Perhetaustan merkitys kavereiden valinnassa ja vertaisryhmän hyväksynnässä
|
|
- Matti Oksanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIETEELLISET ARTIKKELIT Hanna peltoniemi, aura pesonen, Kaisa aunola, Marja-Kristiina LerKKanen, jari-erik nurmi & noona Kiuru Perhetaustan merkitys kavereiden valinnassa ja vertaisryhmän hyväksynnässä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perhetaustan merkitystä lapsen kavereiden valinnassa ja vertaisryhmän hyväksynnässä ja hyljeksinnässä. Tutkimuksessa oli mukana lasta ja heidän äitinsä. Lasten sosiaalisista taidoista saatiin tietoa opettajan arvioinnin perusteella. Kavereiden valinnasta ja vertaisryhmän hyväksynnästä ja hyljeksinnästä saatiin puolestaan tietoa sosiometrisellä kaverimainintamenetelmällä. Perhetaustaa tarkasteltiin tutkimalla suotuisien ja epäsuotuisien perhetekijöiden ä. Aineisto analysoitiin polkumallintamalla. Tulokset osoittivat lasten muistuttavan valitsemiaan kavereita erityisesti sosiaalisten taitojen ja epäsuotuisan perhetaustan perusteella. Suotuisan perhetaustan havaittiin puolestaan suojaavan vertaisryhmän hyljeksinnältä. Sosiaaliset taidot myös välittivät lapsen perhetaustan ja vertaisryhmän hyväksynnän ja hyljeksinnän sekä kavereiden valinnan välisiä yhteyksiä. Avainsanat: lapsuus, vertaissuhteet, kavereiden valinta, vertaisryhmän hyväksyntä ja hyljeksintä, perhetausta johdanto Koulun alkaessa lasten tulee sopeutua paitsi kouluympäristöön myös uuteen vertaisryhmään. Vertaisella tarkoitetaan henkilöä, joka on lapsen tai nuoren kanssa suunnilleen samalla tasolla sosiaalisessa, emotionaalisessa ja kognitiivisessa kehityksessä (Salmivalli, 2005). Vertaiset voivat tukea lapsen kognitiivista, emotionaalista ja sosiaalista kehitystä (Rubin, Bukowski & Parker, 2006). Toisaalta lapsen omat sosiaaliset taidot vaikuttavat siihen, kuinka hän sopeutuu vertaisryhmäänsä (Gest, Graham Bermann & Hartup,2001; Pijl,Frostad & Mjaavatn, 2011). Sosiaalisten taitojen ja vertaisryhmässä hyväksytyksi tulemisen taustalla vaikuttavat monet perheeseen liittyvät tekijät.aiempi tutkimus on kuitenkin keskittynyt lähinnä nuoruusikään ja yksittäisten perhetekijöiden merkityksen tutkimiseen (Brown, Mounts, Lamborn & Steinberg, 1993; Kerr, Stattin, Biesecker & Ferrer Wreder, 2003). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan perhetaustan yhteyttä koulunsa aloittaneiden lasten vertaissuhteisiin. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on se,missä määrin perhetaustan yhteys kehittyviin vertaissuhteisiin välittyy lapsen sosiaalisten taitojen kautta. Lapsen vertaissuhteet ja sosiaaliset taidot Kyetäkseen taitavaan vuorovaikutukseen vertaisten kanssa lapsen tulee pystyä osoittamaan positiivisia tunteita, ottamaan katsekontaktia ja leikkimään vastavuoroisia leikkejä (Rubin ym., 2006). Tutkimusten mukaan vertaisryhmässä hyväksytyillä on hyvät sosiaaliset taidot (Denham & Holt, 1993; Ladd, Birch & Buhs, 1999; Newcomb, Bukowski & Pattee, 1993). He näyttävät myös ymmärtävän muita paremmin tunnepitoisia tilanteita (Ladd, Price & Hart, 1988). Kaikilla lapsilla vuorovaikutus vertaisten kanssa ei kuitenkaan onnistu. Lapset, 324
2 joilla on vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa, käyttäytyvät usein impulsiivisesti tai häiritsevästi vertaisten seurassa (Dodge, Pettit, McClaskey & Brown, 1986; Junttila,Voeten,Kaukiainen & Vauras,2006) ja ovat vertaisryhmässään hyljeksittyjä (Gomes & Livesey, 2008; Dodge, 1983; Newcomb ym., 1993). Hyljeksintä taas rajoittaa mahdollisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen ikätovereiden kanssa (Pettit, Dodge & Brown, 1988) ja voi siksi aiheuttaa sosiaalisten taitojen kehittymisen kannalta kielteisen kehän. Vertaisryhmään sopeutumisen on havaittu olevan yhteydessä myöhempään koulumenestykseen ja hyvinvointiin (Buhs & Ladd, 2001; Coie, Lochman, Terry & Hyman, 1992; DeRosier, Kupersmidt & Patterson, 1994; O Neil, Welsh, Parke, Wang & Strand, 1997). Lapsen sosiaaliset taidot ja vertaisten suhtautuminen lapseen antavat lapselle myös lähtökohdat valita vertaisia. Samalla kun lapset valitsevat itselleen kavereita, he valitsevat kontekstin omalle kehitykselleen (Newcomb, Bukowski & Bagwell, 1999). Samanlaisuutta on pidetty merkittävänä tekijänä kavereiden valinnassa (Hartup & Stevens, 1997; Kupersmidt, DeRosier & Patterson, 1995); samalla tavalla käyttäytyvien on havaittu hakeutuvan toistensa seuraan (Ennett & Bauman, 1994; Kandel, 1978). Epstein (1989) on tarkastellut kavereiden valintaa kolmen eri tason kautta. Ensimmäisellä tasolla ovat kavereiden valinnan mahdollistavat tekijät, kuten fyysinen läheisyys. Seuraavalla tasolla valintaan vaikuttavat yksilön ulkoiset piirteet, kuten ikä ja ulkonäkö. Kolmannella tasolla ovat persoonallisuus, arvot, asenteet ja tavoitteet, jotka määrittelevät, kuinka läheiseksi kaverisuhde kehittyy. Jo taapero ja esiopetusikäisten lasten on havaittu pitävän joistakin vertaisryhmän jäsenistä enemmän kuin toisista (Howes & Phillipsen, 1992). Pienillä lapsilla kavereiden valinnassa korostuvat sukupuoli, ikä ja toiminnallisuus, eivätkä niinkään toisen arvot, asenteet tai persoonallisuuden piirteet, kuten vanhemmilla lapsilla ja nuorilla (Aboud & Mendelson, 1996). Esiopetus ja kouluiässä lapset alkavat kasvavassa määrin muistuttaa valitsemiaan kavereita sosiaaliselta asemaltaan,prososiaaliselta ja antisosiaaliselta käyttäytymiseltään, leikkityyliltään ja asenteiltaan (Farver, 1996; Haselager, Hartup, Van Lieshout & Riksen Walraven, 1998; Poulin ym., 1997). Perhetausta, lapsen sosiaaliset taidot ja vertaissuhteet Vanhemmat ovat lapsen tärkeimmät sosiaalisen tuen ja huolenpidon tarjoajat (Furman & Buhrmester,1985).Usein lapsen kehitykseen suotuisasti tai epäsuotuisasti vaikuttavat perhetekijät esiintyvät yhdessä ikään kuin kasaantumalla (Conger ym., 1992; Conger ym., 1993; Onatsu Arvilommi, Nurmi & Aunola, 1998). Esimerkiksi masentuneesti oireileva tai taloudellista stressiä kokeva vanhempi ei välttämättä pysty osoittamaan lapselleen lämpimyyttä tai tarjoamaan suotuisia vuorovaikutusmalleja (Conger ym., 1992; Conger ym., 1993; Hammen, Burge & Stansbury, 1990; Onatsu Arvilommi ym., 1998). On ehdotettu (Gutman, Sameroff & Cole, 2003), että yksittäisten epäsuotuisien perhetekijöiden sijaan olennaista on näiden perhetekijöiden : mitä useammalle epäsuotuisalle perhetekijälle lapsi on alttiina, sitä heikommassa asemassa hän on sosiaalisen kehityksensä suhteen. Vanhemmuudella on myös merkitystä lapsen sosiaalisten taitojen ja vertaissuhteiden kannalta. Vanhempien herkkyys, vastaanottavaisuus ja sitoutuneisuus lapsiin näyttävät edistävän lapsen sosiaalista kehitystä (Putallaz & Heflin, 1990). Vanhemman lämpimyyden on havaittu edesauttavan empaattisuuden ja tunteidensäätelyn suotuisaa kehitystä sekä positiivisia vertaissuhteita (Baumrind, 1989; Eisenberg, Fabes & Spinrad, 2006; Keinänen ym., 2011; Pettit, Bates & Dodge, 1997; Walton & Flouri, 2010). Kun lapsen perustarpeet on tyydytetty ja hän kokee tulevansa kohdatuksi vanhempiensa taholta, hänen on helpompi olla vastaanottavainen muita lapsia kohtaan (Putallaz & Heflin, 1990). Putallaz (1987) havaitsi myös, että vertaisryhmässään suosittujen ja positiivisia tunteita näyttävien äitien lapset olivat muita lapsia useammin omassa vertaisryhmässään suositussa asemassa. Vanhemman lämpimyyttä vaille jäävillä lapsilla oli puolestaan usein muita lapsia heikommat sosiaaliset taidot, he voivat henkisesti muita lapsia huonommin ja he joutuivat keskiistä useammin hyljeksityiksi vertaisryhmässään (Dishion,1990; Eisenberg ym.,2006; Matza,Kupersmidt & Glenn, 2001). Myös vanhemman masennuksen ja muiden perheen sisäisten stressitekijöiden huomioiminen on 325
3 Hanna Peltoniemi, aura Pesonen, Kaisa aunola, marja- Kristiin a lerkkanen, jari - erik nurmi & noona Kiuru tärkeää tarkasteltaessa lapsen sosiaalisten taitojen kehitystä. Jos vanhempi on stressaantunut tai masentunut, lapsen sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys voi viivästyä ja näkyä lapsen heikkoina sosiaalisina taitoina (Goodman, Brogan, Lynch & Fielding, 1993; Goodman & Gotlib, 1999). Tutkimuksissa on havaittu, että masentuneiden äitien lapset usein reagoivat stressaaviin tilanteisiin muita lapsia voimakkaammin, ovat vähemmän taitavia vuorovaikutuksessa leikkitovereiden kanssa (Dunn, Deater Deckard, Pickering, O Connor & Golding, 1998; Zahn Waxler, Duggal & Gruber, 2002) ja joutuvat muita lapsia useammin hyljeksityksi vertaisryhmässään (Dishion, 1990). Suotuisien vuorovaikutusmallien omaksuminen masentuneen vanhemman kanssa voi olla haastavaa, sillä masentuneiden äitien on havaittu osoittavan lapsilleen niukasti myönteisiä tunteita (Onatsu Arvilommi ym., 1998) ja kommunikoinnin on havaittu olevan vähäistä ja lasta kritisoivaa (Hammen ym., 1990; Webster Stratton & Hammond, 1988). Masentuneen vanhemman vääristyneet odotukset lasta kohtaan ja tunne elämän epävakaus voivat vaikuttaa kielteisesti lapsen sosiaalisiin ongelmanratkaisukykyihin ja lisätä riskiä joutua torjutuksi (Pettit ym., 1988). Masentuneen vanhemman lapsi saattaa myös omaksua vanhemman negatiivisen reagointitavan, mikä vaikeuttaa prososiaalista käyttäytymistä vertaisten kanssa (Zahn Waxler, Cummings, McKnew & Radke Yarrow, 1984). Keskeisiä riskitekijöitä lapsen sosiaaliselle kehitykselle ovat perheen taloudelliset ongelmat, vanhempien alhainen koulutustaso (Smith, Perou & Lesesne, 2002), yksinhuoltajuus ja uusperhemuoto (Dunn ym., 1998; Gutman & Eccles, 1999; Pettit ym., 1997). Nämä tekijät saattavat aiheuttaa perheissä taloudellista ja psykologista stressiä, mikä taas on yhteydessä vanhemman lasta kohtaan osoittamaan vähäisempään huolenpitoon (Conger ym., 1992; Conger ym., 1993; Gutman & Eccles, 1999). Vertaisryhmässään hyljeksittyjen lasten on havaittu usein varttuvan sosioekonomiselta asemaltaan (vanhempien siviilisääty, työssä käyminen versus työttömyys, koulutuksen taso ja ammatin arvostettavuus) vähemmän suotuisissa perheolosuhteissa kuin vertaisryhmässään hyväksyttyjen lasten (Dishion, 1990; Pettit ym., 1988). Esimerkiksi Pettitin ja kollegoiden (1997) tutkimuksessa vanhemman alhainen sosioekonominen asema lasten ollessa päiväkoti iässä ennusti lasten heikompia sosiaalisia taitoja ja vertaissuhdevaikeuksia alakoulun lopussa. Myös yksinhuoltajuus oli Dunnin ja kollegoiden (1998) tutkimuksessa riskitekijä lapsen käyttäytymisongelmien, hyperaktiivisuuden ja vertaissuhdevaikeuksien ilmentymiselle. Perheen sisällä tapahtuvat muutokset, kuten vanhempien ero tai vanhemman vaihtuvat seurustelukumppanit, saattavat aiheuttaa lapselle stressiä ja siten sopeutumisvaikeuksia koulussa ja vertaisryhmässä (Dunn ym., 1998). Perhetaustan on havaittu olevan yhteydessä myös kaverivalintaan. Esimerkiksi vanhempien korkean sosioekonomisen aseman ja ydinperhemuodon on havaittu olevan yhteydessä siihen, minkälaisia kavereita nuori itselleen valitsee (Brown ym., 1993; Kiuru, 2008). Tätä on selitetty sillä, että nuoret valitsevat kavereita samanlaisten arvojen ja asenteiden perusteella (Brown ym., 1993; Kiuru, 2008). Perhetaustan yhteyttä nuoren kavereiden valintaan on selitetty myös valinnan kontekstiteorialla (Kerr ym., 2003): perhetausta ja kokemukset omista vanhemmista vaikuttavat siihen, minkälaisia tunteita vertaiset herättävät nuoressa. Perhetaustan merkitystä kavereiden valinnassa käsittelevät tutkimukset ovat toistaiseksi kuitenkin keskittyneet pääosin nuoruusikäisiin. Vaikka useat tutkimukset ovat tarkastelleet perhetaustan yhteyttä lapsen sosiaalisiin taitoihin, asemaan vertaisryhmässä tai sosiaalisten taitojen yhteyttä vertaisryhmän hyväksyntään tai hyljeksintään, puuttuu tutkimusta siitä, missä määrin perhetaustan vaikutukset vertaisryhmän hyväksyntään ja hyljeksintään koulupolun alussa välittyvät lapsen sosiaalisten taitojen kautta (ks. Kam ym., 2011). Tarkemman tiedon saaminen siitä, minkälaisten mekanismien kautta perhetausta vaikuttaa lapsen kehittyviin vertaissuhteisiin, on tärkeää vertaissuhteiden tukemisen ja vertaissuhdeongelmien ennaltaehkäisyn kannalta. tutkimuskysymykset Tutkimuskysymyksinä olivat: 1) Muistuttavatko lapset ensimmäisellä luokalla nimeämiään kavereita perhetaustan ja esiopetuksessa mitattujen sosiaalisten taitojen suhteen? 326 PSYKOLOGIA
4 P e r h e t a u s t a n m e r k i t y s k a v e r e i d e n v a l i n n a s s a j a v e r t a i s r y h m ä n h y v ä k s y n n ä s s ä 2) Missä määrin perhetaustan yhteys kavereiden valintaan välittyy lapsen sosiaalisten taitojen kautta? 3) Missä määrin perhetaustan yhteys vertaisryhmän hyväksyntään ja hyljeksintään välittyy lapsen sosiaalisten taitojen kautta? menetelmät tutkittavat Tutkimuksemme on osa laajempaa Alkuportaatseurantatutkimusta, jossa selvitetään neljältä eri paikkakunnalta olevien noin lapsen akateemisten taitojen sekä motivaation kehittymistä esiopetusvuoden alusta neljännen luokan loppuun. Tämän lisäksi tutkitaan muun muassa vanhempien ja opettajien ohjauskäytäntöjä ja yhteistyötä. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty kahdelta paikkakunnalta vuosina 2007 ja 2008 lasten ollessa esiopetuksessa ja ensimmäisellä luokalla. Lapsia oli otoksessa yhteensä (474 tyttöä, 543 poikaa), ja he olivat 5 7 vuotiaita. Otoksen lapset tulivat 76 esiopetusryhmästä 50 esikoulusta ja siirtyessään kouluun 76 luokalta 50:stä eri koulusta. Otoksen yleisin perherakenne oli ydinperhe (77 %). Yksinhuoltajaperheitä oli 12 prosenttia ja uusperheitä 9 prosenttia. Sijaisvanhempien luona asui 0.3 prosenttia ja muu perhemuoto kategoriaan kuului 2 prosenttia perheistä. 87 prosenttia äideistä täytti kyselyn lapsen ollessa joko esikoulussa tai ensimmäisellä luokalla. Äideistä suurimmalla osalla (56 %) oli ammatillinen tai opistotasoinen koulutus, ja 37 prosenttia äideistä oli suorittanut ammattikorkeakoulu tai yliopistotutkinnon. Aineisto on kohtuullisen edustava samanikäisten suomalaisten lasten perherakenteen ja vanhempien koulutuksen suhteen (Tilastokeskus, 2007). Esiopettaja arvioi lasten sosiaalisia taitoja esiopetusvuoden keväällä.vertaisryhmän hyväksyntää ja hyljeksintää kysyttiin ensimmäisen kouluvuoden keväällä sosiometrillä. Perhetausta selvitettiin ensimmäisen luokan keväällä äideille lähetetyllä kyselylomakkeella. mittarit ja muuttujat sosiaaliset taidot Esiopettajat arvioivat lasten sosiaalisia taitoja käyttäen 15 osioista MASK monitahoarviointimenetelmää ( Junttila ym., 2006; Kaukiainen, Junttila, Kinnunen & Vauras, 2005). Opettajaa pyydettiin arvioimaan 4 portaisella asteikolla (1 = ei koskaan 4 = erittäin usein), kuinka usein lapsi käyttäytyy väittämän mukaisesti. MASKin avulla arvioidaan lasten yhteistyötaitoja (5 osiota, esimerkiksi Tarjoaa apuaan muille ), empaattisuutta (3 osiota, esimerkiksi Ottaa huomioon muiden lasten tunteet ), impulsiivisuutta (3 osiota, esimerkiksi On lyhyt pinna ) ja häiritsevyyttä (4 osiota, esimerkiksi Häiritsee ja ärsyttää muita lapsia ). Tutkimuksessa muodostettiin ensin keskiarvomuuttujat erikseen jokaisesta neljästä sosiaalisen taidon ulottuvuudesta. Cronbachin α oli yhteistyötaidoille.85, empaattisuudelle.88, impulsiivisuudelle.91 ja häiritsevyydelle.91. Tämän lisäksi muodostettiin käänteismuuttujat impulsiivisuudesta ja häiritsevyydestä, jotta kyettiin muodostamaan sosiaalisten taitojen summamuuttuja näiden neljän ulottuvuuden pohjalta. Sosiaalisten taitojen Cronbachin α oli.82. Vertaisryhmän hyväksyntä ja hyljeksintä Vertaisryhmän hyväksyntää ja hyljeksintää ensimmäisellä luokalla tutkittiin sosiometrisellä mittarilla (Poikkeus, 2008). Lapsi ympyröi luokkatovereiden nimilistasta ensin sellaisten luokkatovereiden nimet, joiden kanssa hän oli mieluiten välitunnilla. Sen jälkeen hän alleviivasi sellaisten luokkatovereiden nimet, joiden kanssa hän leikkii välitunnilla vain harvoin tai ei ollenkaan. Lapsi nimesi luokkakoosta riippuen 1 3 oppilasta. Näistä nimeämisistä laskettiin kunkin lapsen saamien myönteisten ja kielteisten mainintojen t, jotka standardoitiin luokkakoon mukaan. Myönteisten mainintojen kuvasi vertaisryhmän hyväksyntää ja kielteisten mainintojen vertaisryhmän hyljeksintää. Sosiometristen mainintojen on todettu tuottavan pätevää, pysyvää ja luotettavaa tietoa vertaisryhmän hyväksynnästä ja hyljeksinnästä lapsuudessa (Bukowski, Cillessen & Velasquez, 2012). 327
5 Hanna Peltoniemi, aura Pesonen, Kaisa aunola, marja- Kristiin a lerkkanen, jari - erik nurmi & noona Kiuru suotuisat ja epäsuotuisat perhetekijät Suotuisia ja epäsuotuisia perhetekijöitä arvioitiin neljän perheympäristöön liittyvän tekijän suhteen: Vanhemmuustyylin lämpimyyttä tutkittiin Block Child Rearing Practices Report kyselylomakkeen (Roberts, Block & Block, 1984) suomalaisella versiolla (Aunola & Nurmi, 2005). Äidit arvioivat 10 lämpimyyttä mittaavaa väittämää (kuten Osoitan lapselleni usein, että rakastan häntä, Kerron usein lapselleni, kuinka paljon arvostan sitä, että hän yrittää tehdä jotakin tai saa jotakin aikaan ) asteikolla 1 5 (1 = ei sovi minuun juuri lainkaan 5 = sopii minuun erittäin hyvin). Väittämistä muodostetun keskiarvomuuttujan Cronbachin α:n mukainen reliabiliteettikerroin oli Äidin masennusoireita mitattiin pyytämällä äitiä vastaamaan neljään kysymykseen (kuten Olen tuntenut itseni viime aikoina masentuneeksi, Varsin usein tunnen itseni huonoksi ja syylliseksi ) asteikolla 1 5 (1 = ei pidä lainkaan paikkaansa 5 = pitää täysin paikkansa). Kysymysten pohjalta muodostetun keskiarvomuuttujan Cronbachin α:n mukainen reliabiliteettikerroin oli Perhemuodosta (ydinperhe, yksinhuoltajaperhe, uusperhe, sijaisperhe, muu perhemuoto) ja koulutustaustasta saatiin tietoa kyselylomakkeella (ks. kuvailevat tiedot otoksen kuvauksesta). Suotuisien perhetekijöiden n arvioimiseksi laskettiin suotuisien perhetekijöiden kumuloitumista kuvaava summamuuttuja äidin korkeasta koulutuksesta (ammattikorkeakoulu tai yliopistotutkinto versus muut), ydinperheestä perhemuotona, äidin korkeasta lämpimyydestä (ylin 25. persentiili) ja äidin vähäisestä masentuneisuudesta (alin 25. persentiili). Epäsuotuisien perhetekijöiden n arvioimiseksi laskettiin puolestaan epäsuotuisien perhetekijöiden kumuloitumista kuvaava summamuuttuja äidin matalasta koulutuksesta (ei koulutusta tai vain ammatillisia kursseja versus muut), muusta kuin ydinperheestä perhemuotona, äidin vähäisestä lämpimyydestä (alin 25. persentiili) ja äidin runsaasta masentuneisuudesta (ylin 25. persentiili). Lasten nimeämien kavereiden perhetausta ja sosiaaliset taidot Lapsen valitsemien kavereiden sosiaalisia taitoja kuvaamaan laskettiin keskiarvomuuttuja lapsen nimeämien kavereiden sosiaalisista taidoista. Samalla tavalla lapsen valitsemien kavereiden perhetaustoista muodostettiin keskiarvomuuttujat erikseen kavereiden suotuisalle ja epäsuotuisalle perheympäristölle. Aineiston analysointi Ensin tarkasteltiin korrelaatioiden avulla, missä määrin perhetausta oli yhteydessä lapsen ensimmäisellä luokalla valitsemien kavereiden perhetaustaan ja missä määrin lapsen esiopetuksessa arvioidut sosiaaliset taidot olivat yhteydessä lapsen valitsemien kavereiden sosiaalisiin taitoihin. Seuraavaksi tarkasteltiin, missä määrin perhetaustan yhteys yhtäältä kavereiden valintaan ja toisaalta vertaisryhmän hyväksyntään ja hyljeksintään välittyi lapsen sosiaalisten taitojen kautta. Baronin ja Kennyn (1986) mukaan mediaattorivaikutuksen alkuehdot täyttyvät vain, jos riippumaton ja riippuva muuttuja korreloivat sekä keskenään että mahdollisen yhteyttä välittävän muuttujan kanssa. Toisaalta MacKinnon,Lockwood,Hoffman,West ja Sheets (2002) ovat esittäneet, että riippumattoman ja riippuvan muuttujan välinen korrelaatio ei ole välttämätön ehto, jos kummatkin muuttujat ovat yhteydessä välittävään muuttujaan. MacKinnonin ja kollegoiden (2002) esittämien alkuehtojen täyttyessä mediaattorivaikutuksia tarkasteltiin tarkemmin polkuanalyysin ja epäsuorien yhteyksien tilastollisen merkitsevyyden tarkastelun avulla. Polkumalleissa estimoitiin ensin kaikki suorat ja epäsuorat yhteydet, minkä jälkeen mallia modifioitiin siten, että lopullinen malli sisälsi vain tilastollisesti merkitsevät yhteydet. Analyysit tehtiin Mplus ohjelmalla (versio 7, Muthén & Muthén, ) käyttäen ei normaalisuudelle robustia suurimman uskottavuuden estimointimenetelmää (vrt. Maximum Likelihood Robust, MLR). Puuttuvan tiedon keskiinen oli 23 prosenttia (kh. = 11 %).Puuttuva tieto käsiteltiin käyttäen FIML menetelmää (Full Information Maximum Likelihood), joka käyttää kaiken olemassa olevan tiedon imputoimatta dataa. Lisäksi analyyseissa käytettiin Type = Complex menetelmää, joka mahdollistaa keskivirheisiin ja χ² testisuureisiin liittyvien aineiston ryvästymisestä johtuvien vääristymien oikaisun (vrt. oppilaat luokissa). 328 PSYKOLOGIA
6 P e r h e t a u s t a n m e r k i t y s k a v e r e i d e n v a l i n n a s s a j a v e r t a i s r y h m ä n h y v ä k s y n n ä s s ä Mallin sopivuutta arvioitiin seuraavilla sopivuusindekseillä: a) χ² testi, b) RMSEA (Root Mean Square Error of Approximation), c) SRMR (Standardized Root Mean square Residual) ja d) CFI (Comparative Fit Index). Malli sopii aineistoon tyypillisesti hyvin, kun χ² testiin liittyvä p arvo on tilastollisesti ei merkitsevä.myös alle 0.06:n olevat RMSEA arvot ja alle 0.08:n olevat SRMR arvot sekä yli 0.95:n olevat CFI arvot kertovat mallin hyvästä sopivuudesta (ks. myös Hu & Bentler, 1999). tulokset kavereiden valinta perhetaustan ja sosiaalisten taitojen samanlaisuuden perusteella Taulukossa 1 on esitetty muuttujien kuvailevat tiedot. Suotuisien (Md = 2) ja epäsuotuisien (Md = 1) perhetekijöiden vaihteli lapsilla nollasta neljään. Melkein 50 prosentilla perheistä ei tullut esiin yhtäkään epäsuotuisaa tekijää. Perheitä, joissa ei ollut yhtään suotuisaa tekijää, oli 8 prosenttia. Vaikka suotuisien perhetekijöiden keskiinen oli korkeampi kuin epäsuotuisien, suotuisia tekijöitä oli yleisimmin yksi (37 %) tai kaksi (36 %). Perheissä näytti olevan vain harvoin neljä suotuisaa (3 %) tai neljä epäsuotuisaa (1 %) tekijää. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, muistuttavatko lapset ensimmäisellä luokalla valitsemiaan kavereita perhetaustan suhteen. Taulukosta 2 havaitaan, että mitä epäsuotuisammasta perhetaustasta lapsi tulee, sitä enemmän myös hänen kavereillaan on epäsuotuisia perhetekijöitä, ja mitä suotuisammasta perheestä lapsi tulee, sitä vähemmän hänen valitsemillaan kavereilla on epäsuotuisia perhetekijöitä. Lisäksi tulokset osoittivat lasten muistuttavan valitsemiaan kavereita sosiaalisten taitojen suhteen. Suotuisien perhetekijöiden Epäsuotuisien perhetekijöiden Sosiaaliset taidot 1 Hyväksyntä 1 Hyljeksintä N ka kh min maks suotuisaa/epäsuotuisaa tekijää 1 suotuisaa/epäsuotuisaa tekijää 2 suotuisaa/epäsuotuisaa tekijää 3 suotuisaa/epäsuotuisaa tekijää 4 suotuisaa/epäsuotuisaa tekijää Huomautus: 1 standardoitu luokittain n = 48 (8 %) n = 291 (48 %) n = 225 (37 %) n = 219 (36 %) n = 217 (36 %) n = 77 (13 %) n = 97 (16 %) n = 13 (2 %) n = 17 (3 %) n = 4 (1 %) TAULUKKO 1. Lapsen perhetaustan, sosiaalisten taitojen sekä vertaisryhmän hyväksynnän ja hyljeksinnän kuvailevat tiedot. 329
7 Hanna Peltoniemi, aura Pesonen, Kaisa aunola, marja- Kristiin a lerkkanen, jari - erik nurmi & noona Kiuru Muuttuja Lapsen suotuisien perhetekijöiden 2. Lapsen epäsuotuisien perhetekijöiden 1.00 ***p <.001, **p <.01, *p <.05, +p < *** Lapsen sosiaaliset taidot.11* -.14** Lapsen kavereiden suotuisien perhetekijöiden 5. Lapsen kavereiden epäsuotuisien perhetekijöiden 6. Lapsen kavereiden sosiaaliset taidot * *.19*** *** *.34*** Vertaisryhmän hyväksyntä *** Vertaisryhmän hyljeksintä -.10* *** *** 1.00 TAULUKKO 2. Lapsen perhetaustan ja sosiaalisten taitojen, kavereiden perhetaustan ja sosiaalisten taitojen sekä vertaisryhmän hyväksynnän ja hyljeksinnän väliset korrelaatiot. Epäsuotuisien perhetekijöiden Lapsen sosiaaliset taidot -.13** R 2 =.02.34*** Lapsen kavereiden sosiaaliset taidot R 2 = *** Suotuisien perhetekijöiden Huomautus: Standardoitu ratkaisu; lopullinen malli sisältää vain tilastollisesti merkitsevät yhteydet, R 2 = selitysaste. *p <.05, **p <.01, ***p <.001. Mallin sopivuus: χ 2 (3, N = 934) = 2.96, p =.40, CFI = 1.00, RMSEA = 0.00, SRMR = KUVIO 1. Polkumalli perhetaustan suotuisien ja epäsuotuisien tekijöiden määrien, lapsen sosiaalisten taitojen ja lapsen kavereiden sosiaalisten taitojen välisistä yhteyksistä. 330 PSYKOLOGIA
8 P e r h e t a u s t a n m e r k i t y s k a v e r e i d e n v a l i n n a s s a j a v e r t a i s r y h m ä n h y v ä k s y n n ä s s ä sosiaaliset taidot välittävänä tekijänä Seuraavaksi tarkasteltiin, missä määrin perhetaustan yhteys kavereiden valintaan ja vertaisryhmän hyväksyntään ja hyljeksintään välittyy lapsen sosiaalisten taitojen kautta. Epäsuoria yhteyksiä tarkasteltiin vain MacKinnonin ja kollegoiden (2002) esittämien alkuehtojen täyttyessä. Ensin tutkittiin lapsen sosiaalisten taitojen välittävää vaikutusta perhetaustan epäsuotuisien ja suotuisien tekijöiden ja kavereiden valinnan välillä. Mallissa estimoitiin ensin kaikki suorat ja epäsuorat yhteydet, minkä jälkeen mallia modifioitiin siten, että lopullinen malli sisälsi vain tilastollisesti merkitsevät yhteydet. Kuviossa 1 on esitetty lopullisen polkumallin tulokset perhetaustan suotuisien ja epäsuotuisien tekijöiden, lapsen sosiaalisten taitojen ja lapsen kavereiden sosiaalisten taitojen välisistä yhteyksistä. Malli sopi aineistoon erittäin hyvin (Kuvio 1). Taulukossa 3 on puolestaan esitetty epäsuorien yhteyksien standardoidut estimaatit ja niiden tilastollinen merkitsevyys. Tulokset (Kuvio 1, Taulukko 3) osoittivat, että erityisesti epäsuotuisan perhetaustan yhteydet lapsen kaverivalintaan välittyivät lapsen sosiaalisten taitojen kautta: mitä enemmän lapsen perhetaustassa oli epäsuotuisia tekijöitä, sitä heikommat sosiaaliset taidot lapsella oli ja sitä heikommat sosiaaliset taidot edelleen hänen valitsemillaan kavereilla oli. Perhetaustan suotuisien tekijöiden llä ei sen sijaan ollut omavaikutusta lapsen sosiaalisiin taitoihin tai kavereiden valintaan sen jälkeen, kun epäsuotuisien perhetekijöiden oli kontrolloitu. Lisäanalyysina tuloksia tarkasteltiin myös siten, että lapsen sukupuolen ja ei kielellisen kyvykkyyden yhteydet sosiaalisiin taitoihin ja valittujen kavereiden sosiaalisiin taitoihin oli kontrolloitu. Päätulokset eivät muuttuneet kontrollitekijöiden (kovariaattien) lisäämisen jälkeen. Tarkastelimme myös ryhmävertailuanalyysin (multi-group) avulla, muuntaako sukupuoli perhetaustan, sosiaalisten taitojen ja kavereiden valinnan yhteyksiä (ks. Liitteestä 1 korrelaatiot tytöille ja pojille erikseen). Satorra Bentlerin korjatun χ² peräkkäistestin mukaan yhteydet eivät eronneet tyttöjen ja poikien välillä. Lopuksi tarkasteltiin sosiaalisten taitojen välittävää vaikutusta lapsen perhetaustan ja vertaisryhmän hyväksynnän ja hyljeksinnän välillä. Mallissa estimoitiin ensin kaikki suorat ja epäsuorat yhteydet, minkä jälkeen mallia modifioitiin siten, että lopullinen malli sisälsi vain tilastollisesti merkitsevät yhteydet. Kuviossa 2 on esitetty lopullisten polkumallien tulokset perhetaustan suotuisien ja epäsuotuisien tekijöiden, lapsen sosiaalisten taitojen ja lapsen vertaisryhmän hyväksynnän ja hyljeksinnän välisistä yhteyksistä (ks. myös Taulukko 3). Malli sopi aineistoon erittäin hyvin (Kuvio 1). Tulokset osoittavat, että sosiaaliset taidot olivat tilastollisesti merkitsevä välittävä tekijä epäsuotuisien perhetekijöiden n ja vertaisryhmän hyväksynnän ja hyljeksinnän välillä. Epäsuotuisa perhetausta oli negatiivisessa yhteydessä lapsen sosiaalisiin taitoihin, ja heikot sosiaaliset taidot taas olivat yhteydessä vähäisempään vertaisryhmän hyväksyntään ja vahvempaan vertaisryhmän hyljeksintään. Perhetaustan suotuisien tekijöiden llä ei ollut omavaikutusta lapsen sosiaalisiin taitoihin sen jälkeen, kun epäsuotuisien perhetekijöiden oli kontrolloitu. Perhetaustan suotuisien tekijöiden llä oli sen sijaan suora negatiivinen yhteys lapsen hyljeksintään vertaisryhmässä: mitä enemmän lapsen perhetaustassa oli suotuisia tekijöitä, Epäsuorat yhteydet Standardoitu estimaatti Epäsuotuisien perhetekijöiden Sosiaaliset taidot Kavereiden sosiaaliset taidot -.05* Epäsuotuisien perhetekijöiden Sosiaaliset taidot Hyväksyntä -.02* Epäsuotuisien perhetekijöiden Sosiaaliset taidot Hyljeksintä.02** *p <.05 TAULUKKO 3. Tilastollisesti merkitsevät epäsuorat yhteydet. 331
9 Hanna Peltoniemi, aura Pesonen, Kaisa aunola, marja- Kristiin a lerkkanen, jari - erik nurmi & noona Kiuru sitä vähemmän lapsi koki hyljeksintää vertaisryhmässään. Lisäanalyysina tuloksia tarkasteltiin siten, että lapsen sukupuolen ja ei kielellisen kyvykkyyden yhteydet sosiaalisiin taitoihin ja vertaisryhmän hyväksyntään ja hyljeksintään oli kontrolloitu. Tulokset eivät muuttuneet kontrollitekijöiden lisäämisen jälkeen. Tarkastelimme myös ryhmävertailuanalyysin (multi-group) avulla, muuntaako sukupuoli perhetaustan, sosiaalisten taitojen ja vertaisryhmän hyväksynnän ja hyljeksinnän välisiä yhteyksiä (ks. Liitteestä 1 korrelaatiot tytöille ja pojille erikseen). Satorra Bentlerin korjatun χ² peräkkäistestin (χ²(8) = 15.51, p =.0038) mukaan mallin (Kuvio 2) yhteyksissä oli joitakin eroja tyttöjen ja poikien välillä. Sukupuolierojen lähempi tarkastelu osoitti, että erityisesti sosiaalisten taitojen yhteys vertaisryhmän hyljeksintään oli erilainen tyttöjen (standardoitu β =.01, ns) ja poikien (standardoitu β =.31, p <.001) välillä. Myös epäsuora yhteys epäsuotuisien perhetekijöiden stä lapsen sosiaalisten taitojen kautta lapsen hyljeksintään vertaisryhmässä oli merkitsevä vain poikien kohdalla (tytöt: standardoitu estimaatti =.001, ns; pojat: standardoitu estimaatti =.05, p =.022). PohdintA Tutkimuksemme tavoitteena oli tarkastella lapsen perhetaustan merkitystä vertaissuhteissa koulupolun alussa. Perhetaustaa tarkasteltiin tutkimalla suotuisien ja epäsuotuisien perhetekijöiden ä ja niiden kasaantumista. Suotuisaa ja epäsuotuisaa perhetaustaa arvioitiin äidin lämpimyyden, masennusoireiden, koulutustaustan ja perhemuodon kautta. Tulokset osoittivat lasten muistuttavan ensimmäisellä luokalla valitsemiaan kavereita erityisesti esiopetusvuotena mitattujen sosiaalisten taitojen, mutta myös epäsuotuisan perhetaustan suhteen. Suotuisan perhetaustan havaittiin puolestaan suojaavan lasta vertaisryhmän hyljeksinnältä. Epäsuotuisien perhetekijöiden Lapsen sosiaaliset taidot -.13** R 2 =.02.15*** Vertaisryhmän hyväksyntä R 2 = *** Suotuisien perhetekijöiden -.08* Vertaisryhmän hyljeksintä R 2 =.03 Huomautus: Standardoitu ratkaisu; lopullinen malli sisältää vain tilastollisesti merkitsevät yhteydet, R 2 = selitysaste. *p <.05, **p <.01, ***p <.001. Mallin sopivuus: χ 2 (4, N = 964) = 2.90, p =.58, CFI = 1.00, RMSEA = 0.00, SRMR = KUVIO 2. Polkumalli perhetaustan suotuisien ja epäsuotuisien tekijöiden määrien, lapsen sosiaalisten taitojen ja lapsen kavereiden sosiaalisten taitojen välisistä yhteyksistä. 332 PSYKOLOGIA
10 P e r h e t a u s t a n m e r k i t y s k a v e r e i d e n v a l i n n a s s a j a v e r t a i s r y h m ä n h y v ä k s y n n ä s s ä Lapsen sosiaaliset taidot myös välittivät lapsen epäsuotuisan perhetaustan ja vertaisryhmän hyväksynnän ja hyljeksinnän sekä kavereiden valinnan välisiä yhteyksiä. Perhetaustan ja sosiaalisten taitojen merkitys lapsen kavereiden valinnassa Tutkimuksessa selvitettiin, muistuttavatko lapset valitsemiaan kavereita perhetaustan suhteen. Lasten havaittiin muistuttavan valitsemiaan kavereita erityisesti epäsuotuisan perhetaustan perusteella (Brown ym., 1993; Kerr ym., 2003; Kiuru, 2008). Aikaisemman tutkimuksen mukaisesti samanlaisuus näyttää ohjaavan kavereiden valintaa (Epstein, 1989; Kupersmidt ym., 1995). Yksi syy siihen, miksi epäsuotuisasta perhetaustasta tulevat lapset valitsevat kavereikseen epäsuotuisasta perhetaustasta tulevia lapsia, saattaa olla se, että epäsuotuisasta perhetaustasta tulevat lapset hakeutuvat heille tutunomaiseen kontekstiin (Kerr ym., 2003). Kun epäsuotuisasta perhetaustasta tuleva lapsi viettää aikaa muiden epäsuotuisista perhetaustoista tulevien lasten kanssa, kaverit eivät todennäköisesti herätä heissä kielteisiä tunteita, kuten huonommuuden kokemusta (Kerr ym., 2003). Kavereiden valinnan taustalla havaittu perheen epäsuotuisuuden merkittävyys voi myös selittyä vanhemmuuden välillisillä vaikutuksilla (Ladd & Pettit,2002).Välilliset vaikutukset tulevat esiin vanhemman määritellessä perheen asuinalueen ja lapsen harrastuksia (Epstein, 1989; Putallaz & Heflin, 1990). Epäsuotuisasta perhetaustasta tulevat lapset saattavat esimerkiksi asua alhaisemman tulotason asuinalueilla ja viettää yhdessä aikaa vapaa aikana. Lisäksi havaittiin, että mitä suotuisammasta perhetaustasta lapsi tulee, sitä epätodennäköisemmin hän mainitsee kavereikseen lapsia, jotka tulevat epäsuotuisasta perhetaustasta. Tutkittaessa, muistuttavatko lapset valitsemiaan kavereita sosiaalisten taitojen suhteen, havaittiin, että mitä heikommat sosiaaliset taidot lapsella oli, sitä heikommat taidot myös hänen valitsemillaan kavereilla oli ja päinvastoin (Farver, 1996; Haselager ym., 1998; Newcomb ym., 1999; Pijl ym., 2011; Poulin ym., 1997). Tulokset herättävät huolta suotuisien ja epäsuotuisien tekijöiden kasaantumisesta. Kaverit, jotka jakavat heikot sosiaaliset taidot, saattavat vahvistaa toisissaan antisosiaalista käyttäyty Muuttuja Lapsen suotuisien perhetekijöiden 2. Lapsen epäsuotuisien perhetekijöiden ***.13* * * -.44*** * -.16*.23** Lapsen sosiaaliset taidot.13* **.13* -.31*** 4. Lapsen kavereiden suotuisien perhetekijöiden 5. Lapsen kavereiden epäsuotuisien perhetekijöiden *** *** * Lapsen kavereiden sosiaaliset taidot *** Vertaisryhmän hyväksyntä ** *** 8. Vertaisryhmän hyljeksintä *** 1.00 ***p <.001, **p <.01, *p <.05, +p <.10 LIITE 1. Perhetaustan ja sosiaalisten taitojen, kavereiden perhetaustan ja sosiaalisten taitojen sekä vertaisryhmän hyväksynnän ja hyljeksinnän väliset korrelaatiot erikseen tytöille ja pojille (aladiagonaalilla tytöt, ylädiagonaalilla pojat). 333
11 Hanna Peltoniemi, aura Pesonen, Kaisa aunola, marja- Kristiin a lerkkanen, jari - erik nurmi & noona Kiuru mistä (Dishion, Patterson & Griesler, 1994; Farver, 1996). Antisosiaalisella käyttäytymisellä, joka ilmenee muun muassa sisään ja ulospäinsuuntautuvana oirehdintana, voi olla kauaskantoisia kielteisiä seurauksia lapsen kehitykselle (Coie & Kupersmidt, 1983; Dodge, Coie, Pettit & Price, 1990; Ladd, 2005; Parker & Asher, 1987). Toisaalta taas kaverit, jotka jakavat hyvät sosiaaliset taidot, vahvistavat toisissaan prososiaalista käyttäytymistä (Brendgen, Bowen, Rondea & Vitaro, 1999).Tässä tapauksessa samanlaisuus on lapsen kehitystä edesauttavaa, sillä suotuisissa kaverisuhteissa lapsi saa mahdollisuuden kehittää sosiaalisia taitojaan ja itsetuntemustaan (Epstein, 1989; Hartup & Stevens, 1997). Tutkimuksessamme tarkasteltiin myös, missä määrin lapsen sosiaaliset taidot välittävät perhetaustan ja kaverivalinnan välisiä yhteyksiä. Sosiaalisten taitojen havaittiin välittävän erityisesti epäsuotuisan perhetaustan ja lapsen valitsemien kavereiden sosiaalisten taitojen välisiä yhteyksiä (ks. myös Brown ym., 1993). Tulosten valossa vaikuttaa siltä, että epäsuotuisasta perhetaustasta tulevilla lapsilla on muita lapsia heikommat sosiaaliset taidot (Goodman ym., 1993; Goodman & Gotlib, 1999), mikä edelleen on yhteydessä taipumukseen solmia kaverisuhteita sellaisten lasten kanssa, joilla myös on heikot sosiaaliset taidot (Pijl ym., 2011). Herääkin huoli, että epäsuotuisassa perhetaustassa varttuvalla lapsella olisi rajatummat mahdollisuudet solmia kaverisuhteita sosiaalisesti taitavien vertaisten kanssa ja täten harjoitella sosiaalisia taitoja. Sosiaalisten taitojen ajatellaan kuitenkin olevan merkittävässä roolissa kouluympäristöön ja vertaisryhmään sopeutumisessa (Rubin ym., 2006). Perhetaustan merkitys lapsen vertaisryhmän hyväksynnässä ja hyljeksinnässä Aikaisempien tutkimusten (esim. Pettit ym., 1997) mukaisesti suotuisan perhetaustan havaittiin olevan yhteydessä vertaisryhmän hyljeksintään siten, että mitä suotuisammasta perhetaustasta lapsi tulee,sitä vähemmän hän kokee vertaisryhmän hyljeksintää. Täten voidaan olettaa perheen suotuisuustekijöiden, kuten äidin lämpimyyden tai korkean sosioekonomisen aseman, suojaavan lasta vertaisten hyljeksinnältä (Dunn ym., 1998; Pettit ym., 1997).Tulokset osoittivat,että sosiaaliset taidot välittävät suotuisan perhetaustan ja lapsen vertaisryhmän hyväksynnän ja hyljeksinnän välisiä yhteyksiä. Vaikuttaisi siltä, että suotuisasta perhetaustasta tulevilla lapsilla on paremmat sosiaaliset taidot, minkä vuoksi lapset kokevat enemmän vertaisryhmän hyväksyntää ja vähemmän hyljeksintää (ks. myös McDowell & Parke, 2009). Yksi mahdollinen selitys tälle tulokselle on se, että lapset pyrkivät mallintamaan äidin sosiaalista käyttäytymistä, mitä kautta äidin sosiaaliset tiedot ja taidot siirtyvät lapselle (Putallaz & Heflin, 1990). Lämpimyyttä osoittavat, psyykkisesti hyvinvoivat ja korkeasti koulutetut äidit ovat omassa vertaisryhmässään hyväksyttyjä, mikä tarjoaa lapselle myönteisen vuorovaikutusmallin ja pohjan sosiaalisten taitojen oppimiselle ja onnistuneille vertaissuhteille (Putallaz & Heflin, 1990). Havaitsimme sosiaalisten taitojen välittävän myös epäsuotuisan perhetaustan ja lapsen vertaisryhmän hyväksynnän ja hyljeksinnän välisiä yhteyksiä. Epäsuotuisasta perhetaustasta tulevilla lapsilla oli heikommat sosiaaliset taidot, minkä vuoksi he kokivat enemmän vertaisryhmän hyljeksintää ja vähemmän hyväksyntää.tulokset ovat yhdenmukaisia Kamin ja kollegoiden (2011) tulosten kanssa. Kamin ja kollegoiden (2011) tutkimuksessa äidin masennusoireiden vaikutus lapsen sosiometrisen miellyttävyyden pisteän välittyi osittain lapsen emootioiden säätelykyvyn kautta. Tulokset ovat linjassa myös Gomesin ja Liveseyn (2008) tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan heikkoihin sosiaalisiin taitoihin luettava korkea impulsiivisuus on yhteydessä vertaisryhmän hyljeksintään ja vähäisempään hyväksyntään. Epäsuotuisasta perhetaustasta tulevilla ja vertaisryhmän hyljeksintää kokevilla lapsilla on kaiken kaikkiaan rajoitetut mahdollisuudet positiiviseen vuorovaikutukseen ikätovereiden kanssa (Pettit ym., 1988), mikä voi aiheuttaa sosiaalisten taitojen kehittymisen kannalta kielteisen kehän. Vertaisten hyljeksintä voi olla erityisen haitallista koulunkäynnin alkuvaiheessa, sillä se, miten lapsi sopeutuu vertaisryhmään, on yhteydessä myöhempään koulumenestykseen ja hyvinvointiin aikuisiällä (Ladd, 1990; Ladd ym., 1999; Kupersmidt & Coie, 1990; Parker & Asher, 1987). Aiempien tutkimusten mukaan vertaisryhmän suhtautuminen lapseen on melko pysyvää jo varhaisessa vaiheessa (Denham, McKinley, Couchoud & Holt, 1990; O Neil ym., 1997), mikä tukee kehäajattelua. Tu 334 PSYKOLOGIA
12 P e r h e t a u s t a n m e r k i t y s k a v e r e i d e n v a l i n n a s s a j a v e r t a i s r y h m ä n h y v ä k s y n n ä s s ä lokset herättävät huolta suotuisien ja epäsuotuisien perhetekijöiden kasaantumisesta ja kasaantumisen välittymisestä sosiaalisten taitojen kautta lapsen hyväksyntään ja hyljeksintään vertaisryhmässään. tutkimuksen rajoitukset Tutkimukseemme liittyy tiettyjä rajoituksia. Ensinnäkin kavereiden valinnassa ei eritelty ei vastavuoroisia ja vastavuoroisia kaverisuhteita. Näin ollen lapset ovat saattaneet nimetä kavereikseen todellisten kavereiden lisäksi joitakin sellaisia lapsia, joiden kanssa he haluaisivat olla kavereita (Gifford Smith & Brownell, 2003). Toiseksi instruktio sosiometrisen kyselyn negatiivisiin mainintoihin erosi tyypillisemmästä arviointitavasta. Sen sijaan, että lapsia olisi pyydetty nimeämään luokkatovereita, joiden kanssa he eivät halua pelata tai olla, lapsia pyydettiin nimeämään luokkakavereita, joiden kanssa he ovat välitunnilla hyvin harvoin tai ei koskaan. Syynä lievemmän instruktion käyttämiseen oli, että halusimme välttää sanamuotoja, jotka olisivat voineet herättää voimakkaita kielteisiä reaktioita ensimmäisen luokan oppilaissa ja näin vaikeuttaa yhteistyötä opettajien kanssa tulevina aineistonkeruuvuosina. Kolmanneksi tässä tutkimuksessa keskityttiin vain yhden välittävän tekijän eli sosiaalisten taitojen tarkasteluun perhetaustan ja lapsen vertaissuhteiden välisissä yhteyksissä. Jatkossa olisi tärkeää tarkastella myös muita mahdollisia välittäviä tekijöitä, kuten lapsen kiintymyssuhteen laatua. Tilastollisia rajoituksia tarkasteltaessa tulisi huomioida pieniksi jääneet regressiokertoimet ja selitysasteet. Pienten regressiokerrointen ja selitysasteiden taustalla voi olla perhetausta muuttujan heikohko validiteetti, joka voi olla seurausta siitä, että tietoa on saatu pelkästään kyselylomakkeiden avulla.on myös huomioitava,että tutkimuksemme kattaa pelkästään äitien vastaukset, koska isien vastausprosentti jäi pieneksi. Jatkossa olisi tärkeä tarkastella myös isiin liittyvien tekijöiden merkitystä. Vaikka suotuisien ja epäsuotuisien perhetekijöiden kokonaisn tarkastelu mahdollisti mielenkiintoisiin kysymyksiin vastaamisen, on huomioitava, että jatkuvien muuttujien kategorisointiin liittyy myös ongelmia. Jatkossa on tarve tutkia entistä syvällisemmin erilaisten perhetekijöiden yksittäisiä ja kumulatiivisia vaikutuksia. johtopäätökset Tutkimuksemme tuo uutta tietoa suotuisien ja epäsuotuisien perhetekijöiden kasautumisen merkityksestä lapsen vertaissuhteissa. Suotuisien ja epäsuotuisien perhetekijöiden kasautuminen välittyy lapsen sosiaalisten taitojen kautta lapsen koulupolun alussa muodostuviin vertaissuhteisiin. Lapsen sosiaaliset taidot välittävät yhteyttä suotuisan perhetaustan ja kehitystä edesauttavien vertaissuhteiden sekä epäsuotuisan perhetaustan ja kehitykselle haitallisten vertaissuhteiden välillä. Lapset tulevat kouluun hyvin erilaisista perhetaustoista. Vaikka tutkimuksemme lapsista suurimmalla osalla havaittiin hyvät sosiaaliset taidot ja useiden epäsuotuisien perhetekijöiden samanaikainen esiintyminen perheoloissa oli harvinaisempaa, silti tutkimuksemme perusteella herää huoli koulukontekstissa ilmenevästä epätasaarvoisuuden kasaantumisesta. Olisi tärkeää, että esimerkiksi sosiaalisten taitojen kehitystä kyettäisiin tukemaan jo varhaisessa vaiheessa. Sosiaalisiin taitoihin kohdentuneet interventiot ovatkin olleet viime vuosikymmenten aikana kiinnostuksen kohteina, vaikkakin niiden vaikuttavuuden pysyvyys on osoittautunut heikoksi (Spence, 2003). Täten tärkeäksi nousee huomion kiinnittäminen lapsen ja vanhemman väliseen varhaiseen vuorovaikutukseen, joka on sosiaalisten taitojen perustana (Matza ym., 2001; Putallaz & Heflin, 1990; Rigby, 1993). Tukemalla lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta kyettäisiin todennäköisesti tarjoamaan lapselle paremmat edellytykset solmia vertaissuhteita. Artikkeli on saapunut toimitukseen ja hyväksytty julkaistavaksi
13 Hanna Peltoniemi, aura Pesonen, Kaisa aunola, marja- Kristiin a lerkkanen, jari - erik nurmi & noona Kiuru Lähteet Aboud, F. E. & Mendelson, M. J. (1996). Determinants of friendship selection and quality: Developmental perspectives. Teoksessa W. M. Bukowski, A. F. Newcomb & W. W. Hartup (toim.), The company they keep: Friendship in childhood and adolescence (s ).New York: Cambridge University Press. Aunola, K. & Nurmi, J. E. (2005). The role of parenting styles in children s problem behavior. Child Development, 76, Baron, R. & Kenny, D. (1986). The moderator mediator variable distinction in social psychological research. Conceptual, strategic, and statistical considerations. Journal of Personality and Social Psychology, 51, Baumrind, D. (1989). Rearing competent children. Teoksessa W. Damon (toim.), Child development today and tomorrow (s ). San Francisco: Jossey Bass. Brendgen,M.,Bowen,F.,Rondea,N.& Vitaro F.(1999).Effects of friends characteristics on children s social cognition. Social Development, 8, Brown,B.B.,Mounts,N.,Lamborn,S.D.& Steinberg,L.(1993). Parenting practices and peer group affiliation in adolescence. Child Development, 64, Buhs,E.S.& Ladd,G.W.(2001).Peer rejection as antecedent of young children s school adjustment: An examination of mediating processes. Developmental Psychology, 37, Bukowski,W.M.,Cillessen,A.H.N.& Velasquez,A.M.(2012). The use of peer ratings in developmental research.teoksessa B. Laursen, T. Little & N. Card (toim.), Handbook of developmental research methods (s ). New York: Guilford. Coie, J. D. & Kupersmidt, J. B. (1983). A behavioral analysis of emerging social status in boys play groups. Child Development, 54, Coie, J. D., Lochman, J. E.,Terry, R. & Hyman, C. (1992). Predicting early adolescent disorder from childhood aggression and peer rejection. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 60, Conger, R., Conger, K., Elder, G., Lorenz, F., Simons, R. & Whitbeck, L. (1992). A family process model of economic hardship and adjustment of early adolescent boys. Child Development, 63, Conger, R., Conger, K., Elder, G., Lorenz, F., Simons, R. & Whitbeck, L. (1993). Family economic stress and adjustment of early adolescent girls. Developmental Psychology, 29, Denham, S. A. & Holt, R. W. (1993). Preschoolers likability as cause or consequence of their social behavior? Developmental Psychology, 29, Denham, S. A., McKinley, M., Couchoud, E. A. & Holt, R. (1990). Emotional and behavioral predictors of preschool peer ratings. Child Development, 61, DeRosier, M. E., Kupersmidt, J. B. & Patterson, C. J. (1994). Children s academic and behavioral adjustment as a function of the chronicity and proximity of peer rejection. Child Development, 65, Dishion,T.J.(1990).The family ecology of boys peer relations in middle childhood. Child Development, 61, Dishion,T. J., Patterson, G. R. & Griesler, P. C. (1994). Peer adaptations in the development of antisocial behavior: A confluence model.teoksessa L. R. Huesmann (toim.), Current perspectives on aggressive behavior (s ). New York: Plenum. Dodge, K. A. (1983). Behavioral antecedents of peer social status. Child Development, 54, Dodge,K.A.,Coie,J.D.,Pettit,G.S.& Price,J.M.(1990).Peer status and aggression in boy s groups: Developmental and contextual analyses. Child Development, 61, Dodge, K., Pettit, G. S., McClaskey, C. & Brown, M. (1986). Social competence in children. Monographs of the Society for Research in Child Development, 51, Dunn, D., Deater Deckard, K., Pickering, K., O Connor, T. G. & Golding, J. (1998). Children s adjustment and prosocial behaviour in step, single parent, and non stepfamily settings: Findings from a community study. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 39, Eisenberg, N., Fabes, R. A. & Spinrad, T. L. (2006). Prosocial development. Teoksessa N. Eisenberg (toim.), Handbook of child psychology (6. painos, s ). New Jersey: Wiley. Ennett, S.T.& Bauman, K. E.(1994).The contribution of influence and selection to adolescent peer group homogeneity: The case of adolescent cigarette smoking. Journal of Personality and Social Psychology, 67, Epstein, J. L. (1989). The selection of friends: Changes across grades and in different school environments. Teoksessa T. J. Berndt & G. W. Ladd (toim.), Peer relationships in child development (s ). New York: Wiley. Farver, J. A. (1996). Aggressive behavior in preschoolers social networks: Do birds of a feather flock together? Early Childhood Research Quarterly, 11, Furman,W.& Buhrmester, D.(1985). Children s perceptions of the personal relationships in their social networks. Developmental Psychology, 21, Gest, S. D., Graham Bermann, S. A. & Hartup, W. W. (2001). Peer experience: Common and unique features of number of friendships,social network centrality,and sociometric status. Social Development, 10, PSYKOLOGIA
14 P e r h e t a u s t a n m e r k i t y s k a v e r e i d e n v a l i n n a s s a j a v e r t a i s r y h m ä n h y v ä k s y n n ä s s ä Gifford Smith, M. E. & Brownell, C. A. (2003). Childhood peer relationships: Social acceptance, friendships, and peer networks. Journal of School Psychology, 41, Gomes, L. & Livesey, D. (2008). Exploring the link between impulsivity and peer relations in 5 and 6 year old children. Child: Care, Health and Development, 34, Goodman, S., Brogan, D., Lynch, E. & Fielding, B. (1993). Social and emotional competence in children of depressed mothers. Child Development, 64, Goodman, S. & Gotlib, I. (1999). Risk for psychopathology in children of depressed mothers: A developmental model for understanding mechanism of transmission. Psychological Review, 106, Gutman, L. & Eccles, J. (1999). Financial strain, parenting behaviors, and adolescents achievement: Testing model equivalence between African American and European American single and two parent families. Child Development, 70, Gutman, L. M., Sameroff, A. J. & Cole, R. (2003). Academic growth curve trajectories from 1st grade to 12th grade: Effects of multiple social risk factors and preschool child factors. Developmental Psychology, 39, Hammen, C., Burge, D.& Stansbury, K.(1990). Relationship of mother and child variables to child outcomes in a high risk sample: A causal modeling analysis. Developmental Psychology, 26, Hartup,W.W.& Stevens,N.(1997).Friendships and adaptation in the life course. Psychological Bulletin, 121, Haselager, G. J., Hartup, W. W., Van Lieshout, C. F. & Riksen Walraven, J. M. (1998). Similarities between friends and nonfriends in middle childhood. Child Development, 69, Howes, C. & Phillipsen, L. (1992). Gender and friendship: Relationships within peer groups of young children. Social Development, 1, Hu, L. & Bentler, P. M. (1999). Cutoff criteria for fit indexes in covariance structure analysis: Conventional criteria versus new alternatives. Structural Equation Modeling, 6, Junttila, N., Voeten, M., Kaukiainen, A. & Vauras, M. (2006). Multisource assessment of children s social competence. Educational and Psychological Measurement, 66, Kam,C.M.,Greenberg,M.T.,Bierman,K.L.,Coie,J.D.,Dodge, K. A., Foster, M. E., Lochman, J. E., McMahon, R. J. & Pinderhughes, E. E. (2011). Maternal depressive symptoms and child social preference during the early school years: Mediation by maternal warmth and child emotion regulation. Journal of Abnormal Child Psychology, 39, Kandel, D. B. (1978). Homophily, selection, and socialization in adolescent friendships. American Journal of Sociology, 84, Kaukiainen, A., Junttila, N., Kinnunen, R. & Vauras, M. (2005). MASK-monitahoarviointi oppilaan sosiaalisesta kompetenssista. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino. Keinänen, R., Aunola, K., Lerkkanen, M. K., Poikkeus, A. M., Nurmi, J. E. & Kiuru, N. (2011). Vanhemmuustyylien merkitys taidoiltaan erilaisten lasten sosiaalisessa kompetenssissa. NMI-Bulletin, 21, Kerr, M., Stattin, H., Biesecker, G. & Ferrer Wreder, L. (2003). Relationships with parents and peers in adolescence. Teoksessa M. Lerner (toim.), Handbook of psychology vol. 6: Developmental psychology (6. painos, s ). Hoboken, NJ: John Wiley & Sons. Kiuru, N. (2008). The role of adolescents peer groups in the school context. University of Jyväskylä. Jyväskylä studies in education psychology and social research, 331. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä. Kupersmidt, J. B. & Coie, J. D. (1990). Preadolescent peer status, aggression and school adjustment as predictors of externalizing problems in adolescence. Child Development, 61, Kupersmidt, J. B., DeRosier, M. E. & Patterson, C. P. (1995). Similarity as the basis for children s friendships: The roles of sociometric status, aggressive and withdrawn behavior, academic achievement and demographic characteristics. Journal of Social and Personal Relationships, 22, Ladd, G. W. (1990). Having friends, keeping friends, making friends, and being liked by peer in the classroom: Predictors of children s early school adjustment. Child Development, 61, Ladd, G. W. (2005). Children s peer relation and social competence. A century of progress. New Haven: Yale University. Ladd, G. W., Birch, S. H. & Buhs, E. (1999). Children s social and scholastic lives in kindergarten: Related spheres of influence? Child Development, 70, Ladd, G. W. & Pettit, G. (2002). Parenting and the development of children s peer relationships.teoksessa M. H. Bornstein (toim.), Handbook of parenting, vol. 5: Practical issues in parenting (2. painos, s ). Hillsdale: Lawrence Erlbaum Associates. Ladd, G. W., Price, J. M. & Hart, C. H. (1988). Predicting preschoolers peer status from their playground behaviors. Child Development, 59, MacKinnon, D., Lockwood, C., Hoffman, J., West, S. & Sheets, V. (2002). A comparison of methods to test mediation and 337
PERHETAUSTAN MERKITYS KAVEREIDEN VALINNASSA JA VERTAISRYHMÄN HYVÄKSYNNÄSSÄ KOULUPOLUN ALUSSA
PERHETAUSTAN MERKITYS KAVEREIDEN VALINNASSA JA VERTAISRYHMÄN HYVÄKSYNNÄSSÄ KOULUPOLUN ALUSSA Hanna Peltoniemi Aura Pesonen Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Toukokuu 2013 JYVÄSKYLÄN
Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto
Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
Adhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS
NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
Transformationaalinen johtajuus ja työntekijän depressio-oireet: yhteyttä välittävät psykologiset tekijät
Transformationaalinen johtajuus ja työntekijän depressio-oireet: yhteyttä välittävät psykologiset tekijät Kaisa Perko (1), Ulla Kinnunen (1) & Taru Feldt (2) (1) Tampereen yliopisto (2) Jyväskylän yliopisto
Vanhemmuustyylien merkitys taidoiltaan erilaisten lasten sosiaalisessa kompetenssissa
. Vanhemmuustyylien merkitys taidoiltaan erilaisten lasten sosiaalisessa kompetenssissa Riikka Keinänen (PsK) on Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen opiskelija. Kaisa Aunola (PsT) toimii Jyväskylän
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
Yksinäisyys satuttaa Toukokuu 2012, Rovaniemellä
PhD. Niina Junttila Tutkimusasioiden päällikkö, Kasvatustieteiden tiedekunta, Turun yliopisto Collegium tutkija (2012-2014) Ihmistieteiden tutkijacollegium (TIAS), Turun yliopisto niina.junttila@utu.fi
Tausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät
SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................
Perhemuodon ja sisarusaseman yhteys lapsen sosiaaliseen suosituimmuuteen ja näkyvyyteen ensimmäisellä luokalla
Tutkimukset Linda Ojalammi Nina Kivinen Noona Kiuru Jari-Erik Nurmi Kaisa Aunola Perhemuodon ja sisarusaseman yhteys lapsen sosiaaliseen ensimmäisellä luokalla Kohokohdat Ydinperheissä elävät lapset olivat
SEM1, työpaja 2 (12.10.2011)
SEM1, työpaja 2 (12.10.2011) Rakenneyhtälömallitus Mplus-ohjelmalla POLKUMALLIT Tarvittavat tiedostot voit ladata osoitteesta: http://users.utu.fi/eerlaa/mplus Esimerkki: Planned behavior Ajzen, I. (1985):
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Ojalammi, Linda; Kivinen, Nina; Kiuru, Noona; Nurmi, Jari-Erik;
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi
Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi
Yksin ryhmässä - Aikaisemmat tutkimukset
Yksin ryhmässä - Vetäytyvät lapset ja syrjäytyminen päiväkodissa Aikaisemmat tutkimukset Laine Kaarina ja Junttila Nina: Lasten syrjäytyminen päiväkodin vertaisryhmästä (2002) Ulkomaisia tutkimuksia: mm.
Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa
Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen
KOULUTAITOJEN, SISÄÄNPÄIN JA ULOSPÄIN SUUNTAUTUVIEN ONGELMIEN YHTEYDET OPPILAAN SOSIAALISEEN ASEMAAN KUUDENNELLA LUOKALLA
KOULUTAITOJEN, SISÄÄNPÄIN JA ULOSPÄIN SUUNTAUTUVIEN ONGELMIEN YHTEYDET OPPILAAN SOSIAALISEEN ASEMAAN KUUDENNELLA LUOKALLA Päällekkäistyvätkö ongelmat? Vesa Sistonen Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos
LAPSEN SOSIAALISEN KOMPETENSSIN YHTEYS SOSIAALISEEN STATUKSEEN JA VANHEMMUUSTYYLEIHIN
LAPSEN SOSIAALISEN KOMPETENSSIN YHTEYS SOSIAALISEEN STATUKSEEN JA VANHEMMUUSTYYLEIHIN Heini Järvinen Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Helmikuu 2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Psykologian
Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen
Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen
Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa
Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Anna Rönkä Jyväskylän yliopisto Perheet 24/7-tutkimusryhmä JY, JAMK & THL OHOI-hanke Hyvät uutiset Epätyypillinen työaika ei lähtökohtaisesti
NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI
NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI METTE RANTA, TUTKIJATOHTORI, FT KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TÄSSÄ
Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto
Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto RAPORTIT Koivusilta L. Perhetaustaan liittyvät erot perusopetuksen oppilaiden hyvinvoinnissa Seinäjoella. Tampere 2017. http://urn.fi/urn:isbn:987-952-03-0433-1
Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana
Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun
pitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
Haastavat tilanteet koulussa: miten voimme tukea opettajia?
Haastavat tilanteet koulussa: miten voimme tukea opettajia? Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Mielenterveyden teemapäivä 10.5.2017 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen
PIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS
PIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS YLEISTÄ TUTKI- MUKSESTA Tiedon keruu toteutettiin heinäkuussa 2017 CINT AB:n hallinnoimassa internetpaneelissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 990 henkilöä, joista 282 on 15-17-vuotiaita
Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?
Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009
Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa
Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
Yläkouluseminaari. Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki
Yläkouluseminaari Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki 14-15.3.2019 Seurantatutkimuksen kulku Mixed-methods pitkittäistutkimus Seuranta-aika syksy 2017 kevät 2021 Määrällinen: Webropol-kyselylomakkeet
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
Ystävien vaikutus lasten lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla
. Ystävien vaikutus lasten lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla Tuija Pohjola (PsM) toimii koulupsykologina Helsingissä. Marja-Kristiina Lerkkanen (KT, dosentti) toimii yliopistotutkijana Jyväskylän
päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193
Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä
Ihmeelliset vuodet -ohjelmat
Ihmeelliset vuodet -ohjelmat Kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan seminaari 31.10.2013 Ritva Vuoti, PsM, psykoterapeutti Ihmeelliset vuodet -ohjelmat kehitetty käytöshäiriöiden hoitoon kehittäjä psykologian
Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola
Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme Jani Erola Taustaa Suomessa päivähoito-oikeus ollut yksi maailman vahvimmista Päivähoidon käyttö huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten sosiaalinen asema lähikoulussa luokilla 1 4
. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten sosiaalinen asema lähikoulussa luokilla 1 4 Terhi Hirvonen, Helena Sume ja Markku Leskinen toukokuu 8, 2017 NMI Bulletin 2/2015 admin, Teemu Hytönen Hytönen T. Sisäkorvaistutetta
parasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta
ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina
Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012 Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Psycho-social resources
Sosiaalisten verkostojen data
Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
Koetun hyvinvoinnin mittaaminen
Koetun hyvinvoinnin mittaaminen MITTARIN ULOTTUVUUDET, RELIABILITEETTI JA VALIDITEETTI 22.6.2017 REETA KANKAANPÄÄ --- ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 1 Tausta Onnellisuusraportti: Suomi maailman onnellisimpia maita
Ystävien vaikutus lasten lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla
Tutkimukset Tuija Pohjola Marja-Kristiina Lerkkanen Anna-Maija Poikkeus Jari-Erik Nurmi Noona Kiuru Ystävien vaikutus lasten lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla Kohokohdat 1. Ystävykset muistuttavat
Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten. sosiaalista asemaa lähikouluissa. luokilla 1 4
Tutkimukset Terhi Hirvonen Helena Sume Markku Leskinen Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten sosiaalinen asema lähikoulussa luokilla 1 4 Kohokohdat 1. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten sosiaalinen status
Lotta Uusitalo-Malmivaara , Dosenttiopetusnäyte
Onnellisuus laskee yläkoulussa Happiness: desirable, positive inner state of mind (Lu & Gilmour 2004) Onnellisuus = Subjektiivinen hyvinvointi (SWB) (Diener, 1984, 1994) Myönteiset tuntemukset Kielteiset
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
Suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tulevaisuusodotukset
Suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tulevaisuusodotukset Kasvatustieteen päivät Liila Holmberg Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Liila Holmberg 7.. Tutkimushanke ja aineisto
Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia
Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ
KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,
Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in 10-11- year old children
Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in 10-11- year old children Carola Ray, väitös 22.3.2013 Kansanterveystiede, Helsingin yliopisto Sosioekologinen
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LAPSEN SOSIAALINEN ASEMA KOULULUOKASSA: PYSYVYYS SEKÄ YHTEYDET ONGELMAKÄYTTÄYTYMISEEN JA PROSOSIAALISUUTEEN
LAPSEN SOSIAALINEN ASEMA KOULULUOKASSA: PYSYVYYS SEKÄ YHTEYDET ONGELMAKÄYTTÄYTYMISEEN JA PROSOSIAALISUUTEEN Iina Herrala Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Toukokuu 2011 JYVÄSKYLÄN
KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio
KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =
Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta
Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta http://bit.ly/liitu-webinaarit UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Koettu liikunnallinen pätevyys ja liikuntamotivaatio
lukivaikeusriskin ja suojaavien ympäristötekijöiden neljäsluokkalaisten lasten lukusujuvuuden kehittymisessä
Tutkittu juttu Noona Kiuru Marja-Kristiina Lerkkanen Pekka Niemi Elisa Poskiparta Timo Ahonen Anna-Maija Poikkeus Jari-Erik Nurmi Lukivaikeusriskin ja suojaavien ympäristötekijöiden merkitys neljäsluokkalaisten
Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn?
Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Tanja Pynninen, KM Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta tanja.pynninen@ulapland.fi A School for All Development of Inclusive Education -hanke Tutkimusryhmä:
PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP Psykologian perusopintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologian eri osa-alueilta: kehityspsykologiasta, persoonallisuudenpsykologiasta, kognitiivisesta
Äitien antaman tuen merkitys nuorten ongelmakäyttäytymiselle. alakoulusta yläkouluun. siirryttäessä
Tutkimukset Karoliina Ylinen Kaisa Aunola Riitta-Leena Metsäpelto Marja-Kristiina Lerkkanen Noona Kiuru Äitien antaman tuen merkitys nuorten ongelmakäyttäytymiselle alakoulusta yläkouluun siirryttäessä
Kasvatustieteellinen tiedekunta 11/12/
TUTKINTOTYYTYVÄISYYS TYÖURAN NÄKÖKULMASTA YLIOPISTO-OPINTOJEN KEHITTÄMÄT VALMIUDET SUHTEESSA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava, Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Tuukka Kangas,
Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto
Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet
Perheen vuorovaikutuksen näkökulma
Kuulemistilaisuus ja seminaari lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä 30.1.2013, klo 10.00 16.00 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Kruununhaka, Helsinki
Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa
Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus
TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten
RCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma
RCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma 1.12.2017 Piia Karjalainen 1 Taustaa Käytöshäiriön syntyyn vaikuttavat useat lapsen elinympäristöön ja lapsen omiin ominaisuuksiin
Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
Ohje: Kirjoita suunnitelmasi lyhyeksi ja konkreettiseksi. Hyvä suunnitelma vastaa kysymyksiin kuka, mitä, milloin ja miten tekee.
Ohje: Arvioi tähän lomakkeeseen toteutuvatko erilaiset työrauhaa tukevat toimintatavat luokassasi. Valitse yksi toimintatapa, jossa olet huomannut kehittämisen varaa, ja kirjoita viereiseen ruutuun suunnitelma
Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa
Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa Taustaa Suhteellisen iän ilmiötä (relative age effect, RAE) on tutkittu 1980-luvulta alkaen urheilujoukkueita, kouluja tai muita nuorisoinstituutiota
Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen. Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy
Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy Adeptus Myyntitiimin analyysi Analysoitu tiimi Myyjien lukumäärä : 3 Yhteinen myyntitavoite: EUR 700.000 Yhteinen myynti
ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?
ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa
Sitoutumista ja yhteistyötä
FT, puheterapeutti Katja Koski Sitoutumista ja yhteistyötä 7 KOHDAN OHJELMALLA - TYÖKIRJA - (c) 2016 KatjaVox Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä työkirjaa tai sen osia ei saa kopioida ilman lupaa KatjaVox
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LAPSEN SUOTUISAN, KEHITYKSEN TUKEMINEN
LAPSEN SUOTUISAN, YKSILÖLLISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN Valtakunnalliset Neuvolapäivät 3.-4.11.2010 Lapsi ja perhe perheen funktio on persoonien reproduktio geneettinen kuolemattomuus aikuiseksi tulo vanhempien
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
Ihmeelliset vuodetjuhlaseminaari Vanhemmuus ja sen tukeminen
Vanhemmuus ja sen tukeminen Ihmeelliset vuodetjuhlaseminaari 13.11.2018 Eeva Aronen Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen pj. Lastenpsykiatrian professori, HY, ylilääkäri, HYKS, Lastenpsykiatria E. Aronen,
pitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon
Lasten yksilölliset piirteet, stressivasteet, kielelliset ja kognitiiviset taidot, ja perhetausta päiväkotihoidon alkaessa Lasso tutkimusryhmä
Lasten yksilölliset piirteet, stressivasteet, kielelliset ja kognitiiviset taidot, ja perhetausta päiväkotihoidon alkaessa Lasso tutkimusryhmä Tutkimuksen tausta Ensimmäiset kolme elinvuotta ovat kiihkeän
Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?
Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Jarkko Hautamäki & Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari- Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto 4.4.2014 Peruskoulu
LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä
LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?
Sisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus
Á ÖØ ¹ ÓÙ Ù Ò ÒÚ ØÓ ÒØ Ð ÐÑ Petri Hilli 8.5.2017 Á ÖØ ¹ ÓÙ Ù Ò ÒÚ ØÓ ÒØ Ð ÐÑ Ôº ½ Sisältö 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus Á ÖØ ¹ ÓÙ Ù Ò ÒÚ ØÓ ÒØ Ð ÐÑ Ôº ¾ 1. Tilastollinen malli Suomen
Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen. SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi. Lisäliite
Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi Lisäliite 2 Tässä raportin lisäliitteessä on jatkettu yksityiskohtaisempia SISUKASlasten kartoitusten tarkasteluja
Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
Lukivaikeusriskin ja suojaavien ympäristötekijöiden merkitys neljäsluokkalaisten lasten lukusujuvuuden kehittymisessä
. Lukivaikeusriskin ja suojaavien ympäristötekijöiden merkitys neljäsluokkalaisten lasten lukusujuvuuden kehittymisessä Noona Kiuru (PsT, dosentti) toimii tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston psykologian
Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi
Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen