YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON JA KIINTEISTÖTOIMISTON VASTINE

Transkriptio

1 Kvsto YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON JA KIINTEISTÖTOIMISTON VASTINE Lausunnot seurakuntayhtymän vuoden 2015 talousarvioehdotuksesta ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä ehdotusten esittäminen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi Yhteinen kirkkoneuvosto päätti hyväksyä omasta puolestaan lausunnoille lähetettäväksi vuoden 2015 talousarvioehdotuksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman. Yhteinen kirkkoneuvosto pyysi samalla seurakuntaneuvostoilta lausunnot mennessä. Kaikki seurakunnat ovat antaneet lausunnon ja ne ovat liitteenä. Lausunnoista 9:ssa puolletaan hyväksymistä ilman kysymyksiä tai kommentteja (Johannes, Kallio, Malmi, Meilahti, Oulunkylä, Roihuvuori, Töölö, Petrus, Pitäjänmäki). Esittelyssä on seurakuntayhtymän vastineet seurakuntien lausunnoissa esitettyihin kysymyksiin ja ehdotuksiin kirjoitettu kursivoidusti. Kiinteistötoimen ja investointien osalta vastineet (Herttoniemi, Kannelmäki, Lauttasaari, Mikael, Tuomiokirkko, Vartiokylä, Vuosaari) ovat erillisenä liitteenä. Haagan seurakunta ei hyväksy vuoden 2015 avustusmäärärahojen pidättämistä miltään kirkkomme lähetysjärjestöltä ja niiden siirtämistä muille toimijoille. Seurakuntaneuvosto esittää, että avustus myönnetään kaikille kirkkomme virallisille lähetysjärjestöille yhteisen kirkkovaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Vastine: Haagan seurakunnan lausunnossa ja Mikaelin seurakunnan lausuntoon liittyvässä eriävässä mielipiteessä ilmaistaan tyytymättömyys Lähetysjärjestöille osoitettavan kohdentamattoman määrärahan jakoperusteisiin. Yhteinen kirkkovaltuusto on tarkistanut lähetyksen määräahojen jakoperusteet kolmen vuoden välein. Viimeinen tarkistus tehtiin koskemaan vuosia Jakoperusteet hyväksyttiin yhteisessä kirkkovaltuustossa äänin 56 puolesta, 16 vastaan ja 7 tyhjää. Mikäli jakoperusteet olisi tarkistettu kolmivuotissyklin mukaan, olisi nykyinen kirkkovaltuusto päättänyt jakoperusteet vuosiksi , jolloin ensi vuonna aloittava uusi kirkkovaltuusto voisi päättä ainoastaan vaalikautensa viimeisestä vuodesta. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista siirtyä ensi vuonna käytäntöön, jossa yhteinen kirkkovaltuusto päättä lähetysmäärärahojen jakokriteerit nelivuotisen valtuustokautensa ensimmäisen talousarvion valmistelun yhteydessä neljäksi vuodeksi. Tällöin lähetysjärjestöjen vuoden 2015 määrärahat jaetaan yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessaan päättämien jakokriteereiden mukaan. Vuosien lähetysmäärärahojen jakokriteereistä päättäisi yhteinen kirkkovaltuusto syksyllä Lähetystyö on pitkäjänteistä työtä ja useat hankkeet monivuotisia. Lähetysjärjestöjen tulee voida ennakoida pitkällä aikavälillä Helsingin seurakuntayhtymältä saamansa määräraha. Mikäli määrärahasta päätettäisiin vuosittain, vaikeuttaisi se huomattavasti pitkävaikutteisiin hankkeisiin ryhtymistä ja niiden toteuttamista.

2 Herttoniemen seurakuntaneuvosto esittää lausunnossaan havaintoja seurakuntien yhdistymisprosessiin liittyneistä keskeisimmistä haasteista, joista seurakunnan talouden tasapainottaminen on muodostunut suurimmaksi haasteeksi. Seurakuntaneuvosto kiinnittää lausunnossaan huomioita myös määrärahojen jakoon liittyviin ongelmiin. Vastine: Määrärahojen jakoperustetta uudistettiin vuoden 2011 alusta. Aikaisempaan jakoperusteeseen sisältyneen tasan jaettavan osuuden tarkoituksena oli kattaa pienten seurakuntien perustehtävien hoitamisesta aiheutuvia kuluja. Tasajako-osuus hyödytti alle jäsenen seurakuntia. Seurakuntarakenteen uudistuksen yhteydessä ei jäänyt yhtään alle jäsenen seurakuntaa, joten tasan jaettavalle osuudelle ei jäänyt perusteita. Määräahojen jakoperusteen muutoksen myötä määrärahasta jaetaan 30 % alueen asukasluvun mukaan, tätä monet seurakunnat mm. Herttoniemen seurakunta olivat lausunnoissaan toivoneet. Tämä muutos vähensi niiden seurakuntien suhteellista osuutta jaettavasta määrärahasta, joiden kirkkoon kuuluvuusprosentti on korkea. Muutosta ei toteutettu kerralla, vaan seitsemän vuoden siirtymäkauden aikana siten, että tavoitetasoon pääsemiseksi seurakunnan osuuden korotus oli 3 % /vuosi ja osuuden väheneminen %, ,5 % / vuosi ja vuosina % / vuosi. Määrärahojen jakoperusteiden arvioiminen ja muutostarpeiden selvittäminen tulee ajankohtaiseksi siirtymäkauden loppuessa. Seurakuntaneuvosto kuvaa lausunnossaan seikkaperäisesti seurakunnan henkilöstösäästötoimia, tilavuokrasäästötoimia ja muita talouden tasapainottamistoimia sekä niihin liittyviä ongelmia. Seurakuntaneuvosto on monipuolisesti suunnitellut ja arvioinut talouden tasapainottamismahdollisuuksia. Vastineena viitataan myös Vartiokylän seurakunnalle ja Vuosaaren seurakunnalle annettuihin vastineisiin. Seurakuntaneuvosto toteaa, että seurakunnan talousarvio vaikuttaa jäävän pysyvästi alijäämäiseksi. Näillä näkymin talouden tasapainottamiseksi edellyttävien merkittävien säästöjen saavuttaminen henkilöstö- ja tilavuokrakuluissa on epärealistinen tavoite. Sen sijaan realistista on hidastaa seurakunnan talousarvion alijäämän voimakasta jatkuvaa kasvua ja mahdollisesti jopa pysäyttää se. Tarvetta uusiin merkittäviin säästötoimiin arvioidaan kuitenkin jatkuvasti. Seurakunta toimittaa erikseen yhtymälle yhteisen kirkkoneuvoston pyytämän selvityksen alijäämän kattamisesta. Arviointia talouden tasapainottamiseen vaikeuttaa se, että seurakunnan alueen väestökehityksestä on erilaisia arvioita. Seurakuntaneuvosto esittää, että yhtymä tuottaisi väestökehityksestä ennusteen seurakunta-alueittain, vaikka seurakunnan alueet ovatkin melko tarkasti yhtenevät kaupungin aluejaon kanssa. Vastine: Keskusrekisteri tuottaa joka vuosi huhti-toukokuussa seurakuntayhtymän toimintaja taloussuunnitelmaa (TTS) varten seurakuntakohtaiset ennusteet seurakuntien jäsenmääristä ja seurakuntien alueella asuvasta väestöstä. Laaditut ennusteet perustuvat Helsingin kaupungin viimeisimpiin käytössä oleviin väestöennusteisiin sekä jäsenmäärien osalta keskusrekisterin kehittämään ennustemalliin. Samassa yhteydessä kolmivuotisten TTS ennusteiden kanssa keskusrekisteri tuottaa pidemmän aikavälin seurakuntakohtaiset ennusteet, viimeksi vuoteen Nämä pidemmän aikavälin ennusteet voidaan toimittaa seurakunnille ensi keväänä TTS ennusteiden myötä.

3 Herttoniemen seurakunnan toiminnassa on pitkään ollut vahva diakoninen painotus. Yhtymästä on viime vuonna ilmoitettu, että diakonisten määrärahojen myöntämisperiaatteita ollaan uudistamassa. Tämän uudistuksen vaikutusta ei ole puuttuvien tietojen vuoksi voitu tässä yhteydessä arvioida. Suomen kansantalouden vaikea tilanne aiheuttaa yhä kasvavan tarpeen avustustoiminnalle, vanhustyölle ja elintarvikejakelulle. Seurakunta käy edelleen neuvotteluja Helsingin kaupungin kanssa elintarvikejakelua koskevan yhteistyön jatkamisesta. Tässä yhteydessä on jo kaupungin edellyttämällä tavalla organisoitu elintarvikejakelu rekisteröidyksi yhdistykseksi. Seurakunnan roolin ei kuitenkaan ole tarkoitus muuttua tämän johdosta. Elintarvikejakelun häiriöt olisivat kuitenkin näissä olosuhteissa väärä yhteiskunnallinen viesti, millaista vastuuta kirkko kantaa huono-osaisista - enenevässä määrin vanhuksista. Vastine: Seurakuntayhtymän talousarvioon seurakunnallisen toiminnan määrärahaan on sisällytetty 2000-luvun alkupuolelta lähtien erillinen määräraha seurakuntien diakoniaprojekteihin ja leiritukeen. Vuodelle 2015 määrärahavaraus on euroa ( euroa vuonna 2014). Herttoniemen seurakuntaneuvoston lausunnossa todetaan, että diakonisten määrärahojen myöntämisperiaatteita ollaan uudistamassa ja että tämän uudistuksen vaikutusta ei ole puuttuvien tietojen vuoksi voitu tässä yhteydessä arvioida. Diakonisten määrärahojen myöntämisperiaatteet on jo uudistettu ja lähetetty kaikkiin seurakuntiin keväällä 2014 samassa kirjeessä, jossa seurakunnalle ilmoitettiin diakoniaprojektimäärärahojen hakemisesta. Lisäksi periaatteet on julkaistu seurakuntayhtymän Intranetissä Sinfossa. Kirjeen mukaan hyvällä diakoniaprojektihakemuksella on seuraavia ominaisuuksia: Diakoniaprojektin/erityistoiminnan tarpeelle on selkeät perustelut. Tavoitteet ja toimenpiteet ovat selkeät ja tarkasti määritellyt. Kohderyhmä on selkeästi määritelty ja rajattu. Diakoniaprojektin/erityistoiminnan kannalta tarpeelliset yhteistyökumppanit on kartoitettu ja sitoutettu mukaan. Kustannusarvio suhteessa diakoniaprojektin/erityistoiminnan tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on perusteltu ja kohtuullinen. Diakoniaprojektilla/erityistoiminnalla on suunnitelma toiminnan jatkumisesta ja vakiinnuttamisesta sekä tulosten levittämisestä. Diakoniaprojektille/erityistoiminnalle on varattu riittävät ja osaavat henkilöstöresurssit. Lisäksi diakoniaprojekteihin on sovellettu seuraavia periaatteita: 1) Projektit ovat kolmivuotisia. Vakiintuneen käytännön mukaan diakoniaprojektille voidaan myöntää perustellusta syystä optiona yksi lisävuosi, mutta ei enempää. Poikkeuksena on Myllypuron ruokapalvelu, jolle avustus on myönnetty toistaiseksi vuosittain. 2) Seurakunnalla voi pääsääntöisesti olla käynnissä vain yksi tästä määrärahasta rahoitettava diakoniaprojekti. 3) Projektirahoitusta ei voi käyttää seurakunnan perusdiakoniatyöhön.

4 4) Projektien tulisi kohdistua uusiin hankkeisiin, joissa on innovatiivinen näkökulma diakoniaan. Uutena hankkeena ei pääsääntöisesti voida pitää sellaista projektia, jonka useat muut seurakunnat ovat jo toteuttaneet. Esimerkkinä diakonian vapaaehtoistoimintaan liittyneet projektit, joita on toteutettu runsaasti ja käytäntöön vietäviä toimintatapoja kokeiltu. Tähän liittyvillä uusilla projekteilla saataisiin vain vähän lisäarvoa. Yhtymän Herttoniemen seurakunnalle osoittamaa tehtävää arabiankielisestä seurakuntatyöstä rahoitetaan vain projektimäärärahana, vaikka seurakunnassa työskentelevä arabiankielisen seurakuntatyön pastori tarvitsisi erityisesti jaksamisen näkökulmasta apua erityisesti suntiotyöhön palvellakseen seurakuntaa laajempaa aluetta. Yhtymästä on aikaisemmin ilmoitettu, että vieraskielisen työn periaatteita tullaan arvioimaan uudelleen. Tämän uudistuksen vaikutusta Herttoniemen seurakunnassa ei ole puuttuvien tietojen vuoksi voitu tässä yhteydessä arvioida. Henkilöstöliitteessä mainittu arabiankielisen seurakuntatyön lisäresursointi on tärkeä toteuttaa. Vastine: Herttoniemen seurakuntaneuvoston lausunnossa todetaan, että yhtymän toimesta vieraskielisen työn periaatteita tullaan arvioimaan uudelleen. Tämä liittyy yhteistoimintaan vieraskielisessä seurakuntatyössä, jota on rahoitettu ja toteutettu yhteistyössä pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien, Helsingin ja Espoon hiippakuntien ja kirkkohallituksen kesken. Kirkkohallitus ja sen myötä hiippakunnat vetäytyivät kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti toiminnan rahoittamisesta vuoden 2014 alusta lukien. Tämän seurauksena Espoon seurakuntayhtymään sijoitetun seurakuntayhtymien yhteisen englanninkielisen papinviran sekä arabiankielisen ja kiinankielisen työn papinvirkojen rahoitus jouduttiin järjestelemään seurakuntayhtymien kesken uudelleen. Lausunnossa mainittu toive arabiankielisen seurakuntatyön lisäresursoinnista on toteutettu jo vuonna 2013, kun 60 prosenttinen papinvirka muutettiin täysaikaiseksi päätoimiseksi papinviraksi. Vuoden 2007 alusta lukien vieraskielisessä seurakuntatyössä toteutettiin ns. kotipesäperiaate, jonka mukaisesti vieraskielinen seurakuntatyö irrotettiin yhteisen seurakuntatyön organisaatiosta ja sijoitettiin kieliryhmittäin omiin kotipesäseurakuntiin: venäjänkielinen työ Mikaelin seurakuntaan, kiinakielinen ja vironkielinen työ Kallion seurakuntaan ja arabiankielinen työ Herttoniemen seurakuntaan. Kotipesäperiaate on toiminut käytännössä hyvin eikä siihen ole odotettavissa muutosta. Kannelmäen seurakunta pitää hyvänä, että yhtymätalouden tavoitteena on talouden tasapainottaminen sekä kestävien rakenteellisten ratkaisujen löytäminen. Seurakunta vähentää suunnittelukaudella henkilöstönsä määrää kolmella henkilötyövuodella. Lauttasaaren seurakunta kiinnittää huomiota kiinteiden menojen tasaiseen kasvuun. Toisaalta verotulojen kasvun ei ennakoida jatkuvan suotuisana tulevina vuosina. Henkilökuntaliitteen mukaan vähenee koko Helsingin seurakuntayhtymässä noin 59 htv, mikä vaikuttaa riittämättömältä talousnäkymiin verrattuna. Lauttasaaren seurakunnassa henkilöstökulut ovat noin 61 % toimintamenoista ja kiinteistökulut laskennallisesti 18 %. Useissa Helsingin seurakunnissa kiinteiden menojen osuus on vielä tätäkin korkeampi. Lauttasaaren seurakunta tasapainottaa talouttaan ensi

5 vuonna kertyneistä säästövaroista. Seurakuntaneuvosto toteaa lisäksi, että Lauttasaaren seurakunta on huolellisen taloudenpitonsa ansiosta hyvässä asemassa pystyessään kertyneiden säästövarojen avulla tasapainottamaan talouttaan. Lauttasaaren seurakunnan mielestä tulevan toimintakauden aikana tarvitaan koko seurakuntatalouden rakenteellisia ratkaisuja. Ne ovat välttämättömiä, jotta talous saadaan kestävälle pohjalle ja resursseja pystytään suuntaamaan sinne missä niitä tulevaisuudessa tarvitaan. Seurakunta pitää hyvänä, että seurakuntayhtymässä käynnistetään seurakuntien ja seurakuntayhtymän kesken valmistelu tulevista rakenteellisista muutoksista. Toiminta- ja taloussuunnitelman osalta Lauttasaaren seurakunta lausuu kiitoksen käynnissä olevasta jäsenyyden tukihankkeesta. Kirkon tulevaisuuden kannalta on keskeistä miten kohtaamme nykyiset jäsenemme. Tarvitaan toimivia järjestelmiä palautteen antamiseen sekä jatkuvaa toiminnan kehittämistä vastaksemme jäsenten ja toimintaympäristön antamiin haasteisiin. Seurakuntaneuvosto pitää tärkeänä, että tähän kehittämistyöhön turvataan riittävät resurssit. Matteus församling -seurakunnan seurakuntaneuvosto toteaa, että talousarvio on tehty hyvin vuodelle Seurakuntaneuvosto painottaa seurakunnissa tehtävän perustyön turvaamisen tärkeyttä. Tämän takia on tärkeää painottaa laadukkaisiin kohtaamisiin seurakuntalaisten kanssa. Seurakuntaneuvosto lausuu ilonsa panostuksista vapaaehtoistoimintaan ja lapsi- ja nuorisotyöhön. Seurakuntaneuvosto toivoo, että seurakuntayhtymä kiinnittää huomiota siihen, että ruotsinkielisiä seurakuntia palvellaan kielellisesti tasavertaisesti. Vastine: Seurakuntaneuvoston toivomus kielellisesti tasavertaisesta kohtelusta on perusteltu. Seurakuntayhtymässä on tavoitteena muun muassa erilaisessa seurakunnille suunnatussa ohjeistuksessa entistä paremmin ottaa huomioon ruotsinkieliset seurakunnat. Mikaelin seurakunta toteaa lausunnossaan että seurakuntien painopisteen siirtäminen toimintoihin, jotka tavoittavat laajasti helsinkiläisiä sekä hyvän ja tarkoituksenmukaisen koulutuksen järjestäminen uusille vastuunkantajille ovat hyviä painotuksia. Toimivat yhteistoimintaverkot mahdollistavat erilaisten ihmisten kohtaamisen, rakentava tavan tehdä yhdessä alueen ihmisen hyväksi sekä seurakunnan toiminnan tuomisen lähelle erilaisia ihmisiä. Vapaaehtoisuuden lisäämiseen ja mielekkäisiin tehtäviin tähtääviä toimenpiteitä tulee määrätietoisesti edelleen kehittää. Vastuu vapaaehtoistyöstä tulee näkyä niin organisaatioiden rakenteessa kuin henkilöresursseissa. Seurakuntaneuvosto toteaa, että seurakuntayhtymän taloussuunnitelma perustuu vastuulliseen analyysiin aikana, jolloin talouden tulevaisuuden näkymät sisältävät monenlaisia haasteita muun muassa verotulojen osalta. Niukkenevien resurssien aikana on keskeistä huolehtia talouden tasapainosta ja henkilömäärän sekä tilojen mitoittamisesta

6 käytettävissä oleviin määrärahoihin. Henkilöstön vähentäminen niin hallinnossa kuin seurakunnissa edellyttää tarkoituksenmukaista suunnittelua. Kun tavoitellaan palkkakustannusten vähentämistä, yksinomaan luonnolliseen poistumaan turvautuminen saattaa olla toiminnan kehittämistä vaikeuttava tapa. Taloudellisen tilanteen tasaisesta tiukkenemisesta huolimatta seurakunnille tulee olla tarvittavat resurssit kirkon perustehtävien hoitamiseen, paikallisten toimintatavoitteiden saavuttamiseen ja sovittujen projektien läpiviemiseen. Kirkko Helsingissä-strategia huomioi hyvin yhteiset linjaukset, mutta samalla on syytä huomioida kaupunkilaisten alueellisen seurakuntaidentiteetin tukeminen. Vastine: Ydintehtävien laadukkaan hoitamisen turvaaminen on keskeistä toiminnan ja talouden suunnittelussa. Talouden tasapainotus on ajoitettu useammalle vuodelle niin, että sen edellyttämät toimintaan vaikuttavat sopeuttamistoimenpiteet voidaan tehdä suunnitellusti ja hallitusti. Mikaelin seurakuntaneuvosto lisäsi lausuntoon käsittelyn aikana maininnan, että Helsingin seurakuntayhtymän tulee huomioida kaikki kirkon viralliset lähetysjärjestöt. Mikaelin seurakuntaneuvoston lausuntoon on liitetty eriävä mielipide, joka koskee lähetysavustusten jakamista. Allekirjoittaneet esittävät, että määrärahajako otetaan uudelleen käsittelyyn ja että päätökset tulee tehdä vuosittain. Vastine: Lähetysjärjestöjen määrärahoja koskeva vastine on esitetty Haagan seurakunnan lausunnon yhteydessä. Munkkiniemen seurakuntaneuvosto toivoo, että henkilöstön vähennykset kohdistuvat seurakuntayhtymän keskushallintoon samalla tavalla kuin paikallisseurakuntiin. Vastine: Seurakuntayhtymän yksiköiden talousarviomäärärahoja on supistettu vastaavalla tavalla kuin seurakuntien määrärahoja. Henkilöstön vähentäminen on välttämätöntä myös seurakuntayhtymässä ja jonkin verran sitä on myös tapahtunut. Kuitenkin esimerkiksi Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymisen valmistelu ja sisäänajo on aiheuttanut ja aiheuttaa vuosina tilapäisen 4-5 henkilön lisätarpeen. Henkilöstösäästöt palvelukeskuksen asiakkuudesta näkyvät aikaisintaan vuonna Seurakunnissa henkilöstökulujen osuus menoista on 62 % ja seurakuntayhtymässä 36 % mistä johtuu ainakin osittain säästökohteiden erilainen painottuminen. Paavalin seurakunta toteaa, että on hyvä, että tulevien vuosien talousarvion tasapainottamisessa korostetaan hyvää ja pitkäjänteistä henkilöstösuunnittelua ja koulutusta. Samoin korostuu seurakuntalaisten oma aktiivisuus ja vapaaehtoistoiminta. Pakilan seurakunta toteaa, että talouden tasapainottaminen on välttämätöntä. Kiinteistökannan tehokas hyödyntäminen ja hyvä henkilöstösuunnittelu ovat silloin huomion keskipisteessä. Helsingin malli, jossa seurakuntaneuvostot voivat ottaa kunkin alueen

7 erityispiirteet huomioon paikallisista lähtökohdista käsin kun henkilöstöä koskevat seurakuntaakohtaiset ratkaisut toteutetaan, on toimiva. Paikallisuus on vain yksi näkökulma seurakuntatyötä hahmotettaessa. Helsinkiläisten elämänpiiri muodostuu usein myös muista kuin oman asuinalueen kysymyksistä. Helsingin seurakuntien kokonaisuus on voimavara. Pienelle Parasta kärkihanke on tästä hyvä esimerkki. Pakilan seurakunta on hyödyntänyt Jäsen 360 segmentointityökalua jäsentietoisuuden lisäämiseksi toistaiseksi ainoana Helsingin seurakuntana. Pakilan seurakuntaneuvosto pitää tärkeänä, että segmentointityökalun käyttöä laajennetaan kattamaan kaikki Helsingin seurakunnat jo vuoden 2015 aikana. Vastine: Jäsen 360 järjestelmälle on talousarviossa 2015 varattuna määräraha. Järjestelmän käyttöönotosta päätetään yhteistyössä seurakuntien kanssa. Tuomiokirkkoseurakunta toteaa, että seurakuntien jäsenmäärän pienenemisestä ja talouden taantumasta johtuva talouden kiristyminen on johtanut tasapainottamisen tarpeeseen Helsingin seurakuntayhtymässä. Seurakunnille osoitettujen toiminta- ja tilamäärärahojen kasvun pysähtyminen haastaa seurakuntien resurssien kohdentamista, koska hinnat ja palkkataso samanaikaisesti kuitenkin kohoavat. Seurakuntayhtymän tulee huolehtia varojen jakamisesta siten, että kohtuuttomilta henkilöstön supistamisilta vältytään. Keskustan koko pääkaupunkiseudun ihmisiä saavuttava ja palveleva toiminta tulee turvata. Tuomiokirkkoseurakunnan tavoittava toiminta on tunnuslukujen valossa edelleen korkealla tasolla. Seurakuntayhtymän strategia on tuonut suunnittelukauden painopisteisiin jämäkkyyttä ja nostanut olennaisia asioita esille. Sama koskee toimintavuoden keskeisiä tavoitteita. Myös vapaaehtoistoiminnan painottaminen tukee Tuomiokirkkoseurakunnan omia strategisia linjauksia. Vartiokylän seurakunta kiinnittää huomiota seurakuntien talousarvioissa siihen että, suurin osa seurakunnista on tehnyt alijäämäisen talousarvioesityksen vuodelle Tällä vauhdilla kaikkien seurakuntien säästöt on käytetty muutamassa vuodessa. Kehitys on kestämätön, jos tulevinakin vuosina supistetaan seurakuntien kehysmäärärahoja. Seurakuntaneuvosto toteaa, että henkilöstö- ja vuokrakulut ovat lähes 100 % kehysmäärärahasta. Tulevaisuudessa on mahdollistettava, että seurakunnissa voidaan keskittyä kirkon perustehtävän toteuttamiseen. Vastine: Seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne on toistaiseksi vakaa. Tulopohjan niukentuminen yhteisöveroratkaisun seurauksena ja kirkollisverojen heikko kehitys jäsenmäärän vähenemisen seurauksena ovat isoja haasteita tulevina vuosina. Samaan aikaan on paineita kirkon eläkerahastomaksun korottamiselle, mikä toteutuessaan merkitsee seurakuntayhtymälle menojen merkittävää kasvua. Tässä tilanteessa rakenteelliset toimintojen järjestämistä koskevat ratkaisut ovat välttämättömiä menorakenteen keventämiseksi. Muutosmahdollisuuksien selvittäminen ja arvioiminen

8 tulee toteuttaa seurakuntien ja seurakuntayhtymän yhteistyönä. Talouden tasapainottamisen tavoitteena on seurakuntien perustehtävän turvaaminen. Seurakuntaneuvosto esittää, että talousarviossa oleva yhteisten asioiden hoitamiseen varattava summa avataan. Summalle tehdään selkeä määrittely, mitä se koskee ja mitä nämä yhteiset asiat ovat, joita seurakunta hoitaa. Samalla luodaan selkeät kriteerit, millä perusteella yksittäiset seurakunnat voivat hakea tällaista avustusta. Nämä uudet perusteet otetaan käyttöön kun jaetaan vuoden 2015 määrärahoja. Vastine: Tuomiokirkkoseurakunta saa vuosittain määrärahan koko kaupunkia palvelevaan toimintaan. Vuodesta 2004 alkaen määräraha on ollut yhteisen kirkkovaltuuston vahvistaman päätöksen mukaisesti 2,1 % suomenkielisten seurakuntien saaman toimintamäärärahan määrästä. Tuomiokirkkoseurakunta antoi em. määrärahapäätöksen valmistelun yhteydessä selvityksen yhteiselle kirkkoneuvostolle tämän toiminnan sisällöstä, laadusta, määrästä sekä sen vaatimista resursseista. Keväällä 2012 Tuomiokirkkoseurakunta antoi toiminnasta selvityksen toiminta- ja taloussuunnittelutoimikunnalle. Tuomiokirkkoseurakunnan tavoittava toiminta on tunnuslukujen valossa moninkertaista jäsentä kohden verrattuna muiden seurakuntien tavoittavuuteen. Toimikunta katsoi, että määrärahojen jaon uudelleen arviointiin ei ole tarvetta. Seurakuntaneuvoston lausunnossa todetaan, että Vartiokylän seurakunta hoitaa Puotilan kappelissa yhteisiä toimituksia. Kuluneen vuoden aikana toimituksia on ollut 163, joista Vartiokylän seurakunnan omia toimituksia on ollut 43. Vartiokylän seurakuntaneuvoston mielestä tämä on myös yhteisten asioiden hoitamista Helsingin seurakuntayhtymässä. Vartiokylän seurakunta joutuu tarjoamaan näihin yhteisiin tapahtumiin vahtimestarin ja kanttorin. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kesäisin Vartiokylän seurakunta joutuu palkkaamaan kanttorin kaikkien Helsingin seurakuntien palvelemiseen. Samaan aikaan seurakunta on viimeisen neljän vuoden aikana jättänyt täyttämättä 4 virkaa/työsuhdetta. Vastine: Kuten aikaisempien vuosien vastineissa on todettu, Puotilan kappelin erityisasema on jo otettu huomioon seurakuntien sisäisessä vuokrajärjestelmässä antamalla sille yhtä suuri tilamääräraha. Vuosaaren seurakunta kiinnittää lausunnossaan huomiota, että kaksi seurakuntaa on budjetin mukaan yli euroa miinuksella ja kolme seurakuntaa useita tuhansia miinuksella. Tämän lisäksi monella seurakunnalla on vaikeuksia turvata seurakuntatyö vähenevästä henkilöstömäärästä johtuen. Seurakunnat saavat jatkuvasti vähemmän kehysmäärärahaa, mutta kustannukset nousevat joka vuosi. Ainoa todellinen säästö on jättää täyttämättä virkoja ja virkavapauksia. Työ ei kuitenkaan vähene. Seurakuntaneuvosto kysyy miten yhtymä tukee talouden pidossa niitä seurakuntia joiden talous on miinuksella? Miten yhtymä aikoo turvata seurakuntien toiminnan kun rahaa ei ole täyttää virkoja? Jos seurakunnalla ei ole mistä säästää ja talous on miinuksella, käynnistetäänkö yt-neuvottelut vai mikä on yhtymän linja? Vastine: Tilanne on haastava ja vaatii seurakuntien ja seurakuntayhtymän yhteistyötä tarpeellisten ratkaisujen löytämiseksi. Vastineena viitataan myös Vartiokylän seurakunnalle annettuun vastineeseen. Yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt toimivallan hajauttamisesta ja seurakuntien määrärahojen jakoperusteista. Päätöksen mukaan

9 toimivallan hajauttamisella tarkoitetaan seurakuntaneuvostojen oikeutta valmistella seurakunnille myönnettyjen määrärahojen käyttöä. Valmisteluvallan piiriin kuuluvat kaikki seurakunnan henkilöstö- ja toimintamenot ja seurakuntien vastuulle annetut kiinteistömenot. Päätöksen periaatteena on, että Helsingin seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvostot päättävät itsenäisesti määrärahojensa käytöstä. Seurakuntaneuvostojen päätösvallassa on myös säästötoimenpiteiden suunnittelu ja toiminnan sopeuttaminen käytettävissä oleviin määrärahoihin. Edellä mainittu kirkkovaltuuston päätös mahdollistaa seurakunnille tilapäisesti alijäämäisen talousarvion, mutta edellyttää suunnitelmaa tilanteen tasapainottamiseksi suunnittelukaudella. Seurakuntayhtymässä on pääperiaatteena henkilöstön vähentäminen luonnollisen poistuman kautta. Seurakuntaneuvosto toteaa, että seurakuntien resurssit viestintään ovat pienet ja kysyy miten yhtymän viestintä voisi paremmin tukea ja tarjota apua seurakuntien ulkoiseen viestintään? Vastine: Yhtymän yhteinen viestintä tukee seurakuntien ulkoista viestintää muun muassa luomalla edellytykset verkkosivustoihin ja tukemalla niiden toimittamista, kouluttamalla ja konsultoimalla seurakuntien tiedottajia, luomalla tiedote-, juliste- ja esitepohjia, välittämällä tietoa seurakuntien toiminnasta Kirkko ja kaupunki-lehdessä sekä muulle medialle. Yksittäisen seurakunnan ulkoista viestintää voidaan resurssien puitteissa tukea pohtimalla yhdessä toiminnan tehostamista. Seurakuntaneuvosto iloitsee, että TTS:ssä on otettu huomioon uusien luottamushenkilöiden koulutus ja toivoo, että sen sisältö mietitään todella hyvin, jotta uudet luottamushenkilöt pääsevät alusta lähtien hyvin mukaan luottamuselinten toimintaan.

10 Kiinteistötoimiston vastineet seurakuntien talousarviolausuntoihin sikäli kun ne koskevat kiinteistötoimiston suunnitelmia Herttoniemen seurakunta kiinnittää huomionsa moniin ajankohtaisiin ja keskeisiin taloudellisiin kysymyksiinsä omassa talousarviolausunnossaan. Kiinteistötoimisto pyrkii vastaamaan eräisiin kiinteistöasioita sivuaviin kommentteihin seuraavasti: - Ulkoseurakuntalaisten rippikoulumaksujen korottamisella voi olla pitkäaikaisia ja laajamittaisia seurauksia Helsingin seurakuntayhtymän keskipitkän aikavälin leirikeskusstrategian kehittämiseen ja erityisesti omien leirikeskusten käyttöasteiden kehittymisen kannalta. Ehdotuksella voi olla lyhyen aikavälin suunnittelun näkökulmasta myös myönteisiä talousarviovaikutuksia, mutta esitys vaatii tueksensa selvästi laajamittaisemman analyysin ehdotuksen vaikutuksista yhtymän leirikeskusstrategiaan. Lähtökohtaisesti Helsinkiläisten seurakuntien tulee käyttää ensisijaisesti omien leirikeskusten palveluita j a vasta toissijaisesti muiden omistamia leirikeskuksia, jotta varsin mittaville leirikeskusinvestoinneille on käyttöasteella ja kustannustehokkudella mitattuna katetta. Yhdistyspohjalla toimivien leiripaikkojen toiminta-avustusten jakoon vaikuttaa Helsinkiläisten seurakuntien kokonaistarve käyttää muitakin leirikeskuksia, kuin yhtymän omistamia ja luonnollisesti muiden seurakuntien jäsenten laajamittainen osallistuminen Helsinkiläisten seurakuntien leirille voi vaikuttaa toimintamäärärahojen tarpeeseen. Herttoniemen seurakunnan avaus Herttoniemen Leirikeskus ry:n omistamien tilojen kustannusten tulevaisuudesta liittyy myös leirikeskusstrategian päivittämistarpeeseen. - Seurakuntien tilakustannukset muodostavat tyypillisesti noin 20 % osuuden seurakuntien toimintamenoista. Näin myös Herttoniemen seurakunnassa. Toinen ja kaikkein merkittävin talousarvioerä on henkilökunnan palkkamenot. Yhdessä nämä kaksi suurinta menoerää muodostavatkin noin % niin yksittäisten seurakuntien kuin seurakuntayhtymänkin talousarviomenoista. Lisäksi henkilöstön määrällä on suora vaikutussuhde tilatarpeeseen. Edelleen on hyvä huomata, että seurakuntayhtymän kiinteistökanta on suurelta osiltaan erikoisesti yhtä käyttötarkoitusta pääsääntöisesti palvelevaa ja myöskin pääsääntöisesti rakennussuojelukohteita. Nämä seikat huomioiden ja toimitilojen vähentämistavoite huomioon ottaen, myös yksittäisten seurakuntien kiinteistöistä aiheutuviin kustannuksiin voidaan tehokkaasti vaikuttaa vain suunnitelmallisella ja pitkävaikutteisella tilojen vähentämisohjelmalla, jota kiinteistötoimisto toteuttaa yhdessä paikallisseurakuntien kanssa. Lausunnossa viitatulla Pohjois-Herttoniemen asuntorakentamisella on tähän selkeä ja elimellinen yhtymäkohtansa. Seurakuntayhtymä pyrkii toki saamaan parhaan mahdollisen hyödyn omistamistaan kiinteistöistä myös niissä tilanteissa, joissa oma käyttö loppuu. Kiinteistöjen uusiokäytön kehittely on normaalistikin erittäin pitkä sekä riskialtis ja epävarma prosessi ja siihen sitoutuu valtava määrä yhtymän rahavaroja kohteittain useiksi vuosiksi. Seurakuntayhtymän investointivarat ovat varsin rajalliset, joten oman kiinteistöjalostustyön kohteeksi on pyritty valikoimaan vain sellaiset kohteet, joissa

11 tuotto/panos- suhde arvioidaan investointien näkökulmasta perustelluksi. Kaikkiin mahdollisiin kehityshankkeisiin eivät myöskään seurakuntayhtymän henkilöresurssit nykyisellään edes riittäisi. Siksi osa käytöstä vapautuneista kiinteistöistä myydään jatkossakin eteenpäin toisille toteuttajille kehitettäväksi, jotta vältytään taloudellisesti pitkävaikutteisilta investoinneilta, saadaan välittömiä säästöjä kiinteistöjen hoitokustannusten poistumien muodossa ja voidaan pitää myös seurakuntayhtymän kiinteistötoimiston henkilöstökustannukset optimaalisena. - Herttoniemen seurakunta kiinnittää edelleen huomiota siihen, että tilakustannukset ovat edelleen kohonneet 5 % vuodesta 2013 vuoteen Seurakunta kiinnittää myös huomiota siihen, että seurakuntayhtymän omistaman tilan osalta yksittäisen seurakunnan päätös luopua jonkin tilan käytöstä olisi säätöjen näkökulmasta vain näennäistä. Esitetty väite ei kuitenkaan huomioi sitä tosiseikkaa, että tilojen uudelleenkehittämistä tai realisoimista ei oikeastaan pystytä käynnistämään, ennen kuin käyttäjäseurakunta tekee ratkaisunsa tarvitsemiensa tilojen osalta. Nykyisen sisäisen vuokran mallilla säästö kohdistuu kyllä heti seuraavan talousarviovuoden alusta lukien kyseisen, luovuttavan seurakunnan talousarvioon. Siinä mielessä, että tilat ovat edelleenkin seurakuntayhtymän omistuksessa, on luonnollisestikin selvää, että niistä aiheutuu sekä yhtymälle sekä kaikille seurakunnille osana yhtymää edelleenkin kustannuksia. Tarkoitus onkin yrittää löytää tiloille mahdollisimman nopeasti uusi käyttäjätaho, joko pysyvästi tai edes tilapäisluontoisesti, jolloin yhtymän ja seurakuntien hyväksi tulee joko myynti- tai vuokratuottoja. Osa tiloista jää tyypillisesti aluksi vajaakäytölle, koska aiemmin mainituista tiloihin liittyvistä erikoisominaisuuksista johtuen, kirkon käytössä olleita tiloja on vaikea muuntaa muuhun toimintaan sopiviksi. Vaikka tiloille ei heti löytyisikään uutta käyttäjää, voidaan niiden ylläpidon tasoa ainakin laskea välittömien kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Mutta on totta, että nämä tilat, joita ei ole saatu myytyä tai vuokrattua käypään hintaan, rasittavat toki koko yhtymän taloutta ja aiheuttavat vielä koko seurakuntayhtymän ylläpitokustannuksiin rasitteita. Ylläpitokustannusten kasvu heijastuu myös varsin keskeisesti investointitason pienentämistavoitteeseen. Kun kiinteistöjen peruskorjaustahtia hidastetaan, tulee ennen peruskorjausta kiihtyvällä tahdilla vanhenevan rakennuksen ylläpitomenoista katettavia pienkorjauksia. Sisäisten vuokrien korotuksissa vaikuttaakin siksi kaikkein merkittävimmin kiinteistöhoidon ja energian hinnan kehitys. Muutoin seurakuntayhtymän sisäinen vuokratasohan on hyvin kaukana tilojen markkinavuokratasosta, koska yhtymä ei laskuta seurakunnilta lainkaan kiinteistöihin sidottuihin pääomiin liittyviä korkokustannuksia. - Mitä tulee seurakuntien yhdistämiseen ja maantieteelliseen hajautumiseen, on keskeisintä kuitenkin seurakunnan jäsenten määrän kehitys. Jos yksittäisen seurakunnan jäsenmäärän kehitys on laskeva, aiheuttaa se merkittävää painetta kaikkien menojen supistamiseksi. Maantieteellinen hajautuminen on myös merkittävä haittatekijä kaikkien palveluiden, myös seurakunnallisten palveluiden osalta ja aiheuttaa lisäkustannuksia, joita on erittäin haastavaa fyysisen toimintaympäristön keskittämisellä korjata. - Herttoniemen kirkon osalta voidaan todeta, että kirkko on perusteiltaan hyvässä kunnossa ja 2000 luvulla peruskorjattu. Kiinteistötoimiston ylläpitoyksikkö ja

12 sisäilmatyöryhmä ovat tutustuneet kirkon nykytilanteeseen ja pyrkivät edelleenkin selvittämään syitä esitettyihin negatiivisiin käyttäjäkokemuksiin. Ylläpitopäälliköllä ei ollut käytettävissään mainittua Helsingin sosiaaliviraston analyysiä kellarin päiväkotitiloista, joten se on syytä välittömästi toimittaa ylläpitopäällikölle. Kiinteistössä ei ole voitu todeta väitettyä homeongelmaa, mutta asia tutkitaan. Vartiokylän seurakunta kysyy lausunnossaan kiinteistöjen vähentämisstrategian täytäntöönpanoon ja toteutukseen liittyviä kysymyksiä sekä sitä, miten tässä seurakuntia tuetaan. Lisäksi kysytään, koskeeko vähennys kirkkorakennuksia. - Seurakuntayhtymän kiinteistötoimisto on auttanut aina seurakuntia tilatarpeen suunnittelussa ja suorittanut tarvittaessa ns. wop-analyysien päivitykset (Work place planing). Tilakartoitukset kaikkiin seurakuntiin tehtiin viimeksi laajalla otannalla vuonna Viimeiseksi Munkkiniemen seurakunnassa tehtiin vuonna 2013 laaja tilatarpeiden uudelleenarviointi ja siihen pohjautuvat toimenpiteet vuosien 2013 ja 2014 aikana. Myös Haagan seurakunnan tilat arvioitiin osittain samassa yhteydessä liittyen Hakavuoren kirkon peruskorjaukseen sekä Petrus församling- seurakunnan tilojen yhteiskäyttöön Haagan ja Munkkiniemen seurakunnan alueella. Kaikki nämä toimenpiteet lisäsivät merkittävästi niihin osallisten seurakuntien tilatehokkuutta ja paransi seurakuntien toiminnan taloudellisia edellytyksiä ja niihin liittyi merkittäviä toimitiloista luopumisia jokaisen järjestelyihin osallistuneen seurakunnan osalta. Kiinteistötoimisto antaa täyden tukensa kaikille seurakunnille kun seurakunnan tahtotila tilojen kehittämiselle tai uudelleenjärjestelyille on siihen kypsynyt. - Tilojen vähentämistavoitteessa ei erikseen mainita kirkkoja. Kirkot kuitenkin muodostavat seurakunnallisen toiminnan ytimen, ja jo kirkkolain perusteellakin itsenäisellä seurakunnalla tulee olla kirkko. Ensimmäinen kirkkokäytössä ollut rakennus, Paloheinän kirkkona tunnettu, mutta viralliselta statukseltaan seurakuntakeskus, on tätä vastinetta kirjoitettaessa juuri myyty kehitettäväksi vanhusten hoivakodiksi. Koko prosessi kesti noin 5-6 vuotta, ja luopuminen oli varsin kipeä päätös seurakunnalle, vaikkakin talouden ja toiminnan näkökulmasta hyvin perusteltu. Joten voidaankin tässä todeta, että luopumisprosessi voi käsittää myös kirkkoja. Sisäisen vuokrajärjestelmän ohjausvaikutus erityisesti kirkkorakennusten osalta on merkittävä. Kirkkosaleihin liittyvä vuokran täysi kompensaatio seurakunnalle tilarahan muodossa on syytä huomioida laskelmissa ja myös se, että luopuminen käsittää aina koko rakennuksen eikä osaluopumiset yleensä ole mahdollisia. Siksi suunnitelmallisen lähtökohdan muodostaa se seikka, että seurakunnan kannalta kaikista muista tiloista luopuminen on taloudellisesti palkitsevampaa kuin kirkosta luopuminen. Mikäli seurakunnassa harkitaan kirkosta luopumista osana taloudellista tervehdyttämistoimintaa, kannattaa siitä aloittaa vuoropuhelu yhtymän kiinteistötoimiston kanssa hyvissä ajoin, koska prosessi siis on hyvin pitkä, epävarma ja teknis-taloudellisestikin hyvin haastava, puhumattakaan seurakuntalaisten omaan kirkkoonsa liittyvistä tuntemuksista.

13 Tuomiokirkkoseurakunta toteaa, että sen toimintatilat ovat keskustan alueella hyvät ja perusteiltaan kunnossa, mutta että on tärkeää järjestää Jätkäsaaren uuteen kaupunginosaan on tärkeää. - Kiinteistötoimisto toteaa, että Helsingin kaupungin osoittamalle tontille on järjestetty tontinluovutuksen edellyttämä arkkitehtuurikilpailu ja jatkosuunnittelua käynnistetään siten, että hankkeen talousarviovalmistelu voidaan suorittaa tarjousten perusteella vuonna Talousarviosuunnittelussa hanke on arvioitu toteutettavaksi vuosien aikana, mikäli aloituksen taloudelliset edellytykset täyttyvät. Seurakuntaa ja sen henkilökuntaa on informoitu suunnitelmien edistymisestä. Mikaelin seurakunta esittää varautumista Östersundomin alueen rakentamiseen ja sekä Östersundomin alueen seurakunnallisten palveluiden ja hautausmaatoimintojen kehittämistä. - Kiinteistötoimisto on osallistunut Östersundomin yleiskaavaprosessiin ja pyytänyt Helsingin kaupunkia varautumaan kaavassa hautausmaa-alueen merkittävään laajentamiseen. Yleiskaavaesitys uusiutui merkittävästi vuoden 2014 aikana, ja uudessa esityksessä hautausmaa-alueen varaukset on asianmukaisesti huomioitu. Yleiskaavaprosessi jatkunee vielä vuoden tai useammankin, jonka jälkeen asemakaavaprosessien yhteydessä alueen rakentumisvauhti ja asukasmäärät vahvistuvat. Asemakaavoituksen yhteydessä ja liikenneratkaisujen kehittyessä seurakuntayhtymä ja seurakunta yhdessä tulevat harkitsemaan palvelutarpeen ja rahoitustilanteen mukaisesti sen, mille Östersundomin alueille seurakunnan toimintoja sijoitetaan ja kuinka pitkälle tullaan tukeutumaan olemassa olevaan kirkkoon ja hautausmaa-alueeseen sekä kuinka myös näitä toimintoja Östersundomissa kehitetään. Lauttasaaren seurakunta lausuu, että vihdoinkin vuonna 1958 käyttöönotetun kirkon peruskorjaus on suunnittelumäärärahan osalta otettu vuoden 2015 talousarvioesitykseen. - Kiinteistötoimisto on arvioinut lauttasaaren kirkon kuntoa jo pitkään, ja kiinteistön mittakaava sekä valmistumisvuosi huomioon ottaen kysymys on taloudellisesti erittäin merkittävästä peruskorjauksesta. Hanke voitaneen aloittaa taloudellisessa mielessä vasta Töölön kirkon peruskorjauksen päätyttyä, joten sen suunnittelu tulee käynnistää vuonna Suunnittelun aikana selviää korjauksen laatutaso ja kustannusarvio ja ne pyritään selvittämään vuoden 2015 aikana siten, että hanke voitaisiin budjetoida mahdollisimman tarkasti vuoden 2016 talousarvioprosessin yhteydessä ja kilpailuttaa sitten siihen liittyvät urakat.

14 Kannelmäen seurakunnan lausunto sisältää maininnan, että on tärkeää, että talousarviossa on mukana määräraha Malminkartanon kappelin töiden lopettamiseksi. Kiinteistötoimisto toteaa, että varat oli jo budjetoitu vuodelle 2014, mutta sisääntuloreittejä koskevat suunnitelmat voidaan toteuttaa vain, mikäli naapuri taloyhtiössä, jonka alueen läpi kuljetaan kappelille, saadaan asiaankuuluvat päätökset aikaiseksi. Näin ei tapahtunut vuonna 2014 eikä ole toistaiseksi vieläkään tapahtunut. Talousarvioesityksessä 2015 on kuitenkin vielä toteutukseen varattu määrärahat. Toteuttaminen on siis kiinni naapuritaloyhtiön suostumuksesta, ei seurakuntayhtymän tahtotilasta. Vastine Vuosaaren seurakunnan tekemään vuoden 2015 talousarviota koskevaan lausuntoon: 1. Se mitä lausunnossa todetaan Katukappelin remontista pitää paikkansa. 2. Vuosaaren hautausmaan rakentamista ei ole sisällytetty vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaan, koska seurakuntayhtymän nykyinen valmisteltu hautausmaakapasiteetti riittää pitkälle tulevaisuuteen. Hautausmaan toteuttaminen Vuosaareen on kallis ratkaisu, koska alue vaatii hintavia maanvaihto- ja täyttötoimenpiteitä. Tällä hetkellä toteuttamisaikataulua ei ole päätetty. 3. Merihiekan leirikeskuksen lämmitysjärjestelmä vaihdettiin öljystä maalämpöön vuoden 2013 lopulla. Samalla rakennusten piha-aluetta siivottiin ja kunnostettiin. Päärakennuksen lämmitys toimiin asianmukaisesti ja sivurakennus (huvila) onkin rakennettu vain kesäkäyttöön. Vallitsevassa taloudellisessa laskusuhdanteessa kiinteistötoimistossa ei ole nähty tarpeelliseksi ryhtyä oma-aloitteisesti kehittämään Merihiekan leirikeskusta, koska kiinteistötoimisto ei ole nähnyt kehittämiselle erityistä tarvetta ja kehittäminen vaatisi huomattavia rahavaroja. Kehittämistoimenpiteitä voidaan harkita seurakunnan laatiman tarveselvityksen pohjalta.