Työllistymisen, työllistämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin haasteet kuntien työllisyyspalveluissa

Transkriptio

1 Työllistymisen, työllistämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin haasteet kuntien työllisyyspalveluissa Projektitutkija Elina Aaltio Kuntaliitto Tavoitteena työtä ja hyvinvointia miten arvioida työllisyystoimien vaikutuksia Joensuun Tiedepuisto

2 Mitä työllistyminen edellyttää? Riittävää toimintakykyä Riittävää työkykyä» Ammatilliset valmiudet» Yleiset työelämätaidot» Motivaatio» Subjektiivinen kokemus siitä, että kykenee töihin Työvoiman kysyntää» Yritysten luomia työpaikkoja» Julkisen sektorin luomia työpaikkoja 2

3 Työvoiman kysyntä riippuu talouden suhdanteista, teknologisesta kehityksestä ja harjoitetusta finanssipolitiikasta Jos yrityksen tuotteille/palveluille ei ole riittävää kysyntää, yrityksillä ei motivaatiota työllistää Julkisen sektorin työpaikkoja pyritään vähentämään ja määrä suhteessa väestöön laskenutkin jo 1990-luvulta lähtien 3

4 Työttömyyskeskustelun noidankehä LOMAUTAMME SINUT TALOUDELLISISTA SYISTÄ. SINUA EI VOIDA PALKATA UUDELLEEN ENNEN KUIN ALAT KULUTTAA. MUTTA ÄLÄ TEE SITÄ ENNEN KUIN OLET MAKSANUT LAINASI JA KERÄNNYT UUDET SÄÄSTÖT. TULET OLEMAAN TYÖTTÖMÄNÄ KAUAN, SILLÄ TÄMÄ ON TYÖTÖNTÄ ELPYMISTÄ. EN YMMÄRRÄ KUINKA MINÄ SHHH! YLLÄTÄ MEIDÄT! TARVITSEN TERVEYDEN- HUOLTOA. SE EI OLE YLLÄTYS. Tom Toles Washington Post

5 Taloustieteen piirissä eri käsityksiä siitä, onko työttömyyden syynä riittämätön kysyntä vai tarjonta, ja siitä, miten uusia työpaikkoja luodaan. On joka tapauksessa selvää, että työllisyyspalvelujen onnistuminen työllistämisessä on kytköksissä työvoiman kysyntätekijöihin.

6 Kuntien haasteet työllistäjinä ja työllisyyspalveluiden tarjoajina Kuntien heikko taloustilanne pitkittynyt Kunnat joutuneet irtisanomaan ja lomauttamaan henkilöstöä» Lisää itsessään työttömyyttä, mutta samalla vaikeuttaa muusta syystä työttömiksi joutuneiden työllistämistä palkkatuella tai työkokeiluun Kun työttömyys yleisesti kasvaa ja pitkittyy» kuntien vastuulla olevien työttömien töihinpääsy hankaloituu: työttömyyden pitkittyminen keskimäärin i) alentaa työ- ja toimintakykyä ja ii) vähentää työnantajien halukkuutta työllistää Jos TE-palveluissa kiire, se näkyy myös kunnissa» työttömiä ei ehditä ohjata aktiivitoimenpiteisiin työttömyyden alkupäässä, tai ei tiedetä mitä aktiivipalveluja kunnat tuottavat 6

7 Työllisyyspalvelujen vaikuttavuus vaikuttavuus = tavoitellut positiiviset vaikutukset asiakkaassa Vaikka työttömiä ei onnistuttaisi työllistämään, kuntien työllisyyspalveluissa voidaan silti» Parantaa työttömän työkykyä valmiuksia, motivaatiota ja työkykyisyyden kokemusta» Parantaa työttömän toimintakykyä terveyttä ja elämänhallintaa 7

8 Työllisyyspalvelujen toimintakykymittari Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämisprojekti työllisyystoimien vaikuttavuudesta

9 Miksi mitataan toimintakykyä? Kunta on useiden lakien nojalla vastuussa kuntalaisten hyvinvoinnista. Vaikeasti työllistyvien työllisyyspalveluissa on useimmiten kyse tilanteista, joissa hyvinvointi on tilapäisesti tai kroonistuneesti kärsinyt, koska elämäntilanteen kuormitus on ylittänyt omatoimiseen selviytymiseen käytettävissä olevat voimavarat. Tavoitellaan tilannetta, jossa asiakkaan toimintakyky on palautunut sille tasolle, ettei hän ole akuutisti palvelun tarpeessa. 9

10 Miksei työkykyä? työkyky on yksilön ominaisuuksien ja tietyn työtehtävän ja työyhteisön vaatimusten suhde Tai työmarkkinakelpoisuutta? työmarkkinakelpoisuus on yksilön ominaisuuksien ja työmarkkinoiden vaatimusten suhde» Sama koulutus, terveys ja osaaminen voi jossain riittää, toisaalla ei» Loogisesti: sama työllisyyspalvelu olisi jossain vaikuttavaa, toisaalla ei, jos mittarina työmarkkinakelpoisuus 10

11 Työllisyyspalvelujen toimintakykymittari -lomake Lomakkeeseen on sisällytetty TOIMIA-suositusten mukaisia toimintakykymittareita ja -kysymyksiä, joiden on arvioitu soveltuvan itsearviointitiedon tuottamiseen» Työkykypistemäärä (Ilmarinen 1985)» Mielialaa mittaava MHI-5 (Hays, Sheborne & Mazel 1995)» AUDIT (alkoholin riskikäyttö)» koherenssin tunne (Antonovsky 1987)» kognitiivinen toimintakyky Hyödynnetty muissa yhteyksissä käytettyjä kysymyspatteristoja soveltuvin osin» Työllistymisusko (Kirves ym. 2011, Kinnunen ym. 2011)» DUDIT (huumausaineiden riskikäyttö, yhdistettiin AUDIT-kysymyksiin)» Uhkapelaamista mittaava BBGS-seula (Gebauer ym. 2010)» Nettiriippuvuutta kartoittavia kysymyksiä (Youngin 1998 pohjalta) Lisäksi tätä mittaristoa varten muotoiltuja kysymyksiä teoreettisen viitekehyksen, hypoteesien sekä ohjausryhmän ja pilottikuntien asiantuntemuksen pohjalta» Työllistymismotivaatio» Päivittäisten asioiden hoito, sis. työnhakutaidot» Tekijät, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti työllistymismotivaatioon ja työnhakuun (mm. sosiaalisten tilanteiden pelko, hankala perhetilanne, työllistymishalu, kiusaamiskokemukset, velkaantuneisuus)» Voimavarat (mm. sosiaalisen tuen saatavuus, luottavainen elämänasenne, luottamus palveluihin) 11

12 Otteita lomakkeesta Elina Aaltio projektitutkija

13 Toimintakykymittari asiakkaiden palvelutarpeen ja palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa Kysymyksistä muokattu 16 työ- ja toimintakyvyn osatekijöitä kuvaavaa summamuuttujaa Summamuuttujat on skaalattu saman pituisiksi asteikolle 0-100, jotta niitä voidaan tarkastella rinnakkain Kunkin muuttujan saama arvo kuvaa prosenttiosuutta kyseisen muuttujan maksimipistemäärästä (100 p.) 13

14 % maksimipistemäärästä Havainnekuva toimintakykyprofiilista 2. mittauksen jälkeen Asiakkaan toimintakykyprofiili 1/14 11/14 (kuvitteellinen) Toimintakyvyn osatekijät 14

15 % maksimipisteistä Miksi toimintakyvyn kokonaisvaltainen tarkastelu on tärkeää? Muuttujien keskiarvot psyykkisesti kuormittuneiden ja ei-kuormittuneiden ryhmissä ei merkittävää kuormitusta merkittävästi kuormittunut Erojen tilastollinen merkitsevyys: *** p < 0,001 15

16 % maksimipistemäärästä Havainnekuva makrotason tarkastelusta kahden tiedonkeruun jälkeen 90 Työllistymismotivaatio vastaajien keskiarvot kunnittain Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 Kunta 5 Kunta 6 Kunta 7 Kunta 8 Kunta 9 Kunta 10 Kaikki Miksi onnistuttu? 16 1/14 11/14 Miksi ei ole onnistuttu?

17 TUTKIMUSASETELMA (Selittävät muuttujat) (Kontrolloitava muuttuja) Yhteiskunnalliset tekijät (esim. työvoiman kysyntä) Toimintakyky P1 Erilaisia palveluita ja palvelumalleja P2 P3 Yhteiskunnalliset tekijät Toimintakyky Yksilölliset tekijät Mittauksen kohde (Selitettävä muuttuja) Yksilölliset tekijät (Kontrolloitava muuttuja) T T+1 17 Aika

18 Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet Kontrolloitava palveluprosessin ulkoiset positiiviset ja negatiiviset tilanteeseen vaikuttaneet tekijät Yleisin kritiikki vaikuttavuuden tutkimista kohtaan koskee koeasetelmaa» onko osallistujat satunnaistettu ja dataa myös vertailuryhmästä?... mutta yhtä suurena ongelmana voisi pitää sopivan tulosmuuttujan puutetta» Olemassa oleva rekisteritieto ei kerro paljonkaan ihmisten hyvinvoinnista ja toimintakyvystä Kun sopivat tulosmuuttujat on pystytty määrittelemään ja operationalisoimaan, on vielä onnistuttava keräämään vertailukelpoinen data riittävän isosta joukosta eri työllisyyspalvelujen asiakkaita» Tiedonkeruu edellyttää aikaa, henkilöresursseja, motivointia, toimivaa tiedonkeruujärjestelmää, kouluttamista ym. 18

19 Pohdintaa Vaikuttavuuden arviointi voi pitkällä tähtäimellä tuottaa säästöjä, mutta vaikuttavuuden arviointivälineiden kehittäminen ja implementointi aiheuttaa lyhyellä tähtäimellä lisäkustannuksia Jos vaikuttavuustietoa kerätään osana asiakasprosessia, mittarin hyödytettävä myös työntekijää ja asiakasta (osuvampi palveluohjaus, dialogin väline) muutoin tuloksellisuustiedon keruu voi huonontaa tuloksellisuutta Vaikka vaikuttavuudesta ei aina voisikaan sanoa mitään varmaa, työntekijää kiinnostaa joka tapauksessa se, onko asiakkaan tilanne parantunut 19

20 Työllisyyspalvelujen toimintakykymittarin väliraportti ja lisätietoa projektin sivuilla uttavuus/tyovoimapalvelujen_vaikuttavuusmittari/sivut/default.aspx Loppuraportti ilmestyy keväällä Suomen Kuntaliiton työpoliittinen ohjelma untaliiton%20ty%c3%b6poliittinen%20ohjelma% pdf 20