Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittisia tavoitteita. Ministeriön ja hallinnonalan vastuulla on myös omistajapoliittisten tavoitteiden toteuttaminen liikenne- ja viestintäalalla toimivien valtion yritysten osalta. Hallinnonalan politiikkalohkoja ovat hallinto, viestintäpolitiikka, liikennepolitiikka, omistajapolitiikka sekä tutkimustoiminta. Hallitusohjelman mukaan liikenne- ja viestintäpolitiikalla parannetaan kansalaisten hyvinvointia sekä elinkeinoelämän ja julkishallinnon tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä Suomen ja sen eri alueiden kilpailukykyä. Viestintäpolitiikassa tämä tapahtuu edistämällä tietotekniikan ja tietoyhteiskuntapalvelujen käyttöä ja liikennepolitiikassa kehittämällä liikenteen infrastruktuuria ja palveluja. Hallinnonalan yrityksissä noudatetaan pitkäjänteistä ja ennustettavaa omistajapolitiikkaa. Viestintäpalvelut ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa tietoyhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta keskeistä on pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Uutta teknologiaa ja uusia viestintäpalveluita kehitetään ja pyritään ottamaan käyttöön kaikilla elämänaloilla siten, että kansalaisten arki helpottuu. Viestinnän palvelut ovat pääasiassa kaupallisia palveluja, jotka elinkeinoelämä tuottaa. Julkinen hallinto toimii teknologianeutraalin ohjauksen ja lainsäädännön avulla kilpailun ja uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi, viestintäalan yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi, suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseksi sekä peruspalvelutarjonnan turvaamiseksi ja kuluttajan oikeuksien suojaamiseksi. Ministeriön ja hallinnonalan toiminnassa keskeistä on hyvän toimintaympäristön luominen palvelujen tuottajille tarjota ja käyttäjille käyttää tietoyhteiskunnan palveluja. Kansallisen laajakaistastrategian vuoden loppuun mennessä asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Vuoden lopussa kaikki teknologiat huomioon ottaen Suomessa arvioidaan olevan 1,5 miljoonaa laajakaistaliittymää, joista yleisimmän yhteysnopeus on vähintään 2 Mbit/s. Suomen asema Euroopan eturivin maana nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä ja saatavuudessa on vakiintunut. Strategian toimenpideohjelmaa pannaan täytäntöön aina vuoteen saakka. Tavoitteena on, että tuolloin internet-yhteyksistä yli 90 prosenttia on laajakaistaisia ja yleisimmän laajakaistapalvelun yhteysnopeus on vähintään 8 Mbit/s. Strategian lähtökohtana on, että verkkoihin syntyy hyviä palveluita ja niitä käytetään laajasti. Televisioverkkojen digitalisointi etenee. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen analogisista lähetyksistä luopumisesta lähtien. Digitaalinen televisioverkko kattoi koko maan vuoden loppuun mennessä. Vuoden lopussa 70 prosentilla kotitalouksista arvioidaan olevan käytössä digitaalinen vastaanotin. Vuonna varmistetaan, että digitaaliseen televisioon siirtyminen onnistuu kansalaisten näkökulmasta sekä huolehditaan Sveriges Television Ab:n (SVT) lähetysten välittämisestä siirryttäessä kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan. Kansallisen tietoturvastrategian avulla Suomesta rakennetaan tietoturvallinen yhteiskunta. Strategian tavoitteena on edistää tietoturvallisuusyhteistyötä sekä kansallista kilpailukykyä ja suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksia. Strategian avulla parannetaan tietoturvallisuusriskien hallintaa, turvataan perusoikeuksien toteutuminen ja kansallinen tietopääoma. Tavoitteena on myös lisätä tietoturvallisuustietoisuutta ja -osaamista. Vuoden aikana arvioidaan mahdollisten päällekkäisyyksien poistamista muiden tietoyhteiskunnan normaaliajan häiriötilanteisiin suuntautuneiden toimintojen välillä. Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen viestinnän toimialalle seuraavat tavoitteet: Korkealaatuiset viestintäpalvelut ovat yleisesti saatavilla, hinnaltaan kohtuullisia ja niitä tarjotaan tehokkaasti toimivilla viestintämarkkinoilla. Kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Uusia innovatiivisia viestintäpalveluita syntyy ja tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden, kilpailukyvyn ja kansalaisten arjen parantamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti seuraavat tavoitteet: Nopeita laajakaistapalveluita tarjotaan ja käytetään kattavasti. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tarjonta ja rahoitus on turvattu sekä kaupallisen televisio- ja radiotoiminnan ja muun sisältötuotannon toimintaedellytykset kehittyvät. Postin yleispalvelun taso säilyy. Sanomalehti säilyy monipuolisena ja moniarvoisena viestintävälineenä. Suomi on tietoturvallinen yhteiskunta, tietoturvallisuusala on kilpailukykyinen ja tietoturvallisuuteen liittyvä osaaminen ja tietoisuus ovat korkeaa tasoa. Viestintäviraston tietoturvatoimintaa kehitetään ja suunnataan se myös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen. Lainsäädäntö, toimilupa- ja taajuuspolitiikka tukevat arjen tietoyhteiskunnan kehittymistä ja konvergoituvien palvelujen syntymistä ja tarjontaa. Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston määrärahat sekä sanomalehdistön tuki. Näihin esitetään yhteensä 19,5 milj. euroa. Poikkeusolojen viestintäverkkojen tukeminen on siirretty sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Liikenteen toimialalla ylläpidetään ja kehitetään liikenneyhteyksiä Suomen ja sen eri alueiden kilpailukyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi. Toimialalla tulee samalla mahdollistaa turvallinen sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikkuminen ja kuljettaminen. Ministeriön hallinnonalan harjoittamaa liikennepolitiikkaa toteutetaan liikenneväylien sekä liikenteen palvelujen palvelutasoa ylläpitämällä ja kehittämällä sekä vaikuttamalla muiden viranomaisten ja sidosryhmien toimiin, joilla on merkitystä liikennepolitiikalle. Eri liikennemuotojen tulee yhdessä muodostaa tehokas ja toimiva liikennejärjestelmä. Liikennepalvelujen tarjonnan tehostamiseksi palveluja pyritään suunnittelemaan ja hankkimaan laajempina kokonaisuuksina. Juna-, meri-, lento- ja linja-autoliikennepalvelujen ostoilla turvataan peruspalvelutasoiset liikkumistarpeet koko maassa sekä edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä. Väylänpidon kustannuksia minimoidaan hankintamuotoja ja toimintamuotoja edelleen kehittämällä. Vuonna henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 %. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen noin 2 % kansantuotteen ja erityisesti kuljetusintensiivisten toimialojen kasvusta riippuen. Lähivuosien väylänpidon ja liikenteen palvelujen tarpeisiin vaikuttavat keskeisimmät muutostekijät ovat väestön muuttoliikkeestä aiheutuva aluerakenteen muutos ja väestön ikääntyminen sekä muutokset elinkeinoelämän rakenteessa. Väestön keskittyminen lisää liikenteen kysyntää ja investointitarpeita kasvualueille. Samanaikaisesti liikenneväyläpalvelujen riittävä taso on säilytettävä väestöä menettävillä alueilla. Yksityisteiden pitoa tuetaan suorin avustuksin ja tukemalla niiden tienpitomenetelmien kehittämistä. Kohtuuhintainen julkisen liikenteen palvelujen saatavuus pyritään turvaamaan kansalaisille. Elinkeinoelämän globalisoituminen korostaa kansainvälisten yhteyksien kehittämisen merkitystä. Hallitusohjelman mukaisesti asetettu liikenneinfrastruktuurin ministerityöryhmä sai vuonna 2004 valmiiksi esityksen liikenneväylien pidon linjauksista hallituskaudelle ja yleisemmällä tasolla koko seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Hallituskaudella aloitettavia hankkeita ovat seuraavat 18 hanketta, joiden yhteen laskettu sopimusvaltuus on milj. euroa (2 272 milj. euroa sisältäen alv:n): Muurla Lohja -moottoritien toteuttaminen elinkaarimallilla (sopimusvaltuus 700 milj. euroa, rakentamiskustannukset noin 335 milj. euroa), vuoden 2004 ensimmäinen lisätalousarvio. Tornion vesiväylän syventäminen (sopimusvaltuus 11 milj. euroa) ja Hakamäentien hanke (sopimusvaltuus 100 milj. euroa), vuoden talousarvio. Raahen meriväylä (sopimusvaltuus 30 milj. euroa), Tampereen läntisen kehätien 2. vaihe (sopimusvaltuus 57 milj. euroa), kuntien kanssa yhteishankkeena Hintta Korvenkylä, Oulu (sopimusvaltuus 25,7 milj. euroa), Ilmalan ratapiha (sopimusvaltuus 100 milj. euroa) ja Vihti Pori -tien parannustyöt (sopimusvaltuus 45 milj. euroa), vuoden talousarvio. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Seinäjoki Oulu -rataosan ensimmäinen osa (sopimusvaltuus 110 milj. euroa), vt 6 Lappeenranta Imatra - tiehanke (sopimusvaltuus 131 milj. euroa) ja Lahti Luumäki -ratahanke (sopimusvaltuus 185 milj. euroa), Kehä I Turunväylä Vallikallio (sopimusvaltuus 86,3 milj. euroa), Keski-Pasilan ratapihatyöt (sopimusvaltuus 39,2 milj. euroa), vt 4 Lusi Vaajakoski (sopimusvaltuus 75 milj. euroa), kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti (sopimusvaltuus 48 milj. euroa), vt 14 Savonlinnan keskusta (sopimusvaltuus 59 milj. euroa), Haminan kaupungin sopimukselle Haminan meriväylän parantaminen (sopimusvaltuus 9,8 milj. euroa) ja vt 4 Kemin kohta ja sillat (sopimusvaltuus 58 milj. euroa), vuoden talousarvioesitys. Liikenneväylien pidossa turvataan päivittäinen liikennöitävyys ja väylien kunto sekä liikenneturvallisuus. Liikenteen aiheuttamia pohjavesiriskejä pienennetään. Ministerityöryhmän esittämiä teemahankkeita, (ratojen yli-ikäisen päällysrakenteen uusiminen sekä tieverkolla satamayhteyksien parantaminen, pääteiden turvallisuuden parantaminen sekä kasvavien alueiden kehityksen tukeminen, jatketaan. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten jatkuvan kasvun ympäristöriskejä Suomenlahdella vähennetään kehittämällä liikenteen ohjausjärjestelmiä ja osallistumalla kansainvälisten merikuljetussääntöjen kehittämiseen. Merenkulun aktiivisilla toimenpiteillä luodaan edellytykset varmistamaan riittävä Suomeen rekisteröity aluskanta ja siten palvelujen jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen liikenteen toimialalle seuraavat tavoitteet: Turvataan toimivat matka- ja kuljetusketjut. Parannetaan liikenneturvallisuutta. Vähennetään ympäristöhaittoja. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti seuraavat edellisiä täydentävät tavoitteet: Runkoverkon toimivuutta ja sujuvuutta parannetaan. Kehitetään eri liikkumis- ja kuljetusmuotojen valintamahdollisuuksia. Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutaso turvataan. Edistetään liikennejärjestelmän toimivuutta kaupunkiseudulla. Vähennetään liikennekuolemia ja vakavia vammautumisia. Parannetaan liikenteen energiatehokkuutta. Vähennetään liikenteen hiukkaspäästöjä sekä meluhaittoja. Huolehditaan liikenne- ja kuljetusmarkkinoiden toimivuudesta. Hallinnonalan tuottavuutta parannetaan. Liikennepolitiikkalohkolle esitetään yhteensä 1 316,2 milj. euroa. Liikennepolitiikkaa toteuttavat väylälaitokset, Ajoneuvohallintokeskus sekä ilmailun ja rautatieliikenteen alueille perustetut hallinto- ja turvallisuusvirastot. Muita liikennepolitiikkalohkon määrärahoja ovat joukkoliikenteen palvelujen ostot sekä tuet, merenkulkuelinkeinon tukeminen, ilmaliikenteen korvaukset ja tuet, tienpidon valtionavut sekä kansallinen rahoitusosuus rakennerahastohankkeisiin. Valtion omistajaohjauksen 1.5. lukien valtioneuvoston kansliaan keskittämiseen liittyen siirretään liikenne- ja viestintäministeriöstä valtionyhtiöiden omistajaohjaus VR-Yhtymää lukuun ottamatta. Tutkimustoiminnan politiikkalohkolle esitetään yhteensä 38,7 milj. euroa. Tutkimustoimintaa harjoittavia laitoksia ovat Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos. Hallinnon politiikkalohkolle esitetään 18,7 milj. euroa yhteensä liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenoihin sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Hallinnonalalle esitetään määrärahoja 1 448,3 milj. euroa. Hallinnonalan arvonlisämenoihin esitetään 261,3 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Hallinnonalan maksutuloista ja veronluonteisista maksuista suurimpia ovat meriväylien pidon kustannuksia kattava väylämaksu 75,2 milj. euroa sekä radanpitoon käytettävä ratamaksu (42,4 milj. euroa) ja ratavero (21,0 milj. euroa). Viestintävirasto saa veronluonteisina maksutuloina 4,2 milj. euroa ja muina maksutuloina 27,0 milj. euroa. Ajoneuvohallintokeskuksen maksutulot ovat yhteensä 69,9 milj. euroa. Trans European Transport Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 12,0 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin arvioidaan saatavan EU-varoja momentilta noin 11,0 milj. euroa. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 198,0 188,1 128,0 77,5 661, ,6 Vuoden sitoumukset 67,8 331,2 339,8 186,4 36,6 961,8 Valtuudet yhteensä 265,8 519,3 467,8 263,9 697, ,4 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (22.) Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 20. Ajoneuvohallintokeskus Ajoneuvohallintokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tiehallinto Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) Eräät tiehankkeet (arviomääräraha) Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Tienpidon valtionavut Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) Tieliikelaitos 30. Merenkulkulaitos Merenkulkulaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maa- ja vesialueiden hankinta (arviomääräraha) Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 78. Eräät vesiväylähankkeet (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % (79.) Saimaan kanavan vuokra-alueen tie (siirtomääräraha 3 v) Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen (40.) Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha) Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen lastialusten ja kolmansien maiden välillä liikennöivien matkustaja-alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) Ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten ja -autolauttojen kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v) Varustamoliikelaitos 34. Luotsausliikelaitos 40. Ratahallintokeskus Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v) Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) (77.) Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Eräät ratahankkeet (arviomääräraha) (79.) Radioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) Rautatievirasto Rautatieviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ilmailulaitos 51. Ilmailuhallinto Ilmailuhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (kiinteä määräraha) (43.) Korvaus Ilmailulaitokselle valmiustehtävistä (kiinteä määräraha) Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet Valtionavustus koulutuksesta (kiinteä määräraha) Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha) Viestintävirasto Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Viestinnän korvaukset ja avustukset Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha) (43.) Poikkeusolojen viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) 80. Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Merentutkimuslaitos Merentutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus liikenne- ja viestintäministeriön osalta (arviomääräraha) Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen (arviomääräraha) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Liikenne- ja viestintäministeriö S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä ovat laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Tuotokset ja laadunhallinta Ministeriön strategiset prosessit (lainsäädäntö, vuorovaikutus sekä hallinnonalan ja rakenteiden ohjaus) ovat laadukkaita. Liikenne- ja viestintäpoliittinen lainsäädäntö täyttää valtioneuvoston lainsäädännön valmistelulle asettamat tavoitteet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Vuorovaikutus tuottaa menettelytavat menestykselliseen yhteistyöhön ja yhteistoimintaan sekä kotimaiseen ja kansainväliseen verkostumiseen. Hallinnonalan virastojen ja laitosten ohjausta ja yhteistyötä kehitetään synergiaetujen saavuttamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Liiketoiminnan ohjauksessa noudatetaan hyvälle hallintotavalle ja omistajapolitiikalle (corporate governance) asetettuja vaatimuksia. Valtionapupäätökset tehdään viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Toiminnallinen tehokkuus Toimintakustannukset / henkilötyövuosi ovat enintään euroa. Kehitetään tuottavuuden sekä prosessien tehokkuuden mittaamista. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyysindeksi on vähintään 3,4 asteikolla 1 5 ( tav.: 3,4, tot. 3,3). Ministeriön strategisen johtamisen edellytyksiä parannetaan sekä osaamisstrategia toteutetaan. Tukiprosessit (talous, kansainväliset asiat, tutkimus ja ministeriön viestintä) tukevat ministeriön strategisia prosesseja ja ne priorisoidaan strategisten prosessien tarpeiden mukaisesti. 21. ( ja 22) Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon valtion televisio- ja radiorahastosta saatava rahoitus. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastorahastosta rahoitettavien tutkimus- ja kehittämishankkeiden maksamiseen ja niihin liittyvien tarjousten tekemiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa kahden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille liittyen poikkeusolojen viestintäverkon tehtävien siirtoon sisäasiainministeriöön 1.1. lukien, euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille liittyen valtion omistajaohjauksen keskittämiseen valtioneuvoston kansliaan 1.5. lukien sekä euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon valtion televisio- ja radiorahastosta televisio- ja radiotoiminnan kehittämiseen saatavat varat ja niitä vastaavat menot. Vuonna rahoituksen arvioidaan olevan ilman arvonlisäveroa euroa. varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen määräraha otettavaksi huomioon momentin laskelmissa. 20. Ajoneuvohallintokeskus S e l v i t y s o s a : Ajoneuvohallintokeskuksen keskeiset tehtävät ovat ajoneuvojen rekisteröinti, ajoneuvojen vuotuinen verotus, katsastustoiminnan valvonta, kuljettajatutkintojen järjestäminen, ajokorttien rekisteröinti sekä tieliikenteen tietopalvelu. Ajoneuvohallintokeskuksen toiminnan perustana on ajoneuvoliikennerekisteri. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Ajoneuvohallintokeskukselle pääluokkaperusteluissa asetettuja liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä tavoitteita tukevat seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle : Tulostavoite tavoite tavoite TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin -3 tai +7 prosenttiyksikköä maan keskiarvosta (%) 78, Määräaikaiskatsastuksessa katsastustoimipaikoista havaitsee testiautoissa kaksi oleellista vikaa (%) 70, Autokouluoppilaiden tutkintomenestys asteikolla 1 5 3,24 3,27 3,27 Autokouluopetuksen koettu hyöty asteikolla 1 5 3,83 3,84 3,84 Asiakastyytyväisyys AKEn toimintaan asteikolla 1 5 3,5 3,5 3,5 Asiakastyytyväisyys AKEn vastuulla oleviin palveluihin asteikolla 1 5 4,3 4,0 3,9 Sopimuskumppaneiden tyytyväisyys AKEn toimintaan 3,9 3,5 3,5 Liikennetietojärjestelmän (LTJ) käytettävyys hyvä hyvä hyvä ATJ:n käytettävyysaste hyvä PALKO-hanke (pysytään arvioiduissa kustannuksissa ja aikataulussa, sisältötavoitteet saavutetaan) ei onnistuu onnistuu TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Ajoneuvorekisteröinnin muutostietojen käsittelyaika (pv) 4,2 4,5 4,5 Luovutettujen tietoyksiköiden määrä (milj. kpl) 69,45 Työn tuottavuuden kasvu vuodessa (%) 1 Kokonaistuottavuuden kasvu keskim. vuodessa TTS- kaudella 0 Hakemusasioiden käsittelyaika (pv) 4,4 7,0 7,0 Puhelinpalvelun tavoitettavuus (%) Yksikkökustannustavoitteen toteutuminen kolmessa neljästä pääsuoritteessa 2/4 3/4 3/4 Kokonaan sähköisesti käsiteltyjen lupien osuus tuoteryhmän luvista (%) HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilöstön työtyytyväisyys asteikolla 1 5 3,2 3,3 3,3 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen esitys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 talousarvio Tuotot Julkisoikeudelliset suoritteet Rekisteröinti ja verotus -toimiala Ajoneuvotekniikka -toimiala Kuljettaja -toimiala Liiketaloudelliset suoritteet (AKEtieto) Tuotot yhteensä Kustannukset Julkisoikeudelliset suoritteet Rekisteröinti ja verotus -toimiala Ajoneuvotekniikka -toimiala Kuljettaja -toimiala Liiketaloudelliset suoritteet (AKEtieto) Kustannukset yhteensä Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) Julkisoikeudelliset suoritteet Rekisteröinti ja verotus -toimiala Ajoneuvotekniikka -toimiala Kuljettaja -toimiala Liiketaloudelliset suoritteet (AKEtieto) Ylijäämä / Alijäämä yhteensä Kustannusvastaavuus % Julkisoikeudelliset suoritteet Rekisteröinti ja verotus -toimiala Ajoneuvotekniikka -toimiala Kuljettaja -toimiala Liiketaloudelliset suoritteet (AKEtieto) Kustannusvastaavuus % yhteensä Ajoneuvohallintokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Tulot perustuvat valtion maksuperustelain nojalla Ajoneuvohallintokeskuksen maksuista annettuun liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Ajoneuvohallintokeskuksen maksuista. Tuloihin sisältyy arvio muualla kuin ETA-valtioissa rekisteröityjen ajoneuvojen massa- ja mittapoikkeuslupien tuotoista euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta ja euroa maksujen alennuksena. Ajoneuvohallintokeskuksen palvelujen kokonaisuudistushankkeen (ns. PALKO-hanke) kokonaiskustannusarvio 36,3 milj. euroa. PALKO-menoja sisältyy investointeihin euroa. Ajoneuvoverotustehtävän määrärahatarve on euroa, jolla rahoitetaan verotustehtävien hoidosta aiheutuvat menot. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio talousarvio tilinpäätös Tiehallinto S e l v i t y s o s a : Tiehallinto turvaa toimivat matka- ja kuljetusketjut ylläpitämällä ja kehittämällä tieverkon palvelutasoa, parantaa tieliikenteen turvallisuutta sekä vähentää ja ehkäisee ympäristöhaittoja. Tiehallinto vastaa valtion vastuulla olevista maanteistä osana liikennejärjestelmää. Maantieverkon pituus on km ja sen arvo on 14,9 mrd. euroa. Liikennepolitiikan tavoitteeksi on asetettu Suomen ja sen eri alueiden kilpailukyvyn edistäminen liikenteen infrastruktuuria ja palveluja kehittämällä. Tiehallinnon tehtävänä on tukea tienpidon toimenpitein tasapainoista aluekehitystä sekä pitää päätieverkon ohella huolta alemmanasteisen tieverkon riittävästä laajuudesta ja kunnosta. Perustienpidossa asetetaan etusijalle tiestön jokapäiväinen liikennöitävyys, tieverkon kunnosta huolehtiminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Perustienpidon määrärahasta toteutettavia pieniä, alueiden kilpailukykyä tukevia sekä työmatkaliikenteen sujuvuutta parantavia investointeja toteutetaan vain hyvin rajoitetusti. Kainuun maakunnassa tienpito perustuu maakunnan ja tiepiirin väliseen sopimukseen ja sitä koskeva rahoitus euroa sisältäen arvonlisäveron on sisäasiainministeriön pääluokan momentilla Kainuun kehittämisraha. Tiehallinnolle asetettavat tavoitteet kattavat myös Kainuun maakunnan tieverkon. Nimettyjä käynnissä olevia tieverkon kehittämishankkeita toteutetaan vilkkaimmalla päätieverkolla ja kaupunkiseudulla. Uusina hankkeina ehdotetaan 131,0 milj. euron sopimusvaltuutta vt 6 Lappeenranta Imatra toteuttamiseen, 86,3 milj. euron sopimusvaltuutta mt 101 (Kehä I) Turunväylä Vallikallio toteuttamiseen, 75 milj. euron sopimusvaltuutta vt 4 Lusi Vaajakoski toteuttamiseen, 48 milj. euron sopimusvaltuutta kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti toteuttamiseen, 59 milj. euron sopimusvaltuutta vt 14 Savonlinnan keskusta toteuttamiseen ja 58 milj. euron sopimusvaltuutta vt 4 Kemin kohta ja sillat toteuttamiseen. Perustienpidon määräraha on 555,3 milj. euroa, jonka Tiehallinto kohdentaa sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tiestön hoidon menoihin on varattu yhteensä 194,9 milj. euroa, jolla voidaan säilyttää nykyinen laatu ja palvelutaso. Päätiestöllä hoidon taso takaa hyvät ajo-olosuhteet, seututeillä tyydyttävät ja yhdysteillä välttävät. Alimmassa hoitoluokassa on yli puolet tieverkosta. Ylläpitoon ja korvausinvestointeihin on varattu 215,4 milj. euroa. Tällä rahoituksella teiden kunto siltoja lukuun ottamatta säilyy pääosin nykytasolla. Merkittävä osa teihin kuuluvista muista rakenteista ja laitteista on lähivuosina tulossa korjausikään ja aiheuttaa merkittävää lisärahoitustarvetta. Tavoitteena on pitemmällä aikavälillä päästä lähemmäksi tieverkon kunnon optimitilannetta, jossa tienpitäjän ja tienkäyttäjien kustannukset ovat minimissään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Perustienpidon alueellisiin investointeihin on kohdennettu 5,6 milj. euroa. Perustienpidon investoinnit ovat pienehköjä alueellisia liikenneturvallisuusinvestointeja. Teemapaketteihin on kohdennettu 37,6 milj. euroa. Käynnissä oleviin teemapaketteihin sisältyy kohteita, jotka on priorisoitu yhtenäisin kriteerein. Satamien ja terminaalien tieyhteyksien kehittämisen teemapakeettiin sisältyy Vaalimaan rajanylityspaikan liikennejärjestelyjen rakentaminen. Liikenneturvallisuutta parannetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Tienpidon toimien lisäksi muun muassa laajennetaan automaattista nopeuden valvontaa 300 tiekilometrin osuudella. Vuoden lopussa valvontakameroin varustettuja teitä on yli kilometriä. Tiehallinto luopuu rakennettujen kiinteistöjen hallinnasta. Siirrettävistä noin 250 kiinteistöstä loput 100 kiinteistöä luovutetaan Senaatti-kiinteistölle vuosina Tiehallinto parantaa oman toiminnan tuottavuutta ja kehittää hankintamenettelykeinoin väylänpidon markkinoita siten, että maarakennusalan tuottavuus paranee, kilpailu markkinoilla toimii ja Tiehallinnon tuottavuus paranee. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Tiehallinnolle vuodelle seuraavat pääluokkaperusteluja tukevat toiminnalliset tulostavoitteet, jotka on esitetty taulukossa vahvennettuna. Tulostavoite/ tunnusluku ennuste ennuste/tavoite 2011 ennuste TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Turvataan toimivat matka- ja kuljetusketjut Maanteiden pituus (km) Päällystepituus (km) Siltojen lkm Kevyen liikenteen väylien pituus (km) Liikennesuorite, tie- ja katuverkko (mrd. hlökm) 69, Sujuva ja turvallinen runkoverkko (%) Päällyst. tiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono (km) Sillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono (kpl) Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono (km) Huonojen ja erittäin huon. kevyen liik. väylien määrä (km) Tienkäyttäjätyytyväisyys pääteiden tilaan 3,67 3,6 3,7 3,6 Tienkäyttäjätyytyväisyys muun tieverkon tilaan 3,05 2,7 3,0 3,0 Tienkäyttäjätyytyväisyys talvihoidon tasoon 3,39 3,4 3,4 3,4 Palvelun tuottajien tyytyväisyys (0 100) Parannetaan liikenneturvallisuutta Henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemätavoite Vähenemä perustienpidon toimin Vähenemä kehittämisinvestoinnein Vähennetään ympäristöhaittoja Pohjavesiriskit (km) TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Parannetaan tuottavuutta ja kokonaistaloudellisuutta Kunnossapidon yksikkömenot (euroa/km) Hallintomenot (milj. euroa) 67 69,5 69,3 65,5 Työn tuottavuuden kasvu vuodessa (%) 3, Kokonaistuottavuuden kasvu keskim. vuodessa TTS- kaudella 2 Palvelun tuottajien tyytyväisyys (0 100) HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA EFQM -arvioinnin tulos ( ) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Työtyytyväisyys (1 5) 3,4 3,4 3,4 3,4 Henkilöstömäärä (htv) Tienpidon tulot ja menot (milj. euroa) 1) varsinainen talousarvio esitys Perustienpito (21) 581,0 586,2 555,3 Tulot 19,8 13,7 7,4 Maksullisen toiminnan tulot 2,9 2,4 2,4 Muut tulot 16,9 11,3 5,0 Menot 600,8 599,9 562,5 Hoito ja käyttö 187,9 190,0 194,9 Liikenteen hallinta 11,5 13,5 14,0 Ylläpito ja korvausinvestoinnit 233,4 220,0 215,4 Alueelliset investoinnit 2) 29,6 36,5 5,6 Valtakunnalliset hankeohjelmat ja teemapaketit 3) 34,4 38,8 37,6 Suunnittelu 20,8 15,0 15,0 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 4,2 5,5 4,0 Hallinto 76,7 78,4 73,8 Maksullisen toiminnan menot 2,3 2,2 2,2 Kehittämisinvestoinnit (76, 78, 79) 142,8 107,7 145,8 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (76) 27,8 24,4 26,8 Eräät tiehankkeet (78) 86,3 62,2 97,8 Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (79) 28,7 21,1 21,2 Luvun nettomenot 723,8 694,0 701,1 Luvun bruttomenot 743,6 707,6 708,5 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää maanteiden perustienpidosta ja maanteiksi otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesalueiden hankinnoista, Tiehallinnon kiinteistönpidosta sekä muista tienpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien toimintamenojen maksamiseen. Momentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa Iniön ja Hiittisten yhteysalusliikenteen muuttamisesta maantielaissa tarkoitetuksi lautta-alusliikenteeksi, mistä euroa on siirtoa momentilta ja euroa yhteysalusmaksujen poistumisesta aiheutuvaa määrärahan lisäystä. Palvelutaso säilyy vuoden tasolla. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. 1) Tiehallinnolla on käytettävissään myös sisäasiainministeriön pääluokan momentti Kainuun kehittämisraha, jonka määrärahat käytetään Kainuun maakunnan tienpitoon. Vuosina ja määräraha on ollut euroa. 2) Perustienpidon alueelliset investoinnit ovat pieniä, lähinnä liikenneturvallisuusinvestointeja, joista tiepiirit päättävät annettujen kehysten raameissa. Hankkeet toteutuvat maakuntien kehittämisstrategioita ja hankkeista sovitaan maakuntien toteuttamisohjelmien yhteydessä. 3) Vuonna toteutetaan seuraavia teemoja: satamien ja terminaalien tieyhteyksien parantaminen, pääteiden liikenneturvallisuus ja kasvavien alueiden kehityksen tukeminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Määrärahaa on tarkoitus käyttää Vaalimaan rajanylityspaikan liikennejärjestelyjen rakentamiseen 3 milj. euroa vuonna ja 6 milj. euroa vuonna Hankkeen lähtökohtana on kahden aseman toimintamalli, jossa nykyinen asema ja siihen liittyvät ajoväylät jäävät henkilöliikenteen käyttöön ja tavaraliikenteelle rakennetaan uusi asemarakennus ja siihen liittyvät ajoväylät ja tarkastusalueet. Hankkeessa ovat mukana Tullilaitos, Rajavartiolaitos sekä Tiehallinto, joka rakennuttaa vt 7 parantamisena alueen liikennejärjestelyt. Lähialueyhteistyöhankkeisiin käytetään enintään euroa. varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maantielain (503/) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman hyväksymistä. talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät tiehankkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeista vt 6 Lappeenranta Imatra, mt 101 (Kehä I) Turunväylä Vallikallio, vt 4 Lusi Vaajakoski, kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti, vt 14 Savonlinnan keskusta ja vt 4 Kemin kohta ja sillat aiheutuviin menoihin. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan sopimuksia hankkeen vt 6 Lappeenranta Imatra toteuttamiseksi enintään 131,0 milj. euron määrästä, hankkeen mt 101 (Kehä I) Turunväylä Vallikallio toteuttamiseksi enintään 86,3 milj. euron määrästä, hankkeen vt 4 Lusi Vaajakoski toteuttamiseksi enintään 75,0 milj. euron määrästä, hankkeen kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti toteuttamiseksi enintään 48,0 milj. euron määrästä, hankkeen vt 14 Savonlinnan keskusta toteuttamiseksi enintään 59,0 milj. euron määrästä ja hankkeen vt 4 Kemin kohta ja sillat toteuttamiseksi enintään 58,0 milj. euron määrästä. S e l v i t y s o s a : Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa: Vt 6 Lappeenranta Imatra. Valtatie 6 on Suomen tärkeimpiä pääväyliä ja itäliikenteen kansainvälisenä yhteytenä merkittävä. Alueella on maan tärkein puuteollisuuden keskittymä. Valtatie 6 toimii alueen kuljetusten sekä kaupunkiseutujen välisten työ- ja asiointimatkojen pääväylänä. Pääosin 2-kaistaisen valtatien liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus on 13,5 %. Vuosittain tieosuudella tapahtuu noin 11 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta, joissa kuolee keskimäärin 2,5 ihmistä. Hanke käsittää nykyisen valtatien parantamisen nelikaistaiseksi noin 44 km matkalle, 15 uutta tai nykyisiä paranneltavia eritasoliittymiä, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tiejärjestelyjen parannustoimia sekä meluntorjuntatoimenpiteitä noin 20 km ja pohjaveden suojauksia Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 noin 13 km matkalle. Hankkeen hyötykustannussuhde (H/ K) on 1,6. Mt 101 Kehä I Turunväylä Vallikallio. Kehä I on pääkaupunkiseudun merkittävin kehämäinen yhteys ja samalla Suomen vilkkaimmin liikennöity tie. Leppävaaran kohdalla kulkee ajoneuvoa/vrk ja kehää risteävällä Turunväylällä (vt 1) ajoneuvoa/vrk. Leppävaara on merkittävä joukkoliikenteen solmukohta. Kehä I:llä Turunväylän pohjoispuolella liikenne ruuhkautuu arkisin usean tunnin ajaksi aamu- ja iltapäivisin valo-ohjattujen liittymien takia. Turun moottoritien sekä kaikkien kehän valo-ohjattujen liittymien liikenneturvallisuus on huono. Vuosittain tapahtuu noin neljä henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta. Suuresta liikenteestä aiheutuu merkittävä meluhaitta tiheään rakennetulla alueella. Hanke käsittää Kehä I:n parantamisen ja kolmansien kaistojen lisäämisen Turunväylältä Helsingin kaupungin rajalle noin 3,3 km matkalta sekä Turunväylän parantamisen ja kolmansien kaistojen lisäämisen Kauniaisten liittymän ja Helsingin rajan välillä noin 4 km matkalta, Kehä I:n tunneloinnin 500 metrin matkalle Turuntien pohjoispuolella, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tiejärjestelyjen parannustoimia sekä meluntorjuntatoimenpiteitä. Hankkeen hyöty-kustannussuhde (H/K) on 5,7. Espoon kaupunki osallistuu hankkeen rahoitukseen 33,7 milj. eurolla (ilman alv), mikä on 39 % kustannuksista (ilman alv). Vastaavat tuloarviot tuloutetaan momentille Vt 4 Lusi Vaajakoski. Tiejakson pituus on noin 110 km. Keskimääräinen vuorokausiliikenne osuudella on ajoneuvoa/vrk. Kesäkaudella liikenne on vilkkaimmillaan yli ajoneuvoa/vrk. Liikenteen ennustetaan kasvavan noin 45 % vuoteen 2030 mennessä. Tie on kaksikaistainen moniongelmainen valtatiejakso. Tiejaksolla tapahtui vuosina 2000 noin 20 henkilövahinko-onnettomuutta/vuosi, joissa kuoli 2 3 ja loukkaantui noin 25 henkilöä vuosittain. Hankkeessa parannetaan kapea, mäkinen ja mutkainen valtatie Heinolan pohjoispuolelta Jyväskylään. Hankkeen hyöty-kustannussuhde (H/K) on 1,6. Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti. Kantatie 51 on pääväylä Helsingistä länteen Karjaalle ja edelleen valtatien 25 kautta Hankoon. Kirkkonummen ja Kivenlahden välillä se Hanke-erittely on pääkaupunkiseudun vilkkaimmin liikennöity kaksikaistainen tieyhteys. Kirkkonummella kantatie on kunnan alueen tärkein päätie. Helsingissä ja Espoossa kantatie on moottoritie (Länsiväylä), mutta Kirkkonummen puolella pääosin levein pientarein varustettu yksiajoratainen sekaliikennetie. Kirkkonummen ja Kivenlahden välillä kantatien liikennemäärä on Kehä III:n länsipuolella yli ajoneuvoa/vrk ja itäpuolella noin ajoneuvoa/vrk. Liikenne ruuhkautuu arkisin usean tunnin ajaksi aamu- ja iltapäivisin ja liittymistä on erittäin vaikea päästä tielle. Maankäyttö pahentaa tilannetta edelleen. Vuosittain tapahtuu noin 5,5 henkilövahinko-onnettomuutta, joissa kuolee keskimäärin 0,4 ihmistä. Vt 14 Savonlinnan keskusta. Parannettava osuus Savonlinnan keskustan kohdalla välillä Laitaatsalmi Miekkoniemi on 5,6 km pitkä. Pääväylien liikennemäärät ovat ajoneuvoa/vrk. Vuodelle 2020 ennustetut liikennemäärät ovat ajoneuvoa/vrk. Liikenneturvallisuus on erittäin huono. Osuudella tapahtuu keskimäärin 15 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa, josta pääosassa (2/3) kevyt liikenne on mukana. Liikennekuolemien tiheys on 5-kertainen ja henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys 10-kertainen maan vilkkaiden pääteiden keskiarvoon verrattuna. Hanke sisältää tie-, rata- ja vesiväyläjärjestelyjä. Hankkeen hyöty-kustannussuhde (H/K) on 4,5. Vt 14 Kemin kohta ja sillat. Valtatie 4 on Pohjois-Suomen tärkein tieyhteys, joka välittää suurimman osan Lappiin ja Pohjois-Ruotsiin sekä Norjaan suuntautuvasta liikenteestä. Valtatie 4 kuuluu yleiseurooppalaiseen TENtieverkkoon. Kemin kohdalla valtatie 4 toimii myös tärkeänä Kemi Tornio -kaupunkiseudun liikenteen välittäjänä ja pääväylänä. Liikennemäärä valtatie 4:llä on ajoneuvoa/vrk. Nykyisin moottoriliikennetiellä on merkittäviä sujuvuus- ja turvallisuusongelmia. Vuosittain tapahtuu noin 2,5 henkilövahinko-onnettomuutta. Hanke käsittää valtatie 4:n parantamisen moottoritieksi välillä Kemijoki Kemin ohikulku Marostenmäki yhteensä 18 km matkalta, sisältäen Isohaaran ja Vähähaaran sillat, uusia tai nykyisiä paranneltavia eritasoliittymiä, uuden sisääntuloyhteyden Kemin keskustaan sekä melusuojauksia noin 10 km. Hankkeen hyöty-kustannussuhde (H/ K) on 2,2. Valmis Sopimus- Arvioitu Määräraha Rahoitustarve liiken- valtuus käyttö v. myöhemmin teelle milj. milj. milj. milj. Keskeneräiset tiehankkeet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 E 18 Lohja Lohjanharju 58,9 57,4 1,5 - Vt 4 Lahti Heinola 41,0 40,6 0,4 - Vt 13 Nuijamaan raja-aseman tieyhteys 14,5 13,0 0,6 0,9 Mt 100 Hakamäentie, Helsinki ,0 15,4 33,0 51,6 Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 2. rakennusvaihe ,0 2,0 25,0 30,0 Vt 20 Hintta Korvenkylä, Oulu , ,7 Vt 2 Vihti Pori ,0 5,0 20,0 20,0 Uudet tiehankkeet Vt 6 Lappeenranta Imatra ,0-5,0 126,0 Mt 101 Kehä I, Turunväylä Vallikallio ,3-3,0 83,3 Vt 4 Lusi Vaajakoski ,0-4,3 70,7 Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti ,0-2,0 46,0 Vt 14 Savonlinnan keskusta ,0-2,0 57,0 Vt 4 Kemin ja sillat ,0-1,0 57,0 Tiehankkeet yhteensä 799,4 133,4 97,8 568,2 Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2008 noin 161,3 milj. euroa, vuonna 2009 noin 123,3 milj. euroa ja vuonna 2010 noin 52,9 milj. euroa. talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Hanke-erittely Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty. Määrärahasta saa maksaa palkkausmenoja enintään yhden henkilötyövuoden verran. S e l v i t y s o s a : Budjetoitu Sopimus- määrärahaa Määräraha Rahoitustarve Valmis valtuus aiemmin v. myöhemmin TIEHANKKEET liikenteelle milj. milj. milj. milj. Jälkirahoitushanke Vt 4 Järvenpää Lahti ,3 122,7 20,6 109,0 Elinkaarirahoitushanke E 18 Muurla Lohja ,0 5,0 0,6 694,4 Yhteensä 952,3 127,7 21,2 803,4 Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2008 noin 24,0 milj. euroa, vuonna 2009 noin 56,8 milj. euroa, vuonna 2010 noin 61,6 milj. euroa sekä myöhempinä vuosina noin 661,0 milj. euroa. talousarvio talousarvio tilinpäätös Tienpidon valtionavut Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionapujen maksamiseen, yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yksityisteiden tieisännöitsijöiden kouluttamiseen ja tiekuntien opastamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus käyttää hajaasutusalueiden teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen ja pysyvän asutuksen sekä perustuotantotoiminnan tarvitsemien teiden avustamiseen niiden merkityksen suhteessa. Tieisännöitsijöiden koulutus ja tiekuntien opastamisen kolme vuotista kokeiluhanketta jatketaan vuodella vuoteen. Valtionapuun oikeutettuja teitä on noin km, avustettavia kohteita on vuosittain noin 880 ja keskimääräinen avustus on euroa. Tuen enimmäisosuus voi olla 75 % todellisista hyväksytyistä kustannuksista. Määräraha on mahdollistanut noin 60 prosentin mukaisen tuen kuntien tuen ollessa kyseisiin kohteisiin noin 20 %. Valtion tuki kohdistuu ensisijassa teiden parantamiseen sekä lauttoihin. talousarvio talousarvio tilinpäätös Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 26. Tieliikelaitos Tieliikelaitoksen tavoitteena on huolehtia toimialaansa kuuluvien palveluiden tarkoituksenmukaisesta tarjoamisesta ja niiden kehittämisestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti. Tieliikelaitoksen tavoitteena on varmistaa tasapuolinen, koko maan kattavan palvelutarjonta maanteiden kunnossapidossa ja lauttaliikenteen hoidossa. Tieliikelaitos kehittää tuotteita ja palveluita, jotka parantavat elinympäristön tilaa ja ovat ympäristöystävällisiä. 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet Tieliikelaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna enintään 50 milj. euroa. Lisäksi Tieliikelaitos saa tehdä vuonna investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina vuosina enintään 30 milj. euroa. 3. Lainanotto Tieliikelaitos oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 50 milj. euroa. 4. Takaukset tytäryhtiöiden vastuista Tieliikelaitos saa myöntää takauksia samaan liikelaitoskonserniin kuuluvien osakeyhtiömuotoisten tytäryritysten lainojen ja vastuiden vakuudeksi enintään 20 milj. euron arvosta. S e l v i t y s o s a : Eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyt palvelu- ja muut toimintatavoitteet huomioon ottaen liikenneja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Tieliikelaitoksen tulostavoitteeksi 16,5 milj. euroa. Voitontuloutustavoite on 50 % voitosta, vähintään kuitenkin 4,6 milj. euroa. Tulostavoitteen asettamisessa on otettu huomioon tienpidon kokonaan avoin kilpailutilanne. Liikevaihdon ennakoidaan kasvavan 29 milj. euroa edellisen vuoden suunnitelmaan verrattuna. Liikevaihdon kasvu on suunniteltu saatavan uusista palveluista ja Tiehallinnon ulkopuolisista asiakkaista. Investointeihin on alustavan investointisuunnitelman mukaan tarkoitus käyttää korkeintaan 50 milj. euroa, joka varaudutaan rahoittamaan kokonaisuudessaan eduskunnalle esitettävin lainavaltuuksien perusteella rahalaitoksilta otettavilla lainoilla. Investoinneista noin 25 milj. euroa on tarkoitus käyttää tuotantokapasiteetin säilyttämisen laadullisesti ja määrällisesti riittävällä tasolla. Tunnuslukutaulukko Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16