Lausuntopyyntö Esitys opiskelijavalintarekisterilain ja koulutusta koskevien lakien sekä yhteishakuasetuksen muuttamisesta

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö OKM/24/010/ Jakelussa mainituille Viite Asia Esitys opiskelijavalintarekisterilain ja koulutusta koskevien lakien sekä yhteishakuasetuksen muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa liitteenä olevasta hallituksen esityksen luonnoksesta, joka koskee opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) sekä perusopetuslain (628/1998), lukiolain (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamista (621/1998). Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoa myös liitteenä olevasta luonnoksesta ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun valtioneuvoston asetuksen (30/2008) muuttamisesta. Kesällä 2014 toteutettavissa opiskelijavalinnoissa on tarkoitus ottaa käyttöön uusia yhteisiä hakumenettelyitä, jotka koskisivat eräitä nykyisin yhteishaun ulkopuolisia koulutuksia. Yhteisten hakumenettelyiden piiriin tulisivat perusopetuslaissa tarkoitettu perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokka) sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitettu ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) ja maahanmuuttajille tarkoitettu ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Lisäksi hallitus tullee antamaan syysistuntokaudella 2013 esityksen lukiolain muuttamisesta siten, että lakiin lisätään säännökset maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta. Myös maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava koulutus tulisi yhteisten hakumenettelyiden piiriin, jos kyseistä koulutusta koskeva laki vahvistetaan. Lausuntopyynnön kohteena olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan tehtäväksi opiskelijavalintarekisterilakiin perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhteisten hakumenettelyiden edellyttämiä muutoksia. Lisäksi Oppijan verkkopalveluiden käyttöönoton vuoksi opiskelijavalintarekisterilakiin lisättäisiin säännökset henkilön yksilöintiin ja tunnistamiseen tarkoitetusta oppijanumerosta, joka annettaisiin jokaiselle henkilölle, josta tallennetaan tietoja Oppijan verkkopalveluihin. Oppijanumero otettaisiin ensimmäisen kerran käyttöön toisen asteen yhteishaussa syksyllä Korkeakoulujen osalta oppijanumero otettaisiin käyttöön syksyllä 2014 järjestettävässä yhteishaussa otettaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen. Perusopetusta ja toisen asteen koulutusta koskeviin lakeihin ehdotetaan

2 OKM/24/010/ (4) lisättäväksi myös säännökset oppilaaksi tai opiskelijaksi ottamista koskevan päätöksen antamisessa noudatettavista menettelyistä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syysistuntokaudella 2013 ja lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta lukien. Yhteishakuasetukseen ehdotetaan tehtäväksi perusopetuksen jälkeistä valmistavaa koulutusta koskevat muutokset ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun ammattistartin sekä maahanmuuttajille tarkoitetun ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen osalta. Jos edellä mainitut opiskelijavalintarekisterilain, perusopetuslain ja lukiolain muutoksia koskevat lakiesitykset tullaan hyväksymään, muutettaisiin yhteishakuasetusta näiden lakien vahvistamisen jälkeen vielä siten, että perusopetuksen jälkeisiä yhteisiä hakumenettelyitä sovellettaisiin myös perusopetuksen lisäopetukseen sekä lukiolaissa tarkoitettuun maahanmuuttajille tarkoitettuun lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen. Yhteishakuasetusta ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että kotitalousopetus kuuluisi yhteishaun käyttöalaan, kunnes uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava yhtenäinen koulutus on otettu käyttöön syksystä 2015 lukien. Lisäksi yhteishakuasetusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että täydennyshakua ei enää käytettäisi keväällä 2014 toteutettavassa yhteishaussa. Lausunnonantajia pyydetään lausunnossaan esittämään myös lausunnon keskeisestä sisällöstä lyhyt tiivistelmä, jonka lausunnonantaja haluaa julkistettavaksi lausunnoista laadittavassa lausuntoyhteenvedossa. Lausunnot pyydetään toimittamaan mennessä osoitteisiin: - opiskelijavalinta@minedu.fi sekä - kirjaamo@minedu.fi opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamoon. Johtaja Jari Rajanen Hallitusneuvos Piritta Väinölä Liitteet Jakelu Lakiehdotus opiskelijavalintarekisterilain ja eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamiseksi Ehdotus yhteishakuasetuksen muuttamisesta Oikeusministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Etelä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto Lounais-Suomen aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

3 OKM/24/010/ (4) Yliopistot Ammattikorkeakoulut Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry Espoon kaupunki Omnian ammattiopisto, Espoonlahti Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Etelä-Savon Koulutus Oy Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Helsingin kaupunki Helsinki Business College Oy Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Kainuun maakunta-kuntayhtymä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Kuopion Talouskoulun Kannatusyhdistys ry Lahden kaupunki Länsirannikon Koulutus Oy Marttayhdistysten liitto ry Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Otavan Opisto Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Savon koulutuskuntayhtymä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Tampereen kaupunki Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Turun kaupunki Vaasan kaupunki Vantaan kaupunki Opetushallitus Suomen Kuntaliitto ry Tietosuojavaltuutetun toimisto Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Tilastokeskus Väestörekisterikeskus Suomen Rehtorit ry Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry Yksityisten ammatillisten oppilaitosten liitto YAOL Suomen Kansanopistoyhdistys ry Iltakoulujen Liitto IKLO ry Suomen opinto-ohjaajat ry Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Elinkeinoelämän Keskusliitto ry Akava ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ry Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry Suomen Lukiolaisten Liitto ry Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry

4 Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry Koulukuraattorit-Skolkuratorer ry OKM/24/010/ (4)

5 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Hallitusneuvos Piritta Väinölä Luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN YHTEISHAUSTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Nykytila ja keskeiset muutokset Yhteishaun käyttöala ja kotitalousopetus Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta säädetään valtioneuvoston asetuksella (30/1998), jäljempänä yhteishakuasetus. Yhteishakuasetus on annettu lukiolain (629/1998) 19 :n 2 momentin, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 26 :n 2 momentin sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) 1 a ja 11 :n nojalla. Yhteishakuasetuksen 1 :n mukaan yhteishakua käytetään otettaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiolaissa tarkoitettuun lukiokoulutukseen. Yhteishakuasetusta on 1 päivänä tammikuuta 2013 lukien muutettu siten, että yhteishakua ei enää käytetä otettaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n 3 momentissa tarkoitettuun muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävään kotitalousopetukseen. Asetuksen siirtymäsäännöksen mukaan kotitalousopetus on yhteishaun ulkopuolella ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita syksyllä 2014 alkavaan koulutukseen eli käytännössä keväällä 2014 toteutettavassa haussa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitetut erilaiset valmistavat ja valmentavat koulutukset sekä 3 momentissa tarkoitettu kotitalousopetus on tarkoitus yhdistää yhdeksi yhtenäiseksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaksi koulutuskokonaisuudeksi. Uudistettu valmistava koulutus on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2015 ja sitä koskevat muutokset lainsäädäntöön on tarkoitus valmistella vuoden 2014 aikana. Kotitalousopetuksen rajaaminen yhteishaun käyttöalan ulkopuolelle perustui siihen oletukseen, että uudistettu ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus olisi otettu käyttöön jo syksyllä Koska kotitalousopetus on aiemmin kuulunut yhteishaun käyttöalaan ja uudistettu ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava yhtenäinen koulutus otetaan käyttöön aikaisintaan syksyllä 2015, ehdotetaan yhteishakuasetusta muutettavaksi siten, että kotitalousopetus kuuluisi yhteishaun käyttöalaan, kunnes uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava yhtenäinen koulutus on otettu käyttöön. Yhteishakuun liittyvä täydennyshaku Yhteishakuasetuksen 2 :ssä säädetään, että yhteishaussa ja siihen liittyvässä täydennyshaussa noudatetaan ministeriön vahvistamia opiskelijaksi ottamisen perusteita ja aikatauluja. Täydennyshakua käytetään täytettäessä yhteishaun valintatulosten julistamisen jälkeen vapaaksi jääneitä aloituspaikkoja.

6 2 Täydennyshaun tulosten julkistamisen jälkeen vapaana olevat paikat voidaan täyttää lisähakujen kautta. Täydennyshaun käyttämisestä ehdotetaan luovuttavaksi. Koulutuksen järjestäjät voisivat täydennyshausta luopumisen jälkeen täyttää yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen vapaana olevat aloituspaikat heti suoraan lisähakuja käyttäen. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku ja yhteiset hakumenettelyt Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :ssä säädetään erilaisista valmistavista ja valmentavista koulutuksista. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n mukaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, jota kutsutaan usein myös ammattistartiksi. Vammaisille opiskelijoille voidaan järjestää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Lisäksi maahanmuuttajille voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Lain 3 :ssä säädetään myös muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävästä kotitalousopetuksesta, joka myös voidaan lukea ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuihin valmistaviin koulutuksiin kuuluvaksi. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :ssä tarkoitetut valmistavat ja valmentavat koulutukset eivät kotitalousopetusta lukuun ottamatta ole kuuluneet yhteishaun käyttöalaan. Opiskelijat yhteishaun ulkopuolisiin koulutuksiin valitaan erillishakujen kautta. Koulutuksen järjestäjät määrittelevät erillishakujen aikataulut, valintaperusteet, hakulomakkeet, tarvittavat liitteet ja muut hakemiseen liittyvät käytännöt. Hakiessaan yhteishaun ulkopuoliseen koulutukseen, hakija joutuukin erikseen selvittämään kunkin oppilaitoksen koulutustarjonnan ja hakuajat sekä toimittamaan useita erillisiä hakemuksia hakiessaan useampaan kuin yhteen oppilaitokseen. Kesällä 2014 toteutettavissa opiskelijavalinnoissa on tarkoitus ottaa käyttöön uusia yhteisiä hakumenettelyitä, jotka koskisivat eräitä nykyisin yhteishaun ulkopuolisia koulutuksia. Yhteisten hakumenettelyiden piiriin tulisivat perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettu perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokka) sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitettu ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) ja maahanmuuttajille tarkoitettu ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Lisäksi hallitus tullee antamaan syysistuntokaudella 2013 esityksen lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta siten, että lakeihin lisättäisiin säännökset maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta. Lukiokoulutuksen valmistava koulutus olisi tarkoitus aloittaa syyslukukaudella Myös maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen on suunniteltu tulevan yhteisten hakumenettelyiden piiriin, jos kyseistä koulutusta koskeva laki vahvistetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee yhteisiin hakumenettelyihin liittyviä säädösmuutoksia opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin (1058/1998) sekä perusopetuslakiin. Perusopetuslakiin tulisi lisätä valtuutussäännös säätää lisäopetuksen hakumenettelyistä valtioneuvoston

7 3 asetuksella, jotta myös perusopetuksen lisäopetuksessa voitaisiin käyttää yhteisiä hakumenettelyitä. Opiskelijavalintarekisterilakiin tulisi tehdä tarvittavat muutokset, jotta valintarekisteriä voitaisiin käyttää valittaessa oppilaita perusopetuksen lisäopetukseen. Lakimuutoksia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella Säädösmuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta Uudet yhteiset hakumenettelyt otettaisiin käyttöön kesällä 2014 suorittavassa opiskelijavalinnassa syksyllä 2014 alkavaan koulutukseen. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku toteutettaisiin opiskelijavalintarekisterilaissa tarkoitetun ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisterin avulla. Uusista yhteisistä hakumenettelyistä ehdotetaan säädettäväksi lukiolain 19 :n 2 momentin ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 26 :n 2 momentin nojalla ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Yhteishakuasetukseen ehdotetaan tehtäväksi perusopetuksen jälkeistä valmistavaa koulutusta koskevat muutokset ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen osalta. Jos edellä mainitut opiskelijavalintarekisterilain, perusopetuslain ja lukiolain muutoksia koskevat lakiesitykset tullaan hyväksymään, muutettaisiin yhteishakuasetusta näiden lakien vahvistamisen jälkeen vielä siten, että perusopetuksen jälkeisiä yhteisiä hakumenettelyitä sovellettaisiin myös perusopetuksen lisäopetukseen sekä lukiolaissa tarkoitettuun maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen. Edellä on todettu, että ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitetut erilaiset valmistavat ja valmentavat koulutukset sekä 3 momentissa tarkoitettu kotitalousopetus on tarkoitus yhdistää yhdeksi yhtenäiseksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaksi kokonaisuudeksi, joka otettaisiin käyttöön syksyllä Uuden yhtenäisen ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen on myös tarkoitus kuulua perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyiden piiriin. Tätä koskevat yhteishakuasetuksen muutokset tultaisiin tekemään kyseistä koulutusta koskevien säädösmuutosten valmistelun yhteydessä. Ensimmäisen kerran tähän koulutukseen haettaisiin kesällä Pykäläkohtaiset perustelut 1. Käyttöala Yhteishaun käyttöalaa sääntelevään asetuksen 1 :n 1 momenttiin lisättäisiin kotitalousopetus. Yhteishakua käytettäisiin myös otettaessa opiskelijoita ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävään kotitalousopetukseen. Vastaavasti asetuksen 1 :n 2 momentin 5 kohta kumottaisiin. Voimassa olevan asetuksen 1 :n 2 momentin 5 kohdassa säädetään, että yhteishakua ei käytetä kotitalousopetukseen, joka järjestetään muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena.

8 4 2. Yhteishaku Yhteishakuasetuksen 2 :ää muutettaisiin siten, että säännöksestä poistettaisiin maininta yhteishakuun liittyvästä täydennyshausta. Täydennyshakua ei enää käytettäisi vuoden 2014 alusta lukien. Koulutuksen järjestäjät täyttäisivät yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen vapaana olevat aloituspaikat lisähakuja käyttäen. Asetuksen 2 :ään ehdotetaan tehtäväksi myös teknisluonteinen muutos, jossa nimenmuutoksen johdosta ministeriön nimi muutettaisiin opetus- ja kulttuuriministeriöksi. 2 a. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku Yhteishakuasetukseen ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 a, jossa säädettäisiin perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hausta. Ensivaiheessa yhteishakuasetusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhteisten hakumenettelyiden piiriin tulisivat ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) sekä maahanmuuttajille tarkoitettu ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Tarkoituksena on kuitenkin muuttaa asetusta loppuvuodesta 2013 edelleen siten, että kesällä 2014 toteutettavassa perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa olisivat mukana myös perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokka) ja maahanmuuttajille tarkoitettu lukiokoulutukseen valmistava koulutus. Uuden 2 a :n 2 momentissa säädettäisiin, että perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku toteutettaisiin opiskelijavalintarekisteristä annetun lain 1 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisterin avulla. Yhteisten hakumenettelyjen toteuttamisessa käytettäisiin siis samaa hakurekisteriä kuin varsinaisen yhteishaun toteuttamisessa. Varsinaisen yhteishaun yhteydessä rekisteriin tallennetut tiedot olisivat käytettävissä perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hauissa. Uuden 2 a :n 2 momentissa säädettäisiin myös, että perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa mukana oleviin koulutuksiin haettaisiin yhdellä hakemuksella. Hakemuksen tekemiseen ja toimittamiseen liittyvät menettelyt olisivat vastaavat kuin varsinaisessa yhteishaussa. Hakemus voitaisiin toimittaa sähköisesti Oppijan verkkopalveluiden hakujärjestelmän kautta tai paperilomakkeena Opetushallitukselle. Hakemuksen käsittelystä säädettäisiin asetuksen 3 :ssä ja hakemukseen liittyvien liitteiden toimittamisesta asetuksen 4 :ssä. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa noudatettaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamia aikatauluja. Käytännössä aikatauluista päätettäisiin samanaikaisesti, kun päätetään asetuksen 2 :n nojalla yhteishaun aikatauluista. Tarkoituksena on, että perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku järjestettäisiin vasta yhteishaun valintatulosten julkistamisen jälkeen. Näin ollen opiskelija voisi hakeutua ensin yhteishaussa tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Jos opiskelija ei saisi yhteishaussa tavoittelemaansa koulutuspaikkaa, hän voisi yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen hakeutua opiskeluvalmiuksia parantaviin erilaisiin valmistaviin koulutuksiin yhteisten hakumenettelyiden kautta.

9 5 3. Järjestäminen 4. Hakutoiveet Voimassa olevan asetuksen 3 :ssä säädettyjä yhteishaun järjestämisen menettelyitä sovellettaisiin myös perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakuihin. Yhteishaun tavoin Opetushallitus vastaisi perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakuihin kuuluvien hakemusten vastaanottamisesta, käsittelemisestä ja säilyttämisestä. Opetushallitus päättäisi lisäksi opiskelijavalintarekisterin pitoon liittyvästä tarkemmasta aikataulusta, kuten siitä, mihin mennessä koulutustarjontaa tai hakijoita koskevat tiedot tulee toimittaa hakurekisteriin. Koulutuksen järjestäjien tulisi tallentaa hakurekisteriin yhteisissä hakumenettelyissä mukana olevan perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen koulutustarjontaa koskevat tiedot, opiskelijaksi ottamisen perusteet sekä muut opiskelijaksi ottamisen edellyttämät tiedot. Koulutuksen järjestäjän tulisi tallentaa rekisteriin esimerkiksi tiedot siitä, mitä mahdollisia hakemuksen liitteitä edellytetään. Liitteiden toimittamisesta säädettäisiin asetuksen 4 :ssä. Koulutuksen järjestäjän tulisi tallentaa hakurekisteriin myös tiedot opiskelupaikan vastaanottaneista opiskelijoista. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haut poikkeaisivat varsinaisesta yhteishausta siinä, että opiskelijavalintaa ei suoritettaisi valintapisteiden tai muiden yhteisten perusteiden mukaisesti. Kukin koulutuksen järjestäjä päättäisi opiskelijoiden valintaperusteista itsenäisesti ja suorittaisi alustavan opiskelijavalinnan erillisvalintojen tapaan. Tältä osin uudet yhteiset hakumenettelyt eivät muuttaisi nykyisiä käytäntöjä. Muutos voimassa olevaan käytäntöön tulisi kuitenkin siinä, että koulutuksen järjestäjä ei vielä alustavan valinnan jälkeen ilmoittaisi valinnan tuloksesta hakijalle. Pykälän 2 momenttiin ehdotetun säännöksen mukaan koulutuksen järjestäjän tulisi tallentaa hakurekisteriin suorittamansa alustavan opiskelijavalinnan perusteella tiedot valittavaksi esitettävistä, varasijalla olevista ja hylätyistä hakijoista. Näiden tietojen ja hakijoiden hakutoivejärjestyksen perusteella opiskelijavalintarekisterissä suoritettaisiin opiskelijapaikkojen sijoittelu. Yhteishaun tapaan koulutuksen järjestäjälle tuotettaisiin hakurekisterissä valintaesitys hakijan valitsemisesta ylimpään hakutoiveeseen, johon hänet on merkitty hyväksytyksi. Vasta tämän jälkeen valinnan tuloksista ilmoitettaisiin hakijoille. Koulutuksen järjestäjien tulisi lopullisen opiskelijavalinnan jälkeen toimittaa opiskelijavalintarekisteriin tiedot opiskelupaikan vastaanottaneista. Asetuksen 4 :n 1 momenttiin lisättäisiin säännös perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haun hakutoiveiden määrästä. Hakija voisi esittää enintään kolme hakutoivetta. Muutoin hakutoiveiden käsittelyssä sovellettaisiin yhteishaun menettelyitä. Hakutoiveet otettaisiin huomioon hakijan esittämässä hakutoivejärjestyksessä ja hakija voisi muuttaa hakutoiveitaan vain hakuaikana. Asetuksen 4 :n 2 momenttiin lisättäisiin säännös perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haun yhteydessä toimittavista liitteistä. Opiskelijavalintaan ei sovellettaisi yhteisiä valintaperusteita ja kukin koulutuksen järjestäjä suorittaisi

10 6 määrittelemiensä valintaperusteidensa mukaisesti alustavan opiskelijavalinnan. Pykälän 2 momentissa ehdotetaankin säädettäväksi, että hakemuksiin liittyvät liitteet toimitettaisiin suoraan koulutuksen järjestäjälle. Menettely olisi vastaava kuin harkintaan perustuvan haun liitteiden toimittamisessa. Asetuksen 4 :n 3 momentissa säädettyä hakutoiveiden huomioon ottamista koskevaa sääntelyä sovellettaisiin myös perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa. Hakurekisteri tuottaisi koulutuksen järjestäjän toimittamien ehdollisten valintatietojen perusteella koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamista koskevan valintaesityksen. Valintaesityksen perusteella koulutuksen järjestäjä valitsisi hakijan ylimmälle hakutoiveelle, johon hakija on ehdollisesti tullut valituksi. 3 Esityksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Muut vaikutukset Esityksen mukaisista uusista hakumenettelyistä aiheutuvat muutokset opiskelijavalintarekisteriin sisältyvät Oppijan verkkopalvelut hankkeessa rakennettavien palveluiden kokonaiskustannuksiin. Esityksellä ei olisi taloudellisia vaikutuksia koulutuksen järjestäjien toimintaan. Kotitalousopetuksen säilyttäminen yhteishaun piirissä yksinkertaistaisi hakumenettelyitä. Kotitalousopetus on aiemmin ollut mukana yhteishaussa, joten ehdotetun muutoksen myötä kotitalousopetuksen järjestäjien ei tarvitsisi ennen yhtenäisen ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen käyttöönottoa suunnitella ja ottaa käyttöön erillishakuja. Täydennyshausta luopuminen sujuvoittaisi hakumenettelyitä, koska yhteishaun jälkeen vapaana olevat aloituspaikat voitaisiin täyttää joustavammin ja nopeammin suoraan lisähakujen kautta. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhteisten hakumenettelyiden tavoitteena on yksinkertaistaa opiskelijavalintaan liittyviä menettelyitä sekä opiskelijaksi hakeutuvan henkilön että koulutuksen järjestäjän kannalta. Yhteisten hakumenettelyiden avulla henkilö voisi hakea eri oppilaitoksissa järjestettäviin perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin yhdellä hakemuksella saman hakuajan puitteissa. Myös tieto koulutustarjonnasta löytyisi keskitetysti yhdestä paikasta, eikä hakijoiden tarvitsisi erikseen selvittää useiden oppilaitosten koulutustarjontaa, hakuaikoja ja muita hakuun liittyviä menettelyitä. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhteiset hakumenettelyt lisäisivät opiskelijavalintaan liittyvää työmäärää Opetushallituksessa. Yhteishaun lisäksi Opetushallituksen ylläpitämän opiskelijavalintarekisterin avulla suoritettaisiin opiskelijavalinta myös perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin. Opiskelijavalinta on jo nyt opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tehtävänä. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhteiset hakumenettelyt muuttaisivat jossain määrin opetuksen ja koulutuksen järjestäjien oppilas- ja opiskelijavalinnan toimintatapoja. Valintoihin liittyvän hallinnollisen työn määrän ei

11 7 4 Asian valmistelu 5 Voimaantulo arvioida kuitenkaan kokonaisuutena lisääntyvän. Ehdotetut muutokset selkeyttäisivät ja yhtenäistäisivät opiskelijavalintaan liittyviä käytäntöjä. Nykytilaa vastaavasti koulutuksen järjestäjät määrittelisivät opiskelijaksi ottamisen perusteet. Koulutustarjonnasta tiedottaminen voitaisiin hoitaa keskitetysti Oppijan verkkopalveluiden avulla. Yhteisissä hauissa mukana olevissa koulutuksissa koulutuksen järjestäjän tulisi noudattaa opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaa yhteistä hakuaikaa ja toimittaa Opetushallituksen määrittelemän aikataulun mukaisesti tiedot koulutustarjonnasta sekä hakijoista opiskelijavalintarekisteriin. Hakemusten käsittelyä koskeva menettely muuttuisi jonkin verran. Hakijat eivät toimittaisi hakemuksia suoraan koulutuksen järjestäjälle, vaan hakemukset olisivat saatavissa hakurekisterin kautta. Tarvittavat liitteet toimitettaisiin kuitenkin suoraan koulutuksen järjestäjille. Opiskelijoiden valintaa koskeva päätöksenteko muuttuisi siten, että koulutuksen järjestäjät tekisivät ensin ehdotuksen valittavista ja varasijalla olevista sekä hylätyistä hakijoista ja tallentaisivat nämä tiedot opiskelijavalintarekisteriin. Opiskelijapaikkojen jakautuminen suoritettaisiin tallennettujen ehdotusten perusteella keskitetysti valintarekisterin avulla. Opiskelupaikkojen perumiseen ja varasijoilta tehtäviin valintoihin liittyvä hallinnollinen työ vähenisi oppilaitoksissa, koska keskitetyn valintamenettelyn kautta hakija tulisi valituksi vain siihen ylimpään hakutoiveeseen, johon koulutuksen järjestäjä on esittänyt hakijan hyväksyttäväksi. Esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Asetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot keskeisiltä sidosryhmätahoilta. Asetusmuutosten ehdotetaan tulevan voimaan 1 päivänä lokakuuta Asetusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Kotitalousopetus olisi mukana keväällä 2014 toteutettavassa yhteishaussa ja täydennyshakua ei järjestettäisi kesällä Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhteisiä hakumenettelyitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran kesällä 2014 järjestettävässä haussa syksyllä 2014 alkavaan koulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen kesän 2014 hakuaikatauluja koskevan ehdollisen päätöksen Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksessä varannut mahdollisuuden muuttaa päätöstä, jos yhteisiin hakumenettelyihin liittyviä säädösmuutoksia ei vahvisteta tai ne vahvistetaan siten, että koulutukset eivät voi olla mukana yhteisissä hakumenettelyissä.

12 8 LIITE Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta kumotaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun valtioneuvoston asetuksen (30/1998) 1 :n 1 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 1047/2012, muutetaan 1 :n 1 momentti ja 2 4, sellaisina kuin niistä ovat 1 asetuksessa 1047/2012 ja 4 osaksi asetuksessa 1047/2012, sekä lisätään asetukseen uusi 2 a seuraavasti: Voimassa oleva asetus Ehdotus 1 Käyttöala Yhteishakua käytetään otettaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiolaissa (629/1998) tarkoitettuun lukiokoulutukseen. Yhteishakua ei käytetä otettaessa opiskelijoita: 5) kotitalousopetukseen, joka järjestetään muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena; 1 Käyttöala Yhteishakua käytetään otettaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen ja muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävään kotitalousopetukseen sekä lukiolaissa (629/1998) tarkoitettuun lukiokoulutukseen. Yhteishakua ei käytetä otettaessa opiskelijoita: (kumotaan 5 kohta) 2 Yhteishaku Yhteishaussa haetaan yhdellä hakemuksella yhteishaun käyttöalaan kuuluvaan koulutukseen. Yhteishaku toteutetaan opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) 1 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisterin avulla. Yhteishaussa ja siihen liittyvässä täydennyshaussa noudatetaan opetusministeriön vahvistamia opiskelijaksi ottamisen perusteita ja aikatauluja. 2 Yhteishaku Yhteishaussa haetaan yhdellä hakemuksella yhteishaun käyttöalaan kuuluvaan koulutukseen. Yhteishaku toteutetaan opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) 1 :n 1 momentin 3 kohdassa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisterin avulla. Yhteishaussa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamia opiskelijaksi ottamisen perusteita ja aikatauluja.

13 9 2 a Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhteisiä hakumenettelyitä sovelletaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen sekä maahanmuuttajille järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen. Edellä 1 momentissa tarkoitettu haku toteutetaan opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 1 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisterin avulla. Mainittuihin koulutuksiin haetaan yhdellä hakemuksella. Haussa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamia aikatauluja. 3 Järjestäminen Opetushallitus vastaa yhteishaun valtakunnallisesta toteuttamisesta, yhteishaun käyttöalaan kuuluvien hakemusten vastaanottamisesta, säilyttämisestä käsittelemisestä ja sekä päättää opiskelijavalintarekisterin pitoon liittyvästä tarkemmasta aikataulusta. Opetushallituksen tehtävänä on lisäksi tuottaa yhteistyössä opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien kanssa tietoa edistämään opiskelupaikkaa vaille jääneiden hakeutumista koulutukseen ja työelämään. Koulutuksen järjestäjät tallentavat ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen koulutustarjontaa hakurekisteriin koskevat tiedot, opiskelijaksi ottamisen perusteet sekä muut opiskelijaksi ottamisen edellyttämät tiedot. Koulutuksen järjestäjät tallentavat hakurekisteriin myös tiedot opiskelupaikan vastaanottaneista. 3 Järjestäminen Opetushallitus vastaa yhteishaun ja 2 a :ssä tarkoitetun haun valtakunnallisesta toteuttamisesta, edellä mainittuihin hakuihin kuuluvien hakemusten vastaanottamisesta, käsittelemisestä ja säilyttämisestä sekä päättää opiskelijavalintarekisterin pitoon liittyvästä tarkemmasta aikataulusta. Opetushallituksen tehtävänä on lisäksi tuottaa yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa tietoa edistämään opiskelupaikkaa vaille jääneiden hakeutumista koulutukseen ja työelämään. Koulutuksen järjestäjät ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisteriin koulutustarjontaa koskevat tiedot, opiskelijaksi ottamisen perusteet sekä muut opiskelijaksi ottamisen edellyttämät tiedot. Koulutuksen järjestäjät tallentavat hakurekisteriin myös tiedot opiskelupaikan vastaanottaneista. Asetuksen 2 a :ssä tarkoitetun haun osalta koulutuksen järjestäjät tallentavat hakurekisteriin lisäksi tiedot valittavaksi esitettävistä, varasijalla olevista ja hylätyistä hakijoista.

14 10 4 Hakutoiveet Hakiessaan yhteishaussa mukana olevaan koulutukseen hakija voi esittää enintään viisi hakutoivetta. Hakijan hakutoiveet otetaan huomioon opiskelijavalinnassa hänen esittämässään hakutoivejärjestyksessä. Hakija voi muuttaa hakutoiveitaan vain hakuaikana. Jos hakija hakee ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :n 1 momentissa ja lukiolain 20 :n 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvan haun kautta, hakija toimittaa harkintaan perustuvan haun liitteet suoraan koulutuksen järjestäjälle. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisteri tuottaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamista koskevan valintaesityksen. Koulutuksen järjestäjä valitsee hakijan ylimmälle hakutoiveelle, johon hänen valintapisteensä riittävät. Hakija voi tulla valituksi varasijalta vain ylempiin hakutoiveisiinsa. 4 Hakutoiveet Hakiessaan yhteishaussa mukana olevaan koulutukseen hakija voi esittää enintään viisi hakutoivetta. Hakiessaan 2 a :ssä tarkoitetussa haussa mukana olevaan koulutukseen hakija voi esittää enintään kolme hakutoivetta. Hakijan hakutoiveet otetaan huomioon opiskelijavalinnassa hänen esittämässään hakutoivejärjestyksessä. Hakija voi muuttaa hakutoiveitaan vain hakuaikana. Jos hakija hakee ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :n 1 momentissa ja lukiolain 20 :n 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvan haun kautta, hakija toimittaa harkintaan perustuvan haun liitteet suoraan koulutuksen järjestäjälle. Myös asetuksen 2 a :ssä tarkoitetun haun liitteet toimitetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisteri tuottaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamista koskevan valintaesityksen. Koulutuksen järjestäjä valitsee hakijan ylimmälle hakutoiveelle, johon hänen valintapisteensä yhteishaussa riittävät tai johon hakija 2 a :ssä tarkoitetussa haussa on esitetty valittavaksi. Hakija voi tulla valituksi varasijalta vain ylempiin hakutoiveisiinsa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen.

15 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain sekä eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta (luonnos ) ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annettua lakia, perusopetuslakia, lukiolakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia. Opiskelijavalintarekisterilakiin tehtäisiin Oppijan verkkopalveluiden käyttöönoton ensivaiheen sekä perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhteisten hakumenettelyiden edellyttämiä muutoksia. Opiskelijavalintarekisterilakiin lisättäisiin säännökset henkilön yksilöintiin ja tunnistamiseen tarkoitetusta oppijanumerosta, joka annettaisiin jokaiselle henkilölle, josta tallennetaan tietoja Oppijan verkkopalveluihin. Lisäksi opiskelijavalintarekisterilakiin ja perusopetuslakiin ehdotetaan tehtäväksi muutoksia, jotka mahdollistaisivat perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhteisten hakumenettelyiden käyttöönoton myös otettaessa oppilaita perusopetuksen lisäopetukseen. Koulutusta koskeviin lakeihin ehdotetaan lisättäväksi säännökset oppilaaksi tai opiskelijaksi ottamista koskevan päätöksen antamisessa noudatettavista menettelyistä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

16 2 SISÄLLYS ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ... 1 SISÄLLYS... 2 YLEISPERUSTELUT JOHDANTO NYKYTILA Opiskelijavalintarekisteri ja korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto Perusopetuksen jälkeinen koulutus Päätös opiskelijavalinnasta ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET Oppijanumero Uudet yhteiset hakumenettelyt Päätös opiskelijavalinnasta ESITYKSEN VAIKUTUKSET Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset viranomaisten sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen toimintaan... 9 Oppijanumero... 9 Yhteiset hakumenettelyt Yhteiskunnalliset vaikutukset ASIAN VALMISTELU RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT Laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä Perusopetuslaki Lukiolaki Laki ammatillisesta koulutuksesta Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta TARKEMMAT SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRÄYKSET VOIMAANTULO SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS LAKIEHDOTUKSET opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta perusopetuksesta annetun lain 28 :n muuttamisesta lukiolain muuttamisesta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :n muuttamisesta LIITE RINNAKKAISTEKSTI opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta... 24

17 YLEISPERUSTELUT 1 Johdanto Oppijan verkkopalvelut toteutetaan osana valtiovarainministeriön koordinoimaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). Oppijan verkkopalveluissa hallitusohjelman mukaista rakennetaan sähköistä sivistyskeskusta, josta löytyvät tulevaisuudessa kaikki yksityishenkilöiden sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien palvelut esiopetuksesta aikuis- ja jatkokoulutukseen asti. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa Oppijan palvelukokonaisuuden johtamisesta ja resursoinnista. Opetushallitus rakentaa Oppijan palvelukokonaisuuden palveluportaalin ja vastaa palveluun tulevan koulutustiedon sekä koulutukseen hakeutumiseen ja valintaan liittyvien sähköisten palveluiden tuottamisesta. Hankekokonaisuudessa uusitaan kaikki Opetushallituksen ylläpitämät haku- ja valintajärjestelmät sekä tuotetaan uusia tietoja hakupalveluita. Sähköinen palvelukokonaisuus luodaan osakokonaisuuksien puitteissa vuosina Hakeutujan palveluiden ensisijaisina käyttäjinä ovat henkilöt, jotka etsivät tietoa opetuksesta tai koulutuksesta ja hakeutuvat erilaisiin koulutuksiin. Palvelukokonaisuus tulee sisältämään koulutustiedon verkkopalvelun, ilmoittautumisen esiperusopetukseen sekä hakuja ja valintapalvelut ammatilliseen koulutukseen, lukiokoulutukseen, perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin sekä erillisrahoituksella toteutettavan korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän. Kokonaisuuteen sisältyy myös koulutustieto-, urasuunnittelu ja ohjaus- ja neuvontapalveluita. Todennetun osaamisen rekisteri tulee toimimaan opetustoimialan keskeisenä tietovarastona. Todennetun osaamisen rekisteriin kerätään julkisin varoin järjestetyn tai tuetun koulutuksen kautta saatu ja todennettu osaaminen. Rekisteri mahdollistaa eri koulutusasteiden yhteisen tietojen keräämisen ja toimittamisen keskitetyn palvelun, jolla tulevaisuudessa voidaan tuottaa opintohistoriatiedot yhdestä paikasta. Todennetun osaamisen rekisteri toteutetaan vaiheittain. Oppijan palvelukokonaisuus kytkeytyy oleellisesti useiden hallitusohjelman kirjausten, erityisesti nuorisotakuun ja siihen liittyvän koulutustakuun toteuttamiseen. Uudistetut haku- ja opiskelijavalintapalvelut on tarkoitus ottaa käyttöön ammatillisen peruskoulutuksen toteutettavassa osalta syksyllä yhteishaussa, 2013 jossa hakeudutaan keväällä 2014 alkavaan koulutukseen. Keväällä 2014 toteutettaisiin yhteishaku syksyllä 2014 alkavaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiokoulutukseen. Tämän seuraavaksi otettaisiin jälkeen käyttöön perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku- ja opiskelijavalintapalvelut kesällä 2014 toteutettavassa haussa syksyllä 2014 alkavaan koulutukseen. Täydessä laajuudessaan haku- ja valintapalvelut tullaan ottamaan käyttöön vuoden 2014 ja 2015 aikana. Koulutustakuun ammatillisen toteuttamiseksi koulutuksen ja lukiokoulutuksen valtioneuvoston yhteishausta annettua asetusta (30/2008), jäljempänä yhteishakuasetus, on muutettu 1 päivänä tammikuuta 2013 voimaan tulleilla muutoksilla. Samalla uudistettiin myös opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa koulutuksessa annettu opetusja kulttuuriministeriön asetus (4/2013). Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan tehtäväksi opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin (1058/1998), jäljempänä opiskelijavalintarekisterilaki, sekä

18 4 perusopetuslakiin (628/1998) tarvittavat muutokset, jotta Oppijan verkkopalveluihin liittyvät perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku- ja valintapalvelut voitaisiin ottaa suunnitelmien mukaisessa laajuudessaan käyttöön kesällä 2014 toteutettavassa haussa syksyllä 2014 alkavaan koulutukseen. 2 Nykytila 2.1 Opiskelijavalintarekisteri ja korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto Opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun voimassa olevan lain (1058/1998) nimike on muutettu 1 päivänä tammikuuta 2014 voimaan tulevalla lainmuutoksella laiksi opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä. Opiskelijavalintarekisterilakia on samaan aikaan voimaan tulevalla muutoksella muutettu myös siten, että lain 1 :n 1 momentin nykyisen mukaan kolmen rekisteri muodostuu osarekisterin sijaan kahdesta osarekisteristä, joita ovat korkeakoulujen hakurekisteri sekä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisteri. Lain 1 :n 2 momentin mukaan opiskelijavalintarekisteriä ylläpitää Opetushallitus. Lisäksi kyseisen koulutusmuodon järjestäjät osallistuvat edellä mainittujen osarekisterien osalta rekisterien ylläpitoon. Opiskelijavalintarekisterin käyttötarkoituksesta säädetään lain 2 :ssä. Vuoden 2014 alussa voimaan tulevan lainmuutoksen mukaan korkeakoulujen hakurekisteriä opiskelijoita käytetään yliopistolaissa valittaessa (558/2009) tarkoitettuihin alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin johtaviin opintoihin ja ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitettuun ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulun harkinnan mukaan myös muuhun korkeakoulun tarjoamaan koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisteriä käytetään valittaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), lukiolaissa (629/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettuihin koulutuksiin ja tutkintoihin. Lain 3 :n mukaan opiskelijavalintarekisteriin voidaan tallentaa muun muassa hakijan nimi, henkilötunnus tai muu vastaava yksilöivä tunnistetieto, kansalaisuus, sukupuoli, äidinkieli ja tarpeelliset yhteystiedot. Rekisteriin tallennetaan myös hakijan aikaisempaa koulutusta ja suoritettuja tutkintoja koskevat tiedot, koulutukseen hakemista ja valinnan perusteita koskevat tiedot kunkin hakijan osalta sekä valinnan tulosta ja opiskelupaikan vastaanottamista koskevat tiedot. Lain 6 :n mukaan opiskelijavalintarekisterin tiedot säilytetään viisi vuotta opiskelijavalintapäätöksen tekemisestä. Opiskelijavalintarekisterilain 4 :n mukaan rekisterinpitäjällä on oikeus saada koulutukseen hakevan henkilön ilmoittamien tietojen lisäksi salassapitosäännösten estämättä 3 :n 1 ja 3 momentissa tarkoitettuja tietoja ylioppilastutkintorekisteristä, Väestötietokeskukselta, työvoimaviranomaisilta, perus- ja lisäopetuksen järjestäjiltä, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjiltä sekä kahden tai useamman yliopiston yhteisistä rekistereistä, jotka on muodostettu opiskelijoiden valintaa varten. Käytännössä perus- ja lisäopetuksen järjestäjät ilmoittavat ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisteriin perustiedot kaikista hakuvuoden perusopetuksen päättöluokkalaisista ja perusopetuksen lisäopetusta suorittavista henkilöistä. Opiskelijavalintarekisteriin tallennettujen tietojen luovuttamisesta säädetään lain 5 :ssä. Lain 3 :n 1 ja 3 momenteissa tarkoitettuja tietoja saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä siinä määrin kuin vastaanottajan tehtävien hoitamiseksi on tarpeen muun muassa yliopistoille, ammattikorkeakouluille, ammatillisen

19 5 koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjille sekä kahden tai useamman yliopiston rekistereihin. Lain 5 :n 3 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettuja tietoja voidaan luovuttaa myös konekielisinä tai teknisen käyttöyhteyden avulla. Vuoden 2014 alussa voimaan tulevan lainmuutoksen mukaisesti opiskelijavalintarekisterilakiin lisätään uusi 1 a luku, joka sisältää säännökset korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Tietovaranto on tietojärjestelmä, jossa korkeakoulut säilyttävät kopiota osasta opiskelijarekisteriensä ja muiden henkilörekisteriensä tietosisällöstä. Tietovaranto ei muodosta korkeakoulujen omista henkilörekistereistä loogisesti erillistä henkilörekisteriä, vaan jokainen korkeakoulu toimii rekisterinpitäjänä oman tietovarannossa säilytetyn tietosisältönsä osalta. Tietovarannon tarkoituksena on palvella ensisijaisesti korkeakoulujen opiskelijavalintoja ja opiskelijavalinnan tietojärjestelmää sekä jatkossa mahdollisesti muita keskitettyjä hakeutujan palveluita ja kansallista todennetun osaamisen rekisteriä. Opiskelijavalintarekisterilain vuoden 2014 alussa voimaan tulevan 6 a :n mukaan tietovaranto toimii korkeakoulujen opiskeluoikeus-, ilmoittautumis-, tutkinto- ja opintosuoritustietojen keskitettyä säilytystä ja käyttöä varten. Tietovarantoon kootaan korkeakoulujen opiskelijatietoja sisältävien rekisterien tietosisältöä ja tietovarannon kautta tämä sisältö tarjotaan tietoturvallisesti teknisellä käyttöyhteydellä opiskelijavalintarekisterin ja korkeakoulujen yhteisten opiskelijavalintapalveluiden käyttöön. Korkeakoulu voi käyttää tietovarantoa myös muussa toiminnassaan ja luovuttaessaan tietoa viranomaisille ja muille korkeakouluille. Opetus- ja kulttuuriministeriö toimii korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon teknisenä ylläpitäjänä, mutta sillä ei ole oikeutta määrätä tietovarannossa säilytettävistä tiedoista eikä luovuttaa niitä, ellei laissa toisin säädetä. 2.2 Perusopetuksen jälkeinen koulutus Perusopetuksen päättänyt henkilö hakeutuu tyypillisesti ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen perustutkintoon johtavaan peruskoulutukseen tai lukiolaissa tarkoitettuun lukiokoulutukseen. Näihin tutkintotavoitteisiin pääsääntöisesti koulutuksiin yhteishaun haetaan kautta. Yhteishausta säädetään ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetussa valtioneuvoston asetuksessa, joka on annettu lukiolain 19 :n 2 momentin, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 26 :n 2 momentin sekä opiskelijavalintarekisterilain 1a ja 11 :n valtuutussäännösten nojalla. Keväällä 2013 järjestetyssä yhteishaussa syksyllä 2013 alkavaan koulutukseen haki ammatilliseen peruskoulutukseen hakijaa ja lukiokoulutukseen hakijaa. Syksyllä 2013 alkavassa koulutuksessa on tarjolla noin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaa ja lukiokoulutuksen aloituspaikkaa. Perusopetuksen päättänyt henkilö voi hakeutua myös erilaisiin perusopetuksen päättäneille tarkoitettuihin valmistaviin koulutuksiin, jos hän ei suoraan perusopetuksen jälkeen halua vielä siirtyä tutkintotavoitteiseen toisen asteen koulutukseen hakeutumisesta taikka jos hän ei huolimatta ole saanut opiskelupaikkaa tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Valmistavan koulutuksen vaihtoehtoja ovat esimerkiksi perusopetuksen lisäopetus eli niin sanottu kymppiluokka ja erilaiset ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat koulutukset. Valmistavien koulutusten kesto vaihtelee yhdestä lukukaudesta yhteen lukuvuoteen. Perusopetuslaissa säädetään perusopetuksen oppimäärän suorittaneille annettavasta lisäopetuksesta. Perusopetusasetuksen (852/1998) 3 :n mukaan lisäopetukseen voidaan ottaa oppilaaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Lisäopetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan kasvua ja ehkäistä syrjäytymistä. Lisäopetuksessa opiskeli syksyllä 2011 lähes oppilasta.

20 6 Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään erilaisista valmistavista ja valmentavista koulutuksista. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n mukaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, jota kutsutaan usein myös ammattistartiksi. Vammaisille opiskelijoille voidaan järjestää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Lisäksi maahanmuuttajille ammatilliseen voidaan järjestää peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Lain 3 :ssä säädetään myös muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävästä kotitalousopetuksesta, joka myös voidaan lukea ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuihin koulutuksiin kuuluvaksi. valmistaviin Syksyllä 2012 ammattistartilla opiskeli opiskelijaa, vammaisille noin opiskelijoille tarkoitetussa valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa noin opiskelijaa, maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa noin opiskelijaa ja kotitalousopetuksessa noin 340 opiskelijaa. Hallitus tullee antamaan syysistuntokaudella 2013 esityksen lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lakeihin lain muuttamisesta lisättäisiin siten, että säännökset maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta. Koulutuksen tavoitteena olisi antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten. Lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta järjestettäisiin sekä nuorille että aikuisille. Koulutus on tarkoitus aloittaa syyslukukaudella Perusopetuksen lisäopetus ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :ssä tarkoitetut valmistavat ja valmentavat koulutukset eivät kuulu yhteishaun käyttöalaan. Oppilaat ja opiskelijat yhteishaun ulkopuolisiin koulutuksiin valitaan erillishakujen kautta, jolloin opetuksen ja koulutuksen järjestäjät määrittelevät erillishakujen aikataulut, valintaperusteet, hakulomakkeet, tarvittavat liitteet ja muut hakemiseen liittyvät käytännöt. Hakiessaan yhteishaun ulkopuoliseen koulutukseen, hakija joutuukin erikseen selvittämään kunkin oppilaitoksen koulutustarjonnan ja hakuajat sekä toimittamaan useita erillisiä hakemuksia hakiessaan useampaan kuin yhteen oppilaitokseen. 2.3 Päätös opiskelijavalinnasta Yhteishakuun kuuluvien koulutusten hakumenettelystä yhteishakuasetuksessa. säädetään Ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku toteutetaan opiskelijavalintarekisterilain 1 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisterin avulla. Koulutuksen järjestäjät tallentavat hakurekisteriin koulutustarjontaa koskevat tiedot, opiskelijaksi ottamisen perusteet sekä muut opiskelijaksi ottamisen edellyttämät tiedot. Koulutuksen järjestäjät tallentavat hakurekisteriin myös tiedot opiskelupaikan vastaanottaneista. Yhteishaun käyttöalaan kuuluviin koulutuksiin haetaan yhdellä hakemuksella. Opetushallitus vastaa hakemusten vastaanottamisesta, käsittelemisestä ja säilyttämisestä. Hakija voi esittää hakemuksessaan enintään viisi hakutoivetta, jotka otetaan huomioon hakijan esittämässä järjestyksessä. Yhteishaussa hakee vuosittain yli opiskelijaa. Keskimäärin hakijat esittävät 3,4 hakutoivetta. Hakurekisteri tuottaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamista koskevan valintaesityksen. Koulutuksen järjestäjä valitsee valintaesityksen perusteella hakijan ylimmälle hakutoiveelle, johon hänen valintapisteensä lopputulos voi riittävät. myöhemmin Valinnan kuitenkin muuttua sen vuoksi, että hakija tuleekin valituksi varasijalta ylempiin hakutoiveisiinsa. Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tai lukiolaissa taikka niiden nojalla annetuissa asetuksissa ei säädetä opiskelijavalintapäätöksen antamiseen liittyvistä menettelyistä. Käytännössä kaikille