Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa -hanke (LasSe)
|
|
- Ida Laaksonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa -hanke (LasSe) Kooste nykytilasta ja kehittämistarpeista hankekuntien yhteyshenkilöiden näkökulmasta Minna Niemi, Tytti Rantanen ja Kirsi Koponen..203
2 Sisällysluettelo JOHDANTO Kyselyaineisto Aineiston analysointi KEHITTÄMISTARPEET JA -TAVAT Kuntien painopistealueet hankkeessa Hankekuntien esittämät yhteistyötahot Kokemusasiantuntijoiden kutsuminen hanketyöskentelyyn LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSIÄ KOSKEVA NYKYTILA Asiakaspalautejärjestelmä Läheisverkoston kartoitus selvitysvaiheessa Lastensuojelutarpeen selvityksen kirjallinen yhteenveto Lastensuojelutarpeen selvitysten tekeminen kolmen kuukauden määräajassa Vaikeat asiat ja hankalat tilanteet sekä niiden helpottaminen Lastensuojelun avohuollon tehtävärakenne Yhteistyö lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisessä Henkilöstön kouluttaminen, menetelmät ja konsultaatiokäytännöt KEHITTÄMISHANKKEEN ODOTETUT VAIKUTUKSET
3 JOHDANTO Ajanjaksolla toteutettavan LasSe-hankkeen (Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa) päämäärät on kirjattu hankesuunnitelmaan seuraavasti: A) Lasten kohtaaminen ja kuuleminen lastensuojelutarpeen selvitysprosessin yhteydessä on vahvistunut ja asiakasperheiden osallistumista lastensuojelutarpeen selvitysprosessiin on mahdollista arvioida ja verrata selkeän tiedontuotannon avulla. B) Sosiaalityön sisäiset menettelytavat lastensuojelutarpeen selvittämisessä ovat tutkitusti tarkentuneet sekä päätöksenteko lastensuojeluasiakkuuden aloittamisesta ja palveluohjauksesta on selkiytynyt. On yksilöity tilanteita ja asioita, jotka lastensuojelun tarvetta selvitettäessä ovat osoittautuneet vaikeiksi ja etsitty niihin ratkaisuja. C) Ammatillisen verkoston roolit ja toimintatavat ennen lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistymistä, selvityksenteon aikana ja selvityksen jälkeen ovat kehittyneet ja kirkastuneet sekä edelleen kehittämistä vaativat ongelmat dokumentoitu jatkotoimia varten. Sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun muiden asiantuntijoiden vuoropuhelu on vahvistunut hankkeen aikana syntyneen tukirakenteen myötä. Jotta päämääriä koskevaa kehitystä on mahdollista arvioida ja hanketoimia tarkoituksenmukaisesti kohdentaa, hankkeessa toteutettiin sen alkukuukausina kyselyyn perustuva alkukartoitus. Kysely toistetaan valittujen teemojen osalta hankkeen loppuvaiheessa, jotta tapahtuneita muutoksia voidaan verrata lähtötilanteeseen. Tässä raportissa kuvataan hankekuntien lastensuojelutarpeen selvitysten nykytilaa ja kehittämistarpeita edellä mainitun kyselyn vastausten pohjalta..2 Kyselyaineisto Kaikkiin hankekuntiin lähettiin toukokuussa 203 sähköinen kysely (liite ), johon hankkeen yhteyshenkilöltä tai lastensuojelua kunnassa johtavalta viranhaltijalta toivottiin vastausta heinäkuun loppuun mennessä. Vastausaikaa pidennettiin lokakuun puoliväliin saakka, jotta aineistosta saatiin kattava. Hankkeeseen osallistuvasta 58:stä kunnasta 33 kuuluu yhteistoiminta-alueiseen, liikelaitokseen tai kuntayhtymään, joita Väli-Suomen alueella oli kartoitushetkellä yhteensä yhdeksän. Pääsääntöisesti yhteistoiminta-alueilta, liikelaitoksista ja kuntayhtymistä kyselyyn vastasi yksi viranhaltija. Yhden liikelaitoksen kunnista saatiin kuitenkin erilliset vastaukset (JIK). Lisäksi Rannikko- Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän hankekunnista lähettiin erilliset vastaukset lukuun ottamatta Kristiinankaupunkia. Kyselyyn vastasi yhteensä 36 viranhaltijaa. Näin ollen tietoa saatiin lähes kaikista hankekunnista kahta kuntaa koskevat alkukartoitustiedot puuttuvat. Taulukossa on esitelty jokainen hankekunta ja sen väkiluku, kyselyvastausten lukumäärä ja maakunta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään, yhteistoiminta-alueeseen tai liikelaitokseen kuuluvat hankekunnat on esitelty yhteisessä solussa. Kaikista kuntayhtymistä, liikelaitoksista ja yhteistoiminta-alueilta saatiin vastaukset määräaikaan mennessä. Kuntia, jotka tuottavat itsenäisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa, oli hankealueella kartoitusajankohtana 25. Näistä 23 vastasi kyselyyn. Kunta- ja palvelurakenneuudistukset ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan hankekuntien lukumäärään. Näin ollen hankkeen loppuvaiheessa toteuttava uusintakysely tulee koskemaan nykyisestä poikkeavaa toiminta-aluetta. Hankkeen käynnistyessä osallistujakuntia oli yhteensä 58. Kyselylomake lähettiin näiden kuntien yhteyshenkilöille. Tammikuusta 204 alkaen Forssa, Tammela, Jokioinen, Ypäjä ja Humppila muodostavat Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän, minkä seurauksena Ypäjä tulee uutena kuntana mukaan LasSe-hankkeeseen. Näin ollen hankealueen kuntien määrä nousee 59:ään sekä yhteistoiminta-alueiden, liikelaitosten ja kuntayhtymien yhteenlaskettu määrä kymmeneen. 3
4 Kuntia yhteensä 58 ja sote-yhteenliittymiä yhteensä 9 Maakunta Väkiluku (9/202) Vastausmäärät Alavus (Töysä..203 alkaen Alavutta) Etelä-Pohjanmaa JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä: Ilmajoki Jalasjärvi Kurikka Etelä-Pohjanmaa Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue: Alajärvi Soini Vimpeli Etelä-Pohjanmaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen: Kauhava Evijärvi Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa Kuortane Etelä-Pohjanmaa 3870 Lapua Etelä-Pohjanmaa 462 Mustasaari Etelä-Pohjanmaa 8988 Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä: Kauhajoki Isojoki Karijoki Teuva Etelä-Pohjanmaa Ähtäri Etelä-Pohjanmaa 6368 Forssa Kanta-Häme 7735 Humppila Kanta-Häme
5 Jokioinen Kanta-Häme 5653 Riihimäki Kanta-Häme 2925 Tammela Kanta-Häme 6522 Akaa Pirkanmaa 768 Hämeenkyrö Pirkanmaa 0487 Kangasala Pirkanmaa Kihniö Pirkanmaa 249 Lempäälä Pirkanmaa 237 Nokia Pirkanmaa Pirkkala-Vesilahti yhteistoiminta-alue: Pirkkala Vesilahti Pirkanmaa Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alue: Tampere Orivesi Pirkanmaa Valkeakoski Pirkanmaa 290 Virrat Pirkanmaa 7408 Isokyrö Pohjanmaa 489 Laihia Pohjanmaa 7976 Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä: Korsnäs Kristiinankaupunki (ei vastausta) Maalahti Närpiö Pohjanmaa
6 Vaasa (Vähäkyrö..203 alkaen Vaasaa) Pohjanmaa Vöyri Pohjanmaa Heinola Päijät-Häme Lahti Päijät-Häme Peruspalvelukeskus Aava: Hartola Iitti Myrskylä Nastola Orimattila Pukkila Sysmä Päijät-Häme Peruspalvelukeskus Oiva: Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Päijät-Häme Yhteensä Taulukko. Hankekunnat, maakunnat, väkiluvut ja vastausmäärät 6
7 .2 Aineiston analysointi Kyselyvastaukset analysointiin Webropol-ohjelmaa hyödyntäen. Tulokset esitellään pääosin prosenttilukuina. Joitakin yksittäisiä kyselyvastauksia on tarpeen käsitellä vastausmäärien avulla. Keskeiset, koko hankealuetta koskevat tulokset esitellään kuvion ja taulukoin. Lisäksi kartoitusteemoja tarkastellaan maakunnittain ja kuntakoon mukaisissa ryhmissä. Kuntakoon mukaiset ryhmät on esitelty taulukossa 2. Pienet kunnat alle asukasta Keskisuuret kunnat ja sote-yhteenliittymät asukasta Suuret kunnat ja sote-yhteenliittymät yli asukasta Humppila Lempäälä Aava Isokyrö Mustasaari Lahti Jokioinen Nokia Oiva Kihniö Pirkkala-Vesilahti Seinäjoki Kuortane Rannikko-Pohjanmaa Tampere-Orivesi Laihia Riihimäki Vaasa Tammela Virrat Vöyri Ähtäri Suupohja Valkeakoski Akaa Alavus Forssa Heinola Hämeenkyrö JIK Järvi-Pohjanmaa Kaksineuvoinen Kangasala Lapua Taulukko 2. Kunnat/sote-yhteenliittymät kolmeen väkiluvun mukaiseen ryhmään jaettuna 7
8 2 KEHITTÄMISTARPEET JA -TAVAT 2. Kuntien painopistealueet hankkeessa Vastaajien määrä: 34 Kuvio. Kuntien painopistealueet LasSe-hankkeessa Valtaosa kuntatoimijoista on valinnut painopisteekseen moduulin C, joka koskee ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittämistä (5/34 vastaajasta). B-moduulia, sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämistä, painottaa 0 vastaajaa. Yksittäisiä kehittämistoimia moduuleista B ja C on valinnut 9 toimijaa. (Kuvio.) Painopisteet vaihtelevat hieman kunnan/sote-yhteenliittymän väkiluvun mukaan. Yli asukkaan kunnista ja sote-yhteenliittymistä kolme kuudesta on valinnut painopisteekseen ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittämisen ja vain yksi sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämisen. Selvä enemmistö keskisuurista kunnista ja sote-yhteenliittymistä ( asukasta) on valinnut painopisteekseen ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittämisen. Vähiten on painotettu sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämistä. Enemmistö alle asukkaan kunnista painottaa (4/8 vastaajasta) sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämistä. Kolme pienistä kunnista on valinnut painopisteekseen ammatillisten roolien ja toimintatapojen kehittämisen. Maakunnittain määritellen painopistealueet ovat seuraavat: Etelä-Pohjanmaalla painopisteet jakautuvat. Neljä vastaajaa :stä painottaa kehittämismoduulia B (sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistäminen) ja neljä moduulia C (ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittäminen). Kanta-Hämeessä painotetaan ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittämistä. Yksikään kyselyyn vastanneista hankekunnista ei ole valinnut painopisteekseen pelkästään sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämistä. Pirkanmaalla valtaosa painottaa ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittämistä (40 %), mutta myös sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämiseen keskittyviä kuntia on maakunnassa (30 %). Pohjanmaalla enemmistö vastaajista (3/6) on valinnut painopisteekseen ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittämisen. Sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämisen ilmoittaa painopisteeksi kaksi vastaajaa kuudesta. Päijät-Hämeessä kaksi neljästä vastaajasta ilmoittaa painopisteeksi ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittämisen ja yksi sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämisen. 8
9 2.2 Hankekuntien esittämät yhteistyötahot Osallistujakunnat ovat tehneet hankkeen suunnitteluvaiheesta alkaen tiivistä yhteistyötä Väli- Suomen alueen sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassoksen, SONet BOTNIAn ja Verson kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään Terveyden ja hyvinvointilaitoksen kanssa. Alkukartoituksessa kuntien edustajilta kysyttiin, onko niiden alueella edellä mainittujen lisäksi järjestöä tai koulutus/tutkimus/kehittämisorganisaatiota, jonka kanssa he toivovat lastensuojelutarpeen selvitysten kehittämistä koskevaa yhteistyötä. Kolmestakymmenestä vastaajasta 23 vastasi kieltävästi (77 %). Kaksi vastaajaa nimesi alueellaan toimivan ammattikorkeakoulun ja kaksi järjestön tällaiseksi yhteistyötahoksi, mutta ei ilmoittanut organisaatioiden mahdollisia yhteyshenkilöitä. Kolme vastaajista toivoi yhteistyötä yliopistojen kanssa ja yksi nimesi myös mahdollisen yhteyshenkilön. Valtaosa vastaajista toivoi työryhmätyöskentelyn tapahtuvan ensisijaisesti seutukunnallisesti tai naapurikuntien välisenä yhteistyönä (67 %). Myös kuntakoon mukaan määrittyviä työryhmiä kannatettiin (9 %). Vähiten kannatusta saivat maakuntakohtaiset työryhmät (4 %). (Kuvio 2.) Vastaajien määrä: 36 Kuvio 2. Toiveet ensisijaisista työryhmistä Toiveet työryhmätyöskentelyn suhteen poikkeavat toisistaan kuntakoon mukaan. Yli asukkaan kunnista ja sote-yhteenliittymistä enemmistä (50 %) kannattaa ensisijaisesti kuntakoon mukaan määrittyvää työryhmätyöskentelyä Väli-Suomen alueella. Sen sijaan keskisuuret kunnat ja sote-yhteenliittymät (8,82 %) sekä pienet kunnat (62,5 %) toivovat seutukunnallisia tai naapurikuntien yhteisiä työryhmiä (8,82 %). Maakunnallisesti tarkasteltuna Etelä-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä, Pohjanmaalla ja Päijät- Hämeessä toivotaan ensisijaisesti seutukunnallisia työryhmiä ja Pirkanmaalla sekä seutukunnallisia että kuntakoon mukaan määräytyviä ryhmiä. Hankealueen isoista kunnista Tampere-Orivesi, Vaasa ja Lahti toivovat ensisijaisesti kuntakoon mukaan määrittyvää työryhmätyöskentelyä. 2.3 Kokemusasiantuntijoiden kutsuminen hanketyöskentelyyn Alkukartoituksessa kysyttiin, toivotaanko LasSe-hankkeen edustajan ottavan yhteyttä kuntaan, kun kehittämisestä kiinnostuneita kokemusasiantuntijoita haetaan ja kutsutaan mukaan hanketyöskentelyyn. 56 prosenttia vastasi myöntävästi ja 44 prosenttia kieltävästi. Kyselyn yhteydessä ilmoitettiin 9 eri kunnan viranhaltijaa, joihin hankehenkilöstö voi ottaa asiassa yhteyttä. Valtaosa isoista kunnista/sote-yhteenliittymistä toivoi yhteydenottoja kokemusasiantuntijoita mukaan kutsuttaessa (83 %). Myös pienet kunnat esittivät yhteydenottotoiveita usein (75 %). Keskisuurten kuntien ja sote-yhteenliittymien luokkaan kuuluu valtaosa hankekunnista (22/36) ja niiden yhteyshenkilöistä selvästi alle puolet (40,9) toivoo, että hankehenkilöstö kutsuu kokemusasiantuntijoita kehittämistyöhön heidän edustamansa kunnan kautta. Prosentuaalisesti tarkastellen yleisimmin yhteydenottotoiveita asiassa esitettiin Kanta-Hämeessä (75 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (64 %) ja vähiten Pohjanmaalla (43 %). 9
10 3 LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSIÄ KOSKEVA NYKYTILA 3. Asiakaspalautejärjestelmä Kyselyn perusteella 9 prosenttia hanketoimijoista ei kartoitushetkellä kerännyt lastensuojelusta järjestelmällistä asiakaspalautetta. Ainoastaan kolme vastaajaa 35:stä ilmoittaa, että alueella on tällä hetkellä käytössä lastensuojelua koskeva asiakaspalautejärjestelmä. Yhdessä näistä käytetään sosiaaliviraston yhteistä lomaketta, joka on jatkuvassa käytössä. Yksi vastaaja ilmoittaa käytössä olevan Pesäpuu ry:n kehittämän asiakaspalautelomakkeen. Yksi ilmoittaa, että kunnassa toteutetaan määräajoin asiakastyytyväisyyskyselyt lastensuojelun asiakkaille. 3.2 Läheisverkoston kartoitus selvitysvaiheessa Vastaajien määrä: 36 Kuvio 3. Läheisverkoston kartoitus selvitysvaiheessa Läheisverkoston kartoitus lastensuojelutarpeen selvitysvaiheessa on lastensuojelulaissa määritelty selvitysprosessiin kuuluvaksi tehtäväksi. Kyselyyn vastanneista prosenttia (4/36 vastaajasta) ilmoitti tekevänsä läheisverkoston kartoituksen aina, 56 prosenttia yleensä (20/36 vastaajasta) ja 33 prosenttia satunnaisesti (2/36 vastaajasta). (Kuvio 3.) Keskisuurten kuntien ja sote-yhteenliittymien vastaukset noudattelivat melko tarkasti edellä esitettyä yleistä kuvaa. Sen sijaan alle asukkaan kunnissa ja yli asukkaan kunnissa ja sote-yhteenliittymissä yleisintä oli kartoittaa läheisverkosto satunnaisesti (molemmissa 50 % vastauksista). 3.3 Lastensuojelutarpeen selvityksen kirjallinen yhteenveto prosenttia vastaajista ilmoittaa, että kunnassa ei tehdä lastensuojelutarpeen selvityksestä kirjallista yhteenvetoa (4/36 vastaajasta). Näin ollen lähes 90 prosenttia viestii, että yhteenvedot tehdään. Joissakin kyllä-vaihtoehtoa koskevissa avovastauksissa tarkennetaan, että yhteenveto tehdään tarpeen vaatiessa tai silloin, kun asiakkuus näyttää selvästi alkavan. Tästä voidaan päätellä, että osassa kunnista tehdään tapauskohtaista harkintaa siinä, milloin yhteenveto laaditaan. Näin ollen kaikista selvityksistä ei tehdä yhteenvetoa. Kunnat ovat kehittäneet yhteenvedon tekemistä varten omia lomakkeita ja hyödyntäneet tässä mm. Pesäpuu ry:n kehittämää asiakirjapohjaa. Osa kunnista käyttää tietojärjestelmätoimittajalta ostamaansa lomaketta. 0
11 3.4 Lastensuojelutarpeen selvitysten tekeminen kolmen kuukauden määräajassa 60 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että lastensuojelutarpeen selvitystä ei ole pystytty tekemään kolmen kuukauden määräajassa viimeisen vuoden aikana (2/35 vastaajasta) 40 prosentti ilmoittaa määräajassa selvittämisen onnistuneen (4/35 vastaajasta). Tärkeimmät syyt selvitysten määräaikojen ylittymiseen ovat vastaajien mukaan: puutteelliset työntekijäresurssit, liian suuret asiakasmäärät, prosessin selkiytymättömyys, sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus, toisilta asiantuntijoilta pyydettyjen selvitysten viipyminen, asiakkaiden perumat tapaamisajat ja haasteelliset perheet. Etelä-Pohjanmaalla mainitaan sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus, liian vähäinen työntekijämäärä, lisääntyneet lastensuojeluilmoitusten määrät, aikatauluongelmat, asiakkaasta johtuvat syyt (tapaamisten peruutukset ym.) ja muilta pyydettyjen lausuntojen viivästyminen. Jotta määräajoissa pysyttäisiin entistä paremmin, tulisi lastensuojelutarpeen selvitykseen käytettyä aikaa lyhentää ja lastensuojelun työskentely alkaa heti selvityksen jälkeen, jos asiakkuus on päätetty aloittaa. Kanta-Hämeessä viivästymisen syiksi mainitaan liian suuret asiakasmäärät, lastensuojelutarpeen selvitystä koskevan prosessin selkiytymättömyys, lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistymisen viivästyminen, asiakkaiden perumat ja muuttamat tapaamisajat, töiden ruuhkautuminen ja asiakkaiden vaikea tavoitettavuus. Pirkanmaan vastauksissa mainitaan liian pienet työntekijäresurssit suhteessa lastensuojeluilmoitusten määrään, työntekijöiden vaihtuvuus ja sijaisten kokemattomuus. Kiireelliset lastensuojelun sijoitukset ja huostaanoton valmistelut menevät aikataulussa lastensuojelutarpeen selvitysten edelle. Määräaikojen ylityksiä tulee myös, kun asiakas ei tule tapaamiseen tai kirjaaminen viivästyy. Resurssivaje vaikuttaa varsinkin loma-aikoina. Pohjanmaan vastaajien mukaan ongelmia aiheuttavat aikataulutukset, aikojen perumiset, lisätiedon hankinta muilta toimijoilta sekä työntekijävajaus ja vaihtuvuus. Päijät-Hämeen vastaajien mukaan määräaikojen ylitykset johtuvat liian suppeista resursseista suhteessa ilmoitusten määrään, työntekijöiden vaihtuvuudesta, tapaamisten peruuntumisista (asiakas peruu), yhteenvedon teon myöhästymisestä. Lisäksi määräajan ylityksiin saattaa johtaa tiedonsaantivaikeudet toisesta kunnasta, kun asiakkaan kotikunta vaihtuu kesken lastensuojelutarpeen selvityksen. 3.5 Vaikeat asiat ja hankalat tilanteet sekä niiden helpottaminen Suurimmat vaikeudet ja hankaluudet lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa liittyvät vastaajien mukaan resurssikysymyksiin (67 %), juridisiin kysymyksiin (53 %), toiminnallisiin käytäntöihin (47 %) ja asiakastietojen dokumentointiin (39 %). Vastaajilla oli mahdollisuus valita useita vastausvaihtoehtoja. (Kuvio 4.) Pienissä kunnissa eniten vaikeuksia aiheutui juridisista kysymyksistä (75 %) ja isoissa kunnissa ja sote-yhteenliittymissä resurssikysymyksistä (00 %). Keskisuurissa kunnissa hajontaa oli selvästi enemmän. Niissä yleisimmin vaikeuksia koettiin resurssikysymyksissä (68 %), toiminnallisissa käytännöissä (55 %) sekä juridisissa kysymyksissä ja asiakastietojen dokumentoinnissa (molemmat 45 %). Vastaajien määrä: 36
12 Kuvio 4. Vaikeaksi koetut asiat ja tilanteet Maakunnittain tarkastellen hankaliksi koetut tilanteet ja asiat sekä niiden ratkaisuehdotukset ovat seuraavat. Etelä-Pohjanmaa Resurssikysymykset: virkoja lisää, työn ja tekijöiden suhde kuntoon, työpari ja yksin tekemisen tilanteet sovittava, aikaa suunnittelulle ja työskentelylle Toiminnalliset käytännöt: menetelmäkoulutus, haastavien asiakkaiden kohtaamisen taidot, riittävät ehkäisevät palvelut, ei varmuuden vuoksi -lastensuojeluilmoituksia viranomaisilta, selvityksen tekemisen laajuus selkeytettävä, poliisin kanssa yhteistyö rikosasioissa Juridiset kysymykset: huoltajan osallisuusasiat, tiedonlisäys luo varmuutta, huoltoriidat ratkaistava muualla, oikeudellista tukea Dokumentointi: ohjelman ongelmat, valtion toiveet ja ohjelman toiminnallisuus Tilastointi: automaatiota asiakaskirjausten ja tilastoinnin välille, ajan löytyminen, ohjelman ongelmat Organisointi ja tuottaminen: ehkäisevien palvelujen kehittäminen Kanta-Häme Resurssikysymykset: vähäiset henkilöresurssit ja tarvittavien palveluiden puute Pirkanmaa Juridiset kysymykset: lakiasiantuntemus ja koulutus Resurssikysymykset: oikea koulutustaso, taloudelliset resurssit ja sijaisjärjestelyt Toiminnalliset kysymykset: varhaiseen puuttumiseen lisää aikaa, toimintamallit luotava Organisointi ja tuottaminen: yhteisten käytäntöjen luominen yhteistoiminta-alueilla, lastensuojelutarpeen selvitystiimi, työn sisäinen kehittäminen Dokumentointi: aikaa dokumentoinnille Pohjanmaa Juridiset kysymykset: muualla asuvien huoltajien osallisuuden selvitykset, työparityöskentelyn käytäntöjen selvittäminen, juridista asiantuntemusta liian vähän saatavilla Toiminnalliset käytännöt: menetelmien rajallisuus, menetelmäkoulutuksen lisääminen sekä tarkoituksenmukaisen työparin hyödyntäminen ja käyttö Asiakastietojen dokumentointi: mitä muita osapuolia koskevia tietoja voidaan kirjata lapsen asiakirjoihin (esim. vanhempia koskevat luottamukselliset tiedot) Päijät-Häme Resurssi: resurssien kohdentaminen alkuvaiheen työskentelyyn, kiiretilanteissa joustavat lisäresurssit, yhteistyökumppaneiden löytyminen, muiden tekemien kartoitusten hyödyntäminen 2
13 Toiminnalliset kysymykset: selkeä prosessi selvityksestä Dokumentointi: dokumentointi tukee selvitystyötä, kannettavat tietokoneet, tiiviit tekstit, oman työn organisointi Juridiset kysymykset: lakimiehen resurssit asiantuntijaryhmässä Tilastointi: tiedolla ohjaaminen tärkeää 3.6 Lastensuojelun avohuollon tehtävärakenne Kaikista vastaajista noin puolet (53 %) kokee, että lastensuojelun avohuollon tehtävärakenne on kunnassa toimiva ja noin puolet (47 %) ei katso sen toimivan. Näin ollen hankeaikana kehittämispanostusta on suunnattava niihin yksittäisiin kuntiin ja seutukuntiin, joissa tehtävärakenteen toimivuudessa nähdään puutteita. Pienissä kunnissa tehtävärakenne koetaan useammin toimivaksi (62,5 %) kuin isoissa ja keskisuurissa kunnissa ja sote-yhteenliittymissä (50 %). Tyytyväisimpiä tehtävänrakenteeseensa ovat eteläpohjalaiset (64 %) ja pohjalaiset (57 %). Eniten kehittämistarvetta asiassa nähdään Pirkanmaalla, sillä 60 prosenttia vastaajista ei pidä nykyistä tehtävärakennetta toimivana. Maakuntien edustajat esittivät seuraavia kehittämisehdotuksia: Etelä-Pohjanmaa ei rutiinia, pienessä kunnassa vähän tapauksia maantieteellisestä tehtävänjaosta elinkaarimalliin sosiaaliohjaaja sosiaalityöntekijän työpariksi resurssit kuntoon tiedotus käytännöistä Kanta-Häme sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan toimenkuvien selkiytys lisää sosiaalityöntekijöitä ja perhetyöntekijöitä Pirkanmaa perustason työntekijöitä lisää yhteistyötä lisää perhetyön ja sosiaalityön välillä yhteistyötahot mukaan oikea-aikaisuus asiakkaana myös muita sosiaalipalveluja tarvitsevia, ei vain lastensuojelun asiakkaat resurssit kuntoon Pohjanmaa selkeät tehtävänkuvat ja toiminnan koordinointi pääsy perhetyön piiriin tulisi turvata Päijät-Häme sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja työparityön kehittäminen lastensuojelun tehtävien eriyttämisen pohtiminen erillinen alkuarviointitiimi selkiyttäminen 3.7 Yhteistyö lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisessä Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on tehdä lastensuojelutarpeen selvitys. Vastaajien arvioiden perusteella yksinään lastensuojelutarpeen selvityksen tekeviä sosiaalityöntekijöitä hankealueella ei ole. 26 prosenttia vastaajista arvioi, ettei näin toimita heidän edustamassaan kunnassa koskaan ja 26 prosenttia katsoi tätä tapahtuvan silloin tällöin. Suurin osa vastaajista (38 %) ilmoitti, että näin tapahtuu, mutta hyvin harvoin. Yleisintä on, että sosiaalityöntekijä tekee selvityksen sosionomi amk:n tai toisen sosiaalityöntekijän kanssa. Monialaisen verkoston jäsenen 3
14 tai jäsenten kanssa lastensuojelutarpeen selvityksen tekeminen ei ole yleistä, mutta sitä tapahtuu silloin tällöin. Lastensuojelutarpeen selvitykseen osallistuu aktiivisesti lapsen, lapsen huoltajan tai vanhemman sekä sosiaaliviranomaisen lisäksi useimmiten koulun, päivähoidon, neuvolan perheneuvolan ja perusterveydenhuollon edustaja. Lisäksi lastensuojeluilmoituksen tekijä on toisinaan läsnä. Sukulaiset tai muut läheiset sekä poliisi ja erikoissairaanhoito mainitaan tässä yhteydessä aktiivisiksi toimijoiksi hyvin harvoin. Edellä mainitut arviot lastensuojelutarpeen selvitykseen osallistuvista tahoista on ilmoitettu kyselyn yhteydessä hyvin tarkasti (Liite. kysymykset 4 ja 7). Näitä tarkkoja lukuja tullaan vertaamaan yksityiskohtaisesti hankkeen loppuvaiheessa teetettävän uusintakyselyn vastauksiin, jotta hankkeen aikana tapahtunutta muutosta voidaan analysoida. 3.8 Henkilöstön kouluttaminen, menetelmät ja konsultaatiokäytännöt Kuvio 5. Henkilöstö koulutettu esimerkiksi Pesäpuu ry:n mallin mukaisesti 30 prosenttia vastaa, että suurin osa henkilöstöstä on koulutettu lastensuojelutarpeen selvittämiseen esimerkiksi Pesäpuu ry:n mallin mukaisesti. Lähes yhtä moni (28 %) kuitenkin ilmoittaa, ettei edustamassaan organisaatiossa ole saatu tällaista koulutusta lainkaan. 7 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että koko henkilöstö on saanut aihetta koskevaa koulutusta ja 25 prosenttia viestii, että pieni osa henkilöstöstä on koulutettu. (Kuvio 5.) Läheisneuvonpitoa lastensuojelutarpeen selvityksessä kertoo käytettävänsä vain 7 prosenttia kyselyyn vastanneista. Kyselyssä ei tiedusteltu syytä siihen, miksi läheisneuvonpitoa ei käytetä, joten tämä selvitetään hanketyöskentelyn aikana. Kyselyvastausten perusteella konsultaation tarve määräytyy aina tilanteen ja siihen liittyvän asiakokonaisuuden mukaan. Kaikki vastaajat luettelevat useita käyttämiään konsultaatiotahoja. Mainintamäärien mukaan eniten on käytetty erikoissairaanhoidon konsultointia. Toiseksi eniten konsultoidaan lakiasiantuntijoita. Oman työyhteisön, kollegojen ja esimiesten konsultointia tapahtuu vastausten lukumäärän perusteella kolmanneksi eniten. Mainintamäärien perusteella eniten konsultaatiota tarvitaan juridisiin kysymyksiin. Toiseksi yleisimmin konsultaation syyksi mainitaan psykiatrisen hoidon tarpeen arviointi. Konsultoinnin syiksi mainitaan myös lasten seksuaali- ja pahoinpitelyepäilyjä koskevat kysymykset. Lisäksi monet vastaajat mainitsivat konsultaatioiden koskevan vaikeita huolto- ja tapaamiskiistoja, edunvalvontakysymyksiä, lapseen kohdistuvia rikoksia ja lapsen tutkimuspyyntöjä. 4
15 4 KEHITTÄMISHANKKEEN ODOTETUT VAIKUTUKSET Maakuntakohtaisesti koottujen vastausten mukaan kunnat pitävät LasSe-hankkeen hyvänä lopputuloksena seuraavia seikkoja: Etelä-Pohjanmaa on saatu uusia työmenetelmiä lastensuojelutarpeen selvitykseen yhteistyökäytäntöjä tiivistetään lastensuojelutarpeen selvityksessä on yhtenäiset toimivat käytännöt kriteerit asiakkuuden alkamiselle on määritelty on luotu/sovittu toimivat käytännöt yhtäaikaisten selvitysten tekemiseen työntekijöiden osaaminen haasteellisissa tilanteissa on vahvistunut asiakaspalautejärjestelmä toimii kaikilla on tietoa selvitystyön vaiheista ja toisten töistä työntekijöiden pätevyyden turvaaminen asiakasta kunnioittava palvelu ennaltaehkäisevien palveluiden tuottajat tietävät omat tehtävänsä suhteessa lastensuojeluun jokainen lastensuojelutyössä oleva hallitsee selvitysprosessin työparityöskentelynä yhteenvetoineen ja lähimmäisverkoston kartoituksineen lastensuojelun käytännöt ovat joltain osin yhtenevämmät verkostoneuvotteluja ja läheisneuvonpitoja käytetään alkuarvioinnissa rajoja selkiytetty selvityksen laajuuden suhteen lastensuojeluilmoituksen tehnyt taho on mukana selvityksessä prosessissa selvitetään vastuut, tukitoimet Kanta-Häme lastensuojelun tarpeen selvitys tapahtuu yhdenmukaisesti määräajoissa seutukunnassa selvitys tehdään lapsen tilanteen edellyttämällä tavalla määräajassa lasten kohtaamiseen ja siihen liittyviin haasteisiin kyetään vastaamaan ammattitaidolla lastensuojelutarpeen selvitys antaa varmuuden jatkuuko lastensuojeluasiakkuus vai ei asiakkaalle löytyy tarvittavat tukipalvelut ilman viivästystä käytännöt yhtenäistyvät ja ammattitaito syvenee Pirkanmaa työntekijäresurssit kohdennetaan oikein työn sujuvuus on edistynyt on luotu varhaisen puuttumisen yhteistyömalleja huostaanotot vähenevät selvitykset tehdään määräajassa prosessi nopeutuu lastensuojelun asiantuntijaryhmä toimii kunnassamme on luotu yhdenmukaiset käytännöt lastensuojelutarpeen selvityksessä ammatillisuus ja varmuus ovat lisääntyneet tiedetään miten arvioidaan hyvät ja huonot puolet ja mitä painotetaan koko kunta osallistuu selvitykseen monialaiset palvelut ja uudet toimintatavat on mietitty ja palvelut ovat käytössä selvitysprosessissa laadulliset selvitykset 00 % määräajassa sisäiset menettelytavat edistyvät lapsen kohtaaminen ja kuuleminen on vahvistunut lastensuojelutarpeen selvityksen prosessiin on luotu uusia toimintatapoja ja prosessi on selkeytynyt lastensuojelutarpeen selvityksen tarve oivalletaan, vaikkei lastensuojelun asiakkuus alakaan 5
16 toimiva lastensuojelutarpeen selvitysmalli on löytynyt, samoin kuin uusia menetelmiä ja uusia työparikokeiluja Pohjanmaa lastensuojelutarpeen selvityksiin saadaan lisää työmenetelmiä, mahdollisia yhteistyökäytäntöjä tiivistetään Eri tapoja/menetelmiä tehdä selvitys (ei vain Pesäpuun malli) selkeyttä siihen, kuinka laajasti selvitys tulee tehdä eri tapauksissa löytyy yleisiä, joustavia, yksinkertaisia ja suuntaa-antavia suosituksia lastensuojelutarpeen selvityksen pohjaksi lastensuojelutarpeen laatu paranee. Saadaan toimiva asiakaspalautejärjestelmä Työkäytännöt kehittyvät, pysytään määräajoissa Sosiaalityöntekijät saavat selkeitä työkaluja siihen, miten lastensuojelutilanteissa tulee toimia Päijät-Häme lastensuojelutarpeen selvityksen rooli ja tehtävä on selkeä kaikille vahva asiantuntemus tilanteen arvioinnissa osaamista muutostyöskentelyyn lastensuojelutarpeen selvityksen vahvistuminen mahdollisena muutostyönä ja tilanteen korjaamisena moniammatillinen yhteistyö lisääntyy ja verkoston hyödyntäminen tehostuu löydetään kokonaisvaltaisempia ratkaisuja lasten ja perheen tilanteen edistämiseksi asiakkaan osallisuus on selkeämpää, dokumentointi avointa ja ajantasaista selvitykset valmistuvat 3 kuukauden määräajassa työskentely on mielekästä asiakkaalla ei ole päällekkäisiä selvityksiä meneillään (tahoja) yhdenmukainen selvitysprosessi Kartoitusta koostettaessa havaittiin, että kyselylomake (liite ) sisälsi valitettavan vähän kysymyksiä lasten kohtaamiseen ja kuulemiseen liittyen. Näin ollen A-kehittämiskokonaisuutta koskevat alkutiedot ovat vähäisiä. Hanketoimissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että asiakkaat pääsevät halutessaan osallistumaan lastensuojelutarpeen selvitysten kehittämiseen ja heidän näkemyksiään kuullaan työskentelyssä monipuolisesti. Alueellinen hanketyöskentely käynnistyy konkreettisesti vuodenvaihteessa Käsillä olevan koosteen lisäksi hankehenkilöstö hyödyntää hankekuntien yksittäisiä kyselyvastauksia, jotta kuntien yksilöllisiä tarpeita voidaan ottaa toiminnan suunnittelussa huomioon. Kooste antaa joitakin vastauksia, mutta ennen kaikkea se herättää lukuisia lisäkysymyksiä ja nostaa esiin kehittämistarpeita, joihin on tärkeä hankkeen aikana paneutua. 6
LasSe ohjausryhmä: Riihimäki: Marjo Lindgren, palvelualuepäällikkö Tampere:
Hankeaika 1.4.2013 31.10.2015 Hallinnoija: Tampereen kaupunki Hankkeessa mukana:60 kuntaa Kanta-Hämeestä, Pirkanmaalta, Päijät-Hämeestä, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta Väestöpohja n. 1 milj. asukasta
Lisätiedot1) Vastasiko työpajan sisältö niitä odotuksia, joita sinulla oli? 2) Saitko työpajasta uusia ajatuksia / ideoita tai hyödynnettävää omaan työhösi?
Hankkeen arviointitilaisuuksien toteutus hankitaan ostopalveluna hankkeen tarkennetun toimintasuunnitelman mukaisesti osaamiskeskuksilta (Pikassos, Verso, SoNet Botnia) joista Pikassos kantaa hankkeen
LisätiedotLastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?
Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen
LisätiedotPerusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla
Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta
LisätiedotLasSe-hankkeen raportointisuunnitelma
LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma Minna Niemi, Pikassos Hankkeessa tuotettavat aineistot: A) kuntien yhteyshenkilöille: lastensuojelutarpeen selvitysten nykytila ja kehittämistarpeet kunnissa (kevät-syksy
LisätiedotLupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen
Päätös 1 (6) Terapiatelakka Oy Valajankatu 5 C 40600 Jyväskylä ASIA Lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Terapiatelakka Oy Valajankatu 5 C 40600 Jyväskylä Y-tunnus:
Lisätiedot1. PERUSKOULUJEN JA LUKIOIDEN TYÖ- JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA PIRKANMAA Suomenkielinen koulutoimi. Lähde: kuntien ilmoitukset toukokuussa 2018
1. PERUSJEN JA LUKIOIDEN TYÖ- JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA 2018-2019 Lähde: kuntien ilmoitukset toukokuussa 2018 PIRKANMAA Akaa 9.8. 15. - 19.10. 22.12. - 6.1. 25.2. - 1.3. Hämeenkyrö 9.8. 15. - 19.10. 22.12.
LisätiedotHyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold
Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
LisätiedotPirkanmaan sairaanhoitopiiri ja terveydenhuollon muutos
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja terveydenhuollon muutos Tervehdys- ja avauspuheenvuoro Terveydenhuollon Atk-päivät 25.-26.5.2010 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotV E RY I M P O RTA N T P E R S O N S
V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S = O P P I L A AT, J OT K A O P P I M I S E N S A J A KO U L U N K Ä Y N T I N S Ä T U E K S I TA RV I T S E VAT VA AT I VA A E R I T Y I S T Ä T U K E A. Terhi Ojala_24042019
LisätiedotKohtaamisia lastensuojelussa
Kohtaamisia lastensuojelussa Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Ritva Salpakoski Jyväskylä 10.9.08 15.9.2008 Hankkeen taustaa Sosiaalialan kehittämishanke 2004-2007 Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007
LisätiedotLastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa
Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö
LisätiedotValtioneuvoston asetus
3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotVastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010
Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen
LisätiedotSote-uudistuksen alueellinen valmistelu Keskinen sote-alue ja tuotantovastuualueet
Sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Keskinen sote-alue ja tuotantovastuualueet Sairaanhoitopiirien neuvottelutilaisuus 4.2.2015 HUS:ssa Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä marraskuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2014
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2013 839/2013 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2014 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2013 Valtioneuvoston
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotIkäihmisten asiakasohjauksen palvelukokonaisuus
Ikäihmisten asiakasohjauksen palvelukokonaisuus Palvelukokonaisuus ja palveluketjut -verkosto, THL 7.3.2019 www.uusiep.fi Etelä-Pohjanmaa Väkiluku 2018** 189 755 Alle 15-vuotiaiden osuus** 31 691 (17 %)
LisätiedotTAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan
LisätiedotLastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä
Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien
LisätiedotLastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti
Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Kuntajohtajafoorum 5.11.2015 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
LisätiedotAlkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotLasSe - Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishanke Väli-Suomessa. Suunnitelma ajalle 1.4.2013 31.10.2015
LasSe - Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishanke Väli-Suomessa Suunnitelma ajalle 1.4.2013 31.10.2015 toimitusjohtaja Kristiina Laiho & suunnittelija Minna Niemi Pikassos 17.12.2012 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotLastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki
Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään 8.2.2018 Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Sisällys Lastensuojelun tehtävät Lastensuojelun asiakkuuden
LisätiedotLASTENSUOJELUN TILANNE KESKI-SUOMESSA
LASTENSUOJELUN TILANNE KESKI-SUOMESSA SELVITYS LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖNTEKIJÄTILANTEESTA JA LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN MÄÄRÄAIKOJEN TOTEUTUMISESTA LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ALUEELLA
LisätiedotPOHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ
POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,
LisätiedotValinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä Harri Jokiranta Muutosjohtaja
Valinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä 22.2.2018 Harri Jokiranta Muutosjohtaja Esitysluonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta Luku 1: Yleiset säännökset Luku 2: Asiakkaan valinnanvapaus Luku 3: Suoran
LisätiedotMurtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?
Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Heli Latva-Nikkola murtumapotilaiden kuntoutusohjaaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Seinäjoen
LisätiedotMonialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia
Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen
LisätiedotFysioterapeuttien suoravastaanotto - kokemuksia Etelä-Pohjanmaalta ja Tampereen kaupungilta
Fysioterapeuttien suoravastaanotto - kokemuksia Etelä-Pohjanmaalta ja Tampereen kaupungilta OMAN ORGANISAATION NIMI 1 22.6.2017 Päivi Lehtimäki ja Tuula Haukka-Wacklin Lähtökohdat EPSHP selkäpotilaita,
LisätiedotPALVELUKULTTUURI JA ALUSTATALOUS LIIKETOIMINNAN UUDISTAJINA TEOLLISISSA YRITYKSISSÄ PAALUT. Kilpailukykyä tekoälyllä ja alustataloudella 25.3.
PALVELUKULTTUURI JA ALUSTATALOUS LIIKETOIMINNAN UUDISTAJINA TEOLLISISSA YRITYKSISSÄ PAALUT Kilpailukykyä tekoälyllä ja alustataloudella 25.3.2019 Projektiryhmä Piia-Pauliina Mäntysaari, projektipäällikkö
LisätiedotYli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain
Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)
LisätiedotLasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMESSA
Sivu 1 / 5 VäliSuomessa 1.4.2013 31.10.2015 LasSe LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLISUOMESSA Ohjausryhmän 6. kokous PÖYTÄKIRJA Aika: ti 23.9.2014 klo 12.3013.30 Paikka: Tampereen kaupungin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (5) 498 V Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite lapsilähtöisen lastensuojelutyön kehittämisestä Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET
SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET PHSOTEY / PERUSPALVELUKESKUS tuottaa Artjärven, Hartolan, Iitin, Myrskylän, Nastolan, Orimattilan, Pukkilan ja Sysmän sosiaali- ja perusterveydenhuollon
LisätiedotTLP -kliinikoiden luento- ja Mervi Kuparinen Hilkka RäisR Veli-Matti Saarinen
TLP -kliinikoiden luento- ja yhteistyöpäiv ivä,, Seinäjoki 7.10.009 Mervi Kuparinen Hilkka RäisR isänen Veli-Matti Saarinen Päivän n ohjelma 9.00 Päivän n avaus ja esittäytymiskierros, ajankohtaista, mikä
LisätiedotJärjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa
Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa JESSICA FAGERSTRÖM, HANKEKOORDINAATTORI JUSSI KOIRANEN, HANKETYÖNTEKIJÄ JARNO MÄKINEN, I T- ASI ANTU NTIJA Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa
LisätiedotLasSe- Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli- Suomessa-hanke 1.4.2013 31.10.2015.
LasSe- Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli- Suomessa-hanke 1.4.2013 31.10.2015. Tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle 1.8.2013 31.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LaSse-LASTENSUOJELUTARPEEN
LisätiedotAlueellinen yhteistoiminta
Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö
LisätiedotUusi lastensuojelulaki
1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset
Lisätiedot4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotArviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä
Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa
LisätiedotVuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa
Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.-30.9.2011 Johtava sosiaalityöntekijä Pekka
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta
16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422
LisätiedotHoitoonpääsy terveyskeskuksissa
Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto / PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille
LisätiedotKuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014
Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä
LisätiedotLASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)
Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa
LisätiedotRAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012
RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotRAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus
RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme
LisätiedotLapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Ilona Luoma LT, dosentti Apulaisylilääkäri Tays, lastenpsykiatrian vastuualue 1 19.11.2015 Lasten oikeuspsykiatrian
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on
LisätiedotLapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma
#lapepohjanmaa #lapeösterbotten Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Mitä halutaan?
LisätiedotYHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta
YHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta Keskiviikko 21.2 2018 Klo 12-15.30 Wanha Herra, Metelinmäen kabinetti Lahti Osallistujat Asikkala: Matti Kettunen Hartola: Johanna Huttunen Hollola: Antti Anttonen
LisätiedotLastensuojelun edunvalvonnan kehitys kansallisesti ja maakunnallisesti
Lastensuojelun edunvalvonnan kehitys kansallisesti ja maakunnallisesti Edunvalvonta lastensuojelussa -koulutus Tampere 18.9.2013 Suunnittelija Minna Niemi, Pikassos Kansallinen kehittämistyö Vuonna 2013
LisätiedotKanta-Hämeen kysymyksenasettelut ja tilaajatoiminta Kuntapäivä Sote-uudistus Lapissa
Kanta-Hämeen kysymyksenasettelut ja tilaajatoiminta Kuntapäivä Sote-uudistus Lapissa Jukka Lindberg Tilaajajohtaja Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikäihmisten palvelut Esityksen rakenne Hämeenlinnasta
LisätiedotNäkökulmia lastensuojelun kehittämiseen
Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen Kipupisteitä ja kehittämiskohteita Marjo Lavikainen 7.10.2013 Selvitysryhmän loppuraportti (Toimiva lastensuojelu, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja
LisätiedotAsiakasseteli- ja henkilökohtainen budjetti valinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle. Esitys SOTEMAKU-johtoryhmälle 16.3.
Asiakasseteli- ja henkilökohtainen budjetti valinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle Esitys SOTEMAKU-johtoryhmälle 16.3.2018 Tanja Penninkangas vastuuvalmistelija, sote-tuotanto Valinnanvapauspilotit
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotVäli-Suomen Kaste-aluejohtoryhmä Tampere, Projektijohtaja Tytti Rantanen
Väli-Suomen Kaste-aluejohtoryhmä Tampere, 17.4.2015 Projektijohtaja Tytti Rantanen 22.4.2015 Miten tavoitteet ovat toteutumassa? I asiakaspalautekysely toteutettu, II sähköinen kysely meneillään parhaillaan
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotSote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko
Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla Päivi Saukko 04.10.2017 Etelä- Pohjanmaa Evijärvi KESKI-POHJANMAA Kauhava Lappajärvi Vimpeli POHJANMAA Isokyrö Alajärvi Lapua Soini Kuortane Ilmajoki Seinäjoki KESKI-SUOMI
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Etelä-Pohjanmaan muutosagentti VTM Anneli Saarinen
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 Etelä-Pohjanmaan muutosagentti VTM Anneli Saarinen Iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten
LisätiedotRAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan
RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa
LisätiedotPäijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA
Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA LAPE-päivät 9.10.2018 TAMPERE Hanna Ruokamo Sosiaalialan osaamiskeskus Verso PHHYKY TAUST Kuntien yhteinen toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja
LisätiedotItsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset
Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 korvaavat t Sairaalatoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. RANTASALMI Maanantai 3.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. RANUA Perjantai 7.12. ENONKOSKI Maanantai 3.12. ROVANIEMI Perjantai
LisätiedotSOSIAALITYÖN SELVITYS TYÖPAJAT Kirsi Kuusinen-James Hanna Yrjölä
SOSIAALITYÖN SELVITYS TYÖPAJAT 27.03.2017 Kirsi Kuusinen-James Hanna Yrjölä Kysely / Selvitys Kysely osana laajempaa selvitystä (valmis 14.03.2017) Mika Forsberg (puheenjohtaja), Soile Sauranen, Eija Tiihonen,
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotIsokyrö. Kuntaraportti
Isokyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKristiinankaupunki. Kuntaraportti
Kristiinankaupunki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke
Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi
LisätiedotTeuva. Kuntaraportti
Teuva Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKauhava. Kuntaraportti
Kauhava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKurikka. Kuntaraportti
Kurikka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotSeinäjoki. Kuntaraportti
Seinäjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)
LisätiedotPystyy tekemään elämäänsä liittyviä päätöksiä Päätöksenteko 80,7 77,3 77, ,2 83,4 86,5 81, ,4 81,8 80,2
LAPE-AKATEMIA TAMPEREELLA 6.6.2019: Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan hyvinvointiympyrän taustatiedot Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskyselyn uusimmat luvut Kanta-Hämeestä ja Pirkanmaalta:
LisätiedotKivinen, Nevaranta, Puntari, Rinne, Siponen & Smal / 2018
Kivinen, Nevaranta, Puntari, Rinne, Siponen & Smal / 2018 Toteutus Toteutus Kyselytutkimus toteutettiin Etelä-Savon ja Etelä- Pohjanmaan maakunnissa Yhteensä 30 kuntaa Tutustuttiin alueen kuntiin Verkkosivut
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotSosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016
Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:
LisätiedotHoidon saatavuus terveyskeskuksissa
Hoidon saatavuus terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille
LisätiedotToimiva lastensuojelu
Toimiva lastensuojelu selvitys lastensuojelun tilasta Marjo Lavikainen 2.12.2013 Lastensuojelu suurennuslasin alla Perhesurmat, lastensurmat julkinen keskustelu Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS elokuu 2016
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotKOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %
KOKO MAA 5374499 5486616 2,1 0,6 1,47 29 2011- muutos 2011-2015 Helsinki Uudenmaan maakunta 588384 628510 6,8-0,58 5,00-1,51-0,16 2,74 1,5 2,71 Espoo Uudenmaan maakunta 247869 269496 8,7 0,35 0,87 0,35-0,12
LisätiedotVimpeli. Kuntaraportti
Vimpeli Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotAluejärjestöraportti Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Suomen Yrittäjät
raportti Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä
LisätiedotHoitoonpääsy terveyskeskuksissa
Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
LisätiedotSosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10
Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10 Mistä on kysymys Uusi kunta avaa entistä parempia mahdollisuuksia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä
LisätiedotKoordinaatio E H K Ä I S E V Ä T Y Ö EHKÄISEVÄ TYÖ. Matalan kynnyksen. ja haittojen ehkäisy. Neljä tuulta. Edistävä mielenterveystyö
Koordinaatio Ennaltaehkäisevä työ Ennaltaehkäisevä työ: Mahdollisuuksien luominen E H K Ä I S E Ä T Y Ö Ei huolta Pieni huoli Tuntuva ja suuri huoli EHKÄISEÄ TYÖ Matalan kynnyksen palvelut: Riskitekijöiden
LisätiedotPOHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.
POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta
LisätiedotKehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä
Kehrä II -kehittämishanke Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä 25.9.2012 KASTE-ohjelma Kaste-ohjelman tavoitteena on, että: I. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja II. Sosiaali-
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotTuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo
Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi
Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta
Lisätiedot