Kuntasektorin yhteinen kokonaisarkkitehtuuri. Hyöty, tehtävät ja organisointi Jaana Siitari, Kuntien Tiera Oy

Transkriptio

1 Kuntasektorin yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Hyöty, tehtävät ja organisointi Jaana Siitari, Kuntien Tiera Oy

2 Kuntasektorin yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Millä tasolla olemme nyt, ja miten yhteistä kuntasektorin tekemistä pitäisi tehostaa?

3 Kohdeorganisaatio: KA- työn hyödyt» Johdon / päätöksenteon tuki eri tasoilla Tuki strategian jalkauttamisen arvioimiseksi Arkkitehtuurin tuottama informaatio yhdistettynä esim. taloustietoon Skenaariotyöskentely, eri ratkaisumallien vertailu Kehitysohjelmien suunnittelu ja hallinta Projektihallinnan tuki» Projektisalkunhallinnan tuki» Läpinäkyvyyden parantaminen Esimerkiksi tietohallinto vs. toimialueet» Toimittajayhteistyön ja hankinnan tuki» Kustannustehokkuuden parantaminen» Tuki muutoksen hallinnalle Sidokset, riippuvaisuudet» Yhteentoimivuuden varmistaminen» Yhteisten palvelujen käyttöönoton mahdollistaminen» Osaamisen kehittämisen tuki

4 Kuntasektorin KA- työn hyödyt» Tiedon jakaminen» Osaamisen kehittämisen tuki» Osaamisverkoston hyödyntäminen, hyvien käytänteiden jakaminen.» Parempi näkyvyys muiden kohdealueiden viite- ja sidosarkkitehtuureiden kehittymiseen.» Yhteinen kehittäminen (toimintalähtöisyys) ei keksitä pyörää uudestaan ja uudestaan (tehdään yhdessä) Toiminnan tehostuminen ja KA- työn helpottuminen eri kohdeorganisaatioissa» Yhteistyön tehostaminen (muut kohdealueet kuntasektori)

5 Suunnitellut kehittämiskohteet Lähdetäänkö näistä liikkeelle

6 Kuntasektorin yhteiset viitearkkitehtuurit Lähde: Kurttu seminaarimateriaalit

7 Perustiedon hallinta - Master Data Management (MDM) Mitä se on ja miksi sitä tarvitaan?

8 Perustiedon hallinta Master Data Management (MDM) Koko nykyaikainen yhteiskunta oikeastaan perustuu tiedon jäsentyneeseen hallintaan, eikä yksikään organisaatio voi toimia tehokkaasti ilman laadukasta tietoa ja siitä saatavaa informaatiota. Master Data on tietoa, joka on koko organisaation toiminnan kannalta välttämätöntä perustietoa. Master Dataksi luokitellaan tieto, jota organisaatio tarvitsee toiminnassaan samanlaisena ja -laatuisena tai jota useampi prosessi tarvitsee tai hyödyntää. MDM (Master Data Management / perustiedon hallinta) on toiminto ja prosessi, jonka tehtävänä on hallita, kehittää ja ylläpitää toiminnan edellyttämää ydintietoa ja sen laatua. Perustiedon hallinnan viitekehykseen kuuluvilla menetelmillä ja välineillä vaikutetaan keskeisesti perustiedon hallinnan tavoitteiden tuottamien vaatimusten täyttymiseen. (lähde: JHS179, Liite 7 Master Data Management)

9 Perustiedot hallinta on perusedellytys ja mahdollistaja?? X Mäkinen Matti Mäkinen Matti Mäkinen Matti as.nro hetu as.nro X hetu as.nro hetu X G B Tietovarasto Raportti Tapahtumia tallentavien Tapahtumia järjestelmien tallentavien tietoja.. järjestelmien tiedot ovat yhteismitallisia..pitää käsitellä..jotta ne saadaan Ja silti raportit manuaalisesti.....ja ne saadaan automaattisesti yhdistettyä Raporttien ovat tiedot tietovarastoon. tietovarastoon. täsmääävät epäluotettavia!

10 Kuntasektorin yhteinen arkkitehtuuri Käyttövaltuushallinta

11 Nykytila Käyttäjätunnusten tekoon ja ylläpitoon käytetään runsaasti tietotekniikan tukipalvelujen, käyttäjien, esimiesten ja pääkäyttäjien resursseja. Tunnusten toteuttamiseen on varattava aikaa useampia päiviä, koska pääkäyttäjät usein sivutoimisia eikä heillä läheskään aina ole varahenkilöitä. Työntekijät ja heidän esimiehensä joutuvat hakemaan tunnuksia eri paikoista. Käyttöoikeushakemukset ovat usein epätarkkoja, mikä lisää virheiden mahdollisuuksia. Käyttöoikeuksien luonti ja ylläpito perustuu usein pääkäyttäjien hiljaiseen tietoon. Järjestelmien käyttöoikeuksista on vaikea saada kokonaiskuvaa. Yhden henkilön oikeuksista eri järjestelmissä ei ole mahdollista saada keskitetysti raporttia. Historiatietoa käyttöoikeuksista ei useinkaan ole mahdollista saada. Käyttövaltuuksien myöntämisen ja hyväksymisen kontrollointi on vaikeasti toteutettavissa. Järjestelmien ja tietojen käyttöä ei kontrolloida roolipohjaisesti ja organisaatiotasolla ei ole määritelty käyttäjä- ja työrooleja ja niihin liitettäviä käyttäjätietoja. Käyttäjillä on muistettavanaan lukuisia eri tunnuksia ja salasanoja, mikä lisää painetta liian helppoihin salasanoihin tai saman salasanan käyttämiseen eri järjestelmissä. Työasemille kirjautuminen on vähänkin laajemmassa verkossa hidasta. Työpisteissä, joissa samaa työasemaa käyttää useampi henkilö, menee runsaasti aikaa työasemalle kirjautumisiin. Kuntatoimijoiden yhteisten (seudullisten tai valtakunnallisten) palveluiden käyttövaltuuksien hallinnalle ja kertakirjautumiselle ei sovittua mallia Käyttövaltuushallinnan prosesseissa on kunnissa runsaasti kehittämisen varaa. Manuaalisesti hoidetut prosessit sitovat resursseja ja ovat tietoturvaltaan puutteellisia. Erillisten käyttäjätunnusten hallinta ja kertakirjautumisen puute aiheuttaa tehottomuutta ja heikentää käytettävyyttä

12 Tehtävät Kuvata hallintoprosessi, joka pitää toteuttaa ja mahdollistaa yhteisten palvelujen käyttöönoton. Kuvata käyttövaltuuksien hallinnan prosessit ja käyttäjäroolit. Kuvata esimerkit erilaisista kuntien toimintaympäristöistä, joihin käyttövaltuushallinnan tavoitetilan arkkitehtuuria voidaan soveltaa. Yhdenmukaistaa käyttövaltuushallinnan käsitteet ja tietomääritykset. Jäsentää pääsyn- ja käyttövaltuuksien hallintaan liittyvät tietojärjestelmäpalvelut ja varmistaa niiden välinen yhteentoimivuus. Tiekartta suosituksen kuvaus, kuinka rakentaa käyttövaltuushallintaa.

13 Hyödyt Tehostaa ja automatisoida käyttöoikeuksien hallinnan prosesseja. Helpottaa esimiesten ja työntekijöiden käyttöoikeuksien hallintaan liittyvää työtä. Täyttää käyttöoikeuksien hallinnalle mm. KanTapalveluiden käyttöönoton asettamat vaatimukset. Korjata käyttöoikeuksien hallintaan liittyviä tietoturvaongelmia. Nopeuttaa työasemille ja sovelluksiin kirjautumisen nopeutta. Sujuvoittaa kuntatoimijoiden yhteisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönottoa.

14 Esimerkkejä muista Arkkitehtuuriyhteisöistä KAOS Toimialariippumaton kokonaisarkkitehtuurin osaamisyhteisö Suomessa. Perustettu 03 /2009 Jäseniä n. 800 tällä hetkellä Toiminta: Tapahtumat ja LinkedIn- sivuston kautta yhteisöllinen kehittäminen ja tiedonjako. Vuosittain uusiutuva ja valittava isännistö. Toiminta kehittynyt merkittävästi 3. ensimmäisen toimintavuoden aikana. A* Community Nokia IT:n avoin arkkitehtuuri osaamisyhteisö Perustettu 12 /2009 Jäseniä n Toiminta: Tapahtumat (online ja fyysisesti samassa paikassa), tiedonvälitys, katselmoinnit, arkkitehtuurityö ja siihen liittyvä osaamisen kehittäminen. Isännistö uusiutuu tarpeen mukaan. Raportointi arkkitehtuurityön johtoryhmälle.

15 Kiitos Jaana Siitari, Kuntien Tiera Oy

16 Suunniteltu tehtävä ja organisoitumismalli

17 Keskustelussa esille nousseet näkökulmat ja avoimet asiat (1/4) Viitearkkitehtuurit yleisesti:» Tiedonhallinta ongelmallista tällä hetkellä (mitkä ovat hyväksyttyjä / työn alla olevia arkkitehtuurimäärittelyjä)» Mikä on oleellista huomioida peruskunnan näkökulmasta? Kuntasektorin arkkitehtuurityöstä viestintä» Työstä pitäisi viestiä / markkinoida myös muiden tekemisten yhteydessä Tarvitaan yhteinen viesti, jota välitetään kaikkialle Tommi Karttaavi

18 Keskustelussa esille nousseet näkökulmat ja avoimet asiat (2/4) Työn organisointi & resurssointi:» Kuinka saadaan kasattua tarvittava edustus eri arkkitehtuuriryhmistä, myös huomioiden tekijät eri tasoilla?» Kuntaliitto hyvä taho koordinoimaan työtä.» Miten pienien kuntien osallistuminen pystytään takaamaan? Tärkeää alueellisen / seudullisen kehittämisen näkökulmasta» Isot kaupungit pystyvät ehkä itse resurssoimaan (antamaan resursseja) yhteiseen tekemiseen.» Projekteihin pitäisi valikoitua mukaan ne tahot, jotka hyötyvät eniten yhteisestä tekemisestä Tommi Karttaavi

19 Keskustelussa esille tulleet näkökulmat ja avoimet asiat (3/4) Tarpeet ja tavoitteet toiminnalle:» Toiminnallisen arkkitehtuurin tavoitetila selkeytettävä» Millä ehdoilla eri tahot valmiit yhteistyöhön? Yhteiset ratkaisut = yhteinen hyvä» Tavoitteet kokonaisuudessaan oltava selvät» Nopeita hyötyjä oltava ulosmitattavissa Tommi Karttaavi

20 Keskustelussa esille tulleet näkökulmat ja avoimet asiat (4/4) Sidokset ja riippuvaisuudet:» Selkeyttävä, mitä hyötyä tekemisestä, esim. kohdeorganisaatioiden kehitysprojekteille.» Kuinka liittyy strategiatyöhön? Mallit ja menetelmistöt:» FEAR-mallin hyödyntäminen» Osaamisen kehittäminen esim. yhteisten katselmointikäytäntöjen, kuten peer review avulla Tommi Karttaavi

21 Työpajat Esitysmateriaalit

22 Työpajat Iltapäivä työskentely: » Työpaja 1: Kuntasektorin KA ensimmäiset kehittämiskohteet Työpajan vetäjät: Jaana Siitari, Kea Kangas-Lång» Työpaja 2: Kuntasektorin arkkitehtuurin hallintamalli ja tehtävät Työpajan vetäjä: Tommi Oikarinen, Mika Karjalainen» Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpajan vetäjä: Karri Vainio, Tommi Karttaavi

23 Työpajojen ohjeistus Jakaannutaan kolmeen ryhmään. Jokainen ryhmä työskentelee vuorollaan jokaisessa työpajassa. Työskentelyaika 30 min / työpaja Työpajojen tulosten lyhyt esittely työpajojen vetäjien toimesta isossa salissa (B ) klo

24 Työpaja 1: Kuntasektorin KA ensimmäiset kehittämiskohteet Perustiedon hallinta (MDM) ja käyttäjävaltuushallinta

25 Kysymykset työpajaan 1 osallistujille Kirjoita jaetuille post-it lapuille esittelyn aikana kommenttisi: 1. Mitä puuttuu / haluaisit lisätä esitettyihin projektisuunnitelmiin ja ehdotettuun työn organisointimalliin? 2. Tavoitteet / odotuksesi esiteltyjen projektiaihioiden osalta? 3. Oletko kiinnostunut osallistumaan työhön (ja missä roolissa) Muista kirjoittaa lapun taakse yhteystietosi (sähköpostiosoite)! Kiinnitä laput niille varattuihin paikkoihin ennen siirtymistäsi seuraavaan työpajaan!

26 Perustiedon hallinta (Master Data Management (MDM)) Mitä se on ja miksi sitä tarvitaan? Kurttu-talviseminaari Helsinki Kea Kangas-Lång (Kuntien Tiera Oy)

27 Perustiedon hallinta Master Data Management (MDM) Koko nykyaikainen yhteiskunta oikeastaan perustuu tiedon jäsentyneeseen hallintaan, eikä yksikään organisaatio voi toimia tehokkaasti ilman laadukasta tietoa ja siitä saatavaa informaatiota. Master Data on tietoa, joka on koko organisaation toiminnan kannalta välttämätöntä perustietoa. Master Dataksi luokitellaan tieto, jota organisaatio tarvitsee toiminnassaan samanlaisena ja -laatuisena tai jota useampi prosessi tarvitsee tai hyödyntää. MDM (Master Data Management / perustiedon hallinta) on toiminto ja prosessi, jonka tehtävänä on hallita, kehittää ja ylläpitää toiminnan edellyttämää ydintietoa ja sen laatua. Perustiedon hallinnan viitekehykseen kuuluvilla menetelmillä ja välineillä vaikutetaan keskeisesti perustiedon hallinnan tavoitteiden tuottamien vaatimusten täyttymiseen. (lähde: JHS179, Liite 7 Master Data Management)

28 Perustiedot hallinta on perusedellytys ja mahdollistaja?? X Mäkinen Matti Mäkinen Matti Mäkinen Matti as.nro hetu as.nro X hetu as.nro hetu X G B Tietovarasto Raportti Tapahtumia tallentavien Tapahtumia järjestelmien tallentavien tietoja.. järjestelmien tiedot ovat yhteismitallisia..pitää käsitellä..jotta ne saadaan Ja silti raportit manuaalisesti.....ja ne saadaan automaattisesti yhdistettyä Raporttien ovat tiedot tietovarastoon. tietovarastoon. täsmääävät epäluotettavia!

29 Kuntasektorin yhteinen MDM-viitekehys Yhteisen perustietoviitekehyksen käytön hyödyt Yhteisen perustietoviitekehyksen käytön hyödyt voidaan kuvata usealla tasolla Kuntalaisen näkökulma» Asioinnin selkiytyminen, helpottuminen ja ajan myötä yhtenäistyminen Yksittäisen kunnan näkökulma» Valmiin viitekehyksen hyödyntäminen» Kunnan perustieto-data-arkkitehtuurin yhtenäistyminen Seudun / kuntayhtymän / näkökulma» Tiettyjen perustietojen rakenteiden yhtenäisyys» Kuntarajat ylittävien yhteistyöhankkeiden suoraviivaistuminen Valtakunnallinen näkökulma» Yhteisten tietovarantojen hyödyntäminen» Valtakunnallisten hankkeiden suoraviivaistuminen

30 Kuntasektorin yhteinen MDM-viitekehys Yhteiseen perustietoviitekehykseen tähtäävän hankkeen tärkeimmät tehtävät Löytää yhtenäinen terminologia (ydintieto, perustieto, master data) Tunnistaa ja kuvata kuntien tarvitsemat master data rakenteet ja kuvata niiden käyttöönoton kehityspolut Tunnistaa ja määrittää kuntien tarvitsemat yhteiset master datat Tunnistaa ja kuvata master datan käyttöön ja ylläpitoon liittyvät erilaiset toimintamallit ja esittää suositustoimintamallit Määrittää master datan käyttöön ja ylläpitoon liittyvä kunnan sisäinen hallinnointimalli ja kuvata sen käyttöönoton kehityspolku Määrittää master data rakenteiden hallinnointiin liittyvä kuntien välinen hallinnointimalli

31 Kuntasektorin yhteinen MDM-viitekehys Yhteiseen perustietoviitekehykseen tähtäävän hankkeen tärkeimmät tuotokset Kunnan suoraan hyödynnettävissä olevat tuotokset Määritelmät ja kuvaukset kuntien tarvitsemista master data rakenteista osaalue-, objektityyppi- tai attribuuttitasolla Toimintamallit, joiden avulla kunnat voivat tunnistaa ja ottaa käyttöön kuvattujen rakenteiden mukaiset master datansa, master datan käyttöön ja ylläpitoon soveltuvan toimintamallin ja master datan hallinnointimallin Määritelmät kuntien tarvitsemille yhteisille master datoille (siltä osin kuin yhteisen datan käyttö on perusteltua, esim. tilit, tuotteet) Viitteelliset tuotokset Yhtenäinen suomenkielinen master data terminologia Kuntien tarvitseman master datan laajuussuositus (data vs. master data) Kuvaukset erilaisista kuntien käyttöön soveltuvista master datan käyttöön ja ylläpitoon liittyvistä toimintamalleista Kuvaus kuntiin soveltuvasta master datan hallinnointimallista Kuvaus kuntien yhteisten master data rakenteiden ja mahdollisen yhteisen master datan hallinnoinnin mallista

32 Kuntasektorin yhteinen MDM-viitekehys Yhteiseen perustietoviitekehykseen tähtäävän hankkeen toteuttamisen organisointi Tarvittavat kompetenssit Roolit» Laaja kokemus organisaation laajuisesta master data managementista teoreettisella ja käytännön tasolla» Kuntakentän prosessien ja data-tarpeiden ymmärrys isojen, keskikokoisten ja pienten kuntien edustus taattava» Kuntien toimintamallin ymmärrys» Yhteisten tietovarantojen ymmärrys» Hankkeen organisointi- ja läpivientikokemus» Master Data arkkitehti» Kuntakentän asiantuntijat ja tietovarantojen asiantuntijat Turku» Projektipäällikkö / fasilitaattori Toimintamalli» Päävastuu tuotoksista Master Data arkkitehdillä, kuntakentän asiantuntijat toimivat tietolähteinä ja tuotosten validaattoreina, projektipäällikkö organisoi hankkeen ja vie sen läpi.» Valvonta ja ohjaus Valtionvarainministeriön arkkitehtuuriohjausryhmältä Aikatauluehdotus» Huhtikuu marraskuu 2012

33 Kuntasektorin yhteinen arkkitehtuuri Käyttövaltuushallinta Kurttu-talviseminaari Helsinki Jaana Siitari, Kea Kangas-Lång (Kuntien Tiera Oy)

34 Nykytila Käyttäjätunnusten tekoon ja ylläpitoon käytetään runsaasti tietotekniikan tukipalvelujen, käyttäjien, esimiesten ja pääkäyttäjien resursseja Tunnusten toteuttamiseen on varattava aikaa useampia päiviä, koska pääkäyttäjät usein sivutoimisia eikä heillä läheskään aina ole varahenkilöitä. Työntekijät ja heidän esimiehensä joutuvat hakemaan tunnuksia eri paikoista. Käyttöoikeushakemukset ovat usein epätarkkoja, mikä lisää virheiden mahdollisuuksia Käyttöoikeuksien luonti ja ylläpito perustuu usein pääkäyttäjien hiljaiseen tietoon Järjestelmien käyttöoikeuksista on vaikea saada kokonaiskuvaa. Yhden henkilön oikeuksista eri järjestelmissä ei ole mahdollista saada keskitetysti raporttia. Historiatietoa käyttöoikeuksista ei useinkaan ole mahdollista saada. Käyttövaltuuksien myöntämisen ja hyväksymisen kontrollointi on vaikeasti toteutettavissa. Järjestelmien ja tietojen käyttöä ei kontrolloida roolipohjaisesti ja organisaatiotasolla ei ole määritelty käyttäjä- ja työrooleja ja niihin liitettäviä käyttäjätietoja. Käyttäjillä on muistettavanaan lukuisia eri tunnuksia ja salasanoja, mikä lisää painetta liian helppoihin salasanoihin tai saman salasanan käyttämiseen eri järjestelmissä. Työasemille kirjautuminen on vähänkin laajemmassa verkossa hidasta. Työpisteissä, joissa samaa työasemaa käyttää useampi henkilö, menee runsaasti aikaa työasemalle kirjautumisiin. Käyttövaltuushallinnan prosesseissa on kunnissa runsaasti kehittämisen varaa. Manuaalisesti hoidetut prosessit sitovat resursseja ja ovat tietoturvaltaan puutteellisia.

35 Hyödyt Tehostaa ja automatisoida käyttöoikeuksien hallinnan prosesseja. Helpottaa esimiesten ja työntekijöiden käyttöoikeuksien hallintaan liittyvää työtä. Täyttää käyttöoikeuksien hallinnalle mm. Kantahankkeessa esitetyt vaatimukset. Korjata käyttöoikeuksien hallintaan liittyviä tietoturvaongelmia. Nopeuttaa työasemille ja sovelluksiin kirjautumista vaikutus käytettävyyden parantumiseen. Mahdollistaa kuntasektorin yhteisten palvelujen käyttöönotto.

36 Tehtävät Kuvata hallintoprosessi, joka pitää toteuttaa ja mahdollistaa yhteisten palvelujen käyttöönoton. Kuvata käyttövaltuuksien hallinnan prosessit ja käyttäjäroolit. Kuvata esimerkit erilaisista kuntien toimintaympäristöistä, joihin käyttövaltuushallinnan tavoitetilan arkkitehtuuria voidaan soveltaa. Yhdenmukaistaa käyttövaltuushallinnan käsitteet ja tietomääritykset. Jäsentää pääsyn- ja käyttövaltuuksien hallintaan liittyvät tietojärjestelmäpalvelut ja varmistaa niiden välinen yhteentoimivuus. Tiekartta suosituksen kuvaus, kuinka rakentaa käyttövaltuushallintaa.

37 Organisointi Tarvittavat kompetenssit» Laaja kokemus organisaation laajuisesta käyttövaltuushallinnan kehittämisestä teoreettisella ja käytännön tasolla.» Kuntakentän prosessien ja käyttäjävaltuushallinnan problematiikan ymmärtäminen isojen, keskikokoisten ja pienten kuntien edustus taattava.» Kuntien toimintaympäristöjen ymmärrys» Yhteisten tietovarantojen ja yhteisten palvelujen ymmärrys» Hankkeen organisointi- ja läpivientikokemus Roolit» Käyttövaltuushallinta arkkitehti» Kuntakentän asiantuntijat ja tietohallinnon asiantuntijat» Projektipäällikkö / fasilitaattori Toimintamalli» Päävastuu tuotoksista Käyttövaltuushallinta arkkitehdillä, kuntakentän asiantuntijat toimivat tietolähteinä ja tuotosten validaattoreina, projektipäällikkö organisoi hankkeen ja vie sen läpi. Aikatauluehdotus» Huhtikuu marraskuu 2012

38 Esimerkit mahdollista käyttövaltuushallinta viitearkkitehtuurin tuotoksista

39 Käyttäjäryhmät, roolit, tietojärjestelmäpalvelut Kump panit Identiteetin hallinta X X X Asiakkaat Työntekijät Käyttäjäkäyttövaltuushakemisto Suostumusten ja valtuutuksien hallinta X X X X X - Kertakirjautuminen - X X Web pääsynhallinta X X X Federoitu pääsynhallinta Palveluiden ja integraatioiden pääsynhallinta Ulkoinen käyttöoikeuksien päättely X X X X X 3 9

40 Nykytilan toimintaympäristö peruskunnan näkökulmasta AD Organisaatio- Organisaatio-. asiakas 1 AD. asiakas Organisaatio- 1 AD. asiakas 1 AD Valtion virasto J Valtion virasto J Valtion AD virasto J AD AD Palvelun Muu Muu palvelun palvelun tuottaja X tuottaja tuottaja X X Sovelluspalvelun - tarjoaja Y Sovelluspalvelun - tarjoaja Y Sovelluspalvelun - tarjoaja Y Kunnan palvelimet Palvelutuottajan palvelimet Kunta A Tytäryhtiö D Liikelaitos G Ammattioppilaitos H Peruskoulu / Peruskoul lukio u Peruskoul / lukio u / lukio Oppilasverkko SOTEkuntayhtymä B Koulutuskuntayhtymä C Hallinto Opiskelijat AD AD AD AD Kunnan verkko AD Liikelaitos E AD Kunta konserni Tytäryhtiö F AD

41 Kiitos!

42 Työpaja 2: Kuntasektorin arkkitehtuurin hallintamalli Tommi Oikarinen, Mika Karjalainen

43 Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Karri Vainio, Kuntaliitto

44 Kuntasektorin KA ja kohdealue-yhteistyö Lähtökohdat: Kunnat n=336, Kuntayhtymät n=170 Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti (0-n.80%) Kaikkia kohde-alueeseen liittyviä kuntatoimijoita ei voida osallistaa suoraan kohde-aluetyöhön Monet kunnan tuottamat asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet halkovat kohde-aluerajoja, eivätkä noudata ministeriön hallinnollista tehtävänjakoa Kysymykset: Miten järjestetään kuntatoimijoiden kohde-aluetyöhön osallistumisen koordinointi ja päätöksenteko? Miten varmistetaan JHKA- työn toiminta- ja asiakaslähtöisyys, miten vältetään hallintokeskeisyys?

45 15.3 / Työpaja 3 Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri ja kohdealueiden arkkitehtuuri Tavoite 1:Luonnostella malli siitä miten osallistuminen ministeriövetoiseen kohde-alueyhteistyöhön koordinoidaan Tavoite 2: Luonnostella valitun referenssin avulla ehdotus yhteistoimintamallista ja tehtävänjaosta Kandidaatit (kaikki ajankohtaisia)» Hyvinvointia ja asiointia tukevat sähköiset palvelut osana kunnan sähköisen asioinnin kokonaisarkkitehtuuria (Case: SADe-SoTe)» Kohti kumppanuutta kohde/viite-arkkitehtuuri» Hyvinvoinnin johtamisen sähköinen palvelu osana tietojohtamisen kokonaisuutta (case: sähköinen hyvinvointikertomus)

46 1. Julkisen hallinnon (yhteinen) kokonaisarkkitehtuuri (VM) 2. Kohde-alueen KA (STM, OKM,..) 3. Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri (KL) Kansallinen 1. Julkisen hallinnon KA Kuntasektorin toimialariippumattomat viitearkkitehtuurit Kuntasektorin poikkihallinnollisten palvelukokonaisuuksien viitearkkitehtuurit Kuntasektorin toimialakohtaiset viitearkkitehtuurit (vastuunjaosta ja yhteistoimintamallista sovitaan kohdealuekohtaisesti) Kuntasektorin yhteisten ICT-ratkaisujen kohdearkkitehtuurit Suurin osa kuvauksista ohjaavia / hyviä käytäntöjä ja koskevat ainoastaan kuntasektorin järjestämisvastuulla olevia palvelukokonaisuuksia ja näiden tuottajia Kohdealueen KA: Kohdealueiden ja Kuntasektorin yhdessä ylläpitämästä osaamisverkosta haetaan asiantuntemus KAprojektityöhön 2. Yhteistyö Kuntasektorin KA 3. Kohde-alueen osa Kohde-alueen osa Sisältää vähintään Yhteentoimivuus Toimialasidonnaiset avoimuuden ja yhteentoimivuuden määritykset o Tietomallit, tietorakenteet, luokitukset ja sanastot o Standardit ja tiedonsiirto Infrastruktuuri Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut ja tietovarannot (kohdearkkitehtuurit) Suurin osa kuvauksista velvoittavia ja yhteisiä niin valtionhallinnon, kuntasektorin, ja yksityisen/kolmannen sektorin organisaatioille Kohde-alueen osa Yksityiset Hyväksymisprosessi Hyväksymis/muutostenhallintaprosessi velvoittaville määrityksille Seutu/alue Kunnan / kuntayhtymän KA Toimialariippumattomat Poikkihallinnolliset Toimialakohtaiset Alueellinen KA Kunnan / kuntayhtymän KA 46