PARAS-PoSoTe-IHAA. Markku Tervahauta LT, palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

Transkriptio

1 PARAS-PoSoTe-IHAA Markku Tervahauta LT, palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

2 Mitä on terveys? Health as the ability to adapt and to self-manage, in the face of social, physical and emotional challenges. (Huber et al. BMJ 2011) Henkilön kyky sopeutua, pärjätä ja toimia kohdattaessa sosiaalisia, fysikaalisia ja emotionaalisia haasteita.

3 HISTORIAA AIKAISEMMAT MAAKUNNALLISET SELVITYKSET SOTESTA POHJOIS-SAVOSSA

4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointiryhmä - asettajana maakuntahallitus Tehtävä: Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen arviointi maakuntatasolla.

5 Sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointiryhmän loppuraportti v johtopäätökset Ikärakenne ja sairastavuus ja niiden mukainen palvelutarve aiheuttaa erityisen haasteellisen tilanteen tulevina vuosina kuntien voimavaroihin verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen perustuu suhteellisen pieniin toimintayksiköihin ja pirstaleiseen monien toimijoiden rakenteeseen. Ikääntyneiden kotiin saatavia palveluja niukasti, heikentää mahdollisuuksia tehokkaaseen ja riittävän kattavaan ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseen Terveydenhuollon sairaala/vuodeosastokapasiteettia purkamalla voimavaroja avohoitoon sekä ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan työhön.

6 Sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointiryhmän loppuraportti v Työryhmän rakenne-ehdotus PARAS-yhteistoiminta-alueiden kautta maakunnan kuntien yhteiseen järjestämisvastuullisena toimivaan maakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoorganisaatioon, jossa Palvelulinjat organisoidaan ns. elämänkaarimallin mukaisesti lapsille/lapsiperheille, työikäisille ja ikääntyneille suunnaten. Käytössä täydentävinä myös tilaaja-tuottajamallit, kiinteähintaiset vuosisopimukset, kapitaatiopohjaiset rahoitusjärjestelyt ja esim. osuuskuntapohjainen omistajuus.

7 Hyvästä parhaaseen Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen arviointiryhmän loppuraportti 2009, asettajana mkh Johtopäätökset Keskeisin tavoite on vaiheittainen siirtyminen kaikkien kuntien yhteiseen järjestämisvastuulliseen maakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoorganisaatioon. Elämänkaarimallin pohjalta lähipalveluina, seudullisena palveluna ja alueellisena palveluna siten, että osa palveluista on asiakkaan luokse liikkuvia palveluja. Käytössä voi olla tilaaja-tuottajamallit. Siirtymä kolmen seutukunnan yhteistoiminta-aluemallin (Ylä-Savo, keskinen ja Varkauden seutu) kautta. Uudet sähköiset potilas- ja asiakaspalvelujärjestelmät käyttöön innovatiivisesti ja ohjatusti. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialojen integraatio, esimerkkinä Ylä- Savon sote-kuntayhtymä. palveluprosessien kehittämistavoite määrätietoinen ja tavoitteellinen laitosmaisen ja vuodeosastopainotteisen hoidon korvaaminen tuetuin asumispalveluin, jota edesautetaan avopalvelujen ja kotiin annettavien palvelujen tavoitteellisella kehittämistyöllä. Voimavarojen siirto avohoitoon, ennalta ehkäisevään hoitoon sekä kuntouttavaan työhön.

8 PoSoTe-työ käynnistyi Tuolloisen SOTE-järjestämislakiluonnoksen valmistelun pohjalta laki yhtymä, johon perussopimuksella edustajat Kuntien rahoitus Tilaajaroolit viidelle alueelle STM:n tulosohjaus Tuotannot 19 alueella Monikanavarahoitus

9 Pohjois-Savon SOTE-tuotannon valmistelu ja tavoiteltava tulos Tehokas, toimiva hallinto Lähipalvelut turvattu Laaja integraatio

10 PoSoTen tavoite oli yhdessä johdossa, yhteneväisillä toimintatavoilla, yhdellä budjetilla toimiva julkinen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, joka vastaa alueen asukkaiden tarpeisiin perustettava kuntayhtymänä 2015 syksyn aikana.

11 PoSoTe Painopiste perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa Avopalveluiden ensisijaisuus Palveluohjaus, kanssakulkeminen Kansalaisten osallisuus, yhteisöjen tuki Toimintakykyn ylläpito ja tukeminen asiakas/potilas mukana, kuntoutus Vanhustenhuolto kansallisten tavoitteiden mukaiseksi Toimintatapojen uudistuminen (mm. liikkuvat ja sähköiset palvelutavat)

12 PoSoTe eteni ja etenee! laajan integraation toteutumista prosesseja uudistamalla. Sosiaalihuolto Yhteiset palvelut Pth Ohjaus ja tekninen koordinaatio Esh yhden kuntayhtymän pohjalle Perheiden, lasten ja nuorten palvelut Iäkkäiden palvelut

13 Suunnittelun ytimessä 12 sisältöryhmää Tutkimus- ja kehittäminen (15) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kunta-sote (13) Tukipalvelut (11) Henkilöstö, HR (10) Talous- ja rahoitus (10) ICT, tietohallinto (12) Perheiden, lasten ja nuorten palvelut (10) Yhteiset palvelut (10) Sos.huollon integraatio (8) Iäkkäiden palvelut (10) Tilat, kiinteistöt (9) yhtymä työryhmä (12) Väliraportti 4/2015 Yhteiskokous > sovitaan jatkosta Ehdotus 6/2015

14 Geriatrinen osaaminen Sosiaalipalvelut Erikoissairaanhoidon palvelut Sosiaaliasiamies Gerontologinen sosiaalityö Toimintakeskus Ja yhteisöpalvelut Sosiaalipäivystys Sosiaalinen tuki Päivätoiminta Kolmas sektori Yhteiset palvelut Lähipalvelut Palveluohjaus Erittäin vaativa kuntoutus Perustason kuntoutus Kotikuntoutus Kuntoutussuunnittelu ja ohjaus Teknologiset ratkaisut Monialainen kuntoutus Palveluasuminen tavallinen, tuettu, tehostettu Ikääntyvät PoSoTe - malli Erityisryhmien asumispalvelut Vammaiset Päihde- ja mielenterveys Monimuotoinen asuminen Hyvinvointiteknologia Geriatrinen arviointi ja kuntoutus Yhteisöteknologia Geriatrinen hoitotyö Räätälöity kodin turvaja viriketeknologia Kansalaisen palveluväylät, virtuaaliklinikat Kotona asuva ikääntyvä Pa Hyvinvoinnin edistäminen Perhe - Sijaishoito Intervalli ( lyhytaikainen hoito) self-, care-, case management Akuutti vastaanotto Päivystys 24/7 Digitalisaatio Sähköinen asiointi Mobiiliviestintä Kotisaattohoito Alueelliset muistihoitajat Lyhytaikainen akuuttihoito Kotisairaala Seniorineuvola Laboratorio Suun th Erityistyöntekijät Päihde- ja mt-työ Vammaisten erityispalvelut Kuvantaminen Terveyden- ja sairaanhoito Erittäin vaativa palliatiivinen hoito Kuntouttava ja hoitava osasto Saattohoito Muistisairaiden hoidon koordinointi ja vaikeahoitoisten hoito Muistisairaan hoito Psykogeriatrinen laitoshoito Sairaalapalvelut

15 Yhteiset palvelut: asiakkaan palveluprosessi ASIAKAS VÄESTÖN HYVINVOINNIN- JA TERVEYDENEDISTÄMISTYÖ PALVELUOHJAUS Case manager -toiminta / monialaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat VAMMAISPALVELUT KUNTOUTUSPALVELUT MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT SEKÄ AIKUISSOSIAALITYÖ VASTAANOTTOPALVELUT PÄIVYSTYSPALVELUT VAATIVA ERIKOISSAIRAANHOITO HOITO- JA HOIVAPALVELUT

16 PoSoTen ohjaus ja seurantaryhmä Yhtenäisen, väestöpohjaltaan riittävän ja laajan integraation turvaava valmistelutyö on edennyt niin pitkälle, että edellytykset Pohjois-Savon kattavan sote-alueen perustamiseksi ovat olemassa. Ohjaus- ja seurantaryhmä totesi olevansa valmis myös muihin kuin maakuntapohjaisiin alueratkaisuihin, jos alueellinen ja toiminnallinen tarve sitä edellyttävät.

17 Muuta meneillään STM: Sotetieto hyötykäyttöön 2020-strategia ODA (omahoito ja digitaaliset arvopalvelut) Espoo, Eksote, Hämeenlinna, Kuopio, Joensuu, Tampere, Turku, Tampere, Oulu UNA (potilas- ja asiakastietojärjestelmän vaatimusmäärittely) Palvelupakettipilotointi (rahoituksen uusi asiakasryhmittäinen allokaatiomalli järjestäjän työkalukaluna) Eksote, Kuopio-Ylä-Savonsote-PSSHP-Kysteri, Porvoo, Tampere, Joensuu-Siun sote

18 STM:n järjestämä kuuleminen Itsehallintoalueiden sote-palveluiden järjestämisen edellytyksistä mihin itsehallintoalueiden on kyettävä sote-järjestäjinä 2. Itsehallintoalueiden monitoimialaisuuden mahdollistamisesta miten tulisi itsehallintoalueiden lukumäärästä ja aluejaosta päätettäessä ottaa huomioon, että niille voitaisiin siirtää mahdollisesti muita tehtäviä 3. Itsehallintoalueiden lukumäärästä mikä lukumäärä itsehallintoalueita ja minkä kokoiset alueet parhaiten pystyisivät täyttämään sote-järjestämisen edellytykset ja ottamaan vastaan muita tehtäviä keskusteluissa on ollut esille mahdollisina alueiden lukumäärinä 4-5 aluetta, 6-9 aluetta, aluetta, aluetta

19 1. Itsehallintoalueiden sote-palveluiden järjestämisen edellytyksistä - mihin itsehallintoalueiden on kyettävä sote-järjestäjinä? I o Julkisen talouden kestävyysvaje riittävät hartiat, erit. rahoitus (pieni kolehti ei anna liikkumavaraa,) osaaminen ja ohjauskyky toteuttamaan välttämättömiä tuottavuustoimia ja toiminnan muutoksia (peruspalvelut aidosti vahvemmiksi ja ensisijaisiksi) o Täydellinen integraatio ydinpalvelut yleisestä erityiseen, mutta myös kustannus-, asiakkuus-, tiedonhallinta-, opetus-, kehitys-, tutkimus ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) - jollei esim. vm. vaativaa esh:aa koskien toteudu, niin vaaditaan vahvaa keskusjohtoista ohjausta (valtion) sopimuksia mm. palveluiden järjestämisestä ja niiden tuottamisrakenteesta yli itsehallintoaluerajojen o Väestön tarpeiden ja väestökehityksen mukainen kyky järjestää kokonaisuus joustavasti ja tasapuolisesti, terveyserojen kaventuminen. Palveluintegraatio asiakkaan tasolla. Salutogeneesi, terveyden uusi määritelmä o Tutkimus, opetus, kehittäminen, innovaatiotoiminta - millaiset resurssit ja toimintakokonaisuus, lähellä tuotantoa

20 1. Itsehallintoalueiden sote-palveluiden järjestämisen edellytyksistä - mihin itsehallintoalueiden on kyettävä sote-järjestäjinä? II otiedonhallinnan ja tietojohtamisen edellytykset (yhteinen asiakkuus, tuotannonoptimointi, raportointi, tuloksellisuus, asiakasvaikuttavuus) sirpaleisuus ja monitoimijaisuus hidastaa ja on kallista oe- ja etäpalvelukonseptit, liikkuvat palvelut (suupirssi, klinikka-autot, Tanskan liikkuvat esh-pkl:t) o- ja kuntayhteisöyhteistyö (erit. hyte, oppilashuolto, maahanmuuttaja- ja pakolaistoiminta, arjen pärjääminen, ns. avainasiakkaiden tukeminen 3. sektorin rooli olennainen) omiten tuotantoa koskevat linjaukset vaikuttavat järjestämisen edellytyksiin oluontainen maantieteellinen ja liikenteellinen kokonaisuus lisää onnistumisen edellytyksiä okansanvaltainen järjestelmä onko työkaluja ja jääkö tilaa päättää

21 2. Itsehallintoalueiden monitoimialaisuuden mahdollistamisesta - miten tulisi itsehallintoalueiden lukumäärästä ja aluejaosta päätettäessä ottaa huomioon, että niille voitaisiin siirtää mahdollisesti muita tehtäviä? I osote-kylki edellä -!! muiden tehtävien kokoaminen ja siirtyminen ei niin akuuttia oyksi väliportaan hallinto ja sama aluejako riittää, kootaan toimintoja sen piiriin, tarv. kerrannaisuus oedellytyksien luominen myös valtion keskushallinnon uudistumiselle ja rakenneratkaisuille omuiden tehtävien mahdollinen sote-kytkentä (pelastustoimi, erit. ensihoito, HÄKE ympäristöterveydenhuolto, työllisyys/typ, talous- ja velkaneuvonta, yl. edunvalvonta, oikeusapu, sotekuljetukset ym. KELAn tehtäviä, hyte) oelinkeinojen kehittäminen, alueen elinvoima huom. esim. terveysalan kasvustrategia

22 2. Itsehallintoalueiden monitoimialaisuuden mahdollistamisesta - miten tulisi itsehallintoalueiden lukumäärästä ja aluejaosta päätettäessä ottaa huomioon, että niille voitaisiin siirtää mahdollisesti muita tehtäviä? II okuntayhtymätoiminnat, joissa laaja-alaiset väestöpohjat (jätehuolto, koulutuskuntayhtymät, ja -yhtiöt), logistiikka, hankinnat oelyt ja AVIt, yliopisto-yhteydet ovarautuminen, poliisi ja yl. turvallisuus, maanpuolustus, KELA, joka siirtyy 5:llä nyk. erva-alueen mukaiseen organisoitumiseen v alusta => alueiden suht. vähäinen lukumäärä lisäisi em. edellytyksiä

23 3. Itsehallintoalueiden lukumäärästä - mikä lukumäärä itsehallintoalueita ja minkä kokoiset alueet parhaiten pystyisivät täyttämään sote-järjestämisen edellytykset ja ottamaan vastaan muita tehtäviä? - keskusteluissa on ollut esille mahdollisina alueiden lukumäärinä 4-5 aluetta, 6-9 aluetta, aluetta, aluetta I o Optimikoosta ei ole tutkimustietoa, mutta esim. Tanskan ja Norjan kokemukset tiedetään o n. 5 on jo totuttu yhteistyöalue erva-pohjaisena sitä ei kuitenkaan pidä tulkita eikä toteuttaa yliopistollisten sairaaloiden ja/tai erikoissairaanhoidon vetovastuin. Pieni määrä ja suuri väestöpohja korostaisi itsehallintoalueen järjestämisvastuuta ja jättäisi tilaa tuotannon monipuolisuudelle siellä, missä sille on luontaisia edellytyksiä ja mikäli alueen demokraattinen päätöksenteko (IHAAnvaltuusto) niin linjaa.uskalletaanko demokratiaan luottaa? o Suuri väestöpohja mahdollistaa myös lähipalveluiden junailun niille luontaisilla alueilla aliurakointina/tuotantoyksiköinä (toiminnallisesti optimaaliset väestöpohjat vaihtelevat palveluittain; monituottajuus). 5 aluetta ei jättäisi ketään tai mitään aluetta nykyiselleen. o Kuitenkin jos suurempaan määrään kuin 5 päädytään, on perusteltua pitää väestöpohjana vähintään asukasta ja mikäli alueeseen kuuluu yliopistollinen sairaala, niin vähintään asukasta (=> kahdentasoiset IHAAt integraation täydellisyyden asteeseen nähden).

24 3. Itsehallintoalueiden lukumäärästä - mikä lukumäärä itsehallintoalueita ja minkä kokoiset alueet parhaiten pystyisivät täyttämään sote-järjestämisen edellytykset ja ottamaan vastaan muita tehtäviä? - keskusteluissa on ollut esille mahdollisina alueiden lukumäärinä 4-5 aluetta, 6-9 aluetta, aluetta, aluetta II okytkentä erilaisiin muiden hallinnonalojen demokratiarakenteisiin ja rajoihin (perinne, vaalipiirit, maakunnat), jotka ovat kulttuurisia, sopimuksenvaraisia ja muutettavissa, so. ne edellä ei tule ratkaista lukumäärää orahoitus- ja tuotantorakenneratkaisut vaikuttavat optimaaliseen IHAA-määrään osuurempaa IHAA-määrää voidaan perustella paikallisten erityisyyksien huomioimisella ja alueidentiteetillä (=> osaoptimoinnin riski?) oesh-rakenteen optimointi- ja toimialarationalisaation tarve MINKÄ TAHANSA IHAA-MÄÄRÄN KANSSA VOIDAAN ja PITÄÄ EDETÄ!

25 Kiitos!

26

27

28 Sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiiri EHDOTUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ORGANISAATIOMALLIKSI yhtymä G J A B H I D K L E C F yhtymä A C H G D B I E F J K L A D B L F H G J I E K C NYKYTILANNE KUNTAKOHTAISET SOSIAALITOIMET PTH OSIN KUNTAYHTYMISSÄ VÄLITAVOITE YHTEISTOIMINTA-ALUEET (3-5 KPL), JOISSA YHDISTETYT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT ELÄMÄNKAARIMALLI KÄYTÖSSÄ LOPULLINEN TAVOITE KOLMEN PALVELUALUEEN MAA- KUNNALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISVASTUINEN ORGANISAATIO