Kaavaselostus 16USP0002. Jämsän kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös Jämsä Rautatieläisten Liitto Ry AUTION TILAN RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 Kaavaselostus 16USP0002 Jämsän kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös Jämsä Rautatieläisten Liitto Ry AUTION TILAN RANTA-ASEMAKAAVA /

2 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 2 KAAVASELOSTUS Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne 12 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavoituksen vaiheet Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 18 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset 23 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta 24 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Emätilaselvitys 3. Luontoselvitys 4. Tilasto 5. Rantaviivan muuntaminen. Etelä-Savon seutukaavaliiton ohje. Kartat Kaavakartta mittakaavassa 1:2000 sekä kaavamerkinnät ja -määräykset

3 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 3 KAAVASELOSTUS Jämsän kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös AUTION TILAN RANTA-ASEMAKAAVA Asemakaavan selostus, joka koskee / päivättyä kaavakarttaa. ALUEEN MÄÄRITTELY Ranta-asemakaava laaditaan Jämsän kaupungin Kavattilan kylässä sijaitsevalle Aution RN:o tilalle. Tilan omistaa Rautatieläisten liitto ry. Suunnittelualueen laajuus on noin 35 ha ja siihen kuuluu Iso- Rautaveden rantaviivaa 2,2 km. Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-3 sekä niihin liittyvät maa- ja metsätalous, lähivirkistys-, uimaranta- ja suojelualueet. ALUEEN SIJAINTI KAAVAPROSESSIN VAIHEET Alue sijaitsee Koskenpäässä, Iso - Rautaveden rannalle sijoittuvassa Selkäniemessä. Matkaa Jämsän keskustaan on noin 25 km. Suunnittelutyö aloitettiin maanomistajan päätöksellä alkuvuodesta Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Tekninen lautakunta Vireilletulo Ranta-asemakaavaluonnos nähtävillä Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Ranta-asemakaavaehdotus nähtävillä Viranomaisneuvottelu Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan

4 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 4 KAAVASELOSTUS 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen rajaus Alue sijaitsee Koskenpäässä, Iso - Rautaveden rannalle sijoittuvassa Selkäniemessä. Matkaa Jämsän keskustaan on noin 25 km. Suunnittelualueelle on tieyhteys, joka liittyy Jämsä Keuruu maantiehen. Etäisyyttä maantieltä suunnittelualueelle on noin 5 km. Suunnittelualueen laajuus on noin 35 ha ja siihen kuuluu Iso- Rautaveden rantaviivaa 2,2 km. Alue sijaitsee Selkäniemen kärjessä. Suunnittelualueen keskivaiheilla Haasianniemen pohjoispuolella on Rautatieläisten liiton jäsenten vapaaajanviettopaikaksi tarkoitettu asuntovaunualue, jonne sijoittuu alueen käyttöön liittyviä huolto-, majoitus ja saunarakennuksia. Kaava-alue on muutoin rakentamatonta. Suunnittelualueen pohjoisosassa on laaja suoalue ja alueen pohjoispuolelle Kitusalmeen sijoittuu pieni luonnonsuojelualue. Kuva: Suunnittelualueen sijainti Koskenpään Selkäniemessä.

5 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 5 KAAVASELOSTUS Kuva: Aluerajaus. Asuntovaunualueen sijainti vihreällä. Suunnittelualuhankkeen taustaa ja alueen nykytilanne Aution tila on siirtynyt Rautatieläisten Liiton omistukseen vuonna Koskenpää on yksi liiton virkistysalueista ja tullut suosituksi sijaintinsa vuoksi. Alueen keskivaiheille sijoittuu noin 1,5 ha:n suuruinen asuntovaunualueesta, jonka käyttö on jo vakiintunutta. Kesäaikaan asuntovaunualue on täynnä, mutta alueella on kävijöitä myös talviaikaan. Nykyisellään alue on avoinna Liiton ja heidän perheenjäsenten käyttössä. Asuntovaunuissa majoittuvien lisäksi alueella on jonkin verran myös riihessä ja teltoissa majoittuvia asukkaita. Sesonkitapahtumat, kuten juhannus, lomakuukausi heinäkuu sekä Neste Rally Finland aikoina kävijämäärät ovat korkeammat. Alueen käyttö antaa hyvä lähtökohdat lisäksi kalastuksen, marjastukseen ja sienestykseen sekä nykyäänkin sekä erilaiseen talkootoimintaan. Asuntovaunuissa majoittuvia lukuun ottamatta alueella kävijöillä on mahdollisuus viipyä alueella vain päivän riittävien majoitustilojen puuttumisen vuoksi. Rautatieläisten Liittoon fuusioitui Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ään. JHL:n sisään perustettiin Raideammattilaisten yhteisjärjestö, johon mukaan tulevat rautateillä työskentelevien lisäksi myös metroissa ja raitiovaunuissa sekä niiden rakennus- ja huolto toiminnoissa työskentelevät. JHL on maamme suurin ammattiliitto jäsenellään. Raideammattilaisten osuus jäsenmäärästä on noin Liittofuusion yhteydessä syntyi mahdollisuus kehittää aluetta toiminnallisesti siten, että alue palvelee jäsenistöä virkistys-, kokous- ja koulutuskäytössä. Valtakunnallisen toiminnan vuoksi Jämsä on sijaintinsa puolesta ihanteellinen kohde jäsenistön virkistystoiminnalle.

6 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 6 KAAVASELOSTUS Nykyisellään alueelle sijoittuu pienehköjä huolto-, majoitus ja saunarakennuksia. Muilta osin suunnittelualue on rakentamatonta. Suunnittelualueen pohjoisosassa on laaja suoalue ja alueen pohjoispuolelle Kitusalmeen sijoittuu pieni luonnonsuojelualue. Rakennettu ympäristö ja maisemakuva Aution tilan tullessa liiton omistukseen 1975 alue oli vesakoitunutta peltoa ja siellä oli joitakin ränsistyneitä maatalousrakennuksia sekä vanha savusauna, joka alkuun toimi yöpymistilana. Aluetta alettiin raivaamaan talkootyönä retkeilykäyttöön ja sinne rakennettiin kaksi saunaa, vanha riihi majoitustiloiksi sekä keittokatos ruokailutiloiksi. Saunarakennukset ovat pinta-alaltaan 40 k-m 2 ja 22 k-m 2, keittokatos 30 k-m 2 sekä majoitustiloina toimiva pieni mökki 10 k-m 2 sekä majoitustiloiksi kunnostettu vanha riihi 33 k-m 2. Rannassa on vielä noin 29 k-m 2 kokoinen kota. Kauemmaksi rannasta sijoittuu kaksi noin 45 kokoista puuliiteriä, joista toinen tullaan purkamaan. Asuntovaunualueella maisema on avoin järvelle saakka avautuva nurmikkoalue. Aluetta reunustaa koivumetsät ja myös alueelle kasvaa hajapuustona koivua. Maaston muodoiltaan alue on melko tasaista ja paikoitellen melko alavaa. Alueella ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Kuva: Asuntovaunualue tulosuunnasta päin katsottuna.

7 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 7 KAAVASELOSTUS Kuva: Ranta-aluetta etelään päin katsottuna. Kuvassa keittokatos. Kuva: Rakennuskantaa. Vasemmalla majoitustiloina toimiva vanha riihi. Oikealla kota. Taustalla näkyy osa toisesta saunarakennusta. Luonnonympäristö Selvitysalue on loivapiirteistä moreeni- ja turvemaastoa. Korkeimmillaan moreenikumpareet kohoavat noin 5 metriä Rautaveden pinnan tasoa (+ 100,0 mpy) korkeammalle. Kallio tulee

8 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 8 KAAVASELOSTUS näkyviin pienellä alueella rannassa asuntovaunualueen edustalla. Iso ja Vähä Rautavesi ovat karun tyyppisiä järviä ja ekologiselta tilaltaan erinomaisia (Keski-Suomen ELY-keskus 2010). Ne kuuluvat Jämsän reitin vesistöalueeseen (14.5), joka laskee Jämsänjoen kautta Päijänteeseen. Alueen eteläosassa on reheviä lehtipuustoisia metsäkuvioita alueilla, jotka aiemmin ovat olleet peltoa ja niittyä. Niiden puusto on nuorehkoa ja osin varttunutta, mutta ei erityisen lahopuustoista. Haapoja on melko paljon, mutta liito-oravasta ei havaittu merkkejä. Aluskasvillisuudessa esiintyy lehtomaisen kankaan ja tuoreiden niittyjen kasvilajeja. Rantakaistale on varpuvaltaisempi ja sen puustossa on melko iäkkäitä mäntyjä. Suot ovat pieniä luhtaisia rantanevoja ja korpipainanteita. Niemen länsipuolella on hiekkaranta. Pohjoisosan rantametsä ja suon metsäsaarekkeet ovat varttuneita tuoreen kankaan havupuuvaltaisia metsiä. Suon keskiosan saarekkeissa ja eteläreunalla on tuoreet hakkuut. Suo on ojittamaton karun tyyppinen isovarpuräme, johon liittyy tupasvillavaltaisia luhtaisia rantaniittyjä. Ökkösensuo on metsälain 10 :n erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluva vähäpuustoinen suo. Poikkeuksellisen laajana lähes luonnontilaisena suona sillä on luonnonsuojelullista arvoa ja sen osoittamista kaavassa luonnonsuojelualueeksi tulee harkita. Suon rajaukseen on otettu tässä mukaan myös metsäsaarekkeet, joista rantaan rajoittuvat on suositeltavaa säilyttää luonnontilaisina tai ainakin välttää niissä avohakkuita. Linnusta havaittiin maastokäynnillä lehti- ja sekametsien lajeja kuten punakylki- ja räkättirastas, pajulintu, metsäkirvinen, kirjosieppo, lehtokerttu, sirittäjä ja käpytikka. Vesi- ja rantalinnusto oli selvitysalueella ja sen edustalla niukkaa. Liito-oravasta ei havaittu merkkejä, vaikka Haasianiemessä on ainakin kolme kolohaapaa ja etenkin eteläosa voisi soveltua lajille elinympäristöksi. Muista luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista lepakot saattavat käyttää aluetta ruokailuun, mutta erityistä arvoa sillä ei niille tai muille liitteen lajeille todennäköisesti ole.

9 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 9 KAAVASELOSTUS Kuva: Ökkösensuo. Aution tilalle sijoittuva Ökkösensuo kuuluu Metso ohjelmaan, jolla maanomistaja voivat suojella metsänsä monimuotoisuutta. Kohteen kokonaispinta-ala on noin 20,6 hehtaaria. Metso ohjelmassa kohteen kuvaus on seuraava: Ökkösensuo on Rautaveden rannassa oleva vesitaloudeltaan lähestulkoon luonnontilainen suoalue. Suon tekee luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi kohteeksi luonnontilainen vesitalous, monipuolinen suokasvillisuus ja uhanalaiset korpisuotyypit. Valtaosa kohteesta on isovarpurämettä, mutta alueella esiintyy myös mesotrofista sararämettä, mesotrofista sarakorpea, nevakorpea, korpirämettä, mustikkakorpea, muurainkorpea, ruoho- ja heinäkorpea ja saranevaa. Korpia esiintyy suon etelä- aj länsilaidalla ja alueen pohjoisosassa. Alueeseen kuuluu myös metsäsaarekkeita, joista osa on luonnonsuojelullisesti merkittävää varttunutta havupuuvaltaista, mutta myös isokokoista lehtipuuta kasvavaa sekametsää. Saarekkeista kaksi on nuorta taimikkoa ja kohteen eteläosassa on mustikkatyypin varttuvan metsän kuvio. Kohteeseen sisältyy metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeistä elinympäristöistä noin 0,5 ha:n suuruinen ruoho- ja heinäkorpi.

10 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 10 KAAVASELOSTUS Kuva: Ökkösensuon isovarpurämettä. (Kuva Johanna Hallman). Kuva: Ote Ökkösensuon Metso ohjelmaan kuuluvan alueen kuviointikartasta. Suojeluohjelman aluerajaus sinisellä. Maanomistus ja pohjakartta Suunnittelualueen omistaa Rautatieläisten Liitto ry. Ranta-asemakaavaa varten on laadittu pohjakartta mittakaavassa 1:2000. Jämsän kaupunki on hyväksynyt pohjakartan

11 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 11 KAAVASELOSTUS Rakennusjärjestys Jämsän kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen Muut suunnitelmat ja selvitykset Vedenpinnan korkeus Iso-Rautavesi kuuluu Kymijoen vesistöalueella Jämsän reitin vesistöalueeseen. Iso-Rautaveden vedenpinnan vaiheluista on saatavilla ennuste todennäköisestä maksimivedenkorkeudesta vuoden ajanjaksolla eteenpäin. Iso-Rautaveden vedenpinnan arvioidaan olevan korkeimmillaan , jolloin se on + 102,32. Maksimivedenkorkeus on 90 % todennäköisyydellä välillä m. Kuva: Ennuste Iso-Rautaveden vedenkorkeudesta vuodeksi eteenpäin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportissa Tulvariskien alustavasta arvioinnista Kymijoen vesistöalueella Jämsän reitin alueen suurimmille ja merkittävimmille järville on määritetty seuraavat tulvavedenkorkeuden (HW 1/1000) tasot: Kankarisvesi N60 +98,70 m, Salosvesi ja Pettämä N ,10 m sekä Petäjävesi ja Jämsänvesi N ,50 m. Niissä vesistöissä, joista ei ole riittävästi havaintoja tulvavedenkorkeuden määrittämiseksi, käytetään vedenkorkeutta MW + 2 m (keskivedenkorkeus + 2

12 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 12 KAAVASELOSTUS m). Kokemusperäiseen tietoon ja aiempiin selvityksiin perustuen Jämsän reitillä ei ole merkittäviä tulvariskialueita. Iso-Rautavedelle ei ole määritetty alinta suositeltavaa rakentamiskorkeutta. Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue käsittää pääasiallisesti Selkäniemen ja Iso- Rautaveden lähialueen ranta-alueet. Vaikutukset kohdistuvat välillisesti myös laajemmalle Koskenpään alueelle. 1.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tavoitteet astuivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Ranta-asemakaavan laadinnassa huomioidaan seuraavat Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tavoitekokonaisuudet: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat maakuntasuunnitelman tavoitteet ja strategiat. Siinä esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Keski-Suomen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama. Keski-Suomen liitto on aloittanut myös 1 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun. 1. vaihemaakuntakaavalla varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. 1. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman

13 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 13 KAAVASELOSTUS 2. vaihemaakuntakaavassa varataan alueita maa-aineshuoltoon ja tarkistetaan vahvistettavana olevan maakuntakaavan pohjavesi- ja maa-ainesalueita (POSKI -hanke). Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 2. vaiheen maakuntakaavan vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Kaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen laatimispäätöksellä Tuulivoima liitettiin mukaan vaihemaakuntakaava. Keski-Suomen maakuntahallitus päätti käynnistää Keski-Suomen maakuntakaavan laatimisen. Maakuntakaava laaditaan vahvistetun kokonaismaakuntakaavan jälkeen sitä täydentävänä neljäntenä vaihekaavana. Vaihekaavan tavoitevuosi on Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on: osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin. yhtenäistää Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla Pirkanmaan maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavan merkintöjä vastaavaksi. päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia Suunnittelualue Kuva: Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti ympyröity vihreällä. Alueelle ei kohdistu maakuntakaavan mukaisia merkintöjä. Iso- Rautavedelle on osoitettu vesiretkeilyreitti.

14 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 14 KAAVASELOSTUS Ranta-asemakaavat Kaava-alueen läheisyyteen Selkäniemeen sijoittuvat Kavattilan vuonna 1978 hyväksytty ranta-asemakaava ja Koivurannan vuonna 1988 hyväksytty ranta-asemakaava. Koveroisen ympäristöön laadittujen ranta-asemakaavojen rakennuspaikat on osoitettu alla olevalle kartalle yleiskaavallisesti. Ranta-asemakaavojen mukaiset rakennuspaikat on merkitty seuraavalle kartalle oransseilla ympyröillä. Kuva: Selkäniemeen aiemmin laaditut ranta-asemakaavat. 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan laatiminen on käynnistynyt maanomistajien aloitteesta alkuvuodesta 2011.

15 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 15 KAAVASELOSTUS Suunnittelun lähtökohtana on täydentää ja kehittää nykyistä, valtakunnallisella tasolla Rautatieläisten Liiton jäsenten loma- ja vapaa-ajanviettopaikkana toimivaa aluetta. Aiemmin Suunnitteluhankkeen tausta kappaleessa mainitun liittofuusion myötä tavoitteeksi on kaavaprosessin edetessä noussut alueen kehittäminen toiminnallisesti siten, että alue palvelee valtakunnallisesti jäsenistöä virkistys-, kokous- ja koulutuskäytössä. Asuntovaunualue muodostaa oman kokonaisuutensa, joka on hitsautunut toiminnallisesti yhteen. Suunnittelun tavoitteena on säilyttää asuntovaunualueen käyttötarkoitus nykyisellään. Tarkoituksena on taata alueen vakiintunut hyvä käyttöaste sekä peruskorjata olemassa oleva rakennuskanta vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Uudisrakentamisen osalta kaavan tavoitteena on osoittaa kokousja koulutuskäyttöön tuleva huvila sekä riittävästi majoitustiloja noin 20 hengelle. Kaavassa varaudutaan lisäksi tarpeellisten, alueen käyttöön liittyvien uusien huoltorakennusten rakentamiseen. Majoitustilojen käyttötarkoitus liittyy olennaisena osana kokous- ja koulutustiloina toimivan huvilan käyttöön minkä vuoksi ne pyritään sijoittamaan kaavassa huvilan läheisyyteen. Kaavan tavoitteena on osoittaa alueen pohjoisosaan sijoittuva Ökkösensuo suojelualueena. Suo kuuluu suojelualueena Jämsänkosken kunnan ympäristönhoidon yleissuunnitelmaan. Pieni osa Ökkösensuosta (0,4 ha) tilan RN:o 1:118 alueella on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi päivätyllä päätöksellä. Ranta-asemakaavassa suojeluun osoitettavan alueen laajuus Aution tilan puolella on noin 20,6 ha. 2.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Yleisesti Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta: Osalliset voidaan ryhmitellä seuraavasti: Maanomistajat ja asukkaat Maanomistaja

16 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 16 KAAVASELOSTUS Kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset Keski-Suomen ELY -keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Kaupungin hallinto kaupunginvaltuusto kaupunginhallitus lautakunnat Etujärjestöt ja muut tahot tienhoitokunta verkko- ja energiayhtiöt Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö 2.3 Asemakaavoituksen vaiheet Kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja sitä on päivitetty Osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kaavasta valmistelu-, luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavasta on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu , jossa viranomaiset ovat voineet vaikuttaa kaavan sisältöön. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on pidetty toinen viranomaisneuvottelu Ranta-asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville MRL 62 ja MRA 30 mukaisesti. Osallisille varataan mahdollisuus jättää mielipide kirjallisesti kuntaan. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot. Kaavaluonnos on olut julkisesti nähtävillä Jämsän kaupungin yhdyskuntatoimessa välisen ajan. Luonnoksesta antoivat lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja

17 Kaavaehdotus Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 17 KAAVASELOSTUS ympäristökeskus, Keski-Suomen museo, Jämsän kaupungin ympäristölautakunta ja Vattenfall. Keski-Suomen liitto ilmoitti, että ei anna erillistä lausuntoa. Luonnoksesta jätettiin kaksi mielipidettä. Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella kaava-aineistoa muutettiin tai täydennettiin seuraavasti: Aineiston liitteeksi on lisätty alueelta laadittu luontoselvitys ja merkitään luontoselvityksen mukaiset arvokkaat kohteet kaavakartalle. RV-1 alueen rajauksen pieni siirto rantaan päin. Tarkistetaan alueen kokonaisrakennusoikeuden määrää. Muutetaan Ökkösensuon suojelualueen rajaus vastaamaan suojelupäätöstä. Lisätään kaavamääräys SL merkintään. Lisäksi rakennusaloihin on lisätty rakennusoikeudet kerrosneliömetreinä. Kaava-aineistoon on tehty joitakin teknisiä korjauksia. Ranta-asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 ja MRA 27 mukaisesti 30 päivän ajaksi. Osallisille varataan mahdollisuus jättää muistutus kirjallisesti kuntaan. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Jämsän kaupungin yhdyskuntatoimessa välisen ajan. Kaavaehdotuksesta antoi lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. Kaavaehdotukseen tehtiin ehdotusvaiheen jälkeen seuraavia tarkistuksia: Kaavaselostuksen liitteeksi on lisätty rantaviivan muuntamista selventävä Etelä-Savon seutukaavaliiton ohje rantaviivan muuntamisesta. RV-1 alueella olevat kolme ohjeellisen ma- rakennusalan merkintää muutetaan yhdeksi ma-1 rakennusalaksi (pistekatkoviiva), jolle annetaan rakennusoikeus 300. Ma-1 rakennusalaan lisätään seuraava määräys: Rakennusala, jolle saa sijoittaa enintään 100 k-m² suuruisen majoitusrakennuksen. VL-yk alueella sijaitsevat ohjeelliset rakennusalat muutetaan määrääviksi (pistekatkoviiva). R-1 ja RA alueita koskevia määräyksiä täydennetään siten, että alueille voidaan sijoittaa enintään 50 k-m² suuruisia huolto tai talousrakennuksia. SL merkintää täydennetään seuraavasti: Alue tulee säilyttää luonnontilaisena. Alueen rakennusoikeus on siirretty rakentamisen sallivalle alueelle.

18 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 18 KAAVASELOSTUS Kaavaan lisätään seuraava alinta rakentamiskorkeutta koskeva määräys: Kosteudesta vaurioituvien rakenteiden alin sallittu rakentamiskorkeus on +102,0 m N60 -järjestelmässä. R-1 aluetta laajennettiin vähäisesti rantaviivasta poispäin. 2.4 Asemakaavan tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on tilan rantarakennusoikeuden määrän selvittäminen ja uusien lomarakennuspaikkojen osoittaminen kaavallisesti. Kaavan tavoitteena on myös säilyttää alueella yksityiskäytössä oleva asuntovaunualue sekä kehittää sitä nykyisestä. 2.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaavan valmisteluvaiheessa kaavaratkaisua on tarkasteltu lähinnä alueelle sijoitettavien uusien majoitustilojen sekä isomman kokousja majoitustilarakennuksen sijoittamisen kannalta. Kaavassa mitoituksen lähtökohtana käytetään emätilaselvitystä sekä muunnetun rantaviivan periaatetta. Emätilaselvityksen poikkileikkausajankohta on Rantarakennuspaikkojen lukumäärää laskettaessa on käytetty rakennusoikeuden tasapuolisessa määrittelyssä ns. emätilaperiaatetta. Emätilatarkastelussa selvitetään ne alkuperäiset tilat, jotka alueella olivat tuona ajankohtana ja joille laskennallinen rantarakennusoikeus määritetään. Emätilatarkastelussa rakennusoikeuden määrittelyssä käytetään yleisesti käytössä olevaa muunnettua rantaviivaa. Muunnettu rantaviiva on laskettu Etelä-Savon seutukaavaliiton mallin mukaisesti. Laskentamallissa huomioidaan paikalliset olosuhteet, joita ovat saarten, niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla lähirannan aiheuttamat rajoitukset. Malli on kaavaselostuksen liitteenä (liite 5). Aution tilan emätilan määrittelyn ajankohtana ( ) on ollut Autio RN:o 1:96. Rantarakennusoikeuden ratkaisemiseksi emätilaselvityksen laatimisessa on käytetty mitoitus arvoa 5 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Vastaavaa mitoituslukua on käytetty viimevuosina lähialueille laadituissa rantaasemakaavoissa. Selvittämällä alueelle muodostuva

19 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 19 KAAVASELOSTUS rakennuspaikkojen määrä voidaan laskea alueen kokonaisrakennusoikeus kerrosneliömetreinä. Lähtökohtana rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden määrä on rakennusjärjestyksen sallima 250 k-m 2. Emätilasta em. ajankohdan jälkeen muodostuneet tilat sekä rantarakennusoikeuden jakautuminen on esitetty selvityksen liitteenä olevassa emätilataulukossa. Rantaviivaa Aution tilaan kuuluu 2208 m. Mitoitusarvolla 5 laskettuna tilalle muodostuu rakennusoikeutta 6,7 rakennuspaikkaa. Koko emätila huomioiden Aution tilan rakennusoikeudeksi muodostuu 5 rakennuspaikkaa, joka kerrosneliömetreiksi muutettuna muodostaa rakennusoikeutta yhteensä 1250 k-m 2. Alueen rakennusoikeus jakautuu rakennuspaikkoina seuraavasti: R-1 ja RA alueet muodostavat kukin yhden rakennuspaikan. RV-1 kortteli muodostaa rakennuspaikoiksi muutettaessa kolme rakennuspaikkaa. Suunnittelualueen koko on n. 34,3 ha. Alueen kokonaisrakennusoikeus 1090 k-m 2. Kaava-alueen aluetehokkuus e=0,004. Kaava-alueen kokonaisrantaviivasta on osoitettu rakentamisalueiksi 18% (402 m) ja rakentamisesta vapaiksi 82 % (1798 m). Virkistysalueet RV-1 alueen edustalla on huomioitu em. rantaviivassa rakennetun rantaviivan pituudessa. Aluevarausalueiden pinta-alat sekä rakennusoikeudet ovat seuraavat: Alue Pinta-ala ha Kerrosala (k-m 2 ) M 9,0290 SL 20,6106 VL-yk 0, VV 0,2519 R-1 0, RV-1 3, RA 0, Yht. 34, Palvelut Alueelle liittyvien matkailupalvelujen lisäksi lähialueen palveluihin kuuluvat noin 2 km päässä Koskenpään kylällä toimivat huoltoasema, pankki ja kauppa.

20 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 20 KAAVASELOSTUS 3.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 3.3 Aluevaraukset Korttelialueet Korttelialueiden ulkopuolella alueet osoitetaan maa- ja metsätalousalueina. Kaavassa huomioidaan luonnon- ja maisema arvot. Tilan pohjoisosan Ökkösensuon alue jätetään rakentamattomaksi ja suo osoitetaan suojelualueena. Luonnonsuojelualueen perustamishanke Ökkösensuolle käynnistetään kaavaprosessin aikana. Kaava-alueelle on osoitettu seuraavat korttelialueet: R-1 Loma-alue. Alueelle saa rakentaa loma- ja vapaaajanviettoa palvelevia rakennuksia yhteisön käyttöön. Alueen rakennusoikeus on yhteensä 260 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennuksia ei saa erottaa erillisiksi rakennuspaikoiksi. RV-1 Asuntovaunualue. Alueella saa rakentaa toimintaa varten tarpeellisia huolto- ja majoitusrakennuksia. Rakennuksia ei saa erottaa erillisiksi rakennuspaikoiksi. Alueen kokonaisrakennus on yhteensä 600 k-m 2. RA Loma-asuntojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa lomarakennuksen, saunan ja talousrakennuksia. Muun kuin saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä. Saunan etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 20 metriä. Rakennuspaikan rakennusoikeus on 200 k-m 2. Muut alueet VL-yk Yhteiskäyttöinen lähivirkistysalue. Alueelle voidaan sijoittaa kortteleiden yhteiskäyttöisiä huolto- ja majoitus- ja saunarakennuksia VV Uimaranta-alue. Alueelle voidaan rakentaa sen käyttöä palvelevia pieniä rakennelmia. M Maa- ja metsätalousalue. Alueen rakennusoikeus on siirretty maanomistajan R-1, RA, RV-1 ja VL-yk -alueille. SL Luonnonsuojelualue. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulainsäädännön nojalla suojellut tai suojeltaviksi tarkoitetut alueet. Alue tulee säilyttää luonnontilaisena. Alueen rakennusoikeus on siirretty rakentamisen sallivalle alueelle.

21 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 21 KAAVASELOSTUS Liikenne ja pysäköinti Tekninen huolto Kulkuyhteys alueelle tapahtuu alueelle olevaa tieyhteyttä käyttäen. Haasianniemeen osoitetulle korttelialueelle sekä kiinteistölle 1:95 osoitetaan tieyhteydet ohjeellisena. Suunnittelualueen pohjoispuolella oleville tiloille 1:118 ja 1:120 osoitetaan ohjeellinen ajoyhteys Ökkösensuon kautta. Tieyhteyksien toteuttamisvaiheessa voidaan etsiä tien sijainnille maastonolosuhteiltaan ja rakentamisalueisiin sopeuttaen paras sijainti. Pysäköinti tapahtuu korttelialueilla. Vesihuolto on järjestetty alueen sisäisesti. Alueella on kaivo, josta käyttövesi otetaan. Asuntovaunujen sekä käymälät tyhjennetään alueella olevaan umpisäiliöön, josta jätevedet kuljetetaan puhdistamolle käsiteltäväksi. Vesi- ja jätevesihuollossa noudatetaan haja-asutusalueen jätevesihuoltoa koskevassa laissa ja asetuksessa annettuja määräyksiä. Vesihuolto tulee järjestää siten, ettei synny vesistön eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa. 3.4 Kaavan vaikutukset Yleiset vaikutukset Vaikutusten arvioinnin kannalta tärkeimmät ovat maisemaan, luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat, liikenteelliset, yhdyskuntataloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Kaavan tavoitteena on osoittaa asuntovaunualueelle, jossa on jo olevaa rakennuskantaa kokous- ja majoitustiloista muodostuva päärakennus sekä uusia yksittäisiä majoitus-, huoltorakennuksia. Nykyinen rakennuskanta muodostuu pienehköistä, noin m 2 suuruisista majoitus- ja huoltorakennuksista. Kaavalla olevaa rakennuskantaa täydennetään sijoittamalle alueelle uusia majoitustiloja nykyisen asuntovaunualueen eteläpuolelle. Uudet lomarakennukset ovat kooltaan enintään 100 m 2. Haasianniemeen rakennetaan alueen kokous- ja majoitustiloina toimiva päärakennus. Rakennuksen vaikutuksia järvelle avautuvaan maisemaan vähennetään osoittamalla rantaan alueenosa, jossa puusto tulee säilyttää luonnontilaisena. Vastaava alueenosa on osoitettu myös RA -alueen rantavyöhykkeelle.

22 Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 22 KAAVASELOSTUS Rakentaminen keskittyy Aution tilan eteläosiin. Pohjoisosa jää rakentamattomaksi ja Ökkösensuon alue säilyy luonnontilaisena. Näin ollen ranta-aluetta jää huomattavalta osin rakentamisesta vapaaksi. Yksittäinen lomarakennuspaikka sijoitetaan lähelle naapuritilalla 1:95 sijaitsevaa lomarakennuspaikkaa rakentamisen yhtenäistämiseksi. Vaikka rakentaminen tilan eteläosassa sijoittuu useampaan palstaan tiivistyy se kuitenkin koko tilan alue tarkasteluna suhteellisen tiiviiksi kokonaisuudeksi. Rakentamisesta vapaita alueita tilalle jää noin 85 % sen pinta-alasta. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alueelle sijoittuva lähestulkoon luonnontilainen Ökkösensuo kuuluu Metso ohjelmaan. Suon tekee luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi kohteeksi luonnontilainen vesitalous, monipuolinen suokasvillisuus ja uhanalaiset korpisuotyypit. Ökkösensuo on huomioitu kaavassa luonnonsuojelualueena. Suojelualueen poikki on osoitettu rasiteoikeus tiloille 1:118 ja 1:120 ohjeellisena ajoyhteytenä. Alueella on muutamia pienialaisia soita, joita voidaan pitää metsälain (10 ) erityisen tärkeinä elinympäristöinä, ja yksi hiekkaranta, josta voidaan pitää muuna huomionarvoisena luontokohteena. Pienialaiset suot on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja ne on osoitettu kaavassa sl -osa-alueina. Sosiaaliset vaikutukset Hankkeen katsotaan tuovan lisää vireyttä Koskenpään kylän alueelle. Sosiaaliset vaikutukset korostuvat myös virkistyksen kannalta. Kaava-alue on tarkoitettu valtakunnallisesti Rautatieläisten Liiton jäsenten lomanviettoon. Vaikutukset korostuvat mahdollisuudella kokoontua yhteisesti sekä tarjota paikka lomanviettoon. Ökkösensuon itäpuolelle Kylmälahteen on osoitettu laavu sekä alueen loma-asukkaiden että Rautavedellä kulkevan, maakuntakaavan mukaisen melontareitin käyttäjien rantautumispaikaksi. Liikenteelliset vaikutukset Kaavaratkaisulla ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Kulku alueelle tapahtuu olemassa olevaa kulkuyhteyttä käyttäen. Uusia liittymäjärjestelyjä ei tarvita. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavan toteutuminen tiivistää Selkäniemen yhdyskuntarakennetta. Koska kyseessä on toiminnassa oleva vapaa-ajanviettopaikka,

23 Ilmastonmuutos Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 23 KAAVASELOSTUS yhdyskuntarakenne jossain määrin tiivistyy näiltä osin, mutta ei laajene oleellisesti nykyisestä. Kävijämäärien kasvun katsotaan edistävän Koskenpään palvelujen ja elinkeinotoiminnan kannattavuutta. Koulutuksen ja kurssien järjestäminen alueella synnyttää mahdolista tarvetta alueen uolkopuolisten palvelujen hyödyntämiselle. Pitkistä etäisyyksistä taajamiin johtuen toiminnassa korostuu lähialueen palveluiden, mm. ravitsemus- ja pitopalveluiden hyödyntäminen. Ilmastonmuutoksen oletetaan pitkällä aikavälillä aiheuttavan tulvia. Kaavoitushankeen yhteydessä on selvitetty ilmastonmuutoksen vaikutusta alueen maankäyttöön sekä toisaalta alueen toteutumisen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset alueelle saattavat kohdistua tulvina ja vedenpinnan nousuna. Maaston korkeuserot eivät ole suuria ja maaston korkein kohta rakentamisalueilla on noin 5 metriä vesistön tason yläpuolella. Rakennuspaikat on sijoitettu paikoille, jossa maaperä on hyvin rakentamiseen soveltuvaa, loivaa rinnemaastoa tai muutoin selkeästi vedenpintaa korkeammalla. Rakennuspaikat on tarkistettu maastokäynnillä työn alkuvaiheessa. Kaavassa on annettu lisäksi rakentamismääräys, jossa on huomioitu mahdollinen vedenpinna nousu. Kaavassa annetaan seuraava alinta rakentamiskorkeutta koskeva määräys: Kosteudesta vaurioituvien rakenteiden alin sallittu rakentamiskorkeus on +102,0 m N60 -järjestelmässä. Alueen sijainti etäällä taajamasta ja palveluista lisää yksityisautoilua ja näin ollen lisää liikenteestä johtuvia pakokaasupäästöjä. Vaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan vähäisiä. Ympäristön häiriötekijät 3.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Nykyisellään alueella ei ole häiriötekijöitä. Kaava toteutuessaan lisää jonkin verran alueen ajoneuvoliikennettä. Kaavamerkinnät ja määräykset ovat asetuksen ja ympäristöministeriön ohjeiden mukaiset.

24 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rautatieläisten Liitto Ry Aution tilan ranta-asemakaava 24 KAAVASELOSTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus 4.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutumiselle ei ole laadittu aikataulua. Toteutuminen tapahtuu maanomistajan tavoitteiden mukaisesti kaavan hyväksymisen jälkeen. Hankkeiden toteutus käynnistyy asemakaavan voimaantulon ja ao. suunnitelmien laatimisen jälkeen. Kaavan toteutumisen seuranta on Jämsän kaupungin rakennusvalvonnalla. Pöyry Finland Oy/Kaupunki- ja aluesuunnittelu Jyväskylä Kimmo Kautto Suunnittelupäällikkö Outi Toikkanen Projektipäällikkö

25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma /päivitetty USP0002 Rautatieläisten liitto ry AUTION TILAN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee tilaa Autio RN:o Jämsän kaupungin (182) Kavattilan (415) kylässä

26 Jämsä 2 AUTION TILAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SISÄLTÖ: MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 3 MISSÄ JA MITÄ ON SUUNNITTEILLA? 3 MITKÄ OVAT SUUNNITTELUN TAVOITTEET? 5 MITÄ AIEMPIA SUUNNITELMIA JA SELVITYKSIÄ ON TAUSTALLA? 5 MITÄ JA MITEN VAIKUTUKSIA ARVIOIDAAN? 7 KETKÄ OVAT OSALLISIA SUUNNITTELUUN? 7 MIKÄ ON SUUNNITTELUN AIKATAULU? 8 MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA JA MITEN SUUNNITTELUSTA TIEDOTETAAN?9 KUKA SUUNNITTELUTYÖTÄ VALMISTELEE? 9

27 Jämsä 3 AUTION TILAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitys yhteistyöstä suunnittelutyön osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat (MRL 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asiakirja, jota täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. MISSÄ JA MITÄ ON SUUNNITTEILLA? Ranta-asemakaava laaditaan Jämsän kaupungin Kavattilan kylässä sijaitsevalle Aution RN:o tilalle. Tilan omistaa Rautatieläisten liitto ry. Alue sijaitsee Koskenpäässä, Iso - Rautaveden rannalle sijoittuvassa Selkäniemessä. Matkaa Jämsän keskustaan on noin 25 km. Suunnittelualueelle on tieyhteys, joka liittyy Jämsä Keuruu maantiehen. Etäisyyttä maantieltä suunnittelualueelle on noin 5 km. Suunnittelualueeseen laajuus on noin 30 ha ja siihen kuuluu Iso- Rautaveden rantaviivaa 2,2 km. Suunnittelualueen keskivaiheilla Haasianniemen pohjoispuolella on maanomistajan omassa käytössä oleva asuntovaunualue, jonne sijoittuu alueen käyttöön liittyviä melko vähäisiä mm. sauna- ja huoltorakennuksia. Kaava-alue on muutoin rakentamatonta. Suunnittelualueen pohjoisosassa on laaja suoalue ja alueen pohjoispuolelle Kitusalmeen sijoittuu pieni luonnonsuojelualue. Kuva: Kaava-alueen yleissijainti

28 Jämsä 4 AUTION TILAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva: Suunnittelualueen rajaus Kuva: Ilmakuvaote alueen keskivaiheille sijoittuvasta asuntovaunualueesta.

29 Jämsä 5 AUTION TILAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MITKÄ OVAT SUUNNITTELUN TAVOITTEET? Suunnittelun tavoitteena on tilan rantarakennusoikeuden määrän selvittäminen ja uusien lomarakennuspaikkojen osoittaminen kaavallisesti. Kaavan tavoitteena on myös säilyttää alueella yksityiskäytössä oleva asuntovaunualue sekä kehittää sitä nykyisestä. Alueen käyttötarkoitus ja kaavoituksen tavoitteet ovat tarkentuneet lisäksi kaavoitushankkeen edetessä ja tavoitteeksi on noussut myös alueen kehittäminen toiminnallisesti siten, että alue palvelee jäsenistöä virkistys-, kokous- ja koulutuskäytössä. Valtakunnallisen toiminnan vuoksi Jämsä on sijaintinsa puolesta ihanteellinen kohde jäsenistön virkistystoiminnalle. MITÄ AIEMPIA SUUNNITELMIA JA SELVITYKSIÄ ON TAUSTALLA? Aiemmat suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat maakuntasuunnitelman tavoitteet ja strategiat. Siinä esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Keski-Suomen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama. Keski-Suomen liitto on aloittanut myös 1 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun. 1. vaihemaakuntakaavalla varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. 1. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman vaihemaakuntakaavassa varataan alueita maa-aineshuoltoon ja tarkistetaan vahvistettavana olevan maakuntakaavan pohjavesi- ja maaainesalueita (POSKI -hanke). Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 2. vaiheen maakuntakaavan vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Kaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen laatimispäätöksellä Tuulivoima liitettiin mukaan vaihemaakuntakaava. Keski-Suomen maakuntahallitus päätti käynnistää Keski-Suomen maakuntakaavan laatimisen. Maakuntakaava laaditaan vahvistetun kokonaismaakuntakaavan jälkeen sitä täydentävänä neljäntenä vaihekaavana. Vaihekaavan tavoitevuosi on Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on:

30 Jämsä 6 AUTION TILAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin. yhtenäistää Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla Pirkanmaan maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavan merkintöjä vastaavaksi. päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia Suunnittelualueelle ei kohdistu maakuntakaavan mukaisia merkintöjä. Iso-Rautavedellä kulkee Selkäniemen luoteispuolelta vesiretkeilyreitti. Alueen sijainti Kuva: Ote maakuntakaavasta Yleis- ja asemakaavat Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavoja. Muut suunnitelmat ja selvitykset Jämsän kaupungin voimaan tullut rakennusjärjestys. Alueen lähistölle Iso - Rautaveden rannalle sijoittuu kaksi rantaasemakaavaa Tehtävät selvitykset Emätilaselvitys. Pohjakartta. Ranta-asemakaavaa varten laaditan ranta-asemakaavan pohjakartta 1:5000.

31 Jämsä 7 AUTION TILAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvitys. MITÄ JA MITEN VAIKUTUKSIA ARVIOIDAAN? Odotettavissa olevien vaikutusten esiintyminen ja arviointi tapahtuu asiantuntijoiden, viranomaisten, maanomistajien, alueen asukkaiden ja suunnittelijoiden kanssa yhteystyössä ja vuorovaikutuksessa. Lähtökohtana ovat aiemmat selvitykset ja inventoinnit sekä kartat ja ilmakuvat. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta ja sen asetettuja tavoitteita nykytilanteeseen. ARVIOINTIKOHDE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yhdyskuntarakenne Ympäristö Ihmiset NÄKÖKOHTA - Miten kaava toteuttaa tavoitteita - tekninen huolto - palvelut ja asuminen - maanomistus - luonnonympäristö - rakennettu ympäristö - ilmastonmuutos - elinolot ja viihtyisyys - sosiaalinen ympäristö KETKÄ OVAT OSALLISIA SUUNNITTELUUN? Kaavan osalliset on lueteltu oheisessa taulukossa. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

32 Jämsä 8 AUTION TILAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTEN RYHMITTELY: - maanomistaja YKSITYISET - kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat - ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Keski-Suomen ELY-keskus VIRANOMAISET - Keski-Suomen Liitto - Keski-Suomen Museo - kaupunginvaltuusto HALLINTOELIMET - kaupunginhallitus - lautakunnat MUUT YHTEISÖT JA JÄRJESTÖT - tienhoitokunta - verkko- ja energiayhtiöt MIKÄ ON SUUNNITTELUN AIKATAULU? Suunnitteluaikataulu käy ilmi oheisesta kaaviosta: Työvaihe 02/ /11 08/11 09/11 10/11 11/11 12/11 01/12 02/12 03/12 Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnosvaihe laadinta nähtävillä Ehdotusvaihe laadinta nähtävillä Käsittelyt viranomaisneuv. lautakunta kunnanhallitus kunnanvaltuusto

33 Jämsä 9 AUTION TILAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA JA MITEN SUUNNITTELUSTA TIEDOTETAAN? Oheinen matriisi kertoo miten työn aikana on mahdollista osallistua suunnitteluprosessiin. Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin ilmoitustaululla sekä Jämsän Seutu -lehdessä Lisäksi kaavatyön etenemistä voi seurata kaupungin internet sivuilla SUUNNITTELU- VAIHE VIREILLE TULO, PERUSTIEDOT JA TAVOITTEET - Helmi- maaliskuu 2011 LUONNOSVAIHE - huhti -kesäkuu 2011 TYÖSTÄMINEN KÄSITTELY OSALLISTUMINEN TIEDOTUS OAS:n laatiminen. - perustietojen hankinta - tarvittavat selvitykset - tavoitteiden määrittely - Kaavaluonnoksen laatiminen ja nähtäville asettaminen. - luontoselvityksen laatminen Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Tekninen lautakunta käsittelee. OAS:n riittävyyden arviointi Kaavaluonnos asetetaan nähtäville. Mahdollisuus lausua mielipide kirjallisesti kuntaan. Pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kuulutus ja tiedotus kunnallisten ilmoitusten tapaan Kaavaluonnos nähtävillä kunnanvirastolla. Tiedotus kunnallisten ilmoitusten tapaan. EHDOTUSVAIHE - Heinä syyskuu Kaavaehdotuksen laatiminen. Teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyt. Viranomaisneuvottelu tarvittaessa. Kaavaehdotus nähtäville. Mahdollisuus jättää muistutus kirjallisesti kaupungille. Pyydetään lausunnot viranomaisilta. Muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan kaavanlaatijan vastineet. Perusteltu kannanotto muistutuksiin toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Kaavaehdotus nähtävillä kaupungintalon teknisellä osastolla. Tiedotus kunnallisten ilmoitusten tapaan. KAAVAN HYVÄKSYMINEN Kaavan hyväksyminen - kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto Mahdollisuus valittaa hyväksymis-päätöksestä oikeusteitse Hyväksymisestä kuulutetaan virallisesti - loka- marraskuu 2011 KUKA SUUNNITTELUTYÖTÄ VALMISTELEE? Jämsän kaupunki: Kaavaa laatii konsulttina: Tekninen osasto Pöyry Finland Oy Seppolantie 10 Väinönkatu Jämsä Jyväskylä Maankäyttöpäällikkö Suunnittelupäällikkö Eino Ruhanen Kimmo Kautto, Arkkitehti SAFA Puh puh etunimi.sukunimi@jamsa.fi etunimi.sukunimi@poyry.com Tilaaja: Suunnittelija Rautatieläisten Liitto ry Outi Toikkanen, maanmittausinsinööri AMK Kyösti Matikainen puh Hakaniemenranta 1 etunimi.sukunimi@poyry.com Helsinki etunimi.sukunimi@rautl.fi

34 Emätila- ja mitoitustaulukko Tilatiedot Rantaviivatiedot Mitoitus Olevat Huom Vesistö Kiint.tun. Lyhyt tunnus Tilan_nimi muod. pvm. emät. -59 tod muunn arvo lkm. RA/AO (Autio) Iso-Rautaves :141 Autio : , :140 Lahtela : , :139 Kolosivu : , :133 Koloranta : , :120 Koivuniemi : , :118 Hippu : ,34 kapea niemi 4:194Total ,90 9 Yhteensä ,90 9 Jämsä Rautatieläisten Liitto ry Ehdotus LIITE 2

35 RAPORTTI LIITE 3 16USP RAUTATIELÄISTEN LIITTO RY Aution tilan ranta-asemakaava, Jämsä Luontoselvitys

36 Rautatieläisten liitto: Aution tilan ranta-asemakaavan luontoselvitys 16USP0002 Sisältö 1 Yhteenveto 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT Lähtötiedot Maastokartoitukset Raportointi 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET Geologia ja vesistöt Kasvillisuus Eläimistö 3 5 LUONTOARVOILTAAN HUOMIONARVOISET KOHTEET 3 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 6 7 LÄHTEET 6 Valokuvat: Soile Turkulainen Kannen kuva: Näkymä selvitysalueen eteläosasta.

37 Rautatieläisten liitto: Aution tilan ranta-asemakaavan luontoselvitys 16USP JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Jämsän kaupungin Koskenpäähän Rautatieläisten liiton virkistysalueena toimivalle Aution tilalle ranta-asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokartoitusten perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Lisäksi raportissa on annettu suosituksia kohteiden huomioon ottamisesta maankäytön suunnittelussa. Selvityksen teki biologi FM Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä. 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET Selvitysalue sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Jämsän kaupungin alueella Koskenpäässä. Se sijoittuu Selkäniemen kärkeen, niin että itäpuolelle jää Vähä Rautavesi ja länsipuolelle Iso Rautavesi. Alueen pinta-ala on noin 40 ha. Aution tila on käytössä Rautatieläisten liiton virkistys- ja ulkoilualueena ja sen eteläosassa sijaitsee tieyhteyden päässä asuntovaunualue, rantasauna ja muuta palveluvarustusta. Tilan pohjoisosassa on noin puolet tilan pinta-alasta kattava laajahko suoalue Ökkösensuo, jossa on muutamia metsäsaarekkeita. Muilta osin selvitysalue on metsäinen, tietön ja rakentamaton. Suon länsipuolella on omalla tontillaan lomarakennus, johon johtaa polku. Selvitysalueen sijainti ja rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos Lupa nro 495/KP/04. 3 MENETELMÄT 3.1 Lähtötiedot Ökkösensuon pohjoisosasta, selvitysalueen ulkopuolelta on rauhoitettu 0,4 ha:n kokoinen alue luonnonsuojelualueena vuonna Rauhoituspäätöksessä mainitaan, että suo kuuluu suojelukohteena kunnan ympäristönhoidon yleissuunnitelmaan. Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole muita merkittäviä luontokohteita, tiedossa olevien uhanalaisten lajien esiintymiä eikä Natura 2000-alueita (Ympäristöhallinnon OIVA -ympäristöja paikkatietopalvelu ).

38 3.2 Maastokartoitukset Rautatieläisten liitto: Aution tilan ranta-asemakaavan luontoselvitys 16USP0002 Aution tilalle tehtiin maastokartoituskäynti Maastossa selvitettiin alueen luonnonympäristön yleispiirteet sekä kartoitettiin sieltä seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 15a :n ja 17a :n luonnontilaisina säilytettävät purot, lammet ja lähteet metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt liito-oravaesiintymät ja lajin käyttämät liikkumisyhteydet muille uhanalaisille lajeille (Rassi ym ja luonnonsuojeluasetuksen liite 4) ja luontodirektiivin liitteen II ja IV lajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Luontoselvitystä tehdessä etsittiin liito-oravan elinpiirin osoittavia ulostepapanoita pesäja ruokailupuiksi soveltuvien kookkaiden kuusten ja haapojen alta Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa -julkaisun menetelmien mukaisesti (Sierla ym. 2004). Maastokartoitusten aikana tehdyt linnustohavainnot kirjattiin ylös, mutta varsinaista linnustoselvitystä työhön ei sisältynyt Raportointi Luontoarvoiltaan merkittäviksi arvioitujen kohteiden kuvaukset on esitetty luvussa 5 ja karttarajaukset raportin sivulla 5. Raportin lopussa on annettu suosituksia maankäytölle. 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 4.1 Geologia ja vesistöt Selvitysalue on loivapiirteistä moreeni- ja turvemaastoa. Korkeimmillaan moreenikumpareet kohoavat noin 5 metriä Rautaveden pinnan tasoa (+ 100,0 mpy) korkeammalle. Kallio tulee näkyviin pienellä alueella rannassa asuntovaunualueen edustalla. Iso ja Vähä Rautavesi ovat karun tyyppisiä järviä ja ekologiselta tilaltaan erinomaisia (Keski-Suomen ELY-keskus 2010). Ne kuuluvat Jämsän reitin vesistöalueeseen (14.5), joka laskee Jämsänjoen kautta Päijänteeseen. 4.2 Kasvillisuus Kololahden ranta ja Haasianniemi Selvitysalueen eteläosassa on reheviä lehtipuustoisia metsäkuvioita alueilla, jotka ovat ilmeisesti aiemmin olleet peltoa ja niittyä. Niiden puusto on nuorehkoa ja osin varttunutta, mutta hoidettua eikä erityisen lahopuustoista. Pääpuulajina on koivu, mutta seassa on myös kuusta ja mäntyä sekä nuorta harmaaleppää ja pihlajaa. Kololahtea reunustavassa rinteessä ja Haasianiemessä kasvaa haapoja. Aluskasvillisuudessa esiintyy lehtomaisen kankaan ja tuoreiden niittyjen kasvilajeja kuten mustikka, lillukka, metsä- ja korpi-imarre, oravanmarja, nuokkuhelmikkä, vadelma, metsäkurjenpolvi, hiirenporras, kielo, mesiangervo, nurmitädyke, huopaohdake, karhun- ja koiranputki, särmäkuisma, ojakellukka, aho-orvokki, metsämaitikka ja ahomansikka. Niittykasvillisuus on runsainta mäenkumpareella asuntovaunualueen eteläpuolella, jossa puusto on aukkoista ja jossa erottuu vanhoja kivikasoja ja -aitoja. Myös Haasianimessä