Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2011

Transkriptio

1 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus työntekijää 8 Kuva 7 1. Työtapaturmat 100 työntekijää vuosina Kaikki tapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2011 Helsingin kaupungin henkilöstölle tapahtui vuonna 2011 yhteensä työtapaturmaa Kuva 1. Työtapaturmat 100 työntekijää vuosina Työtapaturmien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Työpaikalla sattui 5 tapaturmaa jokaista sataa työntekijää, työpaikkatapaturmia oli Lähde: Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola Työmatkatapaturmia tapahtui 877 eli 2,2 jokaista sataa työntekijää. Ammattitautiepäilyjä oli 71 eli 0,2 tapausta jokaista sataa työntekijää. Tilastoja ISSN X (verkossa) Jukka Tuominen Puh. (09) jukka.m.tuominen@hel.fi

2 Työtapaturmat vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana Helsingin kaupungin työntekijöille tapahtui 2854 työtapaturmaa. Tapaturmista 1977 sattui työpaikalla ja 877 työmatkalla. Kaikkiaan kaupungin henkilöstön työtapaturmista 69 prosenttia tapahtui työpaikalla ja 31 prosenttia työmatkalla. Vuonna 2011 Helsingin kaupungin työtapaturmien lukumäärä nousi edellisvuodesta alle prosentin. Työpaikkatapaturmien määrä laski edellisestä vuodesta yhden prosentin ja työmatkatapaturmien määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Ammattitauteja ei ole enää laskettu mukaan työtapaturmalukuihin. Tämän vuoksi kaikkia työtapaturmia koskevat luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa esiintyvien lukujen kanssa. Tämän raportin aikasarja on päivitetty vastaamaan tätä muutosta. Kaupungin henkilöstön ammattitaudit käsitellään omassa osiossaan raportin lopussa. Taulukko 1. Helsingin kaupungin henkilöstölle tapahtuneet työtapaturmat vuosina Työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Sataa työntekijää Työtapaturmat 6,6 7,3 6,5 7,2 7,2 Työpaikkatapaturmat 5,0 5,3 4,7 5,1 5,0 Työmatkatapaturmat 1,6 2,0 1,8 2,1 2,2 Henkilöstön määrä Vuonna 2011 työtapaturmia tapahtui jokaista 100 työntekijää 7,2. Näistä 5,0 oli työpaikka- ja 2,2 työmatkatapaturmia. Suhteessa henkilöstön määrään muutokset ovat olleet niin työpaikkatapaturmien kuin työmatkatapaturmienkin osalta hyvin pieniä. Vuonna 2011 Helsingin kaupungin työpaikkatapaturmataajuus 1 oli 33. Korvauksia maksettiin 84 prosentissa työpaikkatapaturmista ja taajuus korvattujen työpaikkatapaturmien osalta oli 28. Korvattuja sairauspäiviä sisälsi 46 prosenttia kaikista työpaikkatapaturmista ja taajuus näiden osalta oli 15. Työtapaturmataajuus on pysynyt lähes samana kuin edellisenä vuonna sekä kaikkien työpaikkatapaturmien että sairauspäiviin johtaneiden työtapaturmien osalta. Rahallisiin korvauksiin johtaneiden tapaturmien kohdalla on kuitenkin tapahtunut pientä laskua. Vuonna 2010 havaittu työtapaturmataajuuden kasvu Taulukko 2. Työpaikkatapaturmataajuus Kaikki työpaikkatapaturmat tapaturmat Korvattuihin päiviin johtaneet tapaturmat Taajuus 32,8 27,5 15,0 Lukumäärä ,9 45, Taajuus 32,9 28,4 15,3 Lukumäärä ,2 46, Taajuus 31,4 26,0 14,6 Lukumäärä Työtapaturmataajuus = ilmoitettujen työtapaturmien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia. 2

3 on siis tasoittunut. 2 Eri virastot ja laitokset Työtapaturmia tapahtui kaikissa muissa virastoissa paitsi tarkastusvirastossa, asuntotuotantotoimistossa sekä ruotsinkielisessä työväenopistossa. Hieman alle kolmannes kaikista työtapaturmista tapahtui sosiaalivirastossa ja lähes viidennes sattui terveyskeskuksessa. Tätä tosin selittää kyseisten virastojen suuri koko. Henkilöstön kokoon suhteutettuna eniten työtapaturmia tapahtui vuoden 2010 tavoin rakentamispalvelussa (Stara). Myös pelastuslaitoksella, Helsingin Satamassa sekä liikuntavirastossa sattui vuoden 2011 aikana yli kymmenen tapaturmaa jokaista sataa työntekijää. Vähiten työtapaturmia 100 työntekijää tapahtui kulttuurikeskuksessa, hallintokeskuksessa ja kaupunginorkesterissa, joissa työtapaturmia oli vuonna 2011 alle kolme kappaletta jokaista 100 työntekijää. 3 Yli sadan työntekijän virastoista suhteessa henkilöstöön eniten tapaturmia työpaikalla sattui rakentamispalvelussa ja pelastuslaitoksella. Vähiten työpaikkatapaturmia oli taloushallintopalvelussa, rakennusvalvontavirastossa sekä talousja suunnittelukeskuksessa. Kaupunginorkesteri oli ainoa yli sadan hengen virasto, jossa ei tapahtunut yhtään työpaikkatapaturmaa vuoden 2010 aikana. Työmatkatapaturmia tapahtui henkilöstön 2 Helsingin kaupunki ei tilastoi tehtyjä työtunteja. Tehdyt työtunnit on laskettu henkilöstötyövuosista, joista on poistettu lomat ja muut poissaolot. Poikkeuksena Helsingin Energia, jonka tehdyt työtunnit on yhdistetty laskelmaan. Laskelmissa ei ole huomioitu ylitöitä. Kaupungin henkilöstön työaika vaihtelee tehtävien mukaan. Laskelmissa on käytetty 7,5 tunnin työpäivää. 3 Vertailussa ovat mukana ainoastaan yli 100 työntekijän virastot. Pieniä virastoja tarkastellaan erikseen. Taulukko 3. Työtapaturmat 100 työntekijää virastoittain ja laitoksittain vuonna 2011 Kaikki työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Henkilöstö Sosiaalivirasto 7,1 4,9 2, Terveyskeskus 7,2 4,8 2, Opetusvirasto 6,0 4,3 1, Palmia 9,6 6,9 2, Rakentamispalvelu 12,2 10,3 1, Helsingin Energia 5,3 3,1 2, Liikennelaitos 9,2 6,8 2,3 938 Pelastuslaitos 11,7 10,2 1,5 683 Kaupunginkirjasto 3,1 1,5 1,6 548 Liikuntavirasto 10,0 8,2 1,8 490 Rakennusvirasto 5,4 2,7 2,7 481 Kiinteistövirasto 5,4 2,4 3,1 459 Nuorisoasiainkeskus 8,3 5,6 2,7 410 Taloushallintopalvelu 4,8 0,8 4,1 394 Kaupunkisuunnitteluvirasto 5,1 2,7 2,4 297 Hallintokeskus 2,5 1,3 1,3 240 Talous-ja suunnittelukeskus 5,7 0,4 5,3 227 Helsingin Satama 11,4 9,8 1,6 193 Suomenkielinen työväenopisto 4,3 3,2 1,1 188 Ympäristökeskus 4,4 1,3 3,1 159 Työterveyskeskus 4,0 1,3 2,6 151 Kulttuurikeskus 2,9 1,4 1,4 138 Rakennusvalvontavirasto 3,3 0,8 2,5 121 Kaupunginorkesteri 0,9 0,0 0,9 117 Muut (11 kpl) 6,9 4,6 2,3 612 Yhteensä 7,2 5,0 2,

4 Taulukko 4. Työtapaturmat 100 työntekijää viraston/laitoksen mukaan Taulukko 5. Työpaikka- ja työmatkatapaturmat viraston/laitoksen mukaan vuonna Rakentamispalvelu 14,1 15,7 12,2 Pelastuslaitos 14,5 13,0 11,7 Helsingin Satama 13,0 8,1 11,4 Liikuntavirasto 8,7 10,0 10,0 Palmia 9,1 9,5 9,6 Liikennelaitos 12,8 7,7 9,2 Nuorisoasiainkeskus 6,8 7,7 8,3 Terveyskeskus 5,5 6,2 7,2 Sosiaalivirasto 6,0 7,0 7,1 Opetusvirasto 5,7 6,8 6,0 Talous-ja suunnittelukeskus 1,5 5,1 5,7 Kiinteistövirasto 2,1 5,0 5,4 Rakennusvirasto 8,2 4,8 5,4 Helsingin Energia 4,1 4,9 5,3 Kaupunkisuunnitteluvirasto 2,7 4,5 5,1 Taloushallintopalvelu 3,3 4,5 4,8 Ympäristökeskus 1,9 2,5 4,4 Suomenkielinen työväenopisto 7,0 4,0 4,3 Työterveyskeskus 2,5 4,0 4,0 Rakennusvalvontavirasto 4,0 4,1 3,3 Kaupunginkirjasto 3,9 5,4 3,1 Kulttuurikeskus 5,6 3,9 2,9 Hallintokeskus 3,4 4,3 2,5 Kaupunginorkesteri 0,9 3,6 0,9 Kaikki virastot ja laitokset 6,5 7,2 7,2 Työmatkatapaturmia Työtapaturmat Niistä Työpaikkatapaturmia Sosiaalivirasto ,0 31,0 Terveyskeskus ,1 33,9 Opetusvirasto ,0 28,0 Palmia ,5 28,5 Rakentamispalvelu ,3 15,7 Liikennelaitos 86 74,4 25,6 Pelastuslaitos 80 87,5 12,5 Helsingin Energia 64 57,8 42,2 Liikuntavirasto 49 81,6 18,4 Nuorisoasiainkeskus 34 67,6 32,4 Rakennusvirasto 26 50,0 50,0 Kiinteistövirasto 25 44,0 56,0 Helsingin Satama 22 86,4 13,6 Taloushallintopalvelu 19 15,8 84,2 Kaupunginkirjasto 17 47,1 52,9 Kaupunkisuunnitteluvirasto 15 53,3 46,7 Talous-ja suunnittelukeskus 13 7,7 92,3 Suomenk. työväenopisto 8 75,0 25,0 Ympäristökeskus 7 28,6 71,4 Hallintokeskus 6 50,0 50,0 Työterveyskeskus 6 33,3 66,7 Kulttuurikeskus 4 50,0 50,0 Rakennusvalvontavirasto 4 25,0 75,0 Kaupunginorkesteri 1 0,0 100,0 Kaikki virastot ja laitokset ,3 30,7 4

5 Taulukko 6. Alle 100 työntekijän virastoissa tapahtuneet työtapaturmat 100 työntekijää (3 vuoden liukuva keskiarvo) Helsingin Tukkutori 11,6 18,7 22,4 23,6 Korkeasaaren eläintarha 14,6 15,6 13,3 15,5 Oiva-Akatemia 14,8 Taidemuseo 2,5 4,2 6,0 6,0 Tietokeskus 3,5 3,5 4,8 4,7 Hankintakeskus 7,5 3,6 2,7 4,1 Kaupunginmuseo 7,0 4,8 4,2 2,9 Henkilöstökeskus 5,7 5,9 3,4 2,6 Ruotsink. työväenopisto 2,2 3,1 3,1 2,1 Asuntotuotantotoimisto 0,7 1,3 0,6 0,6 Tarkastusvirasto 4,7 1,7 0,0 0,0 Kaikki virastot ja laitokset 6,7 6,8 7,0 7,0 kokoon nähden eniten talous- ja suunnittelukeskuksessa, taloushallintopalvelussa sekä ympäristökeskuksessa. Työtapaturmien lukumäärä suhteessa henkilöstön määrään vaihtelee monissa virastoissa vuosittain. Vuoden 2010 ja 2011 välillä muutokset ovat kuitenkin olleet tavallista maltillisempia. Henkilöstön määrään suhteutettuna virastojen ja laitosten työtapaturmien yhteenlaskettu määrä pysyi samana edelliseen vuoteen verrattuna. Yksittäisten virastojen kohdalla tapahtui niin nousua kuin laskuakin, mutta muutokset olivat pääosin hyvin pieniä. Suurista virastoista työtapaturmien määrä on viime vuosien aikana ollut keskimääräistä korkeampi rakentamispalvelussa, pelastuslaitoksella, liikuntavirastossa, Palmiassa ja liikennelaitoksella. Helsingin Sataman aiempien vuosien laskusuunta on vuonna 2011 kääntynyt ja työtapaturmien määrä on noussut yli kolmella jokaista sataa työntekijää. Edelliseen vuoteen verrattuna työtapaturmien määrä on laskenut eniten rakentamispalvelussa, yhteensä 3,5 tapaturmaa sataa työntekijää. Kolmen vuoden tarkastelujaksolla selkein vähennys on tapahtunut pelastuslaitoksella, rakennusvirastossa ja kulttuurikeskuksessa. Pelastuslaitoksen henkilöstön kokoon suhteutetut työtapaturmaluvut ovat laskeneet vuodesta 2008 jo yli kuudella tapaturmalla sataa työntekijää. Keskimääräistä vähemmän työtapaturmia on useana vuonna peräkkäin tapahtunut hallintokeskuksessa, kaupunginorkesterissa ja ympäristökeskuksessa. Ympäristökeskuksessa työtapaturmien määrä henkilöstöön suhteutettuna on tosin noussut jo kahtena vuonna peräkkäin. Varsinkin pieniä virastoja tarkasteltaessa täytyy huomioida, että pieni vaihtelu työtapaturmien vuosittaisessa lukumäärässä saattaa vaikuttaa merkittävästi henkilöstöön suhteutettuun tapaturmien osuuteen. Tästä syystä alle sadan työntekijän virastojen työtapaturmatarkastelussa käytetään kolmen vuoden keskiarvoa. Tukkutorilla, Korkeasaaren eläintarhassa ja Oiva-akatemiassa työtapaturmia sattui 100 työntekijää koko kaupungin henkilöstön keskiarvoa enemmän. Asuntotuotantotoimistossa, tarkastusvirastossa, ruotsinkielisessä työväenopistossa, henkilöstökeskuksessa ja kaupunginmuseossa työtapaturmia on sen sijaan sattunut kolmen viimeisen vuoden keskiarvoa tarkasteltaessa vuosittain keskimäärin vain alle kolme tapaturmaa sataa työntekijää. 5

6 Korvaukset Taulukko 7. Työtapaturmista aiheutuneet korvaukset Helsingin kaupungin henkilöstölle sattuneista työtapaturmista 86 prosenttia eli 2464 tapausta johti rahallisiin korvauksiin vuonna 2011 (mukaan ei ole laskettu vuoden 2011 pysyviä korvauksia). Tapaturmat johtivat korvauksiin lähes yhtä usein kuin edellisenä vuonna, jolloin korvauksia maksettiin 87 prosentissa tapaturmista; työpaikalla sattuneista tapaturmista korvattiin 84 prosenttia ja työmatkalla tapahtuneista tapaturmista 92 prosenttia. Työmatkatapaturmien kohdalla korvattavien tapaturmien osuus kasvoi jo toista vuotta peräkkäin, kun taas korvattavien työpaikkatapaturmien osuus hieman laski. Rahalliset korvausvelvoitteet olivat vuonna 2011 yhteensä 3,55 miljoonaa euroa, josta työpaikkatapaturmien osuus oli noin 2,1 miljoonaa ja työmatkatapaturmien 1,5 miljoonaa euroa. Korvaussumma nousi jälleen viime vuodesta sekä määrällisesti että suhteessa tapaturmien määrään. Korvauksia maksettiin 10 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2011 kaikkia työtapaturmia kohden maksettiin korvauksia euroa ja korvattuja työtapaturmia kohden euroa. Korvaussumma tapaturmaa nousi edellisestä vuodesta yhdeksän prosenttia. Vuonna 2011 tapahtui 6,2 rahallisesti korvattua työtapaturmaa 100 työntekijää. Rahallisia korvauksia aiheuttaneita työpaikkatapaturmia sattui 4,2 ja työmatkatapaturmia 2,0 sataa työntekijää. Virastoista eniten korvattuja työpaikkatapaturmia 100 työntekijää oli rakentamispalvelussa, pelastuslaitoksella ja liikuntavirastossa. Työmatkatapaturmia suhteessa henkilöstöön korvattiin eniten talous- ja suunnittelukeskuksessa, taloushallintopalvelussa sekä ympäristökeskuksessa. 4 Rahallisten korvausten määrässä oli suuria eroja työtapaturmakohtaisesti. Korvausten suuruus oli joissain tapauksissa alle kymmenen euroa, mutta korkeimmillaan korvaukset olivat työpaikkatapaturmissa lähes euroa ja työmatkatapaturmissa hieman alle 4 Vertailussa mukana yli sadan työntekijän virastot, joissa tapahtunut vähintään viisi työpaikka- tai työmatkatapaturmaa. Vuosi euroa. 16 prosentissa työpaikkatapaturmia ja 8 prosentissa työmatkatapaturmia ei maksettu lainkaan rahallista korvausta. Korvauksia aiheuttaneista työpaikkatapaturmista 21 prosentissa korvaus oli alle sata euroa ja 76 prosentissa alle euroa. Kuudessa prosentissa korvatuista työpaikkatapaturmista korvaus oli vähintään euroa. Työmatkatapaturmissa korvaus oli alle sata euroa 16 prosentissa ja alle euroa 67 prosentissa korvatuista työmatkalla tapahtuneista tapaturmista. Yli euron korvauksia maksettiin 10 prosentissa korvattuja työmatkatapaturmia. Keskimääräiset korvaukset korvattuja työpaikkatapaturmia kohden olivat vuonna 2011 suurimmat pelastuslaitoksella, Helsingin Satamassa ja rakentamispalvelussa. Työtapaturmatilanteessa maksetaan päivärahaa työtapaturman aiheuttaessa vähintään kolmen peräkkäisen päivän työkyvyttömyyden. Päivärahaa maksetaan myös lauantailta ja pyhäpäivistä. Rahallisiin korvauksiin johtaneista tapauksista 1365 eli 55 prosenttia aiheutti myös työpäivien korvauksia. Yhteensä työpäiviä korvattiin päivää, mikä on noin viisi prosenttia enemmän kuin edellise- Työtapaturmat Rahallisiin korvauksiin johtaneet työtapaturmat Korvaukset ( ) Korvaus kaikkia tapaturmia ( ) Korvaus korvattuja tapaturmia ( ) tapaturmat 100 työntekijää , , , , ,2 Muutos ,7 11,8 23,3 10,5 10,3 9, ,8-0,3 10,2 9,3 10,5-0,9 6

7 Taulukko 8. Korvauksia aiheuttaneet työpaikka- ja työmatkatapaturmat korvausten suuruuden mukaan 2011 Työpaikkatapaturmat lkm 100 työntekijää tapaturmista Työmatkatapaturmat lkm 100 työntekijää tapaturmista Yhteensä ,0 100, ,2 100 Ei korvauksia 319 0,8 16,1 71 0,2 8,1 Korvauksia maksettu ,2 83, ,0 91,9 Korvausten suuruus: 100,0 100 alle ,9 21, ,3 16, ,9 20, ,4 20, ,6 14,5 97 0,2 12, ,8 19, ,4 18, ,8 18, ,5 23, ,2 4,9 73 0,2 9,1 Vähintään ,0 0,5 6 0,0 0,7 Taulukko 9. Korvattuja päiviä aiheuttaneet työpaikka- ja työmatkatapaturmat päivien mukaan 2011 Työpaikkatapaturmat lkm 100 työntekijää tapaturmista lkm 100 työntekijää tapaturmista Yhteensä ,1 100, ,1 100,0 Ei korvattuja päiviä ,7 54, ,1 48,0 Päiviä korvattu 906 2,3 45, ,2 52,0 Korvattuja päiviä: 100,0 100,0 3 päivää 100 0,3 11,0 35 0,1 7,7 4 6 päivää 251 0,6 27, ,3 23, päivää 295 0,7 32, ,3 25, päivää 124 0,3 13,7 74 0,2 16, päivää 102 0,3 11, ,3 23,0 Vähintään 91 päivää 34 0,1 3,8 17 0,0 3,7 Työmatkatapaturmat 7

8 Taulukko 10. Korvauksia aiheuttaneet työpaikkatapaturmat viraston/laitoksen mukaan vuonna 2011 Henkilöstö työpaikkatapaturmat tapaturmat 100 työntekijää Tapaturmat, jotka johtaneet korvattuihin päiviin 100 työntekijää päivät yhteensä päivät korvattua tapaturmaa Korvaukset yhteensä, euroa Korvaus tapaturmaa, euroa Sosiaalivirasto ,1 2, Terveyskeskus ,8 2, Opetusvirasto ,6 1, Palmia ,1 4, Rakentamispalvelu ,6 5, Liikennelaitos ,5 3, Pelastuslaitos ,6 4, Liikuntavirasto ,6 4, Helsingin Energia ,9 1, Nuorisoasiainkeskus ,4 2, Helsingin Satama ,7 5, Rakennusvirasto ,3 1, Kaupunginkirjasto ,5 1, Kaupunkisuunnitteluvirasto ,7 0, Kiinteistövirasto ,5 0, Kaikki virastot ja laitokset ,2 2, nä vuonna. Tapauksia, joissa olisi korvattu ainoastaan työpäiviä ilman rahallista korvausta, ei ollut yhtään vuonna Kaikki rahallisia korvauksia aiheuttavat työtapaturmat eivät siis johda korvattaviin sairauspäiviin. Kaupungin työntekijöiden työpaikkatapaturmista 54 prosentissa ja työmatkatapaturmista 48 prosentissa ei korvattu yhtään päivää eli sairausloma kesti enintään kaksi päivää. Päivien korvauksia aiheuttaneista työpaikkatapaturmista 39 prosentissa korvattiin tapaturmapäivän lisäksi enintään kuusi päivää. Enintään kaksi viikkoa korvattiin 72 prosentissa työpaikkatapaturmista ja 15 prosenttia korvattuja päiviä sisältävistä työpaikkatapaturmista kesti yli kuukauden (30 päivää). Korvattuja päiviä sisältävissä työmatkatapaturmissa oli sairauspäiviä aiempien vuosien tapaan hieman useammin kuin työpaikkatapaturmissa. Sairauslomat olivat myös keskimäärin pidempiä. Noin 31 prosentissa korvattuja päiviä aiheuttaneista työmatkatapaturmista korvattiin enintään viikko ja enintään kaksi viikkoa korvattiin 57 prosentissa tapauksista. Vähintään kuukausi korvattiin 27 prosentissa korvattuja päiviä aiheuttaneista työmatkatapaturmista. Virastoista eniten korvattuja päiviä työtapaturmia kohden oli taloushallintopalvelussa (15) ja pelastuslaitoksella (14). Rakentamispal- 8

9 Taulukko 11. Korvauksia aiheuttaneet työmatkatapaturmat viraston/laitoksen mukaan vuonna 2011 Henkilöstö työmatkatapaturmat tapaturmat 100 työntekijää Tapaturmat, jotka johtaneet korvattuihin päiviin 100 työntekijää päivät yhteensä päivät korvattua tapaturmaa Korvaukset yhteensä, euroa Korvaus tapaturmaa, euroa Sosiaalivirasto ,0 1, Terveyskeskus ,2 1, Opetusvirasto ,6 0, Palmia ,5 1, Rakentamispalvelu ,8 1, Helsingin Energia ,1 0, Liikennelaitos ,1 1, Taloushallintopalvelu ,8 2, Kiinteistövirasto ,8 1, Rakennusvirasto ,5 1, Nuorisoasiainkeskus ,7 1, Talous- ja suunnittelukeskus ,8 1, Kaupunginkirjasto ,6 0, Pelastuslaitos ,3 0, Liikuntavirasto ,6 1, Kaupunkisuunnitteluvirasto ,4 0, Ympäristökeskus ,1 2, Kaikki virastot ja laitokset ,0 1, velussa, kaupunginkirjastossa sekä liikuntavirastossa korvattiin kussakin 12 päivää työtapaturmaa. Vuonna 2011 korvauksiin johtaneita työpaikkatapaturmia kohden korvattiin keskimäärin 11 päivää. Selvästi eniten päiviä korvattiin pelastuslaitoksella (20). Korvattuja työmatkatapaturmia kohden korvattiin keskimäärin 14 päivää. Eniten päiviä korvattuja työmatkatapaturmia korvattiin rakentamispalvelussa (22) ja taloushallintopalvelussa (19). Yli sadan hengen virastoista viisi oli sellaisia, joissa ei tapahtunut lainkaan korvattaviin päiviin johtaneita työpaikkatapaturmia. Työmatkatapaturmien kohdalla tällaisia virastoja oli vain yksi. Suhteessa henkilöstön määrään eniten korvattuihin päiviin johtaneita työpaikkatapaturmia sattui rakentamispalvelussa, Helsingin Satamassa ja pelastuslaitoksella. Työmatkatapaturmien kohdalla määrä oli suurin ympäristökeskuksessa sekä taloushallintopalvelussa. 9

10 Taulukko 12. työpäivät työtapaturmaa eräissä suurimmissa virastoissa Pelastuslaitos 13,2 12,9 10,9 10,3 14,1 Rakentamispalvelu 9,3 9,2 12,4 Kaupunginkirjasto 6,4 13,9 5,0 3,6 12,2 Liikuntavirasto 11,8 12,6 16,0 19,2 12,0 Palmia 14,9 9,6 9,8 8,7 11,7 Sosiaalivirasto 11,0 11,3 8,6 9,8 10,5 Liikennelaitos 14,4 8,0 5,8 12,7 9,7 Terveyskeskus 11,1 10,2 9,5 11,7 9,7 Rakennusvirasto 4,9 9,0 8,3 Kiinteistövirasto 10,0 11,1 2,0 6,0 8,2 Opetusvirasto 4,8 4,5 4,7 5,2 8,0 Helsingin Energia 15,3 17,0 19,4 14,0 7,6 Kaikki virastot ja laitokset 10,9 9,8 8,5 9,6 10,0 Työpaikkatapaturmien luonne Työpaikalla tapahtuneet tapaturmat tilastoidaan yhteiseurooppalaisen ESAW -luokittelun mukaan. Luokittelussa työpaikkatapaturmien syyt, olosuhteet ja seuraukset kuvataan kahdeksan eri muuttujan avulla. Luokittelusta käy ilmi työtehtävän luonne vahingoittumishetkellä eli työvaiheen luonne. Seuraavaksi luokittelussa erotellaan työsuoritus, jolla tarkoitetaan henkilön täsmällistä toimintaa juuri ennen vahingoittumista sekä viimeisin tapaturmaa edeltänyt epätavallinen tapahtuma eli poikkeama. Vahingoittumisesta selvitetään tapa, jolla vammautunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa, ja välitön fyysinen aiheuttaja eli nk. aineellinen tekijä. Lopuksi luokitellaan vamman laatu sekä vahingoittunut ruumiinosa. Henkilön liikkuminen (myös paikoillaan kuten pukeutuminen peseytyminen yms.) Esineiden käsitteleminen (avata, sulkea, kaataa yms.) Taakan käsivoimin siirtäminen Paikallaan oleminen työpisteessä Käsikäyttöisillä työkaluilla, työskenteleminen 7 6 Kulkuneuvon tai siirtolaitteen ohjaaminen, tai sellaisessa matkustaminen 2 Koneen käyttäminen 2 Muu tai ei tietoa Kuva 2. Henkilön työsuoritus eli täsmällinen toiminta juuri ennen vahingoittumista työpaikalla 10

11 Työpaikkatapaturmista suurin osa (43 ) sai alkunsa työtilanteissa, joissa henkilö liikkui jollain tavoin, oli esimerkiksi konkreettisesti liikkeellä tai teki paikoillaan jotain muuhun kuin työsuoritukseen kuuluvaa liikettä. Seuraavaksi yleisimmin tapaturmien lähtötilanteessa henkilö joko käsitteli jotain esinettä (17 ), siirsi taakkaa käsivoimin (13 ) tai oli paikallaan työpisteessään (7 ). Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen Terävään esineeseen astuminen takertuminen, itsensä kolhiminen, polvistuminen, istuutuminen Väkivalta, järkyttävä tilanne poikkeava läsnäolo Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen liukuminen, törmääminen Laitteen, työkalun, esineen, eläimen hallinnan menettäminen Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen yms. Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo Muu tai ei tietoa Kuva 3. Viimeisin tavallisesta poikkeava tapahtuma, joka johti työpaikkatapaturmaan (poikkeama) Liukastuminen, kaatuminen tai putoaminen on yleisin tapaturmien aiheuttaja työpaikoilla. Vuonna 2011 näin oli edellisvuoden tapaan 29 prosentissa tapauksia. 18 prosentissa tapauksista työpaikkatapaturmaan johtava poikkeava tapahtuma oli nostaessa, työntäessä, vääntäessä tai horjahtaessa tapahtunut henkilön äkillinen kuormittuminen ja 15 prosentissa tapauksista vahingoituttiin itseään eri tavoin kolhimalla tai muuten loukkaamalla. Väkivaltaa sisältäneiden tai muuten järkyttävien tilanteiden määrä kasvoi vuodesta 2010 ja väkivalta olikin kaupungin henkilöstön työtapaturmien aiheuttajista neljänneksi yleisin (11 ), kuten vuosina 2009 ja Kaikista työpaikalla tapahtuneista vammoista 40 prosenttia oli sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä tai venähdyksiä. Neljännes tapauksista oli haavoja tai pinnallisia vammoja ja 23 prosenttia tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Työpaikkatapaturmista 37 prosenttia kohdistui yläraajoihin ja 28 prosenttia alaraajoihin. Yläraajoissa eniten loukattiin sormia; 18 prosentissa kaikista työpaikkatapaturmista vahingoittunut ruumiinosa oli sormet. Yläraajan vammoista lähes 40 prosenttia oli haavoja tai pinnallisia vammoja, 31 prosenttia sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja 19 prosenttia tärähdyksiä tai ruhjevammoja. Alaraajojen osalta eniten loukattiin jalkoja, polvet mukaan lukien. Alaraajojen vammoista 54 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja 29 prosenttia tärähdyksiä tai ruhjevammoja. Selkä 11,8 Käsi, kyynärpää ja muut yläraajan vammat 9,4 Jalat, polvet ja muut alaraajan vammat 15,1 Pää, ei silmä 7,3 Niska, Kaula 2,5 Koko keho tai useat sen alueet 3,2 Muu luokittelematon tai ei tietoa 2,7 Silmä 4,1 Olkapää ja olkanivel 4,9 Vartalo ja sisäelimet 3,4 Sormet 18,4 Ranne 4,1 Nilkka 7,7 Jalkaterä ja varpaat 5,4 Kuva 4. Työpaikkatapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan mukaan vuonna

12 Raajojen lisäksi yleisimmin vahingoittuneita ruumiinosia olivat selkä (12 ) sekä pää (11 ). Päähän kohdistuneista vammoista 60 prosenttia oli haavoja ja pinnallisia vammoja ja 27 prosenttia tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Yli kolmannes työpaikalla tapahtuneista päävammoista kohdistui silmiin, jotka olivat vahingoittuneena ruumiinosana neljässä prosentissa kaikista työpaikkatapaturmista. Selkään kohdistuneista työpaikkatapaturmista suurin osa eli 87 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä. Työmatkatapaturmien luonne ESAW -luokittelumenetelmä sisältää työmatkalla tapahtuneista tapaturmista tiedot vahingoittuneesta ruumiinosasta ja vamman laadusta. Tälle vuodelle käyttöön on saatu myös tarkat tiedot henkilön liikkumistavasta sekä vahingon sattumistavasta. Kaikista työmatkalla tapahtuneista vammoista lähes puolet eli 44 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja kolmannes tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjeita. Työpaikkatapaturmien kohdalla yleiset haavat ja pinnalliset vammat olivat työmatkoilla harvinaisempia (10 ). Luunmurtumat taas olivat yleisempiä työmatkoilla kuin työpaikoilla. Niiden osuus kaikista työmatkatapaturmista oli myös 10 prosenttia. Raajojen vammat ovat yleisimpiä myös työmatkojen tapaturmissa, mutta päinvastoin kuin työpaikalla tapahtuneissa tapaturmissa, työmatkatapaturmissa vahingoittuvat yleisemmin alaraajat. 37 prosenttia työmatkatapaturmista kohdistui alaraajoihin, niistä 55 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja noin neljännes tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Yläraajoihin kohdistui edellisen vuoden tapaan 27 prosenttia työmatkatapaturmista. Yleisimmin yläraajojen vammat olivat sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä (46 ), tärähdyksiä ja ruhjevammoja (30 ) sekä luunmurtumia (19 ). Työmatkoilla päähän sekä selkään kohdistui suhteellisesti vähemmän tapaturmia kuin työpaikoilla. Pää oli vahingoittunut ruumiinosa vain 6 prosentissa ja selkä 7 prosentissa työmatkatapaturmista. Sen sijaan koko kehoa tai useaa sen aluetta (11 ) sekä niskaa ja kaulaa (5 ) vahingoitetaan suhteellisesti useammin työmatkalla kuin työpaikalla. Selkä 17,0 Käsi, kyynärpää ja muut yläraajan vammat 8,6 Jalat, polvet ja muut alaraajan vammat 22,0 Pää, ei silmä 5,7 Niska, Kaula 4,7 Koko keho tai useat sen alueet 11,1 Muu luokittelematon tai ei tietoa 1,8 Silmä 0,6 Olkapää ja olkanivel 7,2 Vartalo ja sisäelimet 5,7 Sormet 3,1 Ranne 7,6 Nilkka 13,1 Jalkaterä ja varpaat 1,9 Kuva 5. Työmatkatapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan mukaan vuonna 2011 Edellisessä työtapaturmaraportissa henkilön matkustustapaa koskevat tulokset olivat vain suuntaa antavia, sillä ne on johdettu vahinkoilmoituksiin liitetyistä lyhyistä kuvauksista. Tässä raportissa on ollut ensimmäistä kertaa käytössä tarkat tiedot niin henkilön liikkumistavasta kuin vahingon sattumistavasta. Yleisimmin työmatkatapaturmien sattuessa oltiin liikkeellä kävellen. Kaiken kaikkiaan kävellen oli liikkeellä 70 prosenttia työmatkatapaturmaan joutuneista. Lähes kaikissa tapauksissa (96 ) kyse oli kaatumisesta, liukastumisesta, kompastumisesta tai venähdyksestä. Näistä selvästi yleisimpiä olivat liukastumiset. Tämä luokka pitää sisällään myös ne tapaukset, joissa henkilö on ollut jalan matkalla esimerkiksi julkiselle kulkuneuvolle tai omalle autolleen. 12

13 Taulukko 13. Työpaikka- ja työmatkatapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja vamman laadun mukaan vuonna 2011 Ruumiinosa Vamman laatu Haavat ja pinnalliset vammat Luunmurtumat Sijoiltaan menot, nyrjähdykset Tärähdykset, sis. ja ruhjevammat Palovammat, syöpymiset, paleltumiset Myrkytykset ja tulehdukset Muut tai ei tietoa Yhteensä Työpaikkatapaturmat Pää ,4 Niska ja kaula ,5 Selkä ,8 Vartalo ja sisäelimet ,4 Yläraajat ,8 Alaraajat ,2 Koko keho ja useat sen alueet Muu, luokittelematon ruumiinosa Ei tietoa ,4 Yhteensä, kpl ,0 Yhteensä, 24,5 4,5 40,4 23,1 2,1 0,5 4,9 100,0 Työmatkatapaturmat Pää ,3 Niska ja kaula ,7 Selkä ,0 Vartalo ja sisäelimet ,7 Yläraajat ,5 Alaraajat ,1 Koko keho ja useat ,1 sen alueet Muu, luokittelematon ruumiinosa ,1 Ei tietoa ,7 Yhteensä, kpl ,0 Yhteensä, 9,6 10,3 43,6 33,1 0,2 0,1 3,2 100,0 3,2 0,4 13

14 Kävellen Pyörällä Autolla Julkisilla kulkuneuvoilla lyjä, jotka ovat sattuneet vuonna 2011 mutta ilmoitettu vasta vuonna Ammattitautiepäilyjä ilmoitettiin vuonna 2011 yhteensä 71 kappaletta. Näistä 43 on merkitty sattuneeksi vuonna 2011, loput tätä aikaisemmin. Vuonna 2011 ammattitautiepäilyjä ilmoitettiin jokaista sataa työntekijää 0,2. Vuoden 2011 aikana ilmoitettujen ammattitautiepäilyjen yleisimpänä syynä olivat erilaiset ihottumat (32 ). Muita yleisiä syitä olivat astma (15 ), erilaiset hengitystieoireet (14 ) sekä meluvammat (13 ). Luokittelu on tehty tietokeskuksessa vahinkoilmoituksiin liitettyjen selitteiden pohjalta. Jokin muu/ei luokiteltu 1 Ihottuma Astma 15 Kuva 6. Työmatkatapaturmat liikkumismuodon mukaan 19 prosentissa työmatkatapaturmia liikuttiin pyörällä. Yhteensä pyöräilyonnettomuuksia tapahtui 167. Kävely ja pyöräily olivat siis selkeästi yleisimmät työmatkatapaturmiin johtaneet liikkumismuodot. Pyöräillessä sattuneista tapaturmista 78 prosenttia oli kaatumisia tai liukastumisia, 11 prosenttia yhteentörmäyksiä auton kanssa ja 7 prosentissa törmättiin toiseen polkupyörään, mopediin tai moottoripyörään. Henkilöautolla liikuttiin 5 prosentissa ja julkisilla kulkuneuvoilla 3 prosentissa työmatkatapaturmia. Henkilöautolla tapahtuneista tapaturmista 76 prosentissa oli syynä yhteentörmäys toisen auton kanssa ja 16 prosentissa ajoneuvon ulosajo tai suistuminen tieltä. Lähes kaikki julkisissa kulkuneuvoissa tapahtuneet tapaturmat sattuivat bussissa. Useimmiten syynä oli kuljettajan tekemä äkkijarrutus. Ammattitaudit Ammattitautien kohdalla voi olla monesti vaikeata täsmällisesti arvioida, milloin ammattitauti on puhjennut tai sattunut. Tässä raportissa keskitytään erityisesti niihin tapauksiin, jotka ovat tulleet ilmi vuoden 2011 aikana. Tarkastelussa ei siis ole mukana niitä ammattitautiepäi- Hengitystieoireet Melu Yläraajat Muu 8 Kuva 7. Ammattitautitapauksien yleisimmät syyt vuonna 2001 Ammattitautiepäilyt käsitellään vakuutusyhtiön toimesta, joka päättää joko korvata tai hylätä ne. Vuonna 2011 ilmoitetuista ammattitautiepäilyistä oli tietojen luovutushetkellä ( ) hylätty 63 prosenttia ja korvattu 23 prosenttia. Kymmenen tapauksen (14 ) osalta selvitys on ollut vielä kesken. Tällä hetkellä korvattujen ammattitautitapausten yleisimpiä syitä ovat olleet ihottumat ja meluvammat. Astmaan, hengitystieoireisiin tai yläraajojen vammoihin liittyviä vuonna 2011 ilmoitettuja ammattitautiepäilyjä ei ole toistaiseksi korvattu

15 Laatuseloste AINEISTO Helsingin kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö. TILASTOINTIAJANKOHTA AINEISTON LAAJUUS TIETOLÄHDE Kokonaisaineisto, peittävyys 100 prosenttia. Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola. Tallenteet henkilöstön työtapaturma- ja ammattitauti ilmoituslomakkeista. EDELLISET TIEDOT Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 2011:25 VERTAILTAVUUS Kaikkia työtapaturmia koskevat luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa esiintyvien lukujen kanssa, sillä ammattitauteja ei ole enää laskettu niihin mukaan. Työtapaturmina tarkastellaan vain työpaikka- ja työmatkatapaturmia. Tämän raportin aikasarja on päivitetty vastaamaan muutoksia. Vuoden työtapaturmatilastoissa (tilastojulkaisut 2006:25, 2005:22 ja 2004:20) ammattitautimäärissä on ollut virheellisesti mukana työperäiset vammat (vahinkotyyppi 9). Vuoden 2006 tilastoista lähtien ammattitaudeiksi on luokiteltu ainoastaan vahinkotyyppi 8 ammattitaudit. 15