Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittisia tavoitteita. Ministeriön ja hallinnonalan vastuulla on myös omistajapoliittisten tavoitteiden toteuttaminen liikenne- ja viestintäalalla toimivien valtion yritysten osalta. Hallinnonalan politiikkalohkoja ovat hallinto, viestintäpolitiikka, liikennepolitiikka, omistajapolitiikka sekä tutkimustoiminta. Hallitusohjelman mukaan liikenne- ja viestintäpolitiikalla parannetaan kansalaisten hyvinvointia sekä elinkeinoelämän ja julkishallinnon tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä Suomen ja sen eri alueiden kilpailukykyä. Viestintäpolitiikassa tämä tapahtuu edistämällä tietotekniikan ja tietoyhteiskuntapalvelujen käyttöä ja liikennepolitiikassa kehittämällä liikenteen infrastruktuuria ja palveluja. Hallitus sitoutuu hallinnonalan yrityksissä ja liikelaitoksissa pitkäjänteiseen ja ennustettavaan omistajapolitiikkaan. Viestintäpalvelut ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa tietoyhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta keskeistä on pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Viestinnän palvelut ovat pääasiassa kaupallisia palveluja, jotka elinkeinoelämä tuottaa. Julkinen hallinto toimii teknologianeutraalin ohjauksen ja lainsäädännön avulla kilpailun ja uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi, viestintäalan yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi, suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseksi sekä peruspalvelutarjonnan turvaamiseksi ja kuluttajan oikeuksien suojaamiseksi. Ministeriön ja hallinnonalan toiminnassa keskeistä on hyvän toimintaympäristön luominen palvelujen tuottajille tarjota ja käyttäjille käyttää tietoyhteiskunnan palveluja. Kansallisen laajakaistastrategian tavoitteiden mukaan vuoden 2005 loppuun mennessä nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla. Vuoden 2005 lopussa kaikki teknologiat huomioon ottaen Suomessa on miljoona laajakaistaliittymää, joista yleisimmän yhteysnopeus on vähintään 2 Mbit/s. Lisäksi Suomen asema Euroopan eturivin maana nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä ja saatavuudessa on vakiintunut. Strategian toimenpideohjelmaa pannaan täytäntöön aina vuoteen 2007 saakka. Strategian lähtökohtana on, että verkkoihin syntyy hyviä palveluita ja niitä käytetään laajasti. Televisiotoiminnassa viestintäverkkojen digitalisointi etenee. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen analogisista lähetyksistä luopumisesta lähtien. Digitaalinen televisioverkko kattaa koko maan vuoden 2005 loppuun mennessä ja vuoden lopussa 40 prosentilla kotitalouksista arvioidaan olevan käytössä digitaalinen vastaanotin. Joulukuussa 2004 loppuraporttinsa jättäneen parlamentaarisen työryhmän ehdotusten pohjalta valmistellut lakimuutokset, joiden tarkoituksena on varmistaa Yleisradio Oy:n rahoitus ja toimialan kehittyminen siirryttäessä kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan, toimeenpannaan vuonna. Kansallisen tietoturvastrategian avulla Suomesta rakennetaan tietoturvallinen yhteiskunta. Strategian tavoitteena on edistää tietoturvallisuusyhteistyötä sekä kansallista kilpailukykyä ja suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksia. Strategian avulla parannetaan tietoturvallisuusriskien hallintaa, turvataan perusoikeuksien toteutuminen ja kansallinen tietopääoma. Tavoitteena on myös lisätä tietoturvallisuustietoisuutta ja -osaamista. Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen viestinnän toimialalle seuraavat tavoitteet: Korkealaatuiset viestintäpalvelut ovat yleisesti saatavilla, hinnaltaan kohtuullisia ja niitä tarjotaan tehokkaasti toimivilla viestintämarkkinoilla. Kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin. Uusia innovatiivisia viestintäpalveluita syntyy. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti seuraavat tavoitteet: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Suomen Internet-yhteyksistä yli 90 prosenttia on laajakaistaisia ja yleisimmän laajakaistapalvelun yhteysnopeus on vähintään 8 Mbit/s ja Suomi nousee maailman eturivin maaksi nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä vuoden 2007 loppuun mennessä. Suomi on tietoturvallinen yhteiskunta, tietoturvallisuusalan kilpailukyky on kunnossa ja tietoturvallisuuteen liittyvä osaaminen ja tietoisuus korkeaa tasoa. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tarjonta ja rahoitus on turvattu ja kaupallisen televisio- ja radiotoiminnan toimintaedellytykset kehittyvät. Liikenteen toimialalla ylläpidetään ja kehitetään liikenneyhteyksiä Suomen ja sen eri alueiden kilpailukyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi. Toimialalla tulee samalla mahdollistaa turvallinen sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikkuminen ja kuljettaminen. Ministeriön hallinnonalan harjoittamaa liikennepolitiikkaa toteutetaan liikenneväylien sekä liikenteen palvelujen palvelutasoa ylläpitämällä ja kehittämällä sekä vaikuttamalla muiden viranomaisten ja sidosryhmien toimiin, joilla on merkitystä liikennepolitiikalle. Eri liikennemuotojen tulee yhdessä muodostaa tehokas liikennejärjestelmä. Väylänpidon kustannuksia minimoidaan hankintamuotoja ja toimintamuotoja edelleen kehittämällä. Vuonna henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 %. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen noin 2 % kansantuotteen ja erityisesti kuljetusintensiivisten toimialojen kasvusta riippuen. Lähivuosien väylänpidon ja liikenteen palvelujen tarpeisiin vaikuttavat keskeisimmät muutostekijät ovat väestön muuttoliikkeestä aiheutuva aluerakenteen muuttuminen ja väestön ikääntyminen sekä muutokset elinkeinoelämän rakenteessa. Väestön keskittyminen lisää liikenteen kysyntää ja investointitarpeita kasvualueille. Samanaikaisesti liikenneväyläpalvelujen riittävä taso on säilytettävä väestöä menettävillä alueilla. Yksityisteiden pitoa tuetaan suorin avustuksin ja tukemalla niiden tienpitomenetelmien kehittämistä. Kohtuuhintainen julkisen liikenteen palvelujen saatavuus pyritään turvaamaan kansalaisille. Elinkeinoelämän globalisoituminen korostaa kansainvälisten yhteyksien kehittämisen merkitystä. Hallitusohjelman mukaisesti asetettu liikenneinfrastruktuurin ministerityöryhmä sai helmikuussa 2004 valmiiksi esityksen liikenneväylien pidon linjauksista hallituskaudelle ja yleisemmällä tasolla koko seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi työryhmän esittämää hankkeiden kiireellisyysjärjestystä. Hankkeiden käynnistämisestä hallitus päätti ensimmäisen kerran kehyspäätöksen yhteydessä ja myöhemmin niistä on päätetty talousarviokäsittelyissä. Valtioneuvoston tekemien päätösten mukaan uusille liikennehankkeille osoitetaan vaalikaudella 233 milj. euroa (sis. alv) ja uusista hankkeista seuraaville vaalikausille aiheutuvat määrärahatarpeet ovat yhteensä milj. euroa (sis. alv). Vastaavat luvut ilman arvonlisäveroa ovat 191 milj. euroa ja milj. euroa. Päätösten toteuttaminen aloitettiin vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa, johon sisältyi Muurla Lohja -moottoritien toteuttaminen elinkaarimallilla (sopimusvaltuus 700 milj. euroa, rakentamiskustannukset noin 335 milj. euroa). Vuoden 2005 talousarvioon sisältyivät uusina hankkeina Tornion vesiväylän syventäminen (sopimusvaltuus 11 milj. euroa) ja Hakamäentien hanke (sopimusvaltuus 90 milj. euroa). Vuonna on tarkoitus aloittaa Raahen meriväylä (sopimusvaltuus 30 milj. euroa), Tampereen läntisen kehätien 2. vaihe (sopimusvaltuus 57 milj. euroa), kuntien kanssa yhteishankkeena Hintta Korvenkylä, Oulu (sopimusvaltuus 25,7 milj. euroa), Ilmalan ratapiha (sopimusvaltuus 100 milj. euroa) ja Vihti Pori - tien parannustyöt (sopimusvaltuus 45 milj. euroa). Seuraavina on tarkoitus aloittaa vuonna 2007 Seinäjoki Oulu - rataosan ensimmäinen osa (sopimusvaltuus 90 milj. euroa), vt 6 Lappeenranta Imatra -tiehanke (sopimusvaltuus 126 milj. euroa) ja Lahti Luumäki -ratahanke (sopimusvaltuus 150 milj. euroa), Kehä I Turunväylä Vallikallio (sopimusvaltuus 73 milj. euroa) ja Keski-Pasilan ratapihatyöt (sopimuvaltuus 30 milj. euroa). Lisäksi jatketaan seuraavalla vaalikaudella toteutettavien hankkeiden suunnittelua ja muuta valmistelua. Liikenneväylien pidossa turvataan ensisijaisesti päivittäinen liikennöitävyys ja väylien kunto sekä liikenneturvallisuus. Ministerityöryhmän esittämiä teemahankkeita, ratojen yli-ikäisen päällysrakenteen uusiminen sekä tieverkolla satamayhteyksien parantaminen, pääteiden turvallisuuden parantaminen sekä kasvavien alueiden kehityksen tukeminen, jatketaan. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten jatkuvan kasvun ympäristöriskejä Suomenlahdella vähennetään kehittämällä liikenteen ohjausjärjestelmiä ja osallistumalla kansainvälisten merikuljetussääntöjen kehittämiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Liikenne- ja kuljetuspalvelut ovat kaupallista toimintaa. Valtio täydentää palveluja ostamalla liikkumis- ja kuljetustarpeiden tyydyttämiseksi tarpeellisiksi arvioituja palveluja siltä osin kuin niitä ei pystytä asiakastuloin tarjoamaan. Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa tai tukee juna-, vesi- ja lentoliikenteen palveluja. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö myöntää kunnille valtionavustusta kaupunkiliikenteen ylläpitämiseen sekä kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen alentamiseen. Tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähentää ympäristöhaittoja nostamalla joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä. Lääninhallitukset ostavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa runkoliikennettä, jota kunnat täydentävät omilla ostoillaan sekä järjestävät koululaisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden kuljetuksia. Hallitusohjelman joukkoliikennetavoitteiden saavuttamista loppuhallituskauden aikana pohtinut työryhmä on tehnyt esityksensä joukkoliikenteen rahoituksen rakenteen uudistamiseksi. Työ jatkuu työryhmissä vuoden 2005 aikana. Merenkulun tuilla pyritään varmistamaan riittävä Suomeen rekisteröity aluskanta ja siten palvelujen jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Ilmailun hallintoa selkiinnytetään. Ilmailulaitoksesta erotetaan merkittävien julkisten hallintotehtävien hoito perustettavalle Ilmailuhallinnolle. Ilmailuhallinto -viraston toiminta rahoitetaan määrärahalla, jonka tarve otetaan huomioon uuden ilmailun valvontamaksun tasossa. Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen liikenteen toimialalle seuraavat tavoitteet: Kuljetusten ja liikenteen toimivuudesta huolehditaan siten, että koko liikenneverkolla on taattu päivittäinen liikennöitävyys ja että valtakunnallisilla tärkeimmillä pääväylillä matka- ja kuljetusajat eivät lisäänny. Logistisia kustannuksia alennetaan. Liikennepalvelujen peruspalvelutaso turvataan. Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti, mikä edellyttää tieliikenteessä kuolleiden määrän jäämistä vuonna alle 315. Toimialan toimin vaikutetaan siihen, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöt valtioneuvoston hyväksymän ilmastostrategian mukaisesti ovat vuonna 2010 korkeintaan vuoden 1990 tasolla. Liikenteen ympäristöriskejä vähennetään. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti seuraavat tavoitteet: Parannetaan toimialan tuottavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Kuljetusten ja liikenteen toimivuuden turvaamiseksi tehdään päätös teiden ja ratojen runkoverkosta sekä valmistellaan vuonna 2005 tehtyjen selvitysten pohjalta ehdotus rataverkon laajuudesta ja yleisen ja yksityisen tien rajapinnasta. Pyritään estämään kapasiteetin puutteesta johtuvien viivästyksien lisääntyminen tärkeimmillä pääväylillä ja suurilla kaupunkiseuduilla. Parannetaan liikennejärjestelmän yhteentoimivuutta. joukkoliikenteen julkisella rahoituksella pyritään turvaamaan liikenteen peruspalvelutaso. Joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä edistetään myöntämällä kunnille valtionavustusta kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämiseen sekä säännöllistä matkustusta tukevien kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennuksiin. Kehittämistoiminnan tavoitteena on turvata joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä ja luoda edellytyksiä jatkuvalle liikenteen hoidon tehokkuuden ja laadun paranemiselle. kehitetään eri liikennemuotojen sekä väylävirastojen yhteistyötä erityisesti alueyhteistyössä sekä yhteensopivien tietojärjestelmien kehittämisessä liikenneväylien suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Liikennemuotojen pitkäjänteisen kehittämisen turvaamiseksi erityistä huomiota kiinnitetään tuottavuuden lisäämiseen sekä tutkimustoiminnan kehittämiseen. Liikenteen turvallisuuden edistämiseksi tieliikenteessä Tiehallinnon toimin vastataan 25 prosentista valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteesta. rautatieliikenteessä ei tapahdu matkustajien kuolemaan johtavia onnettomuuksia. kauppamerenkulussa ja ilmailuliikenteen säännöllisessä reittiliikenteessä ja charterliikenteessä ei tapahdu kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 hallinnonalan tutkimuslaitosten tuottamien sää-, aallokko- ja jääennusteiden osuvuuden tulee olla hyvällä tasolla. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi ilmakehään kohdistuvia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään vaikuttamalla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mahdollisimman vähän liikennettä synnyttävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen sekä mahdollisimman vähän päästöjä synnyttävän ajoneuvokannan kehittymiseen. Hallinnonalan tutkimuslaitosten tulee tuottaa ja välittää päätöksenteon tueksi ilmastoon liittyviä ajantasaisia tutkimuksia sekä korkeatasoista ilmaston tilan seurantaa. Meren tilan seurannan tulee olla laadukasta ja ajantasaista. uudet liikenneväylät rakennetaan niin, että niillä kulkevan liikenteen maaperään, pohjavesiin ja ihmisiin kohdistuvat ympäristöhaitat minimoidaan. olemassa olevien liikenneväylien liikenteen ja kunnossapidon pahimpia ympäristöhaittoja poistetaan. Hallinnonalalle esitetään määrärahoja 1 752,2 milj. euroa. Hallinnon politiikkalohkolle esitetään 20,6 milj. euroa yhteensä liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenoihin sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston määrärahat sekä sanomalehdistön tuki. Näihin esitetään yhteensä 18,9 milj. euroa. Viranomaisradioverkon (VIRVE) rahoituksen tukemiseen esitetään 2,0 milj. euroa. Liikennepolitiikkalohkolle esitetään yhteensä 1 355,3 milj. euroa. Liikennepolitiikkaa toteuttavat väylälaitokset, Ajoneuvohallintokeskus sekä ilmailun ja rautatieliikenteen alueille perustettavat hallinto- ja turvallisuusvirastot. Muita liikennepolitiikkalohkon määrärahoja ovat joukkoliikenteen palvelujen ostot sekä tuet, merenkulkuelinkeinon tukeminen, ilmaliikenteen korvaukset ja tuet, tienpidon valtionavut sekä kansallinen rahoitusosuus rakennerahastohankkeisiin. Lisäksi Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamiseen esitetään 58,7 milj. euroa. Omistajapolitiikan toteuttamiseen käytetään 0,5 milj. euroa. Tutkimustoiminnan politiikkalohkolle esitetään yhteensä 40,5 milj. euroa. Tutkimustoimintaa harjoittavia laitoksia ovat Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos. Hallinnonalan arvonlisämenoihin esitetään 254,7 milj. euroa. Hallinnonalan maksutuloista ja veroluontoisista maksuista suurimpia ovat meriväylien pitoon käytettävä väylämaksu 76 milj. euroa sekä radanpitoon käytettävä ratamaksu ja ratavero yhteensä 60 milj. euroa. Viestintävirasto saa maksutuloina 27 milj. euroa ja Ajoneuvohallintokeskus 62 milj. euroa. Trans European Transport Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 8 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin arvioidaan saatavan EU-varoja momentilta noin 11 milj. euroa. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 197,2 107,8 90,9 37,9 813, ,9 Vuoden sitoumukset 24,9 85,8 88,0 55,7 20,0 274,4 Valtuudet yhteensä 222,1 193,6 178,9 93,6 833, ,3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2004 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 01. Liikenne- ja viestintäministeriö Ajoneuvohallintokeskus Tiehallinto Tienpidon valtionavut Merenkulkulaitos Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen Ratahallintokeskus Rautatievirasto Ilmailuhallinto Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet Viestintävirasto Viestinnän korvaukset ja avustukset Ilmatieteen laitos Merentutkimuslaitos Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : L i i k e n n e v ä y l i e n r a h o i t u s Talousarvioesitykseen sisältyy yhteensä 10 kehittämishanketta, joista ensi vuodelle on budjetoitu viisi hanketta: Raahen meriväylä, Tampereen läntisen kehätien 2. vaihe, vt 20 Hintta Korvenkylä, Ilmalan ratapiha sekä Vihti Pori-tien parannustyöt. Vuonna 2007 aloitetaan niin ikään viisi kehittämishanketta, jotka ovat Seinäjoki Oulu-rataosan ensimmäinen osa, vt 6 Lappeenranta Imatra-tiehanke, Lahti Luumäki-ratahanke, Kehä I Turunväylä Vallikallio sekä Keski-Pasilan ratapihatyöt. Hankkeet kuuluvat liikennepoliittisen ministerityöryhmän (LVM:n julkaisu 7/2004) ehdottamaan ns. ensimmäiseen koriin, lukuun ottamatta Tampereen läntisen kehätien 2. vaihetta ja vt 20 Hintta Korvenkylähanketta, jotka sisältyvät vuosina toteutettavaan hankekoriin. Valiokunta pitää edellä mainittuja hankkeita tärkeinä ja niiden käynnistämistä sinänsä perusteltuna. Valiokunta ei kuitenkaan pidä asianmukaisena menettelytapaa, jossa ns. kakkoskoriin kuuluvia hankkeita nostettiin ensimmäiseen koriin kuuluvien, vielä aloituspäätöstä vailla olevien hankkeiden ohi. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi aikanaan työryhmän esittämää hankkeiden kiireellisyysjärjestystä ja myös valtiovarainvaliokunta on omissa linjauksissaan kiirehtinyt nimenomaan ensimmäiseen koriin kuuluvien hankkeiden käynnistämistä. Ensimmäiseen koriin sisältyy vielä kuusi sellaista hanketta, joista ei ole tehty aloituspäätöstä. Nämä ovat vt 4 Kemin kohta ja sillat, Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti, vt 5 Lusi Mikkeli, vt 8 Sepänkylän ohitus, vt 4 Lusi Vaajakoski sekä vt 14 Savonlinnan keskusta. Sepänkylän ohitusta koskevan hankkeen suunnitelmat vanhenevat , joten sen aloitus siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Muut hankkeet ovat sen sijaan suunnitelmavalmiuden puolesta käynnistettävissä vielä tällä vaalikaudella. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Lisäksi ministerityöryhmän ehdottamista kahdeksasta teemapaketista on kokonaan käynnistämättä vielä kolme hanketta (joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä, pienehköt vesiväylien ja turvalaitteiden kehittämishankkeet sekä rautateiden tavaraliikenteen edistäminen itäisessä Suomessa). Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa ja pitää välttämättömänä, että em. hankkeiden aloittamisesta päätetään vielä kuluvan hallituskauden aikana. Myös hallitus on korostanut väyläverkon kehittämisohjelman johdonmukaista toteuttamista Lissabonin strategiaan liittyvässä kansallisessa toimintaohjelmassa. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 1 : Eduskunta edellyttää, että kehysriihen ja vuoden 2007 talousarvion valmistelun yhteydessä hallitus arvioi väyläministerityöryhmän ehdotuksiin kuuluvien, vielä toteuttamatta olevien hankkeiden käynnistämismahdollisuuksia ja tekee tältä pohjalta päätöksiä ensimmäiseen koriin kuuluvien liikennehankkeiden käynnistämisestä vuosina 2007 ja Valiokunta viittaa myös aiempiin kannanottoihinsa (mm. VaVM 4/2005 vp) ja korostaa edelleen pitkäjänteisen liikennepolitiikan merkitystä. Liikenneväyläpolitiikan rahoituskehys on ollut jo hallituskauden alusta lukien alimittainen. Tiukan menokehyksen vuoksi siihen ei ole voitu sen jälkeen tehdä riittäviä korotuksia. Kuten valiokunta on useissa yhteyksissä todennut, resurssit tulee alun pitäen mitoittaa siten, että liikenneinvestointeja voidaan tehdä tasaisesti koko vaalikauden ajan. Liikennehankkeiden järkevä ja tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttävät ehdottomasti sitä, että hankkeista ja niiden rahoituksesta päätetään hyvissä ajoin, jolloin ne voidaan toteuttaa hallitusti ja taloudellisesti optimaalisella tavalla. Näin voidaan tehostaa myös maanrakennusalan resurssien tasaista käyttöä, vähentää liikennehankkeisiin liittyvää epävarmuutta ja vauhdittaa kaavoitusta sekä elinkeinoelämän investointeja. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uusien pitkäjänteisten rahoitustapojen käyttöönottamisesta tienpidossa. Työryhmän määräaika päättyy Valiokunta pitää työryhmän asettamista erittäin tärkeänä ja korostaa erityisesti rahoituksen pitkäjänteisyyttä parantavia toimenpiteitä. On myös tärkeää, että eri rahoitustavoista esitetään vertailukelpoiset tiedot ja että kehysmenettely ei ole esteenä joustavien rahoitustapojen käyttämiselle. Valiokunta pitää niin ikään välttämättömänä, että viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa turvataan liikenneväylien pitkäjänteiseen kunnossapitoon ja kehittämiseen tarvittava rahoitus. Tehokas liikennejärjestelmä on yksi talouskasvun edellytyksistä. Kannattavilla investoinneilla voidaan lisätä Suomen kilpailukykyä ja parantaa kansantalouden tuottavuutta ja toimintaedellytyksiä. Liikenneverkon saattaminen ajanmukaiselle tasolle on tärkeää myös tasapainoisen aluekehityksen ja liikenneturvallisuuden kannalta. Muun muassa Suomen Yrittäjien ja Keskuskauppakamarin tekemien selvitysten mukaan hyvillä liikenneyhteyksillä on keskeinen merkitys yritysten sijoittumisessa. Suurimmaksi aluekehityksen ongelmaksi koetaan heikot liikenneyhteydet ja liikenneverkon heikko kunto. E d u s k u n n a n l a u s u m a 1 : Eduskunta edellyttää, että kehysriihen ja vuoden 2007 talousarvion valmistelun yhteydessä hallitus arvioi väyläministerityöryhmän ehdotuksiin kuuluvien, vielä toteuttamatta olevien hankkeiden käynnistämismahdollisuuksia ja 01. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee tältä pohjalta päätöksiä ensimmäiseen koriin kuuluvien liikennehankkeiden käynnistämisestä vuosina 2007 ja S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä ovat laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Tuotokset ja laadunhallinta Ministeriön strategiset prosessit lainsäädäntö, vuorovaikutus sekä hallinnonalan ja rakenteiden ohjaus ovat laadukkaita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Liikenne- ja viestintäpoliittinen lainsäädäntö täyttää valtioneuvoston lainsäädännön valmistelulle asettamat tavoitteet. Vuorovaikutus tuottaa menettelytavat menestykselliseen yhteistyöhön ja yhteistoimintaan sekä kotimaiseen ja kansainväliseen verkostumiseen. Hallinnonalan virastojen ja laitosten ohjausta ja yhteistyötä kehitetään synergiaetujen saavuttamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Liiketoiminnan ohjauksessa noudatetaan hyvälle hallintotavalle ja omistajapolitiikalle (corporate governance) asetettuja vaatimuksia. Toiminnallinen tehokkuus Kustannukset / henkilötyövuosi ovat enintään euroa. Hankintamenettelyjä kehitetään. Tuottavuuden mittausta kehitetään. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyysindeksi on vähintään 3,4 asteikolla 1 5 (2005 tav.: 3,4, 2004 tot. 3,3). Ministeriön organisaatiouudistus edistää strategisen johtamisen edellytyksiä. Tukiprosessit (talous, kansainväliset asiat, tutkimus ja ministeriön viestintä) tukevat ministeriön strategisia prosesseja ja ne priorisoidaan strategisten prosessien tarpeiden mukaisesti. 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Liikennepolitiikan osastolle sijoitettu merenkulkuneuvoksen virka muutetaan 1.1. lukien viraksi, jota ei ole valtion talousarviossa eriteltävä. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon valtion televisio- ja radiorahastosta saatava rahoitus. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja euroa valtiosihteerin ja valtiosihteerin sihteerin palkkausmenojen siirtona momentilta sekä euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon valtion televisio- ja radiorahastosta televisio- ja radiotoiminnan kehittämiseen saatavat varat ja niitä vastaavat menot. Vuonna rahoituksen arvioidaan olevan ilman arvonlisäveroa euroa toteutuma 2005 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu yhden henkilötyövuoden siirrosta momentilta talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää tutkimus- ja kehittämismenoihin sekä palkkioihin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja kehittämishankkeiden maksamiseen ja niihin liittyvien tarjousten tekemiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu liikenteen kysyntään, infrastruktuuriin, tavara- ja henkilöliikenteeseen, liikenneturvallisuuteen, ympäristöhaittojen vähentämiseen, ajoneuvotekniikkaan, vaarallisten aineiden kuljetuksiin, viestintään ja tietoverkkoihin, liikenteen telematiikkaan, lähialueyhteistyöhön sekä hallinnon kehittämiseen. talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Ajoneuvohallintokeskus S e l v i t y s o s a : Ajoneuvohallintokeskuksen keskeiset tehtävät ovat ajoneuvojen rekisteröinti, ajoneuvojen vuotuinen verotus, katsastustoiminnan valvonta, kuljettajatutkintojen järjestäminen, ajokorttien rekisteröinti sekä tieliikenteen tietopalvelu. Ajoneuvohallintokeskuksen toiminnan perustana on ajoneuvoliikennerekisteri. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Ajoneuvohallintokeskukselle pääluokkaperusteluissa asetettuja liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä tavoitteita tukevat seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle : Tulostavoite 2004 toteutuma 2005 tavoite tavoite TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin -3 tai +7 prosenttiyksikköä maan keskiarvosta (%) Määräaikaiskatsastuksessa katsastustoimipaikoista havaitsee testiautoissa kaksi oleellista vikaa (%) Rikkomuksetta/vahingoitta ajaneiden uusien kuljettajien osuus (%) 58,5 60,3 60,3 Autokouluoppilaiden tutkintomenestys asteikolla 1 5 3,27 Autokouluopetuksen koettu hyöty asteikolla 1 5 3,84 Yritysviestintätutkimuksen arvosana Väh. julkishallinnon 7,35 keskiarvo 7,5 Asiakastyytyväisyys AKEn toimintaan asteikolla 1 5 3,6 3,5 3,5 Asiakastyytyväisyys AKEn sopimuskumppaneiden toimintaan asteikolla 1 5 4,4 3,5 4,0 Sähköisesti käsiteltyjen lupien osuus (%) GSM- ja internet rekisterikyselyiden osuus (%) Ajoneuvoveron sähköisten yrityslaskujen määrä vähintään (kpl) Liikennetietojärjestelmän (LTJ) käytettävyys hyvä hyvä hyvä Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmä toimivuuden mittarit käytössä (ATJ) ovat ovat PALKO-hanke (pysytään arvioiduissa kustannuksissa ja aikataulussa, sisältötavoitteet saavutetaan) ei kyllä kyllä TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Ajoneuvorekisteröinnin muutostietojen käsittelyaika (pv) 4,3 4,7 4,5 Tietopalvelun tulos milj. euroa 2,0 1,0 0,8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Hakemusasioiden käsittelyaika (pv) 4,4 8,5 7,0 Puhelinpalvelun tavoitettavuus (%) Yksikkökustannustavoitteen toteutuminen kolmessa neljästä pääsuoritteessa ei kyllä kyllä HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilöstön työtyytyväisyys asteikolla 1 5 3,1 3,2 3,3 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2004 toteutuma 2005 budjetoitu varsinainen talousarvio Tuotot Julkisoikeudelliset suoritteet Rekisteröinti ja verotus -toimiala Ajoneuvotekniikka -toimiala Kuljettaja -toimiala Liiketaloudelliset suoritteet (AKEtieto) Tuotot yhteensä Kustannukset Julkisoikeudelliset suoritteet Rekisteröinti ja verotus -toimiala Ajoneuvotekniikka -toimiala Kuljettaja -toimiala Liiketaloudelliset suoritteet (AKEtieto) Kustannukset yhteensä Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) Julkisoikeudelliset suoritteet Rekisteröinti ja verotus -toimiala Ajoneuvotekniikka -toimiala Kuljettaja -toimiala Liiketaloudelliset suoritteet (AKEtieto) Ylijäämä / Alijäämä yhteensä Kustannusvastaavuus % Julkisoikeudelliset suoritteet Rekisteröinti ja verotus -toimiala Ajoneuvotekniikka -toimiala Kuljettaja -toimiala Liiketaloudelliset suoritteet (AKEtieto) Kustannusvastaavuus % yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 21. Ajoneuvohallintokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Tulot perustuvat valtion maksuperustelain nojalla Ajoneuvohallintokeskuksen maksuista annettuun liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Ajoneuvohallintokeskuksen maksuista. Tuloihin sisältyy arvio muualla kuin ETA-valtioissa rekisteröityjen ajoneuvojen massa- ja mittapoikkeuslupien tuotoista euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Ajoneuvohallintokeskuksen palvelujen kokonaisuudistushankkeen (ns. PALKO-hanke) kokonaiskustannusarvio nousee 30,6 milj. eurosta 36,3 milj. euroon ja sen valmistuminen siirtyy vuodesta 2007 vuoden 2010 loppuun. PALKO-menoja sisältyy investointeihin euroa. PALKO-hankkeesta suoritetaan erillinen arviointi. Ajoneuvoverotustehtävän määrärahatarve on euroa toteutuma 2005 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio talousarvio tilinpäätös Tiehallinto S e l v i t y s o s a : Tiehallinto edistää liikenteen toimivuutta ylläpitämällä ja kehittämällä tieverkon palvelutasoa, parantaa tieliikenteen turvallisuutta sekä vähentää ja ehkäisee ympäristöhaittoja. Tiehallinto vastaa valtion vastuulla olevista yleisistä teistä osana liikennejärjestelmää. Yleisten teiden verkon pituus on km ja sen arvo on 15 mrd. euroa. Liikennepolitiikan tavoitteeksi on asetettu Suomen ja sen eri alueiden kilpailukyvyn edistäminen liikenteen infrastruktuuria ja palveluja kehittämällä. Tiehallinnon tehtävänä on tukea tienpidon toimenpitein tasapainoista aluekehitystä sekä pitää päätieverkon ohella huolta alemmanasteisen tieverkon riittävästä laajuudesta ja kunnosta. Tienpidon nykyrahoituksella varmistetaan tieverkon nykykunnon säilyminen sekä liikennettä tyydyttävä palvelutaso koko maassa. Alueiden kilpailukykyä tukevia, työmatkaliikenteen ja elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta sekä liikenneturvallisuutta parantavia investointeja toteutetaan, vaikka ei täysin riittävästi. Väestömuutosten aiheuttamat sekä maankäyttötarpeista ja liikennemäärän kasvusta johtuvat liikenneinfrastruktuurin investointipaineet kasvukeskuksissa ja päätiestöllä ovat suurempia kuin alemmalla tieverkolla. Perustienpidossa asetetaan etusijalle tiestön jokapäiväinen liikennöitävyys, tieverkon kunnosta huolehtiminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Kainuun maakunnassa tienpito perustuu maakunnan ja tiepiirin väliseen sopimukseen ja sitä koskeva rahoitus on sisäasiainministeriön pääluokan momentilla Kainuun kehittämisraha. Tiehallinnolle asetettavat tavoitteet kattavat myös Kainuun maakunnan tieverkon. Nimettyjä käynnissä olevia tieverkon kehittämishankkeita toteutetaan vilkkaimmalla päätieverkolla ja kaupunkiseudulla. Uusina hankkeina ehdotetaan 57 milj. euron sopimusvaltuutta Tampereen läntisen kehätien 2. rakennusvaiheen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 toteuttamiseen, 25,7 milj. euron sopimusvaltuutta Tiehallinnon, Oulun kaupungin ja Kiimingin kunnan yhteishankkeena toteuttavaan vt 20 Hintta Korvenkylä (Kuusamontie, Oulu) toteuttamiseen ja 45 milj. euron sopimusvaltuutta Vihti Pori -tien parantamiseen. Perustienpidon määräraha on 586,2 milj. euroa, jonka Tiehallinto kohdentaa sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tiestön hoidon menoihin on varattu yhteensä 190,0 milj. euroa, jolla voidaan säilyttää nykyinen laatu ja palvelutaso. Päätiestöllä hoidon taso takaa hyvät ajo-olosuhteet, seututeillä tyydyttävät ja yhdysteillä välttävät. Alimmassa hoitoluokassa on yli puolet tieverkosta. Tienpidon laatutasoa tarkistetaan tarvittaessa liikenteen toimivuuden seurannan ja asiakaspalautteiden pohjalta. Raskaan liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta vaikeissa sääolosuhteissa edistetään täsmähoidolla. Ylläpitoon ja korvausinvestointeihin on varattu 220,0 milj. euroa. Tällä rahoituksella teiden kunto säilyy pääosin nykytasolla. Merkittävä osa teihin kuuluvista muista rakenteista ja laitteista on lähivuosina tulossa korjausikään ja aiheuttaa merkittävää lisärahoitustarvetta. Tavoitteena on pitemmällä aikavälillä päästä lähemmäksi tieverkon kunnon optimitilannetta, jossa tienpitäjän ja tienkäyttäjien kustannukset ovat minimissään. Perustienpidon investointeihin ja teemapaketteihin on kohdennettu yhteensä 75,3 milj. euroa. Perustienpidon investoinnit ovat pienehköjä alueellisia liikenneturvallisinvestointeja sekä käynnissä oleviin valtakunnallisiin hankeohjelmiin ja teemapaketteihin sisältyviä kohteita, jotka on priorisoitu yhtenäisin kriteerein. Jo käynnistettyjä kolmea teemapakettia jatketaan (satamayhteyksien parantamishankkeita, pääteiden liikenneturvallisuushankkeita ja kasvavien alueiden kehityksen tukemisen hankkeita). Turvallisuutta parannetaan liikenneympäristöön kohdistuvien toimien lisäksi myös rakentamalla automaattista nopeuden valvontaa 300 tiekilometrille. Vuoden lopussa valvontakameroin varustettuja teitä on yli kilometriä. Liikennekuolemien määrän nousun estäminen edellyttää lisäksi 100 km/h nopeusrajoitusten asteittaista laskemista 80 km/h kilometrillä päätieverkkoa vuoteen 2009 mennessä. Näistä 240 kilometriä olisi runkoteitä, minkä vuoksi sujuvan ja turvallisen runkoverkon osuus koko runkotieverkosta laskee 71 %:sta 64 %:iin vuoteen 2009 mennessä. Tiehallinto luopuu rakennettujen kiinteistöjen hallinnasta. Tarkoitus on, että noin 250 tarpeettomaksi jäänyttä varikkokiinteistöä rakennuksineen siirretään vähitellen vuosina 2008 Senaatti-kiinteistöille. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Tiehallinnolle pääluokkaperusteluja tukevat seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle : Tuotokset ja laadunhallinta Palvelutaso Tieverkon päivittäinen liikennöitävyys varmistetaan hoidon ja ylläpidon sekä liikenteen ohjauksen ja tiedotuksen toimenpitein. Vähintään 71 %:lla runkoverkosta voidaan tarjota tienkäyttäjille sujuvat (100 km/h) ja turvalliset ajo-olosuhteet. Tienpidon toimet mitoitetaan siten, että tierakenteet voidaan pitkällä aikavälillä pitää kunnossa mahdollisimman taloudellisesti. Tieverkon rakenteellinen kunto ei heikkene. Välitöntä peruskorjausta vaativien päällystettyjen teiden, sorateiden, kevyen liikenteen väylien ja siltojen määrä vähenee. Kunnoltaan huonoja päällystettyjä teitä saa olla enintään km (8 %), sorateitä enintään km (11 %), kevyen liikenteen väyliä enintään 330 km (6 %) ja siltoja enintään kpl (8 %). Tiehallinto huolehtii tienpidosta niin, että tienkäyttäjien tyytyväisyys yleisten teiden palvelutasoon säilyy vähintään tasolla 3,4 asteikolla 1 5. Turvallisuus Tiehallinnon toimin vähennetään tienkäyttäjien riskiä joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen. Perustienpidon toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 45, josta nopeusrajoitusten osuus on 5. Kehittämisinvestoinneilla saavutetaan lisäksi 5 laskennallisen henkilövahinko-onnettomuuden vähenemä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Toiminnallinen tehokkuus Tiehallinto kehittää hankintamenettelykeinoin väylänpidon markkinoita siten, että maarakennusalan tuottavuus paranee ja kilpailu markkinoilla toimii. Kunnossapidon yksikkömenot saavat olla nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla enintään euroa/km. Tiehallinnon hallintomenot saavat olla enintään 69,5 milj. euroa. Tiehallinnon henkilöstömäärä vähenee henkilöstösuunnitelman mukaisesti ja on vuonna 2008 enintään 850 henkilöä. Henkisten voimavarojen hallinta Tiehallinto saavuttaa Euroopan laatupalkintoarviointiin perustuvassa itsearvioinnissa vähintään 500 pistettä. Palvelujen tuottajien tyytyväisyys Tiehallintoon hankintamenettelyihin paranee. Työtyytyväisyysindeksi on vähintään 3,4 asteikolla 1 5. TUNNUSLUKU / tulostavoite 2004 toteutuma 2005 ennuste ennuste/ tavoite 2009 ennuste TIEVERKON LAAJUUS (tilanne ) Yleisten teiden pituus (km) Päällystepituus (km) Siltojen lkm Kevyen liikenteen väylien pituus (km) Liikennesuorite, tie- ja katuverkko (mrd. hlökm) TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Palvelutaso Sujuva ja turvallinen runkoverkko (%) Päällyst. tiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono (km) Päällysteiden uusiminen (km) Sillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono (kpl) Siltojen peruskorjaus (kpl) Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono (km) Kelirikkorajoitusten määrä (km) Kelirikkoteiden peruskorjaus (km) Huonojen ja erittäin huon. kevyen liik. väylien määrä (km) Tienkäyttäjätyytyväisyys pääteiden tilaan 3,6 3,4 3,6 3,4 Tienkäyttäjätyytyväisyys muun tieverkon tilaan 2,8 3,0 2,7 2,7 Tienkäyttäjätyytyväisyys talvihoidon tasoon 3,4 3,4 3,4 3,3 Turvallisuus Liikennekuolemat yleisillä teillä Henkilövahinko-onnettomuudet yleisillä teillä Henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemätavoite Vähenemä perustienpidon toimin Vähenemä kehittämisinvestoinnein Ympäristö Suolan käyttö liukkauden torjunnassa (t) Yli 55 dba melulle altistuneet (asukasta) CO2 -päästöt, tiet ja kadut (1990=100) Kiireellinen pohjavesien suojaustarve (km) TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tieinvestoinnit suhteessa poistoihin (%) Kunnossapidon yksikkömenot (euroa/km) Hyväksyttyjen tarjousten määrä/urakkakysely (keskimäärin kpl) 4,5 4,5 4,5 4,5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Hallintomenot (milj. euroa) 69 71,0 69,5 66 Henkilöstömäärä HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA EFQM -arvioinnin tulos ( ) Palvelun tuottajien tyytyväisyys (0 100) Työtyytyväisyys 3,3 3,4 3,4 3,4 T&K-menot perustienpidon menoista (%) 0,78 1,0 0,8 1,0 Tienpidon tulot ja menot (milj. euroa) 2004 toteutuma 2005 varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio Perustienpito (21) 589,7 588,8 586,2 Tulot 25,3 5,0 13,7 Maksullisen toiminnan tulot 2,6 0,8 2,4 Muut tulot 22,7 4,2 11,3 Menot 615,0 593,8 599,9 Hoito ja käyttö 198,3 186,9 190,0 Liikenteen hallinta 7,2 10,0 13,5 Ylläpito ja korvausinvestoinnit 216,5 194,5 220,0 Alueelliset investoinnit 1) 60,4 41,8 36,5 Valtakunnalliset hankeohjelmat ja teemapaketit 9,0 54,0 38,8 Suunnittelu 21,2 21,7 15,0 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 4,5 5,5 5,5 Hallinto 78,7 78,6 78,4 Palveluprojektit ja sopeuttaminen 17,0 - - Maksullisen toiminnan menot 2,2 0,8 2,2 Kehittämisinvestoinnit (76, 78, 79) 168,9 139,4 107,7 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (76) 24,5 23,5 24,4 Tieverkon kehittäminen (77) 9,3 - - Eräät tiehankkeet (78) 93,0 94,9 62,2 Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (79) 42,1 21,0 21,1 Luvun nettomenot 758,6 728,2 694,0 Luvun bruttomenot 783,9 733,2 707,6 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden perustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesalueiden hankinnoista, Tiehallinnon kiinteistönpidosta sekä muista tienpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien toimintamenojen maksamiseen. Momentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille ja euroa yhden henkilötyö- 1) Perustienpidon alueelliset investoinnit ovat pieniä, lähinnä liikenneturvallisuusinvestointeja, joista tiepiirit päättävät annettujen kehysten raameissa. Hankkeet toteutuvat maakuntien kehittämisstrategioita ja hankkeista sovitaan maakuntien toteuttamisohjelmien yhteydessä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 vuoden siirtona momentille Lähialueyhteistyöhankkeisiin käytetään enintään euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Vuoden 2005 lisätalousarviossa hyväksytystä Suhangon tien sopimusvaltuudesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja viimeistään vuonna ,5 milj. euroa toteutuma 2005 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Perustienpitoon osoitetaan ensi vuodelle noin 580 milj. euroa. Lisäksi kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa perustienpitoon osoitettiin 12 miljoonaa euroa, joka käytetään käytännössä ensi vuoden puolella. Rahoitus ei vieläkään riitä tieverkon kunnossapidon jälkeenjääneisyyden korjaamiseen, mutta sillä voidaan huolehtia tieverkon päivittäisestä liikennöitävyydestä ja tieverkon kunnosta. Valiokunta korostaa liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden toteuttamista, erityisesti kevyen liikenteen väylien rakentamista. Myös huonokuntoiset sillat vaikeuttavat liikennettä ja erityisesti raskaita kuljetuksia. Huonokuntoisia ja erittäin huonokuntoisia siltoja arvioidaan olevan jo kappaletta, joista noin 100 haittaa raskasta liikennettä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös liikenteen telematiikan vahvistamiseen. Saadun selvityksen mukaan esim. liikenteen ohjauksella ja tiedotuksella voidaan kustannustehokkaasti tehostaa liikenneverkon toimintaa ja turvallisuutta. Ministerityöryhmän linjausten mukaan tieliikenteen telematiikkapaketti toteutetaan vuosina , mutta telematiikan nopea kehitys ja siitä saatavat hyödyt huomioon ottaen hankkeen toteutusta olisi syytä kiirehtiä. Myös ensi vuoden alussa voimaan tuleva uusi maantielaki korostaa liikenteen ongelmien ratkaisemista mm. liikenteen hallinnon keinoilla. Valiokunta painottaa telematiikan käyttöä myös liikenneturvallisuutta parantavana tekijänä. Momentille lisätään euroa. talousarvio III lisätalousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä annetun lain (243/1954) ja maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman hyväksymistä. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät tiehankkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan hankkeen vt 5 Joroinen Varkaus aikaisempina vuosina myönnetyn enintään 28,0 milj. eu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 ron sopimusvaltuuden sijasta enintään 29,0 milj. euron sopimusvaltuus. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeesta vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 2. rakennusvaihe aiheutuviin menoihin ja hankkeesta vt 2 Vihti Pori aiheutuviin menoihin. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan sopimuksia hankkeen vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 2. rakennusvaihe, toteuttamiseksi enintään 57 milj. euron määrästä, hankkeen vt 2 Vihti Pori toteuttamiseksi enintään 45 milj. euron määrästä ja hankkeen vt 20 Hintta Korvenkylä toteuttamiseksi enintään 25,7 milj. euron määrästä. Hankkeen toteuttamiseksi Oulun kaupungin kanssa saadaan tehdä sopimus, jonka mukaan Oulun kaupunki vastaa valtiolle kuuluvan tieosan parantamisen teettämisestä ja arvonlisäverottomista kustannuksista, jotka suoritetaan kaupungille korottomana vuonna S e l v i t y s o s a : Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa: vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 2. rakennusvaihe. Valtatie 3 ohittaa Tampereen länsipuolitse 21 km:n pituisena kaksikaistaisena kehätienä. Liikennemäärät ovat kasvaneet ylittäen lähes päivittäin tien kapasiteettirajan ja aiheuttaen siten merkittävää toistuvaa häiriötä kehätien ja sen liittymien toimivuudelle. Koko kehätieosuus on tarkoitus rakentaa 2+2-kaistaiseksi moottoritieksi. Hankkeen ensimmäisenä vaiheena päätettiin vuoden 2003 talousarviossa sen keskiosan Pirkkala Kalkku toteutuksesta ja sen arvioidaan valmistuvan syksyllä. Hankkeen jälkimmäinen rakennusvaihe, eli osat Lakalaiva Pirkkala ja Kalkku Ylöjärvi yhteensä noin 14 km on tarkoituksenmukaista toteuttaa välittömästi ensimmäisen vaiheen jatkoksi. Toisen vaiheen kustannusarvio on 57 milj. euroa. Hankkeen hyödyt saadaan suurelta osin vasta kun koko kehätie on rakennettu moottoritieksi. Koko hankkeen hyötykustannussuhde (H/K) on 3,3 ja toisen vaiheen 5,2. Vt 20 Hintta Korvenkylä (Kuusamontie, Oulu) on keskeinen Oulun kaupunkiseudun sisääntuloväylä, joka palvelee sekä paikallista että pidempimatkaista Koillismaalle suuntautuvaa liikennettä. Tien alkuosan varressa sijaitsee merkittävä ja nopeasti kehittyvä työpaikkakeskittymä. Hanke-erittely Kaksikaistaisen tien liikennemäärä on noin autoa/ vrk ja liikenne ruuhkautuu etenkin monissa tasoliittymissä. Hanke käsittää toisen ajoradan rakentamisen noin 5 km matkalle, kaksi eritasoliittymää sekä muita auto- ja kevyen liikenteen tiejärjestelyjen parannustoimia. Hankkeen hyötykustannussuhde (H/K) on 2,6. Oulun seudun teollisuusyritysten liikenneyhteyksien parantamiseksi Tiehallinto, Oulun kaupunki ja Kiimingin kunta ovat alustavasti sopineet Kuusamontien osuuden Hintta Korvenkylä parantamisesta yhteishankkeena, jossa hankkeen arvonlisäverottomat kustannukset ovat yhteensä 28,6 milj. euroa. Tästä Tiehallinnon osuus on 25,7 milj. euroa, Oulun kaupungin 2,8 milj. euroa ja Kiimingin kunnan 0,1 milj. euroa. Hanke on tarkoitus toteuttaa siten, että Oulun kaupunki rahoittaa Tiehallinnon arvonlisäverottomat kustannukset korottomalla lainalla, jonka valtio maksaa kaupungille vuonna Vt 2 Vihti Pori: Valtatie 2 on pääyhteys Helsingin seudulta Poriin ja muualle Satakuntaan. Tieyhteyden merkitystä korostaa vastaavan suoran ratayhteyden puuttuminen. Tien mäkisyys, kapeus sekä monet liittymät heikentävät liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Ajoittaista ruuhkaa esiintyy Vihdin ja Karkkilan välillä sekä Porin kohdalla, missä liikennettä on yli autoa/vrk liikenteen muutoin ollessa autoa/vrk. Vuosittain tapahtuu noin 44 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta, joissa kuolee keskimäärin kuusi ihmistä. Hanke koostuu useista toimenpiteistä: vilkkaat tasoliittymät parannetaan, ohituskaistat rakennetaan, kevyen liikenteen verkkoja täydennetään ja pysäkkien varustelua parannetaan. Lisäksi rakennetaan varalaskupaikka. Parantuva sujuvuus lisää elinkeinoelämän kuljetusvarmuutta. Liikenneturvallisuus paranee: vuosittain säästyy noin neljä henkilövahinko-onnettomuutta. Pohjavesisuojakset vähentävät pohjavesialueiden likaantumisriskiä. Hankkeen kustannusarvio on 45 milj. euroa. Hanke on kannattava. Valmis Sopimus- Arvioitu Määräraha Rahoitustarve liiken- valtuus käyttö v. myöhemmin teelle milj. milj. milj. milj. Keskeneräiset tiehankkeet E 18 Lohja Lohjanharju ,9 49,6 7,8 1,5 Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 1. rakennusvaihe 57,0 43,5 13,5 - Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Vt 4 Lahti Heinola ,0 35,9 4,7 0,4 Vt 4 Jyväskylä Kirri ,7 14,4 1,3 - Vt 5 Joroinen Varkaus ,0 27,0 2,0 - Vt 13 Nuijamaan raja-aseman tieyhteys ,5 13,0 0,9 0,6 Mt 100 Hakamäentie, Helsinki ,0 2,0 25,0 63,0 Uudet tiehankkeet Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 2. rakennusvaihe ,0-2,0 55,0 Vt 20 Hintta Korvenkylä, Oulu , ,7 Vt 2 Vihti Pori ,0-5,0 40,0 Tiehankkeet yhteensä 433,8 185,4 62,2 186,2 Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2007 noin 82,5 milj. euroa, vuonna 2008 noin 78,0 milj. euroa ja vuonna 2009 noin 25,7 milj. euroa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa. Lisäyksestä euroa aiheutuu vuoden 2005 toiseen lisätalousarvioon sisältyvistä keskeneräisten hankkeiden etenemisen muutoksista. Hankkeiden sopimusvaltuudet eivät muutu. Vt 5 Joroinen Varkaus -hankkeen sopimusvaltuuden lisäys 1,0 milj. eurolla johtuu urakoitsijan korvausvaatimuksista, jotka koskevat ylimääräisten kallioleikkauksien, sivuojien eroosiosuojauksien ja tielinjan ulkopuolelta hankittujen suodatinhiekkojen aiheuttamia lisätöitä. Hankkeen määrärahan lisäys on 1,0 milj. euroa. Vt 20 Hintta Korvenkylä -hanke on tarkoitus toteuttaa siten, että Oulun kaupunki rahoittaa Tiehallinnon arvonlisäverottomat kustannukset 25,7 milj. euroa, jotka valtio Hanke-erittely maksaa kaupungille Hankkeen arvonlisäveromenot yhteensä noin 5,6 milj. euroa maksetaan momentilta vuosina talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty. Määrärahasta saa maksaa palkkausmenoja enintään yhden henkilötyövuoden verran. S e l v i t y s o s a : Budjetoitu Sopimus- määrärahaa Määräraha Rahoitustarve Valmis valtuus aiemmin v. myöhemmin TIEHANKKEET liikenteelle milj. milj. milj. milj. Jälkirahoitushanke Vt 4 Järvenpää Lahti ,3 104,6 20,5 127,2 Elinkaarirahoitushanke E 18 Muurla Lohja ,0 4,4 0,6 695,0 Yhteensä 952,3 109,0 21,1 822,2 Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2007 noin 21,2 milj. euroa, vuonna 2008 noin 30,0 milj. euroa, vuonna 2009 noin 36,7 milj. euroa sekä myöhempinä vuosina noin 736,6 milj. euroa. talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 25. Tienpidon valtionavut 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionapujen maksamiseen, yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yksityisteiden tieisännöitsijöiden kouluttamiseen ja tiekuntien opastamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus käyttää hajaasutusalueiden teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen ja pysyvän asutuksen sekä perustuotantotoiminnan tarvitsemien teiden avustamiseen niiden merkityksen suhteessa. Tieisännöitsijöiden kouluttaminen ja tiekuntien opastaminen on kolmevuotinen kokeiluhanke ja kestää vuoteen asti. Valtionapuun oikeutettuja teitä on noin km, avustettavia kohteita on vuosittain noin 630 ja keskimääräinen avustus on euroa. Tuen enimmäisosuus voi olla 75 % todellisista hyväksytyistä kustannuksista. Määräraha on mahdollistanut noin 60 prosentin mukaisen tuen kuntien tuen ollessa kyseisiin kohteisiin noin 20 %. Valtion tuki kohdistuu ensisijassa teiden parantamiseen sekä lauttoihin. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Talousarvioesityksen mukaan yksityisten teiden valtionapua supistetaan 1,9 milj. euroa eli noin 14 prosenttia. Määrärahaa käytetään mm. heikkokuntoisten siltojen kunnostamiseen, routavaurioiden korjaamiseen sekä teiden kantavuuden parantamiseen. Myös viimeaikaiset tulvat ovat lisänneet yksityisteiden kustannuksia. Valiokunta toteaa, että yksityistiet ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää ja niiden kunnossapito on välttämätöntä työmatkaliikenteen, teollisuuden sekä elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Momentille lisätään euroa. talousarvio talousarvio tilinpäätös Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 26. Tieliikelaitos Tieliikelaitos on johtava suomalainen infra-alan palveluyritys ja tuloksellinen suunnannäyttäjä, joka huolehtii toimialaansa kuuluvien palveluiden tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti. Tieliikelaitos auttaa asiakkaitaan menestymään elinkaaren ja ympäristön huomioon ottavilla ratkaisuilla. Tieliikelaitos varmistaa tasapuolisen koko maan kattavan palvelutarjonnan yleisten teiden kunnossapidossa ja lossiliikenteen hoidossa. 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet Tieliikelaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna enintään 50 milj. euroa. Lisäksi Tieliikelaitos saa tehdä vuonna investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina vuosina enintään 30 milj. euroa. 3. Lainanotto Tieliikelaitos oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 50 milj. euroa. 4. Liiketoiminnan takausvaltuudet Tieliikelaitos saa myöntää takauksia samaan liikelaitoskonserniin kuuluvien osakeyhtiömuotoisten tytäryritysten lainojen vakuudeksi enintään 10 milj. euron arvosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 S e l v i t y s o s a : Eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyt palvelu- ja muut toimintatavoitteet huomioon ottaen liikenneja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Tieliikelaitoksen tulostavoitteeksi 13,0 milj. euroa. Voitontuloutustavoite on 50 % voitosta, kuitenkin vähintään 4,6 milj. euroa. Tulostavoitteen asettamisessa on otettu huomioon tienpidon kokonaan avoin kilpailutilanne. Liikevaihdon ennakoidaan kasvavan 30 milj. euroa edellisen vuoden suunnitelmaan verrattuna. Liikevaihdon kasvu on suunniteltu saatavan uusista palveluista ja Tiehallinnon ulkopuolisista asiakkaista. Investointeihin on alustavan investointisuunnitelman mukaan tarkoitus käyttää korkeintaan 50 milj. euroa, joka varaudutaan rahoittamaan kokonaisuudessaan eduskunnalle esitettävin lainavaltuuksien perusteella rahalaitoksilta otettavilla lainoilla. Investoinneista noin 25 milj. euroa on tarkoitus käyttää tuotantokapasiteetin säilyttämisen laadullisesti ja määrällisesti riittävällä tasolla. Alustava investointisuunnitelma vuodeksi, milj. euroa Tuotannolliset maa-alueiden, koneiden ja laitteiden hankinta 25 Muut toiminnan kehittämisinvestoinnit 25 Yhteensä 50 Tunnuslukutaulukko toteutuma ennakoitu arvio Liikevaihto, milj. 500,5 470,0 500,0 muutos, % -7,9-6,1 6,4 Käyttökate, % 6,1 6,1 6,0 Liikevoitto, milj. 12,1 12,7 13,5 Tilikauden tulos, milj. 12,1 12,0 13,0 liikevaihdosta, % 2,4 2,6 2,6 peruspääomasta, % 69,9 69,3 75,4 Tuloutus valtion talousarvioon, milj. 6,3 6,3 6,5 Sijoitetun pääoman tuotto, % 8,8 9,0 9,4 Investoinnit liikevaihdosta, % 3,8 4,7 4,0 Omavaraisuusaste, % 41,0 44,0 45,0 Taseen loppusumma, milj. 237,8 220,4 228,0 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä (htv) Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. ) toteutuma ennakoitu arvio Tuloutus tulomomenteille Takausmaksut 0,2 0, Korot 1,5 1,9 1, Voiton tuloutus (ed. vuoden) 6,3 6,0 6, Lainat 3,4 3,4 3,4 Yhteensä 11,2 11,5 11,6 30. Merenkulkulaitos Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 S e l v i t y s o s a : Merenkulkulaitos vastaa kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen toimintaedellytysten ylläpidosta ja kehittämisestä taloudellisesti, turvallisesti ja ympäristöä säästäen. Sen toiminnassa painottuvat viranomaisen ja palvelujen tilaajan tehtävät. Merenkulkulaitos vastaa valtion vastuulla olevien vesiväylien hoidosta ja kehittämisestä, merikartoituksesta sekä jäänmurtoon, väyläaluspalveluihin ja saariston yhteysalusliikenteeseen kuuluvista viranomaisja tilaajatehtävistä sekä alusturvallisuuteen ja luotsaukseen liittyvistä viranomaistehtävistä. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi väylämaksulaiksi. Edellä olevan johdosta Merenkulkulaitoksen budjetointia muutetaan siten, että aiemmin momentille Merenkulkulaitoksen toimintamenot nettobudjetoidut väylämaksutulot kertyvät veronluonteisiin tuloihin momentille Väylämaksut. Lisäksi aiemmin momentille budjetoitujen yhteysalusten maksutulot on otettu huomioon saariston yhteisalusliikennepalvelujen ostoissa momentilla Raahen väylän syventämiseen ehdotetaan 30 milj. euron sopimusvaltuutta. Merenkulkulaitos edistää liikenteen toimivuutta ylläpitämällä ja kehittämällä vesiväylien palvelutasoa siihen liittyvine toimintoineen, parantaa merenkulun turvallisuutta sekä vähentää ja ehkäisee ympäristöhaittoja. Näiden tavoitteiden edistämiseksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Merenkulkulaitokselle pääluokkaperusteluja tukevat seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle. Tulostavoite/tunnusluku 2004 toteutuma 2005 ennuste ennuste/ tulostavoite 2009 ennuste TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Palvelutaso Kauppamerenkulun väyläkilometrit Muun vesiliikenteen väyläkilometrit Talvisatamien määrä 2) Väylänpito Väylien kunto huonokuntoisten kauppamerenkulun väylien määrä, km Navi-kriteerit täyttävien väylien osuus, % kauppamerenkulun väylät matalaväylät Merikartoitus HELCOM-mittausten toteutusaste, % 20, Talvimerenkulun avustaminen Jäänmurtopalvelujen odotusaika, tuntia 3,3 enint. 4 enint. 4 enint. 4 Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus, % 95, Asiakastyytyväisyys (1 5) 3,9 4,0 4,0 4,0 Turvallisuus, ympäristö Suomen aluevesillä ja suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet, enintään (4 vuoden keskiarvo) Alusturvallisuus Suomen sijoittuminen 5:n parhaimman maan joukkoon Paris MOU-jäsenvaltioiden satamavaltiotarkastusten yhteydessä vähiten pysäytettyjen alusten listalla TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Rannikon kauppamerenkulun palvelut Kustannukset euroa/kuljetettu tonni 0,74 0,68 0,67 0,66 2) Liikennöitävät Saimaan syväväylät pidetään auki talvikaudella sää- ja jääolosuhteiden sallimissa rajoissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin euroa/väyläkilometri Sisävesien kauppamerenkulun palvelut Kustannukset euroa/kuljetettu tonni 4,8 4,5 4,4 4,2 Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin euroa/väyläkilometri Muun vesiliikenteen palvelut Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin euroa/väyläkilometri Kustannusvastaavuus Liiketaloudellisin perustein hinnoitellut suoritteet, % HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet Henkilöstön työtyytyväisyys (1 5) 3,2 3,3 3,3 3,3 Tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus toimintamenoista, % 0,7 1,2 1,2 1,6 Merenkulkulaitoksen tuotot ja kustannukset tehtävittäin vuonna Toiminta-kustannukset Poistot 4) korot yhteensä Alijäämä vastaavuus Laskennalliset Kustannukset Ylijäämä/ Kustannus- Tuotot % Meriväylät Väylämaksulla katetta-vat tehtävät yhteensä ) väylänpito jäänmurto Muut väylät Sisävesien väylät Luotsausviranomainen Liiketaloudellisin perustein hinnoitellut palvelut Alusturvallisuus Muut viranomaistehtävien kaltaiset tehtävät Yhteensä Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot ( ) Muutos-% Muutos-% Väylämaksuilla katettava toiminta Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia 93,6 95,5 2,0 97,4 2,0 Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 16,2 16,2 0,0 16,2 0,0 Väylämaksut, milj. euroa 74,0 75,5 2,0 76,3 1,0 3) Kilometrimäärä tarkistettu vuonna ) Poistot laskettu kirjanpidon arvoista. Käytetty korko 2,4 %. 5) Veroluonteisten maksujen osuus väylämaksuilla katettavien tehtävien kokonaistuotoista euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20