OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Piritta Väinölä

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Piritta Väinölä EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN, LUKIOKOULUTUKSEN JA PERUSOPETUKSEN JÄLKEISEN VALMISTAVAN KOU- LUTUKSEN HAKUMENETTELYSTÄ 1 Nykytila Yhteishaun käyttöala Yhteishaun toteuttaminen Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 26 :n 2 momentin mukaan hakumenettelystä on voimassa, mitä siitä asetuksella säädetään tai sen nojalla tarvittaessa määrätään. Lukiolain (629/1998) 19 :n 2 momentin mukaan hakumenettelystä kyseisessä laissa tarkoitettuun koulutukseen säädetään erikseen. Opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998), jäljempänä opiskelijavalintarekisterilaki, 1 a :n 2 momentin mukaan rekisterinpitäjän tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Hakumenettelyistä ja rekisterinpitäjän tehtävistä säädetään ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (30/1998), jäljempänä yhteishakuasetus. Yhteishakuasetuksen 1 :n mukaan yhteishakua käytetään otettaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiolaissa tarkoitettuun lukiokoulutukseen. Pykälän 2 momentissa on lueteltu ne koulutukset, joihin yhteishakua ei kuitenkaan sovelleta. Yhteishakua ei käytetä otettaessa opiskelijoita muun muassa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :ssä tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen, vammaisten valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen taikka maahanmuuttajille tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen. Yhteishakuasetuksen 1 :n 3 momentissa rajataan yhteishaun käyttöalaa myös siten, että henkilö, jolla on perusopetuksen jälkeen suoritettu ammatillinen perustutkinto, muu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto ei voi hakeutua yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen. Viimeksi mainittu käyttöalan rajaus perustuu yhteiskuntatakuun mukaiseen nuorten koulutukseen pääsyn turvaamiseen. Rajaus otettiin käyttöön ensimmäisen kerran syksyn 2013 yhteishaussa, jossa haettiin keväällä 2014 alkaneeseen koulutukseen. Yhteishakuasetuksen 2 :ssä säädetään yhteishaun toteuttamisesta. Säännöksen mukaan yhteishaun käyttöalaan kuuluvaan koulutukseen haetaan yhdellä hakemuksella. Yhteishaku toteutetaan opiskelijavalintarekisterilaissa tarkoitetun ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisterin avulla. Yhteishakuasetuksen 2 :n mukaan yhteishaussa ja siihen liittyvässä täydennyshaussa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamia opiskelijaksi ottamisen perusteita ja aikatauluja. Täydennyshakua voidaan käyttää täytettäessä yhteishaun tu-

2 2 losten julkistamisen jälkeen vapaaksi jääneitä aloituspaikkoja ja siinä noudatetaan yhteishaun menettelyitä. Täydennyshakua on käytetty keväällä järjestettävän yhteishaun yhteydessä, mutta ei syksyllä järjestettävässä yhteishaussa. Yhteishaun ja siihen mahdollisesti liittyvän täydennyshaun päättymisen jälkeen koulutuksen järjestäjät voivat täyttää vapaaksi jääneet opiskelupaikat joustavasti lisähakuja käyttäen. Oppijan verkkopalvelut -hankkeessa kehitetään oppijoiden ja koulutuksen järjestäjien sähköistä asiointia. Hankekokonaisuudessa uusitaan kaikki Opetushallituksen ylläpitämät haku- ja valintajärjestelmät sekä tuotetaan uusia tieto- ja hakupalveluita. Oppijan verkkopalveluiden puitteissa on tarkoitus myös koota kattavasti yhteen tietoa eri oppilaitosten koulutustarjonnasta. Uudistettujen haku- ja valintapalveluiden ensimmäisenä vaiheena otettiin syksyllä 2013 käyttöön opintopolku.fi -hakupalvelu. Palvelu sisältää tietoa koulutustarjonnasta ja sen kautta voidaan myös hakea koulutuksiin. Uudistettu hakupalvelu oli käytössä ensimmäisen kerran syksyllä 2013 toteutetussa ammatillisen koulutuksen yhteishaussa, jossa hakeuduttiin keväällä 2014 alkaneeseen koulutukseen. Tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjät voisivat täyttää vapaana olevat opiskelupaikat mahdollisimman joustavasti. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa, että opintoalaa vaihtava opiskelija voisi tarvittaessa mahdollisimman joustavasti siirtyä toiseen koulutukseen myös kesken lukuvuoden ilman varsinaiseen yhteishakuun osallistumista. Uudet hakupalvelut mahdollistavat kuitenkin sen, että koulutuksen järjestäjät voivat ilmoittaa tiedot yhteisten hakujen jälkeen vapaana olevasta tai kesken lukuvuoden vapautuvasta koulutustarjonnasta opintopolku.fi -palveluun, jossa tiedot haussa olevasta koulutuksesta ovat keskitetysti kaikkien opiskelupaikkaa hakevien saatavilla. Opiskelijaksi ottamisen perusteet Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :n 5 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää tarkemmin opiskelijaksi ottamisen perusteista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut asetuksen opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa (4/2013). Asetuksen 2 :n mukaan asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka on tarkoitettu perusopetuksen tai lukion oppimäärän suorittaneille. Asetusta ei sovelleta otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka järjestetään erityisopetuksena erityisen koulutustehtävän perusteella, vieraskielisenä tai näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena taikka otettaessa opiskelijoita, joilla on jo ammatillinen perustutkinto, muu perusopetuksen jälkeen suoritettu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto. Asetusta ei sovelleta myöskään otettaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :ssä tarkoitettuihin valmistaviin ja valmentaviin koulutuksiin. Asetuksen soveltamisala on yhteneväinen yhteishaun käyttöalan kanssa eli asetusta sovelletaan yhteishaussa mukana olevaan ammatilliseen koulutukseen. Asetuksen 1 :n 2 momentissa säädetään asetusta noudatettavan siitä riippumatta, haetaanko koulutukseen yhteishakujärjestelmän kautta vai ei. Asetuksella säädettyjä opiskelijaksi ottamisen perusteita tulee siis noudattaa yhteishaun käyttöalaan kuuluvan koulutuksen osalta myös täytettäessä yhteishaun jälkeen vapaaksi jääneitä paikkoja.

3 3 Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen 23 :n mukaan koulutuksen järjestäjä voi opiskelijan henkilöön liittyvien syiden perusteella ottaa enintään 30 prosenttia kuhunkin hakukohteeseen otettavista opiskelijoista opiskelijan saamasta valintapistemäärästä riippumatta. Säännöksen mukaan opiskelijan henkilöön liittyviä syitä ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt ja koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet. Hakijan koulutustarve ja edellytykset suoriutua opinnoista tulee arvioida ja ottaa huomioon, kun valintapistemäärästä poiketaan. Asetuksen 22 :n mukaan harkintaan perustuvaa valintaa voidaan käyttää siitä riippumatta, onko koulutus mukana yhteishakujärjestelmässä vai ei. Lukiolain 20 :n 3 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin opiskelijaksi ottamisen perusteista. Lukiokoulutuksen osalta on annettu opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa (856/2006). Asetuksen soveltamisalasäännöksen mukaan asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita lukiokoulutukseen. Asetuksen 2 :n 4 momentin mukaan asetusta sovelletaan myös yhteishakuajankohdan jälkeen tehtäviin valintoihin. Asetuksen 4 :n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä päättää aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen ottamisen perusteista eli asetusta ei sovelleta aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen. Asetusta ei sovelleta myöskään maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävään lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen, koska kyseinen koulutus ei ole asetuksen 1 :n soveltamisalasäännöksessä tarkoitettua lukiokoulutusta. Opiskelijavalintarekisteri ja opiskelijavalinta Opiskelijavalintarekisterilain 1 :n 2 momentin mukaan opiskelijavalintarekisteriä ylläpitää Opetushallitus. Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen järjestäjät osallistuvat rekisterinpitoon ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen koulutuksen hakurekisterin osalta. Opiskelijavalintarekisterilain 1 a :n mukaan Opetushallitus vastaa opiskelijavalintarekisterin tietojen kokoamisesta ja hakujärjestelmien valtakunnallisesta toteutuksesta sekä koulutukseen hakemiseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvästä yleisesti tiedottamisesta, ohjauksesta ja neuvonnasta. Rekisterinpitäjän tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella. Opetushallituksen tehtävistä yhteishaun järjestämisessä ja rekisterinpitäjänä säädetään yhteishakuasetuksen 3 :n 1 momentissa. Säännöksen mukaan Opetushallitus vastaa yhteishaun valtakunnallisesta toteuttamisesta, yhteishaun käyttöalaan kuuluvien hakemusten vastaanottamisesta, käsittelemisestä ja säilyttämisestä. Lisäksi Opetushallitus päättää opiskelijavalintarekisterin pitoon liittyvästä tarkemmasta aikataulusta. Opetushallituksen tehtävänä on myös yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa tuottaa tietoa edistämään opiskelupaikkaa vaille jääneiden hakeutumista koulutukseen tai työelämään. Yhteishakuasetuksen 4 :ssä säädetään hakutoiveista. Säännöksen 1 momentin mukaan hakija voi yhteishaussa esittää enintään viisi hakutoivetta, jotka otetaan huomioon esitetyssä hakutoivejärjestyksessä. Hakija voi muuttaa hakutoiveitaan vain hakuaikana.

4 4 Yhteishakuasetuksen 3 :n 2 momentissa säädetään koulutuksen järjestäjien tehtävistä yhteishaun järjestämisessä ja rekisterinpitäjänä. Säännöksen mukaan koulutuksen järjestäjät tallentavat ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisteriin koulutustarjontaa koskevat tiedot, opiskelijaksi ottamisen perusteet sekä muut opiskelijaksi ottamisen edellyttämät tiedot. Muita opiskelijaksi ottamisen edellyttämiä tietoja ovat esimerkiksi tiedot pääsy- ja soveltuvuuskokeiden tuloksista sekä harkinnan varaiseen valintaan perustuvista opiskelijavalintapäätöksistä. Yhteishakuasetuksen 4 :n 3 momentin mukaan hakurekisteri tuottaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamista koskevan valintaesityksen. Säännöksen mukaan koulutuksen järjestäjä valitsee hakijan ylimmälle hakutoiveelle, johon hänen valintapisteensä riittävät. Hakija voi tulla valituksi varasijalta vain ylempiin hakutoiveisiinsa. Yhteishakuasetuksen 3 :n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjät tallentavat myös tiedot opiskelupaikan vastaanottaneista. Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus Perusopetuksen päättänyt henkilö hakeutuu tyypillisesti ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen perustutkintoon johtavaan peruskoulutukseen tai lukiolaissa tarkoitettuun lukiokoulutukseen. Näihin tutkintotavoitteisiin koulutuksiin haetaan pääsääntöisesti yhteishaun kautta. Perusopetuksen päättänyt henkilö voi hakeutua myös erilaisiin perusopetuksen päättäneille tarkoitettuihin valmistaviin koulutuksiin, jos hän ei suoraan perusopetuksen jälkeen halua vielä siirtyä tutkintotavoitteiseen toisen asteen koulutukseen taikka jos hän ei hakeutumisesta huolimatta ole saanut opiskelupaikkaa tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Valmistavien koulutusten kesto vaihtelee yhdestä lukukaudesta yhteen lukuvuoteen. Perusopetuslaissa säädetään perusopetuksen oppimäärän suorittaneille annettavasta lisäopetuksesta. Perusopetusasetuksen (852/1998) 3 :n mukaan lisäopetukseen voidaan ottaa oppilaaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Lisäopetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua ja ehkäistä syrjäytymistä. Syksyllä 2013 lisäopetukseen osallistui noin oppilasta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :ssä säädetään erilaisista valmistavista ja valmentavista koulutuksista. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n mukaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta (ammattistartti). Vammaisille opiskelijoille voidaan järjestää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Lisäksi maahanmuuttajille voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Lain 3 :ssä säädetään myös muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävästä kotitalousopetuksesta, joka voidaan lukea ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuihin valmistaviin koulutuksiin kuuluvaksi. Syksyllä 2013 ammattistartilla opiskeli noin opiskelijaa, vammaisille opiskelijoille tarkoitetussa valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa noin opiskelijaa, maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa noin opiskelijaa ja kotitalousopetuksessa noin 300 opiskelijaa. Lukiolakiin on 1 päivänä helmikuuta 2014 voimaan tulleella lainmuutoksella lisätty säännökset maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävästä lukiokoulutukseen

5 5 valmistavasta koulutuksesta. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten ja sitä järjestetään sekä nuorille että aikuisille. Koulutusta voidaan järjestää ensimmäisen kerran syyslukukaudella Hallituksen esityksessä esitettyjen arvioiden mukaan syksyllä 2014 aloittaisi nuorille suunnatussa lukiokoulutuksen valmistavassa koulutuksessa noin 190 opiskelijaa ja yli 18-vuotiaille suunnatussa valmistavassa koulutuksessa noin 95 opiskelijaa. Perusopetuksen lisäopetus tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :ssä tarkoitetut valmistavat ja valmentavat koulutukset eivät kuulu yhteishaun käyttöalaan. Myöskään lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta ei ole tarkoitus ottaa mukaan yhteishaun käyttöalaan. Oppilaat ja opiskelijat yhteishaun ulkopuolisiin koulutuksiin valitaan erillishakujen kautta. Tällöin opetuksen ja koulutuksen järjestäjät määrittelevät erillishakujen aikataulut, valintaperusteet, hakulomakkeet, tarvittavat liitteet ja muut hakemiseen liittyvät käytännöt. Hakiessaan yhteishaun ulkopuoliseen koulutukseen, hakija joutuu erikseen selvittämään kunkin oppilaitoksen koulutustarjonnan ja hakuajat sekä toimittamaan useita erillisiä hakemuksia hakiessaan useampaan kuin yhteen oppilaitokseen. 2 Keskeiset ehdotukset Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyt Uudistettujen hakupalveluiden seuraavassa vaiheessa on tarkoitus ottaa käyttöön perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku- ja valintapalvelut kesällä Ehdotuksen mukaan uusien yhteisten hakumenettelyiden piiriin tulisivat ensivaiheessa 1. perusopetuslaissa tarkoitettu perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokka), 2. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitettu ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammatti-startti), 3. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitettu maahanmuuttajille tarkoitettu ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, 4. lukiolaissa tarkoitettu maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävä lukiokoulutukseen valmistava koulutus. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus sekä kotitalousopetus on tarkoitus yhdistää yhdeksi yhtenäiseksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaksi koulutuskokonaisuudeksi. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2014 ja uuden kokonaisuuden mukaista ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta järjestettäisiin ensimmäisen kerran syksyllä Uuden valmentavan koulutuksen on tarkoitus olla mukana yhteisissä hakumenettelyissä keväällä 2015, jolloin hakeudutaan syksyllä 2015 alkavaan koulutukseen.

6 6 Yhteisten hakumenettelyiden käyttöönoton mahdollistamiseksi on tehty muutoksia perusopetuslakiin (L 1263/2013) sekä opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin (L 1262/2013). Muutokset tulivat voimaan vuoden 2014 alusta. Perusopetuslakiin lisättiin uusi 28 a, joka sisältää valtuuden säätää hakumenettelystä lisäopetukseen valtioneuvoston asetuksella. Kyseinen valtuutussäännös oli tarpeen lisätä, jotta myös perusopetuksen lisäopetuksessa voitaisiin ottaa käyttöön yhteiset hakumenettelyt. Samalla muutettiin myös opiskelijavalintarekisterilakia, jotta hakurekisteriä voidaan käyttää myös valittaessa oppilaita perusopetuksen lisäopetukseen. Kesällä 2014 on tarkoitus järjestää ensimmäistä kertaa perusopetuksen jälkeisten valmistavien koulutusten yhteinen haku. Valmistavan koulutuksen haku olisi varsinaisesta yhteishausta erillinen haku, joka järjestettäisiin yhteishaun valintatulosten julkistamisen jälkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut ehdollisen päätöksen (OKM/34/592/2013) perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haun aikatauluista vuonna Päätöksen mukaan haku syksyllä 2014 alkavaan koulutukseen on Päätös oli tarpeen tehdä ehdollisena ennen lakien ja asetusten vahvistamista, jotta opetuksen ja koulutuksen järjestäjille sekä perusopetuksen oppilaanohjaajille pystyttiin varaamaan riittävä aika yhteisiin hakumenettelyihin valmistautumiseen. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhteisen haun tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää oppilas- ja opiskelijavalintaan liittyviä menettelyitä sekä opiskelijaksi hakeutuvan henkilön että opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kannalta. Haku toteutettaisiin opiskelijavalintarekisterilaissa tarkoitetun ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen koulutuksen hakurekisterin eli opintopolku.fi palvelun avulla. Keskitettyä tietoa yhteishaun ulkopuolisista koulutuksista ja niiden hakuajoista ei aiemmin ole ollut helposti saatavissa, mutta uudessa opintopolku.fi -palvelussa tieto koulutustarjonnasta on saatavilla keskitetysti yhdessä paikassa. Yhteisten hakumenettelyiden avulla henkilö voisi hakea eri oppilaitoksissa järjestettäviin perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin yhdellä hakemuksella yhteisen hakuajan puitteissa. Voimassa olevaa sääntelyä vastaavasti opetus- ja kulttuuriministeriö päättäisi vuosittain seuraavan kalenterivuoden yhteisten hakujen aikatauluista. Koulutuksen järjestäjien olisi kuitenkin mahdollista järjestää hakuja myös muina ajankohtina, sillä erityisesti aikuisille suunnattua koulutusta alkaa myös muina ajankohtina kuin syyslukukauden alussa. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haut poikkeaisivat varsinaisesta yhteishausta siinä, että opiskelijavalintaa ei suoritettaisi valintapisteiden tai muiden yhteisten valintaperusteiden perusteella. Kukin opetuksen ja koulutuksen järjestäjä päättäisi oppilaiden ja opiskelijoiden valintaperusteista itsenäisesti ja suorittaisi alustavan oppilas- ja opiskelijavalinnan erillisvalintojen tapaan. Näiden tietojen ja hakijoiden hakutoivejärjestyksen perusteella hakurekisterissä suoritettaisiin opiskelupaikkojen sijoittelu. Perusopetuksen jälkeistä valmistavaa koulutusta koskevat muutokset voitaisiin tehdä voimassa olevaan yhteishakuasetukseen tai antamalla valmistavan koulutuksen hakua

7 7 koskeva uusi erillinen valtioneuvoston asetus. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakujen menettelyt ovat pitkälti yhtenevät yhteishakuasetuksen sääntelyn kanssa, mutta edellyttäisivät kuitenkin ainakin teknisluonteisia muutoksia kaikkiin voimassa olevan yhteishakuasetuksen pykäliin. Näin ollen ehdotetaan annettavaksi uusi valtioneuvoston asetus, jossa säädettäisiin ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta sekä perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhteisestä hausta. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakua koskevaan sääntelyyn ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia. Erillishaut tutkinnon jo suorittaneille hakijoille Hallitusohjelman kirjauksen mukaan oppilaitosta vaihtaville ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja. Voimassa olevan sääntelyn lähtökohtana on, että koulutuksen järjestäjä päättää hakumenettelyistä, jos muuta ei ole säädetty. Voimassa olevan yhteishakuasetuksen 1 :n 3 momentin säännös, jonka mukaan ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon jo suorittanut henkilö ei voi hakeutua yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen, on kuitenkin käytännössä aiheuttanut epäselvyyttä. Kysymyksiä on esiintynyt siitä, voidaanko tutkinnon jo suorittaneita henkilöitä valita enää ollenkaan yhteishaun käyttöalaan kuuluvaan koulutukseen sekä siitä, miten opiskelijavalinta näille henkilöille tarkoitetussa ammatillisessa peruskoulutuksessa tulisi toteuttaa. Selkeyden vuoksi asetukseen ehdotetaankin lisättäväksi säännös, jossa todettaisiin koulutuksen järjestäjä päättävän hakumenettelyistä otettaessa ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon jo suorittaneita henkilöitä yhteishaun käyttöalaan kuuluvaan ammatilliseen koulutukseen. Vastaavaa periaatetta noudatetaan myös opiskelijaksi ottamisen perusteissa, sillä opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen 2 :n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisen perusteista otettaessa opiskelijoita, joilla on jo ammatillinen perustutkinto, muu perusopetuksen jälkeen suoritettu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto. Vapaana olevien opiskelupaikkojen lisähaut Voimassa olevan sääntelyn lähtökohtana on myös, että yhteishaun ja siihen mahdollisesti liittyvän täydennyshaun jälkeen vapaana olevien aloituspaikkojen sekä kesken lukuvuotta vapautuvien opiskelupaikkojen hakumenettelyistä päättää koulutuksen järjestäjä. Asiaa ei kuitenkaan ole nimenomaisesti säädetty, mikä on käytännössä aiheuttanut epäselvyyttä. Menettelyiden selkeyttämiseksi asetukseen ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan edellä mainituissa tilanteissa opiskelupaikkojen hakumenettelyistä päättäisi koulutuksen järjestäjä. Tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjät voisivat täyttää vapaana olevat opiskelijapaikat mahdollisimman joustavasti. Koulutuksen järjestäjät voivat ilmoittaa tiedot vapaana olevasta koulutustarjonnasta opintopolku.fi -palveluun, jossa tiedot ovat keskitetysti kaikkien vailla opiskelupaikkaa olevien tai koulutusalan vaihtoa suunnittelevien hakijoiden saatavilla. Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen 1 :n 2 momentin mukaan asetusta noudatetaan siitä riippumatta, haetaanko koulutukseen yhteishakujärjestelmän kautta vai ei.

8 8 Tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta Voimassa olevan yhteishakuasetuksen mukaan hakurekisteriin tallennetaan tiedot opiskelupaikan vastaanottaneista. Käytännössä tiedot opiskelupaikan vastaanottaneista tallennetaan vain yhteishakujärjestelmän kautta toteutettavissa hauissa. Tietoa opiskelupaikan vastaanottamisesta sen sijaan ei tallenneta, jos opiskelupaikka on otettu vastaan yhteishaun päättymisen jälkeen järjestetyissä lisähauissa tai muutoin lukuvuoden aikana. Hakijoiden sijoittumisen seuraamiseen kannalta olisi tärkeää, että opiskelijavalintarekisteristä olisi saatavissa tieto myös muista kuin yhteishaussa opiskelupaikan vastaanottaneista henkilöistä. Asetukseen ehdotetaankin lisättäväksi säännös, jonka mukaan tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun tai perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haun käyttöalaan kuuluvan koulutuksen osalta tulisi ilmoittaa myös silloin, kun opiskelupaikka on otettu vastaan muutoin kuin asetuksessa säädettyjen hakumenettelyiden kautta. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tulisi ilmoittaa tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta myös yhteisten hakujen päättymisen jälkeisissä lisähauissa sekä silloin, jos henkilö on ottanut opiskelupaikan vastaan kesken lukuvuoden. 3 Esityksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Muut vaikutukset Esityksen mukaisista uusista hakumenettelyistä aiheutuvat muutokset opiskelijavalintarekisteriin sisältyvät Oppijan verkkopalvelut -hankkeessa rakennettavien palveluiden kokonaiskustannuksiin. Esityksellä ei olisi taloudellisia vaikutuksia opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhteiset hakumenettelyt lisäisivät opiskelijavalintaan liittyvää työmäärää Opetushallituksessa. Yhteishaun lisäksi Opetushallituksen ylläpitämän hakurekisterin avulla suoritettaisiin oppilas- ja opiskelijavalinta myös perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin. Oppilas- ja opiskelijavalinta on jo nyt opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tehtävänä. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhteiset hakumenettelyt muuttaisivat jossain määrin opetuksen ja koulutuksen järjestäjien oppilas- ja opiskelijavalinnan toimintatapoja. Valintoihin liittyvän hallinnollisen työn määrän ei arvioida kuitenkaan kokonaisuutena lisääntyvän. Ehdotetut muutokset selkeyttäisivät ja yhtenäistäisivät oppilas- ja opiskelijavalintaan liittyviä käytäntöjä. Nykytilaa vastaavasti opetuksen ja koulutuksen järjestäjät määrittelisivät oppilaaksi tai opiskelijaksi ottamisen perusteet. Koulutustarjonnasta tiedottaminen voitaisiin hoitaa keskitetysti opintopolku.fi -palvelun avulla. Yhteisissä hauissa mukana olevissa koulutuksissa koulutuksen järjestäjän tulisi noudattaa opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaa yhteistä hakuaikaa ja toimittaa Opetushallituksen määrittelemän aikataulun mukaisesti tiedot koulutustarjonnasta sekä hakijoista opiskelijavalintarekisteriin.

9 9 Hakemusten käsittelyä koskeva menettely muuttuisi jonkin verran. Hakijat eivät toimittaisi hakemuksia suoraan koulutuksen järjestäjälle, vaan hakemukset olisivat saatavissa hakurekisterin kautta. Tarvittavat liitteet toimitettaisiin kuitenkin suoraan koulutuksen järjestäjille. Opiskelijoiden valintaa koskeva päätöksenteko muuttuisi siten, että koulutuksen järjestäjät tekisivät ensin ehdotuksen valittavista ja varasijalla olevista sekä hylätyistä hakijoista ja ilmoittaisivat nämä tiedot opiskelijavalintarekisteriin. Opiskelijapaikkojen jakautuminen suoritettaisiin tallennettujen ehdotusten perusteella keskitetysti valintarekisterin avulla. Opiskelupaikkojen perumiseen ja varasijoilta tehtäviin valintoihin liittyvä hallinnollinen työ vähenisi oppilaitoksissa, koska keskitetyn valintamenettelyn kautta hakija tulisi valituksi vain siihen järjestyksessä ensimmäiseen hakutoiveeseen, johon koulutuksen järjestäjä on esittänyt hakijan hyväksyttäväksi. 4 Asian valmistelu ja lausunnot Esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyistä on pyydetty lausunnot keskeisiltä sidosryhmiltä kesällä Asetusmuutos oli lausuntokierroksella opiskelijavalintarekisterilakiin ja perusopetuslakiin jo tehtyjä vuoden 2014 alusta voimaan tulleita muutoksia koskeneen lausuntopyynnön yhteydessä. Lausuntopyyntöön vastaamisen määräaika päättyi ja lausuntopyyntöön vastasi yhteensä 45 lausunnonantajaa. Osa lausunnonantajista oli korkeakouluja, joten kaikki lausuntopyyntöön vastanneet eivät lausuneet esityksistä perusopetuksen jälkeisiä yhteisiä hakumenettelyitä koskevin osin. Asiaan annetuissa lausunnoissa kannatettiin perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteisten hakumenettelyiden käyttöönottoa. Lausunnoissa tuotiin kuitenkin esille valmistavan koulutuksen hakuaikaan liittyviä kannanottoja. Osa lausunnonantajista piti ongelmallisena hakuajan sijoittumista kesäkuukausille. Lausunnoissa tuotiin esille opinto-ohjaukseen liittyviä haasteita ja huoli siitä, saavatko hakijat riittävää ohjausta valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, jos hakuaika sijoittuu oppilaitosten henkilöstön kesälomakuukausien ajalle. Esityksen valmistelun yhteydessä on tarkasteltu eri vaihtoehtoja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakuajan sijoittamiseksi. Jos hakijalla on valmiudet aloittaa tutkintotavoitteisessa koulutuksessa, tutkintotavoitteisen koulutuksen tulee olla hakijalle ensisijainen vaihtoehto. Haku yhteishaun kanssa samaan aikaan nähtiinkin ongelmalliseksi, koska tällöin valmistaviin koulutuksiin saattaisi hakea runsaasti myös sellaisia hakijoita, joiden ensisijainen ja tarkoituksenmukaisin tavoite on saada opiskelupaikka tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Valmistelun yhteydessä on tiedostettu kesäkuukausiin sijoittuvan hakuajan opinto-ohjaukselle aiheuttamat haasteet. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen koulutustarjonta on kuitenkin tiedossa jo keväällä samanaikaisesti yhteishaussa mukana olevan koulutustarjonnan kanssa, joten opinto-ohjaajat voivat jo tällöin ohjata ja neuvoa oppilaita myös näihin koulutuksiin hakeutumisessa.

10 10 5 Voimaantulo Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää hakuajoista vuosittain. Kesällä 2014 toteutettavan haun toimivuutta tullaan arvioimaan ja hakuajan sijoittumista voidaan muuttaa vuonna 2015 toteutettavissa hauissa. Lausunnoissa esitettyjen kannanottojen perusteella on pyritty selkeyttämään yhteishaun ulkopuolisia erillis- ja lisähakuja koskevaa sääntelyä. Lausunnoissa pidettiin tärkeänä, että opintopolku.fi -palvelusta olisi saatavilla ajantasainen tieto vapaana olevasta koulutustarjonnasta. Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. Asetus tulisi voimaan 1 päivänä toukokuuta Asetusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Ennen mainittua ajankohtaa alkavaan koulutukseen sovellettaisiin asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Asetuksella kumottaisiin ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annettu valtioneuvoston asetus (30/2008). Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku syksyllä 2014 alkavaan koulutukseen järjestetään keväällä Hakuaika tutkintotavoitteiseen ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen oli ja opiskelijavalinnan tulokset julkistetaan Tällä asetuksella säädettävät yhteishakua koskevat menettelyt ovat yhtenevät voimassa olevan yhteishakuasetuksen kanssa, joten voimassa olevan asetuksen kumoaminen ja uuden asetuksen voimaantulo yhteishaun hakuajan päättymisen jälkeen ei käytännössä vaikuta kevään 2014 yhteishaun toteuttamiseen. 6 Pykäläkohtaiset perustelut Asetuksen nimi Asetuksen nimeksi ehdotetaan valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä, koska asetuksella säädettäisiin muistakin hakumenettelyistä kuin ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on kuitenkin vakiintunut nimitys ja sitä käytettäisiin edelleen kyseisen haun nimenä. 1. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Asetuksen 1 :ssä säädettäisiin ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun käyttöalasta. Voimassa olevan yhteishakuasetuksen 1 :n 1 momenttia vastaavasti yhteishakua käytettäisiin otettaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen, lukiolaissa tarkoitettuun lukiokoulutukseen sekä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävään kotitalousopetukseen.

11 11 Pykälän 2 momentissa lueteltaisiin koulutukset, joihin yhteishakua ei käytetä. Säännökseen ehdotetaan lisättäväksi, että yhteishakua ei käytettäisi otettaessa opiskelijoita maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävään lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen (8 kohta). Muilta osin säännös vastaisi voimassa olevan yhteishakuasetuksen 1 :n 2 momentin säännöstä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin voimassa olevan yhteishakuasetuksen 1 :n 3 momentin säännöstä vastaavasti, että yhteishaussa ei voi hakeutua ammatilliseen koulutukseen, jos on perusopetuksen jälkeen suorittanut ammatillisen perustutkinnon, muun ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon. Yhteishaun käyttöalan rajausta on sovellettu ensimmäisen kerran syksyllä 2013 toteutetussa yhteishaussa. Säännös ei kuitenkaan rajoita tutkinnon jo suorittaneiden henkilöiden oikeutta hakeutua ja osallistua ammatilliseen koulutukseen, vaan tarkoituksena on ohjata tutkinnon jo suorittaneet henkilöt hyödyntämään yhteishaun ulkopuolisia haku- ja siirtymäpalveluita. Jos hakumenettelyistä ei ole säädetty valtioneuvoston asetuksella, niistä päättää koulutuksen järjestäjä. Yhteishakuasetuksen muutoksen jälkeen on kuitenkin osittain ollut epäselvää, miten tutkinnon jo suorittaneet henkilöt voivat hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen. Asetuksen 1 :n 3 momenttiin ehdotetaan selkeyden vuoksi lisättäväksi tätä koskeva säännös. Ehdotetun säännöksen mukaan koulutuksen järjestäjä päättäisi hakumenettelystä otettaessa yhteishaun käyttöalaan kuuluvaan ammatilliseen koulutukseen henkilöitä, jotka ovat jo aiemmin suorittaneet ammatillisen perustutkinnon, muun ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon. 2. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku 3. Lisähaut Asetuksen 2 :ssä säädettäisiin perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haun soveltamisalaan kuuluvista koulutuksista. Ehdotetun säännöksen mukaan perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakua sovellettaisiin otettaessa opiskelijoita perusopetuslaissa tarkoitettuun lisäopetukseen, lukiolaissa tarkoitettuun maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävään lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen sekä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen sekä maahanmuuttajille järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen. Asetuksen 3 :ssä säädettäisiin niin sanotuista lisähauista. Säännös olisi uusi. Lisähauilla tarkoitettaisiin ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun tai perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haun käyttöalaan kuuluvan koulutuksen vapaana olevien opiskelupaikkojen täyttämistä muutoin kuin asetuksessa tarkoitettujen yhteisten hakumenettelyiden kautta. Lisähakujen kautta voitaisiin täyttää yhteisten hakujen päättymisen jälkeen vapaana olevia aloituspaikkoja sekä kesken lukuvuotta vapautuvia opiskelupaikkoja. Lisähakujen avulla voitaisiin mahdollistaa myös opintoalaa vaihtavan opiskelijan joustava siirtyminen toiseen koulutukseen kesken lukuvuoden ilman, että hakijan tarvitsee osallistua yhteishakuun. Lisähauilla ei tarkoitettaisi hakeutumista yhteisten hakumenettelyiden käyttöalan ulkopuolisiin koulutuksiin (ns. erillisvalinnat).

12 12 Lisähakujen hakumenettelyiden tulee olla mahdollisimman joustavia. Ehdotetun säännöksen mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjät päättäisivät hakumenettelyistä täytettäessä asetuksessa tarkoitettujen hakujen päättymisen jälkeen täyttämättä jääneitä opiskelupaikkoja. Hakumenettelystä päättäminen tarkoittaisi muun muassa hakuajoista ja hakemuksen toimittamisesta päättämistä. Pääsääntöisesti vapaana olevat opiskelupaikat ilmoitettaisiin opintopolku.fi -hakupalveluun, jossa vapaana oleva koulutustarjonta olisi kaikkien hakijoiden nähtävissä. Säännöksessä mainittu oikeus päättää hakumenettelyistä ei tarkoittaisi oikeutta päättää opiskelijaksi ottamisen perusteista. Yhteishaun käyttöalaan kuuluvissa koulutuksissa tulisi noudattaa laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädettyjä opiskelijaksi ottamisen perusteita myös lisähakujen yhteydessä. 4. Opiskelijaksi ottamisen perusteet 5. Hakurekisteri 6. Hakujen aikataulut Asetuksen 4 :ssä momentissa olisi informatiivinen säännös, jonka mukaan opiskelijaksi ottamisen perusteista on voimassa, mitä niistä laissa tai sen nojalla säädetään. Ehdotettavalla valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin ainoastaan hakumenettelyistä, ei opiskelijaksi ottamisen perusteista. Asetuksen 5 :ssä säädettäisiin, että asetuksessa tarkoitetut haut toteutetaan opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 1 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen koulutuksen hakurekisterin avulla. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa sekä perusopetuksen jälkeisen koulutuksen haussa käytettäisiin siis yhteistä hakurekisteriä. Hakurekisterin käyttötarkoituksesta, tietosisällöstä, tietolähteistä ja tietojen luovuttamisesta säädetään opiskelijavalintarekisterilaissa. Asetuksen 5 :ssä säädettäisiin hakujen aikatauluista päättämisestä. Ehdotetun säännöksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö päättäisi hauissa ja niihin liittyvissä täydennyshauissa noudatettavista aikatauluista. Hakujen aikatauluista päättäminen vastaisi voimassa olevan yhteishakuasetuksen 2 :n sääntelyä. Hauissa noudatettavista aikatauluista päättämisellä tarkoitettaisiin hakijan oikeuksiin liittyvistä ajankohdista, kuten hakuajasta, tulosten julkistamisen ajankohdasta sekä opiskelupaikan vastaanottamisen ja varasijojen voimassaolon määräajasta päättämistä. Asetuksen 7 :n nojalla Opetushallitus päättäisi hakurekisterin ylläpitoon liittyvästä tarkemmasta aikataulusta. 7. Opetushallituksen tehtävät Opiskelijavalintarekisterilain 1 a :n mukaan Opetushallitus vastaa opiskelijavalintarekisterin tietojen kokoamisesta ja hakujärjestelmien valtakunnallisesta toteutuksesta sekä koulutukseen hakemiseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvästä yleisestä tiedottamisesta, ohjauksesta ja neuvonnasta. Säännöksen mukaan rekisterinpitäjän tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella.

13 13 Asetuksen 7 :ssä säädettäisiin Opetushallituksen tehtävistä rekisterinpitäjänä. Säädetyt tehtävät vastaisivat voimassa olevan yhteishakuasetuksen 3 :n 1 momentissa määriteltyjä tehtäviä. Ehdotetun säännöksen 1 momentin mukaan Opetushallitus vastaisi hakujen valtakunnallisesta toteuttamisesta sekä hakemusten vastaanottamisesta, käsittelemisestä ja säilyttämisestä. Käytännössä Opetushallitus toteuttaisi tämän tehtävän opintopolku.fi -hakupalvelun avulla. Opetushallitus määräisi myös opiskelijavalintarekisterin pitoon liittyvästä tarkemmasta aikataulusta kuten siitä, mihin mennessä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulee ilmoittaa koulutustarjontaa tai hakijoita koskevat tiedot hakurekisteriin. Ehdotetun säännöksen 2 momentin mukaan Opetushallituksen tehtävänä olisi lisäksi tuottaa yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa tietoa, joka edistäisi opiskelupaikkaa vaille jääneiden hakeutumista koulutukseen ja työelämään. 8. Hakurekisteriin ilmoitettavat tiedot Asetuksen 8 :ssä säädettäisiin tiedoista, jotka opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tulisi ilmoittaa hakurekisteriin. Pykälän 1 momentissa mainitut tiedot vastaisivat voimassa olevan yhteishakuasetuksen 3 :n 2 momentissa mainittuja tietoja, jotka koulutuksen järjestäjän tulee tallentaa hakurekisteriin. Käytännössä koulutuksen järjestäjät tallentavat tiedot opintopolku.fi -palvelun kautta. Ehdotetun säännöksen 1 momentin 1 kohdan mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tulisi ilmoittaa hakurekisteriin tiedot ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa tai perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa mukana olevasta koulutustarjonnasta. Säännöksen 2 kohdan mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tulisi ilmoittaa hakurekisteriin oppilaaksi tai opiskelijaksi ottamisen perusteet siltä osin, kuin se päättää niistä. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haun käyttöalaan kuuluvissa koulutuksissa ei ole yhteisiä valintaperusteita, vaan opetuksen tai koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisen perusteista. Lisäksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tulisi ilmoittaa muun muassa tiedot mahdollisten pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä sekä hakemukseen tarvittavista liitteistä. Säännöksen 3 kohdan mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tulisi ilmoittaa hakurekisteriin myös muut oppilaaksi ja opiskelijaksi ottamisessa tarvittavat tiedot. Oppilaaksi tai opiskelijaksi ottamisen edellyttämiä muita tietoja olisivat esimerkiksi tiedot pääsy- ja soveltuvuuskokeen tuloksesta, erilaisista lisänäytöistä annettavista valintapisteistä sekä harkintaan perustuvan valinnan päätöksistä. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haut poikkeaisivat varsinaisesta yhteishausta siinä, että opiskelijavalintaa ei suoritettaisi valintapisteiden tai muiden yhteisten valintaperusteiden mukaisesti. Kukin opetuksen tai koulutuksen järjestäjä päättäisi valintaperusteista itsenäisesti ja suorittaisi alustavan oppilas- ja opiskelijavalinnan erillisvalintojen tapaan. Lopullisen valinnan toteuttamiseksi opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tulisi ilmoittaa tiedot valittavaksi esitettävistä ja varasijalla olevista hakijoista opiskelijavalintarekisteriin. Tätä ilmoitusvelvollisuutta koskeva säännös olisi selkeyden vuoksi pykälän 2 momentissa, vaikka kyseisiä tietoja voitai-

14 14 siin pitää myös ehdotetun 1 momentin 3 kohdan mukaisina muina oppilaaksi ja opiskelijaksi ottamisen edellyttäminä tietoina. Näiden tietojen ja hakijoiden hakutoivejärjestyksen perusteella opiskelijavalintarekisterissä suoritettaisiin opiskelijapaikkojen sijoittelu. Opiskelijavalintarekisterilain 3 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan opiskelijavalintarekisteriin voidaan tallentaa muun muassa hakijan nimi, henkilötunnus tai muu vastaava tunnistetieto. Vuoden 2014 alusta lukien opiskelijavalintarekisteriin on lisätty säännökset oppijanumerosta. Opiskelijavalintarekisterilain 9 a :n mukaan oppijanumero annetaan, kun henkilöä koskevia tietoja ensimmäisen kerran tallennetaan opiskelijavalintarekisteriin. Lain 6 :n 3 momentin mukaan tieto oppijanumerosta säilytetään pysyvästi. Tiedot hakijoista voitaisiin ilmoittaa myös oppijanumeroa käyttäen, mikäli oppijanumero on opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tiedossa. 9. Hakemuksen toimittaminen 10. Hakutoiveet 11. Valintaesitys Asetuksen 9 :ssä säädettäisiin hakemuksen toimittamisesta. Ehdotetun säännöksen mukaan hakijan tulisi toimittaa hakemus Opetushallitukselle, mikä vastaisi voimassa olevaa käytäntöä. Hakemus voitaisiin toimittaa sähköisesti opintopolku.fi -hakupalvelun kautta tai paperilomakkeena. Nykyistä käytäntöä vastaavasti hakemuksen liitteet toimitettaisiin opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle. Hakemukseen tarvitaan liitteitä esimerkiksi haettaessa harkinnan varaiseen valintaan perustuvan haun kautta. Asetuksen 10 :ssä säädettäisiin hakemuksessa ilmoitettavista hakutoiveista. Ehdotetun 1 momentin säännöksen mukaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa mukana olevaan koulutukseen haettaisiin yhdellä hakemuksella, jossa hakija voisi esittää järjestyksessä enintään viisi hakutoivetta. Säännös vastaisi voimassa olevan yhteishakuasetuksen 4 :n 1 momentin säännöstä. Pykälän 1 momentin säännöksessä ehdotetaan säädettäväksi myös perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakutoiveista. Ehdotetun säännöksen mukaan perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa mukana oleviin koulutuksiin haettaisiin yhdellä hakemuksella, jossa hakija voisi esittää järjestyksessä enintään kolme hakutoivetta. Pykälän 2 momentin mukaan hakutoiveita tai niiden järjestystä ei voisi muuttaa hakuajan päätyttyä. Ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevan asetuksen 4 :n 1 momentin säännöstä. Asetuksen 11 :ssä säädettäisiin opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle hakurekisterin avulla tuotettavan valintaesityksen muodostamisesta. Ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevan yhteishakuasetuksen 4 :n 3 momentin säännöstä. Säännöstä ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että säännöksessä todettaisiin valintaesityksen sisältävän sekä valittavaksi esitettävät että varasijalla olevat hakijat, mikä vastaisi nykyistä käytäntöä. Ehdotetun säännöksen mukaan hakija esitettäisiin valittavaksi järjestyk-

15 15 sessä ensimmäiseen hakutoiveeseen, johon hän opiskelijaksi ottamisen perusteiden mukaisesti tulisi valituksi. Asetuksen 11 :ssä olisi myös varasijalta valitsemista koskeva säännös. Varasijalla oleva hakija voisi tulla valituksi vain sellaiseen opetukseen tai koulutukseen, joka järjestyksessä edeltää valintaesityksen mukaista hakutoivetta. Jos hakija esitetään valittavaksi esimerkiksi kolmantena hakutoiveena olevaan opetukseen tai koulutukseen, hän voisi tulla varasijalta valituksi ensimmäiseen tai toiseen hakutoiveeseensa, jos näistä vapautuu opiskelupaikka varasijojen voimassaolon aikana. Hakuajoista päättämisen yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriö päättäisi myös siitä, mihin mennessä hakijan tulee ottaa vastaan hänelle esitetty opiskelupaikka ja mihin asti varasijat ovat voimassa. Varasijojen voimassaolon aikana opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tulisi tarjota vapautuvia opiskelupaikkoja varasijalla oleville hakijoille. Hakijoita voidaan ottaa lisähakujen kautta vasta varasijojen voimassaolon päättymisen jälkeen tai jos varasijalla olevat hakijat ovat ilmoittaneet, etteivät halua ottaa vastaan heille tarjottua opiskelupaikkaa. 12. Päätös opiskelijaksi ottamisesta Asetuksen 12 :ssä säädettäisiin opiskelijaksi ottamista koskevan päätöksen tekemisestä. Säännös vastaisi sisällöllisesti voimassa olevan yhteishakuasetuksen 4 :n 3 momentin sääntelyä. Säännöksessä todetaan se periaate, että hallintopäätöstä opiskelijaksi ottamisesta ei tee hakurekisteri, vaan opetuksen tai koulutuksen järjestäjä. Säännöksen sanamuodon mukaan koulutuksen järjestäjän tulee valita hakija kyseiselle hakutoiveelle, eikä säännös mahdollista koulutuksen järjestäjän harkintaa. Järjestäjällä olisi kuitenkin mahdollisuus tarkistaa valintaesitys eikä virheellisiin tietoihin perustuva valintaesitys ei sitoisi koulutuksen järjestäjää. Perusopetuslain 28 b :ään, lukiolain 19 a :ään ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 26 a :ään on lisätty vuoden 2014 alussa voimaan tulleella lainmuutoksella säännökset, joissa säädetään opiskelijaksi ottamista koskevan päätöksen antamisesta eräissä tilanteissa. Säännös koskee tilanteita, joissa päätös oppilaaksi tai opiskelijaksi ottamisesta tehdään käyttäen asetuksella säädettyjä hakumenettelyitä, joissa useaan koulutukseen voidaan hakea yhdellä hakemuksella. Käytännössä tällaisia tilanteita olisivat ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku sekä perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku. Asetuksen 12 :n 2 momentissa olisikin tähän menettelyyn viittaava säännös. Perusopetuslain 28 b :n, lukiolain 19 a :n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 26 a :n säännösten mukaan valitsematta jättämisestä voidaan ilmoittaa hakijalle postitse kirjeellä, jos päätös oppilaaksi tai opiskelijaksi ottamisesta tehdään käyttäen asetuksella säädettyjä hakumenettelyitä, joissa useaan koulutukseen voidaan hakea yhdellä hakemuksella. Käytännössä hakijalle lähetetään tällöin kirje, jossa ilmoitetaan kaikkien hakutoiveiden osalta tieto opiskelijavalinnan tuloksesta eli hakijan saamista valintapisteistä ja hyväksytyn pistemäärän rajasta. Jos opiskelijavalinnan tuloksesta on ilmoitettu kirjeellä, koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijaksi ottamista koskeva kirjallinen päätös muutoksenhakuohjeineen hakijan pyynnöstä. Hakijan tulee kirjallisesti tai suullisesti pyytää päätöksen antamista 30 päivän kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedoksi ilmoituksen opiskelijavalinnan tuloksesta.

16 Tieto opiskelupaikan vastaanottaneista hakijoista 14. Voimaantulo Asetuksessa tarkoitetut haut toteutetaan opiskelijavalintarekisterilaissa hakurekisterin avulla. Opiskelijavalintarekisterilain 2 :n 2 momentin mukaan opiskelijavalintarekisteriä käytetään muun muassa opiskelijavalinnan ja opiskelupaikan vastaanottamisen järjestämiseen, koulutukseen hakeutumisen ja opiskelijavalinnan seuraamiseen sekä tietojen tuottamiseen hakijoista ja opiskelijaksi otetuista koulutusjärjestelmän seurantaa ja arviointia varten. Lain 3 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan opiskelijavalintarekisteriin voidaan tallentaa valinnan tulosta ja opiskelupaikan vastaanottamista koskevat tiedot. Hauissa noudatettavien aikataulujen päättämisen yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriö päättää myös siitä ajankohdasta, mihin mennessä hakijan tulee ilmoittaa opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Voimassa olevan yhteishakuasetuksen 3 :n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjät tallentavat hakurekisteriin tiedot opiskelupaikan vastaanottaneista hakijoista. Tätä vastaava säännös olisi asetuksen 13 :n 1 momentissa. Ehdotetun säännöksen mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tulisi ilmoittaa hakurekisteriin tiedot asetuksessa tarkoitetuissa hauissa opiskelupaikan vastaanottaneista hakijoista. Nykyisin tietoa opiskelupaikan vastaanottamisesta ei tallenneta, jos opiskelupaikka on otettu vastaan muutoin kuin yhteishaussa. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät voivat kuitenkin täyttää opiskelupaikkoja myös muutoin. Asetuksen 13 :ään ehdotetaankin lisättäväksi uusi säännös, jonka mukaan tiedot opiskelupaikan vastaanottaneista hakijoista tulisi ilmoittaa asetuksessa tarkoitettujen hakujen käyttöalaan kuuluvan koulutuksen osalta myös silloin, kun oppilas- tai opiskelijavalinta suoritetaan käyttäen asetuksen 4 :ssä tarkoitettuja lisähakuja. Tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta tulisi ilmoittaa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun käyttöalaan kuuluvien koulutusten lisähakujen sekä perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haun käyttöalaan kuuluvan koulutuksen lisähakujen osalta. Tieto tulisi ilmoittaa myös silloin, kun täytetään kesken lukuvuoden vapautuneita opiskelupaikkoja. Tietojen avulla pystyttäisiin nykyistä paremmin seuraamaan hakijoiden sijoittumista koulutuksiin. Asetuksen 14 :ssä säädettäisiin asetuksen voimaantulosta. Asetus tulisi voimaan 1 päivänä toukokuuta 2014 ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Ennen mainittua ajankohtaa alkavaan koulutukseen sovellettaisiin asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Pykälän 3 momenttiin ehdotetun säännöksen mukaan annettavalla asetuksella kumottaisiin ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annettu valtioneuvoston asetus (30/2008).