Liikennejärjestelmätyökoulutusohjelmien

Transkriptio

1 Liikennejärjestelmätyökoulutusohjelmien vaikuttavuus Jouni Ojala Aalto-yliopisto, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Väylät & Liikenne

2 Vaikuttavuuden määritelmä Koulutuksen vaikuttavuudella tarkoitetaan useimmiten toiminnalla tavoiteltavaa, positiivista koulutuksen onnistumista ja sen tavoitteiden ja tehtävien täyttymistä. Opetus voi tuottaa oppimistuloksia, vaikka koulutukselle asetetut tavoitteet eivät toteutuisikaan. Vaikuttavuus voidaan nähdä myös tarpeiden tyydyttämisenä. Tarpeet voidaan määritellä joko yksilön hyvinvointitarpeina tai yhteiskunnan instituutiotarpeina. Koulutus on useimmiten väline, jolla pyritään vaikuttamaan jonkun muun toiminnan sujuvuuteen tai tuloksiin. Koulutus on sitä vaikuttavampaa, mitä enemmän sillä on tällaista epäsuoraa vaikutusta.

3 Tutkimuskohde Liikennejärjestelmätyö-täydennyskoulutusohjelma Järjestäjänä TKK Dipoli Tukijana liikenne- ja viestintäministeriö Ohjausryhmä liikenne- ja maankäyttöalan organisaatioiden edustajista Järjestetty vuosina 2006, , ja Osallistujia vuosittain noin 20 35, lähinnä väyläviranomaisorganisaatioista, maakunta- ja kaupunkitason toimijoista ja konsulttiyrityksistä Koulutusohjelma on sisältänyt 5 6 lähijaksoa, niiden välissä tehtäviä harjoitustöitä ja koulutusohjelman lopussa ekskursion ulkomaiseen kohteeseen.

4 Tutkimuksen toteutus Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty kolmen ensimmäisen liikennejärjestelmätyö-koulutusohjelman vaikuttavuutta. Tutkimuksen keskeisiä menetelmiä ovat olleet koulutusohjelmien ohjausryhmien jäsenten teemahaastattelut (13 kpl) koulutusohjelmien osallistujille ja heidän esimiehilleen tehdyn kyselyn vastausten (59 kpl) analysointi.

5 Tutkimuksen toteutus Teemahaastatteluissa pyrittiin selvittämään koulutuksen tavoitteiden ja toteutusmuotojen merkitystä koulutuksen tuloksiin ja vaikuttavuuteen sekä koulutuksen tarpeiden ja vaikutusten muuntumista koulutuksen ja yhteiskunnan kehityksen myötä. Osallistujille ja esimiehille tehdyllä kyselyllä pyrittiin selvittämään koulutukseen liittyneitä tarpeita ja odotuksia, sen synnyttämiä kokemuksia sekä vaikutuksia osallistujien työhön ja heidän organisaatioidensa toimintaan. Mainittujen menetelmien lisäksi vaikuttavuutta tutkittiin analysoimalla koulutusohjelman kehittämisselvitystä, koulutusohjelmien tavoite- ja rakennekuvauksia sekä koulutusjaksokohtaisia osallistujapalautteita.

6 Kyselyyn vastanneet Kaikkien kyselyyn vastanneiden sukupuoli Kaikkien kyselyyn vastanneiden syntymävuosi 40 kpl, 69% 18 kpl, 31% nainen mies 6 kpl, 10% 8 kpl, 14% 10 kpl, 17% 1 kpl, 2% 7 kpl, 12% 4 kpl, 7% 8 kpl, 14% 14 kpl, 24% Kaikkien kyselyyn vastanneiden koulutustaso 7 kpl, 12% 50 kpl, 88% korkeakoulututkinto muu tutkinto/koulutus 3 kpl, 5% Kaikkien kyselyyn vastanneiden työpaikka 8 kpl, 14% 5 kpl, 9% 9 kpl, 16% 11 kpl, 19% 21 kpl, 36% ministeriö valtion virasto, keskusyksikkö valtion virasto, alueyksikkö maakuntaliitto tai kuntayhtymä kunta valtionyhtiö tai valtion liikelaitos konsulttitoimisto

7 Tuloksia teemahaastattelut Ohjausryhmien jäsenet olivat tehtyjen teemahaastattelujen perusteella tyytyväisiä koulutuksen järjestämistapaan ja saavutettuihin koulutustuloksiin. Tärkeimpinä vaikutuksina pidettiin osallistujien, mutta myös koulutuksen järjestäjätahojen vuorovaikutusta ja verkottumista. Koulutuksella nähtiin olleen ja olevan vaikutusta liikenteen ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutuksen paranemiseen alan yleisen asennemuutoksen ohella. Moni uskoi koulutukseen osallistuneiden toimivan muutosagentteina ja matkasaarnaajina tai välittävän tietämystä hakeutuessaan uusiin tehtäviin.

8 Tuloksia teemahaastattelut Teemahaastattelujen perusteella ohjausryhmien jäsenten käsitys koulutusohjelman tavoitteista oli ajan kuluessa hämärtynyt. Yleisesti ottaen uskottiin kuitenkin, että koulutusjaksojen suunnittelu oli tavoitteiden mukaista. Koulutusta pidettiin sekä sisällöltään että toteutustavoiltaan monipuolisena. Kuntasektorilta ja muiden liikennemuotojen kuin tie- ja katuliikenteen sektorilta toivottiin enemmän osallistujia. Lisähuomiota toivottiin osallistujakohtaisten tarpeiden selvittämiseen ja huomioon ottamiseen.

9 Tuloksia osallistuja- ja esimieskysely Tekijät, joita käytettiin perusteluina koulutukseen osallistumiselle osallistujat esimiehet osuus vastaajista, % koulutuksesta saatava pitkäkestoinen hyöty organisaatiolle koulutuksesta saatava pitkäkestoinen hyöty osallistujalle pitkän tähtäyksen tarve koulutuksesta saatava välitön hyöty osallistujalle välitön tarve, esim. liikennejärjestelmäsuunnitteluprosessiin osallistuminen koulutuksesta saatava välitön hyöty organisaatiolle en osaa sanoa

10 Tuloksia osallistuja- ja esimieskysely Oppimismenetelmien hyödyllisyys luennot ja alustukset lähijakso-opintoretket taukokeskustelut opintomatka kommenttipuheenvuorot ja luentokeskustelut ryhmäkohtaiset projektitehtävät henkilökohtaiset harjoitustehtävät learning cafét / luentotehtävät paneelikeskustelut oppimisympäristö Optima erittäin hyödytön melko hyödytön melko hyödyllinen erittäin hyödyllinen 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00

11 Tuloksia osallistuja- ja esimieskysely Arviot Liikennejärjestelmätyö-koulutusohjelmien hyödyllisyydestä erittäin hyödytön melko hyödytön melko hyödyllinen erittäin hyödyllinen 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 osallistujan kannalta osallistujat oman organisaation kannalta esimiehet alan kannalta

12 Tuloksia osallistuja- ja esimieskysely Taidon tai voimavaran tärkeys osallistujat esimiehet merkityksetön ei kovin tärkeä melko tärkeä erittäin tärkeä työskentelymotivaatio omissa työtehtävissä vuorovaikutus- ja neuvottelutaito asiantuntijaverkottuminen liikennealan osaamisen monipuolisuus ja ajantasaisuus kyky ottaa huomioon liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus viestintä- ja esiintymistaito kyky teettää selvityksiä organisaation muun henkilöstön tietämys kyky liikennejärjestelmän strategiseen kehittämiseen työskentelymenetelmien hallinta kyky teettää suunnittelua taito tehdä selvityksiä johtamistaito taito tehdä suunnitelmia

13 Tuloksia osallistuja- ja esimieskysely Koulutuksen hyödyllisyys eri tekijöiden kannalta asiantuntijaverkottuminen kyky ottaa huomioon liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus liikennealan osaamisen monipuolisuus ja ajantasaisuus työskentelymotivaatio omissa työtehtävissä kyky liikennejärjestelmän strategiseen kehittämiseen vuorovaikutus- ja neuvottelutaito kyky teettää suunnittelua taito tehdä selvityksiä kyky teettää selvityksiä viestintä- ja esiintymistaito organisaation muun henkilöstön tietämys työskentelymenetelmien hallinta taito tehdä suunnitelmia johtamistaito erittäin hyödytön melko hyödytön melko hyödyllinen osallistujat esimiehet erittäin hyödyllinen

14 Tuloksia osallistuja- ja esimieskysely Taidon tai voimavaran tärkeyden ja koulutuksen hyödyllisyyden kohtaaminen pisteet työskentelymotivaatio omissa työtehtävissä asiantuntijaverkottuminen kyky ottaa huomioon liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus liikennealan osaamisen monipuolisuus ja ajantasaisuus kyky liikennejärjestelmän strategiseen kehittämiseen vuorovaikutus- ja neuvottelutaito kyky teettää suunnittelua kyky teettää selvityksiä viestintä- ja esiintymistaito organisaation muun henkilöstön tietämys työskentelymenetelmien hallinta taito tehdä selvityksiä taito tehdä suunnitelmia johtamistaito

15 Tuloksia osallistuja- ja esimieskysely Koulutuksen vaikutus työhön liittyviin tekijöihin organisaation toimintaan työn tulokseen/laatuun palkkatasoon asemaan organisaatiossa negatiivinen ei vaikutusta melko positiivinen erittäin positiivinen en osaa sanoa työtehtävien haastavuuteen työtehtävien sisältöön 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

16 Tuloksia osallistuja- ja esimieskysely Koulutuksen hyötyjä osallistujan kannalta voisi kasvattaa lisäämällä konkreettisia, osallistujan työhön kytkeytyviä ja monipuolisia esimerkkejä esityksissä ja tehtävissä Koulutuksen hyötyjä organisaation kannalta voisi kasvattaa lisäämällä koulutuksen saajien määrää, vuorovaikutusta organisaatiossa ja johdon kytköksiä koulutukseen Koulutuksen hyötyjä alan kannalta voisi kasvattaa lisäämällä vuorovaikutusta yli ammattirajojen, järjestämällä vuosiseminaareja, lisäämällä osallistumismahdollisuuksia ja parantamalla laatua

17 Tuloksia osallistuja- ja esimieskysely Koulutuksen erityisinä hyötyinä on mainittu mm. Kokonaisuuden ja eri tahojen toiminta- ja ajattelutapojen ymmärtämisen paraneminen Asioiden hallinnan varmuuden lisääntyminen Verkottuminen vielä erikseen mainittuna

18 Päätelmiä ja suosituksia Tutkimuksen perusteella Liikennejärjestelmätyö-koulutusohjelmien ja muiden vastaavien täydennyskoulutusohjelmien vaikuttavuutta voidaan parantaa erityisesti seuraavilla toimenpiteillä: Koulutukselle tulee asettaa selkeitä tavoitteita, jotka tulee ottaa huomioon koulutuksen suunnittelussa ja joiden toteutumista on seurattava koulutuksen edetessä. Koulutukseen osallistuvien tulee selvittää omia oppimistarpeitaan ja ne tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Osallistujien vuorovaikutuksen ja aktiivisuuden kehittymiseen pitää panostaa voimakkaasti koulutuksen alkuvaiheessa. Koulutuksen tulee olla monipuolista, vaihtelevaa ja innostavaa. Sen tulee tarjota osallistujille haasteita ja eväitä omaan ajatteluun valmiiden ajatusmallien sijaan. Aikuiskoulutuksessa tulisi pyrkiä keskustelun ja kommentoinnin edistämiseen tietotekniikan suomia helppokäyttöisiä menetelmiä hyödyntäen.