Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Otsikko Sivu

Transkriptio

1 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Aika klo 13:30-16:50 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 134 Kokouksen avaus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kunnanvaltuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano 138 Vuoden 2015 tilinpäätöksen hyväksyminen Hyvinvointikertomus 2015 ja hyvinvointisuunnitelma Saimaa Geopark -yhdistyksen perustaminen ja Saimaan Geopark-alueen muodostaminen 141 Valtuustoaloitteet Valtuustoaloite / Sosialidemokraattien valtuustoryhmä: Aloitteiden käsittelyn nopeuttaminen 143 Valtuustoaloite / Ruokolahden sosialidemokraattien valtuustoryhmä: Huuhkantien ja Salopolun teiden valaistus Salosaaressa 144 Kunnan metsäpalveluiden kilpailutus / kilpailutuskriteerit Asuntosihteerin vaalin vahvistaminen Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Työllisyyskatsaus maaliskuu Verotilitys huhtikuu ja saldot viikko Tiedoksiannot kunnanhallitukselle Ilmoitusasiat Muut esille tulevat asiat

2 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Osallistujat Läsnä Paananen Taina puheenjohtaja Ahonen Harri II varapuheenjohtaja saapui kello 15.24, 138 Halonen Helli jäsen Kärki Timo jäsen Tella Anne jäsen Henttonen Mirja varajäsen Kokkonen Vesa varajäsen Poissa Ijäs Esko I varapuheenjohtaja Heinänen Topi jäsen Sikiö Jarmo varajäsen Kymäläinen Suna kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Muu Savolainen Jouko kunnanvaltuuston puheenjohtaja Launiainen Toivo kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Pätilä Antti kunnanjohtaja Kaskinen Susanna hallintojohtaja Markkanen Eija sivistystoimenjohtaja paikalla , 134 Lankinen Anna varhaiskasvatuspäällikkö paikalla , 134 Vesala Marja päiväkodin johtaja paikalla , 134 Allekirjoitukset Taina Paananen puheenjohtaja Susanna Kaskinen pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkistus Ruokolahti Helli Halonen pöytäkirjantarkastaja Vesa Kokkonen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä KuntaL:n 63 :n ja kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä kunnanvirastossa kello Susanna Kaskinen hallintojohtaja

3 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Kokouksen avaus Sivistystoimenjohtaja Eija Markkanen, varhaiskasvatuspäällikkö Anna Lanki nen ja päiväkodin johtaja Marja Vesala olivat kokouksen alussa kello ker to mas sa varhaiskasvatuksen tilanteesta ja var hais kas vatuk seen liittyvistä la ki muu tok sis ta.

4 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Pöytäkirjantarkastajat Tarkastusvuorossa ovat kunnanhallituksen jäsenet Helli Halonen ja Timo Kärki. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina ja asetetaan nähtäville keskiviikkona Kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kunnanhallituksen jäsenet Helli Halonen ja Timo Kärki. Kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin kunnanhallituksen jäsen Helli Halonen ja kunnanhallituksen varajäsen Vesa kokkonen.

6 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano 113/ / Valmistelija Susanna Kaskinen Puh Kuntalain 23 1 momentin mukaan kunnanhallitus vastaa valtuuston päätös ten täytäntöönpanosta. Kuntalain 56 1 momentin mukaan, jos kunnan hal li tus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä jär jestyk ses sä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muu ten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön pa ne mat ta. Asia on viipymättä saatettava kunnanvaltuuston uudelleen käsi tel tä väk si. Kunnanhallitus toteaa, että kunnanvaltuuston pidetyn ko kouk sen päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä, eivät ole lain tai asetuk sen vastaisia eivätkä mene valtuuston toimivaltaa ulommaksi, ja päättää panna ne täytäntöön.

7 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Vuoden 2015 tilinpäätöksen hyväksyminen 92/02.02/ Valmistelija Susanna Kaskinen Puh Kuntalain (410/2015) 113 :ssä on säädetty kunnan tilinpäätöksestä. Kunnan hal li tuk sen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuo den maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkas tet ta vak si. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös ti lin tar kas tuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös ke sä kuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liit tee nä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toi min ta ker tomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, talou del li ses ta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeel li set lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kun nan joh taja. Kuntalain 114 mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kun takon ser nin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kon ser ni ti lin pää tös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tu los las kelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen si säl lyte tään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kun takon ser nin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Toimintakertomuksessa on kuntalain 115 :n esitettävä selvitys valtuuston aset ta mien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kun ta kon ser nis sa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellai sis ta kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jot ka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio to den nä köi sestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jär jes tä mi ses tä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella se kä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden ta sa painot ta mi sek si. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tulok sen käsittelystä.

8 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Vuoden 2015 käyttötalouden toteutuma tarkistettuun talousarvioon ver rattu na: Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Korkokulut Muut ra hoi tus kulut toteuma euroa , , , , , , ,10 poikkeama tarkis tet tuun TA 2015, % -1,91-1,67 0,09 0,50-64,6-35,3 126,5 Muutos ver rattu na TP 2014, % -7,7 4,5 6,0-2,6-55,9-20,4 44,1 Henkilöstökulut olivat talousarvion mukaiset. Kasvua edelliseen vuoteen ver rat tu na oli noin 1,5 %. Sijaisuuksista johtuvat palkkakustannukset olivat yh teen sä noin euroa. Kunnan verotulot olivat talousarvion mukaiset. Vuoteen 2014 verrattuna ve ro tu lot kasvoivat noin 1,2 miljoonaa euroa (kasvua 6 %) pääosin kun nallis ve ro pro sen tin noston seurauksena. Valtionosuudet vas ta si vat ta lous arvio ta, mutta vähenivät noin eurolla vuoteen 2014 verrattuna. Verotulot ja valtionosuudet muodostavat yhdessä kunnan verorahoituksen, jo ka kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,8 %. Toimintakulujen kasvu oli puo les taan nopeampaa kuin verotulojen kasvu. Toimintakulut kasvoivat 4,5 % vuonna 2015 vuoteen 2014 verrattuna. Vuosikate oli ,64 euroa. Tilikauden alijäämä on ,52 euroa. Kirkonkylän koulun poistaminen käytöstä johti sekä ylimääräisiin käyt tö talous me noi hin että poistoihin. Toiminnalliset tavoitteet pystyttiin kuitenkin täs tä huolimatta pääosin saavuttamaan. Investointien menot olivat euroa ja tulot euroa, joka koos tui pääosin investointien rahoitusosuudesta. Vapaa oma pääoma taseessa on ,61 euroa. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt, samoin kaikki kun ta yh ty mät, joissa kunta on osallisena. Vuodelta 2015 on laadittu en simmäi sen kerran uuden kuntalain edellyttämällä tavalla konsernin tulos- ja rahoi tus las kel ma. Konsernitasolla vuosikate oli noin 2,5 miljoonaa euroa ja ti li kau den alijäämä ,86 euroa. Kunnanhallitus esittää tilikauden ,86 tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Puretaan investointivaraus euroa - Kirjataan poistoeron lisäystä ,66 euroa

9 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus tilikauden 2015 alijäämä ,52 euroa siirretään taseen edel lis ten vuosien ylijäämään. Kunnanhallitukselle jaetaan esityslistan mukana vuoden 2015 tasekirja, joka sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen, ra hoi tus las kelman ja liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja kon ser ni las kelmat liitetietoineen. Tilinpäätökseen sisältyvät myös maakaasu- ja ve si huolto lai tok sen eriytetyt tilinpäätökset. Kunnanhallitus - hyväksyy tasekirjan mukaiset valtuustotasoiset ylitykset ja alitukset (net to si to vuus) - allekirjoittaa vuoden 2015 tilinpäätöksen - jättää tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi - oikeuttaa taloushallinnon tarvittaessa tekemään tilinpäätökseen mah dol li set teknisluonteiset, pienet, tilinpäätöksen kannalta epäolen nai set tarkennukset ja oikaisut ennen kunnanvaltuuston kä sitte lyä. Merkittiin, että kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Suna Kymäläinen saapui kokoukseen tämän asiakohdan käsittelyn aikana kello Tilintarkastajat ovat tarkastaneet tilinpäätöksen ja antaneet siitä tar kas tus ker to muk sen. Tilintarkastajat esittävät tilinpäätöksen hy väk sy mistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastetulta tilikaudelta. Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto hyväksyy vuoden 2015 ti linpää tök sen. Merkittiin, että kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Harri Ahonen saapui kokoukseen tämän asiakohdan käsittelyn aikana kello

10 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Hyvinvointikertomus 2015 ja hyvinvointisuunnitelma / / Valmistelija Susanna Kaskinen Puh Hyvinvointikertomus on katsaus kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Kertomus on myös kuvaus kuntalaisten hyvin voin ti tar peis ta, hyvinvoinnin eteen tehdyistä toimenpiteistä ja siihen sisäl tyy suunnitelma tulevista hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä. Hy vinvoin ti ker to muk sen tarkoituksena on ohjata kunnan hyvinvointipolitiikkaa ja luo da kokonaisnäkemys kuntalaisten hyvinvoinnista. Vuosittainen hyvinvointikertomus keskittyy lyhyen aikavälin toimenpiteiden ra por toin tiin, arviointiin ja suunnitteluun. Laajassa hy vin voin ti ker to muk sessa puolestaan raportoidaan ja arvioidaan koko valtuustokauden ajanjakson ai ka na tapahtunutta kehitystä. Hyvinvointikertomuksen taustalla on indikaattoripankki SOTKAnet. Kysees sä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietopalvelu, joka tarjoaa kaikista Suomen kunnista viimeisimpään voimassa olevaan kun ta jakoon perustuen keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja vuo des ta 1990 alkaen. Vuoden 2016 hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty uuden kun ta stra te gian linjauksia sekä kunnan eri toimialojen asiantuntemusta. Kun nan val tuus ton hyväksymä Imatran seu tu kun nan tur val li suus suun ni telma on soveltuvin osin sisällytetty hy vin voin ti suun ni tel maan. Suun ni tel man rakenne noudattelee Eksoten joh dol la laaditun Ete lä-kar jalan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toi men pi de oh jel man tavoitteita ja toimenpiteitä. Tarkoitus on, että Etelä-Karjalan kun nat noudattavat omas sa hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toi min nas saan laadittua ohjel maa, ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä seurataan yh te ne väi ses ti koko maa kun nas sa. Kunnanhallitukselle jaetaan esityslistan mukana hyvinvointikertomus 2015 ja hyvinvointisuunnitelma Kunnanhallitus hyväksyy ja lähettää edelleen kunnanvaltuuston hy väk syttä väk si hyvinvointikertomuksen vuodelta 2015 sekä hy vin voin ti suun ni telman vuodelle 2016.

11 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Saimaa Geopark -yhdistyksen perustaminen ja Saimaan Geopark-alueen muodostaminen 115/ / Valmistelija Antti Pätilä Puh Saimaan eteläisellä osalla, ns. Suur-Saimaan altaalla ja siihen liittyvillä vesi alueil la, on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää kulttuuri- ja luonnon his to rial lis ta arvoa. Alue on kiinnostava kansainvälisesti kasvussa olevan luonto- ja nk. geomatkailun kannalta. Saimaa on noussut esiin eri taho jen kautta merkittävänä järvialueena maailmassa, mutta järvialueen ainut laa tuis ta geologista perustaa ja järven syntytarinaa ei ole juurikaan tuotu matkailullisesti esiin. Saimaan potentiaali uniikkina, luonnoltaan mo nipuo li se na, historialtaan ainutlaatuisena alueena on vielä hyödyntämättä täy si pai noi ses ti. Alueen julkisten toimijoiden kuntien, kaupunkien, maakuntien on kiin nitet tä vä yhdessä vielä tehokkaammin huomiota eteläisen Saimaan tu le vaisuu teen yhtenäisenä luonto- ja kulttuurimatkailun alueena. Alueen elin voimai suut ta voi kehittää luomalla Saimaan tarinasta laaja his to rial lis-kult tuuri nen viitekehys Saimaan kestävään matkailulliseen esiintuomiseen ja tuotteis ta mi seen. Tämä tavoite tähtää koko eteläisen Saimaan ja siihen liit tyvien vesialueiden tunnettuuden nostoon sekä kansallisesti että kan sain väli ses ti. Suunnitteilla oleva Saimaa Geopark -aluekokonaisuus tarjoaa toi min ta mallin alueen luontomatkailun edistämiseksi. Saimaa Geopark on yksi Etelä-Kar ja lan ja Etelä-Savon maakuntaliittojen matkailustrategioiden kär kihank keis ta. Myös Suomen kansallisessa matkailustrategiassa Geopark-alu eet tuodaan esiin luontomatkailun avainvahvuuksina. Saimaa Geo park -aluetta on valmisteltu Saimaa geomatkailukohteeksi -pro jek tissa. Geopark kestävän kehittämisen työkaluna ja kansainvälisyyden li sääjä nä Geopark-verkosto syntyi Keski-Euroopassa vuonna 2000 neljän taantuvan alu een pohtiessa keinoja siihen, kuinka alueiden taloutta saataisiin nousuun. Huomattiin, että alueiden vahvuuksina ovat ainutlaatuinen luonto ja geo lo gia sekä niihin liittyvä historia ja nykykulttuuri. Geoparkilla tarkoitetaan yhtenäistä, selkeärajaista maantieteellistä aluetta, jon ka kohteet ja maisemat ovat kansainvälisesti geologisesti arvokkaita. Geo park-alu een hallinto toteutetaan kokonaisvaltaisesti yhdistämään suoje lun, opetuksen ja kestävän kehityksen arvot. Alueen kulttuurin ja elollisen luon non arvot yhdistyvät geologiseen taustaan ja niitä käytetään yhdessä geo lo gi sen tiedon kanssa lisäämään ymmärrystä planeettamme toi min nasta. Saimaa Geopark-aluekokonaisuuden keskeinen ajatus on kehittää aluetta ja sen paikallistaloutta houkuttelemalla Geoparkin alueelle sen geo lo giasta, luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneita uusia kävijäryhmiä. Saimaa

12 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Geo par kin idea on kuvata jääkauden sekä jääkauden jälkeisten, post kla siaa lis ten luonnonilmiöiden vaikutusta järvialueen luontoon, ihmistoimintoihin ja kulttuuriin. Saimaa Geopark kokoaa yhteen Saimaan tarinan. Geoparkiksi voidaan nimetä aluekokonaisuus, jolla on erityistä geologista ar voa ja joka sisältää merkittäviä geologisia maisemia, nähtävyyksiä ja käyn ti koh tei ta. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, his to rialli ses ti tai kulttuurisesti tärkeitä ja omaleimaisia kohteita. Eteläisen Saimaan luon to- ja kulttuurialue käsittää juuri nämä kriteerit. Geopark lisää koti- ja ulkomaisten matkailijoiden saapumista alueelle ja ke hit tää alueen omaan tarinaan liittyviä laadukkaita palveluja ja tuotteita. Alu een yrittäjät voivat hakeutua mukaan Geopark-toimintaan, jossa he saa vat erityisen laatukoulutuksen. Sen jälkeen yrittäjät saavat tuotteilleen Geo park-lo gon, joka kertoo laadukkaasta paikallistuotteesta eri puolille maa il maa. Geopark linkittää yrittäjät mukaan kansainväliseen Geopark-toimintaan, jon ka kautta uudet ideat ja kansainvälinen yhteistyö vahvistuu. Maailmalla on yli 100 Geopark-aluekokonaisuutta ja Euroopassakin lähes 70. Suo men tois tai sek si ainoa Geopark on Ranualla Pohjois-Suomessa. Geopark-alueet lisäävät tutkitusti myös alueen asukkaiden kotiseudun tunte mus ta ja arvostusta, kun oman asuinympäristön geosisältöjä ja luonnonja kulttuurihistoriaa tuodaan esille monipuolisesti. Geopark luo ope tus si sältö jä myös kouluopetukseen. Geopark itsessään ei ole suojelu- tai kieltoalue. Geopark on alueen matkai lun ja luontokohteiden sekä historiallisen kehityksen esittämiseen tähtää vä työkalu. Geopark ei myöskään ole hanke, vaan laaja pro ses sinomai nen toimintamalli, jolla lisätään aluekokonaisuuden elinvoimaisuutta ja tun net tuut ta määrätyissä, kehittyvissä kansainvälisissä verkostoissa ja koh de ryh mis sä. Mat kai lul li sen vetovoiman näkökulmasta Geopark-alueet ovat rin nas tet ta vis sa kansallispuistoihin ja UNESCOn maa il man pe rin tökoh tei siin. UNESCO-statuksen hakeminen Saimaan Geoparkille Kansainvälinen Geopark-verkosto (Global Geoparks Network GGN) on osa YK:n alaisen UNESCOn toimintaa, kuten maailmanperintökohteet. Kukin Geoparkiksi haluava alue hakee Geopark-jäsenyyttä UNESCOlta. Haku pro ses si kestää noin puolestatoista kahteen vuoteen. Hakuasiakirjat ovat luettavissa UNESCOn www-sivuilla. Asiakirjoissa on mää ri te ly tarkasti Global Geopark -alueen kriteerit, joita on syytä nou dattaa hakuprosessissa. Yksi keskeinen kriteeri on, että hakeva Geopark on ol lut käytännössä toiminnassa vähintään yhden vuoden. Statuksen saatuaan alue saa käyttää UNESCOn tunnuksia ja UNESCO Glo bal Geopark -nimeä. Eteläisen Saimaan alue olisi Saimaa UNESCO Glo bal Geopark. Geopark on luonteeltaan pysyvää toimintaa ei määräaikainen hanke. Toi min nan taso arvioidaan neljän vuoden välein korkean laatutason yl lä pitä mi sek si. UNESCOn ja kansainvälisen Geopark-verkoston asiantuntijat,

13 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus toi mi jat, verkostot ja ideat ovat kaikkien Geoparkien käytössä ja tietoja vaih de taan aktiivisesti erilaisissa tapaamisissa ja kokouksissa. Geoparkin jä sen mak su UNESCOlle on noin euroa vuodessa. Saimaan Geopark-alueen perustaminen Saimaan Geopark muodostetaan perustamalla Saimaan Geopark -yh distys Yhdistyksen perustavat jäsenet ovat Geopark-alueen kaupun git ja kunnat: Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Juva, Puumala, Ruo ko lahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari. Geopark-alue on esitetty kartalla. Saimaa Geoparkin toiminta alkaa virallisesti ja vuoden aikana hae taan lisärahoitusta hankkeen käytännön toteutuksille, suunnitellaan Geo park-tee ma reit te jä sekä rakennetaan konkreettisia geokohteita, opaskyl ti tyk siä, organisaatiota ja muita Geopark-statuksen saamiseksi mää ri telty jä asioita jälkeen Saimaan Geoparkista voidaan käyttää kansainvälistä nimi tys tä Aspiring Saimaa Geopark. Saimaa Geopark -yhdistys tulee hakemaan UNESCOn Global Geopark -sta tus ta vuoden 2017 aikana. Hakuprosessi on kaksivaiheinen: Toukokuussa 2017 laaditaan luonnos jäsenhakemuksesta ja ilmoitetaan ai ko mus hakea jäsenyyttä. Haun ensimmäiseen vaiheeseen liittyen laa ditaan UNESCOn ohjeiden mukainen itsearviointi. Sen tekeminen edellyttää ko ko aluekokonaisuuden toimintojen syvällistä tarkastelua paitsi geo kohtei den, georeitistön ja opastuskokonaisuuksien myös kuntatasolle ulot tuvan Geoparkkiin liittyvien opetustoiminnan, paikallisyhteisön identiteetin ke hit ty mi sen ja matkailuelinkeinon huolellista tarkastelua. Hakemukset osoitetaan kansalliselle Geopark-toimikunnalle, joka antaa niis tä lausunnon ja välittää aiehakemuksen kansainväliselle UNESCOn Geo park-sih tee ris töl le. Varsinainen UNESCOn Geopark-statuksen saamiseen tähtäävä hakemus jä te tään marraskuussa 2017 kansalliselle Geopark-toimikunnalle, joka välit tää sen edelleen UNESCO:lle. Tämän jälkeen on odotettavissa, että UNESCOn määräämät arvioitsijat tar kas ta vat Saimaa Geopark-aluekokonaisuuden geologiset näkökulmat, jon ka jälkeen arviointi keskittyy alueen muuhun matkailulliseen, alue ta loudel li seen ja toiminnalliseen tarkasteluun. Arviointi tehdään vuonna 2018 alu eel la ja kestää useampia päiviä sisältäen konkreettisia kohdevierailuja, opas tuk sen arviointia ja muuta tarkastustoimintaa. Erityistä huomiota arvioin nis sa kiinnitetään alueen toimijoiden (kuntien) henkiseen ja ta lou del liseen sitoutumiseen kokoisvaltaiseen ja pitkäntähtäimen toimivuuteen alueen hyväksi. UNESCO Global Geopark -status voidaan myöntää Saimaa Geoparkille syk syl lä Saimaa Geoparkin suunnittelu alkanut vuonna 2011, jatkuu vuoden

14 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus lop puun Saimaa Geoparkin suunnittelu alkoi vuonna Vuosille Etelä-Kar ja lan ja Etelä-Savon maakuntaliitot sekä eteläisen Saimaan kau pungit ja kunnat Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Juva, Puumala, Ruokolahti, Sa vi tai pa le, Sulkava ja Taipalsaari ovat myöntäneet euron rahoi tuk sen Etelä-Saimaan luontomatkailun kehittämiseen Geopark-alueen suun nit te lun kautta. Valmisteluhankkeen osatoteuttajana on Geologinen tutkimuskeskus GTK, jo ka vastaa alueen geologisten, luontomatkailuun sopivien resurssien kartoit ta mi ses ta ja määrittelystä. Hanketta hallinnoi Imatran Seudun Ke hi tysyh tiö Oy. Hankkeen tuloksena eteläisen Saimaan alueelta on määritelty 111 hyvää geo lo gis ta matkakohdetta, jotka geologisen sisältönsä puolesta sopivat mat kai lu käyt töön. Jokaisen kunnan alueelta otetaan mukaan Saimaa Geoparkiin kunnan ja asian tun ti joi den määrittämät käyntikohteet, jotka kertovat parhaiten Saimaan luonnonhistoriasta ja siihen liittyvästä kulttuurista. Kullakin Geo parkkiin kuuluviin kohteisiin tulee UNESCOn asettamien kriteerien mukaan liittyä jonkin asteinen suojelumerkintä (muinaisjäännös-merkintä, luon nonsuo je lu alue tai muu vastaava) joko suunnittelukaavoissa (maakunta- tai yleis kaa va) tai muuten. Saimaan geokohteiden luettelointi ja suo je lu merkin tö jen tarkastelu on toteutettu GTK:n ja Etelä-Karjalan maakuntaliiton toi mes ta. Saimaa Geopark -yhdistyksen perustaminen vuoden 2017 alusta lähtien Kuten edellä on kuvattu, niin eteläisen Saimaan alueelle tulee perustaa Geo park-yh dis tys kansainväliseen Geopark-verkostoon liittymistä ja Geopark-sta tuk sen saamista varten. Yhdistyksen perustamisen ja toiminnan pe ri aat teet on käsitelty valmisteluhankkeen ohjausryhmässä. Yhdistys toimii vi ral li se na alueellisena Geopark-toimijana ja on jäseniensä edunvalvoja Geo park-ver kos tos sa. Saimaa Geopark -yhdistyksen toimintamalli on kuvattu yksityiskohtaisesti oheis ma te ri aa lis sa. Saimaa Geopark-yhdistyksen säännöt ja pe rus ta miskir ja laa di taan valmisteluhankkeessa vuoden 2016 aikana. Val mis te luhank keen oh jaus ryh mä vastaa sääntöjen valmistelusta. Geopark-yhdistyksen ja alueen päätoimipaikaksi (yhdistyksen kotipaikaksi) mää ri tel lään Imatran kaupunki (valmisteluhankkeen ohjausryhmän kokous , Mikkeli). UNESCO-kriteerien mukaan toimipisteessä tulee työsken te le mään oma henkilökuntansa (2 3 htv), joka hallinnollisesti liittyy Imat ran kaupungin henkilökunnaksi. Toiminta tähtää Geopark-alueen suun nit te luun ja toteutukseen, jossa: - luodaan tarvittavat Saimaa Geopark-aineistot, - tuodaan Geopark-sisällöt paikallisen tason yritys- ja ke hit tä mis toimin taan, - tuetaan yritystoimintaa koulutuksin, - integroidaan maakunnalliset virkistysalueorganisaatiot (Ete lä-kar jalan säätiö ja Etelä-Savon yhdistys) osaksi Saimaan Geopark -toi-

15 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus min ta mal lia, - haetaan alueelle kansallisia ja kansainvälisiä rahoituksia eri lai siin ke hit tä mis hank kei siin ja - toimitaan alueen yhteistyöelimenä kansainväliseen toi min taan ja tut ki mus yh tei söi hin. Yhdistyksen vuosittaiset jäsenmaksut, alkaen vuodesta 2017, on val mis telu hank kees sa määritelty seuraavasti seuraavan viiden vuoden suun nit te lujak sol le: - kaupungit Imatra, Lappeenranta ja Mikkeli, euroa - kunnat Juva, Puumala, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Tai palsaa ri, euroa. Saimaan Geopark -yhdistyksen rahoitussuunnitelma vuosille on esitetty oheismateriaalissa. Yhdistyksen vuosittainen maksuaikataulu mää ri tel lään samalla, kun yh distyk sen säännöt kirjoitetaan. Yhdistyksen joh to kun nan muodostavat ky seisten yh dek sän kuntaorganisaation edustajat, joilla on yh te näi nen puhe- ja ää ni oi keus johtokunnassa ja vuosikokouksessa (1 ääni per jäsen). Lisäksi joh to kun taan voidaan kutsuttuina ottaa mukaan maa kun ta liit to jen edus tajat se kä GTK:n edustaja. Kuntien yhteinen rahoitusosuus vuosittain on euroa, jonka lisäksi yh dis tyk sen liitännäisjäseneksi voidaan hyväksyä, vuosikokouksen määrää mää jäsenmaksua vastaan, ns. Geopark-kummi- tai Geo park-yri tys jäse niä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että yhdistyksen liikevaihto olisi noin euroa. Jäsenmaksulla katetaan Geoparkin toiminnan palkka- ja muita kuluja. Yhdis tyk sen pääomaa voidaan käyttää myös Geoparkiin liittyvien ke hit tä mishank kei den omarahoitusosuutena. Esitetty jäsenmaksuosuus huomioidaan vuo sit tain kuntien talousarviosuunnittelussa. Saimaa Geopark ry on suunniteltu perustettavaksi loppuvuoden 2016 ai kana niin, että rekisteröity yhdistys aloittaa toimintansa Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Ruokolahden kunta - liittyy ylläesitetyllä tavalla perustettavaan Sai maa Geopark -yh dis tykseen - varautuu esitettyyn euron jäsenmaksuosuuteen vuosittain talous ar vios saan - hyväksyy esitetyt periaatteet Sai maa Geopark -aluekokonaisuuden muo dos ta mi ses ta. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti esittää kunnanvaltuustolle, että Ruo kolah den kunta - liittyy ylläesitetyllä tavalla perustettavaan Saimaa Geopark -yh dis tykseen, jos kaikki muutkin yhdistyksen jäseniksi suunnitellut kunnat suh tau tu vat yhdistyksen perustamiseen myönteisesti ja sitoutuvat esitettyyn rahoitukseen - varautuu esitettyyn euron jäsenmaksuosuuteen vuosittain ta-

16 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus lous ar vios saan - hyväksyy esitetyt periaatteet Sai maa Geopark -aluekokonaisuuden muo dos ta mi ses ta.

17 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Valtuustoaloitteet / / Valmistelija Susanna Kaskinen Puh Valtuuston työjärjestyksen 5 :n mukaan kunnanhallituksen on vuosittain maa lis kuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo val tuu tet tujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Yhteenveto vuonna 2015 jätetyistä valtuustoaloitteista ja niiden kä sit te ly tilan tees ta jaetaan kunnanhallitukselle esityslistan mukana. Kunnanhallitus saattaa valtuustolle tiedoksi vuonna 2015 jätetyt val tuus toaloit teet ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet.

18 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Valtuustoaloite / Sosialidemokraattien valtuustoryhmä: Aloitteiden käsittelyn nopeuttaminen 73/ / Valmistelija Susanna Kaskinen Puh susanna.kaskinen@ruokolahti.fi Ruokolahden sosialidemokraattien valtuustoryhmä on jättänyt kun nan halli tuk sel le seuraavan valtuustoaloitteen: "Valtuusto aloitteet voivat olla vaikeasti ymmärrettäviä. Aloitteiden käsittelyn nopeuttamista ja oikein ymmärtämistä haluamme tällä aloitteella parantaa. Näin vältämme turhaa aloitteen valmistelua. Esitämme seuraavanlaista käytäntöä: Aloitteen valmistelusta vastaavan virkamiehen tulisi olla yhteydessä aloitteen tekijään ennen aloitteen kä sitte lyä jolloin varmistetaan että aloite on ymmärretty oikein." Valtuustoaloitteiden hyvää valmistelua on selvennysten ja lisätietojen pyytä mi nen aloitteen tekijältä, jos aloitteen sisältö ei yksiselitteisesti käy ilmi aloit teen tekstistä. Sosialidemokraattien valtuustoryhmän aloite on hyvä ja siinä ehdotettua käy tän töä useimmiten jo noudatetaankin. Aloitteiden käsittelyä voidaan vie lä tehostaa siten, että valmistelun aloittamisesta ja valmistelijasta tie dote taan aloitteen tekijää ja samassa yhteydessä voidaan pyytää tarvittavia li sä tie to ja. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että aloitetta valmisteleva virkamies on yh tey des sä aloitteen tekijään, kun aloitetta ryhdytään valmistelemaan ja pyy tää mahdollisesti tarvittavia lisätietoja. Aloite on tältä osin loppuun käsitelty.

19 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuustoaloite / Ruokolahden sosialidemokraattien valtuustoryhmä: Huuhkantien ja Salopolun teiden valaistus Salosaaressa 73/ /2016 Teknltk Valmistelija Arja Villanen Puh arja.villanen@ruokolahti.fi Ruokolahden sosialidemokraattien valtuustoryhmä on jättänyt kun nan hal lituk sel le seuraavan valtuustoaloitteen: "Esitämme Salosaaressa jo 80 -luvulla rakennettujen Huuhkaantien ja Salopolun teiden valaistusta. Rakennusaste kyseisten kaavateitten varressa on 100 %." Tekninen lautakunta on kokouksessaan hy väk sy nyt Ruoko lah den asemakaava-alueiden katuvalaistuksen saneerauksen ja uu disra ken ta mi sen periaatteet sekä kohdeluettelon. Periaatteena on, että ka tuva lais tus to teu te taan ra ken ne tuil le yleiseen käyttöön luovutetuille ase makaa va ka duil le sil loin, kun ka tu osuu den asuntojen rakentamisesta on to teutu nut 80 %. Hy väk syt tyä valaistus oh jel maa toteutetaan talousarvion määrä ra ho jen puit teis sa. Aloit tees sa mainittujen Huuhkantien ja Salopolun raken ta mi nen on to teu tu nut sa ta pro sent ti ses ti. Tj Teknltk Tekninen lautakunta toteaa, että aloitteen kadut sisältyvät teknisen lau takun nan hyväksymään katuvalaistuksen uudisrakentamiskohteisiin. Tek ninen toimi tulee esittämään suunnittelu- ja toteutusmäärärahaa vuosien taloussuunnitelmaan Kunnanhallitus saattaa tehdyt toimenpiteet tiedoksi kunnanvaltuustolle. Aloi te on tältä osin loppuun käsitelty.

20 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnan metsäpalveluiden kilpailutus / kilpailutuskriteerit 183/ / Valmistelija Antti Pätilä Puh antti.patila@ruokolahti.fi Ruokolahden kunta on päättänyt kilpailuttaa metsänhoidon ja puu kau pal liset palvelut niin, että sopimus valittavan palvelutuottajan kanssa astuu voimaan vuoden 2016 ensimmäisen kolmanneksen aikana, kuitenkin mah dolli sim man pian alkutalvella. Kilpailutettavat palvelut sisältävät tyypillisimmät met sän hoi dol li set palvelut se kä kone- ja miestyönä tehtävät korjuupalvelut. Kun nan pystyleimikot myy dään edelleen aiemman kilpailutuskäytännön mu kai ses ti. Han kin takau pois sa hakatun ainespuun kilpailutuksesta so vi taan erikseen kunnan met sä pal ve lu so pi mus kump pa nin kanssa. Kun na nhal li tuk sel le jaetaan luon nos järjestettävän tarjouskilpailun kri teereis tä. Kunnanhallitus keskustelee tarjouskriteereistä ja valtuuttaa kunnanjohtajan te ke mään kriteeristöön ehdotetut muutokset Ruokolahden kunnan talousmetsien ja taajamametsien metsäpalveluista on vastannut Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala. Met sä pal ve luis ta tär keimmät ovat uuden metsän perustaminen (maanpinnan muok kaus, is tu tus/kylvö, uudistamisen varmistaminen) ja taimikonhoito. Lisäksi tehdään vä häisiä määriä kunnostusojituksia ja (terveys) lannoituksia se kä rakennetaan met sä tei tä, jotka kaikki ovat yleensä yhteishankkeita muiden maan omis tajien kanssa. Talousmetsistä hakattavat puut myydään pystykaupalla. Taajametsissä kun ta toteuttaa talousmetsiä pienipiirteisempää puunkorjuuta useimmiten han kin ta hak kui na ja hankintapuidenkin ostajat kilpailutetaan. Kym men vuotis kau den aikana hakkuusuunnitteen mukaiseksi puun myyn titu lok si on arvioitu euroa vuodessa ja metsänhoitotöiden kus tan nuk sik si (jot ka osin riippuvat toteutettavista hakkuumääristä) euroa vuodessa. Nyt kunta kilpailuttaa metsäpalvelut tulevalle viisivuotiskaudelle ( ). Kilpailutuskriteerit on jaettu neljään pääryhmään - nuoren met sän hoito - taimikon perustaminen

21 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus puukauppa-apu - puun kor juu pal ve lut ja esitetty tarkemmin oheismateriaalissa. Tarjouskilpailu on tarkoitus toteuttaa si ten, että puunkorjuupalveluita koskevaan osioon on mahdollista tarjota osal lis tu mat ta muiden palvelukokonaisuuksien tuottamiseen. Kunnanhallitus hyväksyy metsäpalveluiden kilpailutuskriteerit ja val tuut taa kun nan joh ta jan tekemään kunnanhallituksen esittämät teknisluonteiset kor jauk set kilpailutuskriteereihin sekä käynnistämään tarjouskilpailun sähköi ses sä HILMA-ilmoituskanavassa Kunnan metsäpalveluiden kilpailutuksen tarjouspyyntö liiteasiakirjoineen jul kais tiin julkisten hankintojen ilmoitusportaali HILMAssa ( kello Tarjoukset tuli toimittaa Ruo ko lah den kunnan kirjaamoon kello mennessä. Mää rä ai kaan mennessä saatiin seitsemän tarjousta, jois ta kaksi ei täyttänyt tar jous pyyn nön ehtoja, joten tarjouskriteerit täyt tänei tä tarjouksia oli viisi. Tar jous pyyn nön kriteerit täyttäneistä kaksi tar jousta kattoi nuorenmetsänhoidon, tai mi kon perustamisen sekä puu kauppa-avun ja konsultoinnin palvelut ja loput kol me edellä mainittujen pal ve lujen ohella myöskin korjuupalvelut. Tar jous pyyn nön ehdot täyttäneitä tarjouk sia vertailtiin hintakriteereillä, joiden poh jal ta tehtiin tarjousten pis tey tys ja keskinäinen vertailu. Nuorenmetsänhoidon, taimikon perustamisen sekä puukauppa-avun ja kon sul toin nin kohdalla tarjousten hintaerot muodostuivat suuriksi ja ver tailun lopputulos selväksi. Korjuupalveluiden kohdalla hintaerot olivat vä häisem piä ja kahden edullisimman kohdalla ero oli erittäin pieni. Tarjoukset ja tar jous ten pisteytys esitellään kokouksessa. Päätösehdotus kunnan metsäpalveluiden tuottajasta vuosille an ne taan kokouksessa. Päätösehdotus annetaan erikseen pal ve lu ko konai suu teen, joka kattaa nuorenmetsänhoidon, taimikon perustamisen sekä puu kaup pa-avun ja konsultoinnin ja erikseen korjuupalvelut kattavaan palve lu ko ko nai suu teen. :n ehdotus kokouksessa Kunnanhallitus päättää jättää asian pöydälle uudelleen valmisteltavaksi Kunnan metsäpalvelujen kilpailutuksesta lähetettiin selvityspyyntö yh del le

22 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus tar jouk sen tehneelle toimijalle, joka toimitti pyydetyn selvityksen mää rä aika na. Selvitys esitellään kunnanhallitukselle kokouksessa. Päätösehdotus kunnan metsäpalvelujen tuottajasta vuosille an ne taan kokouksessa. :n päätösehdotus kokouksessa Kunnanhallitus päättää, että hankintamenettely keskeytetään. Hankintalain 73 a :n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää to delli ses ta ja perustellusta syystä. Tarjouksen jättäneillä ei ollut tasapuolisia mahdollisuuksia tarjouksen te kemi seen, koska han kin ta yk si kön olisi tarjouspyynnön mukana pitänyt toi mittaa kunnan metsäsuunnitelman tiedot kunnan tu le vien metsänhoitotöiden volyymista. Metsäsuunnitelmatieto ei ollut ylei ses ti saatavilla oleva tieto, vaan se oli ainoastaan yhden tarjouskilpailuun osal lis tu neen käytössä aiemman asiakassuhteen vuoksi Kunnan metsäpalvelujen kilpailutus päätettiin keskeyttää (kh / 96) eikä kunnan päätöksestä ole valitettu markkinaoikeuteen. Kun nanhal li tuk sel le jaetaan uudistetut kilpailutuskriteerit, joissa on huomioitu eri työ la jien arvioidut pinta-alat tai muut työmääräarviot. Uudistetut kilpailutuskriteerit jaetaan kunnanhallitukselle esityslistan mu kana. Kunnanhallitus hyväksyy uudistetut kilpailutuskriteerit ja päättää käyn nistää kunnan metsäpalvelujen kilpailutuksen avoimella tarjousmenettelyllä säh köi ses sä HILMA-portaalissa. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti käynnistää kunnan metsäpalvelujen kilpai lu tuk sen avoimella tarjousmenettelyllä sähköisessä HILMA-portaalissa ja valtuutti kunnanjohtajan tekemään tarvittavat tarkennukset kil pai lu tus kritee reihin.

23 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Asuntosihteerin vaalin vahvistaminen 14/ / Valmistelija Susanna Kaskinen Puh Asuntosihteerin virka tulee avoimeksi alkaen viranhaltijan jää dessä eläkkeelle. Virkaa on hoitanut viime syksystä alkaen sijainen asun to sihtee rin vuosilomien ja muiden vapaiden ajan. Kunnan hallintosäännön 9 :n mukaan kunnanhallitus päättää asun to sihtee rin valinnasta. Hallintosäännön 13 :n mukaan viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Asuntosihteerin virkaan ei ole kunnan hallintosäännössä asetettu kel poisuus vaa ti muk sia, vaan hallintosäännön 16.n mukaan henkilöstöltä vaadit ta va kelpoisuus määritellään tapauskohtaisesti aina virkaa tai työ suh detta auki julistettaessa. Asuntosihteerin tehtäviin kuuluvat kunnan omistamien vuokra-asuntojen asu kas va lin nat ja muut asuntotoimeen liittyvät päätökset, asun to toi men talou den valvonta, isännöinti sekä palvelusopimusten hallinta. Asun to-sih teeri toimii myös Ruokolahden Vuokratalot Oy:n toimitusjohtajana. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ( /304, KVhL) 4 :n mukaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää lähtökohtaisesti julkista ha kume net te lyä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 64 :ssä säädetyllä tavalla. Kunnanhallitukselle lähetetään esityslistan oheismateriaalina ha ku il moi tusluon nos. Kunnanhallitus päättää julistaa asuntosihteerin viran haettavaksi men nes sä. Ilmoitus julkaistaan KVhL:n 4 :n mukaisesti kunnan il moi tustau lul la, kunnan internet-kotisivulla, mol.fi-sivustolla ja Kuntarekryn säh köise nä työpaikkailmoituksena Asuntosihteerin virkaan saatiin määräaikaan mennessä Kuntarekryn kautta 29 hakemusta. Lisäksi yksi hakija jätti hakemuksensa sähköpostin kautta. Hakijoilta edellytettiin tehtävään soveltuvaa koulutusta (toisen asteen am ma til li nen tai korkea-asteen tutkinto) ja käytännön kokemusta kunnan asun to toi men tehtävistä. AIT-tutkinnon suorittamista pidettiin etuna. Hen ki-

24 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus lö koh tai sis ta ominaisuuksista painotettiin palveluasennetta, joustavuutta ja yh teis työ ky kyä. Koska hakijoista vain yhdellä oli vaadittua kokemusta kunnan asun to toimen tehtävistä, useamman kelpoisuusehdot täyttävän hakijaehdokkaan saa mi sek si tarvitaan viran hakuajan jatkamista tai järjestetään kokonaan uu si haku. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 4.2 :n mukaan vir kasuh tee seen ottamisesta päättävä viranomainen voi perustellusta syystä päät tää hakuajan jatkamisesta, uudesta hakumenettelystä tai virkasuhteen täyt tä mät tä jättämisestä. Uutta hakumenettelyä koskevassa ilmoituksessa on mainittava, otetaanko aikaisemmat hakemukset huomioon. Perusteltu syy viran julistamiseksi uudelleen haettavaksi on se, että kel poisuus vaa ti muk set täyttäviä hakijoita ei ole tai hakijoita on vain muutama tai jos kunta muuten katsoo tarpeelliseksi saada uusia hakijoita. Kunnanhallitukselle jaetaan esityslistan mukana hakijayhteenveto. Kunnanhallitus päättää jatkaa asuntosihteerin viran hakuaikaa kel lo 15:een saakka. Kuntarekryn ja työvoimapalveluiden mol.fi sivuston li säk si hakuilmoitus julkaistaan soveltuvissa lehdissä. Aiemmin jätetyt hake muk set otetaan huomioon virkaa täytettäessä Asuntosihteerin viran uusi hakuilmoitus julkaistiin kunnan il moitus tau lul la ja kuntarekry.fi -sivustolla sekä Uutisvuoksi- ja Etelä-Saimaa -leh des sä Määräaikaan mennessä hakemuksia saapui Kuntarekryn kautta 23. Yksi hakemus toimitettiin sähköpostilla. Kaksi Kuntarekryyn jo aiempaan hakuun hakemuksensa jättänyttä oli toimittanut hakemuksensa uudelleen. Uu sia hakijoita oli siten 22 ja hakijoita yhteensä 52. Hakijayhteenveto sekä kaikkien hakijoiden hakijavertailu toimitetaan kunnan hal li tuk sel le esi tys lis tan mukana. Hakemukset ovat nähtävillä ko koukses sa. Kunnanhallitus päättää haastatteluryhmästä, haastattelujen ajankohdasta ja haastatteluun kutsuttavat. Kunnanhallitus päätti, että kunnanhallituksen haastateltavaksi kutsutaan ra ken nus in si nöö ri AMK Jou ko Antinniemi, talousassistentti, IAT Sari Ka jova, KTM Sari Myyryläinen ja merkonomi Sari Silventoinen. Haas tat te lut pide tään keskiviikkona kello 8.00 alkaen

25 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus haastatteli Jouko Antinniemen, Sari Kajovan, Sari Myy ry läisen ja Sari Silventoisen Kunnanjohtajan ehdotus asuntosihteerin valinnasta annetaan ko kouk sessa. :n ehdotus kokouksessa Kunnanhallitus valitsee asuntosihteerin virkaan Sari Myyryläisen ja varalle Sa ri Silventoisen Vaali on ehdollinen ja vahvistetaan, kun virkaan valittu on toimittanut hyväk syt tä vän lääkärintodistuksen terveydentilastaan. Virkasuhteessa nouda te taan neljän kuukauden koeaikaa. Kunnanhallitus valitsi kokouksessaan / 114 kunnan asun to sihtee rik si kauppatieteiden maisteri Sari Myyryläisen. Vaali on kunnallisesta vi ran hal ti jas ta annetun lain (304/2003) 7 :n mukaisesti toimitettu eh dol lise na siten, että vaali vahvistetaan, kun virkaan valittu on toimittanut hy väksyt tä vän lääkärintodistuksen terveydentilastaan. Sari Myyryläinen on toimittanut lääkärintodistuksen ter vey den tilas taan ja ilmoittanut ottavansa viran vastaan Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 9 :n mukaan viranhaltijalle on an net ta va viipymättä ja mikäli mahdollista ennen vi ran toi mi tuk sen al ka mista virkasuhteeseen ottamisesta pöytäkirjanote tai muu kir jal li nen vi ran hoito mää räys, josta ilmenee ainakin hänen vir ka ni mik keen sä, virkasuhteen kes to ai ka, määräaikaisuuden peruste, mahdollinen koe ai ka, vi ran toi mi tuksen alkamisajankohta, pääasialliset tehtävät tai niiden mää räy ty mis pe rus te ja palkkauksen perusteet. Kunnanhallitus vahvistaa asuntosihteerin vaalin. Sari Myyryläinen ottaa asun to sih tee rin viran vastaan neljän kuukauden koeajalla. Asuntosihteerin tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan euroa. Muut palvelussuhteen ehdot määräytyvät Kunnallisen yleisen virka- ja työeh to so pi muk sen mukaan. Asuntosihteerin tehtäväkuvauksen valmistelee lä hin esimies yhteistyössä viranhaltijan kanssa. Hallintosäännön 8 :n mukaan tehtäväkuvauksen hyväksyy kunnanjohtaja.

26 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Valmistelija Susanna Kaskinen Puh Sivistyslautakunnan pöytäkirja 3/2016, Teknisen lautakunnan pöytäkirja 4/2016, Pöytäkirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Kunnanjohtajan ja hallintojohtajan viranhaltijapäätökset ajalta jaetaan kunnanhallitukselle esityslistan mukana. Kunnanhallitus merkitsee pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset tietoonsa saate tuk si ja toteaa, ettei nii den johdosta ole mitään huomautettavaa.

27 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Työllisyyskatsaus maaliskuu / / Valmistelija Susanna Kaskinen Puh Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli maaliskuun lopussa yhteen sä työtöntä työnhakijaa. Se on 2,4 % (540 henkilöä) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Etelä-Karjalassa työttömien määrä oli 9 501, mikä on 401 henkilöä (+4,4 %) enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Työttömyyden kasvu vauh ti on hidastunut koko maassa. Työttömistä työnhakijoista Kaakkois-Suo mes sa oli kokoaikaisesti lomautettuja eli 9,0 % kaikista työt tö mis tä. Lomautettujen määrä pysyi viime vuotisella tasolla. Pitkäaikaistyöttömyys jatkoi kasvuaan. Maaliskuun lopussa oli Kaakkois-Suo mes sa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pit kä ai kaistyöt tö miä 7 521, mikä on 12 % (+830 henkilöä) enemmän kuin vuotta aikai sem min. Seutukunnittaisessa vertailussa voimakkain kasvu oli Imatran seu tu kun nas sa, 25 % (+187 henkilöä) ja vähäisintä kasvu oli Lap peen rannan seudulla 7 % (+124 henkilöä). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys nousi edellisen vuoden maa liskuu hun verrattuna eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden am mat ti ryh missä, jossa oli 9 % enemmän työttömiä (+333 henkilöä). Uusia avoimia työpaikkoja oli Kaakkois-Suomen työ- ja elin kei no toi mis tossa maaliskuun lopussa 20 % (noin 500 kpl) vähemmän kuin edellisenä vuon na. Uusista työpaikoista 75 % oli yrityksissä. Yli vuoden kestävää työsuh det ta tarjottiin 40 prosentissa uusista työpaikoista. Maaliskuun lopussa aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä oli henkilöä, mikä on lähes 350 henkilöä (-3,9 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Aktivointiaste oli 27,3 % eli yli prosenttiyksikön matalampi kuin edellisvuonna. Palkkatuella työllistettyjä oli maaliskuun lopussa yhteensä henkilöä. Lu ku on lähes 400 henkilöä (-18 %) pienempi kuin vuosi sitten. Työl lis tetyis tä 3 % oli valtion, 21 % kuntien ja 76 % yksityisen sektorin töissä. Omaehtoinen koulutus kasvatti osallistujamääräänsä (+388 henkilöä, 18 %. Sen sijaan työvoimakoulutuksessa olevien määrä väheni (-537 henki löä). Työ- ja koulutuskokeilun (+12 %) ja kuntouttavan työtoiminnan (+5 %) osal lis tu ja mää rät kasvoivat. Työttömien osuus työvoimasta maaliskuun lopussa oli Imatralla 18,6 %, henkilöä. Rautjärvellä työttömiä oli 15,4 %, 222 henkilöä. Lap peenran nas sa työttömien osuus työvoimasta on ollut 15,6 %, henkilöä. Luu mäel lä työttömiä on ollut 14,2 % työvoimasta, 302 henkilöä. Pa rik kalas sa on työttömiä ollut 14,7 %, 315 henkilöä. Ruokolahdella työttömien osuus työvoimasta oli 13,3 %, 300 henkilöä.

28 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus merkitsee työllisyyskatsauksen maaliskuulta 2016 tie toonsa saatetuksi.

29 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Verotilitys huhtikuu ja saldot viikko 17 16/ / Valmistelija Arja Koikkalainen Puh Kunnanhallitukselle jaetaan esityslistan mukana huhtikuun verotilitys ja sal dot viikolta 17. Kunnanhallitus merkitsee huhtikuun verotilityksen ja saldot viikolta 17 tietoon sa saatetuksi.

30 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Tiedoksiannot kunnanhallitukselle Valmistelija Susanna Kaskinen Puh Suomen Unicef ry : Lapsivaikutusten arvioinnilla kestäviä rat kaisu ja. Ohjeita ja näkökulmia lapsivaikutusten ennakkoarviointiin kunnan pää tök sen teos sa. Asiakirja jaetaan kunnanhallitukselle esityslistan mukana. Kunnanhallitus merkitsee asiakirjan tiedoksi.

31 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Ilmoitusasiat Valmistelija Susanna Kaskinen Puh Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto ,KEHA/2922/2015: Kaak kois-suo men työ- ja elinkeinotoimiston työvoima- ja yri tys pal ve lu neuvot te lu kun nan nimittäminen vuodelle Imatran kaupunki : Maakunnallisen vanhusneuvostojen ko kouksen pöytäkirja Kunnanhallitus merkitsee saapuneet asiakirjat tietoonsa saatetuksi ja sovel tu vin osin noudatettavaksi.

32 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ Kunnanhallitus Muut esille tulevat asiat Kirjaston aukioloajat Keskusteltiin vt. kirjastonjohtajan tekemästä kirjaston aukioloaikoja kesäajaksi supistavasta päätöksestä. Merkittiin käyty keskustelu tiedoksi.

33 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 9/ MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet MUUTOKSENHAKUOHJEET Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, kos ka päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin pää tök siin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät HallintolainkäyttöL 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta va litta mal la. Pykälät ja valituskieltojen perusteet Pykälät OIKAISUVAATIMUSOHJEET Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oi kai su vaati mus tehdään, osoite ja postiosoite: Ruokolahden kunnanhallitus Virastotie 3, Ruokolahti Sähköposti: kirjaamo@ruokolahti.fi Faksi: (05) Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. HANKINTAOIKAISUOHJE Hankintaoikaisun voi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt eh dokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vai kut taa (asianosainen). Pykälä VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annet tuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mi kä li päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kun nal lis va lituk sin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Itä-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite: PL 1744, Kuopio Käyntiosoite: Puistokatu 29, Kuopio sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi Faksi: Kunnallisvalitus, Pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, Pykälät Valitusaika 30 päivää