EVIJÄRVEN KOULUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 EVIJÄRVEN KOULUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015 Työryhmän jäsenet: Petteri Laukkonen, pj, valtuuston 2. vpj Päivi Lappinen, sihteeri, sivistystoimenjohtaja Tuomo Saari, kunnaninsinööri Jyrki Järvinen sivistyslautakunnan puheenjohtaja Pasi Mäntylä teknisen lautakunnan puheenjohtaja Riitta Mustajärvi, rehtori Noora Kangastupa, kunnanhallituksen edustaja Heidi Jussinmäki, vanhempainyhdistyksen edustaja Mari Alatalo, vanhempainyhdistyksen edustaja Satu Koski, vanhempainyhdistyksen edustaja Jyrki Mikkola, huoltajien edustaja sekä läsnäolo- ja puheoikeudella Terhi Kultalahti, kunnanhallituksen puheenjohtaja Juha Alkio, valtuuston puheenjohtaja

2 2 Sisällys 1. TEHTÄVÄ NYKYISEN KOULUVERKON KUVAUS TALOUS NYKYISTEN TILOJEN KUNTO TILOJEN KÄYTTÖ MUUHUN KUIN OPETUSTARKOITUKSEEN KOULUVERKON KEHITTÄMISEN PEDAGOGISET NÄKÖKULMAT SEKÄ UUDEN VOIMAAN TULEVAN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET KOULUKULJETUKSET OPPILASMÄÄRÄT JA ENNUSTEET OPPILAIDEN OSALLISTAMINEN SUUNNITELMAN TEOSSA VAIHTOEHTOJA KOULUVERKOKSI VAIHTOEHTOJEN LAPSIVAIKUTUSARVIOINTI YHTEENVETO JA TYÖRYHMÄN NÄKEMYS EVIJÄRVEN KOULUVERKOSTA TULEVAISUUDESSA... 24

3 3 1.TEHTÄVÄ Sivistyslautakunta pyysi kunnanhallitusta nimeämään kouluverkkotyöryhmän. Kunnanhallitus nimesi kouluverkkotyöryhmän ja asetti sen tehtäväksi nykyisen kouluverkon kehittämisen oppilasennusteiden mukaan sekä kartoittamaan koulujen tilatarpeet, nykyisten tilojen kunto ja mahdolliset korjaustarpeet. Työryhmään nimettiin sivistystoimenjohtaja Päivi Lappinen, kunnaninsinööri Tuomo Saari, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Jyrki Järvinen, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Pasi Mäntylä, rehtori Riitta Mustajärvi, kunnanhallituksen edustaja Noora Kangastupa ja valtuutettu Petteri Laukkonen. Lisäksi pyydettiin vanhempainyhdistyksiä nimeämään ryhmään edustajansa. Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajalla on työryhmässä läsnäolo-oikeus. Kokoonkutsujaksi nimettiin Tuomo Saari. Työryhmä valitsi ensimmäisessä kokouksessaan puheenjohtajaksi Petteri Laukkosen ja sihteeriksi Päivi Lappisen. Kirkonkylän vanhempainyhdistys nimesi edustajakseen Heidi Jussinmäen, Särkikylän koulun vanhempainyhdistys nimesi Mari Alatalon ja Satu Kosken. Lahdenkylän koulussa ei ole vanhempainyhdistystä, huoltajat valitsivat edustajakseen Jyrki Mikkolan. Työryhmä kokoontui 7 kertaa. Kouluverkon kehittämissuunnitelmasta järjestetään kuulemistilaisuus Muistio kuulemistilaisuudesta liitetään raporttiin. Keskikoulun ja lukion oppilaskunnilta sekä henkilöstöltä on pyydetty lausunnot mennessä. Lausunnot liitetään raporttiin Kouluverkon kehittämissuunnitelma koskee konkreettisimmin alakoulujen oppilaita. Kuvaus heidän osallistamisestaan työhön on luvussa 9. Nuorten yhteistyötiimi N.Y.T on koostanut oman ideansa Evijärven koulu Koulujen henkilökunnalla on ollut mahdollisuus kommentoida ja vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Lapsen edun toteutumista luvussa 12 esitetyissä eri vaihtoehdoissa on selvitetty lapsivaikutusarvioinnilla (lava). Arvioinnin työryhmä on tehnyt yhdessä kasvatusohjaajan ja opettajien kanssa, ja se on käsitelty moniammatillisessa työryhmässä NYKYISEN KOULUVERKON KUVAUS Evijärvellä on kolme alakoulua, luokat 0-6 (Kirkonkylän koulu, Lahdenkylän koulu ja Särkikylän koulu), yksi yläkoulu, luokat 7-9 ja lukio. Kirkonkylän koulu, yläkoulu ja lukio sijaitsevat samassa pihapiirissä ja niillä on yhteiset liikunta- ja teknisentyöntilat sekä ruuanvalmistuskeittiö. Myös siivous- ja talonmiespalvelut ovat yhteiset. Yläkoululla ja lukiolla kaikki tilat ovat yhteisiä samoin välineet ja pääsääntöisesti myös opettajat. Lahdenkylän ja Särkikylän kouluissa on oma ruuanvalmistuskeittiö. Kirkonkylän koulussa opetus annetaan vuosiluokittain, koulussa on kuusi luokanopettajaa, esiopettaja ja erityisopettaja. Alkuopetuksessa opetusta annetaan osittain taitotasoittain. Lahdenkylän koulussa opetus annetaan yhdysluokissa 1-2, 3-4 ja 5-6. Esikoululaiset ovat lukuvuosina omana ryhmänä ja lukuvuonna osittain omana ryhmänä. Särkikylän koulussa opetus annetaan yhdysluokissa 0-2 ja 3-6. Lahdenkylän ja Särkikylän kouluissa on yhteinen erityisopettaja, jonka tunneista osa on yläkoulussa.

4 4 Lahdenkylän koulu joutui väistötiloihin joulukuussa. Tämän raportin kuvauksissa Lahdenkylä on omana kouluna, koska päätöstä miten ja missä koulu jatkaa ei ole tehty. Yläkoulussa opetus annetaan pääsääntöisesti kaksisarjaisena, eli vuosiluokka on jaettu kahteen ryhmään. Kaikilla alakouluilla on järjestetty iltapäivätoimintaa. Kirkonkylän koulussa on järjestetty myös esioppilaiden aamu- ja iltapäivähoitoa. Lahdenkylän ja Särkikylän kouluissa iltapäivähoitoa tarvitsevilla esikoululaisilla on mahdollisuus osallistua koululaisten iltapäivätoimintaan. Aineenopettaja opettaa alakoulujen englanninopetuksen ja Särkikylän koulun teknisen työn. Lisäksi Kirkonkylän alakoulu, yläkoulu ja lukio ovat jakaneet joitakin tunteja niin, että aineenopettaja opettaa alakoulussa (mm. teknistä työtä) ja oppiaineeseen erikoistunut luokanopettaja opettaa yläkoulussa (mm. liikuntaa) ja lukiossa (ilmaisutaitoa). Alakouluissa on yhteensä 10 luokanopettajaa, yksi esiopettaja ja kaksi erityisopettajaa, joista toisella on tunteja myös yläkoulussa. Koulunkäyntiohjaajia, joiden työajasta osa on iltapäivätoiminnan ohjausta ja aamu- ja iltapäivähoitoa on kahdeksan. Lisäksi on yksi iltapäivätoiminnanohjaaja sekä yksi oppisopimusopiskelija ja yksi henkilökohtainen avustaja. Yläkoulussa on 13 aineenopettajaa, joista yksi osa-aikainen, sekä kaksi päätoimista tuntiopettajaa ja yksi sivutoiminen tuntiopettaja. Aineenopettajista 10 on yhteisiä lukion kanssa myös opinto-ohjaaja ja rehtori ovat yhteisiä lukion kanssa. Kasvatusohjaaja (50 %) on kaikkien koulujen yhteinen. Lahdenkylän koulussa on keittäjä-siivooja sekä osa-aikainen siivooja. Särkikylän koulussa on keittäjä-siivooja. Koulukeskuksen keittiössä on 2,85 työntekijää, siivouksessa viisi työntekijää, joista kaksi osa-aikaista. Talonmies (90%) on kaikkien koulujen yhteinen. 3. TALOUS Evijärven kunnan tilinpäätös vuodelta 2014 on positiivinen ja taseessa olevat alijäämät on katettu. Ylijäämä kuitenkin johtuu satunnaisista tuloista eikä todellinen taloudellinen tilanne ole edelleenkään hyvä. Taseessa oleva alijäämä on vähentynyt vuodesta 2008 alkaen, mutta kääntynyt taas nousuun vuosina 2012 ja Vuoden 2015 talousarvio oli negatiivinen, mutta tilinpäätös tullee olemaan positiivinen jonkin verran. Vuoden 2016 talousarvio on negatiivinen noin Perlacon Oy:n tekemien painelaskelmien mukaan Evijärvellä talouden tasapainotustarve laskennallisesti jaksotettuna vuosille on vuodessa, kun tavoitteena on ylijäämäinen tulos vielä vuonna Tasapainotustarve on seurausta toimintakatteen kasvun sopeutumattomuudestahidastuneeseen verotettavan tulon kasvuun suhteutettuna. Lisäksi valtionosuuksien kasvun ennakoidaan alenevan suhteessa aikaisempaan kehitykseen, koska indeksikorotukset jäädytetään hallitusohjelman mukaisesti on noin 0,3 % veroprosentista.

5 5 Koulukiinteistöjen kulut: koulu rakennuksen kirjanpitoarvo poistot /kk kiinteistön kulut kiinteistön (2015), tp 2014 (sis. kulut, tp kiinteistönpalkat, 2014, ilman ei poistoja) palkkoja Kirkonkylän koulu Lahdenkylän koulu Särkikylän koulu yläkoulu+lukio Koulun toiminta- ja henkilöstökulut: koulu toimintakulut /oppilas tp -14 henkilöstökulut /oppilas tp -14 kuljetuskulut /koulu Kirkonkylän koulu Lahdenkylän koulu Särkikylän koulu Koulujen oppilaskohtaiset toimintakulut sisältävät henkilöstökulut, opetusvälineet, koulutarvikkeet oppikirjat, työaineet, elintarvikkeet, kaluston, lämmityksen ja sähkön sekä leasing- ym. vuokrat. Niihin ei sisälly koulukuljetuksia, eikä rakennusten ja alueiden kunnossapitoa. Koulukuljetuskustannukset olivat vuoden 2014 tilinpäätöksessä perusopetuksen osalta (alakoulut ja yläkoulu). Lukion opiskelijoiden kuljetuskustannukset olivat , lukion opiskelijoiden kuljetuksiin saatiin kelan koulumatkatukikorvausta ja opiskelijoiden omavastuuosuuksia Vuonna 2015 koulukuljetuskustannukset perusopetuksen osalta olivat ja lukion opiskelijoiden kuljetuskustannukset , kelan koulumatkatukikorvaus oli ja opiskelijoiden omavastuuosuudet Rakennusten kunnossapidon kulut olivat noin vuonna 2014 ja noin vuonna Alueiden rakentamis- ja kunnossapidon kulut vuonna 2014 olivat yhteensä noin ja vuonna 2015 noin NYKYISTEN TILOJEN KUNTO Lahdenkylän koulu Lahdenkylän koulu sijaitsee Evijärvellä osoitteessa Vasikka-ahontie 31. Koulurakennus sijaitsee rakennetussa rinnemaastossa joten rakennus on osittain kahdessa kerroksessa. Koulurakennus on valmistunut vuonna Koulurakennusta on laajennettu 1980-luvulla pituussuuntaan 1. kerroksen osalta. Lahdenkylän koulurakennukselle ei ole tehty merkittäviä saneeraus toimenpiteitä muutoin kuin ilmanvaihdon osalta. Rakennuksen pinta-ala on n.981 m² ja tilavuus 2755 m³. Rakennuksen 1. kerros on puurunkoinen, julkisivupinnoiltaan osittain tiiliverhottu ja osittain mineritlevy verhottu.

6 6 Kellarikerros on betonirakenteinen. Rakennuksen alapohjat ovat maanvaraisia. Rakennuksen vesikate on huopakate. Koulurakennus on liitetty kaukolämpöön. Lämpö jaetaan huoneisiin vesipattereilla. Lahdenkylän koulurakennuksessa on vuosien saatossa ilmennyt vesikattovuotoja, sekä sisäilma ongelmiin viittaavia oireiluja käyttäjähenkilöissä. Vesikattovuodot on vesikatteenosalta korjattu. Ilmanvaihtolaitteisto on saneerattu täydellisesti vuonna Lahdenkylän koulurakennuksen henkilökunnasta sekä oppilaista osalla on ilmennyt rakennuksen sisäilmaongelmiin viittaavia oireita. Rakennuksen ulkoseinistä otetuista näytteistä ilmeni kosteusvaurioon viittaavia mikrobilajeja, joten rakennukselle on teetetty kuntotutkimus saneeraustarpeen selvittämiseksi. Kuntotutkimuksen mukaisesti rakennus on tullut tiensä päähän ja tarvitsee perusteellisen rakenteellisen saneerauksen. Kuntotutkimus ei sisältänyt sähkö- eikä lvi-laitteiden kuntotutkimusta. Lvilaitteistot ovat ilmanvaihtokoneistoa lukuun ottamatta alkuperäisiä, ja näin ollen ovat myös käyttöikänsä päässä. Terveystarkastajan, sekä työterveyslääkärin lausunnon mukaisesti rakennuksen käytöstä tulee luopua. Särkikylän koulu Särkikylän koulu sijaitsee Evijärvellä osoitteessa Särkikyläntie 224. Koulurakennus sijaitsee tasamaastossa ja on kaksikerroksinen. Kiinteistöön kuuluu erillinen ulkorakennus. Koulurakennus on valmistunut vuonna Koulurakennukselle on tehty muutos- ja peruskorjauksia vuosina 1970 ja Täydellinen saneeraus koulurakennukselle on tehty vuonna Rakennuksen pinta-ala on n.535 m² ja tilavuus 2170 m³. Rakennus on hirsirunkoinen sisäpuolisella lisäeristyksellä. Julkisivupinnat ovat puuverhottuja. Rakennuksen alapohjarakenne on rossipohja. Saneerauksen yhteydessä rakennuksen alapohjan rakenteet eristeineen on uusittu. Rakennuksen vesikatteena on peltikate. Peltikatteessa ei ole esiintynyt vuotoja. Rakennuksen viemärit ja vesijohdot on uudistettu saneerauksen yhteydessä. Ilmanvaihto on koneellinen. Ilmanvaihtokoneet on hankittu saneerauksen yhteydessä vuonna Sähköt on uudistettu. Rakennuksessa on sähkölämmitys. Lämmönjako on toteutettu pattereilla. Rakennukselle on vuonna 2001 tehty rakenteellinen kuntotutkimus. Kuntotutkimusraportin perusteella rakennus on perusteellisesti saneerattu vuonna Vuonna 2002 tehdyn laajamittaisen saneerauksen johdosta rakennukselle ei ole odotettavissa vähäistä suurempia remontointitarpeita lähitulevaisuudessa. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida kuitenkaan täysin pois sulkea. Särkikylän koulurakennuksen käyttäjähenkilökunnalta tai oppilailta ei ole raportoituja oireiluja, jotka voisivat viitata sisäilmaongelmiin. Aistinvaraisen tarkastelun perusteella rakennuksessa ei ole havaittavissa vaurioituneita rakenneosia. Rakenneteknisesti rakennus on hyväkuntoinen ja nykyajan määräykset täyttävä. Arvioitu käyttöikä rakennukselle ennen merkittävämpiä saneeraustarpeita on noin 25 vuotta. Vuonna 2002 tehdystä merkittävästä saneerauksesta huolimatta rakennuksen kantava runko on pääosin alkuperäinen.

7 7 Kirkonkylän koulu Kirkonkylän alakoulu sijaitsee Evijärvellä osoitteessa Voltintie 6. Koulurakennus sijaitsee tasamaastossa ja on yksikerroksinen. Koulurakennus on valmistunut vuonna Koulurakennukselle on tehty vesikaton saneeraus Rakennuksen pinta-ala on n m² ja tilavuus m³. Rakennus on betonirunkoinen ja julkisivupinnat ovat tiilimuurattuja. Rakennuksen alapohjarakenne on maanvarainen. Rakennuksen vesikatteena on ollut tiilikate. Tiilikatteessa on esiintynyt vuotoja, joten vesikate on muutettu konesaumapeltikatteeksi Koulurakennuksessa on kaukolämpö. Lämmönjako on toteutettu vesipattereilla. Kirkonkylän koulurakennuksen käyttäjähenkilökunnalta tai oppilailta ei ole raportoituja oireiluja, jotka voisivat viitata vakaviin sisäilmaongelmiin. Rakennus on suunniteltu 100 oppilaan kouluksi. Nykyisellään oppilasmäärä on noin 120 oppilasta. Oppilasmäärän ollessa yli suunnitellun määrän, on yksittäisissä tiloissa hetkellisesti raportoitu olevan huono ilmanlaatu. Huonekohtaisten ilmamäärän mittauksessa virtausarvot ovat kuitenkin olleet suunnitelmien mukaisia. Rakennuksen vesikatteen vuodoista aiheutuen rakennuksen alakatoissa on paikoin havaittavissa kosteudesta vaurioituneita kohtia. Vesikatteen saneerauksen yhteydessä vaurioituneet alakattojen osat on purettu ja eristeet on vaihdettu. Aistinvaraisessa tarkastelussa rakennuksen sokkelissa on havaittavissa halkeamia ja pinnoitteen irtoamista. Kyseisistä sokkelin kohdista koulurakennuksen sisäpuolelta on teetetty kosteusmittaukset. Mittaustulosten perusteella haljenneen sokkelin kohdalta ulkoseinärakenteet eivät ole vaurioituneet kosteudesta. Rakennuksen sadevesijärjestelmät, sekä salaojitukset ovat runkolinjojen osalta toimivia. Sadevesien syöksytorvien päät korvataan uusilla. Sadevedet ohjataan suoraan sadevesikaivoihin, jolloin roiskevedet eivät kastele sokkelin vierustaa. Rakenneteknisesti rakennus on hyväkuntoinen ja nykyajan määräykset täyttävä. Arvioitu käyttöikä rakennukselle ennen merkittävämpiä saneeraustarpeita on noin 20 vuotta. Yläkoulu, lukio ja kirjasto Kirkonkylän yläkoulu ja lukio sijaitsee Evijärvellä osoitteessa Voltintie 6. Koulurakennuksessa sijaitsee lisäksi kunnan kirjasto. Koulurakennus sijaitsee tasamaastossa ja on osittain yksikerroksinen ja osittain kolmikerroksinen. Rakennuksessa on osittain kellarikerros. Nykyisen koulurakennuskompleksin vanhin osa on valmistunut vuonna 1953 ja uusin osa Koko koulukompleksille on tehty perusteellinen saneeraus Rakennuksen pinta-ala on n.4650 m² ja tilavuus m³. Rakennus on kivi/betonirunkoinen ja julkisivupinnat ovat rapattuja. Rakennuksen alapohjarakenne on maanvarainen. Rakennuksen vesikatteena on peltikate.

8 8 Koulurakennuksessa on kaukolämpö. Lämmönjako on toteutettu vesipattereilla. Koulurakennuksessa on saneerauksen jälkeen esiintynyt yksittäisiä vesivuotoja yläpohjassa, sekä kondensiovettä joissain osissa ilmanvaihtoputkistoa. Vesivuodot on havaittu sisäkattoon tulleiden kosteusjälkien perusteella. Tiloissa joiden alakatossa on havaittavissa kosteusjälkiä, ei ole raportoitu esiintyvän hengitystieoireiluja käyttäjähenkilökunnalla. Vaurioituneet kohdat alakatoista on korjattu. Rakennuksen kellarikerroksessa on esiintynyt tunkkaista, maakellarimaista hajua. Kellarikerroksen alapohja on noin 2 metriä ympäröivää maanpintaa alempana. Saneerauksen yhteydessä kellarikerroksen alapohjaa ei ole täysin betonoitu. Kellariin johtavan portaikon alla on noin 3 m²:n ala maapohjaisena. Tämän maapohjaisen alueen oletetaan johtavan maakellarimaista hajua muihin tiloihin. Salaoja- ja sadevesijärjestelmät ovat alkuperäisiä. Aistinvaraisen tarkastelun perusteella rakennuksen salaoja- ja sadevesijärjestelmät ovat saneerauksen tarpeessa. Sadevesijärjestelmässä on mahdollisia vuotopaikkoja, jotka aiheuttavat kosteusrasitusta rakennuksen ulkoseinille sekä alapohjalle. Lukion siiven luokissa 121 ja 122 on esiintynyt hajuhaittaa, jonka on raportoitu aiheuttavat hengitystie oireiluja. Ulkoseinän rakenteista tehdyssä materiaalimittauksissa esiintyi heikkoja viitteitä kosteusvaurioita. Luokkien 121 ja 122 ulkoseinien eristeet on vaihdettu ja sisäpuolen pintaverhoukset uusittu. Lukionsiiven salaoja- ja sadevesijärjestelmät uusitaan toimintavarmuuden takaamiseksi. 5. TILOJEN KÄYTTÖ MUUHUN KUIN OPETUSTARKOITUKSEEN Koulukeskus: Konservatorio käyttää koulun tiloja soittotuntien pitoon 7h/vko Kansalaisopiston kursseja on suunnitteilla yhteensä noin 10h/vko Autokoulun teoriatunnit 1 h/vko Juhlat, tapahtumat, yleisötilaisuudet satunnaisesti Säännöllinen käyttö yhteensä 18 h/vko. Kirkonkylän koulu: Salin käyttö lukuvuonna kertaa 1,5h Muut tilat 4h, srk, Järvilakeuden kansalaisopisto, muut yhdistykset n. 10 kertaa 1,5h. yhteensä 15h. Säännöllinen käyttö yhteensä liikuntasali 51 h/vko ja muut tilat 15 h/vko Lisäksi vanhempain yhdistys käyttää koulun tiloja kokouksiin, tapahtumiin ym, tilaisuuksiin Lukuvuonna joudutaan rajoittamaan muiden paitsi salin ja teknisentyön tilan käyttöä tilojen ahtauden takia. Lahdenkylän koulu: Koulun tiloissa kolme koulun ulkopuolista kerhoa koulupäivän aikana. Kerhot on suunnattu oman koulun oppilaille.

9 9 Helluntaiseurakunnan kokkikerho luokkalaisille tiistaisin klo h/vko Seurakunnan puuhakerho joka toinen torstai klo eli 1,5h / vko Seurakunnan lapsikuoro joka toinen keskiviikko klo eli 0,5h/vko Säännöllinen käyttö yhteensä 5 h /vko, jotka kaikki koulupäivän aikana. Iltakäyttö satunnaista. Särkikylän koulu: Koulun tiloissa koulupäivän aikana kerhoja 3 4 h/vko. Vanhempainyhdistys on kokoontunut koululla ja järjestää koulun tiloissa tapahtumia. Satunnaisesti koulun tiloissa on erilaisia tapahtumia muutaman kerran vuodessa. 6. KOULUVERKON KEHITTÄMISEN PEDAGOGISET NÄKÖKULMAT SEKÄ UUDEN VOIMAAN TULEVAN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET Opetusta sekä muuta koulussa tapahtuvaa toimintaa tarkastellaan aina pedagogisesta näkökulmasta. Pedagogiikalla tarkoitetaan kriittistä ja alati kehittyvää näkemystä siitä kuinka, miten ja missä oppimista tulisi tapahtua ja millaisin eri tavoin sitä kuntien kouluissa toteutetaan. Koulumaailman pedagogisia päätöksiä tulee tarkastella aina kokonaisvaltaisesti, johon kuuluvat osa-alueet muodostavat oppilaan näkökulmasta tarkasteltavan tärkeän kokonaisuuden opetuksen ympärille. Evijärven kunnassa luokkien 0-6 opetus järjestetään tällä hetkellä kolmessa eri koulussa. Kun kouluverkkoa aletaan kehittää, tulee ensisijaisesti tarkastella jokaisen lapsen mahdollisuutta saada samanarvoista opetusta. Tasa-arvoisuus ei aina ole opetustilojen, - välineiden tai resurssien puolesta mahdollista. Kouluverkko nykyisessä laajuudessa ei ole tasapainossa johtuen siitä, että oppilasmäärät eri kouluissa ovat hyvin erilaiset ja siten myös luokkakoot sekä luokkasijoittelut poikkeavat keskenään toisistaan. Särkikylän koulussa opetus tapahtuu kahden opettajan voimin, jolloin toisessa luokassa on neljä ikäluokkaa ja toisessa kolme. Lahdenkylän koulussa opettajia on kolme ja jokaisessa luokassa on kaksi ikäluokkaa. Kirkonkylän koulussa jokaista ikäluokkaa opetetaan pääosin omana ryhmänään. Koulujen pedagogista suunnittelua ja toteutusta ohjaavat myös opetussuunnitelmat ja kuluvan vuoden 2016 elokuussa tulee alakouluissa voimaan uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat. Uuden opetussuunnitelman mukaan valinnaisia aineita on tarjottava myös alakouluissa. Oppilas valitsee alakoulussa 3 h taito- ja taideaineiden valinnaisia ja muita valinnaisia aineita 3 h, vastaavasti yläkoulussa 3 h ja 6 h. Näiden lisäksi koulussa voidaan tarjota valinnaisina aineina vieraita kieliä. Valinnaisaineiden tarjonta koulutasolla on monella tavalla riippuvainen opettajien harrastuneisuudesta, erikoistaidoista ja mieltymyksistä ja niiden toteutuminen on riippuvainen siitä moniko oppilas valitsee valitun aineen. Uuden opetussuunnitelman mukaan kaikille oppilaille on tarjottava myös monialaisia oppimiskokonaisuuksia koko kouluajan. Lisäksi ruotsin kielen opetus alkaa 6. luokalla. 6.1 Oppilasmäärän vaikutus koulun pedagogiikkaan (valmiuksiin/tasavertaisuuteen/eroihin) Koulun oppilasmäärä vaikuttaa siihen, kuinka oppilaat sijoitetaan opetusryhmiin. Oppilasmäärä ei saa olla luokassa liian suuri tai liian pieni. Jos ikäryhmässä oppilaita ei ole tarpeeksi, muodostetaan

10 10 vierekkäisistä ikäryhmistä yhdysluokkia. Yhdysluokan pedagogiikka eroaa yhden ikäluokan pedagogiikasta. Yhdysluokassa oppiminen usein kehittää lasta tietynlaisissa asioissa yhden ikäluokan luokassa käyvää oppilasta nopeammin. Tällaisia asioita saattavat olla esimerkiksi kyky aloittaa itsenäinen työskentely tai kyky keskittyä omaan työskentelyyn vaikka oppimisympäristö ei olisi täysin hiljainen. Yhdysluokassa lapset pääsääntöisesti oppivat toimimaan yhden ikäluokan luokkaa nopeammin eri ikäisten lasten kanssa. Yhdysluokassa lapsi saa toisinaan olla vanhempana ohjaavana luokkatoverina ja toisinaan myös vanhemman oppilaan ohjattavana. Yhdysluokan muodostumisen vuoksi voi kuitenkin olla, että aikaa tarkempaan syventymiseen tunnin aiheeseen ei välttämättä ole kovin paljon. Tämä perustuu siihen, että esimerkiksi kahden ikäluokan yhdysluokassa pääosin matematiikka ja äidinkieli opetetaan molemmille ikäryhmille samalla tunnilla. Esimerkkinä matematiikan tunnilla (45min.) saattaisi opettaja siis opettaa yhdellä tunnilla kolmannelle luokalle allekkain laskemista ja neljännelle luokalle pylväsdiagrammien tekemistä. Näin ollen yhden luokan opetukseen ei ajallisesti jää paljon aikaa, eikä syvällisempään asiatarkasteluun välttämättä tunnin aikana ehditä. Opettajan antamaa tukea oppimiselle, ei välttämättä ole koko tuntia tarjolla silloin kun toisen ikäryhmän opetus on meneillään. Usein kuitenkin pyritään mahdollisuuksien mukaan juuri äidinkieltä ja matematiikkaa jakamaan jakotunneille niin, että toinen ikäryhmä on opiskelemassa kieltä jolloin toiselle luokalle opettaa oma opettaja. Tällaisina tunteina aikaa aiheeseen syventymiselle tai tuelle jää enemmän. Oman haasteensa varsinkin yhdysluokkaopetuksessa tuo lasten suurenevat taitoerot sekä niiden huomioiminen opetuksessa. Lasten kouluvalmius sekä oppimisvalmiudet voivat olla hyvin eritasoiset, kun luokassa on useampi ikäluokka. Jos lapsia on koulussa määrällisesti noin +10 ikäluokkaa kohden, mahdollisuuksien mukaan tulee ikäluokasta oma ryhmänsä. Kun luokassa olevat oppilaat ovat samanikäisiä, on opettajalla pääsääntöisesti enemmän aikaa luokan kanssa yksittäisten asioiden tai kokonaisuuksien käsittelyyn. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että reaaliaineiden (ympäristötieto, historia ja fy&ke) opetussuunnitelmat toteutuvat jokaiselle lapselle oman ikäryhmänsä mukaan. Varsinkin oppimisessa erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla oppimiskokonaisuuksien opettelu oman ikäryhmän mukaisesti, voi helpottaa oppimista. Jos koulun oppilasmäärä on tarpeeksi iso (jokaista luokka-astetta kohti on yksi tai jopa useampi ryhmä esim. 3A, 3B), pystytään opetus järjestämään paremmin jokaisen lapsen yksilöllistä tarvetta silmällä pitäen. Kun oppilaita on enemmän, yhden ikäluokan ryhmittely jokaiselle lapselle sopivaan oppimisryhmään on mahdollista ja jokainen lapsi kokisi onnistuvansa ja oppivansa muiden luokkatovereiden tavoin oman tasoisessaan ryhmässä. Tämä voi taas lisätä lapsen motivaatiota sekä vaikuttaa positiivisesti lapsen itsetuntoon. Toisaalta myös yhdysluokkaopetuksen sosiaaliset hyödyt voidaan saada isomman koulun opetukseen mukaan, jos koulu käyttää luokatonta koulumallia. Tällaisessa tapauksessa yhdysluokat voitaisiin tehdä esimerkiksi oppilaan valmiuksien sekä taitotason mukaan. Yksi pedagoginen näkökulma on oppilaan henkisen hyvinvoinnin tukeminen. Jos pienen kunnan alueella on useita kouluja, täytyy terveys- sekä sosiaalihuollon palvelut jakaa koulujen kesken. Jos koulut sijaitsevat lähellä toisiaan, terveyden- sekä sosiaalihuollon palvelut ovat tarjolla jokaiselle lapselle paremmin ja tasa-arvoisemmin. Vaikutus näkyisi aikaisemmassa puuttumisessa sekä avun tarjoamisessa kun ongelmatilanteita ilmenee. Oppilaan kehittymiseen ja hyvinvointiin vaikuttaa myös luokkatoverit ja ystävien saaminen koulussa. Suuremmassa kouluyhteisössä lapsella on määrällisesti enemmän mahdollisuuksia saada omanlaisia ystäviä ja kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jos luokalla on vain 2 tai 3 oppilasta, ei välttämättä hyvää ja lapselle merkityksellistä ystävää löydy. Toisaalta oppilasmäärältä pienempi koulu voi temperamenttipiirteiltään herkemmälle lapselle olla pehmeämpi siirtymä koulumaailmaan.

11 11 Pedagogiseen toimintaan koulussa vaikuttaa myös koulun ympäristö sekä opetukseen käytettävissä olevat määrärahat. Jos kunnassa on vain yksi koulu, tuo se oppilaat samalle viivalle tilojen ja muiden resurssien osalta, mutta eritoten myös kouluinvestointien kautta. Yhteisten tilojen, välineiden sekä muun ympäristön vuoksi, kaikki lapset ovat samalla viivalla jo heti koulupolun alusta lähtien. Suurin merkitys näkyy esimerkiksi koulun materiaali- ja välinehankinnoissa, joista isommassa yksikössä jokainen kunnan oppilas pääsisi osallisiksi. Uuden opetussuunnitelman mukaan musiikin opetuksessa jo 3. luokalla tulee mukaan myös bändisoittimet. Mitä useampaan paikkaan hankinnat joudutaan tekemään sitä hitaammin tai kalliimmin soitinten hankinta toteutuu. Kun luokkien 0-6 oppilaat keskitetään, tulee aikanaan myös yhtenäiskouluun siirtymiseen liittyviä etuja tarkastella laajemmin. Yksi pedagogisesti tärkeä etu yhtenäiskoulussa on aineenopettajien ja luokanopettajien käyttäminen kaikilla luokka-asteilla helpommaksi. Kun perusopetus (luokat 0-9) keskitetään yhteiselle alueelle, voidaan aineenopettajien osaamista opetuksessa hyödyntää jo aikaisemmin kuin vasta seitsemännellä luokalla. Tätä tukee myös esimerkiksi uusi opetussuunnitelma, jossa mm. ruotsinkielen opetus alkaa 6. luokalla. Uuden opetussuunnitelman mukaan tulee myös kaikille perusopetuksen oppilaille koko kouluajan tarjota monialaisia oppimiskokonaisuuksia. 7. KOULUKULJETUKSET Perusopetuslain mukaan ilmaiseen koulukuljetukseen ovat oikeutettuja oppilaat, joiden koulumatka ylittää viisi kilometriä. Evijärvellä valtuuston päätöksen mukaan ilmaiseen koulukuljetukseen ovat lisäksi oikeutettuja 0-4 luokkien oppilaat, joiden koulumatka on yli kolme kilometriä. Ilmaiseen koulukuljetukseen Evijärvellä on vuoden 2014 peruskoulutilaston mukaan oikeus 157 oppilaalla (61 % kaikista perusopetuksen oppilaista), näistä alakoulujen oppilaita on 105 ja yläkoulun oppilaita 52. Valtuuston päätöksen mukainen oikeus koulukuljetukseen oli 19 oppilaalla. Koulukuljetukset on järjestetty siten, että kuljetusvuoroja on päivässä kolme, yksi aamulla ja kaksi iltapäivällä. Koulujen alkamisaika aamuisin on aina sama. Iltapäivisin koulu loppuu joko klo välillä tai välillä ja kuljetusvuoroja tarvitaan kaksi. Kaikki kuljetukset päättyvät ja alkavat koulukeskuksesta, jolloin alakoulujen ja yläkoulun oppilaat sekä lukiolaiset kulkevat samoilla kuljetuksilla. Alakoulujen oppilaista 108 (57 % )on koulukuljetuksen piirissä (2015). Kuljetutuksessa oppilaita 6 km 9 km 12 km 16 km 20 km Kk Särki 7 7 Lahd yht Kuljetuksista osa on linjavuoroja ja osa tilausajoja. Linjavuoroissa kulkevat kaikki Lahdenkylän koulun alueelta tulevat oppilaat sekä Jokikylässä asuvat oppilaat ja Särkikylän oppilaat. Tervaskankaalta, Pitkästäsalosta ja Ormiskankaantieltä on tilausajo linjavuorolle. Kivijärvenkylästä ja Haapajärvenkylästä tulevat oppilaat kuljetetaan tilausajossa. Lisäksi on kaksi yksittäistä tilausajoa, joita ei ole ollut mahdollista yhdistää linjavuoroihin tai oleviin tilausajoihin. Kolmelle huoltajalle (2015) makse-

12 Henkilöä 12 taan korvausta oppilaan kuljettamisesta kouluun (1) tai pysäkille (2) kun kuljetusta ei ole ollut mahdollista liittää olemassa oleviin kuljetuksiin. Lisäksi koko vuoden 2015 on järjestetty yksi erillinen kuljetus lääkärintodistuksen perusteella. Linjavuoroissa on syyskuun alusta 2015 siirrytty matkakortin käyttöön. Lahdenkylän koulu joutui siirtymään väistötiloihin joulukuussa ja kuljetukset on väistön ajaksi järjestetty siten, että puolenpäivän paluukuljetus (linjavuoro) ajetaan kahtena tilausajona ja iltapäivän linjavuoro Inaan ajetaan päinvastaisessa järjestyksessä kuin vanha linjavuoro. Päivittäinen koulumatka odotuksineen saa perusopetuslain mukaan kestää alle 13 vuotiailla enintään 2,5 h ja yli 13 vuotiailla enintään 3 h. Pisimmillään nykyisessä kouluverkossa koulumatka-aika odotuksineen on ollut 2 h 10 min lyhyinä koulupäivinä ja pitkinä päivinä 1h 55 min. Lahdenkylän koulun väistön ajaksi kuljetukset on järjestetty toisin ja koulumatka-aika pisimmillään lyhyinä päivinä on 2 h ja pitkinä päivinä edelleen 1 h 55 min. Koulumatkojen kustannukset riippuvat siitä miten kuljetuksia järjestetään, kuinka paljon käytetään linjavuoroja ja kuinka paljon ostetaan tilausajoja. Vuosittain tulee lisäksi kuljetuksia, joita ei etukäteen osata arvioida, esim. lääkärintodistuksen perusteella järjestettävät erilliset kuljetukset. Riskinä on myös, että kuljetuskustannukset nousevat mm. ely-keskuksen linjoista maksamien tukien mahdollisesti muuttuessa tai jopa loppuessa kokonaan. 8. OPPILASMÄÄRÄT JA ENNUSTEET Lukuvuonna perusopetuksen oppilaita on yhteensä 282, joista 28 esikoululaisia, 162 alakoululaista ja 92 yläkoululaista. Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan vuosina (10 vuotta) on 0-19 vuotiaiden määrä Evijärvellä vähentynyt yhteensä 126 henkilöllä ja työikäisten vuotiaiden määrä 192 henkilöllä. Ikäryhmittäin vähennys on ollut: 0-6 -vuotiaat -13, 7-16 vuotiaat (perusopetus) -89 ja vuotiaat (lukio ja ammattikoulu) -24. Asukasluvun ennakoidaan edelleen vähenevän. Perlacon Oy:n tekemän ennusteen mukaan alenema on nopeinta työikäisten osalta 0,9 % vuositasolla. Perusopetusikäiset vähenevät arvion mukaan 0,6 prosentin vuosivauhtia vuotiaat vuosina

13 Henkilöä vuotiaat oppilaat Kuviossa 6-16 vuotiaat näkyy ikäluokan pieneneminen ja ennuste tilastokeskuksen mukaan. Kuviossa 6 16 vuotiaat oppilaat vuoden 2015 tieto on todellinen oppilaiden lukumäärä syksyllä 2015 ja muutos on laskettu Perlacon Oy:n ennusteen mukaan. Syntyvyys vaihtelee vuosittain. Aikavälillä on vaihteluväli ollut syntynyttä vuodessa. Jos syntyneet jaettaisiin tasaisesti kolmeen alakouluun, oppilaita vuosiluokalla olisi 5-12/koulu ja kahteen kouluun jaettaessa 8,5-18,5 oppilasta/koulu. Perusopetuslain 30 mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Perusopetusasetuksen mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen oppilaita voidaan opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen kanssa. Ryhmäkoko on määrätty lainsäädännössä vain erityistä tukea saavien oppilaiden osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriön suositus esiopetusryhmän koosta on 13 oppilasta, jos esiopetusta antavan opettajan ohella ryhmän työskentelyyn osallistuu koulunkäynnin ohjaaja tai muu tehtävään soveltuvan koulutuksen saanut, voi ryhmäkoko suosituksen mukaan olla 20 oppilasta. Perusopetuksen laatukriteereiden suositus opetusryhmien enimmäiskoosta perusopetuksessa on oppilasta. Koulukohtaisten oppilasennusteiden mukaan Kirkonkylän koulun ja Lahdenkylän koulun oppilasmäärät pysyvät ennustekauden ajan suhteellisen tasaisina, Särkikylän koulun oppilasmäärä on selkeästi laskeva. Historiatiedossa lukuvuonna ei vielä ole ollut esikoulua. Lukuvuodesta lukuvuoteen oppilasmäärä on Kirkonkylän koulussa vähentynyt 42 oppilaalla, Lahdenkylän koulussa 34 ja Särkikylän koulussa 20 oppilaalla. Alakouluissa oli oppilaita lukuvuonna yhteensä yhtä paljon kuin lukuvuonna on kaikkiaan perusopetuksen oppilaita. Oppilasennusteet on laskettu syntyneiden mukaan, huomioon ei ole otettu sisäistä muuttoliikettä eikä mahdollista ulkoista muuttoliikettä.

14 14 Kirkonkylän koulu synt.vuosi lukuvuosi esikoulu Yhteensä Lahdenkylän koulu synt.vuosi lukuvuosi esikoulu Yhteensä Särkikylän koulu synt.vuosi lukuvuosi esikoulu Yhteensä

15 oppilasmäärä 15 Alakoulut yhteensä synt.vuosi lukuvuosi esikoulu Yhteensä Alakoululaiset yhteensä lukuvuosi OPPILASENNUSTE YLÄKOULU LUKUVUOSI LUOKKA LUOKKA LUOKKA YHTEENSÄ OPPILAIDEN OSALLISTAMINEN SUUNNITELMAN TEOSSA Alakoulujen oppilaat miettivät, piirsivät ja kirjoittivat aiheesta millainen on Unelmien koulu, millaisia huoneita, leluja, ovia, seiniä siellä on sekä millainen piha, mitä leikkivälineitä ja telineitä siellä on? Piirustukset käytiin aikuisen kanssa läpi ja aikuinen kirjoitti lapsen kuvauksen.

16 16 Kirkonkylän koulun esikoululaisten piirustuksissa kuvataan esikoulurakennus värikkääksi, usein kaksi-kolmikerroksiseksi, pihalla ja sisällä on leikkitelineitä, ulkona myös kasvimaa ja oikeita lintuja ja hevonen. Ekaluokkalaisten mielestä unelmien koulu on rauhallinen, kiva, turvallinen ja hellä. Siellä on kilttejä lapsia, jotka eivät huuda ja siellä on hyviä ulkoleikkipaikkoja sekä rauhallisia paikkoja, missä voi rauhoittua. Se voi olla iso tai pieni. Tokaluokkalaiset pohtivat pareittain millainen on hyvä koulu, jonka jälkeen pohdinnat käytiin yhdessä läpi. Hyvässä koulussa kukaan ei kiusaa, siellä on turvallista ja rauhallista. Heidän mielestään hyvässä koulussa on lelupäiviä, lemmikkipäiviä ja yökoulua Kolmasluokkalaiset piirsivät ja kirjoittivat pareittain ja esittelivät työnsä muille. Hyvässä koulussa on heidän mielestään hyviä kavereita ja hyvä henkilökunta, hyvä ruoka ja monipuoliset liikuntapaikat. Koulurakennus on värikäs ja pihalla on kukkia ja riittävästi välineitä. Neljäsluokkalaiset ja viidesluokkalaiset miettivät hetken itsekseen millainen on heidän unelmiensa koulu, kertoivat sitten mietteensä äänen, opettaja kirjasi asiat ja luki ne vielä oppilaille varmistaen, että ajatukset on kirjattu ylös siten kuin oppilaat ne olivat ajatelleet. Hyvässä koulussa on erilaisia liikuntapaikkoja riittävästi eri lajeille sekä leikkitelineitä, koulussa tehdään paljon metsäretkiä, on tapahtumia, projekteja ja ulkona oppimista. Hyvässä koulussa on myös yksi koulupäivä jolloin luokat vuorotellen päättäisivät mitä koko koulu tekee. Kuudesluokkalaiset pohtivat 5-6 hengen ryhmissä mistä asioista hyvä koulu rakentuu, mitä nykyiseen kouluun verrattuna pitäisi olla ja kirjasivat esille tulleet ajatukset. Hyvässä koulussa on teemapäiviä, enemmän ryhmätöitä, valinnaisia kieliä, enemmän liikuntatunteja, lisää voimistelua, oma ruokasali, isommat luokat, pitemmät välitunnit, laninurkkaus ja tabletit tehtävien tekoon. Lahdenkylän ja Särkikylän koulun eskareiden ja ekaluokkalaisten mielestä unelmien koulussa on kivaa, siellä askarrellaan, tanssitaan, pelataan röllipelejä ja leikitään paljon. Koulussa syödään riisipuuroa ja kanelia sekä makaroonia. Koulussa pitäisi olla mukava opettaja. Koulu on punainen ja siellä on rummut, tramppa, piikkiportaat ja rakettikiipeilyteline. Koulussa on myös lukemisen maailma. Kakkosluokkalaisten mielestä koulussa opiskellaan ja luistellaan, siellä on kivoja kavereita, paljon leluja ja tietokoneita sekä uima-allas. Unelmien koulussa on enemmän oppilaita ja kavereita, yhdeksän poikaa samalla luokalla on hyvä. Siellä pääsee myös saunaan ja siellä on luksusta. Kolmas- ja neljäsluokkalaisten mielestä koulussa ei ole kirjoja, vaan sähköinen taulu ja tietokoneet tai tabletit. Koulurakennus olisi kolmion muotoinen, monikerroksinen, ruskea, musta, valkoinen, pinkki, punainen tai liila, moderni ja tyylikäs puurakennus, jossa on isot ikkunat. Koulussa on iso liikuntasali ja musiikkiluokka, uima-allas, poreamme, kirjasto ja kaverin kanssa yhteinen oleskelutila ja paljon voimistelutelineitä ja soittimia. Siellä on myös eläimiä, joita saa hoitaa. Joidenkin mielestä unelmien koulu on tosi iso, jossa on paljon oppilaita ja jonkun mielestä se on vain pienelle porukalle. Myös viides- ja kuudesluokkalaisten unelmien koulussa käytössä on tabletit ja kirjat ovat sähköisessä muodossa. Koulu sijaitsee keskellä kaupunkia, ja kaikilla sama matka kouluun. Siellä on eläimiä, iso piha ja paljon leikkitelineitä sekä pelikenttiä, pitkinä päivinä saisi ostaa automaatista välipalaa. Koulussa on mahdollisuus valita mitä kieliä opiskelee englannin lisäksi ja siellä on paljon kerhoja. Koulu on iso tai pieni Nuorten yhteistyötiimi N.Y.T ideoi kouluverkkoa otsikolla Evijärven koulu Ideointi tapahtui ryhmätöinä ja niistä kerättiin yhteenveto, joka liitteenä. 10. VAIHTOEHTOJA KOULUVERKOKSI Työryhmä päätti selvittää tarkemmin kolme erilaista kouluverkkovaihtoehtoa; kolmen alakoulun, kahden alakoulun (koulut Kirkonkylässä ja Lahdenkylässä sekä koulut Kirkonkylässä ja Särkikylässä) ja yhden alakoulun (Kirkonkylässä) mallit.

17 Kolme alakoulua hallinnollisin ja pedagogisin muutoksin Nykyisen kouluverkon säilyttämisvaihtoehdossa (kolme alakoulua, yläkoulu ja lukio) koulujen hallintoa muutettaisiin, siten, että alakoulujen johtajuus keskitettäisiin yhdelle johtajalle, nykyisen kolmen sijasta. Kolmen johtajan mallin kustannukset ovat yhteensä noin vuodessa. Kustannukset aiheutuvat opetusvelvollisuuden huojennuksista, joita tulee työehtosopimuksen mukaisesti tietyistä tehtävistä ja jotka vähentävät opetusvelvollisuutta sekä tva-tekijästä, joka on paikallisesti sovittu työehtosopimuksen mukainen vaativuustekijä, josta maksetaan korvaus. Perusopetuslain 37 :n mukaan jokaisella koululla, jossa järjestetään opetusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Rehtori voi olla yhteinen useammallakin koululla, tällöin eri opetusyksiköissä olisi hyvä olla apulaisjohtaja koulun arkipäivän sujumisen ja vastuiden kannalta. Korvaus apulaisjohtajalle/rehtorille maksetaan tva-tekijänä. Yhden johtajan ja kahden apulaisjohtajan mallin kustannukset ovat yhteensä noin Jos kaikki koulumuodot (alakoulut, yläkoulu ja lukio) katsotaan yhtenä kouluna, on palkkaperusteryhmiä 22, jolloin apulaisjohtajana toimiva saa opetusvelvollisuudestaan 4-6 h huojennuksen. Alakoulun opettajan palkan perusteella laskettuna kustannus on vuodessa, tällöin säästö kolmen johtajan malliin verrattuna on vuodessa. Uudessa opetussuunnitelmassa, joka otetaan käyttöön , on myös alakouluissa valinnaisaineita. Eri koulujen oppilaiden valinnaisuuden ja monialaisten opintojen yhdenvertaistaminen voisi kolmen alakoulun mallissa tapahtua esimerkiksi opettajien liikkumisen lisäämisellä eri koulujen välillä. Oppilaiden liikkuminen eri koulujen välillä aiheuttaa kuljetuskustannuksia ja opettajien liikkuminen aiheuttaa matkakorvausten maksamista sekä huojennusta opetusvelvollisuuteen. Huojennus pienentää opetusvelvollisuutta jolloin ylitunteina korvattavien tuntien määrä lisääntyy. Kolmen alakoulun mallissa Kirkonkylän kouluun on rakennettava lisätilaa ja Lahdenkylään on rakennettava uusi koulu. Kivijalkakoulun kustannukset Haahtela indeksin 75 mukaan ovat /neliö. Toinen vaihtoehto on vuokrata tai ostaa siirtorakennuksia, kustannus noin 16 /neliö + rakennuksen pohjatyöt sekä vesi- ja viemäröinti. Kustannukset Lahdenkylän koulun osalta; uudisrakennus yhteensä noin suunnitteluineen ja vuokratila yhteensä noin vuodessa + pohjatyöt, vesi- ja viemäröinti noin Kirkonkylän koulun kustannukset; uudisrakennus noin ja vuokratila yhteensä noin vuodessa + pohjatyöt, vesi- ja viemäröinti noin Uudisrakennuksesta aiheutuu poistoja, vuokratilasta ei. Laskelma eri rakennusvaihtoehtojen kuluista kolmen alakoulun vaihtoehdossa, kustannuksissa ei ole otettu huomioon tuntikehyksen vähenemisestä aiheutuvia menojen vähenemisiä: 3 alakoulua /neliö 1600 /neliö 16 /neliö Kivijalkakoulu Siirtorakennukset, osto Lisääntyvät kulut Kirkonkylä lisätila 365 neliötä Kirkonkylän lisätilan ylläpito (lämmitys, sähkö jne) Kirkonkylän lisätilan siivous (palkkakulu) Siirtorakennukset, vuokra

18 18 Lahdenkylä uusi 460 neliötä Lahdenkylän uuden ylläpito (lämmitys, sähkö jne) Poistuvat kulut Palkat Lahdenkylän vanhan ylläpito (lämmitys, sähkö jne) Lahdenkylän vanhan siivous (palkkakulu) Vuosikulut, muutos nykyisiin kustannuksiin yht Investoinnit Kirkonkylä lisätila 365 neliötä Lahdenkylä uusi 460 neliötä Pohjat+liittymät yht Vuosittaiset kustannukset, muutos nykyisiin kustannuksiin Vuosikulu Uudisrakentamisen poisto (30 vuoden tasapoisto) Lahdenkylän vanhan koulun poistot yht Kk:n lisätilan ylläpito perustuu Lahdenkylän koulun kuluihin /vuosi jossa oli noin 850 neliötä Kk:n lisätilan siivous 0,5 htv siirtyy Lahdenkylästä Kirkonkylään Poistot nykyisen Lahdenkylän koulun osalta jäisivät pois yhteensä Lisäkulua tulee Lahdenkylän koulun nykyisen kiinteistön alaskirjaamisesta ( ). Koulukuljetukset pysyy ennallaan. Opetushenkilöstön määrä ei lukuvuoteen mennessä vähene. Kuljetutuksessa oppilaita 6 km 9 km 12 km 16 km 20 km Kk Särki 7 7 Lahd

19 19 yht Kaksi alakoulua Alakoulut Kirkonkylässä ja Lahdenkylässä Alakoulut Kirkonkylässä ja Lahdenkylässä vaihtoehdossa Särkikylän koulu loppuisi ja oppilaat siirtyisivät Kirkonkylän kouluun. Osa vuosiluokista jaetaan kahteen opetusryhmään (a ja b), opetusryhmien koot vaihtelevat oppilaan välillä. Oppilasmäärä Kirkonkylän koulussa Kirkonkylän +Särkikylän koulut synt.vuosi lukuvuosi esikoulu Yhteensä Lahdenkylän koulu synt.vuosi lukuvuosi esikoulu Yhteensä Koulukuljetukset säilyisivät ennallaan, Särkikylän koululaiset kulkisivat linjavuorossa Kirkonkylään. Koulumatkakustannukset nousisivat noin Kuljetutuksessa oppilaita yht. 6 km 9 km 12 km 16 km 20 km 24 km Kk+ Sär Lahd

20 20 Yhteensä Opetushenkilöstön määrä pysyisi samana ainakin lukuvuoteen saakka. Koulun johtajia olisi kaksi, säästöä johtajuudesta ei syntyisi, koska toisen koulun palkkaperusteryhmien määrä lisääntyy. Koulunkäynnin-/iltapäivätoiminnanohjaajien määrä vähenisi yhdellä tai kahdella henkilötyövuodella, keittiö-siivoushenkilöstöä tarvittaisiin 1 henkilötyövuotta vähemmän, säästö noin vuodessa. Jos alakoulut sijaitsevat Kirkonkylässä ja Lahdenkylässä, tarvitaan molemmissa kouluissa uutta tilaa. Kirkonkylän kouluun on rakennettava lisätilaa ja Lahdenkylään on rakennettava uusi koulu. Kivijalkakoulun kustannukset Haahtela indeksin 75 mukaan ovat /neliö, kustannus yhteensä noin suunnitteluineen. Toinen vaihtoehto on vuokrata tai ostaa siirtorakennuksia, kustannus noin 16 /neliö + rakennuksen pohjatyöt sekä vesi- ja viemäröinti, yhteensä noin vuodessa + kertaluontoisesti pohjatyöt, vesi- ja viemäröinti noin Kustannukset Lahdenkylän koulun osalta; uudisrakennus yhteensä noin suunnitteluineen ja vuokratila yhteensä noin vuodessa + pohjatyöt, vesi- ja viemäröinti noin Kirkonkylän koulun kustannukset; uudisrakennus noin ja vuokratila yhteensä noin vuodessa + pohjatyöt, vesi- ja viemäröinti noin Laskelma eri rakennusvaihtoehtojen aiheuttamista vuotuisista kuluista jos alakoulut sijaitsevat Kirkonkylässä ja Lahdenkylässä, kustannuksissa ei ole otettu huomioon tuntikehyksen vähenemisestä syntyviä säästöjä: 2 alakoulua, koulut KK ja Lahdenkylä Kivijalkakoulu Siirtorakennukset, osto Siirtorakennukset, vuokra Lisääntyvät kulut Kirkonkylä lisätila 365 neliötä Kirkonkylän lisätilan ylläpito (lämmitys, sähkö jne) Kirkonkylän lisätilan siivous (palkkakulu) Lahdenkylä uusi 460 neliötä Lahdenkylän uuden ylläpito (lämmitys, sähkö jne) Kuljetukset Poistuvat kulut Palkat Särkikylän koulun kiinteistö Lahdenkylän vanhan ylläpito (lämmitys, sähkö jne) Lahdenkylän siivous (palkkakulu) Vuosikulut, muutos nykyisiin kustannuksiin yht Investoinnit Kirkonkylä lisätila 365 neliötä Lahdenkylä uusi 460 neliötä Pohjat+liittymät yht Vuosittaiset kustannukset, muutos nykyisiin kustannuksiin Vuosikulu Uudisrakentamisen poisto (30 vuoden tasapoisto) Lahdenkylän vanhan koulun poistot yht

21 21 Särkikylän koulun kiinteistökulut ilman palkkakustannuksia ovat noin vuodessa, poistot noin , mitkä säästyisivät tässä vaihtoehdossa. Kiinteistön kirjanpitoarvo on ( ) ja tulisi tappiona taseeseen sekä Lahdenkylän nykyisen rakennuksen kirjanpitoarvo noin Tilintarkastajan ohjeistuksen mukaan Särkikylän koulun poistoja ei voida ottaa huomioon ( ) Alakoulut Kirkonkylässä ja Särkikylässä Alakoulut Kirkonkylässä ja Särkikylässä vaihtoehdossa Lahdenkylän koulu loppuisi ja kaikki oppilaat siirtyisivät Särkikylän kouluun. Opetusryhmien koko vaihtelee 8-15 oppilaaseen. Lahdenkylän ja Särkikylän koulut synt.vuosi lukuvuosi esikoulu Yhteensä Kirkonkylän koulu synt.vuosi lukuvuosi esikoulu Yhteensä Ilman linjamuutoksia koulumatkakustannukset nousevat noin Kuljetutuksessa oppilaita 6 km 9 km 12 km 16 km 20 km yht. Kk Sä+La aamu/ipv aamu/ipv aamu/ipv aamu/ipv aamu/ipv aamu/ipv aamu/ipv aamu/ipv

22 22 matka 6 km 9 km 12 km 16 km 20 km 24 km 30 km yhteensä opp Koulukuljetuksessa olevien oppilaiden määrä kun Lahdenkylän ja Särkikylän koulun oppilaat ovat Särkikylässä. Opetushenkilöstön määrä pysyisi samana ainakin lukuvuoteen saakka. Koulun johtajia olisi vain kaksi, säästöä johtajuudesta ei syntyisi, koska toisen koulun palkkaperusteryhmien määrä lisääntyy. Koulunkäynnin-/iltapäivätoiminnanohjaajien määrä vähenee noin 1,5 henkilötyövuodella, keittiö-siivoushenkilöstöä tarvittaisiin 1 henkilötyövuotta vähemmän. Säästö on noin Särkikylän koulun kiinteistö on hyväkuntoinen eikä ainakaan tässä vaiheessa tarvitse suurempia korjauksia. Kirkonkylän kouluun tarvitaan lisätilaa. Kirkonkylän koulun kustannukset; uudisrakennus noin ja vuokratila yhteensä noin vuodessa + pohjatyöt, vesi- ja viemäröinti noin Laskelma eri rakennusvaihtoehtojen aiheuttamista vuotuisista kuluista jos alakoulut sijaitsevat Kirkonkylässä ja Särkikylässä, kustannuksissa ei ole otettu huomioon tuntikehyksen vähenemisestä tulevia säästöjä: 2 alakoulua, koulut KK ja Särkikylä Kivijalkakoulu Siirtorakennukset, osto Siirtorakennukset, vuokra Lisääntyvät kulut Kirkonkylä lisätila 365 neliötä Kirkonkylän lisätilan ylläpito (lämmitys, sähkö jne) Kirkonkylän lisätilan siivous (palkkakulu) Kuljetukset Poistuvat kulut Palkat Lahdenkylän vanhan ylläpito (lämmitys, sähkö jne) Lahdenkylän vanhan koulun siivous (palkkakulu) Vuosikulut, muutos nykyisiin kustannuksiin yht Investoinnit Kirkonkylä lisätila 365 neliötä Pohjat+liittymät yht Vuosittaiset kustannukset, muutos nykyisiin kustannuksiin Vuosikulu Uudisrakentamisen poisto (30 vuoden tasapoisto) Lahdenkylän vanhan koulun poistot yht