HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS AIKA klo 08:30-10:55 PAIKKA Hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 53 INFO-OSUUS 4 54 OY APOTTI AB -NIMISEN OSAKEYHTIÖN PERUS- TAMINEN 55 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSME- NETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 56 ERON MYÖNTÄMINEN HYVINKÄÄN SAIRAANHOI- TOALUEEN LAUTAKUNNAN JÄSEN NINA LAI- NEELLE JA UUDEN JÄSENEN VAALI 57 ERON MYÖNTÄMINEN VÄHEMMISTÖKIELISEN LAUTAKUNNAN JÄSEN SOFI WECKMANILLE JA UUDEN JÄSENEN VAALI 58 NAISTENKLINIKAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 59 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMIN- TA- JA TILASUUNNITELMA 60 HYVINKÄÄN SAIRAALAN LEIKKAUSOSASTON UU- DISRAKENNUKSEN HANKESELVITYS JA INVES- TOINNIN ESITTÄMINEN VALTUUSTOLLE 61 ESITYS TALOUSARVION 2015 INVESTOINTIOSAN MUUTTAMISESTA 62 PROFESSORI OLLI KALLIONIEMEN JA VANHEMPI TUTKIJA RIITTA SALLISEN INSTITUTE FOR MO- LECULAR MEDICINE FINLANDIN (FIMM) PUOLES- TA TEKEMÄ OIKAISUVAATIMUS KOORDINOIVAN EETTISEN TOIMIKUNNAN LAUSUNTOMAKSUPÄÄ- TÖKSESTÄ 27, HALLITUKSEN TALOUSSUUNNITELMASEMINAARI MUUT ASIAT 36

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Urho Ulla-Marja 08:30-10:55 puheenjohtaja Slunga-Poutsalo Riikka 08:30-10:55 varapj. Grönfors Eija 08:30-10:55 varajäsen Haahtela Tari 08:30-10:55 jäsen Heinimäki Heikki 08:30-10:55 jäsen Ikävalko Suzan 08:37-10:55 jäsen Karma Pekka 08:30-10:55 jäsen Laine Leena 08:30-10:55 jäsen Luhtanen Leena 08:30-10:55 jäsen Långvik Berndt 08:30-10:55 jäsen Niemi Marika 08:30-10:55 jäsen Murto Pekka 08:30-10:55 varajäsen Ohisalo Maria 08:37-10:55 jäsen Oksanen Jari 08:30-10:55 jäsen Ranki Risto 08:30-10:55 jäsen Vuorento Reijo 08:30-10:55 varajäsen Yltävä Harry 08:30-10:55 jäsen Karhu Ulla-Mari 09:40-10:55 valtuuston pj. :t Äyräväinen Irene 08:30-10:55 valtuuston II vpj. Könkkölä Kalle 08:30-10:55 valtuuston I vpj. Lindén Aki 08:30-10:55 toimitusjohtaja Frostell Mari 08:37-10:55 talousjohtaja Lehtonen Lasse 08:30-10:55 hallintoylilääkäri Mäkijärvi Markku 08:30-10:55 johtajaylilääkäri Saukkomaa Johanna 08:30-10:55 viestintäjohtaja Sonkeri Outi 08:30-10:55 henkilöstöjohtaja Torppa Kaarina 08:30-10:55 hallintoylihoitaja Vainiotalo Vesa - rakennuttamispäällikkö 53 Mäkelä Pertti - HUS-Tietohallinnon 54 johtaja Priha Anne - investointijohtaja :t Kauppinen Ilkka 08:30-10:55 hallintojohtaja, sihteeri POISSA Renkonen Risto dekaani ALLEKIRJOITUKSET Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Ilkka Kauppinen sihteeri

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu TARKASTUS Heikki Heinimäki pöytäkirjantarkastaja Reijo Vuorento pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI HUS, Keskuskirjaamo, Tynnyrintekjiänkatu 1 C NÄHTÄVÄNÄ KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Heikki Heinimäki ja Reijo Vuorento.

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS INFO-OSUUS 26/00/02/00/01/2015 HALL 53 * Meilahden sairaalan alueella äskettäin valmistuneet maanalaiset tilat rakennuttamispäällikkö Vesa Vainiotalo, HUS-Kiinteistöt Oy Päätösesitys Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi.

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS OY APOTTI AB -NIMISEN OSAKEYHTIÖN PERUSTAMINEN 248/00/04/00/2012 HALL 54 Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, Kirkkonummen kunta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä sekä KL-Kuntahankinnat Oy ovat tehneet sopimuksen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintayhteistyöstä. Hankinnan kohteena on kuntien ja HUS:n käyttöön tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Hankintayhteistyö on osa Apotti-hanketta. Hankkeen tarkoituksena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja palveluja. Apotti-hankkeen yhtenä osana on kansainvälisesti korkeatasoisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Hankinnan osapuolten kesken on sovittu, että hankittavien järjestelmien ja palveluiden hallinta toteutetaan keskitetysti. Hallintamalliksi on valittu osakeyhtiö. Järjestelmähankinnasta julkaistun hankintailmoituksen mukaan hankintayksiköiden sopimusvelvoitteista voi hankintayksiköiden sijaan vastata hankintayksiköiden yhdessä muodostama osakeyhtiö tai muu organisaatio. Hankinnan sopimusrakenne on valmisteltu noudattaen keskitetyn hallinnoinnin mallia. Keskitetyllä hallinnoinnilla saavutetaan huomattavia etuja yhteisen järjestelmän käytössä ja kehityksessä. Syksyllä 2013 tehdyssä tuotannonaikaisen toimintamallin esiselvityksessä toteutettiin eri hallinnointimallivaihtojen välinen vertailu (yhtiömalli ja muut esillä olleet mallit, kuten isäntäkuntamalli) sekä vaihtoehtojen arviointi. Hanketoimiston vetämään ja hankkeen ohjausryhmän ohjaamaan työhön osallistui kaikkien Apotti-hankkeen osallistujakuntien sekä HUS:n edustajia. Selvityksen perusteella päädyttiin siihen, että yhteistyöorganisaatio on erillinen oikeushenkilö, todeten sen olevan selkein, joustavin ja helpoiten hallittavissa oleva ratkaisu. Yhteistyöorganisaatio erillisenä oikeushenkilönä mahdollistaa järjestelmän käyttäjien tasapuolisen kohtelun ja helpottaa muutosten hallintaa uusien kuntien liittyessä järjestelmän käyttäjiksi tai SoTe- ja kuntakentän muuten muuttuessa. Oikeushenkilön muodosta tehtiin vertailevaa jatkoselvitystä osakeyhtiön ja liikelaitoskuntayhtymän välillä. Osakeyhtiön etuna todettiin olevan liikelaitokseen verrattuna nopeampi ja joustavampi päätöksenteko ja hallinto. Lisäksi rahoituksessa osakeyhtiö pystyy liikelaitosta paremmin hyödyntämään oman ja vieraan pääoman rahoitusta. Niin ikään osakeyhtiömuotoinen toimintamalli on ketterä erilaisissa organisaatiouudistustilanteissa, joihin sosiaali- ja terveystoimen alalla on syytä varautua. Ohjausryhmä päätti kokouksessaan esittää, että tuotannonaikaista toimintaa varten perustetaan yhteistyöorganisaatio, joka on erillinen oikeushenkilö ja muodoltaan osakeyhtiö. Perustettavasta osakeyhtiöstä tulee kaikkien hankintaan osallistuvien hankintayksiköiden yhteisyritys.

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS Hankintayksiköt tulevat yhtiön osakkaiksi omistusosuuksiensa suhteessa. Neuvottelut yhtiön omistuksen jakautumisesta ja osakassopimuksen sisällöstä käytiin vuoden 2014 ja kevään 2015 aikana. Hankintayksiköt tekevät päätökset järjestelmän hankinnasta sekä allekirjoittava varsinaisen hankintasopimuksen, minkä jälkeen sopimuskumppanina toimittajien suuntaan toimii em. yhtiö. Yhtiön liiketoimintasuunnitelmassa kuvataan yhtiön strategiset tavoitteet eli ne tavoitteet joihin yhteistyöyrityksen perustamisella pyritään, sekä yhtiön liikeidean ja toimintamallin pääkohdat. Yhtiön toiminta-ajatuksena on vastata hankittavan asiakas- ja potilastietojärjestelmän toteutuksesta, käyttöönotosta ja tuotannon aikaisesta toiminnasta. Yhtiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä-, järjestelmäkehitys-, ja tukipalveluita omistajilleen. Yhtiö tarjoaa palvelunsa omistajilleen omakustannushintaan perustuen syvälliseen sosiaali- ja terveydenhuollon ydintoiminnan, tieto- ja viestintäteknologian ja hankintojen osaamiseen sekä yhtenäisiin toimintamalleihin. Yhtiö tukee omistajiaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan muutoksessa sekä tehokkaiden yhtenäisten toimintamallien kehittämisessä. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain tarkoittamassa mielessä osakkaidensa sidosyksikkönä, jonka tarkoituksena on tuottaa palveluja yhtiön osakkaille. Yhtiö voi tuottaa rajallisen määrän palveluja myös ulkopuolisille kuitenkin siten, että se ei vaaranna yhtiön asemaa omistajiensa sidosyksikkönä. Muut HUS-alueen kunnat, joiden puolesta KL-Kuntahankinnat Oy on kilpailuttanut järjestelmähankinnan puitejärjestelynä, voivat myöhemmin liittyä asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttäjiksi hankintaa koskevien ehtojen mukaisesti. Järjestelmän käyttäjäksi liittyminen edellyttää osakkaiden hyväksynnän lisäksi liittyvän kunnan osakkuutta nyt perustettavassa yhtiössä. Yhtiön toiminnan laajentaminen tapahtuu vaiheittain hankkeen edetessä kohti käyttöönotto- ja tuotantovaiheita. Yhtiöllä on toimitusjohtaja ja osakkaiden nimeämä hallitus, minkä lisäksi yhtiön toimintaa ohjaa erillinen ohjausryhmä, joka ei ole yhtiön toimielin. Yhtiön osakepääoma on euroa ja vapaan pääoman rahasto euroa. HUS:n omistusosuus yhtiöstä on 46 %. Hallitukseen kuuluu 7-9 jäsentä. Yhtiön toiminta-ajatusta, hallintoa ja osakkaiden välisissä suhteissa noudatettavia periaatteita on kuvattu tarkemmin yhtiöjärjestyksessä, osakassopimuksessa ja liiketoimintasuunnitelmassa. Apotti-hanketoimisto kutsuu koolle yhtiön perustamiskokouksen, jossa allekirjoitetaan osakassopimus ja yhtiön perustamissopimus ja päätetään yhtiön hallituksen jäsenistä sekä toimitusjohtajan ja tilintarkastajien valinnasta osakassopimuksen mukaisesti.

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS Päätöksenteko yhtiön perustamisesta Tarkoituksena on, että talous- ja konsernijaoston esitykseen perustuen HUS:n hallitus päättäisi esittää, että valtuusto hyväksyisi, että HUS perustaa yhdessä Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan kanssa Oy Apotti Ab -nimisen osakeyhtiön, joka tuottaisi omistajilleen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyviä palveluja omakustannushintaan; ja merkitsee ja maksaa perustettavan osakeyhtiön osakepääomasta euroa ja euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Mikäli valtuusto hyväksyy em. esityksen, HUS:n hallituksen tehtävänä olisi valtuuston päätösten täytäntöönpanokokouksessa hyväksyä yhtiön osakassopimus, perustamissopimus ja yhtiöjärjestys sekä liiketoimintasuunnitelma (liitteet 1-4, jotka nyt jaetaan taustamateriaalina) ja ryhtyy muihin yhtiön toiminnan käynnistämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Talous- ja konsernijaosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja esittää, että asiassa tehtäisiin päätösesityksen mukainen päätös. HUS-Tietohallinnon tulosalueen johtaja Pertti Mäkelä on kutsuttu kokoukseen vastaamaan mahdollisiin kysymyksiin HUS:n tietohallinnon näkökulmasta. Päätösesitys Hallitus päättää esittää, että valtuusto päättäisi 1. että HUS yhdessä Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin, Kauniaisten kaupungin ja Kirkkonummen kunnan kanssa perustaa Oy Apotti Ab -nimisen osakeyhtiön; 2. että HUS merkitsee ja maksaa perustettavan osakeyhtiön osakepääomasta euroa ja euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Samalla hallitus oikeutetaan päättämään mahdollisista lisäeristä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.; ja 3. tarkastaa pöytäkirjan välittömästi kokouksessa. Päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että muut Apotti-hankkeessa mukana olevat hankintayksiköt tekevät omalta osaltaan vastaavat päätökset Oy Apotti Ab -nimisen osakeyhtiön perustamisesta. Päätös Esitys hyväksyttiin. Esitys valtuustolle. Lisätiedot Aki Lindén, p , Ilkka Kauppinen, p

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 27/00/02/00/01/2015 HALL HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta Info-osuus 26 HYKS-sairaanhoitoalueen toiminnan ja talouden seurantaraportti, tammi-maaliskuu Esitys HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköiden käyttösuunnitelmien muuttamisesta 28 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 29 Muut asiat 2. Diagnostisten palveluiden liikelaitosten johtokunta Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUSLAB 39 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUS-Kuvantaminen 40 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUS-Apteekki 41 Toiminnan ja talouden toteuma, HUSLAB 42 Toiminnan ja talouden toteuma, HUS-Kuvantaminen 43 Toiminnan ja talouden toteuma, HUS-Apteekki 44 HUSLABin organisaation ja johtamisjärjestelmän uudistaminen 45 Osastonlääkärin vakanssin (1C ) muuttaminen erikoishammaslääkärin vakanssiksi ja sivuvirkaisen erikoishammaslääkärin vakanssin (1Y ) muuttaminen sivuvirkaisen erikoislääkärin vakanssiksi 46 Muutos HUS-Kuvantamisen vuosien investointiohjelmaan 47 Tietokonetomografialaitteiston hankinta Hyvinkään sairaalan päivystysröntgenyksikköön 48 Muut asiat 3. Nämnden för den språkliga minoriteten Diskussion med HNS verkställande direktör 40 Premiering för goda tvåspråkiga insatser 41 Nämndens arbetsprogram Höstens program 43 Övriga ärenden 44 Anmälningsärenden 45 Nästa möte 4. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta Laatu ja potilasturvallisuus Kuntien siirtokuljetusten järjestäminen eteenpäin 31 Ajankohtaisasiat 32 Toteumatiedot tammi-maaliskuulta 33 Talousarvion 2016 valmistelutilanne 34 Palaute koulutustapahtumasta TERVE-SOS 2015

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapunut päätös 36 Valtuuston pöytäkirja 37 Hallituksen pöytäkirjat 38 Seuraava kokous 39 Muut asiat 5. Talous- ja konsernijaosto HUSLAB toimitalon lopullinen vuokrasopimus 30 HUSLABin ja HUS-Apteekin kuljetuspalvelujen hankinta 31 Oy Apotti Ab -nimisen osakeyhtiön perustaminen 32 Puhelinvaihteiden huolto- ja ylläpitopalvelut 33 Toimitilan vuokraaminen Sponda Oyj:ltä osoitteesta Ratapihantie 11, Helsinki HYKS nuortenpsykiatrian toimintaa varten 34 Kiinteistöosakeyhtiö Biomedicum Helsinki yhtiökokous Konserniohjauksen kehittäminen 36 Muut mahdolliset asiat 6. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta Info-osuus 17 Tiedoksi merkittäviä asioita 18 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 19 Toimitilat 20 Toiminnan ja talouden seurantaraportti tammi-maaliskuu Talousarvion 2016 valmistelu 22 Johtavan lääkärin valinta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle 23 Kirurgian apulaisylilääkärin viran muuttaminen osastonylilääkärin viraksi 24 Kesäajan toiminta Syksyn kokousaikataulu 26 Muut asiat 7. Toimitusjohtajan päätökset Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven osallistuminen Hearth Rhythm Society -kongressiin Bostonissa USA:ssa Johtajaylilääkärin sijaisuus Meilahden tornisairaalan keskitetyn sairaalasänkyvaraston perustaminen HUS-Desiko liikelaitokseen Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven osallistuminen HYKS-lautakunnan seminaarimatkalle Tukholmaan Henkilöstöjohdon seminaari Espoossa, huvila Villa Zilliacus HYKS-sairaanhoitoalueen toimialajohtajien tulokseen sidotun muuttuvan palkanosan määräytyminen vuonna Investointihankkeen käynnistäminen kulunvalvonnan ja henkilökortin kehittäminen K7K74F700030

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS Muutoksen teko HUS-kuntayhtymän ja Tuusulan kunnan väliseen kauppakirjaan Tulospalkkauksen piirissä olevat toiminnan kehittämishankkeet ja niille kohdistettu tulospalkkiorahoitus vuonna HUS-Tilakeskus tulosalueen johtajan päätökset Jorvin sairaala, psykiatriarakennuksen ilmanvaihdon peruskorjaus, toteutusvaiheen hankinta Jorvin sairaala, PO vesikaton muutostyöt, toteutusvaiheen hankinta 9. HUS-Tilakeskus, tilahallintopäällikön päätös Toimitilan vuokraaminen Lohjan entisen hätäkeskuslaitoksen tiloista ensihoidon toimintaa varten alkaen, osoite Harjunseläntie 4, Lohja, 115 M2 Päätösesitys Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi toimitusjohtajan päätökset ajalta , HUS-Tilakeskus tulosalueen johtajan päätökset ja HUS-Tilakeskus, tilahallintopäällikön päätöksen ; ja 2. ettei se ota käsiteltäväkseen muita esittelytekstissä lueteltuja kuntalain 51 :ssä tarkoitettuja päätöksiä. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS ERON MYÖNTÄMINEN HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN JÄSEN NINA LAI- NEELLE JA UUDEN JÄSENEN VAALI 65/00/00/01/02/2013 HALL 56 Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsen Nina Laine päivätyllä sähköpostilla pyytänyt eroa Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä toiselle paikkakunnalle muuton johdosta. Kuntalain 38 :n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Perussopimuksen 10 :n mukaan hallituksen alaisena sairaanhoitopiirissä toimivat 4 :ssä mainittujen sairaanhoitoalueiden toimintaa varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnassa on 9-13 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Jäsenet lautakuntaan valitaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvista kunnista. Lautakunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi lautakunnan kokoonpano muodostetaan myös alueellisesti ja kielisuhteiden kannalta tasapuoliseksi siten, että jokainen jäsenkunta on edustettuna. Tätä sopimusmääräystä ei sovelleta jäseneen, joka valitaan muihin sairaanhoitoalueisiin kuuluvista kunnista HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan eikä Helsingin yliopiston nimeämään jäseneen. Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Valtuuston valitseman Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Annika Kokko, pj. Hyvinkää Kalle Hakala Hyvinkää Kaarina Wilskman Järvenpää Petri Ovaska Järvenpää Marjaana Manninen Mäntsälä Jari K. Sillanpää Mäntsälä Matti Uotila Nurmijärvi Marjukka Bruun-Vartia Nurmijärvi Maarit Porttinen, vpj. Hyvinkää Aarre Ahvenainen Hyvinkää Reijo Aitta Järvenpää Pentti Koivunen Tuusula Reijo Liinamaa Mäntsälä Tanja Luostarinen Nurmijärvi Terho Pursiainen Järvenpää Katri Kakko Järvenpää Maritta Kopsala Nurmijärvi Taru Järvimaa Hyvinkää

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS Ali Mehmet Hyvinkää Thea Backlund Hyvinkää Nina Laine Hyvinkää Heini Liimatainen Järvenpää Paula Irva Tuusula Kari Leppiaho Tuusula Reijo Tilvis Mäntsälä Eeva Liisa Leino Järvenpää Päätösesitys Hallitus päättää esittää valtuustolle, että se myöntää Nina Laineelle eron Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä, valitsee jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakuntaan Nina Laineen tilalle uuden jäsenen. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS ERON MYÖNTÄMINEN VÄHEMMISTÖKIELISEN LAUTAKUNNAN JÄSEN SOFI WECKMANILLE JA UUDEN JÄSENEN VAALI 117/00/00/01/02/2013 HALL 57 Sofi Weckman on päivätyllä sähköpostilla pyytänyt eroa vähemmistökielisen lautakunnan jäsenyydestä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on erikoissairaanhoitolain 18 :n 3 momentin mukaisesti vähemmistökielinen lautakunta, jonka tehtävänä on kehittää ja yhteensovittaa sairaanhoitopiirin kielellisen vähemmistön erikoissairaanhoitoa sekä vähemmistön kielellä annettavaa terveydenhuoltohenkilökunnan koulutusta. Lautakunnan jäseniksi on valittava sairaanhoitopiirin (vähemmistökielisiä kuntia ja) kaksikielisten kuntien vähemmistökielistä väestöä edustavia henkilöitä. Lautakunnan jäseniin ei sovelleta kuntalain 81 :n 4 momentin (poliittinen edustavuus kunnanvaltuustoissa) eikä 82 :n (vaalikelpoisuus kuntayhtymän toimielimiin) säännöksiä. Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Perussopimuksen 11 :n mukaan vähemmistökielisessä lautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä lautakunnan jäsenistä yksi (1) jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Valtuuston valitseman vähemmistökielisen lautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Jan-Erik Eklöf Vantaa Monica Avellan Tuusula Annika Korolainen Kirkkonummi Roger Weintraub Lohja Sofi Weckman Helsinki Timo Nurmiluoto Helsinki Thomas Micklin Helsinki Laura Lybeck Helsinki Viveca Lahti Kirkkonummi Torbjörn Bergström Loviisa Hilkka Toivonen Siuntio Marjatta Donner Helsinki Henri Kuro Espoo Elena Koponen Espoo Werner Orre Raasepori Bodil Lund Porvoo Christer Holmberg HY Johan Eriksson HY Päätösesitys Päätös Hallitus päättää esittää valtuustolle, että se myöntää Sofi Weckmanille eron vähemmistökielisen lautakunnan jäsenyydestä, valitsee jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi vähemmistökieliseen lautakuntaan Sofi Weckmanin tilalle uuden jäsenen. Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS NAISTENKLINIKAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 58 HUS:ssa pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnittelua ohjaa tavoite kilpailukyvyn ja toiminnan tuottavuuden lisäämisestä mm. vähentämällä sairaalatoimintaan käytettävien kiinteistöjen lukumäärää ja keskittämällä ympärivuorokautista päivystystä edellyttäviä toimintoja nykyistä harvempiin sairaaloihin. HUS:n toimitusjohtajan asettama suurten rakennushankkeiden ohjausryhmä ohjaa HUS:n toimintojen sijoittumista koskevan pitkäkantoisen suunnitelman, ns. master planin valmistelua. Sairaalakiinteistöjen PT- suunnitelmissa esitetään arviot palvelutarpeesta ja sen muutoksista, suunnitelmat uusien, kustannustehokkaiden toimintamallien luomisesta ja modernin teknologian käyttöönotosta ja arvioidaan rakennuksen teknistä kuntoa ja korjaustarpeita. Tilintarkastajat ovat mm. vuoden 2013 raportissaan suositelleet kiinteistökohtaisten pitkän aikavälin suunnitelmien laatimista kaikista HUS:n kiinteistöistä. Hyksissä naistentautien ja synnytysten palveluja järjestetään kolmessa sairaalassa: Naistenklinikalla, Kätilöopiston sairaalassa ja Jorvin sairaalassa. Erityistason potilaat sekä opetus ja tutkimus on suurelta osin keskitetty Naistenklinikalle. Meneillään olevan lisärakennusinvestoinnin ajaksi pääosa synnytyksistä ja naistentautien leikkaussalia tarvitsevat toiminnat on siirretty kahteen muuhun em. sairaalaan. Riskisynnyttäjät ohjataan edelleen Naistenklinikalle. Rintarauhaskirurgia on siirretty rakennushankkeen vuoksi Kirurgiseen sairaalaan. Tällä hetkellä Lastenklinikan toimintoja on sisäilmaongelmien vuoksi siirretty väliaikaisesti Naistenklinikalle. HYKS-alueella synnytysten määrä ei ole vuoden 2010 jälkeen kasvanut. Vuonna 2014 synnytyksiä oli Synnyttäjien hoitopäiviä on kolmessa sairaalassa vuosittain yhteensä noin ja naistentautien erikoisalan hoitopäiviä noin Avohoitotoiminta on laajaa ja sen osuus kasvaa edelleen. Päivystys- ja elektiivisiä käyntejä on vuosittain yli Liitteenä 5 oleva raportti on suunnitelma Naistenklinikan toiminnoista, tilankäytöstä ja tarvittavista investoinneista vuosina Naistenklinikan lisärakennushankkeen valmistuminen syksyllä 2016 mahdollistaa naistentautien ja synnytysten toimintojen ja sijoituksen uudelleen arvioinnin ja yli 80 vuotta vanhan sairaalakiinteistön korjausohjelman päivittämisen. Raportissa on myös suunnitelma Hyksin naistentautien ja synnytysten työnjaosta sairaaloiden kesken, järjestelyjen alustava taloudellinen tarkastelu sekä suunnitelma kilpailukyvyn ja tuottavuuden lisäämistavoitteista. Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus valmistuu syksyllä Rakennusosaan sijoittuvat leikkausosasto, synnytysosasto, HUS-Kuvantamisen uusi magneettikuvausyksikkö sekä uusi vastasyntyneiden teho-osasto oheistiloineen. Lisärakennuksen käyttöönotto mahdollistaa naistentautien ja synnytysten väliaikaisjärjestelyjen purkamisen

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS pääkaupunkiseudulla ja naistentautien päivystyksen ja leikkausten keskittämisen kokonaan Naistenklinikkaan. Keskittämisellä haetaan selkeitä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Sen edellytyksenä on, että rintarauhaskirurgia ei palaa Naistenklinikkaan ja että Naistenklinikassa väliaikaisesti olevat lastentautien yksiköt voidaan siirtää muihin tiloihin. Uusi rakennettava synnytysosasto on mitoitettu synnytykselle/vuosi ja tavoitteena on saada rakennettava kapasiteetti asteittain täyteen käyttöön. Vuonna 2017 Naistenklinikassa arvioidaan olevan synnytystä ja 2020-luvun alussa, mikäli suunniteltu Jorvin hankekokonaisuus toteutuu, määrä voi tilajärjestelyjen jälkeen nousta yli 8 000:ksi /vuosi. Naistenklinikan uuden leikkausosaston 8 salista arviolta kahta voidaan ainakin lähivuosien ajan käyttää tarvittaessa myös muiden tulosyksiköiden tarpeisiin kehittämällä edelleen gynekologisten leikkaus- ja toimenpidepotilaiden prosesseja. Käytettävissä on myös väistöaikaa varten rakennetut kaksi sektiosalia ja kaksi leikkaussalivaatimukset täyttävää toimenpidetilaa. Naistentaudit ja synnytykset tarvitsevat leikkaus- ja synnytysosastojen lisäksi muita hyvin toimivia tiloja. Mahdollisuuksia Naistenklinikan tilaresurssien käytön suunnitteluun tuo HUSLABilta vuodenvaihteessa vapautuva huomattavan suuri tilamäärä, joka voidaan peruskorjata ydintoimintojen käyttöön. Vanhan sairaalan peruskorjaamiseen ja hankkeiden yhteensovittamiseen Jorvin sairaalan suurten korjausprojektien ja Kätilöopiston käytön kanssa sisältyy paljon haasteita. Niihin kuuluu myös sairaiden vastasyntyneiden hoidon tilantarve synnytyssairaaloiden yhteydessä. Pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelma sisältää raportin valmistelleen työryhmän näkemyksen siitä, miten HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön kysyntämuutoksiin vastataan ja miten Naistenklinikan rakennuksen käytettävyyttä voidaan lisätä peruskorjaamalla vanha rakennus toiminnan vaatimusten mukaiseksi. Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön pitkän aikavälin tavoitteena on HYKS-sairaanhoitoalueella kahden synnytyssairaalan malli, jolla haetaan laajakantoisia kustannus- ja muita kilpailukykyhyötyjä. Palvelujen laadun ja saatavuuden sekä erityisesti kustannusten hallinnan kannalta nähdään perustelluksi keskittää po. toiminnat 2020-luvun lopulta alkaen Hyksissä Naistenklinikalle ja Jorvin sairaalaan. Malli edellyttää paljon lisäselvityksiä, Naistenklinikassa joka tapauksessa toteutettavan peruskorjausohjelman läpivientiä ja investointeja Jorvin sairaalaan. Järjestelyä edeltää vaihe, jolloin Jorvin sairaalan suurista korjaushankkeista ja muiden tulosyksiköiden väistötarpeista johtuen synnytykset ja vastasyntyneiden hoito keskitetään useiksi vuosiksi Kätilöopiston sairaalaan ja Naistenklinikalle. Naistenklinikan korjaushankkeiden tarve ei ole sidoksissa Kätilöopiston sairaalaa koskeviin päätöksiin. Yliopistollisessa keskussairaalassa tulee joka tapauksessa olla kehittyvän potilashoidon, opetuksen ja tutkimuksen tarpeisiin soveltuva synnytys- ja naistentautien sairaala, jonka toiminnan laajuus ja sisältö ohjaavat tulevina vuosina tarkemmin, mille potilasryhmille sairaalan eri osat peruskorjataan.

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS Naistenklinikan tilankäytön suunnittelua ja rakennuksen korjaus- ja laajennustarpeita määrittää myös rakennuksen ja sen teknisten järjestelmien tila. Vuonna 2014 tehdyn kuntoarvion perusteella Naistenklinikassa ei lähtötilanteessa ole suuria teknisiä hanketarpeita, jotka ohittaisivat toiminnallisiin tarpeisiin perustuvat hankkeet. Kuntoarvion mukaisesti Naistenklinikka on sekä rakenteiden että teknisten järjestelmien osalta vielä käyttökelpoinen, vaikka toimenpidetarve monissa kohteissa on melko suuri. Vuodeosastotilojen peruskorjaaminen edellyttää kuitenkin ilmanvaihdon konetilojen rakentamista ja siten ohjaa hankkeiden järjestystä ja nostaa niiden kustannuksia. Vuoden 2015 tilanteessa sairaalan ydintoimintojen vaatimat merkittävimmät investointitarpeet liittyvät synnyttäjien vuodeosastojen ja muiden osastotilojen peruskorjaamiseen nykytarpeita vastaaviksi yhden hengen/perhehuoneiksi sekä riittävän polikliinisen kapasiteetin suunnitteluun. Samalla erityistoimintojen kuten sikiölääketieteen keskuksen ja hormonipoliklinikan sekä tukipalveluyksiköiden muuhun toimintaan linkittyvä sijoittuminen sairaalassa tulee ottaa huomioon. Päivystysasetuksen asettamasta synnytyksen vähimmäismäärästä johtuen Hyks varautuu tulevaisuudessa hoitamaan synnytyksiä myös nykyistä laajemmalta alueelta. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän siirtymisellä osaksi HYKS-erva-aluetta ei ole tilatarpeiden kannalta oleellista merkitystä Naistenklinikassa; vaativat naistentautien syöpäpotilaat ohjataan jo nykyisin Hyksiin. Lisärakennushankkeen valmistumisen jälkeen vuonna 2017 Naistenklinikassa syntyy noin lasta, HYKS-alueen gynekologinen päivystys ja leikkaustoiminta ovat kokonaan ja polikliininen ajanvaraustoiminta pääosin Naistenklinikassa. Gynekologisten syöpäpotilaiden leikkaushoito jatkuu Naistenklinikassa ja myöhemmin uuteen Syöpäkeskukseen siirtyvä gynekologisten syöpähoitojen osasto on edelleen Naistenklinikassa. Rintarauhaskirurgian yksikkö jatkaa toistaiseksi Kirurgisessa sairaalassa. Synnytysosaston, anestesia- ja leikkausosaston ja päivystyspoliklinikan sekä vastasyntyneiden teho-osaston ja HUS-Kuvantamisen uudet ja peruskorjatut tilat on otettu käyttöön. Sairaalassa on laajamittaista, edelleen lisääntyvää äitiyspoliklinikan, naistentautien poliklinikan ja mm. hormonipoliklinikan toimintaa. HUSLABin toiminta on siirtynyt liikelaitoksen uusiin tiloihin ja vapautuneet tilat voidaan korjata uuteen käyttöön. Naistenklinikan PT-suunnitelmassa on vuoteen 2030 ulottuva alustava investointisuunnitelma, jonka kustannusarvio on noin 47 milj. euroa. Suunnitelmassa on otettu huomioon, missä järjestyksessä ja millä toiminnallisilla tavoitteilla investoinneissa voidaan edetä ja että sairaalan koko vanhan, alkuperäisen osan täysimittaiseen peruskorjaamiseen ei nopeammassa aikataulussa ole taloudellisia edellytyksiä. Monet osasto- ja muut tilat ovat vielä vuosien ajan käytössä nykyisellään tai pienin muutostöin korjattuina. Ensimmäinen ehdotettava investointi liittyy naistensairaalan kilpailukyvyn edistämiseen. Synnyttäjien vuodeosastot eivät nykyisellään vastaa hoidollisia tarpeita ja potilaiden odotuksia eikä tilamäärä ole riittävä.

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS Vuodeosastotiloja lisätään peruskorjaamalla ensi vaiheessa, vuosina HUSLABilta vapautuvat sairaalan Haartmaninkadun puoleisen C-osan kerrokset 5 ja 6 synnyttäjien osastoiksi. Potilaiden näkökulmasta suurin muutostavoite koskee siirtymistä yhden hengen perhehuoneisiin. Toinen peruskorjaus kohdistuu vuosina edellä todetun hankkeen alapuolisiin, 3. ja 4. kerroksen tiloihin. HUSLABilta vapautunut 4. kerros peruskorjataan vuodeosastoksi, mutta aluksi sitä käytetään naistentautien avohoidon tilana. Kerros 3, joka nykyisin on tulosyksikön hallinnon sekä tutkimuksen ja opetuksen käytössä, peruskorjataan naistentautien osastoksi. Myöhemmin sinne siirretään synnytystä edeltävää sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden antenataaliosasto. Peruskorjausten kolmas vaihe sisältää kaksi päällekkäistä osastoa sairaalan keskiosassa (B), kerrokset 5 ja 6 sekä samalla 7. kerroksessa tehtäviä muutostöitä. Tilat korjataan synnyttäjien vuodeosastoiksi, kerros 7 toimistokäyttöön. Hankkeen toteutus ajoittunee vuosiin Seuraavassa, korjaustöiden neljännessä vaiheessa peruskorjataan vuodeosastotiloja rakennuksen Meilahden puoleisen A-osan 5- ja 6-kerroksiin. Aluksi 6. kerros tulee naistentautien osastoksi, mutta lopputilanteessa 2020-luvun lopulla molemmat synnyttäjien käyttöön. Käyttö on sidoksissa Jorvin synnytysyksikön väistön aikatauluun. Hanketta suunnitellaan vuosille Viides hanke sisältää naistentautien poliklinikka- ja osastotilojen peruskorjaukset sairaalan A-osan 3. ja 4. kerroksiin ja B-osan 3. kerrokseen. Lopputilanteessa naistentautien ainoa vuodeosasto on 3-kerroksessa ja vastaavasti 4-kerroksessa on naistentautien polikliinisen toiminnan tiloja. Rakentaminen ajoittunee vuosiin Hankeohjelman viimeiset vaiheet vuosina liittyvät kerroksiin 1 ja 2. A-osan kerroksen 1 tila vapautuu vuoteen 2022 mennessä Syöpäkeskuksen käytöstä; osasto on peruskorjattu vuonna 2009 ja sitä tarvitaan välivuosien ajan ennen ns. lopputilannetta Naistenklinikan sisäisiin väistöihin. A-osan 2-kerroksessa sijaitsee nyt mm. lapsettomuushoidoista vastaava hormonipoliklinikka, jonka toiminnan arvioidaan laajenevan merkittävästi lähivuosina. Kerroksen 2 kautta rakennetaan yhteys uuteen lastensairaalaan, mikä vaatii tilamuutoksia ja koko poliklinikan tilatarpeen ja väistöjen tarkempaa suunnittelua jo lähivuosina. Sairaalarakennusten pitkän aikavälin suunnitelmia käytetään HUS:ssa mm. toiminnallisen ohjauksen, rakennushankkeiden yhteensovittamisen sekä investointiohjelmien ja rahoitussuunnittelun apuna. Jokainen investointi perustellaan ja esitetään omana projektinaan ja päätetään erikseen osana vuosittain tarkistettavaa HUS:n investointisuunnitelmaa. Päätösesitys Hallitus päättää hyväksyä Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelman käytettäväksi hankkeiden jatkovalmistelun pohjana.

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS Asian käsittely Merkittiin, että esittelijä muutti päätösesityksensä kuulumaan: "Hallitus merkitsee tiedoksi Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelman käytettäväksi hankkeiden jatkovalmistelun pohjana." Päätös Hyväksyttiin muutetun päätösesityksen mukaisesti. Lisätietoja Aki Lindén, p. (09) , Anne Priha p. (09)

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59 HUS:n pitkän aikavälin suunnittelua linjaa tavoite HUS:n kilpailukyvyn ja toiminnan tuottavuuden lisäämiseen mm. vähentämällä sairaalatoimintaan käytettävien kiinteistöjen lukumäärää ja keskittämällä ympärivuorokautista päivystystä edellyttäviä toimintoja nykyistä harvempiin sairaaloihin. Suunnitelmissa on luopua Lastenlinnan sairaalasta ja Töölön sairaalasta, samoin kuin vuokralla olevista Paloniemen, Herttoniemen ja Auroran sairaaloiden tiloista. Operatiiviseen toimintaan liittyvät tulevaisuuden tarpeet ja linjaukset vaikuttavat siihen, voidaanko Kirurgisesta sairaalasta luopua 2020-luvulla. Kaikkiin suunnitelmiin vaikuttaa työnjako HUS:n sairaaloiden välillä ja yhteistyön kehittäminen perusterveydenhuollon kanssa. Rakennushankkeiden priorisointiin vaikuttavat HUS:n strategian mukaiset tavoitteet koskien potilaslähtöistä, oikea-aikaista hoitoa ja palvelutuotannon vaikuttavuuden sekä kilpailukyvyn edistämistä, taloudelliset vaikutukset kuntalaskutukseen ja tuottavuuden kasvun mahdollisuudet kasvavien kustannusten kattamiseen. Suunnitelmissa huomioidaan realistiset arviot palvelutarpeesta ja sen muutoksista, sairaaloiden tekninen kunto rakennusten ja talotekniikan osalta, uusien, kustannustehokkaiden toimintamallien luominen ja modernin teknologian käyttöönotto. Tilintarkastajat ovat mm. vuoden 2013 raportissaan suositelleet kiinteistökohtaisten pitkän aikavälin suunnitelmien laatimista kaikista HUS:n kiinteistöistä. HUS:n hallituksen hyväksymä Jorvin sairaalasta laadittu yleissuunnitelma sisältää Jorvin sairaalan toiminnallisen kuvauksen ja ehdotuksen seuraavien 10 vuoden rakennushankeohjelmaksi. Yleissuunnitelman laatimiseen vaikuttivat Hyksin lukuisat toiminnalliset muutokset ja myös Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vaatimukset sairaalan potilasturvallisuuden edistämisestä. Yleissuunnitelmaan liittyvä merkittävä hanke eli päivystyslisärakennuksen rakentaminen on parhaillaan käynnissä ja valmistuu vuoden 2015 syksyllä, käyttöönotto on vuoden 2016 alussa. Uusi päivystyslisärakennus sijoittuu alueen pohjoispuolelle sisältäen neljä kerrosta, jotka liittyvät suoraan kiinni Jorvin nykyisiin kerroksiin. Päivystyslisärakennukseen sijoittuu aikuisten ja lasten päivystys, päivystysosastot, palovammayksikkö ja teho-osasto, HUS-Desikon laaja välinehuoltokeskus sekä Espoolle vuokrattava vuodeosasto (Espoon sairaalan päivystysosasto) ja Espoon sosiaali- ja kriisipäivystys. Osana HUS:n pitkän aikavälin kokonaissuunnitelmaa on HUS-kuntayhtymän hankejohtaja Raija Malmström päätöksellään asettanut työryhmän laatimaan Jorvin pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelman. Tällä suunnitelmalla on tarkoitus päivittää vuoden 2009 yleissuunnitelma siten, että ohjelma huomioi potilaslähtöisten, avohoitopainotteisten toimintamallien luomisen, HUS:n strategian ja organisaatiomuutoksen, sisäisen työnjaon kehittämistarpeet, ja yhteistyön perusterveydenhuollon

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS kanssa, erityisesti Espoon kaupungin kanssa tehtävän yhteisen kampusalueen luomisen Jorvin alueelle. Pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelmat ovat osa Hyksin sairaaloiden palvelutuotannon, työnjaon sekä tila- ja muiden resurssien ja investointitarpeiden suunnittelua. Tavoitteena on tuottaa Jorvin tilojen kehittämistä varten riittävää tietoa HUS:n investointiohjelmaa varten. Jorvin pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelmassa huomioidaan vuoden 2015 alusta voimaan tullut päivystysasetus. Jorvin sairaalan päivystystoiminta täyttää sellaisenaan asetuksen asettamat edellytykset, mutta Jorviin heijastuvia muutoksia saattaa tapahtua muilla sairaanhoitoalueilla. Suunnitelmaan vaikuttaa myös olennaisesti operatiivisen toiminnan kokonaissuunnitelma, jonka mukaan Jorvin sairaala toimii jatkossakin päivystysasetuksen mukaisena, ympäri vuorokauden toimivana päivystysleikkausvalmiuksia ylläpitävänä sairaalana ja johon tulevaisuudessa keskitetään gastrokirurgista toimintaa nykyistä enemmän. Suunnitelmassa huomioidaan jatkossa tarkentuva psykiatrian tiekartta sekä eri erikoisalojen toiminnalliset ja tiloihin liittyvät kehittämistarpeet. Jorvin sairaalan päivystystoiminta on merkittävän suurta, sillä lähes puolet Hyksin päivystyspoliklinikan käynneistä ( päivystyskäyntiä vuonna 2014) toteutetaan Jorvissa. Jorvissa toimivat erikoisalat ovat suuria ja päivystyspainotteisia. Ns. pienempien erikoisalojen toimintaa Jorvissa ei ole lainkaan, vaan ne on keskitetty Helsingin sairaaloihin (esim. korva-, nenä- ja kurkkutaudit, silmätaudit, neurokirurgia). Vastaavasti erikoisalojen sisällä on Hyksissä merkittävää työnjakoa ja mm. päivystyspotilaiden osalta vaativimmat palvelut on keskitetty Meilahden kampukselle. Jorvissa toteutettiin vuonna hoitojaksoa, joista nettohoitopäiviä kertyi , eli noin viidennes Hyksin nettohoitopäivistä. Ajanvarauskäyntejä oli vuonna ja leikkauksia Sairaansijoja Jorvin sairaalassa on 370. Jorvin sairaalan huoneistoala on htm2. Sairaala on rakentunut kolmen vuodeosastotornin ympärille. Kaikki sairaalan toiminnat liittyvät toisiinsa tunneliverkon kautta. Sairaala-alueella on myös päiväkoti, sairaalakoulu ja henkilökunnan asuntoja. Alueelle valmistuu vuonna 2016 Espoon sairaala, joka yhdistyy tunneliverkkoon ja muihin kulkuväyliin integroiduksi kokonaisuudeksi muodostaen yhtenäisen Jorvin sairaaloiden kampusalueen. Koko kiinteistön teknisessä tarkastelussa ilmenee, että vuonna 1976 valmistuneet rakennusosat ovat välttämättä peruskorjauksen tarpeessa ja kiinteistössä on myös sisäympäristöongelmia. Keskeisimpiä ongelma-alueita ovat ulkoseinärakenne, ikkunaympäristö, lattiat, alapohjarakenteet ja yläpohjarakenteet sekä koko huonokuntoinen talotekniikkajärjestelmä. Helsingin länsipuolella sijaitsevien kuntien väestö kasvaa nopeasti (11 % vuoteen 2025 mennessä) ja erityisesti yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti (37 % vuoteen 2025 mennessä). Tilastokeskus ennustaa alueen väestön määräksi vuonna Suunnitelman tavoitteena on pyrkiä tuottamaan palvelut aiempaa tehokkaammilla prosesseilla siten, että kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelut voidaan tuottaa ilman henkilökunnan määrän tai käytettävissä olevien tilojen määrän merkittävää kasvua.

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS Ehdotettavassa Jorvin sairaalan rakennushankeohjelmassa keskeistä on toteutettavien toimenpiteiden järjestys, tavoiteaikataulu ja tarvittavien väistösuunnitelmien huomioiminen. Suunnitelma sisältää nykytoiminnan kuvauksen ja siihen liittyvät kehittämistarpeet, toimialojen eri sairaaloiden työnjakoon liittyvät muutostarpeet ja niiden perustelut. Esitettävässä suunnitelmassa huomioidaan HUS:n strategian mukaisesti toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu. Tavoitteena on asettaa Jorvin sairaalalle suunnittelussa samat tavoitteet, kuin mitä on asetettu suurille, 2010-luvulla käynnistyville rakennushankkeille liittyen potilaslähtöisyyteen, sujuviin prosesseihin, kokonaistaloudelliseen näkökulmaan ja yhteistyöhön perusterveydenhuollon kanssa. Jorvin sairaalan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelma sisältää peruskorjausten ja uudisrakentamisen hankeohjelman 2020-luvun lopulle asti. Raportti on liitteenä 6. Hankeohjelmaehdotuksessa on otettu huomioon, missä järjestyksessä Jorvin rakennusinvestoinneissa on tarkoituksenmukaista edetä ja että koko sairaalan peruskorjaamiseen ei nopeassa aikataulussa ole taloudellisia edellytyksiä. Monet tilat ovat vielä vuosien ajan käytössä nykyisellään tai pienin muutostöin korjattuina. Hankeohjelma on laadittu huomioiden erityisesti vuodeosastojen peruskorjaukselle asetetut viranomaismääräykset, tilojen modernisointi tulevaisuuden palvelutuotannon toimintamalleille ja väistöjen aiheuttamat järjestelyt. Jokaisella hankkeella tavoitellaan huomattavaa toiminnan tehostumista ja leaniin perustuvia, potilaslähtöisiä prosesseja. Hankeohjelman tärkeänä lähtökohtana on saada pelastusviranomaisten edellyttämä sprinkler-järjestelmä vuodeosastotorneihin. Ensimmäisenä suurena hankkeena työryhmä esittää uuden lyhythoitoiseen kirurgiaan keskittyvän yksikön rakentamista Jorvin sairaalan 2. kerrokseen nykyisten ajanvarauspoliklinikoiden tiloihin vuosina Yksikkö korvaa nykyiset pienet ja sokkeloiset päiväkirurgian ja leikkaukseen kotoa -prosessin tilat. Uutta yksikköä on tarkoitus käyttää väistöyksikkönä nykyisen kantaleikkausosaston peruskorjauksen aikana ja siten pääosa operatiivisesta toiminnasta voidaan toteuttaa Jorvissa rakennushankkeiden aikana. Yksikön avulla päästään pienempiin väistöihin vuodeosastotornien peruskorjauksen aikana, sillä sairaansijoja tarvitaan jatkossa huomattavasti vähemmän kuin nykyisten, vuodeosastopainotteisten prosessien aikana. Toisena suurena hankkeena esitetään leikkaussalien (kantaleikkaussalit) peruskorjausta vuosina kahdessa vaiheessa. Leikkausosasto on teknisesti huonokuntoinen eikä vastaa nykyaikaisen leikkaustoiminnan edellytyksiä. Kolmantena suurena hankkeena työryhmä esittää vuodeosastotornien K ja S peruskorjausta siten, että tornit yhdistetään ja kuhunkin kerrokseen saadaan moderni ja toiminnallisesti riittävän suuri vuodeosasto sisältäen pääosin yhden hengen huoneita (vuosina ). Neljäntenä suurena hankkeena esitetään kahdessa vaiheessa toteutettavaa hanketta, jonka yhteydessä lasten ja synnyttäneiden osastot, synnytys- ja sektiosalit sekä tarvittavat poliklinikkatilat peruskorjataan tai rakennetaan uudistiloihin. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana lasten vuodeosastot

22 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS siirtyvät väistöön Jorvin muihin tiloihin. Tulevat mitoitukset riippuvat siitä keskitetäänkö Hyksissä 2020-luvun lopulla synnytykset kahteen synnytyssairaalaan, Naistenklinikalle ja Jorviin. Hankkeiden sisältöä ei tässä suunnitelmassa esitetä tarkemmin, vaan suunnitellaan myöhemmin. Hanke kestää noin kuusi vuotta (vuosina ). Suunnitelmassa on hahmoteltu yleisellä tasolla myös hankkeita vuoden 2029 jälkeen. Kaikissa hankkeissa huomioidaan kampukselle sijoittuva Espoon sairaala ja tavoite luoda mahdollisimman yhtenäiset järjestelmät ja sujuva toiminta koko kampuksen alueelle. Hankeohjelmaan liittyvät hankkeet ovat suuria ja edellyttävät laajamittaisia väistöjä sairaalan sisällä ja Hyksin alueella. Yksi merkittävimmistä väistöistä on synnytystoiminnan väistö Helsingin synnytyssairaaloihin vuodesta 2020 alkaen. Väistöjen kesto leikkaustoiminnan ja vuodeosastotornien K ja S ajan on noin viisi vuotta, mutta jos lastentautien, naistentautien ja synnytysten toiminnoille rakennetaan ja peruskorjataan uudet tilat kahdessa peräkkäisessä vaiheessa, arvioidaan väistöjen kestävän jopa 9-10 vuotta. Operatiivisen toiminnan väistöt on tarkoitus toteuttaa sairaalan sisällä hyödyntäen ensimmäisten hankkeiden mahdollistamia lyhempiä prosesseja ja pienempää vuodeosastotarvetta. Medisiinisistä vuodeosastoista yksi tai kaksi siirtyy väistöön mahdollisesti Meilahden väliaikaiseen vuodeosastorakennukseen sen vapauduttua muusta toiminnasta. Jorvin hankeohjelma vaikuttaa olennaisesti myös siihen, miten eri tukipalvelut tulevaisuudessa sijoittuvat Jorvissa. Monet tukipalvelut sijaitsevat mm. peruskorjattavien kantaleikkausosaston ja vuodeosastotornien alla ja näihin peruskorjauksiin liittyy merkittäviä väistöjä. Lisäksi monet toiminnot, kuten osa radiologian toiminnoista sijaitsee tällä hetkellä tiloissa, joissa on sekä teknisiä sisäympäristöongelmia että toiminnallisia puutteita. Tavoitteena on saada mahdollisimman monet toiminnot suoraan lopulliseen sijoituspaikkaan, sillä väistötilojen muuttamisesta kuhunkin toimintaan sopiviksi syntyy myös huomattavia kustannuksia ja toiminnan häiriöitä. Tätä suunnitelmaa laatimaan asetetaan erillinen työryhmä, joka laatii suunnitelman vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankeohjelma keskittyy ensimmäisten kolmen hankkeen osalta Jorvin ydintoimintoihin ja hankkeisiin, jotka mahdollistavat Jorvin sairaalan toimimisen jatkossakin operatiivisena sairaalana ja suurena päivystyskeskuksena Meilahden kampuksen rinnalla. Neljäs hanke koskee lastentautien, naistentautien ja synnytysten toimintaedellytyksiin Jorvissa, mutta hanke sijoittuu pidemmälle tulevaisuuteen ja vasta myöhemmin tulee linjattavaksi mitä mahdolliseen uudisrakennukseen sijoitetaan. Nykyinen alueen asemakaava mahdollistaa merkittävää uudisrakentamista nykyisten lasten toimintojen ja nykyisen helikopterikentän ympäristöön. Nykyinen lasten toiminnat sisältävä rakennusosa ehdotetaan purettavaksi teknisten ja toiminnallisten seikkojen vuoksi. Hankeohjelman kustannusarvio on n. 150 milj. euroa.

23 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS Sairaalarakennusten pitkän aikavälin suunnitelmia käytetään HUS:ssa mm. toiminnallisen ohjauksen, rakennushankkeiden yhteensovittamisen sekä investointiohjelmien ja rahoitussuunnittelun apuna. Jokainen investointi perustellaan ja esitetään omana projektinaan ja päätetään erikseen osana vuosittain tarkistettavaa HUS:n investointisuunnitelmaa. Päätösesitys Asian käsittely Päätös Tiedoksi Hallitus hyväksyy Jorvin sairaalan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelman käytettäväksi hankkeiden jatkovalmistelun pohjana. Merkittiin, että esittelijä muutti päätösesityksensä kuulumaan: "Hallitus merkitsee tiedoksi Jorvin sairaalan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelman käytettäväksi hankkeiden jatkovalmistelun pohjana." Hyväksyttiin esittelijän muutetun päätösesityksen mukaisesti. Espoon kaupunginhallitus ja sosiaali- ja terveyslautakunta Lisätietoja Aki Lindén, p. (09) , Raija Malmström, p. (09)

24 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 7/ (44) HALLITUS HYVINKÄÄN SAIRAALAN LEIKKAUSOSASTON UUDISRAKENNUKSEN HANKESELVITYS JA IN- VESTOINNIN ESITTÄMINEN VALTUUSTOLLE 612/02/02/2014 HALL 60 Hallituksen vahvistamaan vuosien investointisuunnitelmaan sisältyy suunnittelun osalta vuonna 2015 käynnistyvänä hankkeena Hyvinkään sairaalan leikkausosaston uudisrakennus, jonka kustannusarvio on 14,2 milj. euroa. Hallintosäännön mukaan valtuusto päättää kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investoinneista hankekohtaisesti. Leikkausosastohankkeesta on kevään aikana laadittu alustavat suunnitelmat (hankeselvitys), joiden perusteella ehdotetaan investoinnin esittämistä valtuustolle HUS:ssa suurten rakennusinvestointien hankeselvitysten avulla täsmennetään valtuuston päätettäväksi erikseen esitettävien hankkeiden tavoitteet, laajuus ja kustannukset. Hallituksen hyväksymä hankeselvitys ohjaa hankkeen seuraavia vaiheita; esim. tilaratkaisuja voidaan ja on tarkoituskin edelleen kehittää, mutta tilojen yhteislaajuudesta ja rakennettavasta "tuotantokapasiteetista" ei voida hankeselvityksen hyväksymisen jälkeen oleellisesti poiketa. Hyvinkään sairaala on suuri, usean erikoisalan ympärivuorokautisesti päivystävä ja synnytyksiä hoitava sairaala, joka toimii HYKS:n kanssa sovitulla työnjaolla. Sairaala on rakennettu vuonna 1975 ja sitä on laajennettu tämän jälkeen useilla lisärakennusosilla. Leikkaustoimenpiteitä on vuosittain 7300 ja lisäksi tehdään 3500 anestesiatoimenpidettä. Päiväkirurgian osuus leikkaustoimenpiteistä on noin 60 % ja päivystysleikkausten osuus 20 %. Leikkauspotilaista 95 % tulee leikkaukseen-kotoa-yksikön (leiko) kautta suoraan leikkausosastolle. Leikkauksia tehdään mm. ortopedian, traumatologian, käsikirurgian, gastroenterologisen kirurgian, urologian, plastiikka- ja rintarauhaskirurgian sekä lastenkirurgian ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisaloilla. Nykyinen toiminta, sen kehittämistarpeet ja esitettävä hanke on kuvattu liitteenä 7 olevassa hankeselvityksessä. Leikkausosasto on huonokuntoinen eikä se enää vastaa nykyaikaisia sairaala-, laite- ja taloteknisiä vaatimuksia. Nykyisistä 13 salista seitsemän on sähkö- ja kaasujärjestelmiltään alkuperäisessä kunnossa. Kaksi salia on korjattu ja kolme rakennettu 2000-luvun alussa, yksi vielä vuonna Leikkausosaston ilmastointi, lämpötila- ja kosteusolosuhteet eivät ole hallittavissa nykymääräysten mukaisesti. Puutteellinen ilmastointi lisää infektioriskiä. Tämän ehkäisemiseksi on tehty salien käyttöön liittyviä järjestelyjä, jotka vaikuttavat mm. potilassiirtoliikenteeseen. Esimerkiksi nukutettujen potilaiden pitkät siirtomatkat leikkaussalista heräämöön lisäävät haittatapahtumariskiä. Heräämötilat ovat kolmessa eri paikassa leikkausosastolla, mikä sitoo heräämövaiheen hoitoon henkilökuntaa huomattavassa määrin.