KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2014 1

Transkriptio

1 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Aika klo 17:30-19:17 Paikka Virastotalo II, kokoustila Käsitellyt asiat :t Otsikko Sivu 164 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Kontiolahden kunnan liittyminen Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU)- hankkeeseen Kontiolahden ilmasto-ohjelma Maa-aineslupa tiloille Kulhon Murske 29:69 ja Soraharju 28:197, Lehmo 169 Onttolan motocrossradan ympäristöluvan voimassaolon jatkaminen Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen päivittäminen Ympäristölautakunnan osavuosiraportti 2/2014 ja talousarvion tarkistaminen Poikkeamislupa Kerälä 26:195 Lehmo Poikkeamislupa Vernerin virta 8:61 Paihola Suunnittelutarveratkaisu Ojala 12:40 määräala Paihola Suunnittelutarveratkaisu määräala Ojala 12:40 -nimisestä tilasta Paihola 176 Tontin vuokrasopimuksen irtisanominen Alamäki 5:89 Kontiolahti kortteli 207 tontti 6 ja tontin palauttaminen takaisin Kontiolahden kunnalle 177 Kontiolahden kunnan lausunto Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry:n valituksesta koskien kunnanvaltuuston päätöstä Jaamankankaan ranta-asemakaavasta 178 Kontiolahden kunnan lausunto Kontiolahden luonnonystävät ry:n ja Pohjois-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry:n valituksesta koskien kunnanvaltuuston päätöstä Jaamankankaan ranta-asemakaavasta Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen Lehmon asemakaavan muutos tiloilla Lehmola 2:83 ja Jannela 2:84 korttelissa Sopimus Paiholan osayleiskaavaan liittyvistä menettelyistä ja esisopimus maankäyttösopimuksesta ja alueen asemakaavoittamisesta sekä maa-alueiden luovuttamisesta 59 62

2 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Paiholan osayleiskaava Viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat 81

3 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Saapuvilla olleet jäse net Ahlholm Pekka puheenjohtaja Kontkanen Mika varapuh.joht. Kuusela Minna jäsen poissa 182 Nykänen Markku jäsen Pihlatie Marja-Leena jäsen Piiparinen Kirsi jäsen saapui klo 17: Pajunen Sami varajäsen Puumalainen Jukka khall edustaja Muut saapuvilla olleet Suontama Antti ympäristönsuojelusihteeri paikalla :t , poistui klo 18:21 Moisala Matti kaavoitusjohtaja, esittelijä Törrönen Pirjo pöytäkirjanpitäjä Poissa Huttunen Satu jäsen Pakarinen Minna jäsen Pakarinen Juha jäsen Allekirjoitukset Pekka Ahlholm puheenjohtaja Pirjo Törrönen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Kontiolahti Mika Kontkanen Marja-Leena Pihlatie Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Ympäristöyksikön kanslia pöytäkirjanpitäjä Pirjo Törrönen

4 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ympäristölautakunta 164 Puheenjohtajan ehdotus: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokouksen työjärjestystä päätettiin muuttaa siten, että ensin käsiteltiin :t ja sen jälkeen :t Tämän jälkeen :stä 166 eteenpäin esityslistan mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin.

5 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Pöytäkirjan tarkastajat Ympäristölautakunta 165 Puheenjohtajan ehdotus: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mika Kontkanen ja Marja-Leena Pihlatie.

6 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kontiolahden kunnan liittyminen Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU)- hankkeeseen 275/ /2014 Ympäristölautakunta (Ymp.suoj.siht.) Kontiolahden kunnan liittyminen Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeeseen. HINKU-kriteereillä tarkoitetaan kuntien ilmastonmuutoksen hillintätoimia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä sekä vaikuttamaan alueensa toimijoihin (asukkaat, yritykset, maa- ja metsätalousyrittäjät sekä vapaa-ajan asukkaat) siten, että alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tavoitellaan selvää edelläkävijyyttä muuhun yhteiskuntaan nähden. Toiminta tähtää uuden osaamisen kehittymiseen ja ratkaisuihin, jolla on kysyntää Suomessa ja maailmalla. HINKU-kriteerit täyttävästä kunnasta saa käyttää nimitystä HINKU-kunta. HINKU-kunnat kuuluvat HINKU-foorumiin ja saavat oikeuden käyttää HINKU-logoa. HINKU-kriteerit on laatinut Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhdessä hankkeessa mukana olevien kuntien kanssa. HINKU-foorumin tärkeimmät toimintaperiaatteet ovat seuraavat: HINKU-foorumiin kuuluvat kunnat ja kaikki tahot, jotka asiantuntemuksellaan tai rahoituksellaan tukevat HINKU-kuntia. SYKE ehdottaa uusia jäseniä ja ehdotukset käsitellään HINKU-foorumin johtoryhmässä, jossa on edustajat kustakin HINKU-kunnasta, ministeriöistä (YM, TEM, MMM), Motivasta ja SYKEstä. Foorumissa toimii myös kymmeniä yrityksiä, jotka tukevat HINKU-foorumin toimintaa vuosimaksulla. Syksyisin järjestetään sisäinen HINKU-foorumin kokous, keväisin myös ulkopuolisille suunnattu tilaisuus. HINKU-foorumiin ja HINKU-hankkeeseen kuuluminen on kunnille maksutonta. HINKU-foorumin toiminnan tärkeimpinä tavoitteina ovat: 1) taata HINKU-kuntien julkishallinnolle, elinkeinoelämälle ja kansalaisille asiantuntemusta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja järjestää kuntien työn tueksi ulkopuolista rahoitusta, 2) kehittää yhteistyömalleja eri sidosryhmien välille, 3) pyrkiä aktiivisesti laajentamaan HINKU-toimintaa uusiin kuntiin, 4) lisätä hankkeen kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä. Suomen ympäristökeskus vastaa HINKU-foorumin sihteerityöstä ja tukitehtävistä, johon kuuluvat muun muassa määräajoin tehtävät kuntien kasvihuonekaasupäästövähennysten arviointi ja tiedon levittäminen hyvistä käytännöistä. HINKU-foorumin johtoryhmä hyväksyy HINKU-hankkeen pelisääntöihin tehtävät muutokset. Asiaa on esitelty kuntajohtajien kokouksessa Pohjois-Karjalan maakuntahallitus on kokouksessaan ( 112) päättänyt suositella Pohjois-Karjalan kunnille sitoutumista HINKU-kriteereihin ja hakeutumista

7 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta 166 HINKU-kunnaksi. HINKU-kunnaksi ryhtyminen edellyttää kunnanvaltuuston sitoutumista HINKU-kriteereihin ja ilmoitusta SYKElle. Päätöksellä kunta sitoutuu tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kunnan lähiajan kasvihuonekaasupäästötavoitteena on vähintään 15 % päästövähennys vuoden 2007 tasosta vuoteen 2016 mennessä. HINKU-verkostoon liittyminen ja toimintaan osallistuminen tukee erinomaisesti yhtäaikaa hyväksyttävänä olevan Kontiolahden kunnan ilmasto-ohjelman ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista. Positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattaminen parantaa aluetaloutta ja energiansäästötoimenpiteillä voidaan vähentää mm. kuntien kiinteistöjen ylläpitokustannuksia. Esitän, että Kontiolahden ympäristölautakunta päättää esittää Kontiolahden kunnahallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että Kontiolahden kunta sitoutuu HINKU-kriteereihin ja ilmoittaa Suomen ympäristökeskukselle ryhtymisestä HINKU-kunnaksi ja nimeää yhdyshenkilöksi ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontaman. Oheismateriaali: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kirje Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen päätös Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeen viestintäyhteistyö Pohjois-Karjalan maakunnan kasvihuonekaasupäästöt 2007 ja 2012 Lisätietoja: ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, p Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristönsuojelusihteerin valmistelema esitys hyväksytään. Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus: Asia jätetään pöydälle. Päätös: Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin. (Ymp.suoj.siht.) Kontiolahdella on ilmastotyötä tehty käytännön tasolla jo aiempien Joensuun seudun ilmastostrategian ja sen kuntakohtaisen toteuttamisohjelman ja päivitettävänä olevan Kontiolahden ilmasto-ohjelman puitteissa. HINKU-verkostoon liittyminen ei tuo käytännön tasolla uusia asioita tai työkaluja ilmastotyöhön. HINKU-verkostoon liittyminen ja korkeampaan tavoitetasoon pyrkiminen lisäisi ilmastoasioihin liittyviä investointipaineita, joihin Kontiolahden kunnalla ei ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa mahdollisuuksia vastata.

8 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta HINKU-verkostoon liittyminen tarkoittaisi myös lisääntyvää raportointi ja tilastointi työtä HINKU -hankkeelle tilanteessa, jossa ympäristönsuojeluyksikön työvoimaresurssit ovat jo täysin sidotut käytännön ympäristönsuojelutyöhön ja paikalliselta tasolta lähtevään ilmastoasioiden eteenpäinviemiseen. Esitän, että Kontiolahden ympäristölautakunta esittää kunnanhallitukselle edellä mainituin syin, ettei Kontiolahden kunta hakeudu tässä vaiheessa HINKU-verkostoon. Ilmastotyötä jatketaan oman ilmasto-ohjelman toteuttamisen puitteissa. Lisätietoja: ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, p Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristönsuojelusihteerin valmistelema esitys perusteluineen hyväksytään. Päätös: Kirsi Piiparinen esitti kaavoitusjohtajan ehdotuksesta poikkeavan ehdotuksen siten, että ympäristölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja -valtuustolle, että Kontiolahden kunta sitoutuu HINKU-kriteereihin. Marja-Leena Pihlatie kannatti Kirsi Piiparisen ehdotusta. Markku Nykänen kannatti kaavoitusjohtajan ehdotusta. Koska asiassa oli kaksi toisistaan poikkeavaa ehdotusta, päätettiin suorittaa äänestys nimenhuutoäänestyksenä. Kaavoitusjohtajan alkuperäistä ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Kirsi Piiparisen ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Kaavoitusjohtajan ehdotuksen puolesta äänestivät Pekka Ahlholm, Mika Kontkanen, Minna Kuusela, Markku Nykänen ja Sami Pajunen. Kirsi Piiparisen ehdotuksen puolesta äänestivät Kirsi Piiparinen ja Marja-Leena Pihlatie. Kaavoitusjohtajan ehdotus hyväksyttiin äänin 5-2. Marja-Leena Pihlatie ja Kirsi Piiparinen ilmoittivat jättävänsä eriävän mielipiteen päätökseen. Liitteet HINKU-kriteerit

9 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kontiolahden ilmasto-ohjelma 170/ /2014 Ympäristölautakunta (Ymp.suoj.siht.) Joensuun seudun kunnille laadittiin yhteinen ilmastostrategia vuonna 2009, jonka pohjalta Kontiolahden kunnalle laadittiin ilmastostrategian toteuttamisohjelma vuoden 2010 aikana. Toteuttamisohjelman mukaisia toimenpiteitä on Kontiolahdella toteutettu vuodesta 2010 alkaen. Seudulliseen ilmastostrategiaan kirjattiin, että se päivitetään valtuustokausittain. Nyt käsittelyssä oleva Kontiolahden ilmasto-ohjelma 2014 on seudullisen ilmastostrategian ensimmäinen päivitysversio. Strategian nimi vaihtui ohjelmaks ja ilmasto-ohjelmasta tulee kuntastrategian alainen ohjelma. Tämä päivitystyö on tehty yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa. Muut seudun kunnat (Outokumpu, Polvijärvi ja Liperi) eivät olleet kiinnostuneet päivitysyhteystyön tekemisestä. Ilmasto-ohjelma rakentuu niin, että sen pohjana on käytetty seudullisessa ilmastostrategiassa ja toteuttamisohjelmassa esitetyt toimenpiteet ja niiden tämän hetkinen tilanne, jonka jälkeen jokaisen aihealueen lopussa esitetään lisää uusia ilmastotoimenpiteitä. Lisäksi ilmasto-ohjelmassa on mukana asiaa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja siihen liittyviä toimenpiteitä sekä yhdessä kuntalaisten ja alueen muiden toimijoiden kanssa toteutettavia toimenpiteitä. Uuden ilmasto-ohjelman tavoitteeksi on asetettu että kasvihuonekaasupäästöt vähenevät -50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Tavoite on jaettu seuraaviin alatavoitteisiin: Maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja hiilinielut lisääntyvät. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ja yksityisautoilu vähenevät ja vähäpäästöisten tai päästöttömien liikkumisen muotojen käyttö lisääntyy. Energiankulutus vähenee vuoteen 2025 mennessä vähintään 25 % vuoden 2007 tasoon verrattuna. Energiakulutuksesta vuonna 2025 vähintään 90 % perustuu uusiutuviin energianlähteisiin. Jätemäärät ja niistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja jätteiden kierrätys- ja hyötykäyttöaste nousee. Kontiolahdella tehdään ilmastoystävällisiä ja vastuullisia hankintoja. Kontiolahdella toimivat yritykset vähentävät

10 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta kasvihuonekaasupäästöjään. Kontiolahtelaiset tiedostavat valintojensa ja tekojensa ilmastovaikutukset ja pienentävät omaa hiilijalanjälkeään Ilmasto-ohjelma on laadittu yhteistyössä kunnan niiden yksiköiden ja yhteistyötahojen kanssa, jotka ovat vastuussa kunkin osa-alueen Kontiolahden kunnan omista toimenpiteistä. Ohjelmaluonnos asetetaan nähtäville kuntalaisille, yhteistyötahoille ja muille osallisille mielipiteiden jättämistä varten. Nähtävilläolon jälkeen jälkeen ohjelmaa muokataan ympäristötoimessa saadun palautteen mukaan ja asia tulee uudestaan ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi. Myöhemmin tänä vuonna kunnanhallitus ja -valtuusto saavat ohjelman hyväksyttäväkseen. Esitän, että ympäristölautakunta käy keskustelun laaditusta ilmasto-ohjelmasta ja evästää ohjelman laatijoita mahdollisesti ohjelmaan tehtävistä muutoksista ja päättää asettaa laaditun ilmasto-ohjelma luonnoksen julkisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Oheismateriaali: Kontiolahden ilmasto-ohjelma 2014 luonnos Lisätietoja: ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, puh. (013) Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy ympäristönsuojelusihteerin valmisteleman esityksen. Päätös: Ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama ja projektityöntekijä Ulla-Riitta Pölönen poistuivat kokouksesta klo 18:09. Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta (Ymp.suoj.siht.) Ympäristölautakunnan kokouksessa keväällä 2014 käydyn keskustelun pohjalta ilmasto-ohjelmaan tehtiin muutamia vähäisiä tarkennuksia, mutta kokokonisuus säilyi entisenä. Nähtävilläoloaikana kuntalaiset tai kontiolahtelaiset yritykset tai yhteisöt eivät esittäneet ilmasto-ohjelmaluonnoksesta mielipiteitään. Muutamia kyselyitä ohjelman sisällöstä valmistelijalle tuli ja ainestoon käytiin ahkerasti tutustumassa. Kontiolahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kontiolahden kuntastrategian, jonka alaiseksi toteuttamisohjelmaksi ilmasto-ohelma on laadittu toteuttamaan ja tukemaan kuntastrategian tavoitteita. Ilmasto-ohjelma tukee ja toteuttaa Kontiolahden kuntastrategian

11 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta hyvinvointi -arvon sisällä olevaa, "Terveellinen ja viihtyisä ympäristö" -strategista päämäärää. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto on kokouksessaan päättänyt suosittaa Pohjois-Karjalan kunnille liittymistä Suomen ympäristökeskuksen johtamaan: Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU)-verkostoon. HINKU -verkostoon liittyminen tukee erinomaisesti ilmasto-ohjelman tavoitteiden toteutumista ja käytännön ilmastotyötä. HINKU-verkostoon liittyminen on yhtäaikaa vireillä Kontiolahden kunnan toimielimissä. Ilmasto-ohjelman luonnoksessa on asetettu tavoitteeksi, että kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. HINKU-kriteerit kasvihuonekaasujen vähentämiselle ovat jonkin verran tiukemmat kuin ilmasto-ohjelman luonnoksessa eli HINKU-tavoitteeksi on asetettu, että kunnan alueella tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä 80 % ksvihuonekaaasupäästöjen vähennystä vuoden 2007 tasosta. Ilmasto-ohjelman tavoitetaso muutetaan vastaamaan HINKU-kriteereitä ja ilmasto-ohjelma yhteensovitetaan näiltä osin HINKU-ohjelman tavoitteisiin. Esitän, että Kontiolahden ympäristölautakunta hyväksyy liitteenä olevan HINKU-kriteereihin yhteensovitetun Ilmasto-ohjelman ja esittää sitä edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Lisätietoja: ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, p Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristönsuojelusihteerin valmistelema esitys hyväksytään. Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus: Asia jätetään pöydälle. Päätös: Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 167 (Ymp.suoj.siht.) Ympäristölautakunnan kokouksessa keväällä 2014 käydyn keskustelun pohjalta ilmasto-ohjelmaan tehtiin muutamia vähäisiä tarkennuksia, mutta kokonaisuus säilyi entisenä. Nähtävilläoloaikana kuntalaiset tai kontiolahtelaiset yritykset tai yhteisöt eivät esittäneet ilmasto-ohjelmaluonnoksesta mielipiteitään. Muutamia kyselyitä ohjelman sisällöstä valmistelijalle tuli ja ainestoon käytiin ahkerasti tutustumassa. Kontiolahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kontiolahden kuntastrategian, jonka alaiseksi toteuttamisohjelmaksi ilmasto-ohelma on laadittu toteuttamaan ja tukemaan kuntastrategian tavoitteita. Ilmasto-ohjelma tukee ja toteuttaa Kontiolahden kuntastrategian hyvinvointi -arvon sisällä olevaa, "Terveellinen ja viihtyisä ympäristö"

12 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta strategista päämäärää. Ilmasto-ohjelman luonnoksessa on asetettu tavoitteeksi, että kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Esitän, että Kontiolahden ympäristölautakunta hyväksyy liitteenä olevan päivitetyn ilmasto-ohjelman ja esittää sitä edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Lisätietoja: ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, p Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristönsuojelusihteerin valmistelema esitys hyväksytään. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Kontiolahden ilmasto-ohjelma, päivitetty ilmasto-ohjelma

13 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Maa-aineslupa tiloille Kulhon Murske 29:69 ja Soraharju 28:197, Lehmo 265/ /2014 Ympäristölautakunta 168 (Ymp.suoj.siht.) Lemminkäinen Infra hakee Kontiolahden ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa Kontiolahden kunnan Lehmon kylään tiloille Kulhon Murske RN:o 29:69 ja Soraharju RN:o 28:197. Kyseessä on alue, jossa hakijalla on päättynyt maa-aineslupa m³:n ottamiseen ja nyt on vireillä lupahakemus alueella olevien loppujen aineksien hyödyntämiseksi. Alue sijaitsee Kulhon kylältä pohjoiseen harjualueen suuntaan. Alueelle liikennöidään Kerolantieltä erkanevaa soranajotietä pitkin. Nyt haetaan maa-aineslupaa 10 vuodeksi yhteensä m³:n ottomäärälle, jonka verran alueella on aineksia jäljellä. Alueen puusto on poistettu ja pintamaat on pääosin jo kuorittu ottoalueen laidoille. Hakemusalue sijaitsee Kulhon I-luokan pohjavesialueella ja Joensuun Veden Erolanniemen vedenottamon kaukosuoja-alueella. Pohjois-Karjalan Maakuntakaavassa ja Joensuun Seudun yleiskaavassa 2020 alue on esitetty suunnittelukauden jälkeen käytöstä poistuvana soranottoalueena. Kulhon osayleiskaavassa alue on esitetty soranottoalueena. Haetulla ottoalueella ei ole erityisiä luonnonesiintymiä. Hakemusalue on avohakattua pintamaista kuorittua kangasmaastoa. Hakemuksen johdosta on kuulutettu Kontiolahden kunnan ilmoitustaululla ja julkaistu hakemusta koskeva kuulutus sanomalehti Karjalaisessa. Hakemusalueen naapurikiinteistöt on kuultu postitetulla erillistiedoksiannolla. Naapuritilojen omistajat eivät ole muistuttaneet asiasta. Hakemuksesta on saatu Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta ilmoitus, ettei ELY-keskus lausu asiasta sekä Joensuun Vesi -liikelaitoksen lausunto, jossa Joesuun Vesi toteaa; ettei uusia lupia tulisi enää myöntää I-luokan pohjavesialueille olemassaolevien lupien umpeuduttua ja alueet tulisi maisemoida mahdollisimman pian ottoluvan päätyttyä. Hakija on kuultu saapuneen lausunnon vuoksi ja hakija on on esittänyt vastineensa, jossa hakija perustelee ottoiminnan keskittämistä kestävän kehityksen mukaisuudella jo avatuille alueille ja avuttujen alueiden loppuun hyödyntämistä. Esitän, että ympäristölautakunta myöntää Lemminkäinen Infra Oy:lle maa-ainesluvan haetulle alueelle 10 vuodeksi yhteensä m³:n ainesmäärälle. Lupa myönnetään, koska asiassa täyttyvät MAL 3 :n mukaiset edellytykset maa-ainesluvan myöntämiseksi. Vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä tapahtuvasta lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei katsota aiheutuvan MAL 3 :n vastaista vaarantumista pohjavesialueen hyödyntämiseen. Pohjaveden ylimmän havaitun pinnan päälle jätetään 5 metrin koskematon suojakerros ja alueen maisemointi aloitetaan välittömästi, kun alueelle tulee valmista jo maisemoitavissa

14 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta olevaa aluetta. Asiaan annettavat lupamääräykset annetaan oheisen asiakirjan mukaisena. Maisemointitöiden vakuudeksi vaaditaan euron vakuus. Lisäksi hakijalle myönnetään aloituslupa :n vakuutta vastaan ennenkuin päätös on saanut lainvoiman. Lisätietoja: ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, p Oheismateriaali: Ilmoitus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lausunto Joensuun Vesi Vastine Lemminkäinen Infra Oy Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristönsuojelusihteerin valmistelema esitys perusteluineen hyväksytään. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Maa-aineslupa tiloille Kulhon Murske 29:69 ja Soraharju 28:197 Lehmo, kartta Maa-aineslupa tiloille Kulhon Murske 29:69 ja Soraharju 28:197 Lehmo, lupamääräykset

15 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Onttolan motocrossradan ympäristöluvan voimassaolon jatkaminen 462/ /2013 Ympäristölautakunta 169 (Ymp.suoj.siht) Pohjois-Karjalan Moottorikerho ry. hakee Kontiolahden ympäristölautakunnalta 2 vuoden jatkoaikaa vuonna 2010 myönnetyn motocross -radan ympäristölupaan. Hakija on saanut alueen omistajalta vuokrasopimukseen 2 vuoden lisäajan. Jatkoaikaa haetaan vain motocross -radalle, ei enää endurouralle. Alue sijoittuu Kontiolahden kunnan Lehmon kylään tilalle Lampila RN:o 12:46. Alue sijoittuu Joensuun lentokentän itäpuolelle Pienen Mertalammen eteläpuolelle. Hakija hakee lupaa jatkaa motocross -radan toimintaan myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti vielä 2 vuotta, koska hakija ei ole pystynyt rakentamaan uudelle sijoituspaikalle suunniteltua rataa, vaikka hakija on saanut vuokrattua toiminnalle uuden alueen ja radalle on saatu myönteinen ympäristölupapäätös. Uuden radan ympäristölupapäätöksestä, Liperin kunnan Välikankaan ajoharjoitteluratojen läheisyydessä, on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen ja valituksen käsittely on kesken. Asian vireillä ollessa hakija on vastineessaan esittänyt vuodesta 2015 alkaen vuoden 2016 loppuun motocross radalle rajoitettua käyttöaikaa, jolloin radalla ajetaan vain välisenä aikana viikkoittain seuraavasti. Ti -To La Muina aikoina ja juhlapyhinä aattoineen on ajaminen kielletty. Enduroradalla ei ajeta. Jos uusi rata saadaan käyttöön ennen vuoden 2016 loppua lopetetaan ajaminen Onttolan radalla. Hakemuksen johdosta on kuulutettu Kontiolahden kunnan kunnan ilmoitustaululla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa. Naapurikiinteistöjen ja muiden kiinteistöjen omistajille, jota hakemus erityisesti koskee (yht. 20 kpl) on postitettu erillistiedoksianto asiasta. Hakemuksesta on rajanaapurina oleva Finavia Oyj esittänyt mielipiteensä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Joensuun Vesi ovat antaneet hakemuksesta lausuntonsa. Lausunnoissa vastustetaan luvan myöntämistä. Lausunnoissa esitetty sekä lupaviranomaisen vastaus niihin selviää päätösehdotusasiakirjasta. Hakija esittää vastineessaan perusteluja hakemukselleen ja esittää toiminta-aikoihin merkittäviä rajauksia. Lupa-asiasta lisäksi on neuvoteltu sähköpostitse ja puhelimitse eri osapuolten kesken. Esitän, että Kontiolahden ympäristölautakunta myöntää Pohjois-Karjalan Moottorikerho ry:lle ympäristölupaan 2 vuoden jatkoajan aiemman ymäristölupapäätöksen mukaiselle motocross -radalle Lehmon kylään

16 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta määräalalle tilasta Lampila RN:o 12:46. Asian käsittely ja päätöksen perustelut ja lupaan annettavat lupamääräykset ja lausuntojen ja mielipiteen huomioiminen käyvät ilmi oheisesta päätösehdotusasiakirjasta. Lisätietoja: ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, p Oheismateriaali: Mielipide Finnavia Oyj Lausunto Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lausunto Joensuun Vesi Vastine Pohjois-Karjalan moottorikerho ry Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristönsuojelusihteerin valmistelema esitys perusteluineen hyväksytään. Päätös: Ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama poistui kokouksesta klo Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Onttolan motocrossradan ympäristöluvan voimassaolon jatkaminen, kartta Onttolan motocrossradan ympäristöluvan voimassaolon jatkaminen, lupamääräykset

17 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen päivittäminen 349/ /2013 Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Rakennusjärjestys koskee koko Kontiolahden kunnan aluetta ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto. Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä, joilla pyritään suunnitelmalliseen ja sopivaan rakentamiseen, kulttuuri- ja luonnonvarojen huomioon ottamiseen ja hyvään elinympäristön toteuttamiseen ja sen säilyttämiseen. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos laissa, asetuksessa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Kontiolahden kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen pohjana on käytetty Suomen Kuntaliiton 1999 tekemää mallia yhteistyössä ympäristökuntien (Liperi, Outokumpu, Pyhäselkä, Polvijärvi ja Kiihtelysvaara) kanssa. Vuonna 2003 Suomen Kuntaliitto teki lainmuutoksen jälkeisen rakennusjärjestysselvityksen, jonka pohjalta Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys on päivitetty sekä määräysten tarkoitusta ja ymmärrettävyyttä on parannettu. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos tuli voimaan Uuden asetuksen mukaisesti maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen muutettiin luvanvaraiseksi. Kontiolahden kunnan rakennusjärjestykseen tehtiin vähäinen, asetuksesta johtuva muutos sen voimaan tultua. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan Nyt rakennusjärjestyksen päivitystarvetta ovat tuoneet mm. muutokset maankäyttö- ja rakennuslaissa, suunnittelutarvealueen päivitystarve sekä saadut kokemukset nykyisestä mallista. Tavoitteena on saattaa päivitetty rakennusjärjestys voimaan Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se päättäisi käynnistää Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen päivittämisen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakunnan ehdotuksen.

18 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta (Rak.tark.) Kontiolahti on yhteistyössä Juuan, Lieksan, Nurmeksen, Outokummun ja Valtimon kanssa laatinut rakennusjärjestyksen uudistamista koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä rakennusjärjestysluonnoksen. Esitän, että ympäristölautakunta asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä rakennusjärjestysluonnoksen nähtäville Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä rakennusjärjestysluonnoksesta pyydetään lausunnot Ilmailulaitos Finavialta, Liikennevirastolta, Museovirastolta, Pohjois-Karjalan ELY -keskukselta, Pohjois-Savon ELY -keskukselta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Joensuun kaupungilta, Liperin kunnalta, Polvijärven kunnalta sekä kunnan tekniseltä lautakunnalta, minkä lisäksi muilla osallisilla on mahdollisuus jättää mielipiteensä rakennusjärjestysluonnoksesta. Lisätietoja: rakennustarkastaja Ulla Kettunen, p Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy rakennustarkastajan valmisteleman esityksen. Päätös: Rakennustarkastaja Ulla Kettunen esitteli asian ja poistui kokouksesta klo 18:42. Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta (Rak.tark.) Rakennusjärjestysluonnos oli julkisesti nähtävänä välisen ajan ja siitä pyydettiin lausunnot osallisilta liitteen mukaisesti. Rakennusjärjestyksen uudistamista valmisteleva työryhmä on sähköisen palaverin muodossa käynyt läpi luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet, joiden pohjalta harkinnan kautta tarkennettiin rakennusjärjestystä. Liitteenä Kontiolahden kuntaa koskevat lausunnot sekä vastineet niihin.rakennusjärjestyksen muotoilua on myös viimeistelty. Esitän, että ympäristölautakunta asettaa rakennusjärjestysehdotuksen julkisesti nähtäville , pyytää lausunnot ja lähettää annetut vastineet lausunnonantajille.

19 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta 170 Lisätietoja: rakennustarkastaja Ulla Kettunen, p Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy rakennustarkastajan valmisteleman esityksen. Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus: Rakennusjärjestysehdotus jätetään pöydälle. Päätös: Rakennustarkastaja Ulla Kettunen poistui kokouksesta klo 18:15. Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin. (Rak.tark.) Rakennusjärjestysluonnos oli julkisesti nähtävänä välisen ajan ja siitä pyydettiin lausunnot osallisilta liitteen mukaisesti. Rakennusjärjestyksen uudistamista valmisteleva työryhmä on sähköisen palaverin muodossa käynyt läpi luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet, joiden pohjalta harkinnan kautta tarkennettiin rakennusjärjestystä. Liitteenä Kontiolahden kuntaa koskevat lausunnot sekä vastineet niihin. Rakennusjärjestyksen muotoilua on myös viimeistelty. Esitän, että ympäristölautakunta asettaa rakennusjärjestysehdotuksen julkisesti nähtäville , pyytää lausunnot ja lähettää annetut vastineet lausunnonantajille. Lisätietoja: rakennustarkastaja Ulla Kettunen, p Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy rakennustarkastajan valmisteleman esityksen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen päivittäminen, ehdotus Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen päivittäminen, kartta suunnittelutarvealueista Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen päivittäminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vastineet rakennusjärjestysluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin, vastineet

20 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan osavuosiraportti 2/2014 ja talousarvion tarkistaminen 133/ /2014 Ympäristölautakunta 171 Kunnanhallitus on ohjeistanut toimielimiä tekemään mennessä osavuosiraportin ajalta Samalla tehdään tarvittavat muutokset talousarvioon. Osavuosiraportin tavoitteena on antaa tieto tähän saakka toteutuneesta kehityksestä sekä tarkentaa arviota vuoden 2014 toteutumasta. Osavuosiraportti käsitellään kunnanhallituksessa ja valtuustossa Talousarvion toteutumisvertailussa tasaisesti suhteutettu vertailuprosentti on 66,67. Toiminta Maankäyttö Kaavoitusyksikössä on jatkettu usean eri kaavatyön valmistelua. Paiholan osayleiskaavaehdotus valmistuu syyskuussa. Kirkonkylän asemakaavaehdotus valmistuu myös syyskuussa ja samoin Lehmon korttelin 76 asemakaavan muutos. Nämä kaavat tullaan asettamaan julkisesti nähtäville ja niistä pyydetään lausunnot lokakuussa. Maakuntakaavan 4. vaihe oli nähtävillä ja ympäristölautakunta antoi siitä oman lausuntonsa elokuussa, kunnanhallitukseen asia menee syyskuussa. Jakokosken osayleiskaavasta valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lehmonsuon asemakaava edellyttää vielä meluselvitysten laadinnan ja työ käynnistyy syyskuussa. Varuskunnan entisen asuinalueen asemakaavoitusta on myös jatkettu, seuraavaksi sitä hiotaan kunnallistekniikan osalta. Kontioniemen osayleiskaavaa on myös työn alla. Kaavaa varten tarvittavat selvitykset; kulttuuriympäristö, arkeologinen sekä luontoselvitykset ovat valmistumassa syksyllä. Lisäksi on käynnistymässä liikenteellisten vaikutustenarviointi. Tonttien luovutusta on jatkettu siten, että kirkonkylän ja Lehmon eteläpään kaikki tontit on luovutettu. Jäljellä on vain muutama tontti Hirvijahdintiellä Kylmäojalla. Kunnan vuokratonttien myyntikampanja saatiin valmisteltua huhtikuussa, jolloin postitettiin noin tuhat asiaan liittyvää kirjettä vuokratonttien haltioille.tonttien myynti on tarkoitus valmistella vuoden loppuun mennessä. Ympäristöyksikössä valmisteltiin kunnan pienien metsätilojen myyntikampanjaa ja tätä koskeva esitys on kunnanhallituksessa syyskuun

21 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta alussa. Ympäristöyksikössä selvitettiin myös uusien haja-asutustonttien myyntimahdollisuutta käymällä läpi kaikki kunnan haja-asutustilat. Ympäristölautakunta hyväksyikin 15 uuden haja-asutustontin luovutusehdot elokuussa. Tontit tulevat myyntiin loppusyksystä. Maakauppoja on tehty Lehmosta ja kirkonkylältä, josta ostettiin merkittävä raakamaa-alue tulevaisuuden asuinrakentamiseen. Lisäksi ostettiin maa-alue tulevaa Kontioniemen koulua varten. Mittaus- ja kartastot Mittaus ja kartastot -yksikön talous on kehittynyt suunnitellusti alkuvuoden aikana. Vastuullista talouden hoitoa tullaan jatkamaan. Talousarviossa esitetty tulotaso on saavutettu. Säästösyistä suoritettava 1%:n leikkaus menoista otetaan toimisto-, pankki- ja asiantuntija palveluista tililtä Yhden prosentin leikkauksen suuruus on mittaus ja kartastot -yksikössä rahallisesti Lisäksi henkilöstö ottaa palkattomia vapaita. Yksikkö on jatkanut internet karttapalvelu -aineistojen valmistelua. Aineisto pyritään saamaan valmiiksi syksyn aikana. Mittaus- ja kartastot -yksikkö osallistuu kunnan pienten metsätilojen ja haja-asutusalueen tonttien myyntiin mittaamalla tontteja ja valmistelemalla kartta-aineistoja. Vuokratonttien maastoon merkintä on työllistänyt yksikköä. Tällä hetkellä vuokratonttien mittaustyö kirkonkylän alueella alkaa olla loppuvaiheessa. Seuraavaksi aloitetaan pyykitystyö ja se pyritään saamaan valmiiksi ennen lumien tuloa. Vuokratonttien pyykittämistä varten putkipyykkejä joudutaan hankkimaan lisää. Pyykkien hankintakustannukset pyritään kattamaan yksikön sisältä. Rakennusten mittaus ja kunnallistekniset mittaukset on pystytty hoitamaan kiireestä huolimatta moitteettomasti. Rakennusten mittauksen laadunvalvontaa on kehitetty. Vesi- ja viemäri kartoitus -projektin maastomittauksia on suoritettu suunnitellusti. Projektin etenemistä on hidastanut mittausalueen laajentuminen varuskunta-alueelle ja Paiholaan. Asuminen Asumispalvelujen toiminta on pysynyt ennallaan. Vuokra-asuntojen kysyntä on aikaisemmista vuosista hieman hiljentynyt. Yksityisillä markkinoilla on jonkin verran vuokra-asuntoja tarjolla. Maaseutu Kontiolahden kunta kuuluu Liperin kunnan hallinnoimaan Joensuun seudun maaseutupalveluiden yhteistoiminta-alueeseen.

22 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Yhteistoiminta-alueen maaseutuasiamies hoitaa Kontiolahden kunnan maaseutuhallinnon viranomaistehtävät. Hän on tavattavissa Kontiolahden kunnan toimipisteessä kahtena päivänä viikossa. Kevään tukien haussa jätettiin tukihakemukset 93 maatilalta, joista 54 maatilaa jätti hakemukset sähköisesti. Tukea hakeneiden maatilojen määrä väheni neljällä edellesestä vuodesta. Rakennusvalvonta Elokuun loppuun mennessä on rakennuslupia myönnetty 153 kpl ja toimenpidelupia 49 kpl sekä ilmoitusmenettelyn kautta on lupa myönnetty 7 kohteelle. Uusia asuinhuoneistoja on 97 kpl, joista erillisiä pientaloja on 49 kpl ja rivitaloja 9 kpl. Määräaikojen valvontaa rakennusten osalta on suoritettu aktiivisesti. Keskeneräisiä rakennuslupia, joiden määräaika on mennyt umpeen eikä jatkoaikaa ole haettu, on 4 kpl. Toimenpidelupia, joiden määräaika töiden loppuunsaattamiseksi on mennyt umpeen, on 2 kpl. Ympäristönsuojelu Ilmasto-ohjelma on viimeistelty ja ollut lautakunnan käsiteltävänä elokuussa Ohjelman hyväksyminen siirtyi seuraavaan kokoukseen. Maa-aineslupia on myönnetty elokuun loppuun mennessä yhteensä 5 kpl ja ympäristölupia 4 kpl. Vireillä ja valmisteltavana on tällä hetkellä 2 maa-aineslupaa ja 1 ympäristölupa, jotka tulevat käsittelyyn alkusyksystä. Edelleen on oletettavaa tiedustelujen perusteella, että loppuvuoden aikana tulee vireille muutamia maa-aines ja ympäristölupahakemuksia. Hyötyjätteen keräyspisteillä on järjestetty jätehuollon neuvontapäivä toukokuussa Jäteneuvontaa kesämökkiläisten jätteiden keräilystä on annettu tehostetusti yhtä aikaa alueellisen jätelautakunnan tekemän velvoittamistyön ohella. Uudet sekajätteen aluekeräyspisteet Puntarikoskella ja Romppalassa ovat käytettävissä ja Uuroon piste valmistuu syyskuun aikana. Uuroon valmistuu myös jäteasema, jossa vastaanotetaan valvotusti kaikkia jätteitä. Ympäristönsuojelusihteeri on osallistunut öljyvahinkojen jälkitorjunnasta vastaavana viranhaltijana huomattavan viemäriverkkoon kohdistuneen öljyvahingon jälkitorjuntaan ja puhdistamiseen Kontiorannan lämpölaitoksella elokuussa 2014 tapahtuneen raskasöljyvuodon vuoksi. Talous Lautakunnan asettamiin tavoitteisiin tullaan todennäköisesti pääsemään. Ympäristölautakunnan talous on tällä hetkellä kohtuullisen hyvällä mallilla. Käyttötaloudessa tonttien myyntivoitot ovat hieman ylittäneet tavoitteen.tämän vuoksi maankäytön tulokohdalle 3510 pysyvien vastaavien myyntivoitot tuloja nostetaan Tulevia tontinluovutuksia tulee vielä vuokratonttien myynnistä ja mahdollisesti haja-asutusalueen tonttien luovutuksia on myös loppuvuodesta. Muilta osin tulokehitys on tällä hetkellä taloussuunnitelman mukainen. Menopuolella on onnistuttu hieman säästämään. Kokonaismenot ovat n. 57,8 %

23 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta budjetoidusta. Kunnanhallitus asetti ympäristölautakunnalle :n säästövelvoitteen vuoden 2014 menoista. Tämä katetaan seuraavasti; 5000 maankäyttö 4340 toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 830, 5010 mittaus- ja kartasto -yksikkö menokohdalta 4340 toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 2.250,00, 5020 asuminen menokohdista 4343 ATK-palvelut 200, 4360 posti- ja telepalvelut 200, koulutuspalvelut 200, 5030 maaseutu 4460 yhteistoimintaosuudet 2.000, 5040 rakennusvalvonta 4002 vakinaisten palkat ja 5060 ympäristöpalvelut 4340 toimisto,- pankki- ja asiantuntijapalvelut eli säästöjä kertyy yhteensä Lisäksi henkilöstö pitää vapaaehtoisia palkattomia vapaita. Oheismateriaali: Ympäristölautakunnan osavuosiraportti 2/2014 Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, p Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta antaa kunnanhallitukselle ja edelleen -valtuustolle edellä olevan selostuksen ja liitteenä olevan osavuosiraportin toiminnastaan ja taloudestaan. Päätös: Kirsi Piiparinen saapui kokoukseen klo 17:42 tämän asian esittelyn aikana. Ehdotus hyväksyttiin.

24 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Poikkeamislupa Kerälä 26:195 Lehmo 313/ /2014 Ympäristölautakunta 172 Hakija: Urho ja Liisa Kervinen Paikka: Kontiolahden kunnan Lehmon kylä, tila Kerälä RN:o 26:195. Rakennuspaikan pinta-ala on noin m². Rakennushanke: Vanhan tieliittymän säilyttäminen uuden asuinrakennuksen ja uuden tieliittymän rakentamisen yhteydessä. Kaavallinen tilanne: Alueella on voimassa Lehmon asemakaavan laajennus Kumpareen alueella, jonka Pohjois-Karjalan läänin ympäristökeskus on vahvistanut Kaavan mukaisesti ajoneuvoliittymät korttelin 118 rakennuspaikoille 1 ja 2 tulisi järjestää Metsätähdentien puolelta. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole MRL:n 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut ratkaisut: Poikkeaminen voimassa olevan asemakaavan liittymiskielto määräyksestä, sekä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen määräyksestä, jonka mukaan tontille tai rakennuspaikalle on sallittua rakentaa yksi kadulle tai tielle johtava ajoneuvoliittymä. Vanha liittymä halutaan säilyttää ja uudelle rakennettavalle talolle järjestää oma liittymä. Hakijan perustelut: Entisen tonttiliittymän säilyttäminen tontille tulevan uuden asuinrakennuksen yhteydessä. Olisi täysin epäkäytännöllistä tehdä liittymä em. lupakäsittelyn yhteydessä Metsätähdentielle tontinosan ajoväylän huollon, pituuden ja sisäänkäynnille suuntautumisen vuoksi. Lähes vastakkaisella puolella Ruottisenahonkatua on suurempikin as. oy:n liittymä. Näkemä nykyisestä liittymästä kadun molempiin suuntiin kohtalaisen hyvä, katualueella lisäksi alhainen 30 km/h nopeusrajoitus. Naapureiden kuuleminen: Hakija on kuullut naapureita tarvittavassa laajuudessa. Naapureilla ei ollut huomautettavaa. Lausunto: Lupa voidaan myöntää, koska se täyttää MRL:n mukaiset poikkeamisen edellytykset, eikä se vaikeuta kaavan toteuttamista. Kuntatekniikan

25 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta päällikkö puoltaa lausunnossaan hakemusta. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, p Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää haetun poikkeamisluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Luvan myöntämiselle on MRL 172 :n tarkoittamat edellytykset. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai kaavan toteuttamiselle, eikä muodosta vaikutukseltaan merkittävää rakentamista. Valvontamaksu 360 Sovelletut lainkohdat: MRL 172 MRL :t Päätöksen antopäivä: Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä: Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Poikkeamislupa Kerälä 26:195 Lehmo, kartta

26 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Poikkeamislupa Vernerin virta 8:61 Paihola 327/ /2014 Ympäristölautakunta 173 Hakija: Tanskanen Kimmo Paikka: Kontiolahden kunnan Paiholan kylä, tila Vernerin virta RN:o 8:61. Tilan pinta-ala on noin m². Hakemus: 89 m²:n suuruisen loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen vakituiseksi asuinrakennukseksi. Kaavallinen tilanne: Alueella on voimassa Kontiolahden kunnanvaltuuston hyväksymä Pielisjoen rantaosayleiskaava Kuurna-Eno. Rakennuspaikka sijaitsee loma-asuntoalueella (RA). Kullekin tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon talousrakennuksineen, joiden yhteenlaskettu kerrosala on mantereella 180 m². Lisäksi rakennuspaikka sijaitsee pohjavesialueella ja maisemallisesti arvokkaalla alueella. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut poikkeamiset: Lomarakennuksen käyttötarkoituksen muutos vakituiseksi asuinrakennukseksi yleiskaavan vastaisesti. Poikkeamisvalta on kunnalla. Hakijan perustelut: Hakija ei ole kirjannut hakemukseen erityisiä perusteluja. Naapureiden kuuleminen: Hakija on kuullut naapureita tarvittavassa laajuudessa. Heillä ei ole ollut huomautettavaa. Lausunto: Pielisjoen rantaosayleiskaavassa rakennuspaikka on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA). Samassa korttelissa on yhteensä neljä tonttia, joista yhdelle on myönnetty poikkeamislupa käyttötarkoituksen muutokseen lomarakennuksesta ympärivuotiseksi asuinrakennukseksi. Näin ollen hakemukseen voidaan suhtautua myönteisesti. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, p

27 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Kaavoitusjohtajan ehdotus: Koska hakemuksen tarkoittama poikkeaminen täyttää MRL 172 :n tarkoittamat poikkeamisen edellytykset, ympäristölautakunta päättää myöntää haetun poikkeamisluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Valvontamaksu 360 Sovelletut lainkohdat: MRL 172 MRL :t Päätöksen antopäivä: Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä: Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Poikkeamislupa Vernerin virta 8:61 Paihola, kartta

28 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Suunnittelutarveratkaisu Ojala 12:40 määräala Paihola 319/ /2014 Ympäristölautakunta 174 Hakija: Sykkö Erkki Paikka: Kontiolahden kunnan Paiholan kylä, määräala tilasta Ojala RN:o 12:40. Määräalan pinta-ala on n m². Rakennushanke: Noin 400 m²:n suuruinen asuinrakennus ja n. 100 m²:n suuruinen talousrakennus. Kaavallinen tilanne: Valtioneuvoston vahvistamassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa rakennuspaikka sijaitsee kaupunki-maaseutu-vaihettumisalueella (kmk), taajamaseudun kehittämisen kohdealueella (tkk), pohjavesialueella (pv) ja rakennuspaikan vieressä kulkee moottorikelkkailureitti. Kmk-alueen suunnittelumääräyksen mukaan asuminen, palvelut ja työpaikat tulee ensisijaisesti ohjata olevien kuntakeskusten ja muiden taajamien sekä kyläkeskusten yhteyteen. Uudisrakentaminen tulee ohjata siten, että se tukee joukko- ja tietoliikenneyhteyksien säilymistä ja kehittämistä. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. Tkk-alueen suunnittelumääräyksen mukaan alueella tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huomioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaa-ajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Joensuun seudun yleiskaava 2020, jossa rakennuspaikka sijaitsee suunnittelutarvealueella (suunn.), kyläalueella (AT) ja pohjavesialueella. AT-alueelle voidaan sijoittaa asutusta, maatalouden tilakeskuksia, palveluja ja työtiloja. Alueelle on valmisteilla myös Paiholan osayleiskaava. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole MRL:n 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut ratkaisut: Haetaan suunnittelutarveratkaisua Joensuun seudun yleiskaavan 2020 määräyksen mukaisesti.

29 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Hakijan perustelut: Hakija ei ole kirjannut hakemukseen erityisiä perusteluja. Naapureiden kuuleminen: Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen. Heillä ei ollut huomautettavaa. Lausunto: Rakennuspaikka sijaitsee Joensuun seudun yleiskaavan mukaisella suunnittelutarvealueella ja AT-alueella, johon voidaan osoittaa asuinrakentamista. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää haetun suunnittelutarveluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Luvan myöntämiselle on olemassa MRL 137 :n mukaiset edellytykset. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta, eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Valvontamaksu 360 euroa Sovelletut lainkohdat: MRL 137 MRL :t Päätöksen antopäivä: Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä: Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Suunnittelutarveratkaisu Ojala 12:40 määräala Paihola, kartta

30 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Suunnittelutarveratkaisu määräala Ojala 12:40 -nimisestä tilasta Paihola 318/ /2014 Ympäristölautakunta 175 Hakija: Sykkö Erkki Paikka: Kontiolahden kunnan Paiholan kylä, määräala tilasta Ojala RN:o 12:40. Määräalan pinta-ala on n m². Rakennushanke: Noin 400 m²:n suuruinen asuinrakennus ja n. 100 m²:n suuruinen talousrakennus. Kaavallinen tilanne: Valtioneuvoston vahvistamassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa rakennuspaikka sijaitsee kaupunki-maaseutu-vaihettumisalueella (kmk), taajamaseudun kehittämisen kohdealueella (tkk), pohjavesialueella (pv) ja rakennuspaikan vieressä kulkee moottorikelkkailureitti. Kmk-alueen suunnittelumääräyksen mukaan asuminen, palvelut ja työpaikat tulee ensisijaisesti ohjata olevien kuntakeskusten ja muiden taajamien sekä kyläkeskusten yhteyteen. Uudisrakentaminen tulee ohjata siten, että se tukee joukko- ja tietoliikenneyhteyksien säilymistä ja kehittämistä. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. Tkk-alueen suunnittelumääräyksen mukaan alueella tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huomioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaa-ajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Joensuun seudun yleiskaava 2020, jossa rakennuspaikka sijaitsee suunnittelutarvealueella (suunn.), kyläalueella (AT) ja pohjavesialueella. AT-alueelle voidaan sijoittaa asutusta, maatalouden tilakeskuksia, palveluja ja työtiloja. Alueelle on valmisteilla myös Paiholan osayleiskaava. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole MRL:n 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Haetut ratkaisut: Haetaan suunnittelutarveratkaisua Joensuun seudun yleiskaavan 2020 määräyksen mukaisesti.

31 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Hakijan perustelut: Hakija ei ole kirjannut hakemukseen erityisiä perusteluja. Naapureiden kuuleminen: Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen. Heillä ei ollut huomautettavaa. Lausunto: Rakennuspaikka sijaitsee Joensuun seudun yleiskaavan mukaisella suunnittelutarvealueella ja AT-alueella, johon voidaan osoittaa asuinrakentamista. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää haetun suunnittelutarveluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Luvan myöntämiselle on olemassa MRL 137 :n mukaiset edellytykset. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta, eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Valvontamaksu 360 euroa Sovelletut lainkohdat: MRL 137 MRL :t Päätöksen antopäivä: Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä: Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Suunnittelutarveratkaisu määräala Ojala 12:40 -nimisestä tilasta Paihola, kartta

32 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Tontin vuokrasopimuksen irtisanominen Alamäki 5:89 Kontiolahti kortteli 207 tontti 6 ja tontin palauttaminen takaisin Kontiolahden kunnalle 332/ /2014 Ympäristölautakunta 176 Kontiolahden kunnan ja Eero Liimatan välillä on allekirjoitettu tontinvuokrasopimus kirkonkylän asemakaava-alueella korttelissa 207 sijaitsevasta tontista nro 6. Eero Liimatta on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut halukkuudestaan irtisanoa vuokrasopimus ja palauttaa tontti takaisin Kontiolahden kunnalle. Vuokralainen on ilmoittanut, ettei hänellä ole mitään kiinnityksiä tonttiin ja palauttanut alkuperäisen vuokrasopimuksen. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, p Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää ottaa takaisin kirkonkylän asemakaava-alueen korttelin 207 tontin nro 6. Vuokraajalle ei aiheudu sanktioita tontin palautuksesta. Vuoden 2014 tontinvuokra tulee suorittaa normaalisti. Tontti palautetaan normaaliin tonttien luovutusmenettelyyn. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Tontin vuokrasopimuksen irtisanominen Alamäki 5:89 Kontiolahti kortteli 207 tontti 6, kartta

33 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Kontiolahden kunnan lausunto Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry:n valituksesta koskien kunnanvaltuuston päätöstä Jaamankankaan ranta-asemakaavasta 533/ /2012 Ympäristölautakunta 177 Itä-Suomen hallinto-oikeus (10908/14/4104, ) on pyytänyt Kontiolahden kunnanhallitusta antamaan lausuntonsa kunnanvaltuuston hyväksymästä Jaamankankaan ranta-asemakaavasta tehtyyn kunnallisvalitukseen. Valituksen tekijä Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry esittää, että kalastuksen ja kalavedenomistajan näkökulma on jäänyt kaavassa käsittelemättä. Rantarakentaminen on monin paikoin kaventanut kalastusmahdollisuuksia. Kyseessä ovat maisemallisesti, jokamiehen oikeuksien sekä kalastuksen kannalta erittäin arvokkaat rannat, joilla vähäinenkin lisärakentaminen aiheuttaa suuria muutoksia aluekokonaisuudessa ja sen käytössä. Kaavaehdotelma on erittäin raskas ja suunnattu palvelemaan käytännössä enemmän mahdollista kiinteistöjen myyntiä kuin aluekokonaisuuden monipuolista käyttöä ympäristöarvoineen. Valittajan mielestä kaava on kokonaisuudessaan maakuntakaavan tavoitteiden ja Joensuun seudun yleiskaavan vastainen. Kaavahankkeen tulisikkin odottaa maakuntakaava nelosen etenemistä. Kaavassa 3,7 km pituiselle ranta-alueelle, joka koostuu neljästä rantajaksosta on osoitettu 9 omarantaista omakotitalotonttia, 12 omarantaista lomarakennustonttia ja lisäksi 3 kuivanmaan omakotitalotonttia. Valittajan mielestä aluetta tulisi tarkastella samalla lailla kuin Höytiäisen saaristoa, koska kaavoitettava alue on luonnon oloiltaan samanlainen. Jokamiehenoikeuksien kannalta alue on hyvin tärkeä lähes viimeisenä yhtenäisenä vapaana Höytiäisen mannerrantana. Rannat ovat tärkeitä ulkoilun, keräilyn, retkeilyn, luonnon kokemisen ja opetuksen kannalta. Valittaja esittää, että kaavasta tulee luopua esitetyssä muodossaan. Rakennusoikeus tulisi siirtää ylemmäs rannoilta siten, että rantaan muodostuu maisemallisesti ja yleiskäytön kannalta riittävä vyöhkyke, joka ei kuulu ao. kiinteistöjen omistukseen. Ylemmäs rannoilta tulevien kiinteistöjen rantautumismahdollisuudet turvataan yhteisellä venevalkamapaikalla. Valittajan mukaan vapaaksi tulee jättää kokonaan kolme itäisintä rantakohdetta, Tarmanniemi, Tarmanniemen ja Pienen Hirviniemen välissä uimarannan luona oleva koko rantajakso sekä Pienen Hirviniemen kohde. Rakentaminen tulee keskittää kokonaan alueen läntisimmän rantakohteen yhteyteen, missä on ennestäänkin loma-asutusta. Erillispientalot tulee siirtää ylemmäs maastoon. Mahdollinen rantaloma-asutus tässä kohteessa tulee yhtenäistää jo aiemman rantaloma-asutuksen yhteyteen.

34 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Vastine: Ari Lappalainen Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry toiminnanjohtajana on vaatinut kaavasta luopumista ja sen muuttamista sekä rakennuspaikkojen vähentämistä. Uusi rakentaminen on osoitettu jo olemassa olevan asutuksen/loma-asutuksen viereen, jotta alueelle jäisi mahdollisimman paljon vielä yhtenäistä vapaata rantaviivaa. Alueet, johon kohdistuu suurin vapaa-ajan käyttöpaine, on osoitettu uimaranta-alueeksi. Ranta-asemakaavassa jätetään 63 % ranta-alueesta vapaaksi ja jokamiehen oikeudella käytettäväksi. Muutoinkin mitoitus on hyvin kohtuullinen, kun huomioidaan Joensuun läheisyys sekä alueelle rakennettava kunnallistekniikka. Rakentamisen määrä on saarissa ollut yleisesti hyväksytyn kaavoituskäytännön ja niiden heikomman saavuttavuuden johdosta pienempi kuin mantereella. Todettakoon, että valituksessa on virheellinen väittämä 9 asuinrakennuksen rakennuspaikasta. Kaavassa on osoitettu vain 5 asuinrakennuspaikkaa. Yksityiskohtaisella maankäytöllä ohjataan alueen maankäyttö. Jokamiehen oikeudella tapahtuva liikkuminen rajoittuu tonttien osalta, mutta kaavassa kaikki muut alueen on osoitettu alueiksi, jolla voi vapaasti liikkua ja ulkoilla. UPM-Kymmene Oyj:n omistamasta maa-alueesta vain 0,8 % on osoitettu rakentamiseen. Koko Jaamankankaasta osuus on tietysti vielä paljon pienempi. Muutoinkaan rakennuspaikkojen osoittaminen ei estä Jaamankankaan käyttämistä virkistykseen. Tontin omistajat saavat rakentaa kelluvia laitureita, jotka matalina rakenteina eivät näy kauaksi. Jos halutaan rakentaa isoja pengerrettyjä laitureita, rakentamiseen tarvitaan vähintään vesialueen omistajan lupa ja jos laiturit ovat riittävän kookkaita, on haettava lupa AVI:lta. On hyvin todennäköistä, että rantaan ei rakenneta kiinteitä laitureita juuri suuren ja avoimen vesialueen johdosta, koska ne eivät kuitenkaan kestäisi jääpeitteen aiheuttamaan painetta. Koko Jaamankaankaan ranta-alueella on tällä hetkellä vain yksi suuren pörssiyhtiön rakentama kiinteälaituri. Valituksen väite siitä, että muodostuneille tonteilla ei olisi osuutta kalavesiin, ei pidä paikkaansa. Höytiäisen vedenlaskulla ei ole mitään yhteyttä vesialueen osuuksiin. Hirvirannan tilalla on osuus yhteiseen vesialueeseen , joka rajoittuu kaava-alueen rantaan. Myytäville rakennuspaikoille yhtiö antaa rakennuspaikan pinta-alan mukaisen osuuden vesialueeseen, joten kaikki muodostettavat rakennuspaikat saavat osuutensa kalavesiin. Näin ollen Suomen Kalastusmuseoyhditys ry:n valitus tulee hylätä ja kunnanvaltuuston päätös saattaa voimaan. Oheismateriaali: Valitus Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta esittää kunnanhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon antamista Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

35 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

36 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Kontiolahden kunnan lausunto Kontiolahden luonnonystävät ry:n ja Pohjois-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry:n valituksesta koskien kunnanvaltuuston päätöstä Jaamankankaan ranta-asemakaavasta 533/ /2012 Ympäristölautakunta 178 Itä-Suomen hallinto-oikeus (10861/14/4104, ) on pyytänyt Kontiolahden kunnanhallitusta antamaan lausuntonsa kunnanvaltuuston hyväksymästä Jaamankankaan ranta-asemakaavasta tehtyyn kunnallisvalitukseen. Valituksen tehneiden Kontiolahden Luonnonystävät ry:n ja Pohjois-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry:n mukaan kaavoitusta pitäisi suunnitella ja toteuttaa suurempina kokonaisuuksina eikä pieninä palasina, jotka maanomistaja sanelee. Jaamankankaan ranta-asemakaava on voimassa olevan maakuntakaavan ja Joensuun seudun yleiskaavan vastainen. Alueella on useita valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita luontokohteita ja lisäksi se on maakunnallisesti arvokas harjualue. Höytiäisen ranta on lähes 150 v vanhaa Höytiäisen laskun vesijättömaata, joka on karua ja kulutusta huonosti kestävää. Rakentaminen on osoitettu juuri tälle vesijättömaalle. Yleiskaavan mukaan riittävän suuria yhtenäisiä ranta-alueita pitää jättää rakentamisesta vapaaksi. Höytiäisen rakentamiskelpoinen ranta-alue on rakennettu tehokkaasti ympäri järveä. Kyseessä on viimeinen laajempi yhtenäisen Höytiäisen ranta-alue, joka on säilynyt rakentamatta. Alueelle suunniteltu uimaranta ja muutama tonttien väliin jäävä rakentamaton alue tai maanomistajayhtiön virkitysalueiksi tarjoamat metsäalueet eivät korvaa Höytiäisen vapaata rantaa, sen luonto-, maisema- ja virkistysarvoja. Se, että maanomistaja ei halua odotella maakuntakaavan neljännen vaiheen valmistumista ei valittajan mukaan riitä perusteeksi kiirehtiä kaavoitusta ohi asiantuntijatahojen (maakuntaliitto, ELY), joiden mukaan kaavaa ei tulisi hyväksyä ennen maakuntakaavan neljättä vaihetta. Vastine: Pohjois-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry ja Kontiolahden Luonnonystävät ry ovat esittäneet, että kaavoitusta pitäisi tehdä suurempina kokonaisuuksina, eikä pieninä palasina. Ranta-asemakaava on kuitenkin ainut Suomen kaavamuodoista, jonka voi käynnistää maanomistaja omille mailleen. Kaavan laadintaa ohjaa kuitenkin ylemmät kaavamuodot, jolloin suuremmat kokonaisuudet tulee otettua huomioon, kuten nyt on käynyt. Se, että kaavoituksessa olisi pitänyt odottaa jotakin uutta kaavan valmistumista, ei perustu mihinkään lainsäädäntöön. Valittajat ovat myös todenneet, että ranta-asemakaava on maakuntakaavan sekä Joensuun seudun yleiskaavan vastainen. Joensuun seudun yleiskaavassa ei ole ohjattu hajarakennusluonteista rantarakentamista. Yleiskaavassa on annettu ohjeita rakentamisen määrästä. Jaamankankaan ranta-alueella on Joensuun seudun yleiskaavassa merkintä, joka mahdollistaa normaalin mitoituksen mukaisen rantarakentaminen.

37 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ranta-asemakaava on laadittu siten, että valituksessa esille tuodut luontokohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle, uudet rakennuspaikat on osoitettu olemassa olevan rakentamisen läheisyyteen ja kulku rakennuspaikoille tapahtuu olemassa olevien teiden kautta, joten kaavan toteuttaminen ei tuhoa luontokohteita. Suhteellisen vähäisen liikenteen lisäyksellä ei ole myöskään mitään vaaraa luontoarvoille. Väite siitä, että alueelle ei jää yhtenäisiä vapaita rantajaksoja ei vastaa todellisuutta. Kaava-alueelle on jätetty esim. n. 900 m vapaa rantajaksoa ja lisäksi kaava-alueelle on osoitettu uimaranta-alue. Vapaata rantaviivaa on jätetty kaava-alueella yhteensä 63 % koko rantaviivasta. Kaavan vapaan rantaviivan osuus täyttää Joensuun seudun yleiskaavan määräyksen vapaan rantaviivan määrästä, joka on 60 %. Väite siitä, että alue olisi viimeinen laajempi yhtenäinen rakentamaton ranta-alue, ei myöskään vastaa todellisuutta, koska hiukan pohjoiseen kaava-alueesta löytyy yli 2 kilometrin vapaa rantajakso. Todettakoon vielä, että kaava-alue muodostuu lyhyehköistä rantajaksoista, jotka sijoittuvat jo rakennettujen alueiden väliin. Asutusta ei ole osoitettu irralleen muuta asutuksesta. Asuinrakentamista on osoitettu ainoastaan Puntarkosken jo muodostuneen kyläasutuksen läheisyyteen. Liikenne asuinrakennuspaikoille ja 7 lomarakennustontille ei tapahdu Jaamankankaan läpi. Liikenne ohjautuu Puntarkoskelle, joten liikenteen vaikutuskin jakaantuu usealle tieyhteydelle. Maanomistajalla on oikeus laatia omistamilleen alueille ranta-asemakaava. Maakuntaliitto ja ELY-keskus esittivät toivomuksen kaavoituksen keskeyttämisestä. Ranta-asemakaavaa jatkettiin, koska kaavahanke on voimassa olevien yksityiskohtaista kaavoitusta ohjaavien maakuntakaavan sekä Joensuun seudun yleiskaavan mukainen. Todettakoon, että valituksessa ei ole esitetty mitään vaatimusta kaavan kumoamiseen tai muuttamiseksi. Valituksessa ei ole myöskään esitetty mitään sellaista perustetta tai vaatimusta, jonka perusteella kunnanvaltuuston päätös tulisi kumota. Kontiolahden kunnanhallituksen tulisi lausuntonaan esittää Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, että valitus hylätään aiheettomana. Näin ollen Kontiolahden Luonnonystävät ry:n ja Pohjois-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry:n valitus tulee hylätä ja kunnanvaltuuston päätös saattaa voimaan. Oheismateriaali: Valitus Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta esittää kunnanhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon antamista Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

38 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

39 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen 74/ /2014 Ympäristölautakunta Kirkonkylää koskeva mittava asemakaavatyö on nyt saatu luonnosvaiheeseen. Asemakaavatyössä on kysymys koko nykyisen asemakaavan numeeristamisesta. Samassa yhteydessä kaavaan tehdään tarvittavat kaavamuutokset, mikä johtuu siitä, että tiettyjä alueita on rakennettu poikkeusluvilla kaavan vastaisesti. Asemakaavaa laajennetaan myös jonkin verran mm. Höytiäisen rannan läheisyyteen suunnitellun rantaraitin takia. Myös uusia rakennuspaikkoja on esitetty. Joidenkin katujen linjauksia ja nimiä tarkistetaan. Keskuskatu muuttuu kaavatieksi ja tien ylläpito siirtyy valtiolta kunnalle. MRL 51 edellyttää, että kunnan on pidettävä asemakaavat ajantasalla. Tässä työssä on kysymys myös siitä. Suurin hyöty saadaan kuitenkin käytännön työhön kaavan numeeristamisesta. Alueen vanhin asemakaava on vuodelta 1969, jonka jälkeen on tehty asemakaavan laajennuksia ja muutoksia aina vuoteen 2013 saakka. Kaavaluonnoksessa on vielä jonkin verran hiomista, mutta tässä vaiheessa se on kuitenkin syytä asettaa jo nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Lopulliset tarkennukset ja tarvittavat muutokset tehdään asemakaavaehdotukseen. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa Kirkonkylän asemakaavan päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRL 63 :n ja päivätyt kaavaluonnoksen ja kaavaselostusluonnoksen MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää niistä lausunnot kunnan koulutusja kasvatuslautakunnalta sekä vapaa-aikalautakunnalta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Pelastuslaitokselta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 179 Kirkonkylän asemakaavan päivätyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja luonnosasiakirjat olivat MRL 63 :n, MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Lausunnot pyydettiin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä, Museovirastolta, Pohjois-Karjalan Pelastuslaitokselta ja koulutus- ja kasvatuslautakunnalta sekä vapaa-aikalautakunnalta. Lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa.

40 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Tiivistelmä ELY-keskuksen mielestä alueelle olisi hyvä laatia tarkkuustasoltaan sellainen oikeusvaikuttainen yleiskaava, joka riittävästi ohjaa nyt laadittavana olevaa asemakaavaa. Kaavaselostukseen on hyvä liittää ote ajantasaisesta asemakaavasta, jolloin asemakaavamuutoksen vertaaminen voimassa olevaan helpottuu. Huoltamontien varrella olevien kortteleiden 255 ja 256 AR-tontit sijoittuvat yleiskaavan palvelujen ja hallinnon alueelle. Yleiskaavamääräys ei salli laajamuotoista asumista alueelle. Kaavaluonnoksen mukaisen ratkaisun todetaan olevan sen verran pienimuotoista, että se on mahdollista yleiskaavamerkinnästä huolimatta. Sen sijaan YS -kortteli 409 sijoittuu yleiskaavan virkistysalueelle ja on yleiskaavan vastainen. Höytiäisen ranta-alue tulee säilyttää virkistysalueena ja sen maisema-arvot ja luonnon ominaispiirteet tulee huomioida. Tästä syystä AO-kortteli 241 Höytiäisen ja Pursitien välistä tulee poistaa kaavasta. Alue on yleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi, joten suunniteltu ratkaisu on yleiskaavan vastainen. Pilaantuneita maa-alueita ei ole käsitelty kaavaselostuksessa eikä kohteita ole osoitettu kaavaan. Tiedossa olevat yleiskaavan sekä MATTI-rekisterin mukaiset PIMA-kohteet on huomioitava kaavassa ja raportoitava kaavaselostuksessa. Kohteiden puhdistustarve on arvioitava suunnitellun maankäytön edellyttämällä tavalla. Asematielle ja Keskuskadulle ei ole osoitettu melualueita, vaikka Joensuun seudun yleiskaavassa melualueet on osoitettu molempiin. Melualuemerkintä puuttuu myös kaavamerkinnöistä ja määräyksistä. Meluasiat on osoitettava kaavaan. Lisäksi on tutkittava mahdollinen melun suojaamistarve alueella sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Pohjavesialuetta koskevaan määräykseen tulee liittää seuraava teksti: Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella on kielletty sellaiset toimenpiteet (mm. jätevesien imeyttäminen), joista voi olla ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia. Lisäksi alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittaa vesilain 3 luku (luvanvaraiset vesitaloushankkeet). Laadittu luonto- ja maisemaselvitys ei ole riittävän ajantasainen mm. lajisto- ja luontotyyppitietojen osalta. Lajien uhanalaisuus on tarkasteltu selvityksen tekemisen jälkeen kahteen kertaan, viimeksi vuonna Linnustoselvitys puuttuu kokonaan. Se tulee tehdä kuluvan vuoden touko-kesäkuussa ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Vierevänniemi on tutkittu ja luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi tuulija rantakerrostuma-alueeksi. Arvokkaan alueen rajaus tulee esittää kaavassa esimerkiksi VL/s -merkinnällä. Vierevänniemen kaakkoispuolelle laskeva puro, sen laakso sekä rantaluhta puron suulla on arvokas luontokohde ja se tulee merkitä luo-rajauksella.

41 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Vierevänniemellä sijaitseva norouoma ja sen ylityskohta tulee esittää kaavaehdotuskartassa riittävän selvästi ja selostuksessa tulee esittää arvio tien muutostyön vaikutuksista uoman luonnontilaisuuteen. Lisäksi on tuotava esille keinot, joilla työnaikaisia vaikutuksia uoman luonnontilaisuuteen ehkäistään. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta pelkkä luettelointi ei riitä. Kaavaselostukseen on lisättävä jokaisen suojelukohteen valokuva ja lyhyt kuvaus kohteesta ja sen historiasta. Kohde Ruumishuone ei sijaitse tällä kaava-alueella. Vanhalla hautausmaalla sijaitsee kaavakartan srk-1-merkinnällä varustettu 1900-luvun alussa rakennettu paarihuone. Kaavamerkintä on virheellinen, koska kirkkolailla voidaan suojella vain kirkollisia rakennuksia. Hautausmaalla oleva ruumishuone ei ELY-keskuksen tulkinnan mukaan ole kirkollinen rakennus, joten se tulee merkitä kaavaan sr-merkinnällä. Ehdotetaan muutettavaksi vanhan hautausmaan EH-merkintä EH/s-merkinnäksi. Kirkkoa koskeva srk-1-kaavamääräys on muutettava muotoon "korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen ja Kikkohallituksen lausunto". Suojeltavien rakennusten (sr) kaavamääräykseen tulee lisätä maininta museoviranomaisen kuulemisesta lupaa edellyttävissä rakennustöissä. Alueella on myös paikallisesti merkittäviä rakennusperintökohteita, jotka tulee ottaa kaavaa laadittaessa huomioon. Tarvittaessa on tehtävä rakennusperinnön lisäinventointi. Ainakin Ortodoksinen kirkko vuodelta 1982 ehdotetaan merkittävän suojelukohteeksi. Yleisten määräysten kohta 7. Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen mukaan 6-12 m² puistomuuntamon voi rakentaa asemakaava-alueella toimenpideluvalla. Kaavamääräyksessä on huomioitava, että tämänkin kokoinen rakentaminen puisto- ym. alueella, jossa ei ole rakennusoikeutta, vaatii ELY-keskuksen poikkeamisluvan. Vastine: On totta, että kirkonkylän asemakaavoitusta ohjaa maakuntakaavan lisäksi ainoastaan Joensuun seudun yleiskaava. Yleiskaava on laadittu usean kunnan alueelle ja se on luonteeltaan pitkälle strateginen kaava, joka kuitenkin kertoo suuntaviivat tulevalle kehitykselle. Osayleiskaavalle on tietynlaista tarvetta, mutta tässä kaavahankkeessa on kysymys lähinnä Kirkonkylän asemakaavan numeeristamisesta sekä taajamaa rakenteellisesti tiivistävistä pienistä muutoksista, joista suurin osa on vain nykytilanteen osalta toteavia, nämä muutokset on tehty aikojen saatossa poikkeusluvin. Näiltä osin Joensuun seudun yleiskaava ohjaa asemakaavan uudistusta riittävästi. Kirkonkylän laaja-alaiselle tarkastelulle on kuitenkin myös tarvetta, mutta sen aika on muutamien vuosien päässä. Asemakaavan hyödyntäminen päivittäisessä työssä edellyttää, että se uudistetaan ja numeeristetaan mahdollisimman nopeasti vastaamaan nykytarpeita.

42 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kyseessä on alueeltaan ison asemakaavan uudistaminen ja numeeristaminen, joten on esitysteknisesti hieman haastavaa liittää vanhoja ajantasakaavoja asiakirjoihin. Asemakaavan liitteeksi on työstetty muutosalueista havainnekartta, joka liitetään kaava-asiakirjoihin. Korttelit 255 ja 256 ovat jo olemassa olevia rakennettuja kortteleita ja YS-kortteli 409 on kirkonkylän uuden päiväkodin tontti, joka rakenteellisesti sijoittuu kylän keskustaan ja eheyttää taajamarakennetta. Asemakaavoitusta ohjaava Joensuun seudun yleiskaava on lähinnä strateginen kaava, eikä sen lukeminen pienin yksityiskohdin ole perusteltua. Tästä johtuen ei korttelin 409 sijoittamista Puutarhatien varteen kirjaston viereen voi pitää kaavan vastaisena. Liito-oravan reviiri huomioidaan korttelin 409 ja sen rakennusalan rajauksessa. Korttelin sisälle rajataan alueen osa, jossa puusto tulee säilyttää liito-oravan elinpiirin turvaamiseksi. Myös kunta pitää tärkeänä, että Höytiäisen ranta-alue olisi mahdollisimman suurilta osin yleisenä virkistysalueena rantaraitteineen kaikkien kirkonkyläläisten käytössä. Kortteli 241 poistetaan ja liitetään ympäröivään virkistysalueeseen. Pima-kohteet käsitellään selostuksessa ja lisätään kaavakartalle. Suojeluskunnan ampumarata mainitaan selostuksessa, mutta sitä ei merkitä kaavakartalle eikä mainita yleisten määräysten Pima-kohteissa, koska kyseessä ei ole MATTI-rekisteriin kuuluva Pima-kohde. Keskuskatu ja Asemantie ovat siirtyneet kunnan kaduiksi ja niiden nopeudet on pudotettu hidasteilla niin pieneksi, etteivät melualueiden merkinnät ole enää tarpeellisia. Kyseiset kadut ovat keskusta-alueen sisäisiä väyliä, joiden melukuormitus on alueen oman maankäytön synnyttämää. Liikennemäärien ja nopeusrajoitusten perusteella on epätodennäköistä, että Keskuskadulla ja Asemantiellä esiintyisi valtioneuvoston yö- ja päivämelun ohjearvot ylittäviä liikennemelutasoja. Pihamelua voidaan rakennussuunnittelussa torjua rakennusten sijoittelulla siten, että oleskelualueet jäävät melulähteeseen nähden rakennusten taakse. Valtatie 6:n melualuemerkintä lisätään selostukseen sekä kaavakartan merkintöihin ja määräyksiin. Pohjavesialuetta koskeva määräys lisätään määräyksiin. Kyse on jo rakennetun taajaman asemakaavan uudistamisesta ja numeeristamisesta. Uudet rakentamisalueet ovat suoraan nykyiseen taajamarakenteeseen liittyviä yksittäisiä kortteleita tai tontteja. Rakentamattomiin alueisiin kohdistuvat muutokset ovat pienialaisia ja paikallisia. Tästä johtuen ei ole tarvetta uusille lajisto- ja luontotyyppiselvityksille, on myös kohtuutonta esittää alueelle linnustoselvityksen laatimista, joka ei muuta olemassa olevaa tilannetta miksikään. Valtakunnallisesti arvokas tuuli- ja rantakerrostuma-alue esitetään kaavassa VL/s-1-merkinnällä: Lähivirkistysalue jolla ympäristö säilytetään. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta tuuli- ja rantakerrostuma-aluetta. Vierevänniemen kaakkoispuolella oleva luontokohde merkitään

43 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta kaavakarttaan luo-merkinnällä. Pyydetty selvitys Kotiseutukeskuksen läheisyydessä olevan virtaavan norouoman tilanteesta tien rakentamisen johdosta tehdään tiesuunnitelman laadinnan yhteydessä. Suunnitelmasta ja tarvittavista toimenpiteistä informoidaan ELY-keskusta. Suojeltavien rakennusten kuvat ja lyhyt teksti kohteista lisätään selostukseen alueelle tehtyjen inventointien pohjalta. Maininta ruumishuoneesta poistetaan selostuksesta. Hautausmaalla olevan paarihuoneen merkintä muutetaan sr-merkinnäksi ja määräystä muutetaan esitetyn mukaisesti. Vanhan hautausmaan kaavamerkintä EH muutetaan merkinnäksi EH/s. Kirkkoa koskeva srk-1-kaavamääräys muutetaan esitetyn mukaiseksi. Suojeltavien rakennusten (sr) kaavamääräykseen lisätään lausunnossa mainittu lause. Ortodoksinen kirkko lisätään suojelukohteeksi (sr). Puistoaluemerkintää täydennetään rakennusoikeuden osalta siten, että se mahdollistaa alle 12 k-m2:n suuruiset yhdyskuntateknisen huollon rakennukset, kuten puistomuuntamot. Pohjois-Savon ELY-keskus: Ei huomautettavaa Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto: Tiivistelmä Asemakaavamuutoksella todetaan pitkälti asemakaava vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. Maakuntaliitto näkee kuitenkin tärkeänä, että kaavoituksella varaudutaan tulevaisuuden muutoksiin ja luodaan edellytyksiä tavoitellulle kehitykselle. Kontiolahdella on käynnissä yhdyskuntarakenteen kannalta varsin merkittäviä maankäytön muutoksia. Tässä tilanteessa on tarpeen arvioida onko pelkkä kirkonkylän asemakaavan tarkistaminen ja Kontioniemen erillisen osayleiskaavan laatiminen riittävä toimenpide kunnan keskeisimpien alueiden yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle vai tulisiko Kontioniemen-Kontiolahden alueille laatia yhteinen yleiskaava, jossa koko aluetta voidaan tarkastella kokonaisuutena. Maakuntaliitto ei myöskään näe Joensuun seudun yleiskaavaa riittävänä ohjaamaan Joensuun seudun yhden tärkeimmän taajaman tulevaa alueidenkäyttöä. Selvitysten osalta tulee tilannekohtaisesti ottaa huomioon kaavan ominaispiirteet. Asemakaavan sisältövaatimukset painottuvat erityisesti elinympäristön laatuun liittyviin näkökohtiin, eikä yleispiirteisten kaavojen selvitystaso ole välttämättä riittävä asemakaavaa laadittaessa. Täydentäviä selvityksiä voidaan tarvita luonnon- ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta.

44 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Asemakaavaluonnoksen esitystavasta maakuntaliitto esittää, että kaavaratkaisussa tulee tarkemmin erottaa olemassa oleva ja suunniteltu rakentaminen. Luonnoksen perusteella ei pysty erottamaan olemassa olevaa ja suunniteltua rakentamisesta, minkä takia myös kaavan arviointi on vaikeaa. Vastine: Maakuntaliitto on esittänyt, että kunnan tulisi käynnistää osayleiskaavan laadinta, jossa käsiteltäisiin sekä kirkonkylää, että Kontioniemeä yhdessä. Lisäksi Maakuntaliiton mukaan Joensuun seudun yleiskaava ei ole riittävä ohjaamaan alueen kaavoitusta. On totta, että Joensuun seudun yleiskaava on lähinnä strateginen kaava jo siksi, että se on laadittu useamman kunnan alueelle. Myös huoli siitä, että kokonaisuus tulee katsottua riittävän laajasti, kun nyt suunnitellaan alueita, on perusteltua. On otettava kuitenkin huomioon, että varsinaiset suuret muutokset kohdistuvat kuitenkin vain Kontioniemen alueelle, johon myös yleiskaavoitus painottuu. Kokonaisuutta tarkastellaan käynnissä olevan yleiskaavan lisäksi myös aluetta koskevissa kahdessa erillisessä masterplan suunnitelmissa. Asiakirjoihin liitetään kartta-aineistot, joihin merkitään kaavan laajennukset. Museovirasto: Tiivistelmä: Kulttuuriympäristön osalta kaavaluonnos kaipaa vielä täydentämistä. Asemakaavassa tulee suojelumerkinnöin osoittaa maakuntakaavan rakennuskulttuurikohteet ja Joensuun seudun yleiskaavan seudullisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet. Aiempia inventointitietoja on syytä päivittää ja arvioida myös paikallisesti merkittävien kohteiden suojelutarpeet. Erityisesti sotien jälkeen syntyneeseen rakennuskantaan tulee kiinnittää huomiota. Suojelumerkinnällä osoitetuista kohteista tulee kaavaselostuksessa esittää myös kohteen tiedot ja suojeluperusteet, pelkkä listaus ei riitä. Hautausmaalle Museovirasto ehdottaa EH/s-merkintää. Suunnittelualueella olevat muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset ovat I maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavaan virheellisesti ja osa puuttuu kokonaan. Kaavasta puuttuvat kiinteän muinaisjäännöksen Kivelä alakohteet sekä kohteen Vierevänniemi alakohde, joka on suunnittelualueella. Asemakaavan mittakaavasta johtuen muinaisjäännökset merkitään aluevarauksina. Muinaisjäännökset tulee kartoittaa maastossa ja kartoituksen perusteella merkitä ne kaavaan sm-osa-aluemerkinnällä. Vastine: Rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä asioita täydennetään kaavaselostuksen perustieto-osaan. Selostuksessa esitetään kaikki

45 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta suunnittelualueelta inventoidut kohteet (valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät). Maakuntakaavan rakennuskulttuurikohteet ja seudullisen yleiskaavan seudullisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet varustetaan suojelumerkinnöin. Kaavaselostuksen suunnitelmaosaan liitetään suojelukohteiden tiedot ja suojeluperusteet. Hautausmaa varustetaan EH/s-merkinnällä. Alueen muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät kohteet merkitään aluemerkinnällä tai korjataan kaavaan. Myös Kivelän ja Vierevänniemen muinaisjäännöksien alakohteet merkitään kaavaan. Lisäksi kaavakarttaan merkitään Selvityksessä Joensuun seudun sotahistoriallisista kohteista säilytettäviksi merkityt kohteet. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy: Olemme merkinneet punaisella värillä alueella olevat pylväsmuuntamot ja sinisellä värillä alueella olevat tai uudet puistomuuntamot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: - johtoalueen leveys 20 kv ilmajohdolla 10 m (5m johdon molemmin puolin) - muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä pylväsmuuntamolla ja 10 m puistomuuntamolla. Lisäksi olemme tarkentaneet alueella olevia 20 kv ilmajohtoja. Johtokarttaan merkityt johdot ja muuntamot eivät ole sijaintitarkkoja. Vastine: Kaavakarttaan tehdään lausunnossa esitetyt lisäykset. Pohjois- Karjalan pelastuslaitos: Asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa esitetyt asiat eivät olennaisesti muuta olemassa olevaa tilannetta. Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa esitettyihin suunnitelmiin. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota Kontiolahden kirkonkylän sammutusvesijärjestelyihin, jotka ovat tällä hetkellä riittämättömät. Vuonna 2011 tehtyjen mittausten perusteella palopostien tuotot kirkonkylällä vaihtelivat 5-13 l/s, joka antaa minuuttituotoksi l/minuutti. Pelastuslaitoksen sammutustoimintaan tavoiteltava tuotto on 5000 l/ minuutti, mutta minimituottona voidaan pitää 2500 l/minuutti, kun huomioidaan alueen rakennuskanta. Tilannetta parantaisi huomattavasti, jos keskeiselle paikalle saataisiin yllämainitulla tuotolla oleva vesiasema. Tavoitteena on, ettei matka vesiasemalta merkittäville kiinteistöille ylitä 500 metriä. Pientaloalueita vastaavilla alueilla sammutustoimintaan riittää usein säiliöautoilla tuotava vesi.

46 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Vastine: Sammutusvesijärjestelyjen parannuksista tehdyt esitykset sekä vesiaseman tarpeellisuudesta informoidaan vesilaitosta. Vapaa-aikalautakunta Ei huomautettavaa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa lausuntonaan, että Kirkonkylän oppilaiden nouto- ja jättöpaikat ja autojen kääntöpaikat tulee olla turvallisia. Turvallisin vaihtoehto olisi järjestää Kirkonkylän koulun oppilaiden jättö- ja noutoliikenne yksisuuntaisena liikenteenä Keskuskadulta Koulukujan kautta edelleen Aunenpolun kautta Puutarhatielle ja takaisin Keskuskadulle. Nykyisellään Kirkonkylän koulun liikennejärjestelyt ovat puutteelliset ja useita vaaratilanteita on sattunut oppilaille. Oppilaiden saatto- ja noutoliikenne tulisi saada turvalliseksi vaikka tilapäisjärjestelyin ennen uuden kaavan mukaista tilajärjestelyä. Kirkonkylän uuden päiväkodin sijaintiesitystä lautakunta pitää hyvänä, mutta uuden päiväkodin suunnittelu ja rakentaminen tulee saada käynnistymään mahdollisimman pian, vaikka lausunnot ja mahdolliset valitukset viivästyttäisivät kirkonkylän asemakaavan hyväksymistä. Päiväkodin pihaan, Puutarhatien varteen, tulee suunnitella lasten jättö- ja noutopaikka siten, että kierto on vastapäivään. Vastine: Koululaisliikenteen turvallisuuteen tullaan kiinnittämään huomiota hankkeiden toteuttamissuunnittelun yhteydessä. Kontiolahden Luonnonystävät ry Sataman alueelle Pursitielle on suunniteltu kolme uutta varsin lähelle rantaa ulottuvaa tonttia. Uusi rantaraitti tulisi kulkemaan niiden ja rannan välistä. Yhtenäinen rantaa pitkin kulkeva raitti on erittäin hyvä ajatus, mutta kyseiset tontit jäävät liian ahtaalle välille sekä tuhoavat rannan kauniin koivikon. Alueella jo kymmeniä vuosia sijainneiden talojen näköala peittyisi uusilla taloilla. Kunta ei voi jatkaa linjaa, jolla tehdään kalliita tontteja rantaan tai rannan tuntumaan muutaman asukkaan eduksi ja uhrataan sillä paljon suuremman asukasryhmän edut. Vierevänniemen rinteeseen jo aikaisemmin suunnitellut tontit ovat jälleen kaavassa. Tällä tavoin nakerretaan Vierevänniemen aluetta pala palalta. Alueen läpi kulkeva tie jatkuu leveänä alas rinnettä ja sitten pysähtyy kuin seinään. Siitä lähtee etelään jatke, joka myös pysähtyy umpikujaan. Onko tarkoituksena varautua tämän tien varteen myöhemmin rakennettavia uusia asuntokortteleita varten? Kaavaan on merkitty jo olemassa olevat lomarakennukset. Näiden rakennusalat ovat suuret, 150 m² tonttia kohti, mikä mahdollistaa lisärakentamisen. Höytiäisen ranta on Kontiolahden kunnan alueella niin

47 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta täyteen rakennettu, että yhtään lisärakentamista ei pidä sallia. Vastine: Pursitien länsipuolelle suunniteltu asuinkortteli poistetaan ja liitetään virkistysalueeseen. Vierevänniemen rinteeseen sijoitetut tontit täydentävät ja monipuolistavat taajaman tasokkaiden ja luonnonläheisten tonttien tarjontaa. Tontit eivät sijoitu Vierevänniemen lehdon alueelle eivätkä ne vaaranna arvokkaiden luontoarvojen säilymistä. Vierevänniementien länsipäähän ei sijoiteta asuinalueita, vaan katuyhteys palvelee liikkumista uimarannalle ja muille virkistysalueille. Katuvarauksen länsipäätä lyhennetään ja muutetaan siten, että se kääntyy uimarannan suuntaan. 150 k-m² on normaali omarantaisen rakennuspaikan kerrosala mm. ranta-oyk:issa ja perusteltu maanomistajien tasapuolisuuden vuoksi. Se mahdollistaa myös tarkoituksenmukaisten talousrakennusten rakentamisen. Päivi ja Tapio Niemeläinen: Koskien Päivölä kiinteistöämme RN:o 2:8 kohdistuvaa kaavamuutosluonnosta lausumme mielipiteenämme, että kiinteistömme on säilytettävä kaavamerkinnällä AL II ja tonttitehokkuutena 0,4. Lisäksi haluamme, että ns. vanhan apteekin eli asuinrakennuksemme muuttamisessa suojeltavaksi rakennukseksi tulee sallia asumiseen liittyvät tarpeelliset muutokset esim. kattoikkunat tai parveke, jotta rakennuksen käyttäminen seitsenhenkisen perheen asuinrakennuksena on mahdollista. Peruisteluina toteamme seuraavaa: 1. Ostaessamme kiinteistön vuonna 2003 ostopäätökseen vaikutti ratkaisevasti tontin sijainti Kontiolahden kirkonkylän keskustassa keskeisellä paikalla muiden liikerakennusten välittömässä läheisyydessä sekä tontin kaavamerkinnät AL II ja e=0.4, jotka mahdollistaisivat kiinteistön käyttämisen liiketoimintaan tai esim. Bed & Breakfast - Gasthaus-yritystoimintaan joskus tulevaisuudessa joko meidän tai tulevien sukupolvien toimesta. 2. Ostohetkellä vuonna 2003 kiinteistön arvoon vaikutti ratkaisevasti kaavamerkinnät AL II ja e=0.4:n tarkoittama jäljellä oleva käyttämätön rakennusoikeus. 3. Ns. vanhan apteekin asuinrakennuksen muuttaminen suojelluksi rakennukseksi sekä samalla tontin rakennusoikeuden huomattava väheneminen n. 40 % 1440 m²:stä 900 m²:iin alentaisi merkittävästi kiinteistömme arvoa ja olisi kohtuutonta ajatellen tilannetta jollaisena olemme kiinteistömme ostaneet tulevaisuutta silmällä pitäen. 4. Kiinteistöllemme aivan ydinkeskustassa muiden liike- ja julkisten rakennusten läheisyydessä on taattava tulevaisuuden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin vastaava kaavamerkintä eikä se ole ristiriidassa

48 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta ympäröivän rakennetun ympäristön kanssa. 5. Laajemmin yhteiskunnan rakennetta ajatellen esim. vastaavissa asemakaavan ajantasaistamisissa Joensuun alueella on pyritty luomaan tiiviimpää ja tehokkaampaa mahdollisuuksia tarjoavaa yhteiskuntarakennetta eikä päinvastoin. Vastine: Kaavamerkintä muutetaan AP:ksi (asuinpientalojen korttelialue), joka mahdollistaa mm. pienen rivitalon rakentamisen. Tehokkuusluku säilytetään 0,25:nä, joka vastaa lähiympäristön tehokkuutta. Pientaloalueella e=0,4 johtaa herkästi ylisuureen tiiviyteen. Suojelumerkintä on perusteltu, koska kohde on seudullisesti merkittävä ja se on kunnan harvoja säilyneitä liikerakennuksia lähellä alkuperäistä ulkoasuaan. Suojelumerkintä ei estä asumisen liittyvien muutosten, kuten kattoikkunoiden tai parvekkeiden tekemistä, kunhan nämä toteutetaan rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo huomioiden. Päivi ja Tapio Niemeläinen: Koskien Keskuskadun ja Tähkätien välistä kiinteistöä RN:o 117:2 kaavamerkinnällä Y II, e=0.40 kohdistuvaa kaavamuutosluonnosta lausumme mielipiteenämme, että tontti tulisi säilyttää rakentamattomana. Perusteluina mainitsemme, että kyseinen kohta, josta Keskuskadulta avautuu näkymä Räsälän perinnemaisemaan taustanaan Kontioniemi ja Höytiäisen järvimaisema korkeuseroineen on ainut kylän pääväylältä avautuva avoin upea näkymä, jota ohikulkijat, turistit, ulkomaiset urheilijat lenkeillään usein - erityisesti auringonlaskun aikaan - pysähtyvät ikuistamaan valokuviin ja videoille. Jos kyseessä olevalle tontille rakennetaan kaavan mahdollistava kaksikerroksinen rakennus, on tämä ainutlaatuinen perinnemaisema menetetty ja vieläpä kunnan omasta toimesta. Säilyttämällä tontti hoidettuna ja rakentamattomana on tämä Kontiolahden kirkonkylän yksi kauneimmista suojelluista maisemista kaikkien kylällä liikkuvien ihailtavana. Vastine: Keskeisen sijainnin ja valmiin infraverkon perusteella alue on tarkoituksenmukaista osoittaa osittain rakentamiseen. Kiinteistön pohjoispuolelta poistetaan kevyen liikenteen väylän varaus, joka liitetään tonttiin 4. Näkymä länteen peltoalueelle säilyy, kun rakennusala rajataan siten, että sen eteläreuna on samassa linjassa terveyskeskuksen tontin kanssa. Lisäksi osalle tonttia laitetaan määräys, että tontti on pidettävä avoimena. Aune Mänttäri: Huomautus: 1) Rakentamista ohjaava luku Suunnitelmassa esitetään kaikille rakennuspaikoille, rakennusta ohjaava luku.

49 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Uusilla kaava-alueilla luvulla on mahdollista toteuttaa lähes identtisistä asuntorakentamista ja tuottaa maisemaa jossa näkyy eri sosiaaliluokkien asumistaso. Kontiolahdessa on vanha päätös; "rakennuskaava alueilta muodostettaessa pyritään toteuttamaan solidiääristä sosiaaliluokista riippumatonta en alueita. Sekä on päätös jonka mukaan kunta ostaa asunto-osakeyhtiöistä, tuolloin rivitaloista sopivia osakkeita vuokra-asunnoiksi niin, että vuokra-asuntoa tarvitsevat voivat asua samoissa talohissa-pihapiirissä kuin omistusasunnon omistajatkin (ilmaisu on muistinvarainen). Rakennetut vanhat kiinteistöt ovat uusien ehdotettujen rakentamista ohjaavien lukujen toteutuessa joutumassa laittomaan tilan. 2. Rakennusoikeus. Kaavehdotuksessa sanotaan, että "rakennusoikeudet harmonisoidaan" Tuo harmonisointi on suoritettu niin, että tonteille on useimmiten luki e=0,25. tai ei mitään numeroa. Samoin kaavaehdotuksessa on alueilla joissa ehdotetaan Rakennusoikeudeksi rinnakkaisilla tonteille saama rakennusoikeutta, e vaikka toinen tontti olisi n. 1/2 ha (puoli hehtaaria) ja naapuritontit 1200m² m². Numerointia ei ola selostettu niin, että ihmiset sisäistäisivät asian ja, että se tulisi tarkastaa kun kaavaluonnoksen nähtävänä oli aikana Kontiolahdessa tapasin kunnanvaltuutetun ja toisen miehen joka on muutoin asioista perillä olevan henkilö, he kumpikin olivat sitä mieltä etteivät kaava-alueella olevat kiinteistön omistajat ole seuranneet ja sisäistäneet kaavan määrääviä numeraalisia ehdotuksia. Ehdotan että kaavaluonnos asetettaisiin uudelleen nähtäväksi enenen kaavan valmistelun jatkamista ja erityisesti kerrottaisiin kaavaavaan tulevien lukujen: rakennusta ohjaava luku ja Rakennus oikeus mitä ne kunkin kiinteistön kohdalla käytännössä merkitsevät. 3. Tiesuunnittelmat kadut Erityisesti kiinnitän huomioni pienissä paloissa tehtävien - tehtyjen alueen teiden järjestämiseen. Vierevänniemen tien ja Puutarhatien välinen alue johon kuuluu hiljattain tehdyt asemakaavat kerronastaloille ja Vieremänniemen tien varrella pieni omakotitalojen kaarimainen asemakaava. Mainittuja kaavoja laadittaessa ja hyväksyttäessä ei ole katsottu alueen käyttö- tarkoitusta laajemmin eikä liikenneväylien tarvetta teien välille. Ehdotan, että nyt kaavasuunnitelmaan etsitään tien paikka Vieremänniemen tien ja Puutarhatien välinen Poikkitie (työnimi) 4. Sataman kylän ranta-alueiden suunnittelu. Toivomus, ettei rantaan asti (vesirajaan) asti kaavoiteta rakennuksia ja veneet keskitetään omille paikoilleen ja vätetään paikka pien-ja soutuveneille. 5. Kontiolahden Sataman Ehdotan, että Kontiolahden satama herätetään henkiin ja varataan Sataman kylän rannasta paikka Kontiolahden Satamalle, Suomen valtion puutavaran lastaus laituri paikalle. Varaudutaan vastaamaan lähitulevaisuudessa tarvittavan järvimatkailun ja urheilukalastuksen tarpeiden palveluun. Ehdotan siis, että rantaan varataan paikka

50 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta suuremmille Järvilaivoille. 6. Saunapalvelut Ehdotan että rantaan vartaanriittävän suuri alue- pailla SAURASEURALLE (työnimi) joka olisi kaikille ihmisille tarkoitettu sauna- saunojen paikka. 7. Kaavamuuton Päiväaho Maarekisteri Numero 5.111/ Kunnioittavasti esitän; että Päiväaho säilytetään kokonaisena itsenäisenä tonttina ja tontti muutettaisiin asuin-, liike ja toimistotilojen kerrostaloalueeksi 02 taloa rakennusoikeudella e=0.85 Ohessa toteuttamis tarkoitukseen laaditut ennakko piirustukset. 3 lehteä. Aune Mänttäri: Kunnioittavasti esitetään, että Päiväaho Rek. Nro os. Puutarhatie 3 joka entisessä kaavassa Asuin-. Kasvihuonetuotanto- ja kaupan kiinteistö muutettaisiin kaavassa kokonaisuudessaan kahden (2) Asunto-, Liike- ja toimistotilojen kerrostalo kortteliksi, AL, e=0,85 Tontti m 2 kerrostaloa: = 4000 kem² Tehokkuus: e=4000 / 4700 = 0,85 Autopaikat: 40 kpl (AP / 100 kem²). Ehdotusta perustellaan seuraavasti: Päiväaho on ollut asuinpaikka vuosisatojen ajan. Päiväahon tontilla on ollut vielä sodan loputtua hirrestä rakennettu tupa ns. kylmine oheistiloineen, sauna, navetta ja heinäsuoja. Rakennukset olivat luhistumaisillaan 1945 jolloin hirsien järeydestä päätellen asumus voisi olla jopa parisataa vuotta vanha tai vanhempikin. Äitimme Hilja Maria Partanen os. Mähönen jäätyään leskeksi viiden pienen lapsen yksinhuoltajaksi v käveli päivittäin satunnaisiin töihin kirkonkylälle toivoen saavansa asunnon lähempää työpaikkoja. Saatuaan vakituisen työn Kirkonkylän kansakoululta, vahtimestarin-siivoojan-keittäjän ja moni- toimi-naisen "viran" päätti hän hankkia keittolan ikkunasta näkyvän autiotalon ja rakentaa "KODIN LAPSILLENI" Hän teki elämäntyönsä Kirkonkylän Kansakoulun palveluksessa. Hän eli hymyillen hyväntahtoisena auttauen aina kaikkia jotka pyysivät hänen työapuaan. Hän eli lähes 100 vuotiaaksi. Nyt me hänen LAPSENSA pyrimme parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun kunnioittaaksemme Päiväahon tanterilla eläneiden ja työtä tehneiden sukupolvien työtä ja ennen kaikkea Äitimme Muistoa Kunnioittaen. Tontille sopii kaavavalmistelijan esittämä kerrostalojen rakentaminen vaikka tämä suunnitelma ei säästä Äitimme rakentamaa taloa ja pihapiiriä joka oli meillä yhdessä kolmesta Arkkitehti Antti Rissasen EKOTALO suunnitelmista

51 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kerrostalo asunto-osakeyhtiössä asunnon omistajaksi pääsevät vähempituloisetkin ihmiset. Yksinäisille ihmisille asuminen kerrostalossa on turvallisempaa kuin rivi-tai omakotitaloissa, sillä Kontiolahdessakin on esimerkkejä, että Useampi maisemasuunnittelija, paikallinen asiantuntija ja Arkkitehti Antti Risanne näkivät ympäristöön ja tontille sopivan 2. korkeaa kerros-, liike ja toimitila rakennusta. Korkeammat talot katsottiin sopivan paremmin kuin matalammat kerrostalot massiiviseen yhtenäiseen korttelinpituiseen jonoon rakennettujen koulutila rakennusten taustalle. Niiden katsottiin korostavan Puutarhatien toisella puolella olevien rivitalojen kulturellia oman aikansa tyyliä. Päiväahon tontille suunniteltua tietä (Aunen polun) Opettajantie, yksisuuntaisen Opettajien parkkipaikalta Puutarhatielle johtava Aunen polku, Opettajan tie pyydetään poistamaan kaavasuunnitelmasta. Tien tarpeellisuudesta ei ole esitetty liikenteellisiä perusteluja Sama koskee koulun kentän laajennustarvetta, Kunnan Maankäyttösuunnitelmassa ja Koulu- suunnitelmassa ei ole mainintaa esitetystä lisämaan tarpeesta Eikä muitakaan perusteluja ole kaavaehdotuksen liitteenä. C/O OPETTAJAN TIEN voi niin halutessaan rakentaa kunnan maalle Opettajien asuntolan seinästä 5m. parkkipaikan suuntaan Koulu raiti- Puutarhatie joka kaartaisi kunnan maalla koulun rajan tuntumassa ja verkkoaidan vierustalla liittyen Puutarhatiehen. Samoin voisi tutkia tie-linjausta joka lähtisi Opettajien parkkipaikalta Kouluraitin päässä olevalta kääntyöalueelta Päiväkodin tontin ja kirjaston välistä tai päiväkodin takaa rannan puolelta Puutarhatielle. Poikkitien rakentaminen Vierivän-niemen tie - Puutarhatielle olisi paikallaan. Numeraalinen tonttien rekisteröinti ai avaudu muille kuin asioista perille oleville henkilöille. Mm. rakentamista ohjaava luku kaavassa on hyvin merkityksellinen erityisesti vanhoilla rakennuspaikoilla. Kaavassaehdotuksessa Rakentamista ohjaava luku ja rakennusoikeus eivät käsittele kaikkia tontteja tasapuolisesti. Esimerkiksi on määrätty rakennusaikaisen rakennusluvan vastainen rakentamista ohjaava luku. Kaavavalmistelu koskettaa jokaista tonttia ja tontin omistajaa. Toivon ja esitän, että Kirkonkylän alueen asemakaavan muutos ja laajennus arviointi suunnitelmaa pidettäisiin nähtävänä vielä kuulutusajan jälkeen Ympäristölautakunnan päätöksellä esimerkiksi lautakunnan harkitseman ajan. Ohjattu tilaisuus voisi olla paikallaa tiedon jakamiseksi itse kutakin askarruttaviin kysymyksiin aivan konkreettisesti. Pyydän muuttamaan Päiväaho no Asemakaavassa nro entinen merkintä VA os. Puutarhatie 3, Kontiolahti Käyttötarkoituksen AL ja tehokkuusluvun e = 0,85.

52 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Vastine: Rakentamista ohjaava luku eli tehokkuusluku on tässä tapauksessa tarkoituksenmukaisin rakennusoikeuden merkintätapa, koska se mahdollistaa korttelin kiinteistöjen (tonttien) edelleen lohkomisen ja rakennusoikeuden jakautumisen yhtäläisesti pinta-alan suhteessa kaikkiin lohkottavan kiinteistön osiin. Tehokkuusluku on havainnollinen osoittaessaan kiinteistön rakentamistehokkuuden suoraan, toisin kuin kokonaislukuna merkitty rakennusoikeus. Tehokkuusluku koskee samalla tavalla uusia ja vanhoja kiinteistöjä eikä aseta niitä keskenään eriarvoiseen asemaan. Harmonisoinnilla tarkoitetaan sitä, että rakentamistehokkuudet on alueellisesti yhtenäistetty siellä, missä se on perusteltua kiinteistöjen lähekkäisen sijainnin ja samanlaisen rakennettavuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella. Mikäli tontille ei ole kaavakartassa merkitty omaa tehokkuuslukua, sitä koskee korttelialuemerkinnän (esim. AO) yhteydessä oleva tehokkuusluku. Vierekkäisten kiinteistöjen erilainen koko ei välttämättä ole peruste eri tehokkuudelle, vaan tehokkuus määräytyy usean eri tekijän yhteistuloksena. Sama tehokkuus antaa kuitenkin hyvän lähtökohdan maanomistajien tasapuoliselle kohtelulle. Pientaloalueella perustehokkuutena on käytetty 0,25:ä, koska tätä suurempi tehokkuusluku johtaa helposti ympäristön ja taajamakuvan kannalta ylisuureen tehokkuuteen. Kaavaluonnoksen uudelleen nähtäville asettaminen ei ole tarpeen, koska kaava asetetaan ehdotuksena (MRA 27 :n kuuleminen) nähtäville, jolloin sitä voi kommentoida. Mikäli kiinteistöjen omistajilla on epäselvyyttä rakennusoikeuksista, voivat he tiedustella esim. tonttinsa pinta-alaa kunnasta. Omistajat ovat yleensä tietoisia pinta-aloista rakennushankkeita käynnistettäessä. Vierevänniementien ja Puutarhatien välille ei ole osoitettu katuyhteyttä, koska alueiden välinen liikennetarve on vähäinen ja toisaalta teiden välinen virkistysalue on haluttu säilyttää yhtenäisenä. Alueen läpi on kevyen liikenteen liikkumismahdollisuus. Ajoneuvoliikenteen kannalta yhteyttä Keskuskadun kautta ei voi pitää kohtuuttoman pitkänä. Rannassa ei ole miltään osin kaavoitettu uudisrakennuksia vesirajaan asti. Luonnoksen sisältynyt lähimmäksi rantaa sijoittunut kortteli 241 poistetaan. Venepaikat on tarkoituksenmukaisinta keskittää satamaan ja venevalkamiin. Kaavassa on varauduttu Kontiolahden sataman kehittämiseen erityisesti matkailun ja huviveneilyn osalta. Uitto on päättynyt Höytiäisellä jo vuosia sitten eikä sille ole tarpeen varata alueita. Kaava mahdollistaa tällaisenaankin pienten matkustajalaivojen pysähtymisen satamassa. Tälle asemakaava-alueelle ei ole katsottu tarpeelliseksi varata omaa yleisen saunan aluetta. Avantouimareiden yleinen sauna on jo käytettävissä muun muassa Kontioniemen alueella. Päiväaho-kiinteistön ( ) itäosa on tarkoituksenmukaisinta

53 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta osoittaa koulutontin (YO-1) laajennusalueena, koska koulun oppilasmäärä on kasvussa ja koululla on laajennustarvetta. Näin ollen luonnoksessa ollut Y-korttelialue poistetaan ja liitetään koulun YO-1-alueeseen. Koulun jättöliikenteelle tarvitaan lenkkimäinen yhteys, jota varten kaavassa on pysäköintialueelle (LPA) johtava Aunenpolku niminen katu. Aunenpolun varaus säilytetään luonnoksen mukaisena, mutta nimi muutetaan Hiljanpoluksi. Jäljelle jäävä osa kiinteistöstä osoitetaan AK-alueena. Muistutuksessa esitetty tonttitehokkuus 0,85 on taajaman oloissa ylimitoitettu ja johtaisi tontin rakentamiseen lähes täyteen, joten tehokkuusluku säilytetään 0,5:nä. Kiinteistö Oy Ruunula: Puheenaolevan kiinteistön (Rantala RN:o , Onnintie 3) rakentamista ohjaavat luku on kaavaehdotuksessa muutettu, joten pyydetään, että rakentamista ohjaava luku palautetaan entiselleen, entinen luku 2/ 3 k l u 1/2. Rakennuspaikka on rinnetontti. Rakennusoikeudeksi pyydetään e=0.35, asuin-, toimisto- ja liiketilojenrakentamiseen. Tontti on 4700 m² niin rakennuspaikkoja harmonisoitaessa e=0,25 on pinta-alan huomioon ottaen pieni, koska hyvin paljon pienemmillä tonteilla on yleisesti merkintä e=0,25. Samalla pyydetään Onnintie osoittamista kaavassa merkittyyn paikkaan tielinjan keskelle ja rakentamaan se niin, että tien molemmilla puolilla on yhtä suuret reuna-alueet / viherkaistat ja niin, että Rantalan tontille autotallien eteen ja talon ympäri on esteetön autolla ajomahdollisuus Onnintieltä ja Onnintielle. Onnintie on kaavoitettu kokonaan Rantalan tilan maalle ja otettu tiealue ilmaiseksi Rantala / tilasta. Esitetään Onnintien nimi muutettavaksi niin, että nimi korvataan nimeämällä; Näköalatie. Vastine: Kiinteistön kerrosluku muutetaan 2/3kIu½:ksi, kuten huomautuksessa on esitetty. Tehokkuusluku 0,25 on perusteltu alueen väljän luonteen ja mittakaavan säilyttämiseksi, lisäksi se on sama, kuin kaikissa ympäröivissä kortteleissa. Mervi Kuiri: Eriävän mielipiteen kohde: P1, palvelurakennusten korttelialue. Kontiolahden sataman alueella on kahvila joka on erotettu omaksi korttelikseen (240), muutos mahdollistaa Sataman alueen palveluiden kehittämisen. Alueen pinta-ala on 2256 m² ja rakennusoikeus 902 m². LV-1-venesatama. Alueelle saa rakentaa päätarkoitusta palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueelle rakennusoikeus 2214 k-m². Perustelut: Asiakirjoissa Sataman korttelin (240) rakennusoikeudeksi esitetty 902 m². Vastustan valtavan kokoisen rakennuksen mahdollistamista luonnokauniille paikalle. Korttelin kokoon nähden

54 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta kohtuullinen rakennusoikeus yhteenkerrokseen on max 300 m². Sataman luonnonkaunis maisema ja rauha lintutorneineen särkyy. Sataman nykyinen käyttö on vilkkaimpina tapahtumapäivinä jo nyt liikenteen tukkeuttava. Isokaan satamarakennus ei tuo läpikulkua Höytiäiselle vesiteitse Joensuun jokisataman tavoin. Sataman kioskin laajentaminen tuo lähialueelle väkisinkin epäsosiaalisen käytöksen kaljan myynnin lisääntyessä. Vastine: Sataman kehittämistä ja rakennuslupamenettelyn takia kaavaan tarvitaan merkittäväksi erillinen palvelualue, johon voidaan rakentaa palvelutuotantoa varten rakennuksia. Korttelialueen tehokkuusluku pienennetään 0,4:stä 0,15:een. Kari Kuiri: Asia 1. Kunnasta saamamme tiedon mukaan, Toukola 13:283 tilalla sijaitseva, entinen "myllyrakennus" on ELY-keskuksen listoilla suojeltuna rakennuksena. Vaadimme tämän merkinnän välitöntä poistoa. Emme ole ostaneet tätä paikkaa että siinä on suojeltuja rakennuksia, lisäksi ihmettelen että tälläistä tehdään kysymättä asianomaiselta mitään. Tässä rakennuksessa ei ole mitään suojeltavaa, myllynkoneet siitä on edellinen omistaja myynyt yli 20 vuotta sitten museoon Turkuun. Rakennus ei ole myöskään enää alkuperäisessä asussaan vaan korjaustyöt on käynnistetty aikoja sitten. Viikolla 9 teimme Kaavoitusjohtaja Matti Moisalan kanssa katselmuksen ja hän antaa sitten oman lausuntonsa. Tällä hetkellä rakennus on autojen, lautatavaran yms säilytyspaikkana. Mukana liitteet 1,2,3,4 ja 5 joista näkee että mitään suojeltavaa ei ole ja kunnostusta tarvitaan. Asia 2. Haen muutosta, että Toukola 13:283:sen merkintä muutetaan AO:sta AR:ksi. Haen myös tehokkuusluvun kasvattamista 0.25 ylöspäin. Perusteena että näin suuri kylän keskellä sijaitseva tila saadaan tehokkaampaan yhdyskunta rakentamiseen ja kuntaan saadaan kipeästi kaivattuja rivitalo -tontteja. Vaadin kunnalta kirjallista päätöstä, että kunta ei käytä tämän muutoksen jälkeen etuosto-oikeuttaan kyseiseen kohteeseen. Vaadin myös että vaikka tila merkintä muutettaisiin AR:ksi, niin voimme jatkaa omatkotitalo asumista normaaliin tapaan ja hakea jatkorakentamista varten lupia, esim. autokatokselle yms. Vastine: Myllyrakennusta koskeva suojelumerkintä poistetaan kaavasta. Kaavamerkintä muutetaan ehdotusvaiheessa AP:ksi, joka mahdollistaa myös rivitalon rakentamisen. Tehokkuusluku 0,25 säilytetään, koska se noudattaa ympäröivän alueen tehokkuutta ja säilyttää alueen mittakaavan ja väljyyden. Hemmo Kekäläinen ja Mia Wähälä: Voimassa olevassa kaavassa Kuusela 47:47 on merkitty kaavaan

55 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta merkinnällä AR II, e=0,4. Kaavasta on tehty kunnan kanssa sopimus maksuna kunnalle luovutetusta alueesta. Kaavaluonnoksessa kyseinen tontti on merkitty virkistysalueeksi. Kyseinen merkintä rikkoo kunnan kanssa tehtyä kaavoitussopimusta. Tämän johdosta vaadimme, että kunta palauttaa kyseisen tontin kaavamääräykset sellaiseksi kun se oli vanhassa kaavassa. Kiinteistönomistajat ovat valmiita neuvotteluihin kunnan kanssa, mikäli kunta katsoo sen tarpeelliseksi. Vastine: Vanha kaavamerkintä palautetaan entiselleen AR:ksi, mutta tehokkuusluku yhtenäistetään muun kaavan kanssa e=0,25:ksi. 0,4 johtaa alueen luonne huomioon ottaen ylisuureen tehokkuuteen ja tiiviyteen. Timo Nevalainen: Pyydän, että tonttini Yrittäjäntie 24 rekisterinumero 13:234 kevyenliikenteenväylän ja päärakennuksen välisen alueen sulamisvesien vedenpoisto otetaan huomioon, kun tonttini eteläpuolelle on suunnitteilla AO tontti. Nykyisin vedenpoisto on sovittu ELY-keskuksen kanssa mukana olevan liitteiden mukaisesti Selostus vuosittain tehtävistä toimenpiteistä, kartta ja sähköpostiviesti. Uudella AO tontilla sijaitsee myös sulatusvesien poistoputki maan sisällä. Pyydän, että tämän sopimuksen sisältö, sekä AO tontille mahdollisesti tulevan uuden liittymän rummun tai sillan sulana pitäminen merkitään mahdollisen uuden tontinkäyttäjän rasitteeksi. Vastine: Johtomerkintä lisätään kaavakarttaan. Pursitien ja Satamakujan asukkaat: Vastustamme Pursitien ja Höytiäisen väliin suunnitellun asuinkorttelin rakentamista alla esitetyin perusteluin. Sisältää myös esityksen uuden rantaraitin linjauksista. Perustelut: Yleiskaava 2020 Alueella on voimassa vuonna 2009 vahvistettu Joensuun seudun yleiskaava Kaavaluonnos on yleiskaavan vastainen. Kaavassa Pursitien länsipuoli on tarkoitettu yhteiseen käyttöön puistoalueeksi. Nykyisen puistoalueen virkistyskäyttö Pursitien ja Höytiäisen rannan välinen alue on rakentamatonta puistoaluetta, joka on tarkoitettu ihmisten yhteiseen käyttöön. Alue on suosittu uimareiden, kalastajien, matonpesijöiden, hiihtäjien ja muiden

56 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta liikuntaa harrastavien keskuudessa. Alue on myös yksi tärkeimmistä koirien ulkoiluttamispaikoista. Lisäksi juhannusjuhlien aikaan ja kiireisinä tanssi-iltoina ja "Höytiäisen humaus" tyyppisissä massa tapahtumissa, vanha "rantaraitti" toimii autojen tilapäisenä pysäköintialueena. Metsä Tällä hetkellä puistoalueella on erittäin kaunis, hyvin hoidettu koivikko. Koivikot ovat Höytiäisen ranta-alueella välillä kirkonkylä - Kontioranta harvinaisia. Suurimmaksi osaksi ranta-alueilla kasvaa havumetsää, pääasiassa mäntyä. Jos alueen rakentaminen toteutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti, koivikkoa joudutaan kaatamaan erittäin paljon seuraavista syistä johtuen. -rantaraitin levennys hiihtouran osalta -uusien tonttien raivaus laajasti uusien rakennusten, pihojen ja aitojen alueelta -uuden siirtoviemärin linjauksen vaatimat raivaustyöt (lähes 10 m:n leveä ura) Käytännössä metsää jäisi jäljelle vain pieniä kaistaleita. Nykyinen metsä yhtenäisenä kestää kohtuullisen hyvin kovatkin lännenpuoleiset tuulet. Silloin tällöin muutama puu on kaatunut tuulen vaikutuksesta. Jos rakentaminen toteutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti, jäljelle jääneet puut eivät kestä tuulen vaikutuksia, vaan kaatuvat talojen päälle. Siirtoviemäri Kontiolahden ja Joensuun välinen siirtoviemäri linjattiin ja myös rakennettiin puistoalueen halki sillä olettamuksella, ettei alueelle koskaan rakenneta. Nykyinen olemassa oleva siirtoviemäri kulkee suoraan kaavaluonnoksessa esitetyn uuden asuinkorttelin rakennuspaikkojen läpi. Siirtoviemärin siirrosta aiheutuisi huomattavat kustannukset. Lisäksi uuden linjauksen alta metsää olisi kaadettava lähes 10 m leveydeltä. Tulevat ongelmat Suunniteltu alue on erittäin ahdas rakentaa. Uusien tonttien piha-alueet sijoittuisivat uudisrakennusten ja Höytiäisen väliin. Uusi levennetty rantaraitti hiihtourineen kulkisi suoraan asukkaiden pihojen poikki. Kesäisin rantaraitilla liikkuu paljon jalankulkijoita, uimareita, pyöräilijöitä, koirien ulkoiluttajia, kalastajia ja matonpesijöitä autoineen. Uusi suunniteltu valaistu rantaraitti lisää entisestään kulkijoita kirkonkylän ja sataman välille, tämän on varmaan tarkoituskin. Kesäisin raitilla on liikennettä myöhälle yöhön saakka, varsinkin juhlien aikaan ja viikonloppuisin. Raitilla oleskelee paljon nuorisoa ja varttuneempaakin väkeä nauttimassa virvokkeista ja yhdessäolosta. Häiriö uusille asukkaille olisi huomattavaa, koska em. asiat tapahtuisivat käytännössä heidän pihallaan. Tästä aiheutuisi paljon valituksia ja vaatimukset rantaraitin poistamiseksi alkaisivat yleisen rauhattomuuden nimissä välittömästi. Uusi Rantaraitti Ehdotus uuden Rantaraitin rakentamiseksi kirkonkylän ja sataman välille on erittäin kannatettava. Esitämme, että Pursitien ja Höytiäisen väliin sijoittuvalla puistoalueella Rantaraitti suunnitellaan siten, että valaistu jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu ura noudattaisi vanhaa linjausta

57 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta rannassa. Hiihtäjille tarkoitettu latu-ura linjattaisiin kulkemaan Kontiolahti-Joensuu välisen siirtoviemärin päällä. Tällä järjestelyllä vältettäisiin puuston kaato lähes kokonaan. Lisäksi rannan kestävyyttä ja käytettävyyttä voisi parantaa kivi- tai puurakentamisella. Rannan venepaikat merkittäisiin kunnolla ja yhtenäisesti. Yleisilmeen parantamiseksi ja puistomaisuuden lisäämiseksi rantaan voisi lisätä esim. puistonpenkkejä ja kukkaistutuksia. Olemassa olevien kiinteistöjen arvon lasku Nykyiset Pursitien ja Satamakujan asukkaat ovat valinneet asuinpaikkansa olemassa olevien luontoarvojen pohjalta. Luontoarvot ovat näkyneet myös tonttien hinnoissa. Alueen kiinteistöt on rakennettu vanhoille rakennuspaikoille. Jos Kontiolahden kirkonkylän alueen asemakaavan muutos- ja laajennustyöt toteutuvat luonnoasiakirjojen mukaisesti, alueen kiinteistöjen arvot tulevat laskemaan. Nykyiset asukkaat ovat investoineet asuinpaikkaansa siinä uskossa, ettei alueelle tulla koskaan lisärakentamaan. Lopuksi Kontiolahden satama ja sen hienot näkymät Höytiäiselle ovat Kontiolahden käyntikortti. Vierailijan lähestyessä satama-aluetta, ensimmäisenä huomio kiinnittyy hienon hoidetun koivikon läpi ilta-auringossa kylpevään Höytiäiseen. Tätä käyntikorttia emme haluaisi menettää lyhytnäköisen voitontavoittelun takia. Kontiolahti on juuri tehnyt kauaskantoisen viisaan päätöksen hankkiessaan Kontiorannan varuskunta-alueen hallintaansa. Toivomme, että kunta suuntaa kaikki voimavaransa Kontiorannan alueen kehittämiseen. Tehkäämme Kontiorannasta Kontiolahden "Penttilänranta". Me allekirjoittaneet vastustamme edellä mainitun asiakirjan suunnitelmaa Pursitien ja Höytiäisen väliin sijoittuvan luontoarvoiltaan kauniin puistoalueen lopullista tärvelemistä asuinrakentamisella. Haluamme, että aluetta kehitetään olemassa olevien luontoarvojen pohjalta siten, että sataman ja kirkonkylän välille rakennetaan laadukas valaistu ympärivuotiseen käyttöön soveltuva rantaraitti ulkoilijoille ja hiihtäjille. Samalla turvataan satama-alueen monipuoliset käyttöedellytykset ihmisten uimisen, ulkoilun, pientarvekalastuksen ja muun vapaa-ajan vieton suhteen. Alue on myös erittäin suosittu koirien ulkoiluttamispaikka. Vastine: Asuinkortteli poistetaan Pursitien länsipuolelta ja liitetään ympäröivään virkistysalueeseen. Valaistu jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu ura sijoitetaan rannan läheisyyteen ja osalla aluetta vanhalle linjaukselle ja hiihtäjille tarkoitettu latu-ura siirtoviemärin päälle. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, p Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä

58 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta päivätyt Kontiolahden kirkonkylän asemakaavaehdotusasiakirjat ja laittaa ne julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti ja pyytää niistä MRA 28 :n mukaisesti Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n, Museoviraston ja kunnan eri hallintokuntien lausunnot. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, ehdotuskartta 1/4 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, ehdotuskartta 2/4 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, ehdotuskartta 3/4 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, ehdotuskartta 4/4 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, selostusehdotus Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, liite tilastolomake Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, muutokset voimassa olevaan kaavaan, karttaliite Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, poistuva kaava, liitekartta Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, luontoselvitys 1992 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, liikenneturvasuunnitelma 2011 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, Hovila - Vierevänniemi luontoselvitys

59 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Lehmon asemakaavan muutos tiloilla Lehmola 2:83 ja Jannela 2:84 korttelissa / /2013 Ympäristölautakunta Maanomistaja on lähestynyt kuntaa ja esittänyt asemakaavan muutosta osalle korttelia 76. Asemakaavan muutoksesta on laadittu kaavoitussopimus Kontiolahden kunnan ja maanomistajan kesken. Asemakaavan muutosta on valmisteltu siten, että kaavaluonnos ja muut asiakirjat ovat valmiina. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää käynnistää asemakaavan muutoksen Lehmon asemakaava-alueen korttelissa 76 ja asettaa päivätyt osallistumis- ja arviointisuunitelman ja kaavaluonnosasiakirjat julkisesti nähtäville mielipiteen esittämistä varten MRL 62 ja 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti ja pyytää niistä lausunnot kunnan hallintokunnilta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 180 Lehmon korttelin 76 asemakaavamuutoksen päivätyt luonnosasiakirjat olivat MRL 62 ja 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Lausunnot pyydettiin kunnan eri hallintokunnilta. Lausunnot ja mielipide sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Tekninen lautakunta: Kuntatekniikan päällikkö: Suunniteltujen toimintojen liikenne voidaan järjestää nykyisiä liikenneväyliä käyttäen. Kaavaluonnoksen mukaan muutettavan korttelin tieliittymä tulee Ahoksentieltä. Kaavamuutos voidaan toteuttaa luonnoksen mukaisena. Vesihuoltopäällikkö: Alueella on vesihuoltoverkosto ja mm. liittymä vanhalle pankkitalolle. Kaava aiheuttanee tarpeen rakentaa uudet liittymät kerrostaloille. Vastine: Vesi- ja viemäriliittymien rakentaminen uusille kohteille on normaalia toimintaa. Lautakunnalla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnokseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Päivähoitopaikat ovat täyskäytössä Lehmon alueella, joten kunnan tulee varautua päivähoitopalvelujen lisäämiseen päivähoidon tarpeen kasvaessa. Koulupalvelut pystytään järjestämään kaavan alueelta tuleville oppilaille. Vastine: Kerrostaloasukkaat eivät tyypillisesti ole lapsiperheitä, mutta kaikkien tonttien vuosittaisilla tonttien luovutusmäärillä yritämme

60 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta tasapainottaa omalta osaltamme palvelujen saannin riittävyyttä. Vapaa-aikalautakunta Ei huomautettavaa. Irma Suomalainen ja 35 muuta allekirjoittajaa: Me allekirjoittaneet vastustamme kerrostalojen rakentamista Lehmoon Ruottisenahontien, Ahoksentien ja Hakatien kulmaukseen korttelissa 76. Näin pienellä alueelle liikenne lisääntyy huomattavasti. Samoin melu- ja saasteongelmat lisääntyvät merkittävästi. Omakoti- ja rivitaloasukkaiden yksityisyys ja rauha häiriintyvät, kun kerrostalon ikkunoista on suora näkyvyys alueen asukkaiden etu- ja takapihoille. Jos kerrostalo/kerrostalot pitää rakentaa, se/ne tulee tehdä jo olemassa olevien kerrostalojen jatkeeksi, eikä näin pienelle ja ahtaalle alueelle! Vastine: Asemakaavoitusta ja alueen muuta maankäyttöä ohjaavat ylemmät kaavat, kuten maakuntakaava ja Joensuun seudun yleiskaava. Näiden kaavojen merkintöjen mukaan alueelle tulisi ohjata nimenomaan kerrostalorakentamista. Nykyiset asukkaat alueen ympäristössä ovat mieltäneet rakentamattoman alueen mahdollisesti puistoksi, vaikka alue on jo nyt voimassa olevassa asemakaavassa rakennustontti, kaavamerkinnällä AL -asuinliiketontti. Mikäli alue toteutettaisiin nykyisen kaavamerkinnän mukaisesti voisi alueen liikenne ja muu liikkuminen lisääntyä voimakkaamin kuin kerrostaloasumisessa. Valtakunnassa kuten myös Kontiolahdessa väestö vanhenee ja sitä myötä tarve kerrostaloasumiseen lisääntyy. Tämä kaavan muutos pyrkii vastaamaan siihen tarpeeseen. Paikka soveltuu hyvin tämän tyyppiseen asumiseen, onhan esimerkiksi kaupalliset palvelut aivan vieressä. Muistutuksessa on todettu, että nykyisten alueen muiden asukkaiden yksityisyys ja rauha häiriintyvät, tämä on varmaan osittain totta. Aina kun jonkun alueen asukasluku kasvaa ja alueelle rakennetaan, aiheuttaa se muutoksia, joihin kuitenkin ajan myötä totutaan ja ne normalisoituvat alueen normaaliksi toiminnaksi. Asemakaavaehdotus on nyt valmistunut ja se voidaan laittaa nähtäville ja pyytää siitä kunnan eri hallintokuntien lausunnot. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, p Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää laittaa päivätyt kaavaehdotusasikirjat MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää MRA 28 :n mukaisesti niistä kunnan eri hallintokuntien lausunnot. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Lehmon asemakaavan muutos tiloilla Lehmola 2:83 ja Jannela 2:84 korttelissa 76, kaavaehdotuskartta Lehmon asemakaavan muutos tiloilla Lehmola 2:83 ja Jannela 2:84 korttelissa 76, kaavaselostus ehdotus

61 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Lehmon asemakaavan muutos tilalla Lehmola 2:83 korttelissa 76, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lehmon asemakaavan muutos tilalla Lehmola 2:83 korttelissa 76, luonto ja maisemaselvitys Lehmon asemakaavan muutos tilalla Lehmola 2:83 korttelissa 76, luontoselvityksen liitteet 1 ja 2 Lehmon asemakaavan muutos tilalla Lehmola 2:83 korttelissa 76, luontoselvityksen liitteet 3 ja 4

62 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Sopimus Paiholan osayleiskaavaan liittyvistä menettelyistä ja esisopimus maankäyttösopimuksesta ja alueen asemakaavoittamisesta sekä maa-alueiden luovuttamisesta 460/10.02/2013 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta 181 Ympäristöyksikössä on valmisteltu yhteistyössä teknisen toimiston ja vesilaitoksen kanssa sopimusluonnos Paiholan kaavoitukseen liittyvistä asioista Mestarinikkarit Oy:n kanssa. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) Oheismateriaali: Sopimusluonnos Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää tutustua laadittuun sopimusluonnokseen. Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus: Asia jätetään pöydälle myöhemmin käsiteltäväksi. Päätös: Kunnanhallituksen edustaja Jukka Puumalainen saapui kokoukseen klo 17:42. Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin. Mestarinikkarit ovat myyneet osan liiketoiminnastaan ja yhtiö, joka nyt hallinnoi Paiholaa on nimeltään Master Yhtiöt Oy, jonka kanssa sopimus allekirjoitetaan. Sopimus on jo hyväksytty yhtiön toimesta ja allekirjoitettu ympäristöyksikössä Oheismateriaali: Sopimus Kontiolahden kunta/ Master Yhtiöt Oy Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, p Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Kontiolahden kunnan ja Master Yhtiöt Oy:n välillä neuvotellun sopimuksen, joka koskee Paiholan osayleiskaavaan liittyviä menettelyjä, esisopimusta maankäyttösopimuksesta ja alueen asemakaavoittamisesta sekä maa-alueiden luovuttamisesta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

63 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Paiholan osayleiskaava 651/ /2010 Ympäristölautakunta Yleiskaavan tehtävänä on kunnallisen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaamisen sekä erilaisten toimintojen yhteensovittaminen. Osayleiskaava on kunnan strateginen suunnitelma, jossa alueiden käyttöä suunnitellaan useaksi vuodeksi eteenpäin, yleensä noin 20 vuodeksi. Osayleiskaavan periaatteet ohjaavat myöhemmin yksityiskohtaista kaavoitusta, rakentamista ja maankäyttöä. Osayleiskaava helpottaa viranomaisten päivittäistyötä sekä turvaa parhaiten maanomistajien tasapuolisen kohtelun, kuten lainsäädäntö edellyttää. Osayleiskaavan määräykset eivät yleensä ole niin yksityiskohtaisia, eikä niillä voida määrätä niin yksityiskohtaisesti kuin asemakaavassa. Osayleiskaava kannattaa laatia aina oikeusvaikutteisena. Joensuun seudun yleiskaavan 2020 vahvistumisen myötä kumoutui useita Kontiolahden kunnan osayleiskaavoja. Osayleiskaavan laadintaprosessi kestää yleensä pari vuotta. Pakollinen luonto- ja maisemaselvitys sekä tarvittavat muut selvitykset on laadittava ennen varsinaisen kaavatyön alkua ja niissä menee yleensä yksi vuosi. Luontoselvitystä laadittaessa maastoselvitykset on tehtävä kevään ja syksyn välisenä aikana johtuen eläimistön ja kasvillisuuden havainnoimisesta. Paiholan osayleiskaavan tavoitevuosi on Kaavatyö on tarkoitus ohjelmoida siten, että luontoselvityksen laadinta käynnistetään vielä tänä keväänä. Osayleiskaavaa on tarkoitys käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena ja se poistaa suunnittelutarveluvan käytön, mikäli rakentaminen tapahtuu osayleiskaavan mukaisesti. Yleiskaava-alueen suunnittelua ohjaa maakuntakaava sekä Joensuun seudun yleiskaava Edellä mainittujen kaavojen lisäksi yleiskaavatyötä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on huomioitava: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3) asumisen tarpeen ja palveluiden saatavuus 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta kestävällä tavalla 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7) ympäristöhaittojen vähentäminen 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen

64 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta ) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Em. seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät.yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Paiholan osayleiskaava-alueelle ei ole osoitettu erityisiä merkintöjä. Osayleiskaava-alueen etelä/luoteisosassa on osoitettu taajamatoimintojen alue (a) sekä palvelujen ja hallinnon alue (p). Osa osayleiskaava-alueesta sijaitsee taajamaseudun kehittämisen kohdealueella (tkk) ja pohjavesialueella (pv).osayleiskaava-alueelle on osoitettu ohjeellinen moottorikelkkareitti. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 Paiholan osayleiskaava-alue on merkitty pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Lisäksi osayleiskaava-alue on suurimmaksi osaksi suunnittelutarvealuetta. Alueen luoteisosassa on pohjavesialue (pv-1). Alueen luoteis- ja lounaisosassa on pienet kyläalueet (AT) ja etelä/luoteisosassa hieman suurempi pientalovaltainen asuntoalue (AP), jossa sijaitsee myös palvelukylä (atc). AP-alueelle on osoitettu myös kaksi mahdollisesti saastunutta maa-aluetta. Paiholan alueelle on merkitty lähipalvelualue (pl). Yleiskaava-alueelle on merkitty myös ohjeellinen moottorikelkkareitti ja ohjeelliset ulkoilureitit sekä urheiluja virkistyspalvelujen kohde. Yleiskaava-alueen itä- ja kaakkoisosaan on merkitty ranta-asemakaavoitettavia alueita (RAK). Osayleiskaava-alueella sijaitsee yksi kiinteä muinaisjäännös. Alueelta laaditaan luonto- ja maisemaselvitys, selvitetään kaava-alueen muinaismuisto- ja rakennussuojelukohteet sekä alueen nykyinen rakenne. Lisäksi tehdään kantatilaselvitys vuodelta 1959, hankitaan väestötiedot ja oppilastiedot sekä selvitetään päivähoitoasiat. Kaavatyölle voidaan asettaa lähtötavoitteina: asukasmäärän hallittu kasvu ja rakentamisen ohjaaminen tukemaan nykyistä kylärakennetta perinteisellä tavalla. vesi- ja viemäriverkoston hyödyntäminen alueen kulttuuriympäristön ja maisemallisten arvojen esiin nostaminen ja säilyttäminen erityisten luontokohteiden säilyttäminen ja suojeleminen pohja- ja pintavesien suojelu virkistysalueiden ja -reittien muodostaminen Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se päättäisi käynnistää Paiholan alueen oikeus vaikutteisen osayleiskaavan laatimisen liitteenä olevan kartan mukaiselle noin hehtaarin suuruiselle alueelle. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

65 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakunnan ehdotuksen. Kunnanhallitus: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta Osayleiskaavasta pidettiin maanomistaja tapaamiset 12. ja 13. syyskuuta ja ensimmäinen viranomaisneuvottelu Lisäksi on pidetty useita neuvotteluja suurimman maanomistajan Mestari Nikkarit Oy:n edustajien kanssa. Paiholan sairaalan alueelta ja sitä ympäröivältä alueelta on laadittu kaavan pohjakartta. Lisäksi koko kaava-alueelta on tehty arkeologinen selvitys. Kaavoitusyksikössä on valmisteltu Paiholan osayleiskaavaluonnosta. Kaavoitusjohtaja on käynyt neuvotteluja Mestarinikkarit Oy:n kanssa heidän omistuksessa olevan alueen kaavoituksesta sekä Mestarinikkareiden osallistumisesta alueen toteuttamiskustannuksiin. Sairaala-alueen suunnittelussa on käytetty apuna myös konsultin laatimaa suunnitelmaa alueen kehittämiseen. Liitteessä on esitetty ensimmäinen versio kaava-alueen luonnoksesta. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta tutustuu liitteenä olevaan alustavaan osayleiskaavaluonnoskarttaan ja käy keskustelua alueen kaavoitusperiaatteista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta Paiholan osayleiskaavaluonnos on valmistunut ja kunta on aloittanut neuvottelut yhteistyösopimuksesta Mestarinikkarit Oy:n kanssa. Sopimuksen tultua hyväksytyksi puolin ja toisin päivätty osayleiskaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa Paiholan osayleiskaavan

66 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRL 63 :n ja päivätyn kaavaluonnoksen ja kaavaselostusluonnoksen MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä heti, kun yhteistyösopimus Mestarinikkarit Oy:n kanssa on saatu tehtyä. Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus: Asia jätetään pöydälle myöhemmin käsiteltäväksi. Päätös: Kaavoitusjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta 182 Osayleiskaavaan on tehty tarvittavat muutokset jo rakennettujen kiinteistöjen ja kiinteistöjaon osalta ja näin ollen osayleiskaavaluonnos ja siihen liittyvä selostusluonnos ja osallistumis-ja arviointisuunnitelma voidaan nyt asettaa julkisesti nähtäville ja pyytää niistä tarvittavat lausunnot. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa Paiholan osayleiskaavan päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRL 63 :n ja päivätyn kaavaluonnoksen ja kaavaselostusluonnoksen MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää niistä lausunnot kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Päätös: Minna Pakarinen ja Minna Kuusela ilmoittivat olevansa esteellisiä asian käsittelyyn ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin. Paiholan osayleiskaavan päivätyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnosasiakirjat olivat MRL 63 :n, MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä välisen ajan. Lausunnot pyydettiin kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa.

67 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Lausunnot: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Tiivistelmä Pohjois-Karjalan maakuntakaavoitustilanne on kuvattu kaavaselostuksessa maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheiden osalta. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe vahvistettiin ympäristöministeriössä ja tämä aiheutti muutoksia myös maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin joidenkin maankäyttöluokkien kumoamisen myötä. Maakuntakaavan 3. vaihe tulee voimaan kun päätöksestä on kuulutettu. Maakuntakaavan 3. vaihe tulee päivittää mukaan kaavaselostukseen. Täydennyksenä kaavasta puuttuu useita muinaisjäännöksiä, jotka on aiempien maakuntakaavojen osalta kumottu ja kokonaisuutena vahvistettu maakuntakaavan 3. vaiheessa. Kaavasta puuttuvat muinaisjäännökset nimeltään: Kokkopelto, Ahokkalan koulu ja Kaivonotkon lähde. Ohjeellinen moottorikelkkailu-ura tulisi myös osoittaa kaavassa. Sen lisäksi kaavaselostuksessa on hyvä tuoda esille, että maakuntakaavan 4. vaihe nimen omaan Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen liittyen on valmisteilla. Maakuntaliitto näkee perusteltuna, että kaavassa pyritään aluerakenteen tiivistämiseen olemassa olevien palvelujen ja infran turvaamiseksi ja laajemmin alueen vetovoiman kasvattamiseen. Maakuntaliitto näkee osayleiskaavaluonnoksen selvityksineen hyvin valmisteltuna ja tuo esille, että esitetyillä täydennyksillä kaava on hyvä viedä ehdotusvaiheeseen. Vastine: Maakuntaliiton esittämät täydennykset, muinaisjäännökset ja ohjeellinen moottorikelkkareitti lisätään kaavaan. Myös selostusta tarkennetaan esitetyllä tavalla. Kaava-alueelta laaditun Mikroliitin muinaisjäännösinventoinnin mukaan Kokkopelto, Ahokkalan koulu ja Kaivonotkon lähde eivät ole muinaisjäännöksiä, eikä niitä näin ollen merkitä kaavaan. Museovirasto: Tiivistelmä Uusien asuinpaikkojen sijoittelu vaikuttaa kulttuuriympäristön osalta onnistuneelta. Paiholan sairaalan alueen arvokas rakennuskanta tulee inventoida, jotta rakennusten ja ympäristön suojelutarpeet voidaan arvioida. Tämän perusteella voidaan alueen kehittämistarpeet asemakaavavaiheessa sovittaa arvokkaaseen ympäristöön. Osayleiskaavassa on syytä arvioida myös paikallisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet, esimerkiksi mahdolliset uittomiesten mökit ja torpat. Kaavaluonnoksessa todetaan, että MA-merkinnällä osoitetut peltoalueet

68 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta muodostavat arvokkaan kulttuurimaiseman rungon. Nyt osoitetut kaksi MA-aluetta eivät vielä toteuta tätä kaavamääräystä. Kaavaselostusluonnoksen (s. 29) maisema-analyysin tuloksien perusteella voidaan osoittaa MA-merkintä tärkeimpien näkymien avoimena pitämiseen. Museovirasto esittää, että LV-alueeseen liitetään seuraava suunnittelumääräys: "Mikäli vesirakennustöiden, esimerkiksi ruoppauksen yhteydessä havaitaan mahdollisia vedenalaisia muinaisjäännöksiä, tulee löydöistä ilmoittaa välittömästi Museovirastolle. Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneina vähintään sadan vuoden ajan sekä muut ihmisen tekemät menneisyydestä kertovat vedenalaiset rakenteet." Museoviraston mielestä on onnistunut ratkaisu sijoittaa arkeologinen inveointiraportti kaavaselostukseen. Selostuksessa olisi hyvä tuoda selkeämmin esille se, mitä muinaisjäännökset ovat ja miksi ne on huomioitava maankäyttöä suunniteltaessa. Kaavaselostukseen tulee selventää sitä, että sotahistoriallisista kohteista I maailmansotaan liittyvät jäännökset ovat muinaismuistolailla (295/63) rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta II maailmansotaan liittyvät jäännökset eivät ole, vaan ne ovat kulttuuriperintökohteita, joita maankäytössä pyritään varjelemaan merkinnällä /s, kuten itse kaavassa on merkittykin. Kaavaselostukseen tulee koota kiinteät muinaisjäännökset listaukseksi, jossa kohteilla on kaavakarttaan viittaava kohdenumero, samaan tapaan kuin sr-kohteet on merkitty. Vastine: Paiholan vanhan sairaala-alueen rakennuskannan inventoinnin mahdollisuutta selvitetään. Rakennuskulttuurikohteet on selvitetty jo Joensuun seudun yleiskaavan laadinnan yhteydessä. MA-merkinnän määräys muutetaan esitetyn näkemyksen mukaisesti. LV-alueeseen liittyvä suunnittelumääräystä tarkennetaan esitetyllä tavalla. Selostusta täydennetään myös sotahistoriallisten kohteiden osalta esitetyllä tavalla. Myös esitetty listaus muinaisjäännöksistä lisätään selostukseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Tiivistelmä ELY-keskus pitää hyvänä, että Paiholan ydinalue asemakaavoitetaan. Lisäksi esitetään, että asemakaavoituksen piiriin otetaan Paiholantien varteen sijoittuva uusi asuinalue. Suunnittelutarveratkaisua pidetään tällä alueella liian kevyenä maankäytön suunnitteluvälineenä. Suontauksen kyläalueella suunnittelutarveratkaisu on riittävä sillä edellytyksellä, että uusien rakennuspaikkojen määrää vähennetään. Kaavaluonnoksen M-alueen suunnittelumääräystä (1 rakennuspaikka /10 ha) pidetään kannatettavana. On tärkeää, että Paiholantien varrella

69 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta tapahtuva rakentaminen toteutuu jatkossa asemakaavan perusteella. Koulun tontti on osoitettava sille kuuluvalla merkinnällä. Paiholantielle osoitetut kaksi uutta tieyhteystarvetta tarkoittaisivat kahden nelihaaraliittymän muodostumista, mitä ei pidetä hyväksyttävänä. Uudet liittymät tulisi sijoittaa liikenneturvallisuuden kannalta paremmille paikoille. Miksi koulun kohdalle ei ole osoitettu kevyenliikenteen yhteyttä? Voisiko Paiholantien varrella olevan RA-tontin osoittaa AO-merkinnällä? Saunan rakennusalan (RA-1) voi osoittaa pelkällä saunan rakennusalaa osoittavalla merkinnällä. Mitä eroa on kylämäinen alue (AT) ja (at) -merkinnöillä? Tehty luonto- ja maisemaselvitys on menetelmiltään, aineistoiltaan ja asiantuntemukseltaan riittävä. Myös linnusto on selvitetty riittävän tarkasti. Selvityksen tulokset on otettu huomioon kaavaluonnosta valmisteltaessa. Pyörteenvaaran harjumuodostuman alueella ei tule enää sallia maa-ainesten ottamista ja maa-ainesalueen merkintä (EO) on tarpeeton maisemointitöiden loppuun tekemisen kannalta. Harjualue tulee esittää ge-rajauksena. Rakennusperintökohteita määritettäessä on lähtötietona käytetty Joensuun seudun yleiskaava 2020:ta varten tehtyä kulttuuriympäristöselvitystä. Tämä on liian suppea. ELY-keskus esittää selvitettäväksi paikallisesti merkittävät rakennusperintökohteet, jotka tulisi kaavalla suojella. Tällaisia ovat esimerkiksi Paiholan sairaalan toimisto- ja asuinrakennukset 1950-luvulta, Ahokkalan koulu, sekä Lähtelä-tilan pihapiiri. SR-kaavamääräykseen on hyvä lisätä maininta museoviranomaisen kuulemisesta lupaa edellyttävissä rakennustöissä. ELY-keskus pitää tärkeänä, että liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa esitetyt toimenpiteet huomioidaan. Kaavassa ei ole käsitelty liikennemelua. Meluasiat on huomioitava kaavaselostuksessa ja melualueet on osoitettava kaavakartalla. Rakennusten osalta melusuojauksen tarve tulee arvioida yleiskaavan tarkkuustasolla. Asiaa voidaan tarkentaa myöhemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Paiholantien ja Lieksantien liittymän siirtomahdollisuuteen tulee kiinnittää tarkemmin huomiota. Vastine: Osayleiskaavan eräs keskeisimpiä tavoitteita on ollut muodostaa suhteellisen tiivis, isoilla tonteilla muodostettu kylämäinen asutus koulun ympärille ja Paiholantien varteen. Osayleiskaavassa rakennusalueeksi on

70 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta merkitty isompi alue kuin pelkkä rakennuspaikka, mikä tuo vaikutelman, että alue rakennetaisiin erittäin tiheästi, vaikka rakennuspaikkojen väliiin jää runsaasti myös luonnontilaisia alueita. Kyläalueella tonttien koot vaihtelevat puolesta hehtaarista useaan hehtaariin. Näin saadaan koulun ja vanhan sairaala-alueen väliin syntymään kylämäinen haja-asutusmainen alue, joka sitten kytkeytyy selvästi olemassa olevaan tiiviisti asemakaavalla rakennettuun vanhaan sairaala-alueen ympäristöön, jossa rakentaminen perustuu asemakaavaan. Täällä tonttikoot ovat selvästi pienempiä, vain vähän yli tuhannen neliön. Mikäli kylämäisen alueen rakentaminen perustuisi pelkästään suunnittelutarveratkaisuihin voisi sitä pitää liian kevyenä maankäytön suunnitteluvälineenä. Ratkaisut perustuvat kuitenkin osayleiskaavaan, jonka yhteydessä myös suunnitellaan alueen vesihuolto ja viemäröinti, sekä haja-asutusmainen tiestö. Näin ollen esitetylle vaatimukselle asemakaavoituksesta alueelle ei löydy perusteita. Suontauksen alueella suunniteltujen uusien tonttien määrä on alueen suuruuden huomioon ottaen sen verran vähäinen, että se voidaan hyvin hoitaa suunnittelutarveratkaisuin, kun taustalla on osayleiskaava. Esitetty ratkaisu tiivistää sopivasti Suontauksen vanhaa kyläaluetta, jossa tonttien määrä jää kuitenkin kokonaisuudessaan vähäiseksi ja perustuu pitkälti maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Koulun tontin merkintä muutetaan. Kevyenliikenteen yhteyttä koulun kohdalla selvitetään. Kevyen liikenteen väylä Suontauksentielle välille Paiholantie-Ahokkalan koulu täydentäisi kaavaluonnoksessa Paiholantielle sekä Kuurnan rantatien ja Paiholantien väliselle tielle esitettyä kevyen liikenteen väyläverkkoa sekä parantaisi koulureittien turvallisuutta ja koulun saavutettavuutta kävellen ja pyörällä. Kontiolahden liikenneturvallisuussuunnitelmassa (v. 2011) on myös esitetty ko. kevyen liikenteen väylän rakentaminen parantamistoimenpiteenä. Esitetty yhteys kannattaa esittää kaavassa ja varmistaa koulureittien turvallisuus. RA-tontin merkintä muutetaan AO-merkinnäksi. Saunan merkintä korjataan. EO-merkintä poistetaan ja harjualue merkitään ge-rajauksella. Sairaala-alueelta laaditaan rakennuskannan inventointi ja muut paikallisesti arvokkaat kohteet tutkitaan ja lisätään tarvittaessa kaavaan. Puuttuvia meluasioita täydennetään. Paiholan ja Lieksantien liittymämerkintä korjataan. Kontiolahden liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty parantamistoimenpiteenä Paiholantien liittymän siirtäminen Uuroon päin. Liittymän siirto korjaisi Paiholantien liittymässä nykyisin olevan näkemäpuutteen. Liittymän siirtoon kannattaa varautua kaavassa, mutta sen tarkka sijainti tulisi selvittää vielä erikseen. Alustavasti on ajateltu liittymän siirtämistä noin metriä näkemiltään parempaan paikkaan (kantatien geometria huomioon ottaen). Paiholantiehen tulevat uudet liittymät porrastetan. At- ja at-alueet eroavat niiden mitoitusperusteiden osalta. AT-alueen mitoitus on noin 3 rp/10 ha ja at-alueen 2 rp/10 ha.

71 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Pohjois-Savon ELY-keskus: Tiivistelmä ELY-keskus pitää myönteisenä, että Paiholan aluetta lähdetään kehittämään kaavoittamalla. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Paiholantien molemmin puolin osoitettu tiivis kyläalue tulee osoittaa asemakaavoitettavaksi, luontevaksi jatkoksi Paiholan sairaala-alueen asemakaava-alueelle. Asemakaavoitusta tukee kyläalueelle osoitettujen AO-tonttien runsas määrä sekä koulun sijainti. Kaavaa varten tehdyssä liikenneselvityksessä arvioidaan, että osoitettu lisärakentaminen tuottaa noin 300 ajoneuvoa/vrk. ELY-keskus huomauttaa, että selvityksessä tulee vielä tarkentaa mihin esitetty arvio perustuu, ja onko siinä huomioitu myös kaavassa esitettyjen P-alueiden liikennetuotokset. Kaavaluonnoksessa osoitetaan Paiholantielle kaksi uutta liittymää, jotka muodostavat nelihaaraliittymän olemassa olevien liittymien kanssa. Liikenneselvityksessä ei kuitenkaan millään tavalla tarkastella nelihaaraliittymien vaikutuksia tai vaihtoehtoisia ratkaisuja. ELY-keskus ei pidä nelihaaraliittymiä liikenneturvallisuusnäkökulmasta hyväksyttävänä ratkaisuna, vaan liittymät tulee porrastaa. Kaavaselostuksessa todetaan kaava-alueen osalta liikenteellisenä ongelmakohtana erityisesti kantatien ja Paiholantien risteysalue ja puuttuvat kevyen liikenteen väylät, sekä viitataan näiden osalta liikenneturvallisuussuunnitelmaan ja siinä määritettyihin toimenpiteisiin ja kiireellisyysluokituksiin. ELY-keskus huomauttaa, että liikenneturvallisuussuunnitelma laaditaan noin 10 vuodeksi eteenpäin, eikä siinä pystytä ennakoimaan kaikilta osin kunnan tehostuvaa maankäyttöä. Näin ollen liikenneturvallisuussuunnitelma ei ainoana ohjaa liikenneturvallisuuden kannalta tärkeiden hankkeiden toteutumista, vaan kunnalla on osoittamansa maankäytön myötä velvollisuus toteuttaa liikenneturvallisuutta ja kävelyä ja pyöräilyä edistäviä hankkeita kun suunniteltu maankäyttö niin edellyttää. Kevyen liikenteen yhteystarvemerkintä tulee ulottaa kantatielle asti. Tämän lisäksi sekä liikenneturvallisuussuunnitelmassa että liikenneselvityksessä esitetty Paiholantien ja kantatien liittymän siirtäminen tulee osoittaa kaavakartalla katkoviivalla. Tiestöön liittyviä kaavamerkintöjä tulee tarkentaa niin, että yhdystiet 5051 ja osoitetaan kaavaluonnoksessa esitetyn mukaisesti mustalla viivamerkinnällä ja niihin liitetään selite yt /kk. Alueen yksityistieverkko tulee osoittaa pääsyteinä. Lisäksi kaavakartalla tulee selvyyden vuoksi osoittaa olemassa olevat ja uudet kevyen liikenteen väylät erivärisin merkinnöin. Vastine: Osayleiskaavan eräs keskeisimpiä tavoitteita on ollut muodostaa suhteellisen tiivis, isoilla tonteilla muodostettu kylämäinen asutus koulun ympärille ja Paiholantien varteen. Osayleiskaavassa rakennusalueeksi on

72 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta merkitty isompi alue kuin pelkkä rakennuspaikka, mikä tuo vaikutelman, että alue rakennetaisiin erittäin tiheästi, vaikka rakennuspaikkojen väliiin jää runsaasti myös luonnontilaisia alueita. Kyläalueella tonttien koot vaihtelevat puolesta hehtaarista useaan hehtaariin. Näin saadaan koulun ja vanhan sairaala-alueen väliin syntymään kylämäinen haja-asutusmainen alue, joka sitten kytkeytyy selvästi olemassa olevaan, tiiviisti asemakaavalla rakennettuun vanhaan sairaala-alueen ympäristöön, jossa rakentaminen perustuu asemakaavaan. Täällä tonttikoot ovat selvästi pienempiä, vain vähän yli tuhannen neliön. Mikäli kylämäisen alueen rakentaminen perustuisi pelkästään suunnittelutarveratkaisuihin, voisi sitä pitää liian kevyenä maankäytön suunnitteluvälineenä. Ratkaisut perustuvat kuitenkin osayleiskaavaan, jonka yhteydessä myös suunnitellaan alueen vesihuolto ja viemäröinti, sekä haja-asutusmainen tiestö. Näin ollen esitetylle vaatimukselle asemakaavoituksesta ei löydy perusteita. Liikenneselvitystä täydennetään ja tehtyjä arvioita täsmennetään. Liikenneselvityksessä osayleiskaavan arvioidaan lisäävän liikennettä Paiholantiellä Ahokkalan kohdalla noin 340 ajon./vrk. Kaavassa on esitetty yhteensä 67 uutta rakennuspaikkaa, joista jokaiselle voidaan rakentaa omakotitalo. Omakotitaloissa asuvien kotitalouksien perhekoon, Pohjois-Karjalan autotiheyden sekä autolla tehtyjen matkojen (matkatuotosten) perusteella arvioituna uusien rakennuspaikkojen arvioidaan tuottavan liikennettä noin 300 ajon./vrk (KVL). Lisäksi P-merkinnällä kaavassa olevien palvelujen ja hallinnon alueiden, joille saa rakentaa julkisia tai yksityisiä palvelu- ja edustustiloja, on arvioitu tuottavan liikennettä noin 40 ajon./vrk (KVL). P-merkinnällä olevien alueiden liikennetuotokset on arvioitu käyttämällä tausta-aineistona Ympäristöministeriön Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -julkaisua sekä ottamalla huomioon P-merkinnällä olevien alueiden sijainti ja ympäristö, joiden perusteella voidaan olettaa liikennetuotoksen olevan melko pieni. P-merkinnällä olevien alueiden liikennetuotos riippuu kuitenkin paljon alueelle sijoittuvista toiminnoista, jolloin tuotos voi olla myös selvästi suurempi mutta myös pienempi kuin tässä arvioitu. Yhteensä osayleiskaavasta johtuva Paiholantien liikennemäärän lisäys olisi tällöin noin 340 ajon./vrk (KVL). Paiholantien uusien liittymien sijaintia muutetaan esitetyllä tavalla. Kevyenliikenteen yhteystarvemerkintä ulotetaan kantatielle asti ja yhdysteiden 5051 ja merkinnät muutetaan esitetyllä tavalla. Alueen uusien ja vanhojen kevyenliikenteen väylien merkintötapoja mietitään. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy: Koska osayleiskaavan luonnosvaiheessa ei ole esitetty mahdollisesti myöhemmin rakennettavien 20 kv sähköjohtojen ja muuntamoiden tarkkoja paikkoja, esitämme kaavan seliteosassa mainittavan seuraavaa: Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa 20 kv sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Käytämme alueella verkon rakentamisessa ilmajohtoja ja pylväsmuuntamoita, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset:

73 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) - muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä Kaava-alueella sijaitsee Fingrid Oy:n 110 kv ilmajohto, joka tarvitsee oman lausunnon. Vastine: Kaavan laatija toivoo, että Pohjois-Karjalan sähkö pystyisi osoittamaan tarvitsemansa linjan paikat, niin ne voidaan merkitä osayleiskaavaan. Fingridin lausunto pyydetään erikseen ja mahdolliset kommentit pyritään huomioimaan kaavanlaadinnassa. Tekninen lautakunta: Kuntatekniikan päällikkö Sauli Hyttinen: Lausunnossamme huomioidaan pääasiassa liikenneyhteydet, uusien liikenneväylien rakentaminen ja liikuntapaikka-asiat. Lausunnolla olevassa osayleiskaavaluonnoksessa on yleisesti huomioitu hyvin alueen käyttötarpeet. Paiholantien ja Lieksantien liittymän parantamistarve on mainittu kaavaselostuksessa. Seuraaviin asioihin toivotaan selvennystä: - alueella sijaitseva moottorikelkkareitin merkitseminen kaavaan - maanläjityspaikan varaaminen, esim. merkityltä EO-alueelta Vesihuoltopäällikkö: Alueelle tulee uutta rakentamista Suontauksen alueelle sekä Paiholantien varteen. Alueen vedenjakelu tulee todennäköisesti vaatimaan alavesisäiliön rakentamisen. Säiliön sijainti tulisi määritellä suunnittelijan kanssa ja merkitä kaavakarttaan. Vesihuoltolaitos tulee rakentamaan haja-asutusalueen vesihuollon Paiholantien varteen. Tästä sekä asemakaavoitettavan alueen lisärakentamisesta sovitaan erikseen maanomistajan kanssa tehtävässä maankäyttösopimuksessa. Suontauksen alueen viemäröinti todettiin Ahokkala - Suoniemen viemärin rakentamista suunniteltaessa liian kalliiksi mm. hankalien maasto-olosuhteiden vuoksi. Lisärakentamisen toteutuessa tilannetta voidaan joutua harkitsemaan uudelleen. Lisäksi todetaan, että maanomistajien tasapuolisen kohtelun tulee olla keskeinen periaate osayleiskaavan laadinnassa. Vastine: Moottorikelkkareitti merkitään ohjeellisena kaavaan. Maanläjityspaikan tarpeellisuutta ja sijaintia selvitetään. Alavesisäilion paikka voidaan merkitä kaavakarttaan, mikäli sen sijaintitieto saadaan vesilaitokselta. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on kaavan eräs keskeisin tavoite, muttei ainut. Tärkeää on saada alueelle haluttu kylärakenne. Täysin

74 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta tasapuoliseen maanomistajien kohteluun ei päästä, mikäli osayleiskaavalla halutaan ohjata syntyvää kylärakennetta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Kontiolahden kunnan varhaiskasvatus- ja alakoulupalvelujen järjestämisessä Paiholan ja Jakokosken alueet muodostavat yhden kokonaisuuden. Jakokosken lapset ovat päivähoidossa ja esiopetuksessa Paiholan päiväkodissa. Jakokosken koulun oppilasmäärän kasvaessa liikaa on oppilaaksiottorajaa siirtämällä siirretty oppilaita Ahokkalan kouluun. Kaavoitusprosessi voi tuoda niin suurta palvelutarpeen kasvua Paiholan alueelle, että nykykapasiteetti (päiväkoti 33 lasta, koulu 60 oppilasta) ei riitä. Lisäksi Ahokkalan koulu on jo nykyisellään peruskorjauksen tarpeessa. Nämä asiat tulee ottaa huomioon kaavoituksessa ja myös suurimman maanomistajan kanssa käytävissä kaavoitussopimusneuvotteluissa. Vastine: Alueen palveluyhteistyöstä on neuvoteltu suurimman maanomistajan kanssa. Mielipiteet: Jukka Sainola: Paiholan osayleiskaavaluonnoksessa omistamani tila Anttila 35:84 on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi pelloksi, jolla ei olisi rakennusoikeutta. Mielestäni kaavaluonnoksessa maanomistajia ei kohdella tasapuolisesti. Vaadin, että osalle omistamaani Anttila-tilaa tulee rakennusoikeutta. Nykyisellä sairaala-alueella on useita avoinna olevia entisiä peltoalueita, joille on kaavaluonnoksessa merkitty rakennusoikeutta. Mielestäni myös näitä alueita voisi jättää maisema-alueiksi. Paiholan maantien varteen pellolle kaavailtu kevyenliikenteen väylä on sijainniltaan hankala. Kevyenliikenteen väylän alle jäisi salaojituksen kokoojaputkisto, jolloin salaojituksen toiminta ja huolto tulisi lähes mahdottomaksi. Vastine: Osayleiskaavaa tarkistetaan pellon pohjoisosan osalta. Alueella olevaan salaojitukseen mahdollisesti tarvittavista muutoksista huolehtii maaomistaja kustannuksellaan. Vesa Tuononen ja Heli Sonne: Tiivistelmä Rakennusoikeuksien mitoitusperusteet eivät kohtele tasapuolisesti maanomistajia keskeisellä kyläalueella välillä Ahokkalan koulu - Paiholan sairaala-alue. Rakennusoikeuksista ja -paikoista on saatava selkeämmät mitoitusperusteet, joissa huomioidaan kantatiloista jo aiemmin lohkotut tilat.

75 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Omistamallemme tilalle Riihipelto 21:2 ei ole osoitettu yhtään lisärakennuspaikkaa. Välittömästi tilaamme rajoittuville tiloille rakennuspaikkoja on kaavaluonnoksessa esitetty, joten maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei siten Paiholan keskeisellä kyläalueella toteudu. Tila Kostela 35:104 on saamassa kymmeniä uusia AO-rakennuspaikkoja ja lisäksi ko. tilalle ollaan muodostamassa asemakaava-aluetta, joka sisältää huomattavasti uutta rakennusoikeutta. Esitämme 3-4 lisärakennuspaikkaa Riihipelto-tilalle. Ehdotetut lisärakennusoikeudet tukevat nykyistä kylärakennetta, ovat lähellä kunnallisia palveluita, ovat helposti ja edullisesti liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon ja rakennuspaikoille on olemassa oleva tieyhteys. Vastine: Lisärakentamismahdollisuuksia tilan alueella tutkitaan. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on vain yksi tavoite kaavan laadinnassa, muttei ainoa. Eräs keskeisimmistä tavoitteista on halutun kylärakenteen muodostaminen alueelle. Uusilla esitetyillä asemakaava-alueilla maanomistaja sitoutuu maksamaan kunnallistekniikan kustannukset. Lisäksi on todettava, että Kostela-tilan pinta-ala on useita satoja hehtaareita ja sen kaikki rakentaminen keskitetään nyt ydinkyläalueelle lähelle koulua ja vanhaa sairaalaa. Mika ja Eeva Kuusela: Tiivistelmä Paiholan osayleiskaavaluonnoksen mitoitusperusteet eivät kohtele tasapuolisesti maanomistajia keskeisellä kyläalueella välillä Ahokkalan koulu - Paiholan sairaala-alue. Mitoitus ei ole onnistunut nykyisessä muodossaan, vaan siitä on saatava selkeämmät perusteet, joissa huomioidaan kantatiloista jo aiemmin lohkotut tilat ja uudet rakennusoikeudet myönnetään maanomistajia tasapuolisesti kohtelevalla tavalla. Kaavaluonnoksessa tilojemme viereiselle tilalla (35:104) on esitetty 23 AO-rakennuspaikkaa ja lisäksi muodostettavalla uudelle asemakaava-alueelle AL- ja AK-alueiden lisäksi kaksi pientalovaltaista (AP) aluetta, joille kaavaehdotuksen rakennusoikeudella voisi rakentaa arviolta n. 34 kpl 200 k-m²:n asuinrakennusta. Osayleiskaavaluonnos sisältää näin arvioiden muun asemakaavarakennusoikeuden lisäksi noin 57 pientalojen rakennuspaikkaa tilojemme viereiselle tilalle. Kantatilatarkastelun perusteella ko. tilan (35:104) kantatilasta (404 ha) lohkotuille tiloille on jo aiemmin myönnetty 73 rakennuspaikkaa. Yhteensä ko. tilalle muodostuisi asemakaavarakennusoikeuden lisäksi n. 130 rakennuspaikkaa, joka edellyttäisi 3,10 ha maapinta-alaa rakennuspaikkaa kohti. Lisäksi osa tilasta (35:104) sijaitsee suunnitellun osayleiskaavaluonnoksen ulkopuolella. Osayleiskaavaluonnoksessa omistamiltamme tiloilta (yht 107,27 ha) maapinta-alaa vaaditaan 10,73 ha rakennuspaikkaa kohti (vanhat 4 kpl ja

76 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta uudet ehdotetut 6 kpl). Siis yli kolminkertainen määrä viereiseen tilaan verrattuna, joten maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei toteudu. Lisäksi tilamme (3:68 ja 34:4) on rajattu asemakaava-alueen ulkopuolelle, vaikka ne rajoittuvat välittömästi ehdotettuun uuteen asemakaava-alueeseen. Toivotut muutokset: 1) Omistamillemme tiloille yhteensä 6 rakennuspaikkaa lisää (esitetty liitekartassa rukseilla). Esitetyt lisärakennuspaikat sijaitsevat aivan keskeisellä Paiholan kyläalueella ja AO-alueiden välittömässä läheisyydessä. Ehdotetuille rakennuspaikoille on olemassa oleva tieyhteys. Kunnan vesi- ja viemäriverkosto kulkee välittömässä läheisyydessä. 2) Kylämäisen alueen (AT) rajausta tulisi muuttaa niin, että ehdotetut uudet rakennuspaikat tulisivat rajauksen sisään, koska ne sijaitsevat keskeisellä kyläalueella ja esim. Ahokkalan koululle johtava kunnan vesija viemäriverkosto sijoitettiin tilojemme (3:63 ja 35:82) alueelle. 3) Tilaltamme Vaarala (3:68) kaavamerkintä MU tulee poistaa ja lisätä tilojen Vaarala (3:68) ja Kiiskiranta (34:4) raja-alueelle merkintä maa-ainesten ottoalue (EO), koska alueella sijaitsee nyt kotitarvekäytössä oleva soranottoalue. Aiemmin ko. alueella on ollut maa-aineslupaan perustuvaa soranottoa, kun tiepiiri pakkolunasti alueelta soraa Paiholantien peruskorjaukseen 1980-luvun alussa. Kun lisäksi on käynyt ilmi, että nyt samanaikaisesti viereiselle tilalle (35:104) haetaan m3:n maa-aineslupaa aivan tilamme vierestä asemakaava-alueeksi suunnitellulle alueelle, on tilallemme Vaarala (3:68) esitetty MU-merkintä täysin perusteeton, jopa koominen. Lisäksi Vaarala-tilalla ei ole ulkoilureittejä, vaan valaistu kuntorata ulkoilureitteineen sijaitsee viereisellä tilalla (35:104). Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei tällä alueella toteudu, jos viereinen tilaa saa asemakaavarajauksen sisällä maa-ainesluvan ja merkittävästi lisää rakennusoikeutta ja meidän tilamme Vaarala varataan MU-merkinnällä ulkoilualueeksi ja siltä evätään täysin asuin- ja lomarakennusoikeus. Vastine: Yleistä: Osayleiskaavan laadinnassa maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei ole ainut kriteeri, vaan siihen vaikuttaa monia muitakin tekijöitä, kuten haluttu kylärakenne. Paiholan osayleiskaavaratkaisussa on lähdetty siitä, että hajarakentamistyyppistä rakentamista keskitetään kylämäisesti isoille tonteille koulun ja sairaalan väliselle alueelle. Kostela-tilan rakennusoikeutta, mihin muistutuksessa viitataan, on siirretty muilta tilan alueilta koulun ja sairaalan väliselle alueelle ja vastaavasti kielletty kokonaan hajarakentaminen tilan MU ja M-1-alueilta, kun se vastaavasti on muille maanomistajille muualla osayleiskaavan mukaisilla M-alueilla sallittu. Toivotut muutokset; 1) Esitettyjen rakennuspaikkojen lisäystä tutkitaan. 2) Kyläaluerajauksen laajentamista selvitetään. 3) MU-merkintä muutetaan M-merkinnäksi.

77 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta EO-merkintä poistetaan myös viereisen tilan alueelta eikä sitä merkitä myöskään Kiiskiranta-tilan alueelle, koska viranomaiset ovat todenneet kaavasta antamassaan lausunnossa EO-merkinnästä seuraavaa: Pyörteenvaaran harjumuodostuma on Joensuun seudun Poski-hankkeessa määritelty ja luokiteltu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Aluetta koskevalla Poski-luokituksella 2 on määritelty, että vähäinen maa-ainestenotto on mahdollista. Tälläinen maa-aineslupa on myönnetty kuntayhtymälle vuonna 2007 kahden vuoden ottamisajalle. Alueella ei tule sallia enää maa-ainesten ottamista ja maa-ainesalueen merkintä (EO) on tarpeeton maisemointitöiden loppuun tekemisen kannalta. Pyörteenvaaran harjualue tulee esittää ge-rajauksesena. Lisäksi on todettava, että myös alueen lähiympäristössä sijaitsee useita asuinrakennuksia ja myös uusille on tehty varauksia, jonka johdosta on mittava maa-ainesten otto hankalaa. Maa-ainestenotto ja lupahakemukset ratkaistaan maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä. Kaavan EO-merkintä ei automaattisesti myöskään anna oikeutta maa-ainestenottoon. Jarkko Tuononen ja Paula Nevalainen: Pyydämme, että tilamme Jokirinne 3:30 tulisi yhdistää Paiholan osayleiskaavaan. Tilamme kokonaispinta-ala on 4,4 ha. Tilallamme on pari sopivaa rakennuspaikkaa, kunnallistekniikka kulkee tilan läpi ja näin ollen rakennuspaikkojen sijainti olisi erittäin hyvä. Vastine: Tila sijaitsee osayleiskaavan reuna-alueella, jossa rakentaminen perustuu perusrakennusoikeuteen. Lisäksi tila sijaitsee lähellä Pielisjokea, jossa rakentaminen on käsitelty ranta-asemakaavalla. Aluetta ei ole tarkoituksenmukaista liittää osayleiskaava-alueeseen. Tapio Sormunen, Seppo Sormunen ja Riitta Sormunen-Cristian: Paiholan osayleiskaavaluonnoksen kaavaselostuksessa ja siihen liittyvissä liitedokumenteissa on kohtia, jotka eivät liity Paiholan osayleiskaava-alueeseen eivätkä ne näin ollen kuulu Paiholan osayleiskaavamateriaaliin. Mielestämme Paiholan osayleiskaava ja sen suunnittelumateriaali on rajattava koskemaan ainostaan Paiholan osayleiskaava-alueeksi määriteltyä aluetta. Kaavaselostuksessa paikoin esiintyvä määritelmä "Paiholan kylä ja sen lähiympäristö" on epämääräinen käsite. Paiholan osayleiskaava-alueen ulkopuoliset maanomistajat eivät tiedä, että heidän omistamiaan maita käsitellään osayleiskaavassa tai muussa kaavamateriaalissa, koska jokainen kuvittelee kaavan koskettavan vain Paiholan aluetta. Toimenpiteellä loukataan kaavan ulkopuolisten maanomistajien oikeusturvaa edellä mainitusta syystä. Koska maanomistajat eivät tiedä omistamiensa maiden kuuluvan kaavaan, niin heidän kuuleminen näin ollen laiminlyödään. MRL:n mukainen kuuleminen ei toteudu lain hengen mukaisesti.

78 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Nämä osayleiskaava-alueeseen kuulumattomat kohdat on poistettava Paiholan osayleiskaavamateriaalista, sekä osayleiskaavan kaavaselostuksesta että kaavaselostuksen liitteenä olevista luontoselvityksen liitekartoista. Vastaavat korjaukset on tehtävä myös Paiholan osayleiskaavan luontoselvitysmateriaaliin. Yksilöityjä huomautuksia: 1. Paiholan luontoselvityskartta, luontoselvityksen LIITE 5. Tämä kartta korjattuna on kaavaselostuksen tekstiosassa, mutta vastaavat korjaukset on tehtävä myös luontoselvityksen liitteeseen 5. Kaava-alueen raja on piirrettävä oikein luontoselvityskarttaan (liite 5), jolloin karttaan merkityt luontokohteet 6,8 ja 9 sekä kohteen 7 Paiholan osayleiskaava-alueen ulkopuolelle jäävä osa, on poistettava kartasta. Ylläoleva kohteiden numerointi on Paiholan luontoselvityksen mukainen. 2. Paiholan luontoselvityksen liite 8, luontokohteet Nämä "kartat" kuuluvat myös kaavaselostuksen liitteisiin. Niihin on tehtävä korjaukset sekä kaavaselostuksen liitteissä että luontoselvityksen liitteissä. Karttoihin merkityt luontokohteet 6,8 ja 9 sekä kohteesta 7 Paiholan osayleiskaava-alueen ulkopuolelle jäävä osa, on poistettava kartoista. 3. Paiholan kaavaselostuksen kohdassa puhutaan liito-oravasta, jonka esiintymispaikka on havaittu kaava-alueen ulkopuolelta. Osayleiskaava-alueen ulkopuolisena havaintona tämä havainto ei kuulu Paiholan osayleiskaavaselostukseen. Kappale, joka kohdassa alkaa "ELY-keskuksen tietojen mukaan..." on korvattava lauseella "osayleiskaava-alueelta ei havaittu liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja". 4. Paiholan osayleiskaavan luontoselvityksen tekstiosasta ja sen liitekartoista on poistettava luontokohteisiin 6, 8 ja 9 liittyvät tekstit ja kuvat. Nämä luontokohteet eivät kuulu Paiholan osayleiskaava-alueeseen. 5. Seppo Sormunen tuo lisäksi esille, että jo alunperinkin hänen omistamallaan tilalla Välimäki 2:7, Viinasuon metsäkumpareen ja Sänkisuon metsän kohdalla luontokohteisiin on sisällytetty metsää, jolla on tehty metsän- ja taimikonhoitotöitä, eikä alueen kuvaus pidä enää paikkaansa. Kyseisiä luontoarvoja ei löydy hänen maittensa osalta ja näin ollen nuo metsäalueet tulee poistaa osayleiskaavan luontokohteista tarpeettomina. Vastine: Vastine yksilöityihin huomautuksiin 1-5. Paiholan osayleiskaavan luontoselvitys on laadittu ennen lopullisen kaavarajauksen vahvistumista. Tämän vuoksi luontoselvitys on laadittu alun perin laajemmalta alueelta

79 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta kuin mitä lopullisessa kaavassa käsitellään. Luontoselvityksen osayleiskaava-aluetta koskevat tiedot on sisällytetty kaavaselostukseen ja karttoja tämän mukaisesti korjattu selostukseen. Luontoselvitys itsessään on ulkopuoliselta konsultilta tilattu työ, jota ei voi muuttaa. Ylipäänsä kaavan valmisteluun käytetyt aineistot voivat olla vaikka koko kunnan alueelle laadittuja, kuten esim. rakennusperintökohteita määritettäessä on lähtötietona käytetty Joensuun seudun yleiskaava 2020:a varten tehtyä kulttuuriympäristöselvitystä. Myös muinaismuistoselvitykset, sotahistoriaselvitykset ym. on tehty alun perin paljon laajemmille alueille, mutta kaavassa ja kaavaselostuksessa otetaan huomioon vain kaavarajauksen sisälle kuuluvat asiat. Mikäli luontoselvityksen teon jälkeen on tehty joillakin alueilla esim. hakkuita, otetaan muuttunut tilanne huomioon kaavakartalla ja tarpeettomat luontokohteet poistetaan kaavasta. Selostuksen kohdassa mainittu liito-oravaan liittyvä maininta tarkistetaan ja tarpeeton poistetaan. Myös muita kuvia ja tekstejä tarkistetaan niin, että ne koskevat vain kaava-aluetta. Kaavatyöstä informoidaan maanomistajia seuraavasti: Maanomistajia, joiden maat ulottuvat Paiholan osayleiskaavarajauksen sisälle, on informoitu kirjeitse kaavan valmistelusta. Lisäksi kuulutus on julkaistu Karjalaisessa ja Pielisjokiseudussa. Kuuleminen on hoidettu MRL:n mukaisesti. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa päivätyt Paiholan osayleiskaavaehdotusasiakirjat MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää niistä MRA 20 mukaisesti lausunnot kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:ltä. Päätös: Minna Kuusela ilmoitti olevansa esteellinen asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Paiholan osayleiskaava kartta Paiholan osayleiskaava selostus Paiholan osayleiskaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paiholan osayleiskaava luontoselvityksen liitekartat Paiholan osayleiskaava kantatilaselvitystaulukko Paiholan osayleiskaava kantatilaselvitys, kartta Paiholan osayleiskaava liikenteellisten vaikutusten arviointi Paiholan osayleiskaava muinaisjäännösinventointi

80 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Viranhaltijapäätökset Ympäristölautakunta 183 Kaavoitusjohtajan päätökset: 1. Päätös siitä, ettei kunta käytä etuosto-oikeutta Onninaho RN:o 9:66 määräala Jakokoski kaupassa. 2. Lehmonsuon asemakaavalaajennuksen meluselvityksen tilaaminen. Rakennustarkastajan päätökset: 1. Lupapäätökset :t Toimenpideilmoitus 217. Ympäristönsuojelusihteerin päätökset: 1. Ilmoitus melua ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta Tapani RN:o16:13 ja Syväaho RN:o 16:23 Puso. 2. Ilmoitus ja suunnitelma pilaantumattoman maa- tai kiviainesjätteen hyötykäyttämisestä Suokkola RN:o 13:116 Lehmo. 3. Ilmoitus ja suunnitelma pilaantumattoman maa- tai kiviainesjätteen hyötykäyttämisestä Hietikko RN:o 14:17 Lehmo. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen em. viranhaltijoiden tekemät pää tök set ja päättää, ettei se käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeut ta pää tök siin siltä osin kuin se on mahdollista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

81 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Ympäristölautakunta Ilmoitusasiat Ympäristölautakunta 184 Saapuneet kirjeet: 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Lausunto POKELY/652/2014 Vesialueen ruoppaaminen tilan Hiekkaranta 73:40 edustalla Höytiäisen vesialueella. 2. Ympäristöministeriö: Päätös YM4/5222/2013 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kolmannen vaiheen vahvistaminen. 3. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: POKELY/312/2013 Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Pöllis 8:54 Paihola. 4. Öljyalan Palvelukeskus Oy: Kunnostuskohteen luovuttaminen Soili-ohjelmasta kohde Aluehallintovirasto: Päätös /2014/2 ISAVI/04.09/2013 Hallintopakkohakemus Kirjavalampeen rajäytystyön seurauksena joutuneiden ainesten poistamiseksi ja lammen tilan saamiseksi ennalleen. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Edellä olevat ilmoitusasiat annetaan ympäristölautakunnalle tiedoksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

82 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOI TUS Muutoksenhakukiellot ja niiden perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua ja täytäntöönpanoa: Pykälät 164, 165, 166, 167, 170, 171, 177, 178, 179, 180, 182, 183, 184 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 176, 181 Hallintolainkäyttölain 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen ja oikaisuvaatimusaika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Kontiolahden kunta, ympäristölautakunta Keskuskatu Kontiolahti Sähköposti: [email protected] Faksi: (013) Pykälät 176, 181 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annet tuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asian osainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite: PL 1744, Kuopio Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2 krs., Kuopio Sähköposti: [email protected] Puhelin: (vaihde) Faksi:

83 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 172, 173, 174, päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitetta va myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat il moitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai semmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viras ton aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jou lu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös; nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1); nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle

84 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/ VALITUSOSOITUS/Ympäristölupa Valitusviranomainen Ympäristölautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan ja toimitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle liitteineen valitusajassa. Valitusoikeus Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; asianosaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla (kunnanhallitus) ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellisella ympäristökeskuksella muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valituksen sisältö ja liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä ympäristölautakunnan päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Valitusviranomainen ja valitusaika Vaasan hallinto-oikeus Postiosoite: PL 204, Vaasa Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, Vaasa Sähköposti: Puhelin: Faksi: Valitusaika 30 päivää Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen: