkeava läsnäolo tilanne läsnäolo Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen yms. Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo Muu tai ei tietoa i i 0,2 3,8 5,9 8,5 10,6 12,11 13,7 17,3 27, % Henkilön liikuminen (myös paikoillaan kuten pukeutuminen peseytyminen yms.) Esineiden käsitteleminen (avata, sulkea, kaataa yms.) 18,7 42,6 Kuva 3. Viimeisin, tavallisesta poikkeava tapahtuma, joka johti työpaikkatapaturmaan (poikkeama) Taakan käsivoimin siirtäminen Käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen Paikallaan oleminen työpisteessä Kulkuneuvon tai siirtolaitteen ohjaaminen tai sellaisessa matkustaminen Koneen käyttäminen Muu tai ei tietoa 20 2,0 1,5 Kuva 2. Henkilön työsuoritus eli täsmällinen toiminta juuri ennen vahingoittumista työpaikalla 7,3 7,9 8,9 11, % Työpaikalla tapahtuneet tapaturmat tilastoidaan yhteiseurooppalaisen ESAW -luokittelun mukaan. Luokittelussa työpaikkatapaturmien syyt, olosuhteet ja seuraukset kuvataan kahdeksan eri muuttujan avulla. Luokittelusta käy ilmi työtehtävän luonne vahingoittumishetkellä eli työvaiheen luonne. Luokittelussa erotellaan työsuoritus, jolla tarkoitetaan henkilön täsmällistä toimintaa juuri ennen vahingoittumista sekä viimeisin tapaturmaa edeltänyt epätavallinen tapahtuma eli poikkeama. Vahingoittumisesta selvitetään tapa, jolla vammautunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa, ja välitön fyysinen aiheuttaja eli nk. aineellinen tekijä. Lopuksi luokitellaan vamman laatu ja vahingoittunut ruumiinosa. Työpaikkatapaturmista suurin osa (43 %) käynnistyi työtilanteissa, joissa henkilö liikkui jollain tavoin, esimerkiksi oli konkreettisesti liikkeellä tai teki paikoillaan jotain muuhun kuin työsuoritukseen liittyvää liikettä. Seuraavaksi yleisimmin tapaturmien lähtötilanteessa henkilö joko käsitteli jotain esinettä (19 %), siirsi taakkaa käsivoimin (11 %) tai työskenteli käsikäyttöisten työkalujen kanssa (9 %). Liukastuminen, kaatuminen tai putoaminen aiheuttaa yleisemmin tapaturmia työpaikalla, vuonna 2008 näin oli 28 prosentissa tapauksia. 17 prosentissa tapauksista työpaikkatapaturmaan johtava poikkeama oli nostaessa, työntäessä, vääntäessä tai horjahtaessa tapahtunut henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen ja 14 prosentissa tapauksista vahingoituttiin astumalla terävän esineen päälle tai itseään muuten kolhimalla. Väkivalta oli kaupungin henkilöstön työtapaturmien aiheuttajista neljänneksi yleisin, 12 prosenttia työpaikkatapaturmista johtui väkivallasta tai muusta järkyttävästä tilanteesta. 11 prosenttia työpaikalla tapahtuneista tapaturmista johtui laitteen, työkalun, esineen tai eläimen hallinnan menetyksestä. 9

10 Taulukko 14. Työpaikkatapaturmien välitön fyysinen aiheuttaja vuonna 2008 Fyysinen aiheuttaja Kappaletta % Telineet, tasot, pinnat ,0 Kulkuväylät,alustat, maa, ovet, seinät, ikkunat, esteet ,2 Maanpinnan yläpuoliset rakenteet 67 3,3 Muut 31 1,5 Aineet, tarvikkeet ja varusteet ,1 Materiaalit, esineet, tuotteet, sirpaleet, koneen osat ,1 Toimistotavarat, henkilökoht. tavarat, harrastusväl. 56 2,7 Kemialliset, biologiset, radioakt. aineet, nesteet 27 1,3 Muut 0 0,0 Työkalut, koneet ja laitteistot ,4 Käsityökalut 108 5,2 Käsikäyttöiset konetyökalut 22 1,1 Putket, letkut,ventiilit 14 0,7 Käsikäyttöiset työkalut 8 0,4 Moottorit 2 0,1 Muut 81 3,9 Kulkuvälineet 59 2,9 Maakulkuneuvot 51 2,5 Muut 8 0,4 Muut ,3 Ihmiset, eläimet, kasvit ,8 Irtojäteet 7 0,3 Melu 24 1,2 Muut luetteloimattomat aiheuttajat ,3 Aiheuttaja tuntematon 20 1,0 Yhteensä ,0 Työpaikkatapaturmissa vamman aiheuttajana eli fyysisenä tekijänä olivat 31 prosentissa tapauksista erilaiset rakenteet, tasot ja pinnat. Yleisimpiä näistä olivat mahdollisesti liukkaat tai esteiset kulkuväylät ja alustat. Erilaiset aineet, tarvikkeet ja varusteet olivat välittömänä fyysisenä aiheuttaja 23 prosentissa tapauksia, näistä tapaturmia aiheuttavat etenkin erilaiset koneiden osat, esineet ja sirpaleet. Toiset ihmiset sekä eläimet tai kasvit ovat kolmanneksi yleisin tapaturmien aiheuttaja, yhteensä 18 prosentissa tapauksia. Työkalut, koneet ja laitteet aiheuttavat 11 prosenttia tapaturmista, niistä yleisimmin käsityökalut. Kaikista työpaikalla tapahtuneista vammoista 40 prosenttia oli sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä tai venähdyksiä. Neljännes tapauksista oli haavoja tai pinnallisia vammoja ja 24 prosenttia työpaikkatapaturmista oli tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Työpaikkatapaturmista 37 prosenttia kohdistui yläraajoihin ja 26 prosenttia alaraajoihin. Yläraajoissa eniten loukattiin sormia; 17 prosentissa kaikista työpaikkatapaturmista vammautunut ruumiinosa oli sormet. Yläraaja-vammoista 36 prosenttia oli haavoja tai pinnallisia vammoja, 30 prosenttia sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja 23 prosenttia tärähdyksiä tai ruhjevammoja. Alaraajoista eniten loukattiin jalkoja, polvet mukaan lukien sekä nilkkoja. Alaraajavammoista 58 prosenttia oli Niska, kaula 1,7 % Selkä 12,9 % Käsi, kyynärpää ja muut yläraajan j vammat 9,8 % Jalat, polvet ja muut alaraajan vammat 12,7 % Pää, ei silmä 7,2% Koko keho tai useat sen alueet 4,3 % Silmä 5,5 % Olkapää ja olkanivel 5,3 % Vartalo ja sisäelimet 34% 3,4 % Sormet 17,3 % Ranne 4,3 % Muu luokittelematon tai ei tietoa 2,5 % Nilkka 8,9 % Jalkaterä ja varpaat 4,1 % Kuva 4. Työpaikkatapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan mukaan vuonna

11 sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja 27 prosenttia oli tärähdyksiä tai ruhjevammoja. Työpaikan tapaturmista 13 prosenttia kohdistui päähän. Näistä lähes puolet kohdistui silmiin (43 %), pää, aivot ja selkäydinhermot ja -verisuonet kirjattiin vahingoittuneeksi ruumiinosaksi 23 prosentissa päävahinkoja ja kasvot 16 prosentissa tapauksista. Päähän kohdistuneista vammoista 66 prosenttia oli haavoja ja pinnallisia vammoja sekä 25 prosenttia tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Työpaikkatapaturmista 13 prosenttia kohdistui selkään. Näistä suurin osa (88 %) oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä. Taulukko 15. Työpaikka- ja työmatkatapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja vamman laadun mukaan vuonna 2008 RUUMIINOSA VAMMAN LAATU Haavat ja Sijoiltaan Tärähdykset, Palovammat, Myrkytykset Muu Yhteensä pinnalliset Luun- menot, sis. ja syöpymiset ja tai kpl vammat murtumat nyrjähdykset ruhjevammat ja paleltumiset tulehdukset ei tietoa % Työpaikkatapaturmat Pää ,7 Niska ja kaula ,7 Selkä ,9 Vartalo ja sisäelimet ,4 Yläraajat ,7 Alaraajat ,8 Koko keho ja useat sen alueet ,3 Muu, luokittelematon ruumiinosa ,4 Ei tietoa ,1 Yhteensä, kpl ,0 Yhteensä, % 24,7 5,5 39,7 24,0 1,4 0,4 4,2 100,0 Työmatkatapaturmat Pää ,4 Niska ja kaula ,4 Selkä ,8 Vartalo ja sisäelimet ,8 Yläraajat ,0 Alaraajat ,3 Koko keho ja useat sen alueet ,3 Muu, luokittelematon ruumiinosa ,5 Ei tietoa ,4 Yhteensä, kpl ,0 Yhteensä, % 9,9 11,8 42,2 34,4 0,0 0,0 1,8 100,0 11

12 Työmatkatapaturmien luonne ESAW -luokittelumenetelmä sisältää työmatkalla tapahtuneista tapaturmista ainoastaan tiedot vahingoittuneesta ruumiinosasta ja vamman laadusta. Kaikista työmatkalla tapahtuneista vammoista lähes puolet oli sijoiltaan menoja ja nyrjähdyksiä (42 %) ja 34 prosenttia oli tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Työpaikkatapaturmissa yleisiä haavoja ja pintavammoja sattui työmatkoilla vähemmän (10 %), kun taas luunmurtumat olivat yleisempiä työmatkoilla kuin työpaikoilla. Niitä tapahtui 12 prosentissa kaikista työmatkatapaturmista. Raajojen vammat ovat yleisimpiä myös työmatkojen tapaturmissa, mutta päinvastoin kuin työpaikalla tapahtuneissa tapaturmissa, työmatkan turmissa vahingoittuvat yleisemmin alaraajat. 41 prosenttia työmatkatapaturmista kohdistuu alaraajoihin, niistä 53 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja 31 prosenttia tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Yläraajoihin kohdistui 23 prosenttia työmatkatapaturmista. Yleisimmin yläraajojen tapaturmissa tapahtui sijoiltaan menoja ja nyrjähdyksiä (36 %) ja tärähdyksiä ja ruhjevammoja (28 %). Työmatkoilla kohdistui päähän suhteellisesti vähemmän tapaturmia kuin työpaikoilla. Pää oli vahingoittunut ruumiinosa vain 5 prosentissa työmatkatapaturmista. Sen sijaan niskaa ja kaulaa (5 %) sekä koko kehoa tai ainakin useaa sen aluetta (12 %) vahingoitetaan suhteellisesti useammin työmatkalla kuin työpaikalla. Selkä oli vahingoittunut ruumiinosa 8 prosentissa työmatkatapaturmia. Laatuseloste AINEISTO Helsingin kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö. TILASTOINTIAJANKOHTA AINEISTON LAAJUUS Kokonaisaineisto, peittävyys 100 prosenttia. TIETOLÄHDE Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola. Tallenteet henkilöstön työtapaturma- ja ammattitauti ilmoituslomakkeista. EDELLISET TIEDOT Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 2008:28 VERTAILTAVUUS Vuosien työtapaturmatilastoissa (tilastojulkaisut 2006:25, 2005:22 ja 2004:20) ammattitautimäärissä on ollut virheellisesti mukana työperäiset vammat (vahinkotyyppi 9). Vuoden 2006 tilastoista lähtien ammattitaudeiksi on luokiteltu ainoastaan vahinkotyyppi 8 ammattitaudit. 12