Valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin perusteet

Transkriptio

1 Valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin perusteet Tavoitetilakuvaus Versio: 0.9

2 perusteet (74) Sisällys 1. Johdanto Dokumentin tarkoitus Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu Työryhmän kokoonpano Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen Kohdearkkitehtuurin kehittämisen lähtökohdat Periaatetason arkkitehtuurilinjaukset Kuvattavan kohteen rajaukset ja reunaehdot Sidosarkkitehtuurit, -hankkeet ja ratkaisut Arkkitehtuuriperiaatteet Tietoturvaperiaatteet Käsitteellisen tason arkkitehtuurilinjaukset Strategia, kehittämisvaatimukset ja tavoitteet Sidosryhmät Toimijat ja roolit Käsitteistön pääjäsennys Tietojärjestelmäpalvelut Loogisen tason arkkitehtuurilinjaukset Prosessit Lähtötilanteen prosessi Valmisteverotuksen tavoiteprosessi Tavoiteprosessin yhteensopivuus verotuksen yleisen prosessin kanssa Loogiset tietovarannot Tietovirrat Integraatiomalli Rajapinnat Integraatioratkaisun periaatteet Orkestrointi vai koreografia Valvonta- ja hallinta-arkkitehtuurin periaatteet Järjestelmänhallinta yleisesti Valmisteverotuksen teknologia-alustan palvelutasotavoitteet Valvonnan ja hallinnan yleiset periaatteet Tietojärjestelmäpalveluiden looginen yleisjäsennys Tietojärjestelmäpalveluiden kerrosarkkitehtuuri Valmisteverotuksen tietojärjestelmäpalveluiden looginen perusrakenne Tietojärjestelmäpalveluiden loogiset ratkaisuskenaariot Skenaariot ja skenaarioiden arviointi Skenaario 0: Ei tehdä mitään Skenaario A: Tullin nykyjärjestelmän kohdennettu kehittäminen Skenaario B: Merkittävä Tullin järjestelmän uudistaminen Skenaario C: Uusi järjestelmä Verohallinnon kokonaisuuteen... 61

3 perusteet (74) Skenaario D: Valmisteverotus toteutetaan osaksi Verohallinnon valmisohjelmistoratkaisua Skenaarioiden kustannusten suhteiden arvio Fyysisen tason arkkitehtuuri Suositeltu ratkaisu ja etenemispolku Suositeltu looginen tietojärjestelmäpalveluiden ratkaisumalli Suositeltu etenemispolku Liitteet Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus v MK Ensimmäinen dokumenttiluonnos työryhmän työstön ja ratkaisun tiivistelmäkuvauksen pohjalta v MK Työryhmän luonnoksesta antamien kommenttien pohjalta täsmennetty versio

4 perusteet (74) 1. Johdanto 1.1. Dokumentin tarkoitus Tämä dokumentti kuvaa valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin (tavoitetilan) perusteet kokonaisarkkitehtuurimenetelmän keinoin. Dokumentissa kuvataan keskeiset periaatteet, reunaehdot ja arkkitehtuurilinjaukset, joiden perusteella ratkaisukokonaisuus suunnitellaan ja jotka toimivat kehittämisen lähtökohtina. Suositeltu ratkaisumalli vedetään yhteen dokumentin luvussa 8. Tämä dokumentti on ns. kohdearkkitehtuuri, jossa linjataan valmisteverotuksen prosessin, toteutusmallin ja siinä tarvittavien välineiden kehittämisen keskeiset linjaukset ja toteutuksen periaatteet. Kohdearkkitehtuurilla tarkoitetaan määritetyn, rajatun kohdealueen yleistasoista tavoitetilan kuvaamista kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä. Kohdearkkitehtuuri jäsentää ja määrittää arkkitehtuurin yleiset rakenneosat ottamatta tarkasti kantaa toteutusteknologian tai toteutuksen yksityiskohtiin. Kohdearkkitehtuurin perusteet määrittävät tavoiteratkaisun keskeiset piirteet ja raamit, joiden sisällä toiminnan kehittäminen, tietojen hallinta ja tietojärjestelmät tulee toteuttaa. Tässä dokumentissa käsitellään hyvin rajatusti valmisteverotuksen ratkaisujen nykytilaa. Lähtötilannetta on käsitelty suhteellisen laajasti aikaisemmissa selvityksissä. Tämän dokumentin Liitteeseen 1, Valmisteverotuksen KA-taulukot on kuvattu kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaisesti valmisteverotuksen kokonaisarkkitehtuurin osakuvauksia lähinnä periaate- ja käsitteellisellä tasolla. Varsinainen toteutustapasuositus on kuvattu jäljempänä loogisen tietojärjestelmäpalvelujäsennyksen yhteydessä. Tässä kuvattu valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin perusteet on kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaisesti tuoteriippumaton karkean tason yleiskuvaus valmisteverotuksen ja sen välineiden tavoitetilasta. Sitä tulee täsmentää tarkemmassa toteutussuunnittelussa Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu Tätä kuvausta on tarkoitus hyödyntää valmisteverotuksen ratkaisujen vaatimusmäärittelyn sekä tarkemman valmisteverotuksen toiminnan ja organisoinnin suunnittelun tukena. Tämä dokumentti on tarkoitettu erityisesti seuraaville tahoille: Valtiovarainministeriön verotuksen ja valmisteverotuksen vastuuhenkilöt hallinnonalan ja valtionhallinnon yhteisten palvelujen ohjauksen näkökulma Valtiovarainministeriö JulkICT valtionhallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin sekä julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin yhteentoimivuuden näkökulma

5 perusteet (74) Tullin ja Verohallinnon johto - loogisen tavoitetilan arvioinnin näkökulma Valmisteverotuksen ja verotuksen asiantuntijat ja niiden toiminnan kehittäjät - loogisen tavoitetilan arvioinnin näkökulma Tullin ja Verohallinnon kokonaisarkkitehtuurityön vastuuhenkilöt kokonaisarkkitehtuurinäkökulma Tullin ja Verohallinnon kokonaisarkkitehtuurin vastuuhenkilöt Tullin ja Verohallinnon tietohallinnon avainhenkilöt Edellisten lisäksi tämän dokumentin kohderyhmään kuuluvat valmisteverotukseen liittyviä prosessikonsultointia, tietojärjestelmiä, IT-palveluja, konsultointi- ja asiantuntijapalveluja tai kehittämispalveluja tarjoavat palveluntuottajat Työryhmän kokoonpano Tämän valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin perusteet on kuvattu valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä, johon kuuluivat: Panu Kukkonen, VM Anna-Maija Marttila, VM Ismo Mäenpää (Jukka Kekkonen sijaisena), VM Irja Peltonen, VM Panu Pykönen, VM Merja Sandell, VM Jukka Uusitalo, VM Tukena konsultit: Mika Karjalainen ja Martti Kouhi Silver Planet Oy:stä Työryhmän ohjausryhmään kuuluivat: Lasse Arvela, VM Päivi Nerg, VM Projektiin osallistui myös Tullin ja Verohallinnon kokonaisarkkitehtuurityöstä vastaavia henkilöitä, jotka kuvasivat organisaatioidensa kokonaisarkkitehtuurityötä sekä tulevia kehityshankkeita. Valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin perusteet kuvattiin talvella Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen Kokonaisarkkitehtuuri (KA) kuvaa, kuinka valitun kohteen toimintaprosessit, tiedot, järjestelmät ja teknologia toimivat kokonaisuutena ja suhteessa kyseisen kohteen toimintaympäristöön. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä kuvataan ja suunnitellaan kohteeseen liittyvä toiminta, tietotarpeet, tietojärjestelmäpalvelut

6 perusteet (74) ja teknologiaratkaisut yhtenäisen mallin mukaisesti. Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa eri osa-alueiden ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Kokonaisarkkitehtuuri ulottaa näkökulmansa tietojärjestelmien ulkopuolelle kuvatakseen ne substanssitoiminnan syyt ja tarpeet, joita varten tietojärjestelmiä tehdään sekä tässä tarvittavat tiedot. Varmistaakseen toteutettavien ratkaisujen kattavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kokonaisarkkitehtuurimenetelmä jäsentyy näkökulmiin ja käsitteellisiin tasoihin (abstraktiotasoihin). Näkökulmat: o Toiminta: liiketoiminnan ja asiakkuuksien näkökulma o Tieto: tietoa, käsitteitä ja tietovarantoja tarkasteleva näkökulma o Järjestelmä: järjestelmien ja järjestelmäpalveluiden näkökulma o Teknologia: tekniikan, laitteiden ja teknisten ratkaisujen sekä ylläpidon näkökulma Abstraktiotasot: o Periaatteellinen taso MIKSI, missä rajoissa o Käsitteellinen taso MITÄ esim. mitä strategisia tavoitteita kohteeseen liittyy, mitä vaatimuksia kehittämiselle asetetaan, mitkä ovat toiminnan keskeiset käsitteet o Looginen taso MITEN esim. toimintaprosessit, tietojen ja tietovarantojen looginen jäsennys ja tietojen sijoittuminen eri kokonaisuuksiin o Fyysinen taso MILLÄ esim. mihin fyysisiin tietokantoihin eri loogiset tietovarannot sijoitetaan, mitä tuotteita järjestelmissä käytetään Tässä työssä on soveltaen hyödynnetty alla kuvattua julkisessa hallinnossa laajasti hyödynnettyä Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimenetelmää (Kartturi 2.2), joka on yhteensopiva JHS 179 suosituksen keskeisten piirteiden kanssa:

7 perusteet (74) Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaisesti arkkitehtuurityö käynnistettiin määrittämällä, mitä KA-kuvauksia tässä nimenomaisessa projektissa hyödynnetään. Tässä työssä kokonaisarkkitehtuurikuvauksen kohteena on valmisteverotuksen kohdearkkitehtuuri karkean tason tavoitearkkitehtuuri, joten kuvaaminen painottui Kartturi-mallin mukaisesti kaavion yläosan tavoitteita kuvaaviin osiin. Tässä valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin perusteiden kuvauksessa on mallinnettu seuraavat keltaisella ja vihreällä kuvatut kokonaisarkkitehtuurin osakuvaukset.

8 perusteet (74) Yllä keltaisella kuvatut osakuvaukset on kuvattu vähintään kohtalaisella tarkkuudella. Vihreällä ja kursiivilla korostetut kuvaukset on kuvattu hiukan karkeammalla tasolla ja ne kuvaavat lähinnä kyseisen osakuvauksen keskeisimmät piirteet ja ratkaisumallit. Valmisteverotuksen kohdearkkitehtuuri koostuu kyseisten osakuvausten muodostamasta yhteentoimivasta kokonaisuudesta, jossa loogisen tason ratkaisut on laadittu systemaattisesti lähtien toiminnan ja käsitteistöjen hallinnan tarpeista. 3. Kohdearkkitehtuurin kehittämisen lähtökohdat Valmisteverotuksen kohdearkkitehtuuri perustuu vahvasti aikaisempaan valmisteverotusta ja sen välineitä koskeviin selvityksiin ja keskeisimpien verotusorganisaatioiden kokonaisarkkitehtuurityöhön. Valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin perusteiden määritystyön taustalla on tarve kehittää valmisteverotuksen toimintoja ja erityisesti sitä tukevia tietojärjestelmiä. Keskeisimmät kehittämisen kohteet kohdistuvat valmisteverotusprosessin kehittämiseen strategisten tavoitteiden pohjalta sekä valmisteverotuksen asiakkaiden sähköisten palvelujen parantamiseen. Tämän valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin perusteiden tausta-aineistona on käytetty erityisesti: Verohallinnon, Tullin ja Ajoneuvohallintokeskuksen verotustoimintoja selvittävän työryhmän muistio 11/2010 Yllä olevan ns. Veto-raportin lisäselvitys

9 Valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin perusteet (74) Tullin yleiskuvausta sen omasta kokonaisarkkitehtuurista ja kehittämistarpeista Verohallinnon yleiskuvausta sen omasta kokonaisarkkitehtuurista ja kehittämistarpeista Tulli ja verohallinto kuuluvat arvioidun aineiston ja toimintamallin perusteella kansallisiin edelläkävijöihin kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntämisessä toimintojensa ja ratkaisujensa suunnittelussa. Erityisesti lähtötilanne on kuvattu varsin kattavasti kokonaisarkkitehtuurin keinoin. Tämän ansiosta, tässä valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin suunnittelutyössä ei enää kuvattu merkittävässä määrin nykytilakuvauksia kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä, vaan työssä hyödynnettiin olemassa olevia aineistoja. Tämä työ on keskittynyt lähinnä tavoitetilan kuvaamiseen. Seuraavaan on koottu hyvin tiiviisti lähtötilanteen keskeisimpiä periaatteita. Valmisteverotus pähkinänkuoressa Valmisteveroja kannetaan alkoholituotteista, tupakkatuotteista, nestemäisistä polttoaineista, sähköstä ja eräistä energiatuotteista, virvoitusjuomista, makeisista ja jäätelöstä sekä juomapakkauksista. Lisäksi voiteluöljyistä ja - valmisteista kannetaan öljyjätemaksua sekä kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä jäteveroa. Nämä ovat kaikki valmisteveron luonteisia veroja. Alkoholi-, tupakka-, ja energiatuotteiden valmisteverotus on harmonisoitu EU:ssa. Verokertymän kannalta keskeisimmät valmisteverotuksen asiakkaat ovat yrityksiä. Valmisteverotuksen verovelvollisia ovat valtuutetut varastonpitäjät, rekisteröidyt elinkeinonharjoittajat ja veroedustajat. Lisäksi verovelvollisia ovat valmisteveronalaisia tuotteita satunnaisesti maahantuovat yritykset, internetin kautta tuotteita myyvät yritykset ja yksityishenkilöt, jotka tuovat valmisteveron alaisia tuotteita toisesta jäsenvaltiosta muuhun kuin omaan käyttöönsä. Valmisteveroja ja valmisteveron luonteisia veroja kannetaan vuosittain n. 6 Mrd euroa. Lähtötilanteessa valmisteverotuksen toimittamisesta ja valvonnasta huolehtii Tulli. Verohallinto on hoitanut Tullin puolesta osan energiatuotteiden valmisteveron palautuksista vuodesta 2007 lähtien. Yleisellä tasolla verotusprosessi on pääsääntöisesti samankaltainen kaikilla veroilla.

10 perusteet (74) Erityisesti liiketoimintaa harjoittavien verovelvollisten verotusta on viime aikoina kehitetty kohti oma-aloitteista verotusta. Oma-aloitteisessa verotuksessa vero- ja/tai tilitysvelvollinen liikeyritys huolehtii itse veron keräämisestä esimerkiksi myyntien tai palkanmaksun yhteydessä ja maksaa tai tilittää rahat eräpäivänä valtion tilille. Vero- ja/tai tilitysvelvollinen on myös velvollinen yleensä veron suorituksen tai sen tilityksen yhteydessä ilmoittamaan veroviranomaiselle ne laissa säädetyt tiedot, jotka perustelevat tai todentavat maksetun tai tilitetyn summan oikeellisuuden. Verohallinnossa on vuoden 2010 alusta otettu käyttöön niin sanottu verotilimenettely. Verotili on verojen ilmoittamista, maksamista, maksuvalvontaa ja tavoitetilassa myös perintätoimintoja palveleva kokonaisuus. Siinä kullakin verovelvollisella on oma verotili, jonne kootaan verojen ilmoitus- ja maksutiedot sekä muut verotuksen toimittamiseen ja verojen perintään tarvittavat tiedot. Lähtötilanteessa valmisteverojen kerääminen ei kokonaisuudessaan perustu oma-aloitteiseen verotukseen eikä siinä lainkaan hyödynnetä verotilin kaltaista sähköistä ja toiminnallista kokonaisuutta. Tullin kokonaisarkkitehtuurityö Tulli on tehnyt merkittävää kokonaisarkkitehtuurikehittämistä koskien sen vastuulla olevia tehtäviä, prosesseja sekä näissä käsiteltäviä tietoja ja välineitä. Tulli on kuvannut laajasti myös valmisteverotuksen ratkaisuja kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä.

11 perusteet (74) Valmisteverotuksen kansallisilla ratkaisuilla on kytkentä EU:n yhteisiin prosesseihin ja välineisiin. Valmisteverotuksen alaisten tuotteiden verottomien siirtojen hallintaan ja valvontaan on toteutettu EU:n laajuinen EMCS (Excise Movement and Control System). Ratkaisu käsittelee sähköisesti väliaikaisesti valmisteverottomana liikkuvien alkoholi- ja tupakkatuotteiden sekä nestemäisten polttoaineiden valvonta. EMCS -järjestelmällä saadaan tietoa verotuksen oikeellisuuden varmistamiseksi ja verotarkastusten sekä fyysisen valvonnan kohdistamiseksi. Järjestelmällä hoidetaan myös jäsenmaiden välisiä kuljetuksia koskeva verotus- ja valvontatietojen vaihto sekä virka-apuasiat. Seuraavassa on kuvaus EMCS-järjestelmän sijoittelukaaviosta lähtötilanteessa:

12 perusteet (74) EU:n jäsenvaltiot ovat velvollisia pitämään sähköistä rekisteriä kansallisesti alueellaan toimivista valmisteverotoimijoista. FINSEED on Suomen kansallinen järjestelmä valmisteverovelvollisista. Se sisältää myös muiden EUjäsenmaiden valmisteverotoimijoiden tiedot. Jäsenvaltiot päivittävät omien asiakkaittensa tiedot ja välittävät tiedot komission kautta muihin jäsenmaihin tallennettavaksi kansallisiin järjestelmiin. Alla on kuvaus FINSEED-järjestelmän sijoittelukaaviosta lähtötilanteessa: EMCS- ja Finseed-järjestelmiä käytetään myös valmisteverotuksen ulkopuolisissa prosesseissa. Esimerkiksi EMCS-järjestelmästä saatavia tietoja on tarkoitus käyttää myös Tullin riskianalyysijärjestelmässä. Tulli on kehittänyt sähköisen asioinnin kokonaisratkaisuaan, josta keskeiset osat ovat käytössä. Tavoitetilan ratkaisu perustuu loogiseen ja nykyaikaiseen loogisesti eriytettyihin tietojärjestelmäpalvelukerroksiin, missä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan yhteiskäyttöisiä tietojärjestelmäpalveluita ja tietovarantoja. Alla on kuvaus yhteiskäyttöisten tietojärjestelmäpalvelujen periaatteista:

13 perusteet (74) Tullin määrittämä looginen integraatiomalli on seuraava: Tullin kokonaisarkkitehtuurityön fokus on monin osin luonnollisesti Tullaustoiminta, mutta se toimii hyvänä lähtökohtana myös valmisteverotuksen ratkaisujen kehittämisessä. Valmisteverotuksen prosessit kytkeytyvät joiltain osin kuitenkin tullauksen ja Tullin vastuulla olevan rikostorjunnan prosesseihin.

14 perusteet (74) Verohallinnon kokonaisarkkitehtuurityö Verohallinto on Tullin tavoin kehittänyt voimakkaasti toimintaansa ja sähköistä palveluympäristöään kokonaisarkkitehtuurin keinoin. Verohallinnon etuna valmisteverotuksen näkökulmasta on kokonaisarkkitehtuurityössä se, että Verohallinnon kokonaisarkkitehtuurityö peilaa laajasti ja eri abstraktiotasoilla erityisesti verotuksen toimintoja ja niissä käsiteltäviä tietoja. Esimerkiksi alla oleva verotuksen ja sen johtamisen ja valvonnan käsitemalli luo hyvän pohjan sekä verotuksen prosessien kuvaamiseen että niissä tarvittavien tietovarantojen harmonisointiin: Kokonaisarkkitehtuurityössä eräs keskeisimmistä kysymyksistä kuuluu: missä laajuudessa tarkasteltava kohde prosessi, tieto, tietojärjestelmä tai teknologia on yhteinen?. Tämän kysymyksen huolellinen tarkastelu varmistaa, ettei samoja tai riittävän samankaltaisia ratkaisuja tehdä moneen kertaan vaan optimoidaan tarvittavat ratkaisut. Alla on esimerkki Verohallinnon määrittämästä loogisesta tietojärjestelmäpalvelujen jäsennyksestä:

15 perusteet (74) Asiointirajapinnan näkymän esittäminen Asiointitoiminnallisuus Ulkoisten järjestelmien liittymärajapinta Asiointi ja ohjaus Sisällön hallinta Asiointikanavien hallinta Asiakkaan ohjaus Viestintä ja neuvonta Tietojen tunnistus ja reititys Tietojen muunnostoiminnallisuus Tietojen välivarastointi Tietovirtojen hallinta Tietojen Validointi Tietovirtojen sisällön arkistointi Tietovirtojen kirjanpito Asiakirjallisen tiedon toimittaminen Tietovirtojen valvonta Poikkeaman tunnistus Tiedon hankintatoiminnallisuus Poikkeamatoiminnallisuus Johtamisen ja toiminnan suunnittelun järjestelmäalue Raportointi Järjestelmätoiminnallisuudet Malli: Verohallinnon järjestelmäkäkokonaisuus Versio: V0.92K Vaihe: Työstäminen Tekijä(t): Projektiryhmä Prosessin simulointi ja optimionti Asiakkuuden strateginen ohjaus Verotuksen hallinta Maksujen ja saatavien hallinta Kirjanpito ja tilitys Veron laskenta Veroasian liittymätietojen hallinta Verotuspäätöksen tuottaminen Poikkeaman tunnistus Velvoitteiden ja hyvitysten liittäminen Tilin laskenta ja täsmäytys Päätöksen tuottaminen Verovarojen kirjanpito Poikkeaman tunnistus Poikkeamatoiminnallisuus Laskentakaavojen hallinta ja tunnistaminen Veroasian tietojen käsittely Poikkeamatoiminnallisuus Maksujen ja palautusten hallinta Saatavien perintä Poikkeaman tunnistus Verojen tilittäminen veronsaajille Tilityssääntöjen hallinta Asiakkaan perustietojen hallinta Rekisteröinti- ja suhdetietojen hallinta Asiakkuuden hallinta Poikkeaman tunnistus Asiakasrekisteröintipäätöksen tuottaminen Tietojen analysointi Poikkeamatoiminnallisuus Oikaisutilityksen tekeminen Päätöksen tuottaminen Tietämyksen hallinta Asiakkaan ryhmittelyjen ja profiilien hallinta Verotuskohteiden perustietojen ylläpitö Poikkeamatoiminnallisuus Asiakkuuden hoitomallien hallinta Poikkeamaperusteiden määrittäminen Riskienhallinnan keinovalikoiman valintasäännöt Kohderyhmien valinta Sisällön tuottaminen Tiedon hakutoiminnallisuus Palveluiden ja verotuksen tietämyspohja Asiakkaan kokonaiskuvan koostaminen Tavoittamisen hallinta Asiakasprofiilin ja ryhmittelyjen määrittäminen Analysointitietopalvelut Verotuksen simulointi Sisällön julkaiseminen Käyttäjäryhmien profilointi Prosessien ja sääntöjen hallinta Yleispalvelut Prosessin määrittäminen ja mallinnus Automaatioprosessin ohjaus Työjonojen hallinta ja ohjaus Prosessin reititys Käsittelyn tilan hallinta Prosessien etenemisen tahdistus Sääntöjen hallinta Prosessin mittaaminen Tietoturva IT-hallinnan toiminnallisuus Dokumenttien hallinta Asiakirjojen tuottaminen Arkistointipalvelut Jäljitettävyyspalvelut Meta- ja parametritietojen hallinta Tietojen poiminta Integraatio palvelut Vuorovaikutteiset yhteistyövälineet Verohallinto on lähtenyt kehittämään omaa ratkaisukokonaisuuttaan kohti valmisohjelmistomallia (VALMIS-hanke). Jää nähtäväksi, miten kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä kuvattua tavoitetilaa tarkistetaan valmisohjelmistomalliin siirryttäessä. Kuten Tullinkin kohdalla, myös Verohallinnon kokonaisarkkitehtuuriosaaminen on hyvin riittävää valmisteverotuksen kehittämiseen kokonaisarkkitehtuurimenetelmää hyödyntäen.

16 perusteet (74) 4. Periaatetason arkkitehtuurilinjaukset Tähän lukuun on koottu kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaisesti keskeisimmät valmisteverotuksen tavoitetilan periaatteelliset ratkaisumallit sekä toteutuksen reunaehdot Kuvattavan kohteen rajaukset ja reunaehdot Kokonaisarkkitehtuurin kuvauksessa työ käynnistetään aina suunniteltavan kohteen rajauksella. Tämän valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin perusteiden suunnittelun ja näin myös tuotoksen keskeisimmät rajaukset ja reunaehdot ovat: Kehittämistä koskeva rajaus tai reunaehto Tässä KA-työssä käsitellään vain valmisteverotuksen kokonaisuutta ja sen liittymiä muihin toimintoihin. Reunaehto/ rajaus Rajaus Vaikutukset Lähde Tavoitearkkitehtuuri ei ota kantaa muihin verolajeihin ja niiden Projektiryhmä toteutukseen muutoin kuin liittymien osalta. Huom. Esimerkiksi ajoneuvoverot ja väylämaksut eivät ole valmisteveroja. Työssä ei käsitellä valmisteverotukseen kytkeytyviä tullimenettelyjä Rajaus Arkkitehtuurissa ei käsitetä tullimääräysten edellyttämiä Projektiryhmä tavaran tarkastus- ja ilmoitusmenettelyjä tullienkanto- ja tavaroiden tuontirajoitusten mielessä. Kuljetusvakuudet ovat tullivalvonnan alaista toimintaa. Tullimenettelyihin liittyvänä työssä ei käsitellä verotusmenettelyä Ahvenanmaan ja muun Suomen välillä (veroraja) Rajaus Selvityksessä lähdetään siitä, että valmisteveroihin kytkeytyvät menettelyt rinnastetaan tullimenettelyihin. Projektiryhmä Työssä ei käsitellä tullausmenettelyssä kannettavia valmisteveroja (EU:n Rajaus Tämä tapahtuu ulkorajoilla. Selvityksessä oletetaan, että Tulli Projektiryhmä ulkopuolelta saapuvien matkustajien mukanaan tuomat tuotteet ja pienten käteisasiakastoimijoiden EU:n ulkopuolelta tuomat tuotteet) toimittaa valmisteverotuksen näissä tilanteissa parhaaksi katsomallaan tavalla. Tässä työssä käsitellään myös valmisteverotukseen liittyvät tuet ja Rajaus Kohde sisältyy vähintään karkealla tasolla tarkasteluun Projektiryhmä veronpalautukset (hakemuksesta maksettavat) Työssä käsitellään valmisteverotuksen verottomien siirtojen Rajaus Näitä järjestelmiä tarkastellaan lähinnä rajapintatarkasteluna ja Projektiryhmä tietokoneistettua valvontajärjestelmää (EMCS) ja siihen liittyvää Finseedasiakasrekisteriä sekä niiden rajapintoja Tullin tuonti- ja vientijärjestelmiin (tietojenvaihto) osana valmisteveroprosessia. Kyseisten ratkaisujen sisäiseen rakenteeseen ja yleiseen hyödynnettävyyteen ei oteta tässä työssä kantaa. Työssä käsitellään valmisteverotuksen tilastointimateriaalin keruu Rajaus Tilastoja käsitellään vain kertyvän tiedon ja sen saatavuuden Projektiryhmä (ilmoitustiedot verovelvollisilta) muttei tilastointimenetelmiä kannalta, mutta työssä ei käsitellä varsinaisia tilastointimenetelmiä tai yleisemmmän tason johdon tietojärjestelmä- tai johdon raportointitarvetta. Työssä keskitytään valmisteverotuksen tavoitearkkitehtuurin perusteisiin, nykytilassa tukeudutaan pääsääntöisesti Tullin ja Verohallinnon olemassa oleviin lähtötilannetta kuvaaviin arkkitehtuurikuvauksiin. Rajaus Tässä työssä ei koota erikseen omaa lähtötilanteen arkkitehtuuria. Työssä tukeudutaan Tullin ja Verohallinnon toimittamaan lähtötilanteen arkkitehtuuriaineistoon. Projektiryhmä Työssä keskitytään ylätasolla valmisteverotuksen viitearkkitehtuurin perusteisiin, se on yleistason tavoitetilakuvaus, jota tulee tarkentaa jatkokehityksessä. Tavoiteratkaisu ei saa lisätä valmisteverotukseen tarvittavia hallinnon henkilöresursseja. Valmisteverotuksen tuleva ratkaisumalli noudattaa velvoittavia EUsäädöksiä ja välineitä (esim. EMCS). Rajaus Reunaehto Reunaehto Tämä työ toteutetaan tiiviissä, ajallisesti ja resurssinkäytöltään Projektiryhmä rajatussa paketissa, jossa kuvataan vain kaikkein karkeimman tason tavoitearkkitehtuuri. Määritettävän ratkaisun tulee olla kustannustehokas Projektiryhmä henkilöresurssien käytön suhteen. Ratkaisumalli ei kyseenalaista velvoittavia EU-säädöksiä ja Projektiryhmä valmisteverotukseen liittyviä välineitä, vaan ottaa ne osaksi tavoiteratkaisua sellaisenaan. Työn keskeisiksi reunaehdoiksi on täten kuvattu, ettei uusi ratkaisu saa lisätä valmisteverotukseen tarvittavia hallinnon henkilöresursseja. Tämä asettaa tavoitetilalle välttämättömän ehdon, jonka mukaan sen on oltava kustannustehokas ja prosesseissa, ratkaisuissa sekä menetelmissä on pyrittävä tehokkuuteen

17 perusteet (74) ja tarpeettomien tehtävien ja vaiheiden välttämiseen. Toisena reunaehtona on EU-yhteentoimivuuden varmistaminen erityisesti EMCS-ratkaisun ja sen prosessien osalta. Keskeisimmät rajaukset kohdistuvat käsiteltävän kohteen laajuuteen. Tässä työssä on haluttu keskittyä kaikkein keskeisimpiin, volyymiltään suurimpiin ja verokertymän kannalta olennaisimpiin kohteisiin. On myös hyvä huomata, että työ on kohdistettu erityisesti tavoitetilan kuvaamiseen. Lähtötilanteen arvioinnissa on tukeuduttu vahvasti aiempien selvitysten aineistoihin sekä Tullin ja Verohallinnon olemassa olevaan kokonaisarkkitehtuuridokumentaatioon. Tästä työstä pois rajattuja kohteita tulee kuitenkin arvioida tarkemmin jatkotyöstössä osana tavoitetilaan siirtymisen kehittämispolkua. Sidosarkkitehtuurit ja -hankkeet on listattu tarkemmin Liitteessä 1, Valmisteverotuksen KA-taulukot Sidosarkkitehtuurit, -hankkeet ja ratkaisut Kehittämisen kohteena olevaan alueeseen liittyy useita sidosratkaisuja ja hankkeita sekä lainsäädäntöä ja sidosarkkitehtuureja, jotka tulee kohteen kehittämisessä ottaa huomioon. Seuraavaan on koottu valmisteverotuksen keskeiset sidosarkkitehtuurit ja sidoshankkeet ja ratkaisut. Velvoittavuus sarake kuvaa, onko valmisteverotuksen tavoitetilan kohdearkkitehtuurissa ja ratkaisujen kehittämisessä huomioitava vai sellaisenaan noudatettava kyseisen sidosarkkitehtuurin tai sidosratkaisun määritykset. Kansalliset sidosarkkitehtuurit Valmisteverotukseen suoraan tai välillisesti liittyviä kansallisia sidosarkkitehtuureja ja määrityksiä ovat: Sidosarkkitehtuurit Velvoittavuus Kuvaus, keskeinen sisältö Vastuutaho Kansalliset, yleiset sidosarkkitehtuurit Kokonaisarkkitehtuuria koskeva lainsäädäntö Tietohallintolaki Velvoittava laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Valtiovarainministeriö Kansalliset, yhteiset perustietovarannot Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä, YTJ Velvoittava Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ on yhteinen palvelu yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat verohallinnon, kaupparekisterin tai säätiörekisterin asiakkaita. Rekisteriin on kuvattu kaikkien yritysten ja rekisteröityjen yhdistysten perustiedot. Kansallinen sähköinen arkisto, Vapa Ohjaava Arkistolaitoksen sähköistä päätearkistoa on kehitetty VAPAhankkeessaTavoitteena on luoda vastaanotto- ja palvelujärjestelmä, jossa voidaan säilyttää julkishallinnon (valtio ja kunta) tuottamaa sähköistä aineistoa. Rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR) Huomioitava Väestötietojärjestelmässä on tiedot yli kolmesta miljoonasta rakennuksesta ja lähes kolmesta miljoonasta asunnosta. Rakennustietoja ylläpidetään ja tarkistetaan tiiviissä yhteistyössä kuntien rakennusvalvontaviranomaisten ja maistraattien kanssa. Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietoja kutsutaan usein kansainvälisen käytännön mukaisesti rakennus- ja huoneistorekisteriksi (RHR). PRH Arkistolaitos Kiinteistötietojärjestelmä, KTJ Huomioitava Kiinteistötietojärjestelmä, KTJ Maanmittauslaitos Kiinteistötietojärjestelmän kautta saa tiedot koko valtakunnan kattavasta kiinteistörekisteristä sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä Maastotietokanta, paikkatiedot Huomioitava Maastoa ja rakennettua ympäristöä esittävät tiedot on kerätty Maastotietokantaan. Se sisältää tarkimman koko Suomen kattavan maastoa ja sen yksityiskohtia kuvaavan tiedon. Tietosisältö on yhteen sovitettua ja tietoja voidaan yhdistellä käyttötarpeen mukaan Maanmittauslaitos VRK

18 perusteet (74) Sidosarkkitehtuurit Velvoittavuus Kuvaus, keskeinen sisältö Vastuutaho Kansalliset, yleiset sidosarkkitehtuurit Kansalliset palvelujen ohjauspalvelut Yrityssuomi.fi Ohjaava Yrityssuomi.fi kokoaa yritysten kansalliset sähköiset palvelut yhteen paikkaan. TEM Portaaliin on koottu yrityksen ja hallinnon yhteistyön kannalta tärkeitä tietoja, jotka ovat julkishallinnon organisaatioiden tai niiden toimintaa täydentävien järjestöjen tuottamia. Valmisteverotuksen sähköisiin palveluihin on hyvä päästä kytkeytymään jatkossa myös tämän palvelun kautta. Kansalliset tekniset tuki- ja alustapalvelut Vetuma Ohjaava Julkishallinnon yhteinen verkkotunnistamisen ja -maksamisen palvelun (VETUMA) avulla kansalaisen on mahdollista tunnistautua ja maksaa sähköisesti kaikissa niissä asiointipalveluissa, joihin palvelu on liitetty. Katso, tunnistus.fi Ohjaava Katso-organisaatiotunnistus ja valtuutushallinta on verohallinnon sekä Kelan yhteinen maksuton palvelu organisaatioiden tunnistamiselle sähköisessä asioinnissa. Katso-tunnistetta käytetään yritysten tunnistamiseen sähköisissä asiointipalveluissa. Virtu Huomioitava Federoituun luottamusverkostoon perustuva virkamiehen tunnistamiseen liittyvä yhteinen palvelu, jota käytetään organisaatiorajojen ylitse käytettävien palveluiden käyttäjätunnistukseen. Yleinen karttakäyttöliittymä Huomioitava Yleisen karttakäyttöliittymän avulla on helppo käyttää useita julkisia taustakarttapalveluja sekä liittää omia paikkatietoja karttakäyttöliittymään. Karttakäyttöliittymä sisältää hakupalvelut pai-kannimen ja osoitteen perusteella. Karttakäyttöliittymä voidaan integroida osaksi sisällönhallintajärjestelmää. Sähköisen asioinnin palvelualusta Huomioitava Sähköisen asioinnin palvelualusta -hankkeen määrittelemä ja toteuttama palvelualustaratkaisu tarjoaa julkisen hallinnon sähköisten palvelusovellusten kehittämiseen valmiita palveluja, komponentteja ja rajapintoja, joita voi hyödyntää palvelusovelluksen toteutuksessa joko sellaisenaan tai pienellä kehitystyöllä. Palvelualustalle voidaan kehittää sekä yhteisiä että toimijakohtaisia palvelusovelluksia - alustan peruspalvelut: palvelinlaitteet, käyttöjärjestelmät, sovellus/portaali/web-palvelimet, tiedonhallintajärjestelmä, hakemistot, prosessikoneet - alustan kehitysvälineet: prosessien ja sääntöjen mallinnus, lomakeeditori, varsioiden hallinta, metadatan hallinta, valmiita ohjelmistokomponentteja ja -kirjasto, valmiit rajapinnat yleiskäyttöisiin palveluihin Valtionhallinnon integraatiopalvelu (VIA) Ohjaava Valtion IT-palvelukeskuksen ylläpitämä palvelu, jonka avulla palvelua käyttävät asiakkaat voivat siirtää digitoituja tietoja (sanomia) eri tietojärjestelmien ja tietolähteiden välillä joko asiakakkaan omien tietojärjestelmien välillä tai omien tietojärjestelmien ja muiden organisaatioiden tietojärjestelmien välillä. Integraatiopalvelu on turvallinen, luotettava ja tehokas tapa yhdistää tietojärjestelmät ja varmistaa niiden välinen tiedonsiirto. Valtiokonttori / VIP Verohallinto / Kela Valtiokonttori / VIP YM / Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuus Valitokonttori / VIP Valtiokonttori / VIP Kansalliset, yleiset sidosarkkitehtuurit Muut kansalliset sidosarkkitehtuurit, määräykset ja suositukset Yhteentoimivuus.fi Huomioitava Kansallinen yhteentoimivuusportaali Julkisen hallinnon KA-perusteet Ohjaava Valtionhallinnon arkkitehtuuroperiaatteiden, yhteisten palveluiden ja ValtIT tietojärjestelmien arkkitehtuurien kuvaus. Julkishallinnon tietoarkkitehtuurin jäsennys Kuntasektorin viitearkkitehtuuri Ohjaava Koko kuntasektorin hyödynnettäväksi ja hallittavaksi tarkoitettu KuntaIT arkkitehtuurkehikko ja sen pohjalta tehdyt linjaukset SADe Huomioitava Julkishallinnon palvelukokonaisuuksien viirtearkkitehtuurit. JHS-suositukset Huomioitava JHS-järjestelmän mukaiset suositukset koskevat valtion- ja Juhta kunnallishallinnon tietohallintoa. Sisällöltään JHS voi olla julkishallinnossa käytettäväksi tarkoitettu yhtenäinen menettelytapa, määrittely tai ohje JHS-129 Ohjaava Suositus kuvaa verkkopalvelun tuottamisprosessin ja päähuomio on Juhta erityisesti loppukäyttäjälle tarkoitetun käyttöliittymän toteutuksessa ja hyvän palvelun tuottamisessa. Arkistolaitos - sähköinen arkistointi Velvoittava Sähke 2 -normi. Sähköisen arkistoinnin vaatimukset Arkistolaitos Tiedonhallinnan yleiset JHS-suositukset Ohjaava JHS-143, 145, 146, 150, 151, 152, 179 Juhta Julkishallinnon XML-skeemojen määrittäminen Ohjaava JHS 170, Suosituksessa kuvataan julkisen hallinnon XML-skeemojen Juhta muodostamisen yhteisiä periaatteita. Palvelutasoluokitus Ohjaava JHS 174 Juhta Keskeisimpiä kansallisia sidosarkkitehtuureja ovat erityisesti julkisen hallinnon ja valtionhallinnon yhteiset integraatio- ja palvelunohjauspalvelut. Muut julkisen hallinnon sidosarkkitehtuurit tulee ottaa huomioon ohjaavina tai huomioitavina. Valmisteverotuksen tavoiteratkaisu tulee sovittaa tarkoituksenmukaisesti kansalliseen kokonaisuuteen erityisesti asiakkaiden näkökulmasta.

19 perusteet (74) Kansallisen sähköisen asianhallinnan ja arkistoinnin määräys SÄHKE 2 koskee tavoitetilassa velvoittavana sellaisenaan valmisteverotuksen päätöksiä ja verotuksen eamsiin kuvattuja virallisia asioita. Valmisteverotuksen tavoitetilan prosessien, tietomallien ja tietojärjestelmien tulee olla SÄHKE 2 yhteensopivia. Valmisteverotuksen suorat sidosarkkitehtuurit Erityisesti valmisteverotusta rajaavat, ohjaavat ja velvoittavat seuraavat olemassa olevat määräykset, sidosarkkitehtuurit. Sidosarkkitehtuurit Velvoittavuus Kuvaus, keskeinen sisältö Vastuutaho Kohdealuetta koskevat yleiset sidosarkkitehtuurit Valmisteverotusta koskeva lainsäädäntö EU-tasoiset valmisteverotusta (alkoholi, tupakka ja energia) ja valmisteverotusmenettelyä koskevat direktiivit Velvoittava Sisältävät toisaalta velvoittavia ja toisaalta jäsenvaltioiden harkintaan jääviä säännöksiä. Esimerkiksi valmisteverojen ilmoittamisesta ja maksamisesta Suomi voi säätää haluamallaan tavalla. Valmisteverotuksen lupatyypit ja siirtomenettelyt perustuvat velvoittaviin säännöksiin. Tietyissä tilanteissa edellytetään vakuutta, jonka muotoa/suuruutta tai muitakaan yksityiskohtia ei ole määritelty, vaan ne jäävät kansalliseen harkintaan. EU, Suomi HUOM. Ns. kansallisista veroista (esimerkiksi makeisvero, jätevero) ei ole EU-tason velvoittavia säännöksiä. EU-tasoinen valmisteverotuksen hallinnollinen yhteistyö Velvoittava Liittyy pitkälti EMCS-järjestelmään. Velvoittaa jäsenvaltiot tietojenvaihtoon ja yhteistyöhön valmisteverotuksen valvonnassa - jäsenvaltio voi kuitenkin itse nimetä sen organisaation/ne organisaatiot, jotka toimivaltaisia asiassa (ei siis sidottu EU-tasolla tietyn organisaation tehtäksi) EU, Suomi Kansallinen valmisteverotuslainsäädäntö Huomioitava Säännökset mm. valmisteverotuksen luvista, vakuuksista, veron ilmoittamisesta, maksamisesta ja muusta verotusmenettelystä sekä toimivaltaisista viranomaisista. Muutettavissa. Verotiliä koskeva lainsäädäntö Huomioitava Säännökset oma-aloitteisten verojen ilmoittamisesta ja maksamisesta. Laajennettavissa koskemaan valmisteveroja. Verojen tilittämistä koskevat säännökset Huomioitava Säännökset kannetun veron tilittämisestä valtiolle tai muulle veronsaajalle. Muutettavissa jos valmisteverot kantaa Verohallnto Eduskunta, valtiovarainministeriö valmistelee Eduskunta, valtiovarainministeriö valmistelee Eduskunta, valtiovarainministeriö valmistelee Lainsäädäntö on luonnollisesti sellaisenaan velvoittavaa nykyratkaisuille. Tässä työssä on kuitenkin haluttu tarkastella valmisteverotusta kehitettävänä kokonaisuutena, joka voi mahdollisesti johtaa myös tarpeeseen kehittää valmisteverotusta koskevaa lainsäädäntöä. Tästä syystä kansallista lainsäädäntöä pidetään tavoitetilan arkkitehtuurissa lähinnä huomioitavana sidoksena. Muita valmisteverotuksen toimintaan ja ratkaisuihin liittyviä huomioon otettavia määrityksiä ja sidosprojekteja ovat:

20 perusteet (74) Sidosarkkitehtuurit Velvoittavuus Kuvaus, keskeinen sisältö Vastuutaho Kohdealuetta koskevat yleiset sidosarkkitehtuurit Kohdealuetta koskevat sidosarkkitehtuurit (esim. Veron ja Tullin olemassa olevat arkkitehtuurilinjaukset) Verohallinnon kokonaisarkkitehtuuri - yleisesti Ohjaava Verohallinto Tullin kokonaisarkkitehtuuri - yleisesti Ohjaava Tulli EU:n EMCS-arkkitehtuuri Velvoittava Tätä täydentää Finseed-arkkitehtuuri. EU-komissio Kohdealuetta koskevat standardit Ks. EMCS ja Finseed Velvoittava Lähinnä sanoma- ja liikennöintistandardit Pankkien sanomastandardit Velvoittava Pankkisanomastandardit rahasiirroille Kohdealuetta koskevat sidosryhmien kehittämisprojektit Verohallinnon valmisohjelmistohanke Huomioitava tapahtuva hanke, jossa on tarkoitus siirtää merkittävä osa verohallinnon järjestelmiä valmisohjelmistoratkaisuun EU-tasoinen EMCS-järjestelmän ja Finseed kehittäminen Velvoittava Velvoittaa jäsenvaltioita toimimaan valmisteverotuksen verottomien siirtojen valvonnassa yhteisten pelisääntöjen mukaisesti - väline, jota käytetään valvonnassa ja hallinnollisessa yhteistyössä. Valmisteverotuksen omia, tullijärjestelmästä irrallisia järjestelmiä, ainoastaan rajapintoja tullijärjestlemiin tietojen vaihtamiseksi (mm. valmisteveron alaisten tuotteiden tuonti ja vienti) - ratkaistava miten tietojenvaihto hoidetaan jos valmisteverotus hoidetaan Verohallinnossa EU:n tullausjärjestelmien sähköistämishanke Huomioitava Jokaisen EU-maan Tulliviranomaiset kehittävät omat järjestelmänsä laajemmin tukemaan sähköisiä palveluita ja toimimaan aikaisempaa paremmin yhteen. Valmisteverotuksen lainsäädännön kehittäminen: oma-aloitteinen verotus, verotilin hyödyntäminen Tullin valmisteverotus EU-jäsenvaltioiden tulliviranomaiset Huomioitava Verotusprosessin nykyaikaistaminen (työryhmän väliraportissa tarkemmin) Valtiovarainministeriö, Tullin valmisteverotus Tullin organisaatiouudistus Huomioitava Sisältää mm. valmisteverotuksen toimintojen valtakunnallistamisen Tulli (käytännössä kysymys organisatorisesta keskittämisestä) - ei suoraa vaikutusta valmisteverojen loogisen tason ratkaisuihin Veivi - valmisteverotuksen kantojärjestelmähanke Ohjaava Tullin valmistelema valmisteverotuksen uusi kantojärjestelmä. Tulli Vamos - Valmisteverotuksen muutosjärjestelmähanke Finseed-uudistushanke Ei vielä käynnistynyt Huomioitava Liittyy Veivi-hankkeeseen. Tulli Sidosarkkitehtuurit ja määritykset sekä sidosprojektit tulee ottaa huomioon sekä valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin suunnittelussa ja suositelluissa ratkaisuissa mutta myös varsinaisissa valmisteverotuksen tulevissa kehittämisja toteutushankkeissa. Näissä projekteissa tulee arvioida yllä tunnistettujen sidosarkkitehtuurien ja tämän kohdearkkitehtuurin perusteiden määritykset tarkemmin. Velvoittavista sidosarkkitehtuureista tai tämän valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin perusteiden määrityksistä ei saa poiketa ilman erillistä muutoskäsittelyä ja hyväksymistä. Sidosarkkitehtuurit ja -hankkeet on listattu tarkemmin Liitteessä 1, Valmisteverotuksen KA-taulukot Arkkitehtuuriperiaatteet Valmisteverotuksen ja siihen liittyvien palvelujen keskeiset suunnittelun ja toteutuksen sekä jatkuvien palvelujen peruskivinä toimivat linjaukset on koottu projektiryhmässä arkkitehtuuriperiaatteiksi.

21 perusteet (74) Nimi Prioriteetti Kuvaus Valmisteverotuksen arkkitehtuurissa noudatetaan julkisen hallinnon yhteisiä arkkitehtuuriperiaatteita Verotus näyttäytyy asiakkaille yhtenäiseltä toiminnolta. Verotuksen palvelut tuotetaan yhden luukun periaatteella asiakkaille. Mahdollistetaan sähköinen valmisteveroilmoitus, tilastotietojen keruu verovelvolliselta ja valmisteverotukseen liittyvä tuki- tai palautushakemus Mahdollistetaan sähköinen valmisteverotuksen muutosjärjestelmä Valmisteverotus kootaan muiden vastaavien verolajien kanssa yhteiseen kokonaisuuteen ks. JHKA Verot ilmoitetaan ja maksetaan muiden verojen kanssa samalla kertaa. Verojen maksamisen seuranta ja perintätoimet hoituvat keskitetysti yhdestä paikasta. Asioidaan yhden veroviranomaisen kanssa. Nykyisin perustuu paperisiin ilmoituksiin, tietojen tallentamiseen Tullissa ja Tullin tekemän veropäätöksen postittamiseen Verojen, tukien ja palautusten oikaisut, jälkiverotukset (nykyisin manuaalista) Verot ilmoitetaan ja maksetaan yhdenmukaisessa kokonaisuudessa. Tämä koskee myös satunnaisten toimijoiden (väliaikaisesti rekisteröidyt verovelvolliset) valmisteverotusta. Yritystarkastustoiminta tehostuu ja selkeytyy Parempi kokonaiskuva verovelvollisesta, kokonaisvaltaisen verotuksen tarkastuksen kehittäminen Ratkaisumalli on kustannustehokas ja siinä vältetään päällekkäisiä osaratkaisuja Valmisteverotus muutetaan aidosti oma-aloitteiseksi verotukseksi. Yksinkertaistetaan valmisteverotuksen lupa- ja vakuusmenettelyä Verolainsäädäntö muodostaa yhdenmukaisen kokonaisuuden. Tavoiteratkaisussa on mahdollisimman vähän päällekkäisiä prosesseja, tietovarantoja, tietojärjestelmäpalveluja, teknologiaa ja henkilöresursseja. Verovelvollinen laskee verot ja maksaa ne ilmoituksensa mukaisesti, veropäätöstä ei tehdä Tarkastellaan nykymenettelyjen tarkoituksenmukaisuutta. Yhdenmukaistetaan valmisteverotuksen menettelyt muun verotusmenettelyn kanssa. Keskeisimmät periaatteet koskevat verotuksen yhtenäisyysvaatimuksia yrityksille. Yrityksille tulee pystyä kehittämään verotuskokonaisuus, jossa yritysten oma-aloitteiseen ilmoittamiseen perustuvat eri verolajit muodostavat loogisen kokonaisuuden. Samalla halutaan yksinkertaistaa ja automatisoida valmisteverotukseen liittyvää tietojen kokoamista. Nämä periaatteet ovat toimineet valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin kaikkien osa-alueiden suunnittelun pohjana prosessit, tiedot, tietojärjestelmäpalvelut sekä loogiset ratkaisuskenaariot. Valmisteverotuksen arkkitehtuuriperiaatteet muodostavat valmisteverotuksen toiminnan, tietojen sekä tietojärjestelmien ja osin jatkuvien palvelujen keskeisen perustan. Valmisteverotuksen toiminnan ja tietojärjestelmien kehittäjien sekä toteuttajien tulee huomioida kaikessa kehittämisessä yllä kuvatut arkkitehtuuriperiaatteet. Arkkitehtuuriperiaatteet on listattu tarkemmin Liitteessä 1, Valmisteverotuksen KA-taulukot Tietoturvaperiaatteet Valmisteverotuksen tietoturvaan liittyvät haasteet kohdistuvat lähinnä käyttäjän tunnistamiseen, palvelujen käyttöön ja palveluissa käsiteltävien tietojen käytön rajoittamiseen sekä käytön valvontaan. Erityinen haaste liittyy luonnollisesti valmisteveron oma-aloitteisten ilmoitusten ja maksujen sekä palautusten eheyteen, luotettavuuteen ja kiistämättömyyteen. Tämän hallinnan ja varmistamisen suunnitteluun tulee kiinnittää erityishuomiota.

22 perusteet (74) Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) tuottamat ohjeet ja linjaukset luovat hyvän perustan tietoturvallisuustyölle julkishallinnon tietojärjestelmähankkeissa. VAHTI-ohjeistot ja yleisen verotuksen tietoturvaperiaatteet luovat hyvän pohjan myös valmisteverotuksen tietoturvallisuuden hallinnan perusteiksi. Seuraavassa kuvataan valmisteverojen tietoturvallisuuteen yleisesti liittyviä periaatteita ja huomioitavia kohteita. Valmisteverotuksen verovelvollisia koskevat rekisterit voivat sisältää verovelvollisten yritysten yhteyshenkilöiden henkilötietoja, joita tulee käsitellä Henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Samoin yritysten valmisteveroja ja valmisteverotuksen alaisten tuotteiden volyymeihin ja varastoihin liittyvät tiedot ovat tyypillisesti yritysten liikesalaisuuksia. Näiden tietojen käsittelyssä on otettava huolellisesti huomioon sekä näiden salassapito että tarvittaessa yritysten suostumuksenhallinnan vaatimukset. Verotuksessa on kuitenkin lainsäädännön sallimissa rajoissa pystyttävä yhdistämään verotustietoa verovalvonnan tarpeita varten. Valmisteverotuksen tietojen käsittelyssä on huomioitava seuraavat päävaatimukset: Vain tietoon oikeutetut voivat käyttää ja käsitellä tietoja Tietoja voidaan käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon ne on kerätty Tiedon käyttö tulee taltioida muuttamattomaan lokiin. Vähintään viranomaisella ja mahdollisuuksien mukaan myös asiakasyrityksellä tulee olla saatavissa tarvittaessa tieto, mihin ko. asiakkaan tietoja on käytetty, kuka on käyttänyt ja milloin Henkilörekisteristä tulee laatia ja ylläpitää sekä pitää jokaisen saatavilla rekisteri- ja tietosuojaseloste Rekisteröityjen informointi sekä tarkastusoikeuden ja tiedon korjaamista koskevien pyyntöjen käsittely on järjestettävä. Pääsy valmisteverotietoja käsitteleviin järjestelmiin ja niiden osiin on suojattava siten, että asiattomat eivät pääse katselemaan salassa pidettäviä tietoja (VAHTI 3/2008), ja tietojen katselusta jää merkintä järjestelmään (VAHTI 3/2009). Asianomaisille on annettava mahdollisuus katsella omia tietojaan ja esittää korjauspyyntöjä. Tietoturvatavoitteet tulee asettaa seuraaville osa-alueille: Luottamuksellisuuden varmistaminen: tietoaineistojen ja tietoliikenteen salaus, käyttäjän tunnistaminen ja todentaminen, pääsynvalvonta, käyttäjä ja käyttövaltuushallinta Eheyden ja alkuperän varmistaminen: tarkistussummat, aikaleimat, käyttäjän todentaminen Saatavuuden varmistaminen: Palvelutapahtumien luotettavuus, tietojärjestelmän toimintavarmuus ja kapasiteetin riittävyys, palvelualustan (laitteet, tietoliikenneverkko, ohjelmistot) luotettavuus

23 Valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin perusteet (74) Jäljitettävyyden varmistaminen: lokit ja niiden turvaaminen, kiistämättömyys, jälkikäteinen valvonta Käyttöliittymän verkkoyhteydet tulee suojata SSL-menetelmällä (HTTPSprotokolla). Ominaisuus vaatii lisäksi verkkopalvelun tarjoajalta SSLvarmenteen. Tunnistamisen tarkoitus on todentaa että käyttäjä on se joka hän väittää olevansa. Tunnistamiseen suositellaan käytettävän tunnistus.fi (Katso) yrityksen tunnistamispalvelua. Mahdolliset yksittäiset kansalaiset on hyvä tunnistaa Vetuma-palvelun avulla. Jatkuvissa palveluissa jatkuvan palvelun tuottajan tulee täyttää valtionhallinnon tietoturvatasojen korotetun tason vaatimukset. Valmisteverotuksen palvelujen käsite- ja tietomallit, toiminnalliset tietojärjestelmäpalvelut ja käyttövaltuushallinnan määritykset ja toteutukset tulee toteuttaa siten, että ne muodostavat aukottoman ja auditoitavan ketjun, joka varmistaa, ettei ratkaisussa tietosuojalain vastaisesti yhdistetä eri toimialojen rekistereitä. Keskitettyihin rekistereihin voidaan taltioida ja toimijoiden välillä siirtää vain sellaisia asiakkaita koskevia tietoja, joita tarvitaan valmisteverotuksen prosesseissa ja tätä tietoa käyttävissä sidosprosesseissa (esim. tullivalvonta). Muiden tietojen tallentamista tai siirtämistä tulee välttää. Seuraavaan on koottu muutamia keskeisiä tietoturvaperiaatteita. Tarkemmat vaatimukset on kuvattu Vahti 2/2010 tietoturvatasot kuvauksessa. Pakolliset ja tärkeät tietoturvaperiaatteet on määritelty yleisen tietoturvallisuuden viitekehyksen mukaan, jossa tietoturvallisuutta tarkastellaan kahdeksan osa-alueen näkökulmasta: Hallinnollinen turvallisuus Henkilöstöturvallisuus Fyysinen turvallisuus Tietoliikenneturvallisuus Laitteistoturvallisuus Ohjelmistoturvallisuus Tietoaineistoturvallisuus Käyttöturvallisuus Tietoaineisto Ohjelmisto Henkilöstö Valmisteverotuksen palveluiden kannalta keskeisiä vaatimuksia ovat osapuolten tunnistaminen riittävällä luotettavuustasolla. Lokitietojen avulla on voitava jäljittää toimenpiteet käyttäjään, asiakkaaseen ja käsiteltyyn tietoon tiettynä ajanhetkenä. Tietoaineistojen eheyden ja saatavuuden varmistamiseen tulee kiinnittää erityishuomiota. Ratkaisussa tulee esim. luotettavasti tunnistaa ne tahot ja ne ratkaisut, jotka voivat päivittää tai muuttaa valmisteverotusta (ilmoitukset, maksut, tarkastukset, poikkeamat, seuraamukset tms.). Yhteydet valmisteverojärjestelmäkokonaisuuden sisällä sekä sidosryhmien tietovarantojen välillä tulee Käyttö Laitteisto Hallinnollinen Tietoliikenne Fyysinen

24 perusteet (74) turvata siten, että voidaan estää ns. man-in-the-middle ( mies välissä ) hyökkäys, jossa tuntematon taho voi esiintyä toisena tahona tai järjestelmänä ja väärentää valmisteverotusta koskevia tietoja. Palveluja käytetään yleisesti ympäri vuorokauden. Tämä edellyttää palveluympäristöltä riittävän korkeaa käytettävyyttä. Palvelun tuottaminen ja hallinta tulee toteuttaa alan hyvien käytäntöjen mukaisesti 1, jotta tarvittava palvelutasotavoite saavutetaan. Suositeltavat teknologia-alustan palvelutasotavoitteet on kuvattu tarkemmin jäljempänä. Karkean arvion perusteella tavoitearkkitehtuuriin on laadittu seuraavat valmisteverotuksen tietoturvaperiaatteet (jaettu ns. kahdeksaan tietoturvanäkökulmaan): Hallinnollinen turvallisuus Käyttäjäroolit Kriittinen Järjestelmässä hyödynnetään kauttaaltaan roolipohjaista käyttövaltuuksienhallintaa. Eri rooleilla on erilaiset oikeudet sekä tietoon että toimintoihin. Sopimus käyttöpalvelujen tuottamisesta palvelutasovaatimukset ja tietoturvallisuusnäkökohdat huomioiden Sopimukset palvelun käytöstä käyttäjäorganisaatioiden kesken tai vähintään käyttöehdot, jotka on hyväksyttävä. Käyttöehdoissa vastuut, velvoitteet ja mahdolliset sanktiot Käyttäjä- ja käyttövaltuushallinnan säännöllinen valvonta. Palvelutasoa ja tietoturvapoikkeamia seurataan säännöllisesti. Vaatimustenmukaisuuden täyttäminen palvelun käyttöönottovaiheessa ja käytön aikana. Kriittinen tärkeä tärkeä tärkeä Kriittinen Sopimusehdot määräävät teknisen tietoturvallisuuden ja toimintaprosessien turvatason. Sopimusehdot määräävät teknisen tietoturvallisuuden ja toimintaprosessien turvatason. Voimassa olevien käyttäjätunnusten (hallintatunnusten, aktiivisessa käytössä olevien ja passiivisten käyttäjätunnusten) raportointi käyttäville organisaatioille tarkistamista varten. Käyttövaltuuksien ylittämisen yritysten raportointi. Palvelutason määrittely (SLA) ja säännöllinen seuranta, joka mahdollistaa oikea-aikaiset kehittämistoimenpiteet esim.kapasiteetin kasvattamiseksi. Tietoturvatapahtumien raportointi ja käsittely. Palveluun kohdistuvat lakisääteiset ja muut viranomaisvaatimukset sekä sopimusvaatimukset on tunnistettava ja dokumentoitava. Vaatimusten muutoksia on seurattava säännöllisesti esim. lain tai asetuksen muuttuessa on arvioitava vaikutus järjestelmän toiminnan kannalta. Pakollinen Pakollinen Suositeltava Suositeltava Suositeltava Pakollinen 1 Jatkuvissa palveluissa suositellaan käytettävän ITIL-prosesseja ja niiden suositellaan täyttävän keskeiset ISO/IEC palvelunhallintastandardin vaatimukset