kaavoituskatsaus S Näin seuraat kaavoitusta ja osallistut S missä rakennetaan Lahden kaupungin kaavoituskatsaus

Transkriptio

1 kaavoituskatsaus S Näin seuraat kaavoitusta ja osallistut S missä rakennetaan vuonna 2016?

2 Johdanto» Sisällys Johdanto...3 Unelmien tontti Lahdesta...4 Sopenkorvessa on potentiaalia...5 Asuntorakentaminen lukuina...5 Hennalan kasarmialueen kaavoittaminen jatkuu...6 Ekolaskuri selvittää ympäristövaikutukset...6 Perinteikäs Rakokiven liike- ja palvelukeskus kehittyy...7 Uudenkylän osayleiskaava hyväksymiskäsittelyyn syksyllä...7 Yleiskaavakierroksen viimeinen vuosi...8 Päijät-Hämeen maakuntakaava uudelleen nähtäville kesällä Näin kaavahanke etenee Mistä voin seurata kaavoitusta? Kaavatyökohteet Rakennus- ja työkohteet Yhteystiedot Kaavoituksella mahdollistetaan elinympäristömme kokonaisvaltainen kehittäminen Julkaisija: LAHDEN KAUPUNKI Toimitus: Maankäyttö ja aluehankkeet, kaupunkisuunnittelu Kuvat: Lahden kaupungin kuvapankki, Erkki Hämäläinen (s. 7) Ulkoasu: JALO TOIVIO Painos: KPL Paino: PUNAMUSTA OY Kaavoitus eli maa-alueiden käytön suunnittelu on yksi kaupungin kehittämisen tärkeimmistä välineistä. Käsissäsi oleva kaavoituskatsaus on laadittu vuosille , ja se on ensimmäinen uuden Lahden kaupungin kaavoituksen työohjelma. Kaavoituskatsauksessa kerromme vireillä olevista ja lähiaikoina käynnistyvistä asemakaavahankkeista, yleiskaavoituksesta ja muusta yleispiirteisestä suunnittelusta. Kaavoituskatsauksesta saat myös tietoa kaavaprosessin vaiheista ja omista osallistumismahdollisuuksistasi. Lisäksi mukana on lista Lahden kaupungin kaupunkiympäristön, Lahti Energian ja Lahti Aquan rakennus- ja työkohteista eli töistä, jotka näkyvät katukuvassa jo vuonna Kaavoituksen työohjelman laatimista ovat ohjanneet Lahden ja Nastolan yhdistymissopimuksen ja yhdistymishallituksen esittämät maankäytön suunnittelun tavoitteet sekä Lahdessa ja Nastolassa aiemmin tehdyt päätökset hankkeiden ja kaavojen edistämisestä. Valmisteilla oleva kaupungin uusi strategia voi tarkentaa maankäytön suunnittelun tavoitteita ja vaikuttaa kaavoituksen työohjelmaan etenkin vuosien 2017 ja 2018 osalta. Vuosina 2017 ja 2018 tietoja päivitetään, ja silloin saatetaan julkaista suppeampi kaavoituskatsaus. Lahdella on riittävä tonttitarjonta erilaisiin asumismuotoihin sekä monipuolisia toimitilapaikkoja elinkeinoelämän tarpeisiin. Osayleiskaavojen aluevaraukset mahdollistavat prosentin vuotuisen väestönkasvun. Lahti vastaa kasvuun aktiivisella maapolitiikalla ja määrätietoisella maankäytön suunnittelulla: nykyistä taajamarakennetta tiivistetään ja uusia alueita otetaan hallitusti käyttöön. Kaavoituksella luodaan viihtyisää ja kestävää kaupunkiympäristöä meille kaikille lahtelaisille. Sillä myös turvataan kyläkeskusten ja maaseudun kehittäminen sekä varmistetaan edellytykset kaupungin kasvulle. Antoisia hetkiä kaavoituskatsauksen parissa! Lahden maankäytön ja aluehankkeiden kaupunkisuunnittelu 2 3

3 Uudet omakotitontit Asuntorakentaminen Unelmien tontti Lahdesta Vuonna 2016 Lahden kaupungin tavoitteena on luovuttaa haettavaksi noin 60 uutta omakotitonttia. Tontteja luonnonläheisestä Leikolanlaaksosta Keväällä 2016 luovutetaan haettavaksi 21 uutta tonttia Leikolanlaakson omakotialueelta. Luovutettavat tontit sijaitsevat luonnonläheisessä ympäristössä Kankaanpäänkadun lounaispuolella. Leikolanlaaksosta Kariston kouluun ja päiväkotiin on vain noin kilometrin matka. Karisman kauppakeskuksen palvelut taas sijaitsevat kolmen kilometrin päässä, ja matkaa keskustaan on noin kuusi kilometriä. Tonteille pääsee rakentamaan 1. kesäkuuta 2017 alkaen, kun kunnallistekniikka on valmistunut. Asuntorakentaminen lukuina Lahteen valmistui vuoden 2015 aikana 744 uutta asuntoa, joista 575 kerrostaloihin, 61 rivitaloihin ja 108 omakotitaloihin. Valmistuneiden asuntojen määrä ylitti kaupungin asettaman tavoitteen, joka on 700 asuntoa vuodessa. Vuonna 2015 myönnettiin 950 uuden asunnon rakennuslupaa uutta asuntoa yhteensä kerrostaloasuntoa rivitaloasuntoa omakotitaloa Tontit sijaitsevat Karistossa Leikolanlaaksossa Kunnaksessa Suoniitynkadun päässä Renkomäessä Näkkimistöntien alueella ja Relekadun päässä Ahtialassa Kanukkakadun päässä Möysässä Heinolan Vanhatien varrella (yksittäinen tontti). Tontit ovat kaavoitettuja ja valmiita luovutettaviksi lukuun ottamatta Renkomäen Relekadun ja Ahtialan Kanukkakadun päiden tontteja. Ne luovutetaan hakuun, mikäli asemakaavat valmistuvat alkusyksyyn mennessä. Uusien tonttien lisäksi haettavissa on ensimmäisellä hakukierroksella jakamatta jääneitä ja varauksesta tai vuokrauksesta palautuneita omakotitontteja. Tällaisia tontteja oli tammikuussa noin 150, joista puolet sijaitsee Nastolan alueella. Tonteista luovutuspäätökset tekee kaupungingeodeetti kerran kuukaudessa, ja ne ovat pääsääntöisesti heti rakennettavissa. Tonttien hakijat pisteytetään Lahden kaupunki luovuttaa uusia omakotitontteja kahdesti vuodessa. Kevään tonttien hakuaika on huhtikuussa ja syksyn lokakuussa. Uudet tontit ovat rakennettavissa useimmiten seuraavan vuoden kesäkuun alusta. Pääosa tonteista luovutetaan laittamalla hakijat hakemusten perusteella pistejärjestykseen. Pisteisiin vaikuttavat muun muassa hakijan bruttotulot, perheen koko ja ikäjakauma. Tontteja luovutetaan tapauskohtaisesti myös arvonta- ja tarjouskilpailumenettelyillä. Uusien tonttien saajista päättää tekninen ja ympäristölautakunta. Varausaika tuo turvaa Ennen tontin luovuttamista se varataan saajalle puoleksi vuodeksi 400 euron varausmaksulla. Varausaikana on mahdollisuus varmistua siitä, että tontti täyttää vaatimukset ja oma rahoitus on kunnossa. Varausmaksu sisältää aineiston tontin suunnittelua ja rakentamista varten. Vuokraa tai osta omaksi Yleensä kaupunki vuokraa omakotitontit rakentamista varten. Kun rakennusprojekti on valmistunut, on tontti mahdollista ostaa. Tonttien vyöhykehinnat vaihtelevat alueesta riippuen euroa/m 2. Keskustan ja ranta-alueiden hajatontit Tonttien hakuajat ovat huhtikuussa ja lokakuussa hinnoitellaan erikseen. Lopullinen luovutushinta koostuu maapohjan hinnasta ja 1350 euron lohkomismaksusta. Tonttien vuosivuokra on viisi prosenttia luovutushinnasta. Luovutushinta sisältää kunnallistekniikan rakentamiskustannukset mutta ei verkostojen liittymismaksuja. Kiinteistöjä huutokaupalla tai tarjouskilpailulla Kaupunki myy satunnaisesti huutokaupalla tai tarjouskilpailulla omistamiaan rakennettuja kiinteistöjä. Tarjouskilpailuista ilmoitetaan kaupungin verkkosivuilla ja paikallisissa lehdissä. Tonttitarjontaan ja tonttien hakemiseen ja luovutukseen liittyvissä kysymyksissä palvelevat Lahden kaupungin verkkosivut sekä tonttitoimiston henkilöstö (p tai ). Sopenkorvessa on potentiaalia Sopenkorven teollisuusalue sai alkunsa vuonna Lahden kaupunki osti silloin sankkaan kuusikkokorpeen raivatut pellot, jonne ensimmäiset teollisuusrakennukset rakennettiin vuonna Sata vuotta myöhemmin, vuonna 2012, Sopenkorpi merkittiin uuteen Lahden yleiskaavaan yhdistetyksi elinkeinoelämän ja asumisen alueeksi. Tulevaisuudessa Sopenkorven valtteja asuinpaikkana voisivat olla keskustan läheisyys, erinomaiset yhteydet sekä alueen mielenkiintoinen ja värikäs historia. Sopenkorvessa on monenlaista liiketoimintaa: kauppaa, teollisuutta, toimistoja ja varastointia. Osa tiloista on kuitenkin vajaakäytössä. Teollisuuden murroksen ja alueen potentiaalin vuoksi on tarpeen miettiä alueen tulevaisuutta uudelleen. Voisiko Sopenkorpi olla sekoitettu asumisen ja työpaikkojen alue? Miten muutos hoidetaan hallitusti ja mitä se tarkoittaisi käytännössä? Sopenkorven alueesta vuonna 2012 järjestetyn opiskelijakilpailun voittajatyö Homer (tekijä Mikki Ristola). Maanomistajat keskeisessä roolissa Lähes kaikki Sopenkorven teollisuusalueen tontit ovat yksityisessä omistuksessa, joten aloitteen asemakaavan muuttamisesta tekevät maanomistajat itse. Teollisuusympäristöstä johtuen yhden yksittäisen tontin osalta kaavamuutosta ei ole kuitenkaan mielekästä tehdä vaan muutoksen tulisi koskea riittävän laajaa kokonaisuutta. Näin varmistettaisiin uuden ja vanhan yhteensopivuus. Lisäksi on huomioitava erilaiset suojeluarvot. Kaupunki on saanut Sopenkorvenkadun alkupäästä ja Ahjokadun varrelta hakemuksia asemakaavojen muuttamiseksi teollisuuskäytöstä asumiseen. Kaavatyöt on käynnistetty selvittämällä hankkeiden taloudellisia mahdollisuuksia. Niiden selvittyä on tarkoitus syventyä tarkemmin kaavamuutosten sisältöön sekä antaa alueen toimijoille ja asukkaille mahdollisuus osallistua suunnitteluun. 4 5

4 Hennala Nastola Arkkitehtuurikilpailulla haetaan ideoita ja ilmettä Hennalan rakentamattomalle harjoituskenttäalueelle. Perinteikäs Rakokiven liike- ja palvelukeskus kehittyy Hennalan kasarmialueen kaavoittaminen jatkuu Puolustusvoimien toiminta perinteikkäässä Hennalassa päättyi vuoden 2014 lopussa. Alueen suunnittelu alkoi kaavarungon laatimisella, jonka pohjalta asemakaavamuutosten tekeminen aloitettiin vuonna 2015 pohjoisosan asuntoalueesta. Vuonna 2016 pyritään kaavoittamaan koko muu vanha kasarmialue Hennalankadulta Ulaaninkadulle saakka. Hennalassa on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita punatiilisiä kasarmirakennuksia, joista valtaosa on rakennettu Venäjän vallan aikana 1900-luvun alussa. Ne suojellaan asemakaavalla. Myös puistomaista ympäristöä pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon. Vanhoille rakennuksille etsitään uutta käyttöä asuin-, työ- ja harrastetiloina. Alueelle on suunnitteilla myös jonkin verran uutta rakentamista vanhaan ympäristöön sovittaen. Uudisrakentaminen painottuu kasarmialueen etelä- ja itäosiin. Poliisilaitos muuttaa muonituskeskukseen Valtio on myynyt alueen rakennuksista viime vuoden aikana parikymmentä, ja loputkin punatiilirakennukset odottavat uusia omistajia ja uutta käyttöä. Ensimmäinen suurempi saneerausurakka alkaa, kun entisestä muonituskeskuksesta remontoidaan tilat Hämeen poliisilaitokselle vuosien aikana. Rakennetun alueen länsipuolella on harjoitusmaastona ollut rakentamaton noin 40 hehtaarin laajuinen alue, jonka asemakaavoituksen pohjaksi järjestetään vuoden 2016 aikana ideakilpailu. Alue suunnitellaan asuin- ja työpaikka-alueeksi, jossa virkistysmahdollisuudet on huomioitu. Lahden kaupunki suunnittelee Hennalan uutta käyttöä yhteistyössä valtiota maanomistajana edustavan Senaattikiinteistöjen kanssa. Lisää aiheesta Ekolaskuri selvittää ympäristövaikutukset Ympäristökaupunkina Lahden tärkeä tavoite on hallita kaupungin rakentamisesta aiheutuvia ympäristömuutoksia. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen otetaan huomioon jo kaavoitettaessa uusia alueita. Työn tueksi on saatu uunituore KEKO-työkalu eli Kaupunkien ja kuntien alueellinen ekolaskuri. Verkkoselaimessa toimivalla KEKO -ekotehokkuustyökalulla voi määrittää yhdyskuntien rakentamisen ja käyttövaiheen ympäristövaikutuksia. Suomen olosuhteisiin räätälöity työkalu perustuu uusimpaan tutkimustietoon. KEKO laskee annettujen tietojen pohjalta kaavojen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, luonnonvarojen käyttöön sekä muun muassa luonnon monimuotoisuuteen. Laskurilla on mahdollista vertailla keskenään saman kaavan eri vaihtoehtoja ja jatkossa myös valtakunnallisesti eri kaavaprojekteja. Lahden kaupungin maankäytön suunnittelijat ovat osallistuneet KEKO:n kehitystyöhön yhdessä viidentoista muun kaupungin, kahden rakennusliikkeen ja ympäristöministeriön asiantuntijoiden kanssa. Kehittämisestä ovat vastanneet Suomen ympäristökeskus, Aalto-yliopisto ja VTT. Lue lisää Nastolassa tapahtui suuri rakennemuutos 1950-luvulta 1970-luvulle, kun kunta muuttui perinteisestä maalaispitäjästä Suomen nopeimmin kasvavaksi teollisuuskunnaksi luvulla Nastolaan rakennettiin tehdaspinta-alaa enemmän kuin mihinkään muuhun suomalaiseen kuntaan. Yrityksiä Nastolaan houkuttelivat hyvät kulkuyhteydet ja edullinen rakennusmaa. Nastolan nopeasti kasvavalle väestölle kaavoitettiin uusia asuinalueita perinteisten Villähteen, Nastolan ja Uudenkylän kyläkeskusten väliin. Näin Nastolaan muodostui yhtenäinen nauhataajama, jolle rakennettiin myös uusi Rakokiven kuntakeskus. Se on aikansa ihanteiden mukainen liike- ja palvelukokonaisuus, joka toteutettiin vuonna 1974 järjestetyn Uudenkylän osayleiskaava hyväksymiskäsittelyyn syksyllä Uudenkylän osayleiskaavan tarkoitus on ohjata yleispiirteisesti alueen yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaa yhteen erilaisia toimintoja. Noin 58 km 2 :n kaava-alue rajoittuu etelässä Orimattilan kaupungin rajaan ja idässä Iitin kunnan rajaan. Osayleiskaava tuli vireille vuonna Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena siten, että ranta-alueilla sitä on mahdollista käyttää rakennusluvan perusteena. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä Keväällä 2016 kaavasta järjestetään viranomaisneuvottelu, ja se pyritään viemään hyväksymiskäsittelyyn syksyllä suunnittelukilpailun pohjalta. Nastolan ja Lahden yhdistymissopimukseen on kirjattu Rakokiven liikekeskuksen kehityksen turvaaminen kauppapalvelujen keskuksena. Rakokivessä on tällä hetkellä hyvät palvelut, ja niiden säilyttämiseksi aluetta kehitetään yhteistyössä elinkeinoelämän edustajien ja kiinteistönomistajien kanssa. Uusi 600 oppilaan Rakokiven alakoulu tuo omalta osaltaan lisää elämää ja liikennettä alueelle. Lähellä sijaitsevan urheilukeskuksen ja muiden nuorison vapaa-ajantilojen merkitys alueelle korostuu. Palvelujen lisäksi Rakokiven keskuksen läheisyyteen suunnitellaan lisää asumista. Myös yhteyksiä Nastolan ja Uudenkylän rautatieasemille halutaan hyödyntää. Rakokivelle on laadittu kehittämissuunnitelma, joka toimii asemakaavamuutoksen pohjana. Rakokivellä on erinomainen mahdollisuus kehittyä toimivaksi ja viihtyisäksi Lahden kaupungin osakeskukseksi. Uudenkylän osayleiskaavan kaava-alue käsittää Nastolan Uudenkylän alueen kokonaisuudessaan Sylvöjärven ja Immilänjoen rantaalueen ja Arrajoen ranta-alueita Immilänkylän kyläalueita Immilän ja Arrajoen kylissä Nastolan kirkonkylän puolella ja Rakokiven kuntakeskuksen länsipuolella sijaitsevan teollisuusalueen. 6 7

5 Lahden yleiskaava Maakuntakaava Hyväksymisvaihe 2016 Toteutus ja seuranta Valtuustokausi alkaa Tavoitevaihe 2013 Kaupungin strategia Vaikutusten arviointi Ehdotusvaihe 2015 Vaihtoehdot Luonnosvaihe 2014 Päijät-Hämeen maakuntakaava uudelleen nähtäville kesällä 2016 Yleiskaavakierroksen viimeinen vuosi Yleiskaava on kaupungin strategian kuva: siinä hahmotellaan strategian pohjalta, millainen paikka tulevaisuuden Lahti on elää, asua ja yrittää. Vuonna 2025 Lahden halutaan olevan asukkaan elinvoimainen ja houkutteleva ympäristökaupunki, jossa ihmiset liikkuvat kestävästi ja asuvat lähellä palveluita, työpaikkoja ja luontoa. Yleiskaava on kaupungin yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa päätetään maankäytön aluevarauksista ja liikenteen pääverkosta. Yleiskaavassa siis osoitetaan, minne asumista, työpaikkoja ja virkistysalueita voi sijoittaa. Lahdessa yleiskaavaa tehdään joustavalla tavalla siten, että se tarkistetaan valtuustokausittain eli neljän vuoden välein. Elinvoimaisessa ja houkuttelevassa ympäristökaupungissa ihmiset liikkuvat kestävästi ja asuvat lähellä palveluita. Vaikutukset arvioitiin asiantuntijatyönä Vuonna 2015 arvioitiin yleiskaavasuunnitelman vaikutukset kaupunkitalouteen, palveluverkkoon, lapsiystävällisyyteen sekä kävelyyn ja pyöräilyyn. Vaikutusten arvioinnin tulokset on kirjattu yleiskaavan selostukseen, johon voit tutustua osoitteessa lahdenvuosi.fi/yleiskaava. Kaupunginvaltuusto päättää Lahden yleiskaavan hyväksymisestä huhtikuussa 2016 samalla, kun se päättää uuden Lahden strategiasta. Vuonna 2016 laaditaan myös yleiskaavan toteutusohjelma, joka sisältää maa- ja asuntopoliittiset linjaukset sekä tiedossa olevat palvelurakentamishankkeet. Toteutumista seurataan aktiivisesti Vuonna 2016 selvitetään, miten voimassa oleva Lahden yleiskaava on toteutunut. Yleiskaavan nelivuotisympyrä Seurannassa käytetään kaupunkilaisten hyvinvointia kuvaavia mittareita, esimerkiksi miten kaukana ruokakaupat ovat asukkaista. Seuranta tehdään neljän vuoden välein, jolloin nähdään, onko kehitys strategian mukaista. Yleiskaava kattaa Lahden läntiset osat Lahden ja Nastolan yhdistyessä Lahden yleiskaavasta tuli Lahden läntisten osien osayleiskaava, koska se ei kata nykyisellään koko uuden kunnan aluetta. Vuosien yleiskaavatyössä yleiskaava ulotetaan kattamaan koko uuden Lahden alue. yleiskaavoituksesta Yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki Lahden kaupunki, maankäyttö ja aluehankkeet p , Tutustu Lahden yleiskaavatyöhön Maakuntakaava on alueidenkäyttösuunnitelma, joka sovittaa yhteen valtakunnantason ja maakunnan maankäyttötarpeet. Päijät -Hämeeseen laaditaan uutta kokonaismaakuntakaavaa, joka korvaa vuonna 2008 vahvistetun kaavan. Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto käynnisti uuden maakuntakaavatyön vuonna 2010 ja hyväksyi sen tarkemmat tavoitteet vuonna Maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä vuoden 2015 alkukesän aikana, ja siitä saadut muistutukset ja vastineet käsiteltiin maakuntahallituksessa joulukuussa. Syksyllä järjestettiin myös maakuntakaavan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Sen suosituksena oli, että kaava asetetaan uudelleen nähtäville muutosten määrän vuoksi. Merkittävinä muutoksina pidettiin valtatie 12:n uutta linjausta Uudestakylästä maakunnan rajalle sekä Henna Pennala-voimalinjan merkintää. Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuoden 2016 alussa siten, että ympäristöministeriön vahvistusmenettelystä luovuttiin. Samalla maakuntakaavatyölle tuli uusi velvoite pyytää viranomaisten lausunnot ja järjestää viranomaisneuvottelu ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. Maakuntakaavaehdotus korjataan laitettavaksi uudelleen nähtäville alkukesästä Maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi korjattu maakuntakaava tulee syksyllä maakuntakaavoituksesta Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen, Päijät-Hämeen liitto, p , 8 9

6 Tutustu kaavoituksen vaiheisiin ja osallistu! Näin kaavahanke etenee Tutustu kaavoituksen vaiheisiin ja osallistu! Mistä voin seurata kaavoitusta? 2 Luonnosvaihe Käydään neuvotteluja osallisten kanssa. Tehdään selvityksiä ja vaikutusten arviointia. Laaditaan kaavaluonnos tai -luonnoksia, joista voi kertoa mielipiteensä. 1 Aloitusvaihe Kaava tulee vireille kaupungin tai yksityisen tahon aloitteesta. Vireilläolosta ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa tai erillisellä kuulutuksella. Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta voi antaa palautetta. 4 Hyväksymisvaihe Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotusta, muistutuksia ja vastineita. Kaupunginvaltuusto tai tekninen ja ympäristölautakunta hyväksyy kaavan. Osallisilla on päätöksen jälkeen yhä valitusoikeus. 5 Voimaantulo Kaava vahvistuu, ja se kuulutetaan lainvoimaiseksi kaupungintalon ilmoitustaululla. Uusi Lahti- ja Nastola-lehti Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta ja muista ajankohtaisista asioista, kuten yleisötilaisuuksista, ilmoitetaan Uusi Lahti -lehdessä sekä tarvittaessa myös Nastola-lehdessä. Kaupungin verkkosivut Kaavoitushankkeista löytyy kattavasti tietoa osoitteesta Lahti-Piste ja Nastolan yhteispalvelupiste sekä kirjastot Verkkosivujen lisäksi kaavaluonnokset ja -ehdotukset ovat nähtävillä pääkirjaston Lahti-Pisteessä (Kirkkokatu 31) ja Nastolan yhteispalvelupisteessä (Pekkalantie 5). Lähikirjastoihin viedään esille kyseistä aluetta koskevat suunnitelmat. Asukasillat ja työpajat Yleisötilaisuuksissa saa tietoa ja mahdollisuuden keskustella kaavoittajan kanssa ja kertoa mielipiteensä suunnitelmista. Työpajoissa ideoidaan ja suunnitellaan yhdessä. Sosiaalinen media Sosiaalinen media täydentää muita viestintäkanavia. Somessa kerrotaan erityisen ajankohtaisista hankkeista. Tekninen ja ympäristötoimiala on Twitterissä (@LahtiTeky) ja Facebookissa. 3 Ehdotusvaihe Laaditaan kaavaehdotus valitun kaavaluonnoksen pohjalta. Tekninen ja ympäristölautakunta käsittelee ehdotusta. Kaava asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläolon aikana kaavasta on mahdollista jättää muistutus. Perusteellisen kuvauksen kaavoituksen etenemisestä löydät osoitteesta Kirje Asemakaavahankkeista tiedotetaan luonnosvaiheessa kirjeitse osallisille, esimerkiksi lähialueen taloyhtiöille ja maanomistajille. Ota yhteyttä kaavoittajaan Kaavahankkeista saat lisätietoja suoraan niistä vastaavilta henkilöiltä. Yhteystiedot löydät kaavoituskatsauksen lopusta

7 Kaavatyökohteet Kaavatyökohteet Kaavatyökohteet Seuraava listaus sisältää vuoden 2016 vireillä olevat ja käynnistyvät kaavatyöt sekä tiedossa olevat kaavatyöt vuosille 2017 ja Vuoden aikana voi tulla kiireellisiä kaavoitustarpeita, ja osa töistä saattaa jatkua tai siirtyä seuraaville vuosille. Arvio kaavatöiden aikataulusta ja jatkumisesta on esitetty kaavatyön perässä, mikäli kaavatyön odotetaan jatkuvan vielä vuoden 2016 jälkeen. Maankäyttösopimusta edellyttävät asemakaavat tai asemakaavan muutokset on merkitty tähdellä (*). Kaavatyön nimen perässä kerrotaan siitä vastaavan henkilön sukunimi suluissa. Tarkat yhteystiedot löytyvät sivulta 22. Alustava suunnitelma vuorovaikutuksesta on merkitty joidenkin vuoden 2016 kaavatöiden kohdalle (esim. asukasilta tai työpaja). Myös kaavatöitä, joiden kohdalla ei ole erillistä mainintaa, pyritään esittelemään alueellisissa kaavatilaisuuksissa. Osallistumistavoista antaa lisätietoa vuorovaikutussuunnittelija Henrik Saari. Kaupunginvaltuusto on delegoinut muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen hyväksymisen tekniselle lautakunnalle. Kaavatyön aikataulusta saa parhaiten tietoa kyseisen kaavan laatijalta ja verkkosivuilta ASEMAKAAVOITUS Kyseessä on asemakaavan muutos, ellei selostuksessa ole muuta mainintaa. Asemakaavatöiden tavoitteet on kuvattu lyhyesti työn nimen jälkeen. Kerros- ja rivitalokohteet sekä muut niitä vastaavat kohteet 1 Asemantausta, Starkin alue (Sutinen) Teollisuusalueen asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on osoittaa alueelle asumista. (*) Etelä-Lahden ja radanvarren asukasilta 2 Asemantausta, Huovilankatu 7 9 (Mustakallio) Täydennysrakentamista palveluasumisen lisäämiseksi. (*) Etelä-Lahden ja radanvarren asukasilta 3 Hennala, Hennalan kasarmialue, kaavan 2. vaihe (Patrikainen) Varuskunta-alueen loppuosan muuttaminen asuin- ja työpaikkaalueeksi kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen. (*) ASUKASILTA KAAVARUNGOT A Koiskala, Tiiranmäki (Suokas, Silvast) Kaavarungon tavoitteena on ohjata vaiheittain tapahtuvaa asemakaavoitusta toteutuneen rakenteen, selvitysten, liikenneverkon ja muiden tarpeiden mukaisesti Hennala, Rykmentinkatu 36 ja 40 (Mustakallio) Teollisuusrakennusten suojeluarvon ja kaavamääräysten tarkistaminen. Alue on osoitettu asuin-, liike- ja toimistokäyttöön. (*) ASUKASILTA 5 Jalkaranta, Kankolankatu 8, Kankolan päiväkoti (Rissanen) Päiväkotikäytöstä poistuneen tontin muuttaminen asumiskäyttöön. Lahden läntisten osien asukasilta 6 Keski-Lahti, Loviisankatu 2 4, poliisitalo (Patrikainen) Poliisilaitoksen käytöstä poistuvien tonttien muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi. (*) Keskustan asukasilta 7 Keski-Lahti, Mannerheiminkatu 10 (Sutinen) Teollisuuskäytöstä poistuvan tontin muuttaminen asuinkäyttöön ottaen huomioon alueen suojeluarvot. (*) KESKUSTAN ASUKASILTA 8 Keski-Lahti, Rajakatu 7 (Rissanen) Asemakaavan tarkistaminen tontilla, jolla on kulttuurihistoriallisesti arvokkaat seurakuntarakennukset (*) KESKUSTAN ASUKASILTA 9 Keski-Lahti, Rautatienkatu 2, oikeustalo (Sutinen) Yleisten rakennusten tontin muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi. (*) KESKUSTAN ASUKASILTA 10 Kilpiäinen, Lehtiojantie 2 (Airas) Palvelutalojen korttelialueen täydennysrakentaminen. (*) Asukasilta 11 Kiveriö, Hirsimetsäntie 5 ja 7 (Airas) Pienteollisuustonttien muuttaminen asuinkäyttöön ottaen huomioon ympäröivä rakenne. (*) KIVERIÖN ASUKASILTA 12 Kiveriö, Hirsimetsäntie 10 (Patrikainen) Pienteollisuustontin muuttaminen asuinkäyttöön ottaen huomioon ympäröivä rakenne. (*) KIVERIÖN ASUKASILTA 13 Kiveriö, Kiveriönkatu (Airas) Kerrostalotontin lisärakentamisen mahdollistaminen. (*) KIVERIÖN ASUKASILTA 14 Möysä, Ahtialantie 9, vanha pelastusasema (Lehmuskoski) Asemakaavatyön jatkaminen korttelisuunnittelukilpailun voittajasuunnitelman perusteella. Alue muuttuu pääosin asuinkäyttöön. ASUKASILTA B Villähteen asemanseutu (Suokas) Kaavarungon tavoitteena on ohjata alueen monipuolista kehittämistä ja olla vaiheittain toteutettavan asemakaavoituksen pohjana. Nastolan asukasilta 15 Paavola, Onnelantie 2 ja 4 (Airas) Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden seurakuntarakennusten tontin muuttaminen asuinkäyttöön (*) KESKUSTAN ASUKASILTA 16 Pirttiharju, Sykekatu 6, 8, 10, 12, 14, 16, 18 (Airas) Kerrostalokorttelin täydentäminen. (*) Lahden läntisten osien asukasilta 17 Renkomäki, Lakkitehtaantien itäpuoli (Uronen) Pientaloalueen laajentaminen. Lahden läntisten osien asukasilta 18 Sopenkorpi, Mestarinkatu ja Sopenkorvenkatu 11 (Lehmuskoski) Teollisuustonttien muuttaminen työpaikka- ja asuinkäyttöön. (*) Sopenkorven työpaja 19 Sopenkorpi, Sopenkorvenkatu 2 (Lehmuskoski) Teollisuustontin muuttaminen asuinkäyttöön. (*) Sopenkorven työpaja 20 Sopenkorpi, Sopenkorvenkatu 4 (Lehmuskoski) Teollisuustontin muuttaminen asuinkäyttöön. (*) Sopenkorven työpaja 12 13

8 Kaavatyökohteet Sopenkorpi, Varikko, Varikonkadun pää (Lehmuskoski) Laaditaan asemakaava valtakunnallisesti arvokkaalle varikkoalueelle ja mahdollistetaan alueen kehittäminen asuinja toimitila-alueena. Asemakaava sisältää myös radan koillispuolella olevan talousrakennuksen alueen. (*) Sopenkorven työpaja Elinkeinoelämän kohteet ja kaupalliset palvelut 29 Kerinkallio, Ajokatu 65 ja 81 (Patrikainen) Teollisuus- ja liikerakennusten tonttien kehittäminen. (*) Etelä-Lahden ja radanvarren asukasilta VUODEN 2016 KAAVOITUSKOHTEET Kaavarungot Kerrostalo- ja rivitalokohteet sekä muut niitä vastaavat kohteet Omakotitalokohteet Elinkeinoelämän kohteet ja kaupalliset palvelut Julkisen rakentamisen kohteet Muut yksityiset asemakaavan muutosanomukset 0 1 km Maankäyttö ja aluehankkeet 2/16 Omakotitalokohteet 22 Ahtiala, Kanukkakatu 7 (Uronen) Verkostojen piirissä olevan suuren pientalotontin jakaminen omakotitalotonteiksi. 23 Jalkaranta, Sammalsuonkatu 15 17, Tapanilakodin alue (Lehmuskoski) Käytöstä poistuvan vanhainkodin alueen muuttaminen pääosin pientaloasumiseen ottaen huomioon alueella olevien rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo ja pohjavesi. Lahden läntisten osien asukasilta 24 Keski-Lahti, Humpulankatu 15 (Patrikainen) Päiväkotikäytöstä poistuvan tontin muuttaminen kaupunkipientalotonteiksi Keskustan asukasilta 25 Laune, Porvoonjoentie 8 (Rissanen) Ison pientalotontin jakaminen. Etelä-Lahden ja radanvarren asukasilta 26 Nikkilä, Ailinkatu 1 (Puusaari) Ison pientalotontin jakaminen. Etelä-Lahden ja radanvarren asukasilta 27 Nikkilä, Rengaskatu Metsä-Pekkalantie, Laakso-Nikkilä II (Mustakallio) Uuden omakoti- ja rivitaloasutuksen kaavoittaminen ottaen huomioon liikenne- ja palveluverkon tarpeet sekä melu-, maaperäja muut selvitystiedot. Etelä-Lahden ja radanvarren asukasilta 28 Renkomäki, Johtokatu 28, Tapsikadun pää (Peltonen) Suuren omakotitontin jakaminen ja tontinrajojen tarkistaminen Tapsikadun varressa. 30 Keski-Lahti, Alatori ja Vapaudenkatu (Sutinen) Uuden liike- ja toimistorakentamisen osoittaminen Vapaudenkadun varteen. Lisäksi Marolankadun maanpäällisen rakennusoikeuden siirtäminen Alatorille ja paikoitushallin ajoluiskan aluevarauksen tarkistaminen. KESKUSTAN ASUKASILTA 31 Keski-Lahti, Vapaudenkatu 24, Hansa (Sutinen) Mahdollistetaan aukion ja sen viereisen liikerakennuksen kehittäminen. (*) Kivimaa/Mukkula, Mukkulankatu 19, 21 ja 23, Isku (Mustakallio) Mahdollistetaan toimitilarakennuksen ja teollisuustonttien kehittäminen käyttötarkoituksen, pysäköinnin, liikennejärjestelyjen ja muiden toimintojen osalta. (*) ASUKASILTA 33 Kolava, Kolavankatu 9 (Puusaari) Teollisuustontin rajojen tarkistaminen. 34 Kolava, Kolavankatu 10 (Puusaari) Teollisuustontin rajojen tarkistaminen. 35 Möysä, Askonkatu 7 12, Asko II (Sutinen) Asemakaavan tarkistaminen alueen kokonaissuunnitelman ja osin jo tapahtuneen toiminnallisen muutoksen mukaisesti. (*) ASUKASILTA 36 Niemi, Laatikkotehtaankatu (Mustakallio) Osoitetaan kampusrakennusten välinen liikenneyhteys. POHJOINEN ASUKASILTA / NIEMEN ASUKASILTA 14 15

9 Kaavatyökohteet Kaavatyökohteet Niemi, Vuoripojankatu, Puukeskus (Karvinen-Jussilainen) Asemakaavan tarkistaminen pääosin jo toteutuneen liike- ja varastorakennuksen ja alueen kehittämistavoitteiden mukaisesti. (*) 38 Salpausselkä, Teivaan hotelli (Lehmuskoski) Kylpylähotellin toteuttamisen mahdollistaminen lisäämällä voimassa olevan asemakaavan mukaista rakennusoikeutta. Korttelialueen rajojen tarkistaminen ottaen huomioon alueen suojeluarvot ASUKASILTA 39 Sopenkorpi, Okeroistentie 1 (Peltonen) Liikerakennusten tontin kaavamääräysten tarkistaminen. (*) Julkisen rakentamisen kohteet 40 Keski-Lahti, Lahden yhteiskoulu (Patrikainen) Koulutoiminnan kehittämisen edellyttämän lisärakentamisen ja paikoitusratkaisun mahdollistaminen sekä katualueen tarkistaminen. (*) KESKUSTAN ASUKASILTA 41 Keski-Lahti, Kirkkokatu 4, Ristinkirkko (Patrikainen) Kirkon paikoitusalueen kehittäminen. KESKUSTAN ASUKASILTA 42 Kiveriö, Teinintie 4 (Rissanen) Yleisten rakennusten tontin ja puistoalueen rajausten, paikoituksen ja kaavamääräysten tarkistaminen. (*) Kiveriön asukasilta 43 Renkomäki, Orimattilankatu 93, Renkomäen koulu (Karvinen-Jussilainen) Uuden alueen asemakaavoittaminen Renkomäen koulun laajentamiseksi Etelä-Lahden ja radanvarren asukasilta 44 Renkomäki, Miekkiöntie 12 eteläpuoli (Silvast) Uuden aluelämpökeskuksen paikan asemakaavoittaminen ottaen huomioon maisemallisesti merkittävä sijainti. Muut yksityiset asemakaavan muutosanomukset Muutosten tavoitteena on mahdollistaa omakotitontin jakaminen, ajoyhteyden järjestäminen tai toteutuneen paikoitus- tai leikkialueen liittäminen tonttiin. 45 Jalkaranta, Kiikunkärjenkatu 11 (Kilpeläinen) 46 Kilpiäinen, Lantinkatu 5 (Uronen) 47 Kilpiäinen, Tervaskatu 6 (Keskinen) 48 Kivimaa, Mukkulankatu 11 (Uronen) 49 Kunnas, Lumikatu 20 (Peltonen) 50 Launeen K-Rauta ja muut suuret liikerakennusten korttelialueet (Karvinen-Jussilainen) Tavoitteena on tarkistaa korttelialueiden käyttötarkoitusmerkintää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Muutoksessa ei käsitellä rakennusoikeutta tai muita kaavamääräyksiä. 51 Myllypohja, Mehiläiskuja 3 (Puusaari) 52 Möysä, Suopursunkatu 5, 7 ja 9 (Uronen) 53 Nikkilä, Ajokatu 197, Sulonkuja 4 (Rissanen) 54 Nikkilä, Sokeritopankatu 29 (Kilpeläinen) 55 Pirttiharju, Peisalankatu 19 (Keskinen) 56 Renkomäki, Kuusipuunkatu 13 (Kilpeläinen) 57 Renkomäki, Mustatiaisenkatu 24 ja Kuusiniitynkatu 62 (Lehmuskoski) Renkomäki, Renkomäenväylä (Lehmuskoski) Sopenkorpi, Varikonkatu 16 (Lehmuskoski) Tutkitaan valtakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen liittyvän saunarakennuksen käyttötarkoituksen muutosta mahdollisesti Varikon alueen kaavoituksen yhteydessä. Koiskalan, Nastolan, Villähteen ja Uudenkylän kohteet Entisen Nastolan alueen vuoden 2016 kaavoituskohteet on esitetty tässä kaavoituskatsauksessa omana ryhmänään. 60 Villähde, Sepänkuja 1, V108 (Puusaari) Tarkistetaan kerrostalokorttelin kerroslukua. Nastolan asukasilta 61 Nastolan kirkonkylä, Pappila, N089 (Puusaari) Tavoitteena on jakaa suuri tontti. Nastolan asukasilta 62 Nastolan kirkonkylä, Turpeensalmi, N075 (Airas, Silvast) Selvitetään mahdollisuutta osoittaa alueelle pientaloasutusta Nastolan asukasilta 63 Villähde, Lehtistenmäki, V106 (Rissanen) Osittain rakennetun alueen asemakaavan tarkistaminen ja asemakaavoittaminen Villähteen asemanseudun kaavarungon perusteella Nastolan asukasilta 64 Koiskala, Lämpökeskus, V113 (Puusaari) Alueellisen lämpövoimalaitoksen sijainnin ja määräysten tarkentaminen. Nastolan asukasilta 65 Uusikylä, Rakokiven liikekeskus, U067 (Mustakallio) Tavoitteena on kehittää liikekeskuksen liikenneverkkoa ja mahdollistaa lisärakentaminen. Nastolan asukasilta 66 Villähde, Villähteen koulu, V103 (Patrikainen) Tavoitteena on tarkistaa koulun tontin kaavamääräyksiä ja mahdollistaa uuden katuliittymän rakentaminen koululle. Nastolan asukasilta Hyväksymisvaiheessa olevat merkittävät asemakaavakohteet Keski-Lahti, Rauhankatu 2 (Airas) Teollisuusrakennusten korttelialueen tontin muuttaminen asuinkäyttöön viereisten tonttien mukaisesti. Kaavaehdotus oli nähtävillä tammihelmikuussa Keski-Lahti, Rautatienkatu 18 (Mustakallio) Täydennysrakentamisen mahdollistaminen tontilla, jolla on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Kaavaehdotus oli nähtävillä tammi-helmikuussa (*) Keski-Lahti, Matkakeskuksen länsiosa (Sutinen) Uuden toimitilan ja asumisen osoittaminen alueelle sekä rautatieaseman ympäristön kaavoittaminen. Kaavaehdotus oli nähtävillä tammi-helmikuussa (*) Mukkula, Mukkulan matkailualue (Mustakallio) Mukkulan leirintäalueen kehittäminen monipuoliseksi matkailupalvelujen korttelialueeksi. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Mukkulan kartanon ympäristön kaavan tarkistaminen. Kaavaehdotus oli nähtävillä tammi-helmikuussa Kerros- ja rivitalokohteet sekä muut niitä vastaavat kohteet Keski-Lahti, Oikokatu 1 (*) Keski-Lahti, Rautatienkatu 19 ja 21, Keskustalo (*) Keski-Lahti, Svinhufvudinkatu 7, 9, 11 (*) Möysä, Ahtialantie 35, entinen Teboilin tontti Nastola, Nastolan seisake, N086 Pesäkallio, Puhelinkatu 2 (*) Omakotitalokohteet Järvenpää, Siivolankatu 11 ja 13 (*) Kytölä, Kytölänmäki III Renkomäki, Lakkitehtaantie 2 ja ympäristö (*) Villähde, Valometsän alue, V085 Villähde, Vanhankartanontien lähivirkistysalue, V107 Viuha, Sipurantie 70 Ämmälä, Kaukasenkadun eteläpuoli Elinkeinoelämän kohteet ja kaupalliset palvelut Keski-Lahti, Hollolankatu 4 (*) Keski-Lahti/Paavola, Askonkatu 13, Valimonkatu 2 Villähde, Kortteli 34, tontit 1 ja 2, V109 Julkisen rakentamisen kohteet Kärpänen, Kärpäsen koulun tontti Laune, Tapparakatu 15, Launeen päiväkoti Pirttiharju, Riihelänpolku Muut yksityiset asemakaavan muutosanomukset Jalkaranta, Monontie 6 Jokimaa, Kyläkunnantie 1 Kytölä, Veijalaisentie Kerros- ja rivitalokohteet sekä muut niitä vastaavat kohteet Keski-Lahti, Aleksanterinkatu 17, Mononen (*) Kiveriö, Teinintie 4 (*) Villähde, Laulurastaantien puisto, V110 Nastolan kirkonkylä, Kukkastentien risteysalue, N085 Omakotitalokohteet Jalkaranta, Tapanilan pientaloalue Kerinkallio, Ämmälänkatu 10 Koiskala, Tiiranmäki, V101 Kunnas, Alakunnaankatu Elinkeinoelämän kohteet ja kaupalliset palvelut Jokimaa, Helsingintien länsipuolen teollisuus- ja asuinalue Julkisen rakentamisen kohteet Ahtiala, Sepänniemen kaavoittamaton ranta Möysä, Ilmarisentie 1, Joutjärven kirkon paikoitusalue Myllypohja, Voimakatu 14 Pirttiharju, Matkamiehenkadun jalankulku- ja pyöräilyväylä Muut yksityiset asemakaavan muutosanomukset Myllypohja, Aronkatu 4 Nikkilä, Tasangontie

10 Rakennus- ja työkohteet 2016 Rakennus- ja työkohteet 2016 Metsänhoitotyöt Puistotyöt Rakennus- ja työkohteet 2016 Seuraava listaus sisältää Lahden kaupungin, Lahti Energian ja Lahti Aquan vuoden 2016 rakennus- ja kunnostuskohteet. Töiden arvioidut rakentamiskuukaudet on merkitty sulkuihin. Työkohteiden sijainnit on esitetty kartalla. PANU-palvelukeskuksen numero vastaa ympäri vuorokauden katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hoitoon liittyviin kysymyksiin: p Puistojen ja viheralueiden rakentaminen ja saneeraus 1 Launeen keskuspuiston hulevesirakentaminen alueen sadevesien viivyttämiseksi (5 6) 2 Tiilimäenpuiston rakentaminen jatkuu (5 6) 3 Ruopan- ja Ilinanpuiston rakentaminen jatkuu (6, 8 9) 4 Rakokiven viheralueiden kunnostus jatkuu (5 6) 5 Kyynärä II, viheralueiden rakentaminen uudella omakotialueella (9 10) 6 Mukkulan tapahtumapuiston rakentaminen leirintäalueen niemeen (5 6) 7 Onninpuiston rakentaminen Liipolan monitoimitalon yhteyteen (5 6) Leikkialueet 8 Kangasvuokon leikkialueen rakentaminen uudelle asuinalueelle (9 10) 9 Perhepuiston kalusteiden uusiminen (4, 9 10) 10 Riekonpuiston leikkialueen kunnostus (5 7) 11 Sairaalapuiston leikkialueen kunnostus (6 7) 12 Ilvessuonpuiston leikkialueen kunnostus (5 7) 13 Nastolan viheralueiden kalusteiden uusiminen sekä ulkokuntoiluvälineitä Villähteelle (7 8) 14 Lehtolanpuiston huonokuntoisen leikkialueen poistaminen ja muutos viheralueeksi (7 9) 15 Paakkolanmäen huonokuntoisen leikkialueen poistaminen ja muutos viheralueeksi (7 9) Muut kohteet 16 Hautausmaa-alueiden kunnostusta sankarihaudoilla ja Hennalan hauta-alueella (6 7) 17 Mukkulan frisbeeradan laajennus kolmen uuden väylän verran (5 6) 18 Liikuntaviheralueiden kunnostuksia mm. Kisapuiston ympäristössä (8 9) 19 Luontoreittien rakenteiden kunnostuksia Porvoonjoen ja Mukkulan maisemapoluilla (4 5, 9 10) kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala p Helsingintie 21 Nastolantie 22 Kiveriö 23 Soltti 24 Kilpiäinen 25 Jokimaa 26 Selkätie 27 Tapanila 28 Karistonkatu 29 Posteljooninkatu 30 Kankola/Monontie 31 Kiiskilänmäki 32 Koivukumpu 33 Ruola 34 Renkomäki 35 Huuhkajantie vs. metsäpäällikkö Markus Niemelä p Satamat 36 Niemen sataman yleissuunnitelman toteuttamisen aloitus (4 10) 37 Matkustajasataman rantarakenteiden peruskorjausta (4 10) 38 Teivaan sataman CD-laiturin purkaminen rakennuttajapäällikkö Mika Lastikka p Liikunta-alueet 39 Kankolan tenniskenttien peruskorjaus (6 8) 40 Villähteen Kukkasen laiturin uusiminen (4 10) rakennuttajapäällikkö Mika Lastikka p Vuonna 2016 kunnostetaan luontoreittejä Porvoonjoen ja Mukkulan maisemapoluilla. Kadut Katujen rakentaminen 41 Suoniitynkatu, uuden asuinalueen rakentaminen (5 9) 42 Savikuja, uuden asuinkadun rakentaminen (2 5) 43 Vappulanmetsä, uuden asuinalueen rakentaminen (1 5) 44 Hähniemi, uuden asuinalueen rakentaminen (5 10) 45 Lepinkäisenkatu, uuden asuinalueen rakentaminen (2 6) 46 Simolanmutka, kiertoliittymän rakentaminen (6 10) Katujen saneeraus 47 Aleksanterinkatu, pääkadun perusparannus (4 12) 48 Soratie, kadun perusparannus (5 12) 49 Patomäki, asuinalueen katujen perusparannus (5 10) 50 Salpausselänkatu, kokoojakadun perusparannus (5 10) Liikenneturvallisuuden parantaminen 51 Moisionkadun liikennejärjestelyt (5 10) 52 Ruoriniemenkadun liikennejärjestelyt (5 10) 53 Lähteenpolku, uuden alikulkukäytävän rakentaminen (5 10) 54 Ylätien liikennejärjestelyt (5 10) 55 Koiskalantie, uuden kevyenliikenteen reitin rakentaminen (2 10) Katujen päällystäminen (5 10) 56 Helmikinkatu, asuinkadun viimeistelytyöt 57 Kaarlaaksonkatu, asuinkadun viimeistelytyöt 58 Railinkatu, asuinkadun viimeistelytyöt 59 Kankaanpäänkatu (Kuusikkorinteenkatu Selännekatu), kokoojakadun viimeistelytyöt 60 Yläportinkatu, asuinkadun viimeistelytyöt 61 Neulasenmäki, asuinalueen viimeistelytyöt 62 Heikinpellontie, asuinalueen viimeistelytyöt 63 Paasikivenkatu, kokoojakadun pintarakenteiden uusiminen 64 Kiehuvan alue, asuinalueen katujen viimeistelytyöt 65 Yhteiskouluntie, asuinalueen katujen viimeistelytyöt 66 Hepolan alue, asuinalueen katujen viimeistelytyöt 18 19

11 0 1 km Maankäyttö ja aluehankkeet 2/16 Muu katurakentaminen 67 Joutjoen putkisiltojen uusiminen (4 10) 68 Pallaksenpuisto, rantarakenteiden kunnostus ja kevyenliikenteen sillan rakentaminen. (2 5) rakennuttajapäällikkö Mika Lastikka p Ulkovalaistus Valaistuksen rakentaminen seuraa sähköverkon ja kadunrakennuksen työohjelmien aikataulua. Uudisrakennuskohteet 69 Vappulanmetsän asuntoalue 70 Koiskalantie 71 Hähniemen asuntoalue 72 Kiehuvan asuntoalue 73 Uudenkylän asuntoalue (Hedelmätien ympäristö) 74 Uudenpellonkatu 75 Purolaakso 76 Neulaskatu 77 Kaarlaaksonkatu 78 Alaniityn asuntoalue, Suoniitynkatu ymp. 79 Myllypohjan asuntoalue, Savikuja 80 Lepinkäisenkatu 81 Mukkulan matkailualue 82 Aleksanterinkatu 83 Tapparakadun alikulku (Lähteenpolku) Valaistusuusinnat 84 Pekkalantie 85 Ylätie 86 Patomäen asuntoalue 87 Radanvarsipolku ja Karirannankuja 88 Pyhätön (Pitkäkatu ymp.) 89 Rautellinkatu ja Kannaksenkatu 90 Katajakatu ja Kivimäentie ymp. verkkopäällikkö Antti Rautiainen p (LE Sähköverkko Oy) Vesihuoltoverkostot Uudisrakennuskohteet 91 Lepinkäisenkatu Riihelänkatu (5 9) 92 Kariniemen varayhteys (2 4) 93 Tapparakatu (6 9) 94 Tarolankatu (4 5) 95 Kujalan vesijohto (5 6) 96 Savikuja (2 6) 97 Suoniitynkatu (3 6) 98 Hähniemi (2 6) 99 Vappulanmetsä (1 6) Saneerauskohteet 100 Patomäki (4 11) 101 Kytölänkadun runkoviemäri (6 9) suunnittelupäällikkö Markku Heikkonen p (Lahti Aqua Oy) Rakennukset 102 Ahtialan alakoulun ja pihan muutostyöt (1 8) 103 Hiihtomuseon sisäpuoliset korjaukset (3 8) 104 Jalkarannan monitoimitalo, jälkityöt ja tekonurmikenttä (1 8) 105 Jalkarannan sairaalan muutostyöt (1 5) 106 Kaupunginsairaalan uudistaminen, vaihe 1 (1 12) 107 Lahden uimahallin betonirakenteiden korjaus (1 8) 108 Liipolan monitoimitalo, jälkityöt ja tekonurmikenttä (1 8) 109 Länsiharjun koulun perusparannus (9 12) 110 Mukkulan koulun sisäilmakorjaukset (6 8) 111 Rakokiven koulun uudisrakennus (9 12) 112 Urheilukeskus, latureitit, lumetusjärjestelmä, sähkötekniikka (4 11) 113 Villähteen koulun laajennus (1 8) rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä p

12 Yhteystiedot Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö ja aluehankkeet BW Tower, Askonkatu 2, Lahti p. (03) Tonttitoimisto p / Kartta- ja asiakirjatilaukset asiakaspalvelu.maankaytto@lahti.fi p kaupunkisuunnittelun henkilökunta Karvinen-Jussilainen, Anne kaupunginarkkitehti p Airas, Päivi kaavoitusarkkitehti p Keskinen, Rea asemakaavavalmistelija p Kilpeläinen, Kyllikki asemakaavavalmistelija p Lehmuskoski, Markus kaavoitusarkkitehti p Mustakallio, Marja kaavoitusarkkitehti p Palomäki, Johanna yleiskaava-arkkitehti p Parjanen, Veikko suunnitteluavustaja p Patrikainen, Armi kaavoitusarkkitehti p Peltonen, Petri suunnitteluinsinööri p Puusaari, Riina suunnitteluinsinööri p Rissanen, Theodora kaavoitusarkkitehti p Saari, Henrik vuorovaikutussuunnittelija p Seppälä, Helena suunnitteluinsinööri p Silvast, Maria maisema-arkkitehti p Suokas, Sanna yleiskaavoittaja p Sutinen, Kimmo asemakaava-arkkitehti p Tikkala, Jaakko suunnitteluinsinööri p Turunen, Terttu suunnitteluavustaja p Uronen, Carita suunnitteluinsinööri p Jakonen, Pirkko-Leena projektipäällikkö p Niskanen, Riitta M. projektipäällikkö, keskustahankkeet p Poikkeamisluvat asemakaava-alueella: Anne-Karvinen Jussilainen, p Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamisluvat asemakaava-alueen ulkopuolella ja ranta-asemakaava-alueilla: Sanna Suokas, p Sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@lahti.fi Kaava-asiat verkossa osoitteessa

13 Lisää verkossa Tutustu kaavoitukseen ja seuraa kaavakohteiden etenemistä. Lahti.fi/kaavoitus LahtiUudistuu.fi Tulevaisuuden Lahtea suunnitellaan ja rakennetaan nyt. LahtiUudistuu.fi-sivulla voit seurata ja kommentoida ajankohtaisia hankkeita. Ydinkeskusta Hennala Niemi Radanvarsi Ranta-Kartano Tekninen ja ympäristötoimiala sosiaalisessa mediassa Panu-palvelunumero Kunnossapidon PANU-palvelunumero palvelee ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Numerossa vastataan katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hoitoon liittyviin kysymyksiin. Anna palautetta! epalaute-järjestelmä ohjaa palautteesi oikealle henkilölle. 24 Lahden kaupungin kaavoituskatsaus