Helsingissä 22 päivänä lokakuuta Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Budjettineuvos Panu Kukkonen

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan komission 14 päivänä syyskuuta 2015 tekemä ehdotus neuvoston asetukseksi perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2015 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Budjettineuvos Panu Kukkonen

2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO EU/2015/ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUS NEUVOSTON ASETUKSEKSI PERINTEISTEN, ALV- JA BKTL-PERUSTEISTEN OMIEN VAROJEN KÄYTTÖÖN ASETTAMISESSA SOVELLETTAVISTA MENETELMISTÄ JA MENETTELYSTÄ SEKÄ KÄTEISVARO- JEN SAAMISEKSI TOTEUTETTAVISTA TOIMENPITEISTÄ ANNETUN ASETUKSEN (EU, EURATOM) N:O 609/2014 MUUTTAMISESTA 1 Yleistä Komissio antoi 14 päivänä syyskuuta 2015 ehdotuksen neuvoston asetukseksi perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta (COM (2015) 447 final). Omia varoja koskeva lainsäädäntöpaketti koostuu Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetusta päätöksestä 2014/335/EU, Euratom, jäljempänä omia varoja koskeva päätös, täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevasta asetuksesta (EU, Euratom) N:o 608/2014 sekä perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetusta asetuksesta (EU, Euratom) N:o 609/2014. Omia varoja koskeva päätös on keskeinen säädös, sillä siinä vahvistetaan järjestelmän tärkeimmät osat, kuten luettelo omista varoista sekä maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät (eli unionin talousarvion suuruusluokka). Omia varoja koskevaan järjestelmään sovellettavat täytäntöönpanotoimenpiteet perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, kahteen artiklaan: Täytäntöönpanotoimenpiteistä annettu uusi asetus (EU, Euratom) N:o 608/2014 perustuu SEUT -sopimuksen 311 artiklan 4 kohtaan (joka otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksella). Asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014 on asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 uudelleenlaadittu toisinto ja perustuu SEUT-sopimuksen 322 artiklan 2 kohtaan. Siinä vahvistetaan perinteisten omien varojen käyttöön asettamista koskevat säännöt sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavat toimenpiteet. Asetuksessa säädetään käytännön järjestelyistä, jotka koskevat perinteisten omien varojen vahvistamista, perustana olevien asiakirjojen säilyttämistä, hallinnollista yhteistyötä, BKTL -perusteisiin omiin varoihin sovellettavaa kerrointa, omien varojen kirjanpitoa, käyttöönasettamisajankohtia ja mukautuksia, käteisvarojen hallintaa sekä määriä, joita ei saada perittyä. Kumpikin asetus tulee voimaan samana päivänä kuin päätös 2014/335/EU, Euratom, kunhan kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kyseisen päätöksen valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti. Säädöspakettia sovelletaan takautuvasti 1. päivästä tammikuuta Kun omia varoja koskeva lainsäädäntöpaketti hyväksyttiin, neuvosto ja komissio sopivat yhteisestä lausumasta, joka liitettiin 26. toukokuuta 2014 pidetyn neuvoston kokouksen pöytäkirjaan. Siinä komissio sitoutui tekemään asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklaa koskevan ehdotuksen, jonka tarkoituksena on tarkistaa myöhässä käyttöön asetetuista määristä perittävän koron laskentamenetelmää. Ehdotuksessa käsitellään myös ALV- ja BKTLperusteisten omien varojen vuotuista mukauttamista koskevaa menettelyä. 2

3 Lisäksi nykyisiin järjestelyihin ehdotetaan eräitä muita, lähinnä teknisiä selvennyksiä ja parannuksia. Ne koskevat omien varojen kirjanpitoa, komission kassavarojen hallinnointia ensimmäisellä vuosipuoliskolla, komission (Eurostatin) suorittamaa BKTL-tietojen arviointia, rikostutkinnan vaikutusta perinteisten omien varojen vahvistamiseen ja käyttöön asettamiseen sekä sellaisten perinteisten omien varojen määrien ilmoittamista, joita ei saada perittyä. 2 Esityksen pääasiallinen sisältö 2.1 Komission nimissä omia varoja varten avatut tilit (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artikla) Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on avattava omia varoja varten tili komission nimissä jäsenvaltion valtiovarainhallinnossa tai nimettävä tätä varten laitos. Käytännössä kaikki jäsenvaltiot, jotka eivät ole avanneet tiliä valtiovarainhallinnossa, ovat nimenneet keskuspankkinsa. Asetuksen 9 artikla olisi sen vuoksi muutettava vastaamaan tätä käytäntöä täsmentämällä, että jäsenvaltio voi nimetä valtiovarainhallinnon lisäksi ainoastaan keskuspankin. Näin voidaan lisäksi estää se, että liikepankeissa avatuilla komission tileillä oleviin omiin varoihin liittyvät mahdolliset taloudelliset riskit vaikuttavat EU:n talousarvioon. Näiltä em. tileiltä ei saisi periä maksuja, eikä tileille myöskään saisi laskea (positiivista eikä negatiivista) korkoa. Tällä säännöksellä pyritään suojaamaan EU:n talousarviota tappioilta. Maksujen tai negatiivisen koron periminen joiltakin komission tileiltä johtaisi myös jäsenvaltioiden eriarvoiseen kohteluun, sillä yhteisvastuun ja EU:n talousarvion yhteisrahoituksen periaatteiden mukaisesti muiden jäsenvaltioiden olisi korvattava menetetyt tulot BKTLperusteisilla omilla varoilla. Sen vuoksi ehdotetaan, että asianomaisen jäsenvaltion olisi korvattava asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan mukaisesti komission nimissä omia varoja varten avattuun tiliin sovellettavat maksut tai negatiivinen korko EU:n talousarvioon. Oikeusvarmuuden vuoksi olisi selvennettävä, että 9 artiklassa tarkoitettuja komission omien varojen tilejä voidaan veloittaa vain komission määräyksestä silloin kun tiettynä päivänä erääntyvä omien varojen nettomäärä on negatiivinen (eli jäsenvaltion on määrä saada varoja). 2.2 ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen kuukausittaisten kahdestoistaosien aikaistaminen (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 3 kohta) Maataloustukirahastosta suoritettavat maksut painottuvat vuoden alkukuukausiin, minkä lisäksi olisi maksettava myös Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) menoja. Tästä syystä alkuvuoden kuukausittaiset maksut ovat muuta vuotta suurempia. Komissio voi voimassaolevan säädöksen perusteella pyytää kahta kahdestoistaosaa vuoden alkukuukausina (=kahden kuukauden maksut). Komission mukaan tämä ei ole kuitenkaan riittänyt kassavarojen väliaikaisen vajauksen kattamiseen. Sen vuoksi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana olisi tarvittaessa voitava aikaistaa kolme kahdestoistaosaa, jota voitaisiin käyttää myös ERIrahastojen menojen maksamiseen. Tämä lisäjousto auttaisi komissiota täyttämään maksuihin liittyvät lakisääteiset velvoitteet. 2.3 ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen vuotuisten mukautusten yksinkertaistaminen (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 4 7 kohta) Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuonna n vuotta n 1 ja aiempia vuosia koskevat ALV- ja BKTL-tiedot asetuksen (EY, Euratom) N:o 1553/89 7 artiklan 1 kohdan sekä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1287/ artiklan 2 kohdan mukaisesti. Komissio laskee niiden 3

4 pohjalta ALV- ja BKTL-tietojen mukautukset, joiden tarkat lopulliset määrät ilmoitetaan jäsenvaltioille virallisesti vuoden n + 1 tammikuussa. Nämä mukautukset tarkoittavat sitä, että jäsenvaltiot tarkistavat ALV- ja BKTL-arvionsa. Mukautukset vaikuttavat jäsenvaltioiden EUmaksuja kasvattavasti tai alentavasti riippuen siitä, miten jäsenvaltion BKTL ja ALV ovat kehittyneet aiempiin arvioihin verrattuna. Samalla komissio esittää laskelman, jossa mukautusten yhteenlaskettu määrä jaetaan jäsenvaltioiden kesken sen mukaan, mikä on kunkin osuus kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta (ns. BKTL-kerroin) vuoden n + 1 talousarviossa. Mukautusten vaikutus jaettaisiin jäsenvaltioiden kesken automaattisesti ja välittömästi, eikä sitä varten olisi komission ehdotuksen mukaan enää tarpeen antaa erillistä lisätalousarviota. Tämä merkitsee huomattavaa yksinkertaistusta nykyjärjestelmään verrattuna. Edellä mainittujen mukautusten ja komission laskeman yhteenlasketun määrän osuuden erotus kirjataan omien varojen tilille vuoden n + 1 kesäkuun ensimmäisenä työpäivänä. Koska ehdotetussa menettelyssä jäsenvaltioille ilmoitettaisiin asiasta hyvissä ajoin, ei enää tarvittaisi erityissääntöjä poikkeuksellisten suurten määrien varalle. 2.4 Tiettyä varainhoitovuotta seuraavana neljäntenä vuonna päättyvän BKTL-tietojen muutoksia koskevan ilmoitusvelvollisuuden jatkaminen (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 7 kohta) Jotta BKTL-komitea ehtii varmistaa ja vahvistaa vuotta n koskevat BKTL-tiedot, asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 7 kohdan mukaista vanhentumisaikaa ehdotetaan pidennettäväksi syyskuun 30. päivästä marraskuun 30. päivään vuonna n + 4. Vastaavasti asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklassa säädettyä vähimmäisaikaa, jota sovelletaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1287/ artiklassa tarkoitettuihin tilastollisiin menetelmiin ja perusteisiin liittyvien, perustana olevien asiakirjojen säilyttämiseen, pidennettäisiin myös syyskuun 30. päivästä marraskuun 30. päivään vuonna n Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan rakenteen yksinkertaistaminen Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artikla käsittää tällä hetkellä 9 kohtaa ja yli 20 alakohtaa. Artiklan luettavuutta ehdotetaan parannettavaksi jakamalla se kolmeksi erilliseksi artiklaksi, joista jokaiseen lisätään otsikko. Lisäksi kohdat mahdollisuuksien mukaan numeroidaan. 2.6 Korkokanta (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artikla) Asetuksen 12 artiklassa säädetään tällä hetkellä peruskorosta (EKP:n tai euroalueen ulkopuolisen maan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko), kiinteästä 2 prosenttiyksikön vuotuisesta korotuksesta sekä vaihtelevasta 0,25 prosenttiyksikön korotuksesta kutakin viivästyskuukautta kohden. Korkoa sovelletaan niissä tapauksissa, kun omia varoja koskevat maksut ovat viivästyneet. Sitä sovelletaan koko viivästyksen ajalta. Koska komissio ei voi tavanomaisen talousarvion toteutuksen kuluessa nostaa tileiltä kirjattuja saamisia suurempia määriä, omien varojen ajantasainen maksaminen on elintärkeää. Nykyjärjestelmä on olennaisesti vaikuttanut siihen, että talousarvion toteuttamiseen tarvittavat omat varat ovat käytettävissä ajallaan ja täysimääräisesti. Myös korkokantaa koskevien tarkistettujen sääntöjen olisi edistettävä tätä tavoitetta. Lisäksi sääntöjen olisi oltava yhdenmukaiset, jotta voidaan varmistaa selkeys ja oikeusvarmuus. 4

5 Järjestelmän sujuvan toiminnan eli omien varojen oikea-aikaisen ja täysimääräisen maksamisen varmistamiseksi kiinteä korotus olisi nostettava 2 prosentista 3,5 prosenttiyksikköön. Näin voidaan varmistaa, että omien varojen maksamista ei lykätä silloin kun jälleenrahoituskustannukset rahoitusmarkkinoilla olisivat maksettavaa viivästyskorkoa pienemmät. Ehdotuksella olisi erityisesti estettävä (lyhyet) viiveet jäsenvaltioiden talousarviosta maksettavien ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen kuukausittaisten kahdestoistaosien käyttöön asettamisessa. Kyseiset varat muodostavat tällä hetkellä yli 80 prosenttia kaikista EU:n talousarvion tuloista. Toisaalta nykysäännöt saattavat johtaa hyvin suuriin korkokantoihin silloin kun maksut viivästyvät huomattavasti. Sen vuoksi peruskorkoon tehtävä vuotuinen korotus olisi rajoitettava enintään 20 prosenttiyksikköön, koska korotettua korkokantaa sovelletaan koko viivästyksen ajalta. Tämän rajoituksen avulla varmistetaan oikeasuhteisuus, sillä korkokantaa ei enää koroteta sen jälkeen kun maksu on viivästynyt 5,5 vuotta. Tämän muutoksen avulla on tarkoitus puuttua eräiden jäsenvaltioiden esittämään huoleen siitä, että korot ovat joissakin yksittäistapauksissa olleet hyvin suuret, kun perinteisten omien varojen maksaminen on viivästynyt huomattavasti. Viiden viime vuoden aikana perittyjä korkomääriä koskevien tietojen perusteella 20 prosenttiyksikön enimmäisraja vähentäisi jäsenvaltioille maksettaviksi tulevien korkojen määrää yli 30 prosenttia. Uusia sääntöjä sovelletaan sellaisiin omien varojen määriin, jotka erääntyvät ehdotetun asetuksen voimaantulon jälkeen. Siirtymäkauden sujuvuuden varmistamiseksi enimmäiskorkokannan rajoittamista on tarkoitus soveltaa myös silloin kun omien varojen määrä on tullut komission tai jäsenvaltioiden tietoon vasta ehdotetun asetuksen voimaantulon jälkeen. 2.7 Mahdollisuus vapauttaa jäsenvaltiot taloudellisesta vastuusta silloin kun tullivelan tileihin kirjaamista tai tiedoksi antamista on lykätty, jotta ei aiheutettaisi vahinkoa rikostutkinnalle (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 2 kohta) Komissio ehdottaa uutta säännöstä, jonka mukaisesti jäsenvaltiot voidaan vapauttaa taloudellisesta vastuusta sellaisten perinteisten omien varojen määrien osalta, joita ei voida periä sen takia, että tullivelan tiedoksi antamista on lykätty sen vuoksi, että ei aiheutettaisi vahinkoa rikostutkinnalle ja petosten torjunnalle. Voidakseen todeta, että kyseisiä määriä ei voida periä kyseisestä jäsenvaltiosta riippumattomista muista syistä, komission olisi erityisesti tarkistettava, oliko rikostutkinta perusteltu sekä EU:n että jäsenvaltion taloudellisten etujen suojaamiseksi ja toteutettiinko se huolellisesti, johtuiko omien varojen menettäminen puhtaasti rikostutkinnan aiheuttamasta viivästyneestä tiedoksi antamisesta tai tileihin kirjaamisesta, sekä sovellettiinko kansallisiin tulleihin ja veroihin suotuisampaa kohtelua kuin perinteisiin omiin varoihin. 2.8 Sellaisia määriä, joita ei saada perittyä, koskevaan selvitykseen sovellettavan kynnysarvon korottaminen (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 3 kohta) Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle selvitys tapauksista, joissa sellaisten perinteisten omien varojen määrä, jotka on vahvistettu tai katsottu sellaisiksi, ettei niitä voida periä, on yli euroa. Ehdotuksessa esitetään tämän kynnysarvon korottamista euroon jäsenvaltioiden ja komission hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. 5

6 2.9 Ainoastaan lainan maksun häiriintyessä sovellettavaa poikkeuksellista käteisvarojen hoitoa koskeva selvennys (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 3 kohta) Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen eräät aiemmin neuvoston antamat asetukset ja päätökset kuuluvat nyt Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteiseen toimivaltaan riippuen takausten tai lainojen perusteena olevista toimivaltuuksista. Näitä ovat esimerkiksi Euroopan investointipankin (EIP) päätökset, jotka koskevat EIP:n ulkoisiin valtuuksiin perustuvia, EU:n takuun kattamia rahoitustoimia, tai kolmansille maille myönnettävä makrotaloudellinen apu (niihin sovelletaan kuitenkin ensisijaisesti ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettua takuurahastoa). Tämän säännöksen soveltamisalaa ei ole tarkoitus laajentaa, mutta olisi selvennettävä, että se kattaa samat säädökset kuin alkuperäisessä muodossaan Asetuksen voimaantulo Asetus tulee voimaan samana päivänä kuin omia varoja koskeva päätös, kunhan kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kyseisen päätöksen valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti. Säädöspakettia sovelletaan takautuvasti 1. päivästä tammikuuta Ehdotuksen oikeusperusta sekä suhde toissijaisuusperiaatteeseen Komissio perustaa ehdotuksensa SEUT-sopimuksen 322 artiklan 2 kohtaan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä Euratom-sopimus, 106 a artiklaan. Edellä mainitun SEUT-sopimuksen määräyksen mukaan neuvosto vahvistaa komission ehdotuksesta sekä Euroopan parlamenttia ja tilintarkastustuomioistuinta kuultuaan ne yksityiskohtaiset säännöt ja menettelyn, joita noudattaen unionin omia varoja koskevan sääntelyn mukaiset talousarvioon otetut tulot annetaan komission käyttöön, sekä määrittelee ne toimenpiteet, joita tarvittaessa sovelletaan käteisvarojen saamiseksi. Euratom-sopimuksen 106 a artiklan mukaan SEUT-sopimuksen 322 artiklaa sovelletaan tähän sopimukseen. Edellä mainitut sopimusmääräykset ovat olleet myös muutettavan säädöksen oikeusperustana. Suomi pitää ehdotettua oikeusperustaa asianmukaisena. Toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta aloilla, joilla unionilla on yksinomainen toimivalta. Niitä ovat erityisesti SEUT 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut politiikanalat. Lisäksi vain unioni voi antaa säädöksiä perussopimusten toimielinjärjestelmää ja varainhoitoa koskevien määräysten nojalla, joihin myös unionin omia varoja koskevat määräykset kuuluvat. 4 Ehdotuksen vaikutukset 4.1 Vaikutus Suomen lainsäädäntöön Ehdotuksella ei ole välittömiä lainsäädännöllisiä vaikutuksia. Asetus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä Suomessa. 4.2 Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella ei arvioida olevan välittömiä merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Euroopan unionin yleisen talousarvion kannalta ehdotuksella ei ole myöskään välittömiä vaikutuksia. Ehdotuksella ei ole välittömiä vaikutuksia jäsenvaltioiden Euroopan unionille tilittämien omien varojen kokonaismäärään. 6

7 ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen vuotuisten mukautusten yksinkertaistaminen muuttaa maksujen ajoitusta sekä maksujen että saamisten osalta siirtäen mukautukset seuraavalle vuodelle (vuodelle n+1). Komissio laskee jäsenvaltioilta saamiensa tietojensa pohjalta mukautukset ilmoittaen lopulliset määrät jäsenvaltioille vuoden n+1 tammikuussa. Samalla komissio jakaa mukautusten yhteenlasketun kokonaismäärän jäsenvaltioiden kesken sen mukaan, mikä on kunkin osuus kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta vuoden n+1 talousarviossa. Tätä varten ei ole enää tarpeen antaa erillistä EU:n lisätalousarviota. Ehdotus yksinkertaistaa ja parantaa järjestelmän ennustettavuutta kansallisen talousarvion suunnittelun näkökulmasta. Ehdotuksen korkoja koskevat muutokset tarkoittaisivat sitä, että jos jäsenvaltio ei suorittaisi omia varoja unionille määräaikaan mennessä, jäsenvaltion tulisi maksaa korkoa myöhästyneelle suoritukselle. Ehdotuksen mukaan peruskoron päälle tuleva kiinteä korotus nousisi 2 prosenttiyksiköstä 3,5 prosenttiyksikköön. Samalla viivästyskorolle asetetaan 20 prosentin korkokatto. Lisäksi 0,25 prosenttiyksikön korotus jokaista viivästyskuukautta kohti säilyisi. Ehdotus nostaisi nykyiseen tilanteeseen verrattuna viivästyskorkoja ajanjakson alkupuolella, mutta laskisi niitä loppupuolella, jos maksu on viivästynyt yli 5,5 vuotta. Ehdotuksen säännökset siitä, että omia varoja varten avatuilta tileiltä ei peritä maksuja eikä tileille makseta myöskään korkoja, eivät vaikuta Suomen kannalta ongelmallisilta. Suomessa edellä mainittu tili on avattu korottomana Valtiokonttoriin. Ehdotuksen maksuaikoja koskevat muutokset tarkoittaisivat sitä, että jäsenvaltiot voisivat joutua maksamaan varainhoitovuoden alussa etupainotteisesti asianomaisen vuoden maksuja kolmen kuukauden osalta komission kassavajeen korjaamiseksi. Vaikka ehdotettu maksujen etupainotteisuus ei muuta vuoden aikana suoritettavien maksujen kokonaismäärää, saattaa etupainotteisuus tuoda jonkinlaisen laskennallisen korkotappion kassanhallinnan näkökulmasta. Euroopan unionille suoritettavat ALV- ja BKTL-perusteiset Suomen maksuosuudet samoin kuin Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitusosuus maksetaan valtion talousarvion momentin Maksut Euroopan unionille määrärahasta. Jäsenvaltiot keräävät Euroopan unionin perinteiset omat varat (tullit, maatalousmaksut ja sokerimaksut) ja ne tilitetään suoraan unionille. Jäsenvaltiot saavat tilittäessään unionin omia varoja vähentää kertyneistä tuloista 20 prosenttia jäsenvaltioille aiheutuvien keräyskustannusten kattamiseen. Edellä mainittu tuloarvio on otettu huomioon valtion talousarvion momentilla Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkiot. Valtion talousarvion määrärahat maksujen maksamiseen samoin kuin kantopalkkioita koskevat tuloarviot käsitellään ja niistä päätetään normaaleissa julkisen talouden suunnitelma- ja talousarvioprosesseissa. EU:n talousarvio puolestaan käsitellään omassa prosessissaan ja asiaa koskevien EUsäännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden maksut EU:lle määräytyvät EU:n talousarvion maksumäärärahojen perusteella. 4.3 Ahvenanmaan toimivalta Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n mukaan valtakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat 4 kohdan mukaan suhdetta ulkovaltoihin ottaen huomioon 9 ja 9 a luvun säännökset, 36 kohdan mukaan veroja ja maksuja 18 :n 5 kohdassa säädetyin poikkeuksin sekä 42 kohdan mukaan muita tämän lain perusteiden mukaan valtakunnan lainsäädäntö- 7

8 valtaan kuuluviksi katsottavia asioita. Euroopan unionin omia varoja koskevien asioiden voidaan katsoa kuuluvan edellä mainittujen säännösten piiriin ja siten valtakunnan lainsäädäntövallan piiriin. 5 Asian käsittely EU:ssa Ehdotusta on käsitelty omien varojen työryhmässä ja komission esittelyn sekä jäsenmaiden antamien kirjallisten kommenttien ja kysymysten pohjalta. Puheenjohtajamaana toimiva Luxemburg pyrkii antamaan kompromissiehdotuksen annettujen ehdotusten ja kommenttien pohjalta, sekä järjestämään asiasta omien varojen työryhmän kokouksen todennäköisesti joulukuun 2015 puolenvälin jälkeen. Työryhmässä esitettyjen näkökantojen mukaan suurimmat ongelmat liittyvät negatiiviseen korkoon, viivästyskorkoon sekä kuukausittaisten maksusuoritusten aikaistamiseen. Negatiivinen korko on ongelmallinen jäsenmaissa, joissa komission nimissä oleva omien varojen tili sijaitsee keskuspankissa, jonka maksama korko on painunut negatiiviseksi Euroopan keskuspankin koron tai yleisten markkinakorkojen mukana. Viivästyskorkoa koskeva ehdotus koetaan ylipäänsä liian ankaraksi. Maksusuoritusten aikaistaminen nähdään ongelmalliseksi eräissä jäsenmaissa kassanhallinnan tai budjetoinnin näkökulmasta. 6 Asian valmistelu Valtioneuvoston kirjelmä valmisteltiin valtiovarainministeriössä käyttäen apuna Tilastokeskuksen, Tullin ja Valtiokonttorin asiantuntemusta. Valtioneuvoston kirjelmä käsiteltiin EU 34 -jaostossa (budjettiasiat) Omien varojen työryhmän ( ) käsittelyn jälkeen valtioneuvoston kirjelmä lähetettiin jaostolle kommentoitavaksi kirjallisena menettelynä. 7 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvoston kannanottona esitetään seuraavaa: Suomi pitää tärkeänä, että talousarvion toteuttamiseen tarvittavat omat varat ovat käytettävissä ajallaan ja täysimääräisesti. Suomi suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, mutta on myös valmis harkitsemaan käsittelyn aikana esille nousevia vaihtoehtoisia esityksiä, jotka takaavat omien varojen järjestelmän toimivuuden. Suomi katsoo, että komission ehdotus pääsääntöisesti yksinkertaistaa menetelmiä ja menettelyjä nykyjärjestelmään verrattuna. Näin varsinkin ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen vuotuisten mukautusten yksinkertaistamisen osalta, johon liittyvää uudistusehdotusta Suomi pitää erityisen hyvänä muun muassa EU-maksujen ennustettavuuden kannalta. 8