OPAS JALKOJEN LIIKAHIKOILUSTA KÄRSIVILLE

Transkriptio

1 Laura Laitinen Katja Munukka OPAS JALKOJEN LIIKAHIKOILUSTA KÄRSIVILLE Opinnäytetyö Jalkaterapian koulutusohjelma Toukokuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Laura Laitinen & Katja Munukka Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Jalkaterapian koulutusohjelma Jalkojen liikahikoilu. Opas jalkojen liikahikoilusta kärsiville Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä opas, jossa tullaan käsittelemään jalkojen liikahikoilua. Opas on suunnattu jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille, sekä heidän hoitoonsa osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille. Tämän oppaan tavoitteina on motivoida jalkojen liikahikoilusta kärsiviä asiakkaita ja antaa heille uutta tietoa jalkojen liikahikoilusta, sen hoidosta ja ennaltaehkäisystä jalkaterapian keinoin. Jalkojen liikahikoilusta kärsivät monet ihmiset ja pahimmillaan hikoilu voi haitata sosiaalista kanssakäymistä (Vuori & Korhonen 2005). Liikahikoilulla tarkoitetaan hikoilua yli fysiologisen tarpeen. Liikahikoilu voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan sen laajuuden, syyn tai laukaisevan tekijän mukaan. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Opinnäytetyömme koostuu oppaan tuotekehitysprosessin mukaisesti laaditusta raportista sekä itse oppaasta. Raporttimme teoriaosuus on koottu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Oppaaseen on koottu teoriatietoa jalkojen liikahikoilusta, sen aiheuttajista, eri hoitomuodoista sekä ennaltaehkäisystä jalkaterapian keinoin. Opas on tarkoitettu pääasiassa jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille, jotka ovat oppaan ensisijaisia hyödynsaajia. Oppaasta voivat saada apua muutkin jalkojen liikahikoilusta kärsivät. Työstämme voivat hyötyä myös alan ammattilaiset sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset. Asiasanat (avainsanat) jalkojen liikahikoilu, liikahikoilun hoito ja ennaltaehkäisy, ihon rakenne ja toiminta, jalkaterapia, tuotekehitysprosessi Sivumäärä Kieli URN 27 s. + liitteet 4 s. suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Arja Tiippana & Seija Puputti Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin Ammattikorkeakoulu

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Laura Laitinen & Katja Munukka Degree programme and option Podiatry Name of the bachelor's thesis Over sweating of the foot. Guidebook to those who suffer from over sweating of the foot. Abstract The intention of our thesis was to create a guidebook where we will be dealing with sweating of the foot. The guidebook is directed to people of working age who suffer from over sweating of foot and to health care professionals who are involved in their treatment. The priorities of this guidebook are to motivate customers who suffer from over sweating of foot and to give them new information about over sweating of foot, its treatment and prevention by podiatry methods. Many people suffer from over sweating of the foot and at worst sweating may inconvenience social dealings (Vuori & Korhonen 2005). Over sweating means sweating over a person s physiologic need and it can be shared to three different classes by its scale, cause or trigger. (Pitkänen & Kartamaa 2005). Our thesis consists of a report which is composed according to the product development process and the guidebook itself. The theory part of our report has been collected by the systematic literature review. The guide includes information about over sweating of the foot, its causes, different treatments and prevention by podiatry methods. Previously this subject has been investigated very little from podiatry s point of view. Only one thesis has been completed in Mikkeli University of Applied Science that handles over sweating of the foot. The guidebook is mainly intended to people of working age who suffer from over sweating of the foot. Working population is the principal group getting benefit from this guidebook but also others suffering from over sweating of the foot may get help from it. Podiatry professionals and health care professionals may also benefit from our work. Subject headings, (keywords) Pages Language URN 27 p. + app. 4 p. Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Arja Tiippana & Seija Puputti Bachelor s thesis assigned by Mikkeli University of Applied Sciences

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO OPPAAN TUOTEKEHITYSPROSESSI ONGELMIEN JA KEHITTÄMISTARPEIDEN TUNNISTAMINEN OPPAAN IDEAVAIHE OPPAAN LUONNOSTELUVAIHE Tuotteen luonnostelua ohjaavat näkökohdat Asiakasprofiili Palvelujen tuottaja Asiantuntijatieto Arvot ja periaatteet Rahoitusvaihtoehdot Sidosryhmät Tuotteen laatu Tuotteen asiasisältö Ihon rakenne ja toiminta Normaali hikoilu ja liikahikoilu jaloissa Yleisimmät liikahikoilun aiheuttajat Jalkojen liikahikoilun hoito Jalkojen liikahikoilun ennaltaehkäisy OPPAAN KEHITTELYVAIHE Hyvän oppaan kriteerit Hyvän oppaan kriteerien toteutuminen työssämme Oppaan esitestaus OPPAAN VIIMEISTELYVAIHE POHDINTA Opinnäytetyömme luotettavuus Yhteenveto tuotekehitysprosessin etenemisestä Opinnäytetyöprosessin eteneminen Jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET

5 2 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä opas, jossa tullaan käsittelemään jalkojen liikahikoilua. Opas on suunnattu jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille sekä heidän hoitoonsa osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille. Tämän oppaan tavoitteina on motivoida jalkojen liikahikoilusta kärsiviä työikäisiä ja antaa heille uutta tietoa jalkojen liikahikoilusta, sen hoidosta ja ennaltaehkäisystä jalkaterapian keinoin. Jalkojen liikahikoilusta kärsivät monet ihmiset ja pahimmillaan hikoilu voi haitata sosiaalista kanssakäymistä (Vuori & Korhonen 2005). Liikahikoilulla tarkoitetaan hikoilua yli fysiologisen tarpeen. Liikahikoilu voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan sen laajuuden, syyn tai laukaisevan tekijän mukaan. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Jalkaterapian koulutusohjelmaan kuuluu osana asiakkaan ohjaus ja jalkaongelmien ennaltaehkäisy (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2006). Koimme, että meillä ei ole valmiuksia ohjata jalkojen liikahikoilusta kärsivää asiakasta, ja tämän vuoksi päätimme tehdä oppaan tuotekehitysprosessin mukaisesti jalkojen liikahikoilusta kärsiville teoriatietoon pohjautuen. Lisäksi halusimme tehdä opinnäytetyömme aiheesta, jossa oppaan tekeminen olisi mahdollista. Jalkojen liikahikoilu opinnäytetyömme aiheena mahdollisti oppaan tekemisen. Opinnäytetyömme tulee etenemään Jämsän ja Mannisen kehittelemää tuotekehitysprosessia (2001) soveltaen. Tämä prosessi koostuu viidestä eri vaiheesta: ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen, ideavaihe, luonnosteluvaihe, kehittelyvaihe sekä viimeistelyvaihe (Jämsä & Manninen 2001, 28). Opinnäytetyömme teoriaosuudessa tullaan käsittelemään jalkojen liikahikoilua, sen aiheuttajia ja hoitomuotoja jalkaterapian keinoin. Teoriatietoa käsittelevä osuus tullaan kirjoittamaan tuotekehitysprosessin luonnosteluvaiheen sisälle.

6 2 OPPAAN TUOTEKEHITYSPROSESSI 3 Tuotekehitysprosessilla tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla kehitetään uusi tuote tai pyritään parantamaan jo olemassa olevaa tuotetta (Jokinen 2001, 9.) Tuotekehitysprosessi sosiaali- ja terveysalalla jäsentyy perusvaiheiden mukaan. Prosessin tavoitteet ja aikaansaannokset määräytyvät hankekohtaisesti. Tuotekehitysprosessi pitää sisällään viisi eri vaihetta: ongelman tai kehittämistarpeen tunnistaminen, ideavaihe, luonnosteluvaihe, kehittämisvaihe ja viimeistelyvaihe. Näiden viiden eri vaiheen aikana tuoteideasta kehittyy valmis tuote. (Jämsä & Manninen 2001, 28.) Ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen on tuotekehitysprosessin ensimmäinen vaihe. Tässä vaiheessa pyritään selvittämään, onko tuotteelle tarvetta. Kehittämistarve voi syntyä asiakaskyselyiden pohjalta tai tulla esiin esimerkiksi oman työn kautta. (Jämsä & Manninen 2001, ) Ideavaihe käynnistyy, kun kehittämistarve on tunnistettu. Ideavaiheen tarkoituksena on löytää ratkaisu todettuihin ongelmiin käyttäen apuna erilaisia innovaatioita ja lähestymistapoja. (Jämsä & Manninen 2001, 35.) Ideavaihetta seuraa luonnosteluvaihe, jossa aletaan suunnitella ja valmistaa tuotetta. Tuotteen luonnostelua ohjaavat seuraavat näkökulmat: asiakasprofiili, tuotteen asiasisältö, palvelujen tuottaja, rahoitusvaihtoehdot, asiantuntijatieto, arvot ja periaatteet, toimintaympäristö, säädökset ja ohjeet sekä sidosryhmät. (Jämsä & Manninen 2001, 43.) Luonnosteluvaiheen jälkeen alkaa tuotteen kehittelyvaihe, jossa tuotteen kehittäminen etenee luonnosteluvaiheessa sovittujen periaatteiden, ratkaisuvaihtoehtojen, rajausten ja asiantuntijayhteistyön mukaan. Kehittelyvaiheessa tuotteesta tehdään ns. mallikappale, jota esitestataan niin kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä kuin asiantuntijoillakin. Heidän palautteidensa ja kehitysehdotustensa pohjalta pyritään löytämään ratkaisuvaihtoehtoja parannettaville asioille. (Jämsä & Manninen 2001, 54, 85.) Tuotteen viimeistelyvaihe käynnistyy, kun tuote valmistuu ja sen sisältöön ollaan tyytyväisiä. Viimeistelyvaiheen tarkoituksena on saada aikaan valmis tuote. Yksityiskoh-

7 4 tia vielä hiotaan ja voidaan laatia muita tarvittavia ohjeita tai suunnitelmia. Tuotteen markkinoinnin ja jakelun suunnittelu alkaa viimeistelyvaiheessa. (Jämsä & Manninen 2001, 81, 85.) 3 ONGELMIEN JA KEHITTÄMISTARPEIDEN TUNNISTAMINEN Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä käytetään useita erilaisia laadun kehittämisen menetelmiä. Yksi vaihtoehto on asiakas- ja potilaskyselyt tai tarpeen havaitseminen jollakin muulla tavalla. (Jämsä & Manninen 2001, 29.) Idean oppaaseemme saimme opettajaltamme, joka ehdotti meille opasta jalkojen liikahikoilusta kärsiville asiakkaille. Jalkojen liikahikoilu on yleinen ongelma ja se voi pahimmillaan vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä sekä ammatinharjoittamista. (Kiistala 2000). Vaikka jalkojen liikahikoilu on yleinen ongelma, emme olleet opintojemme aikana perehtyneet aiheeseen ollenkaan. Havaitsimme näin ollen tarpeen oppaalle omien opintojen kautta, emmekä tämän vuoksi lähteneet tekemään siitä erillistä tarvekartoituskyselyä. Mielestämme tämä oli riittävä perustelu opinnäytetyöllemme ja oppaan kehittämiseen. 4 OPPAAN IDEAVAIHE Koska oppaallemme oli selvästi löytynyt tarve, mahdollisti se siirtymisen ideavaiheeseen. Ideavaiheen tavoitteena on ongelmien ratkaiseminen erilaisia lähestymis- ja työtapoja apuna käyttäen. Yleisimpiä ovat luovan toiminnan ja ongelmaratkaisun menetelmät, kuten esimerkiksi aivoriihi. (Jämsä & Manninen 2001, 35.) Oppaamme jalkojen liikahikoilusta kärsiville ideoimme aivoriihen sekä teoriatiedon pohjalta. Aivoriihessä kokosimme paperille ideoitamme, jotka koskivat opasta, sen asiasisältöä sekä ulkoasua. Oppaassa tulemme käsittelemään jalkojen liikahikoilua, sen aiheuttajia, liikahikoilun eri hoitomuotoja sekä ennaltaehkäisyä jalkaterapian keinoin. Oppaan kieliasu tulee olemaan kansankielinen, koska se on pääasiassa suunnattu jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille.

8 5 Kävimme läpi erilaisia oppaiden julkaisuvaihtoehtoja ja päädyimme tekemään oppaan PowerPoint-ohjelmalla sen helppokäyttöisyyden ja selkeyden vuoksi. Samalla päätimme, ettemme hae rahoitusta ulkopuoliselta taholta. 5 OPPAAN LUONNOSTELUVAIHE Kun olimme päättäneet, millaisen oppaan aiomme suunnitella ja toteuttaa, siirryimme luonnosteluvaiheeseen. Luonnosteluvaiheelle on ominaista tehdä analyysi siitä, mitkä eri tekijät ja näkökohdat ohjaavat oppaan valmistamista. Kuviossa 1 on esitetty tärkeimmät tuotteen laatuun vaikuttavat tekijät. Tuotteen laatu syntyy, kun näistä eri tekijöistä tehdään synteesi ja eri osa-alueet luodaan tukemaan toisiaan. (Jämsä & Manninen 2001, 43.) Tuotteen asiasisältö Palvelujen tuottaja Tuotteen laatu jatieto Rahoitusvaihtoehdot Säädökset ja ohjeet ympäristö Asiantunti- Asiakasprofiili Sidosryhmät Toiminta- Arvot ja periaatteet KUVIO 1. Tuotteen luonnostelua ohjaavat näkökohdat (mukaillen Jämsä & Manninen 2001, 43)

9 5.1 Tuotteen luonnostelua ohjaavat näkökohdat Asiakasprofiili Asiakasprofiilin selvittämisen tavoitteena on kohdentaa, kenelle tuotetta suunnitellaan ja ketkä siitä hyötyvät (Jämsä & Manninen 2001, 44). Oppaamme päätimme suunnata jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille. Olemme havainneet, että jalkojen liikahikoilu on yleinen ongelma työikäisillä ja monet häpeilevät ongelmaansa. Oppaan tarkoituksena on motivoida jalkojen liikahikoilusta kärsiviä ja antaa heille erilaisia vaihtoehtoja hoitaa jalkojen liikahikoilua. Opas tulee edistämään ihmisen omahoidon toteuttamista ja aktivoimista. Työikäisellä tarkoitetaan vuotiaita henkilöitä (Tilastokeskus 2009). Osa työikäisistä elää vasta varhaisaikuisuuden vaihetta ja osa aikuisuuden keskivaihetta. Aikuisuuden keskeisenä kehitystehtävänä on luovuus ja uudistuminen, jonka seurauksena he kiinnostuvat uusista asioista työ- ja vapaa-aikana. (Laakso & Pohjanvirta 1991, 191.) Aikuisella on kyky uusien asioiden oppimiseen. Oppimisen kyky säilyy iän karttuessa. (Holopainen 2007). Oppimisella tarkoitetaan uusien tietojen ja kokemusten kartoittamista ja omaksumista (Laakso & Pohjanvirta 1991, 56). Oppiminen ei rajoitu pelkästään tietojen oppimiseen vaan ihminen voi oppia myös tunteita, asenteita, valmiuksia sekä taitoja. Ohjauksen, virikkeiden, mallien ja palautteiden pohjalta ihmiselle kehittyy kykyjä ja taitoja hallita omaa toimintaansa ja ympäristöään. (Laakso & Pohjanvirta 1991, 56; Salo 1994, 62.) Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Oppijan vireystila ja motivaatio ohjaavat tarkkaavaisuutta. Ne vaikuttavat huomion kohdistumiseen ja siihen kuinka oppija ymmärtää havaitsemansa juuri sillä hetkellä. Oppijan asenteet ohjaavat myös oppimista. Hänen on helpompi vastaanottaa asenteidensa mukaista tietoa kuin niiden vastaista. Oppimistilanteissa heräävät oppijan tunteet voivat edistää tai haitata oppimista. (Laakso & Pohjanvirta 1991, 57.)

10 5.1.2 Palvelujen tuottaja 7 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat eivät useinkaan ole ensisijaisia tuotteen käyttäjiä tai hyödynsaajia, vaan hyöty tulee asiakkaalle usein palvelun tuottajan kautta. Palvelun tuottajan tulee ottaa huomioon asiakkaan tarpeet, ongelmat ja ominaisuudet tuotetta kehitettäessä. Kun asiakkaan ja palvelujen tuottajan näkökohdat otetaan huomioon, taataan, että tuote ja asiasisältö vastaavat tarkoitustaan. (Jämsä & Manninen 2001.) Meidän työssämme palvelujen tuottajana toimii jalkaterapeutti, joka toimii tuotteen levittäjänä jalkojen liikahikoilusta kärsiville asiakkaille. Jalkaterapeutin tutkinnon suorittaminen kestää 3,5 vuotta ja tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto. Jalkaterapeutin tehtävänä on edistää ja ylläpitää ihmisten toimintaja liikkumiskykyä ohjaten ja opastaen jalkojen omahoidosta ja hoitokeinoista. Jalkaterapeutin ydinosaamisalueisiin kuuluvat terveyttä edistävä jalkaterapia, alaraajojen toimintojen ja jalkaterapiatarpeen arviointi, kliininen jalkaterapia, jalkaterän apuvälineterapia, alaraajojen toimintoja tukevat terapiat ja johtamis-, kehittämis- ja tutkimisosaaminen. (Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto Ry 2009.) Terveyttä edistävässä jalkaterapiassa jalkaterapeutti ymmärtää jalkojen omahoidon tärkeyden osana asiakkaan terveyttä. Jalkaterapeutti järjestää ohjaus- ja opetustilaisuuksia väestölle, terveydenhuoltohenkilöstölle ja asiakasryhmille esimerkiksi jalkojen omahoidosta. Jalkaterapeutti kehittää ja valmistaa ohjausmateriaaleja, osallistuu jalkaterapiakampanjoihin ja projekteihin. Jalkaterapeutti osaa myös toimia moniammatillisessa projektityössä. (Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto Ry 2009.) Alaraajojen toimintojen ja jalkaterapiatarpeen arviointi tarkoittaa jalkaterapeutin työssä sitä, että jalkaterapeutti selvittää asiakkaan jalkaterapiatarpeen vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Jalkaterapeutti arvioi asiakkaan alaraajojen kivun, toiminnat ja rakenteet jalkaterapiamenetelmien avulla. Jalkaterapeutti tekee jalkaterapiadiagnoosin ja valitsee sopivat terapiamuodot. Hän osaa myös varmistaa asiakkaan hoidon jatkuvuuden laadukkaalla kirjaamisella asiakaspapereihin. (Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto Ry 2009.)

11 8 Kliininen jalkaterapia tarkoittaa asiakkaan synnynnäisistä, rakenteellisista tai hankituista alaraajojen ongelmista tai sairauksista johtuvien iho- ja kynsimuutoksien hoitoa jalkaterapian keinoin. Jalkaterapeutti osaa haavanhoidon ja ihotautien periaatteet ja hallitsee ulkoisen lääkehoidon. Jalkaterapeutti voi toimia asiantuntijana joko itsenäisenä ammatinharjoittajana tai jalkatyöryhmissä. Hän tekee yhteistyötä lääkäreiden ja muiden asiakasta hoitavien kanssa. Jalkaterapeutti ymmärtää aseptiikan, ergonomian ja työsuojelun tärkeyden ja periaatteet omassa työskentelyssään. (Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto Ry 2009.) Asiantuntijatieto Asiantuntijatiedon hankkiminen ja kirjallisuuteen perehtyminen auttavat tunnistamaan ne tekijät, joista syntyy tuotteen laatu (Jämsä & Manninen 2001, 50). Olemme keränneet tietoa jalkojen liikahikoilusta kirjallisuudesta, jonka pohjalta laadimme oppaan (liite 2). Kirjallisuudesta olemme pyrkineet etsimään syitä jalkojen liikahikoiluun, sekä hoitomuotoja jalkaterapian keinoin. Tarkoituksena oli kartoittaa, millainen on hyvä opas jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille. Valitsimme harkinnanvaraisesti kaksi jalkaterapeuttia, koska tiesimme heidän olevan helposti saavutettavia ja kiinnostuneita vastaamaan kyselyymme. Tiedonkeruumenetelmänä käytimme kyselyä, joka sisälsi yhden avoimen kysymyksen. Tämä kysely toimitettiin sähköpostinvälityksellä. Vastauksen kyselyyn saimme toiselta jalkaterapeutilta. Hyvä opas antaa informatiivista tietoa aiheesta. Kuvat ovat aina plussa, ettei käy liian pitkäveteiseksi Arvot ja periaatteet Useimmilla toimintayksiköillä voi olla arvoja ja periaatteita, joita halutaan toteuttaa toiminnassa jonkin tuotteen avulla. Arvot ja periaatteet liittyvät yksikön julkikuvaan ja ne ovat osa palveluajatusta ja palvelujen markkinointia. (Jämsä & Manninen 2001.)

12 9 Työssämme tärkeimmät hyödynsaajat ovat työikäiset. Meidän näkemyksemme mukaan työikäiset ovat vielä aktiivisia tiedonhankkijoita. He pystyvät vaikuttamaan itse omiin valintoihinsa ja vaikuttamaan tätä kautta omaan terveyteensä. Mielestämme työikäinen ihminen pystyy vastaanottamaan uutta tietoa sekä ohjausta. Näiden pohjalta työikäistä pitäisi olla helpompi motivoida sekä aktivoida kuin esimerkiksi vanhusta Rahoitusvaihtoehdot Luonnosteluvaiheessa on mietittävä asioita, jotka vaikuttavat tuotteen kustannuksiin. Rahoittajat voivat olla paikallisia, alueellisia, kansallisia tai kansainvälisiä. (Jämsä & Manninen 2001, 51.) Omaan työhömme emme hakeneet ulkopuolista rahoittajaa, koska päätimme tehdä oppaan PowerPoint-ohjelmalla, emmekä aio julkaista opasta kirjamuodossa. Mikäli olisimme halunneet julkaista oppaamme, olisi meidän täytynyt etsiä oppaallemme ulkopuolinen rahoittaja. Eri rahoitusvaihtoehdot vaikuttavat oppaan julkaisumuotoon Sidosryhmät Sidosryhmillä tarkoitetaan eri ammattiryhmiä tai yhteistyötahoja. Tuotteen luonnostelussa voidaan käyttää hyödyksi eri sidosryhmien näkemyksiä ja ehdotuksia. (Jämsä & Manninen 2001, 48.) Sidosryhmiin emme ottaneet yhteyttä aikaresurssien vähyyden takia. Mahdollisia sidosryhmiä olisivat voineet olla mm. työterveyshuolto, diabetesyhdistys, reumayhdistys ja sairaanhoitopiirit Tuotteen laatu Oppaan laatu muodostuu, kun luonnostelua ohjaavat näkökohdat luodaan tukemaan toisiaan (Jämsä & Manninen 2001, 43). Työmme ensisijaisia hyödynsaajia ovat jalkojen liikahikoilusta kärsivät työikäiset. Oppaan tarkoituksena on antaa tietoa jalkojen liikahikoilusta, sen eri hoitomuodoista ja ennaltaehkäisystä jalkaterapian keinoin. Oppaan tavoitteena on saada jalkojen liikahikoilusta kärsivä työikäinen ymmärtämään ongelmansa ja motivoitumaan sen hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn.

13 5.2 Tuotteen asiasisältö 10 Tuotteen asiasisällön selvittämiseksi vaaditaan perehtymistä tutkimustietoon tutkittavasta aiheesta. Sosiaali- ja terveysalalla tuotettavien tuotteiden suunnittelussa on tärkeää tuntea viimeisimmät lääketieteelliset tutkimustulokset ja hoitokäytännöt. (Jämsä & Manninen 2001, 47.) Luonnosteluvaiheessa perehdyimme oppaan sisältöä koskevaan kirjallisuuteen systemaattista kirjallisuuskatsausta apuna käyttäen. Kirjallisuuskatsauksessa kerätään aiempi tieto yhteen ja yhdistetään niistä saatu tieto. (Kääriäinen & Lahtinen 2006.) Haimme tietoa systemaattisesti eri tietokannoista: Mikki, Nelli, Linda, Arto ja Doria. Hakukoneena käytimme Googlea. Hakusanoina käytimme seuraavia käsitteitä: jalka, jalkaterapia, hikoilu, liikahikoilu, jalkojen liikahikoilu, liikahikoilun hoito, jalkojen liikahikoilun hoito, iho, ihon rakenne ja toiminta. Tämän lisäksi olemme ottaneet lähteitä vanhoista opinnäytetöistä sekä artikkeleista. Olemme myös tutustuneet hyvän oppaan kriteereihin. Luonnosteluvaiheessa hahmottelimme oppaan alustavaa sisältöä seuraavasti: alkusanat, sisällysluettelo, tietoa ihosta, jalkojen liikahikoilusta, sen aiheuttajista ja hoitomuodoista Ihon rakenne ja toiminta Iho peittää koko ihmiskehon pintaa ja on elimistön suurin elin. Aikuisilla ihon kokonaispaino on noin 5 % koko kehon painosta. (Bjålie ym. 2005, 20.) Iho muodostuu kolmesta eri kerroksesta: orvaskesi eli epidermis, verinahka eli dermis ja ihonalainen rasvakerros eli subcutis. Näillä kerroksilla on monenlaisia eri tehtäviä, kuten esimerkiksi kudoksien koossa pitäminen, ulkoisilta vammoilta sekä bakteereilta, sieniltä ja kemikaaleilta suojaaminen. Iho toimii myös lämmönsäätelijänä ja suojaa haitalliselta uv-säteilyltä. (Hannuksela ym. 2003, )

14 11 KUVA 1. Ihon rakenne (Solunetti 2009) Epidermis eli orvaskesi on ihon ulommaisin kerros. Sen tehtävinä on suojata elimistöä fysikaalisia ja kemiallisia tekijöitä vastaan, suojata uv-säteilyltä ja kulumiselta sekä estää veden haihtumisen kehosta. Dermis eli verinahka sijaitsee epidermiksen alapuolella. Dermiksen päätehtävänä on suojata kehoa fysikaalisia ja kemiallisia tekijöitä vastaan. Alimpana ihon kerroksena on subkutis eli ihon alainen rasvakerros. Sen tehtävänä on toimia siteenä lihaskalvojen, jänteiden ja ihon välillä. Se toimii myös tehokkaana lämmön eristäjänä ja on samalla elimistön tärkeimpiä rasvavarastoja (Bjålie ym. 2005, 23). Subkutis suojaa elimistöä myös erilaisilta iskuilta (Hannuksela ym. 2003, 18-20). Jalkapohjien iho joutuu jatkuvasti kovalle kuormitukselle, paineelle, puristukselle ja hankaukselle. Tämän vuoksi jalkapohjien ihon tärkein tehtävä on suojata jalkateriä erilaisilta traumoilta. Liiallinen rasitus jalkaterissä ilmenee fysiologisena stressireaktiona eli paikallisena kuumotuksena ja punoituksena. Jatkuvan rasituksen seurauksena iho paksuuntuu, koska solujen kasvu kiihtyy ja kuollut solukko ei ehdi hilseillä pois. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 29.) Normaali hikoilu ja liikahikoilu jaloissa Hikoilu on ihmiselle välttämätöntä. Sen tehtävänä on kehon lämpötilan sääteleminen, kuona-aineiden poistaminen ja ihon ph:n säilyttäminen. (Kookas 2008.) Kuitenkin hikoilu tapahtuu usein enemmän lämmönsäätelyn kuin nestetasapainon vaatimusten

15 12 mukaan (Hiltunen ym. 2003, 516). Ihmisen kehossa on noin 2-3 miljoonaa hikirauhasta (Kookas 2008). Hikirauhaset tuottavat ihon hikeä, ja rauhasia on kahdenlaisia: ekriinisiä ja apokriinisia. Näistä kahdesta ekriiniset hikirauhaset vastaavat hien erityksestä. Ekriinisiä hikirauhasia on koko kehossa, mutta eniten niitä on kasvoissa, kainaloissa, kämmenissä ja jalkapohjissa. Niiden erittämä hiki koostuu pääasiassa natriumkloridin, veden ja urean muodostamasta laimeasta, hajuttomasta nesteestä. Ihon bakteeri- ja hiivakasvun aineenvaihdunta saa aikaan hien hajun. Ekriinisiä hikirauhasia kontrolloi autonominen hermosto eli tahdosta riippumaton hermosto. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Jalkapohjissa on hikirauhasta, ja normaalisti ne erittävät jopa 2,5 dl nestettä vuorokaudessa. Hikoilu alkaa normaalisti, kun kehon lämpötila nousee yli 37,1 asteeseen, mutta hikoilu on mahdollista myös alhaisemmassa kehon lämpötilassa. Jalkaterissä hien tehtävänä on vähentää kitkaa ja toimia lämmönsäätelijänä. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Liikahikoilulla tarkoitetaan hikoilua yli fysiologisen tarpeen (Pitkänen & Kartamaa 2005). Liikahikoilua esiintyy % valkoihoisesta väestöstä (Kiistala 2000). Liikahikoilu voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan sen laajuuden, syyn tai laukaisevan tekijän mukaan. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Jalkaterissä liikahikoilu on joko ajoittaista tai jatkuvaa riippuen sen aiheuttajasta (Havu ym. 1998). Jalkojen liikahikoilun yhteydessä esiintyy usein kylmänarkuutta, jolle on tunnusomaista kylmä iho ja sinipunertava väri (Kiistala 2000) Yleisimmät liikahikoilun aiheuttajat Idiopaattista liikahikoilua esiintyy yleensä jalkapohjissa, kämmenissä ja kainaloissa. Idiopaattisella liikahikoilulla tarkoitetaan hikoilua, jonka aiheuttaja on tuntematon. Sen diagnoosi perustuu anamneesiin, jossa selvitetään hikoilun paikallisuus ja symmetrisyys, perinnöllinen taipumus sekä suljetaan pois mahdolliset muut sairaudet ja liikahikoilun aiheuttajat. Idiopaattisen liikahikoilun määrä voi vaihdella eri tilanteissa, ja se voi hankaloittaa potilaan elämää monella eri tavalla: taloudellisesti, sosiaalisesti, fysikaalisesti, seksuaalisesti ja ammatillisesti. (Pitkänen & Kartamaa 2005.)

16 13 Erilaiset sairaudet aiheuttavat jalkojen liikahikoilua. Näissä jalkojen liikahikoilua aiheuttavissa sairauksissa liikahikoilun saa aikaan erilaiset aineenvaihdunnalliset tekijät. (Duodecim 2008.) Tällaisia jalkojen liikahikoilua aiheuttavia sairauksia ovat diabetes, kihti, reuma, kilpirauhasen liikatoiminta, krooninen infektio sekä syöpä. Vääränlaiset kengät ja sukat ovat merkittävä jalkojen liikahikoilun aiheuttaja. Kenkien ja sukkien tulisivat olla oikean kokoiset, sillä liian pienet sukat ja kengät saavat aikaan hankausta sekä puristusta jalkaterissä, jolloin hikoilu jaloissa lisääntyy. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Myös vääränlainen kenkien ja sukkien materiaali lisää hikoilua jaloissa. Kengät ja sukat tulisi aina valita käyttötarkoituksen mukaan; lenkille tulisi valita lenkkikenkä ja vaeltamiseen vaelluskenkä, sukkavalinnat tulisi tehdä samoin perustein. ( Liukkonen & Saarikoski 2004, ) Näiden yllämainittujen tekijöiden lisäksi jalkojen liikahikoilua voivat aiheuttaa monet muut tekijät. Näitä eri tekijöitä ovat muun muassa perinnöllisyys, vaihdevuodet, tunneperäisyys ja erilaiset hermovauriot. (Havu ym. 1998, 248.) Tunneperäinen liikahikoilu on hyvinkin yleistä, ja sitä edeltää aina jokin emotionaalinen ärsyke. Tämän reaktion seurauksena hien eritys lisääntyy jalkapohjissa. Tunneperäinen liikahikoilu on yleensä aina ajoittaista eli sitä ilmenee vain emotionaalisen reaktion seurauksena. Perinnöllinen liikahikoilu on lähes aina jatkuvaa toisin kuin tunneperäinen liikahikoilu. Perinnöllinen liikahikoilu alkaa yleensä jo lapsena mutta saattaa usein parantua 25. ikävuoden jälkeen. (Havu ym. 1998, 248.) Jalkojen liikahikoilun hoito Iontoforeesi on yleisin käytetty konservatiivinen hoitomuoto jalkojen liikahikoilun hoidossa (Kiistala 2000). Iontoforeesilla tarkoitetaan vedessä annettavaa hoitoa, jossa veden ionien välityksellä sähkövirta johdetaan hikitiehyeisiin. Hoidon vaikutus perustuu hikitiehyeiden tukkeutumiseen. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Iontoforeesihoidossa lääkeaineena on vesi. Veden ionien välityksellä sähkövirta johdetaan hikitiehyeisiin, joissa on pienin ihon sähkövastus. Vaikutuksen arvellaan perustuvan siihen, että vesimolekyylit ja ionit kulkeutuvat rauhassoluihin ja soluvälitilaan,

17 14 jolloin hikitiehyeiden suut sarveistuvat ja tukkeutuvat. Hikitiehyeisiin muodostuu sähköinen varaus, joka voi myös estää hien erittymistä. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 460; Pitkänen & Kartamaa 2005.) Iontoforeesihoidon laitteisto koostuu tasavirtalähteestä, kaapeleista, kahdesta elektrodista ja niiden suojuksista. Molempia jalkoja varten tarvitaan myös omat vesialtaat. Iontoforeesihoitoa annetaan noin 15 minuutin ajan ja puolessa välissä vaihdetaan suuntaa. Jotta tarvittavia hoitotuloksia saadaan, hoitojakson pituus on vähintään 10 kertaa. Hoidon alussa iontoforeesihoitoa tulisi antaa ensimmäisen viikon aikana viisi kertaa, toisella ja kolmannella viikolla kolme kertaa. Hoitojakson jälkeen tarvitaan ylläpitohoitoja, koska hoidon vaikutus kestää noin kuukauden. Iontoforeesihoidon alussa voi sivuvaikutuksina esiintyä iho kutinaa ja hilseilyä sekä ohimenevää hikoilun lisääntymistä. Iontoforeesia ei saa käyttää, jos hoidettavalla on sydämentahdistin, insuliinipumppu, metallinen nivelproteesi tai jalkapohjassa on akuutti halkeileva ekseema. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 460; Pitkänen & Kartamaa 2005.) Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan jalkojen liikahikoilu väheni iontoforeesihoidossa keskimäärin 50 %, ja kaikki tutkimukseen osallistuneet (n=24) arvioivat, että iontoforeesi on tehonnut jalkojen liikahikoiluun (Liukkonen & Saarikoski 2004, 460; Pitkänen & Kartamaa 2005). Luoman ja Oinosen mukaan (2005) yrttikylvyillä on katsottu olevan liikahikoilua vähentävä vaikutus. Yrttikylvyt kuivattavat ihon pintaa; veteen liuotettu yrtti imeytyy ihon kautta kudoksiin vähentäen hikoilua. Lisäksi yrttikylvyt vähentävät hajuhaittoja. (Luoma & Oinonen 2005; Liukkonen & Saarikoski 2004, 465.) Suolakylvyistä on todettu olevan apua myös jalkojen liikahikoiluun. Hoitojakson pituus on yleensä 1 viikko, jonka aikana hoitoa toistetaan kerran päivässä 10 minuutin ajan. Jokaisen kylvyn jälkeen jalkaterät tulee huuhdella huolellisesti. Etikkakylpyjä voidaan antaa jalkojen liikahikoilun hoitona samoilla periaatteilla kuin suolakylpyjäkin. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 29, 466.) Alumiinisuoloja sisältävät antiperspirantit auttavat jalkojen liikahikoilussa. Antiperspirantteja on olemassa talkki-, voide- ja suihkemuodoissa. Antiperspiranttien teho

18 15 perustuu siihen, että alumiinisuolat tukkivat hikirauhaset ja hikirauhasiin muodostuu geelimäinen tulppa. Antiperspirantteja tulisi käyttää 2-3 päivän välein. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 29; Pitkänen & Kartamaa 2005.) Jalkojen liikahikoilun ennaltaehkäisy Sukilla on tärkeä tehtävä jalkojen liikahikoilun ennaltaehkäisyssä. Sukkien tehtävänä on suojata jalkaterien ihoa hankaukselta ja hiertymiseltä, kerätä ja kuljettaa hikoilusta syntynyt kosteus eteenpäin ja pitää jalat tätä kautta lämpiminä. Lisäksi sukat toimivat yhdessä kenkien kanssa iskunvaimentajina. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 36.) Jalkojen liikahikoilua voidaan ennaltaehkäistä sukkien avulla siten, että niiden tulee olla oikean kokoiset ja käyttötarkoituksen mukaan valitut. Sukat tulee valita jalkaterän koon mukaan, ja niissä tulee olla kutistumisvaraa yhden koon verran. Lisäksi sukkien resorit eivät saa puristaa nilkan tai säären seutua, koska puristus voi aiheuttaa hikoilua. Sukat tulisi valita aina käyttötarkoituksen mukaan, eli materiaalin tulisi olla oikeanlainen, esimerkiksi urheiluun tulisi valita urheilusukat, kun taas vapaa-aikaan perussukat. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 37.) Sukkamateriaalit jaetaan kahteen ryhmään: luonnonkuituihin ja tekokuituihin. Luonnonkuituihin kuuluvat puuvilla ja villa, tekokuituihin kuuluvat polyamidit, polyesteri ja akryyli. Näiden lisäksi on olemassa sekoitemateriaaleja, jotka ovat luonnonkuitujen ja tekokuitujen seoksia. Lisäksi urheilusukkien valmistuksessa käytetään yleisesti profiloitua kuituja, Coolmaxia, jota valmistetaan polyesteristä. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Jalkojen liikahikoilusta kärsivälle paras sukkamateriaali on tekokuidusta valmistetut sukat. Tekokuidut eli polyesteri, polyamidi ja akryyli, imevät vain vähän vettä itseensä. Tekokuidut ovat ominaisuuksiltaan hyvin elastisia, ne kestävät hyvin hankausta ja kuivuvat nopeasti. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Sukkamateriaalina tekokuidut keräävät tehokkaasti kosteutta ja kuljettavat kosteuden sukkien ulkopuolelle. Näin ollen sukat pysyvät kuivina ja ehkäisevät rakkojen ja hiertymien syntymistä. Tekokuitusukat pitävät jalkaterät lämpiminä. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 37.)

19 16 Puuvillaa käytetään yleisesti kuituna, kankaana ja lankana. Puuvillan hyviä ominaisuuksia ovat hyvä hengittävyys, kosteuden imukyky ja kestävyys. Puuvilla kuitenkin eristää huonosti lämpöä sekä kutistuu ja rypistyy helposti. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Puuvilla sukkamateriaalina imee kosteutta hyvin itseensä mutta ei kuljeta kosteutta eteenpäin. Tämän seurauksena jalkaterät ovat jatkuvasti kosteat ja hikiset. (Liukkonen & Saarikoski 2004, ) Villaa käytetään yksinään tai sekoitettuna johonkin tekokuituun. Yhdistelemällä villaa tekokuituihin saadaan poistettua villan huonoja ominaisuuksia. Villa eristää hyvin lämpöä ja imee kosteutta tuntumatta kuitenkaan märältä. Samalla villa vapauttaa lämpöä, josta johtuu villan lämmittävä vaikutus. Villa on myös pehmeä ja rypistymätön materiaali; käytössä villalla on kuitenkin heikko hankauslujuus. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Jotta sukkien kosteutta kuljettavasta ominaisuudesta saadaan kaikki hyöty, tulisi kenkämateriaalin olla oikeanlainen. Luonnonmateriaaleista tehdyt kengät kuljettavat kosteutta pois paremmin kuin keinonahkaiset tai tekstiiliset kengät. Nahka on materiaalina joustava, ja se mukautuu käyttäjänsä jalan mukaisesti. Nahka on rakenteeltaan kuitumainen, minkä ansiosta se sitoo paljon ilmaa ja tämän vuoksi sillä on erinomainen kosteuden sitomis- ja läpäisykyky. Nahka tuntuu lämpimällä ilmalla viileältä ja kylmällä ilmalla lämpimältä. Kenkien hyviä ominaisuuksia voidaan lisätä kengän vuoreen tai päällisen sisäpuolelle liimattavalla laminoitavalla, mikrokuitupohjaisella kalvolla eli GoreTexilla. GoreTex -kalvossa on pieniä huokosia, jotka ovat paljon pienempiä kuin vesipisara, jolloin vesi ei läpäise kalvoa. Kuitenkin hikoilevien jalkojen erittävä hiki pääsee kalvon läpi, koska hikimolekyylit ovat taas pienempiä kuin GoreTex -kalvon huokoset. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 48.) Jotta jalkojen liikahikoilua voitaisiin ennaltaehkäistä kengän avulla, tulisi kengän olla oikean kokoinen. Kengät tulisi ostaa aina iltapäivällä, koska usein jalat turpoavat päivän aikana liikkumisen seurauksena. Tällöin aamulla ostetut kengät voivat tuntua iltapäivällä liian pieniltä. Kenkiä ostettaessa niiden kanssa tulisi kävellä, koska paikallaan seistessä jalkaterän pituus on lyhyempi kuin kävellessä. Kengissä tulisi olla myös riittävästi tilaa varpaille niin leveys- kuin korkeussuunnassa. (Liukkonen & Saarikoski 2004, )

20 17 Kengän koon ja materiaalin lisäksi kenkä tulisi valita oikean käyttötarkoituksen mukaan. Lenkkeilyyn tulisi valita siihen sopiva kenkä, juhliin juhlakenkä ja vapaa-ajalle vapaa-ajan kenkä. Tämän kautta voidaan ennaltaehkäistä jalkojen liikahikoilua sekä muita mahdollisia jalkaongelmia. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 38.) Jalkojen liikahikoilun ennaltaehkäisynä voidaan pitää hyvää jalkojen omahoitoa. Omahoidon tulee kuulua päivittäisiin rutiineihin, ja siihen tulisi kiinnittää erityisesti huomiota. Jalkojen liikahikoilusta kärsivän omahoitoon kuuluvat jalkojen huolellinen pesu ja kuivaus, sukkien päivittäinen vaihtaminen sekä talkkien ja antiperspiranttien käyttö. Jalat tulisi pestä päivittäin happamalla pesunesteellä tai pelkällä vedellä. Pesun jälkeen jalat kuivataan huolellisesti, varpaanvälit mukaan lukien. Jalkoihin voidaan pesun jälkeen laittaa tarvittaessa talkkia tai antiperspiranttia. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 28.) Jalkojen liikahikoilua voidaan hoitaa yllämainittujen jalkaterapian hoitomuotojenlisäksi sisäisellä lääkehoidolla, botuliinitoksiinilla ja kirurgisilla menetelmillä. Nämä jalkojen liikahikoilun hoitomuodot kuuluvat kuitenkin vain lääkäreille. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Sisäisellä lääkehoidolla tarkoitetaan pääasiassa oraalisia antikolinergeja, joita käytetään hikirauhasten toimintaa väliaikaisesti lamaavina lääkkeinä. Niiden teho on kuitenkin hyvin vähäistä ja sivuvaikutukset runsaita, minkä vuoksi niiden käyttöä ei suositella liikahikoilun ensisijaisena hoitomuotona. Botuliinitoksiinin käyttötarkoitus perustuu ekriinisten hikirauhasten toiminnan salpaamiseen. Botuliinitoksiinihoito toteutetaan monipistoshoitona. Jalkapohjissa tämä toimenpide on hyvin kivulias, minkä vuoksi sitä käytetään hyvin vähän jalkojen liikahikoilun hoitomuotona. Jalkojen liikahikoilun kirurgisessa toimenpiteessä hikoilua säätelevät hermosäikeet katkaistaan, jolloin sympaattiset gangliot pyritään eliminoimaan L2-tasolta. Kirurgisiin menetelmiin turvaudutaan nykyään kuitenkin harvoin jalkojen liikahikoilun hoidossa. (Pitkänen & Kartamaa 2005; Kiistala 2000.)

21 6 OPPAAN KEHITTELYVAIHE 18 Luonnosteluvaiheen valmistuttua siirryimme oppaan kehittelyvaiheeseen. Tuotteen kehittely etenee luonnosteluvaiheessa tehtyjen ratkaisujen ja rajausten mukaisesti. Tuotteen kehittelyvaiheeseen sisältyy usein myös tuotteen esitestaus, jolla saadaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja vielä kehitettäviin asioihin. (Jämsä & Manninen 2001, 54, 85.) Kehittelyvaiheessa kirjoitimme oppaan Microsoft PowerPoint-ohjelmalla luonnosteluvaiheessa tehtyjen ratkaisujen pohjalta. Käytimme apuna Terveyden edistämisen keskuksen luomia hyvän oppaan kriteereitä. Niiden pohjalta suunnittelimme oppaan ulkoasua sekä kieliasua. PowerPoint-ohjelman helppokäyttöisyyden takia oppaan laatiminen oli helppoa ja mielekästä. Ohjelma mahdollistaa hyperlinkkien käytön, ja näin ollen sivuja on helpompi selata. Jokaiselta sivulta on mahdollisuus palata sisällysluetteloon hyperlinkin avulla, eikä käyttäjän tarvitse selata koko opasta läpi päästäkseen takaisin alkuun. 6.1 Hyvän oppaan kriteerit Hyvän terveysaineiston laatukriteerit koostuvat 11 erilaisesta kriteeristä, jotka ovat jaettu neljään eri luokkaan: sisältö (konkreettinen terveystavoite, oikea ja virheetön tieto ja sopiva määrä tietoa), kieliasu (helppolukuinen), ulkoasu (sisältö selkeästi esillä, helposti hahmoteltavissa ja kuvitus tukee tekstiä) sekä kokonaisuus (kohderyhmä on selkeästi määritelty, kohderyhmän kulttuuria on kunnioitettu, herättää huomiota ja luo hyvän tunnelman). (Parkkunen ym. 2001, 9-10.) Hyvää aineistoa laatiessa sille asetetaan selkeät tavoitteet, joilla pyritään pitämään sen sisältö rajattuna ja selkeänä. Tällöin myös aineiston suunnittelu helpottuu. Hyvän aineiston tieto on virheetöntä, ajan tasalla olevaa, objektiivista, se perustuu tutkittuun tietoon ja siitä näkee heti, mitä teksti pitää sisällään. Kokemusten kautta tullutta tietoa voidaan käyttää tutkitun tiedon tukena. Aineiston lukijoiden kokemusta tiedon laadusta voidaan parantaa hyvillä lähdemerkinnöillä ja esittämällä selvästi aineiston tekijöiden koulutuksen ja perehtyneisyyden aineiston sisältöön. Aineistoon tulevaa tiedon määrää ohjaavat sisällölle asetetut tavoitteet. Tavoitteiden mukaan valitaan, esitetään-

22 19 kö asiat lyhyesti vai tuleeko aineistosta kattava tietopaketti valittuun aiheeseen. Aineistoon tulevan tiedon määrää rajatessa arvioidaan, kuinka merkittävä tiedonantaja aineisto tulee olemaan tietylle määrälle lukijoita. Tämän arvion jälkeen päätetään, tehdäänkö vain suppea tietopaketti pääasioista vai laajemmin valittua aihetta käsittelevä aineisto. (Parkkunen ym. 2001, ) Aineiston hyvä kieliasu on hyvin tärkeä osa-alue. Aineiston hyvällä luettavuudella saadaan lukijoita vakuuttumaan aineiston sisällön hyödyllisyydestä. Aineiston kielen tulee olla kohderyhmälle sopivaa, hyvin luettavaa ja ymmärrettävää, kohderyhmän keskimääräistä lukutaitoa vastaavaa. Tekstissä tulisi välttää kohdejoukolle vieraita sanoja, kuten ammattikieltä. Aineiston tekstin lauseenrakenteet tulisi olla yksinkertaisia ja asiaa havainnollistavia ilmaisuja ja kuvia on järkevää käyttää tekstin ymmärtämisen helpottamiseksi. Aineiston luotettavuutta voidaan ennen julkaisua testata kohdejoukolla ja tehdä tarvittavia korjauksia kehitysehdotusten mukaan. (Parkkunen ym. 2001, ) Ulkoasuun voidaan vaikuttaa myös monilla eri tekijöillä. Tekstityyppi, tekstin koko ja asettelu, värien käyttö sekä mahdolliset kuvat tulee valita huolellisesti. Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat aineiston selkeyteen ja huomiota herättävyyteen. (Parkkunen ym. 2001, ) Hyvän terveysaineiston tulee houkutella ulkoasullaan, sen tulee erottua massasta ja siitä tulee välittyä hyvä tunnelma. Jotta tällainen kokonaisuus saadaan aikaiseksi, tulee kohderyhmän olla tarkoin määritelty ja rajattu. Tämä helpottaa myös aineiston suunnittelua. Aineistosta on helppo laatia tavoitteita vastaava kokonaisuus, kun kohderyhmä on tarkoin ennalta analysoitu. (Parkkunen ym. 2001, ) 6.2 Hyvän oppaan kriteerien toteutuminen työssämme Jalkojen liikahikoilun opasta tehdessämme otimme huomioon hyvän oppaan laatukriteerien eri osa-alueet. Oppaan sisältö on otettu uusimmista ammatillisista lähteistä, ja aineistot perustuvat tutkittuun tietoon. Merkitsimme oppaan loppuun lähteet, joita käytimme opasta tehdessämme. Tämä parantaa oppaan lukijoiden kokemusta tiedon laadusta ja oikeellisuudesta.

23 20 Suurin osa oppaamme käyttäjistä tulee olemaan eri aloilla työskenteleviä, eikä heillä välttämättä ole tietoa terveysalan ammattikielestä. Tämän vuoksi oppaamme kieliasu on kansankielistä, selkeää ja helposti luettavaa. Oppaan lauseenrakenteet ovat selkeitä ja käytimme myös havainnollistavia kuvia tekstin ymmärtämisen helpottamiseksi. Oppaan ulkoasusta teimme selkeän ja helposti luettavan. Taustan väriksi valitsimme neutraalin värin, josta teksti ja kuvat erottuvat. Emme kirjoittaneet tekstiä liian paljon yhdelle dialle, vaan teimme tarvittaessa useamman dian yhdelle aihealueelle. Näin dioista tuli selkeälukuisia, ja tekstin koko oli tarpeeksi suurta. Kiinnitimme paljon huomiota oppaan kokonaiskuvaan. Oppaan asiasisällön, ulkoasun, kieliasun sekä kohderyhmän valinta oli huolellisesti suunniteltu ja toteutettu. Näin saimme oppaasta hyvän kokonaisuuden, joka houkuttelee jalkojen liikahikoilusta kärsivää lukemaan oppaan ja etsimään apua ongelmaansa. 6.3 Oppaan esitestaus Oppaan valmistumisen jälkeen lähetimme oppaamme esitestaukseen ennakkoon valittuun työpaikkaan. Esitestauskohteeksi valitsimme työpaikan, jonka tiesimme olevan kiinnostunut oppaan esitestaukseen. Varmistimme heidän kiinnostuksensa testaukseen sähköpostilla ja saimme myöntävän vastauksen. Työpaikan yhdyshenkilö toimi arviointilomakkeen levittäjänä. Arviointilomake sisälsi yhdeksän strukturoitua kysymystä sekä yhden avoimen kysymyksen. Aihealueiltaan kysymykset koskivat oppaan asiasisältöä, kieliasua sekä ulkoasua. Avoimeen kysymykseen vastaajat saivat antaa vapaata palautetta. Vastauksia kysymyksiimme saimme kymmeneltä työikäiseltä. Työikäisistä vastaajista 6 oli naisia ja 4 miehiä. Oppaamme asiasisältöä arvioitiin hyödylliseksi ja vastaajat kokivat, että he voisivat saada siitä apua jalkojen liikahikoiluun. Lähes kaikille vastaajille oppaassa esitetyt tiedot olivat uusia, ja niitä pidettiin hyödyllisinä. Oppaan kieliasua arvioitiin ymmärrettäväksi ja helppolukuiseksi. Kaikkien vastaajien mielestä asiat etenivät johdonmukaisesti.

24 21 Ulkoasua koskeviin kysymyksiin kaikki vastaajat vastasivat samalla tavalla. Oppaan ulkoasu koettiin selkeäksi ja houkuttelevaksi, tekstin koko ja tyyppi olivat sopivia, ja oppaassa olevat kuvat tukivat heidän mielestään hyvin tekstiä. Avoimeen kysymykseen saimme neljä vastausta: Hyvä opas, jos kärsisin liikahikoilusta, tästä olisi varmasti apua. Ostaa seuraavat kengät iltapäivällä. Oppaan tieto antaa hyvin apua jalkojen liikahikoilun hoitoon. Sukista olisi kiva saada jokin kuva. Lähetimme oppaan arvioitavaksi kahdelle jalkaterapeutille, joilta halusimme saada ammatillista näkökantaa oppaallemme. Jalkaterapeutit valitsimme harkinnanvaraisesti, koska tiesimme heidän kiinnostuksestaan työtämme kohtaan. Kysely sisälsi kuusi avointa kysymystä. Aihealueiltaan kysymykset koskivat oppaan ulko- ja kieliasua, sisältöä, oppaan toimivuutta sekä rakennetta. Näiden lisäksi oli mahdollisuus arvioida opasta vapaasti. Vastauksia kysymyksiimme saimme kahdelta jalkaterapeutilta, jotka molemmat olivat naisia. Saimme heiltä rakentavaa palautetta oppaasta. Oppaan asiasisältö koettiin hyödylliseksi ja omahoito-osiota pidettiin erittäin tärkeänä. Molempien vastaajien mielestä oppaan ulkoasu oli selkeä ja kuvat piristivät opasta. Paljon oli hyvää perustietoa, jopa näin ammattilaisellekin tuli jotain uutta. Hyvältä näytti; ulkoasu oli selkeä ja teksti oli hyvin ymmärrettävissä. Sisällysluettelo ok ja linkit, joista voi napsutella, mitä haluaa lukea. Saimme heiltä myös joitakin parannusehdotuksia ja tarkennuksia oppaallemme. Muutamat lauseet liian pitkiä.

25 22 Kuinka suuressa määrässä vettä yrtit tulee hauduttaa? 7 OPPAAN VIIMEISTELYVAIHE Tuotteen viimeistelyvaiheessa teimme vielä muutamia korjauksia oppaaseemme esitestauksessa saatujen palautteiden pohjalta. Tarkistimme ja korjailimme muutamia lauserakenteita ja lisäilimme pilkkuja joihinkin lauseisiin. Kylpyohjeita selvensimme vielä pyydetyllä tavalla. Korjausten jälkeen oppaasta tuli toimivampi ja varmistuimme sen tarpeellisuudesta kohderyhmällemme. Tarkoituksemme ei ole myydä opasta, ja tästä syystä emme määritelleet sille hintaa lainkaan. Meidän mielestämme pääasia olisi, että työikäiset voisivat saada apua ongelmaansa oppaan kautta, eikä siitä tarvitsisi maksaa mitään. Opasta emme ehdi markkinoida ajallisista syistä ja näin ollen lähetämme sen entuudestaan tutuille jalkaterapeuteille, jotka voisivat jakaa sitä asiakkailleen. Tämän lisäksi tulemme itse käyttämään opasta työelämässämme. 8 POHDINTA 8.1 Opinnäytetyömme luotettavuus Aineistojen haku tehtiin sähköisesti eri tietokannoista sekä internetistä. Materiaalia aiheesta löytyi kuitenkin melko vähän, joka osaltaan heikentää työn luotettavuutta. Aineistot olivat pääosin 2000-luvulta, mikä taas parantaa opinnäytetyön luotettavuutta. Luotettavuutta lisää myös aineistojen suomenkielisyys, joka pois sulkee mahdolliset käännösvirheet. Opinnäytetyön kannalta hyvänä asiana koimme myös sen, että molemmat lukivat aineistot läpi, minkä jälkeen niiden tarpeellisuus ja luotettavuus arvioitiin.

26 8.2 Yhteenveto tuotekehitysprosessin etenemisestä 23 Opinnäytetyömme tavoitteena oli kehittää opas jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille. Oppaan kehittelyn aloitimme keväällä 2008, jolloin saimme idean aiheesta. Työmme menetelmäksi valitsimme Jämsän ja Mannisen (2001) tuotekehitysprosessin, joka sisälsi viisi eri vaihetta: ongelmien- ja kehittämistarpeiden tunnistaminen, ideavaihe, luonnosteluvaihe, kehittelyvaihe ja viimeistelyvaihe. Kävimme läpi kaikki viisi vaihetta, joiden kautta ideastamme syntyi valmis opas. Ongelmien- ja kehittämistarpeiden tunnistamisvaiheessa havaitsimme tarpeen oppaallemme. Tarve oppaalle tuli meidän omien opintojemme kautta ja siksi emme lähteneet tekemään tarvekartoituskyselyä. Ideavaiheessa lähdimme ideoimaan oppaan sisältöä jalkojen liikahikoilusta kärsiville aivoriihen sekä teoriatiedon pohjalta. Ideavaiheessa kävimme myös läpi oppaan eri julkaisuvaihtoehtoja ja päädyimme tekemään oppaan PowerPoint-ohjelmalla. Luonnosteluvaiheessa kävimme läpi eri tekijöitä ja näkökohtia, jotka vaikuttavat tuotteen laatuun. Oppaan sisältöä koskevaan kirjallisuuteen perehdyimme systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Kirjallisuuskatsauksessa kerätään aiempi tieto yhteen ja yhdistetään niistä saatu tieto (Kääriäinen & Lahtinen 2006). Kehittelyvaiheessa kirjoitimme oppaan Microsoft PowerPoint-ohjelmalla luonnosteluvaiheessa tehtyjen ratkaisujen pohjalta. Suunnittelimme oppaan ulkoasua, kieliasua sekä sisältöä Terveyden edistämisen keskuksen luomien hyvän oppaan kriteereiden avulla. Suoritimme oppaan esitestauksen kymmenellä työikäisellä ja kahdella jalkaterapeutilla. Viimeistelyvaiheessa teimme korjauksia oppaaseemme esitestauksen kehitysideoiden pohjalta. Tämän jälkeen meillä oli käsissämme tuotekehitysprosessin vaiheiden mukaisesti valmistettu opas. Uskomme oppaasta olevan hyötyä jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille.

27 24 Opasta emme aio markkinoida, koska uskomme sen leviävän meidän sekä muiden jalkaterapeuttien välityksellä. Otamme itse oppaan käyttöön työelämässä ja annamme sen käyttöön kyselyyn vastanneille jalkaterapeuteille sekä luokkatovereillemme. Uskomme, että tieto oppaan olemassaolosta leviää nopeasti. 8.3 Opinnäytetyöprosessin eteneminen Opinnäytetyömme idean saimme keväällä 2008, jolloin aloimme miettiä opinnäytetyömme mahdollisia lähteitä ja rakennetta niiden pohjalta. Heti alussa huomasimme, että materiaalia aiheesta oli saatavilla melko vähän. Tämä laittoi meidät miettimään, saammeko materiaalia tarpeeksi kasaan. Luotimme kuitenkin siihen, että saamme tarvittavan määrän materiaalia ja pystymme tekemään työmme valitusta aiheesta. Keväällä 2008 meidän olisi pitänyt esittää opinnäytetyömme idea, mutta olimme vielä niin alkutekijöissä, että emme pystyneet ideaa esittämään. Sovimme ohjaajamme kanssa, että keräämme tarvittavat materiaalit kasaan kesän aikana ja esitämme ideamme heti koulun alkaessa syksyllä. Työntäyteisen kesän jälkeen meillä ei kuitenkaan ollut valmista ideaa, jota esittää. Tämän vuoksi esitimme ideamme vasta marraskuussa Tällöin vasta ymmärsimme, että meillä alkoi olla ajallisesti kiire. Koko työn alkuvaihetta varjosti myös tietämättömyys siitä, kuka opponoisi työtämme. Emme saaneet henkistä tukea sitäkään kautta. Näiden vastoinkäymisten takia oma motivaatiomme työtämme kohtaan laski ja työn tekeminen tuntui puuroutuvan. Idean esittämisen jälkeen opinnäytetyömme lähti kuitenkin etenemään hyvää vauhtia. Tammikuussa 2009 meillä kuitenkin vaihtui ohjaaja ja samalle saimme myös tietää työmme opponentin. Ohjaajan vaihdosta pelkäsimme hieman etukäteen, koska uusi ohjaaja oli meille entuudestaan tuntematon. Pelko oli kuitenkin turhaa, koska pääsimme hyvin vauhtiin ohjaajan vaihdoksen jälkeen. Suunnitelmamme valmistui tammikuun alussa ja pääsimme kirjoittamaan opinnäytetyömme teoriaosuutta. Suunnitelman esitimme kuitenkin vasta helmikuun lopussa, koska ulkopuolinen harjoittelumme siirsi esitystä. Itse opinnäytetyön kirjoittamisen aloitus oli meille hankalaa, koska emme ymmärtäneet tuotekehitysprosessin eri vaiheita, vaikka yritimme selventää prosessia itsellemme. Tuotekehitysprosessi aukeni meil-

28 le vasta ohjauksessa tammikuussa. Nopealla tahdilla saimme tuotekehitysprosessin etenemään vaihe vaiheelta. 25 Kaikkien vastoinkäymistenkin jälkeen työmme valmistui ajallaan, maaliskuussa Opinnäytetyöprosessin aikana olemme oppineet tuotekehitysprosessin, ja paineensietokykymme on kehittynyt. Yhdessä olemme selvinneet esteistä ja pystyneet selviytymään ongelmien läpi. Yhteistyö meidän, opponentin ja ohjaajien välillä on toiminut hyvin. 8.4 Jatkotutkimusehdotukset Opinnäytetyöprosessin aikana meille tuli mieleen seuraavia jatkotutkimusehdotuksia: 1) työikäisten käyttökokemukset oppaasta. 2) jalkaterapeuttien käyttökokemukset oppaasta. 3) jalkojen liikahikoilun eri hoitomuotojen ja ennaltaehkäisyn testaus työikäisillä. 4) käsien ja kainaloiden liikahikoilun hoito ja ennaltaehkäisy.

29 LÄHTEET 26 Bjålie, Jan G., Haug, Egil, Sand, Olav, Sjaastad, Oystein & Toverud, Kari C Ihminen. Fysiologia ja anatomia. Helsinki: WSOY. Hannuksela, Matti, Karvonen, Jaakko, Reunala, Timo & Suhonen, Raimo Ihotaudit. Helsinki: Duodecim. Havu, Väinö, Hannuksela, Matti, Jansen, Christer, Karvonen, Jaakko & Reunala, Timo Ihotaudit. Helsinki: Duodecim. Hiltunen, Erkki, Holmberg, Peter, Kaikkonen, Matti, Lindblom-Ylänne, Sari ja Nienstedt, Walter Galenos IV - ihmiselimistö kohtaa ympäristön. Porvoo: WSOY. Holopainen, Marja Aikuinen oppijana - aikuisoppijan erityispiirteiden huomioiminen aikuisopetuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Kehittämishankeraportti. Jokinen, Tapani Tuotekehitys. Helsinki: Otatieto. Jämsä, Kaisa & Manninen, Elsa Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla. Vantaa: Tammi. Kiistala, Urpo Liikahikoilun hoito. Duodecim 22/2000. Kookas WWW-dokumentti. Ei päivitystietoja. Luettu Kääriäinen, Maria & Lahtinen, Mari Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimus tiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18 (1), Laakso, Anja & Pohjanvirta, Anja Psykologian perusteet. Porvoo: WSOY. Liukkonen, Irmeli & Saarikoski, Riitta Jalat ja terveys. Helsinki: Duodecim.

30 27 Luoma, Miia & Oinonen, Heli Yrttikylpyjen vaikutukset jalkojen liikahikoiluun ja sieni-infektioihin. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Jalkaterapian koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Mikkelin ammattikorkeakoulu Opintosuunnitelma. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Miikkola, Maija & Numminiitty, Janika Sukkamateriaalien vaikutukset jalkaterien ihon kosteuteen ja varvasvälihautumiin. Helsingin ammattikorkeakoulu. Jalkaterapian koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Parkkunen, Niina, Vertio, Harri & Koskinen-Ollonqvist, Pirjo Terveysaineiston suunnittelun ja arvioinnin opas. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja. Helsinki: Trio-offset. Pitkänen, Sari & Kartamaa, Matti Paikallisen liikahikoilun hoito. Suomen lääkärilehti 4/2005. Salo, Outi Psykologian perustieto 1. Teema ja muunnelmia. Seinäjoki: Seinäjoen painohalli Ky. Solunetti Ihon rakenne. WWW-dokumentti. Ei päivitystietoja. Luettu Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto Ry Jalkaterapeutin toimenkuva. WWW-dokumentti. Ei päivitystietoja. Luettu

31 28 Tilastokeskus Työikäinen väestö. WWW-dokumentti. Ei päivitystietoja. Luettu Vuori, Kristiina & Korhonen, Marjut WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu

32 LIITE 1. Oppaan arviointilomake Nainen Mies Kärsitkö jalkojen hikoilusta? Kyllä Ei Oppaan asiasisältöä koskevat kysymykset: 1. Onko oppaan tieto sinulle uutta? Kyllä Osittain Ei 2. Onko oppaassa esitetyt asiat Kyllä Osittain Ei mielestäsi hyödyllisiä? 3. Voisitko saada avun jalkojen Kyllä Osittain Ei liikahikoiluun oppaan tietojen avulla? (mikäli kärsit/ kärsisit jalkojen liikahikoilusta?) Oppaan kieliasua koskevat kysymykset: 1. Onko oppaan kieli ymmärrettävää? Kyllä Osittain Ei 2. Onko oppaan kieli helppolukuista? Kyllä Osittain Ei 3. Etenevätkö oppaan asiat johdonmukaisesti? Kyllä Osittain Ei Oppaan ulkoasua koskevat kysymykset: 1. Onko ulkoasu selkeä ja houkutteleva? Kyllä Osittain Ei 2. Onko tekstin koko ja tyyppi mielestäsi sopivat? Kyllä Osittain Ei 3. Tukevatko kuvat mielestäsi tekstiä? Kyllä Osittain Ei Parannusehdotuksia tai muuta kommentoivaa oppaalle (esim. oppaan toimivuudesta): KIITOKSET VASTAUKSISTASI!!!!!!!!!!

33 LIITE 2(1). Kirjallisuuskatsaus Tutkimuksen bibl. tiedot Tutkimuskohde Otoskoko, menetelmä Pitkänen & Kartamaa Paikallisen liikahikoilun Suomen lääkärilehti hoito. 4/05. Luoma & Oinonen Yrttikylpyjen vaikutukset jalkojen liikahikoiluun ja sieni-infektioihin. Mikkelin ammattikorkea koulu. Jalkaterapian koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Miikkola & Numminiitty Sukkamateriaalien vaikutukset jalkaterien ihon kosteuteen ja varvasvälihautumiin. Stadia. Jalkaterapian koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Forsström Nivelreumaa sairastavien jalkojen omahoitotottumukset ja kunto. Stadia. Jalkaterapian koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Yrttikylpyjen vaikutukset jalkojen liikahikoiluun ja sieni-infektioihin. Sukkamateriaalien vaikutukset ihon kosteuteen ja varvasvälihautumiin. Nivelreumaa sairastavien jalkojen omahoito. Miten jalkojen omahoito on toteutunut? Millainen on alaraajojen rakenne? Millaisia kenkiä käytetään? n=18. Sattumanvaraisesti valittuja. n=20. Sattuman varaisesti valittua varusmiestä. n=30 Sattumanvaraisesti valittua nivelreumaa sairastavaa. Keskeiset tulokset Viitapihlaja-angervolla mahdollisesti jalkojen liikahikoilua vähentävä vaikutus. Iisoppi keitteen vaikutus ei tullut esille. Tutkimustulosten perusteella sukkien valinnalla on merkitystä jalkaterien ihon kosteuteen ja kuntoon. Omahoidossa osalla puutteita, ihon kovettumia ja hautumia osalla. Liikerajoituksia, kipua päkiässä ja varpaissa suurimmalla osalla. Puolella kengät epäsopivat. Oma tarve opinnäytetyön kannalta Paljon tietoa paikallisesta liikahikoilusta ja sen hoitomuodoista. Iontoforeesi, botuliinitoksiini, lääkehoito ja kirurgiset toimenpiteet. Yrttikylpyjen vaikutukset jalkojen liikahikoiluun. Ainoita lähteitä, joissa luotettavaa tietoa yrttikylvyistä ja niiden vaikutuksista. Paljon tietoa sukkamateriaalien vaikutuksesta jalkaterien ihon kosteuteen. Laajasti kerrottu ihon rakenteesta ja toiminnasta. Paljon tietoa sukkamateriaaleista. Nivelreuman vaikutus jalkojen hikoiluun.

34 LIITE 2(2). Kirjallisuuskatsaus Tutkimuksen bibl. tiedot Tutkimuskohde Otoskoko, menetelmä Kiistala Duodecim 22/2000. Keskeiset tulokset Oma tarve opinnäytetyön kannalta Liikahikoilun hoito Liikahikoilun syitä ja hoitomuotoja. Kääriäinen,Maria & Lahtinen, Mari Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18 (1) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tietoa systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta. Parkkunen, Niina, Vertio, Harri & Koskinen- Ollonqvist, Pirjo Terveysaineiston suunnittelun ja arvioinnin opas. Terveydenedistämisen keskuksen julkaisuja. Helsinki: Trio-offset. Hyvän oppaan kriteerit. Tietoa hyvän oppaan kriteereistä.

35 LIITE 2(3). Kirjallisuuskatsaus Kirjan bibl. tiedot Mikä kirja? Kirjan sisältö Intressit oman työmme kannalta Havu, Hannuksela, Jansen, Karvonen & Reunala Ihotaudit. Duodecim. Tietokirja Ihotaudit Paljon tietoa ihosta, sen rakenteesta ja toiminnasta. Liikahikoilu. Hannuksela, Karvonen, Reunala & Suhonen Ihotaudit. Duodecim. Tietokirja Ihotaudit Paljon tietoa ihosta, sen rakenteesta ja toiminnasta. Liikahikoilun aiheuttajia ja hoitomuotoja. Iontoforeesi. Bjålie, Haug, Sand, Sjaastad & Toverud Fysiologia & anatomia. Wsoy. Liukkonen & Saarikoski Jalat ja terveys. Duodecim. Tietokirja. Ihmisen anatomia. Tietoa ihosta ja hikoilusta. Tietokirja Jalat ja terveys. Tietoa jalkojen omahoidosta, sukasta ja kengästä. Tietoa liikahikoilusta ja sen hoitomuodoista. Iontoforeesi, yrttikylyt, suolakylvyt ja etikkakylvyt. Jämsä & Manninen Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla. Tammi. Tietokirja Osaamisen tuotteistaminen. Tietoa tuotekehitysprosessista.